Ammatillinen kuntoutus kouluttaa. Psykososiaalisilla tekijöillä vaikutus. uuteen työhön Sivu 4. valinnan vapautta Sivu 6. kuntoutuksen tehoon Sivu 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillinen kuntoutus kouluttaa. Psykososiaalisilla tekijöillä vaikutus. uuteen työhön Sivu 4. valinnan vapautta Sivu 6. kuntoutuksen tehoon Sivu 10"

Transkriptio

1 Ammatillinen kuntoutus kouluttaa uuteen työhön Sivu 4 Terveydenhuollon asiakkaille lisää valinnan vapautta Sivu 6 Psykososiaalisilla tekijöillä vaikutus kuntoutuksen tehoon Sivu 10 Moniammatilliset tiimit kuntouttavat vaikeavammaisia Sivu 16

2 2 Rokua vastaa kuntoutujien muuttuviin tarpeisiin Suomen kuntoutusjärjestelmä on monimuotoinen ja pirstaleinen. Kuntoutuksen järjestämisvastuu on jaettu sosiaali- ja terveydenhuollon, Kansaneläkelaitoksen, vakuutus- ja työeläkelaitosten, opetustoimen, työhallinnon ja työterveyshuollon sekä Raha-automaattiyhdistyksen kesken. Sen toteuttajina toimivat useat julkishallinnon ja yksityisen sektorin toimijat. Kuntoutusta koskevaa tietoa ja ohjausta on jaettava asiakkaille riittävästi eri jakelukanavien kautta. Tämä on meidän kaikkien alalla toimivien tehtävä. Rokua health tuottaa monipuolisia ja laaja-alaisia kuntoutuspalveluja kahdessa eri yhtiössä Rokuan Kuntoutus Oy:ssä ja Oulun Seudun Kuntoutussairaala Oy:ssä. Tähän lehteen olemme koonneet tiiviin katsauksen tarjonnastamme. Strategiamme mukaisesti kehitämme toimintaamme tilaaja- ja kumppanuusverkoston kanssa vastaamaan kuntoutujien muuttuvia tarpeita. Haastavaa on pystyä tarjoamaan kuntoutusta oikea-aikaisesti eli silloin kun tarvetta selkeästi on ja mielellään vähän aikaisemminkin. Vappuna 2011 on tullut voimaan uusi terveydenhuoltolaki. Kuntoutuksen kannalta merkittävin muutos liittyy mielestäni terveydenhuollossa laadittavaan kuntoutussuunnitelmaan ja sitä koskeviin aiempaa tiukempiin säädöksiin. Suunnitelma on kaiken kuntoutustoiminnan perusta. Sen rakentamisessa tarvitaan yleensä monen tahon yhteistyötä, jonka sujumisen varmistamiseksi on kunnissa jo nykyisen lain perusteella pitänyt olla asiakasyhteistyöryhmä. Siihen kuuluvat ainakin sosiaalihuollon, terveydenhuollon, opetus- ja työvoimaviranomaisten ja Kansaneläkelaitoksen edustajat toivon mukaan yhä useammin myös kuntoutuksen palveluntuottajien edustaja. Lakimuutoksen myötä ryhmän merkitys kasvaa, sillä se suunnittelee ja seuraa kuntoutusyhteistyötä ja asiakkaiden kuntoutuksen toteutumista koko kuntoutusprosessin ajan. Kuntoutuslaitos- tai sairaalatoiminta on vain osa prosessia. Kuntoutustoiminnan vaikuttavuus on nostettu esille monissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Aihetta kannattaakin pitää esillä, mutta tulee muistaa, että onnistuneen ja vaikuttavan kuntoutusprosessin takaa saumaton yhteistyö eri toimijoiden välillä. Asiakkaan tulee olla keskiössä hänen kuntoutumistaan suunniteltaessa ja saada itse valita kuntoutumispaikkansa samaan tapaan kuin kuntalainen saa lakimuutoksen jälkeen valita terveyskeskuksensa ja muun hoitoyksikkönsä. Tämä haastaa kuntoutuksen ammattilaiset ylläpitämään osaamistaan ja toimimaan verkostoituneessa toimintaympäristössä. Rokua healthin osaajia voin ylpeänä suositella silloin, kun tarvitset asiakkaillesi kuntoutusta tai olet itse valitsemassa kuntoutuspaikkaasi. Olet aina tervetullut Rokualle kuntoutumaan! Heli Kaikkonen Toimitusjohtaja Rokua-konserni Sisältö Pääkirjoitus... 2 Erikoislääkärikoulutusta Rokualla... 3 Ammatillinen kuntoutus kouluttaa uuteen työhön... 4 Työelämävalmiudet paremmiksi...5 Tukea tulevaisuuden suunnan etsimiseen...5 Terveydenhuollon asiakkaille lisää valinnan vapautta Syömällä oikein jaksaa paremmin...7 Vesi tarjoaa esteettömiä elämyksiä...8 Psykososiaalisilla tekijöillä vaikutus kuntoutuksen tehoon...10 Tehokasta kivunhoitoa Oulun kuntoutussairaalassa...12 Veteraanikuntoutuja Peltoniemi tuo vihdat tuliaiseksi Moniammatilliset tiimit kuntouttavat vaikeavammaisia...16 Uusi kuntoutuksen malli kehittymässä...18 AMI puuttuu masennukseen varhain ja laaja-alaisesti...19 Kuntoutukseen hakeutuminen Painopaikka: Kalevaprint Oy Julkaisija: Rokua-konserni Päätoimittaja: Katja Ryynänen Toimitus: Arocom Valokuvat: Henri Luoma, Eevaliisa Anttila, Miika Kainu / Lehdentekijät Visuaalinen ilme ja taitto: [ntrnz] h e a l t h Rokua health, Rokua Kuntoraitti 2, ROKUA Puh Rokua health, Oulu Kajaanintie 48 C, OULU Puh Rokua health, Kuntoutussairaala Kajaanintie 48, OULU Pu h Rokua health, Kajaani Koskikatu 1, KAJAANI Pu h lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/ puh + 17snt/min, hinnat sis alv. 23%

3 3 Erikoislääkärikoulutusta Rokualla Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen kuuluu pakollisena osana kuuden kuukauden kuntoutus- ja työkyvyn arviointijakso, jonka voi suorittaa esimerkiksi kuntoutuslaitoksessa. Tarkoituksena on perehtyä eri kuntoutusmuotoihin, kuntoutusta koskevaan lainsäädäntöön sekä työkyvyn moniammatilliseen arviointiprosessiin. Rokua health toteuttaa monipuolisesti työikäisten kuntoutusta, joten erikoistuvat lääkärit saavat laajan näkemyksen erityyppisiin kuntoutusvaihtoehtoihin. Toimipaikkakoulutus toteutuu viikoittain kouluttajalääkärin henkilökohtaisessa ohjauksessa. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus on järjestetty viikoittain etävideoyhteyksin yhteistyössä OYS:n fysiatrian klinikan kanssa. Ulkopuoliseen koulutukseen osallistuminen on mahdollista. Räätälöity kokonaisuus Koulutusjaksoa suunniteltaessa räätälöimme yhdessä erikoistuvan kanssa kunkin tarpeisiin sopivan kokonaisuuden. Pidentyvää työmatkaa pyrimme kompensoimaan joustavin työaikaratkaisuin, sanoo Rokuan lääketieteellinen johtaja Katja Ryynänen. Rokua health on kouluttanut vuodesta 2008 lähtien Oulun ja Kainuun alueelle yli kymmenen työterveyshuollon erikoislääkäriä. Erikoistumiseen liittyviä reunapalveluita voi Rokualla suorittaa myös yleislääketieteeseen, fysiatriaan sekä neurologiaan liittyen. Kaksi Rokualla koulutusta saanutta lääkäriä arvioi kuntoutuksen merkitystä työterveyshuollossa sekä erikoistumisjaksoaan Rokualla seuraavasti: 1. Minkälainen rooli mielestäsi on kuntoutuksen osaamisella työterveyslääkärin työssä? Pihla Ylioinas: Kuntoutuksen osaaminen on työterveyslääkärin tehtävään olennaisesti kuuluvaa. Kuntoutumisen tukeminen varsinkin työkyvyn edistämisen näkökulmasta on työterveyshuollon perustyötä. Työterveyslääkärin kuuluu osata löytää ne työntekijät, jotka tarvitsevat esimerkiksi kuntoutuslaitosten järjestämää kuntoutusta ja ohjata heidät sen pariin. Misa Miihkinen: Hyvin tärkeä. Työterveyslääkärinä kohtaan viikoittain potilaita, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut ja jotka tarvitsevat melko pikaisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Tällöin työterveyslääkäri tarvitsee laaja-alaista tietoa ja kokemusta kuntoutuksen kentästä, jotta hän osaa reagoida tilanteeseen oikein ja hakea yhdessä potilaan kanssa sopivinta kuntoutusmuotoa, kuten laitoskuntoutusjaksoa. 2. Mitä opit erikoistumisjaksollasi Rokualla? PY: Opin paremmin tunnistamaan keitä kurssimuotoiseen kuntoutukseen kannattaa lähettää sekä milloin ja minkälainen kuntoutus olisi oikea-aikaista. MM: Olen oppinut mielestäni paljon. Ensiksi täytyy kehua sekä Rokuan että Kajaanin yksiköiden ammattitaitoista ja mukavaa henkilökuntaa, joka on mahdollistanut oppimisen ja työn tekemisen! Olen oppinut tuntemaan laaja-alaisemmin lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen eri muotoja, kuntoutuskurssien sisältöä sekä toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan potilaiden paluu työelämään pitkänkin poissaolon jälkeen. 3. Miten työterveyshuollon ja kuntoutuslaitoksen yhteistyötä kannattaisi kehittää? PY: Kaikenlaisessa kuntoutuksessa, myös esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien kursseilla, kannattaisi vielä nykyistä syvällisemmin ja monipuolisemmin huomioida henkilön oma työ, jotta kuntoutuksella saadaan mahdollisimman pitkään kestävä vaikutus. Työterveyshuollossa on usein pitkältä ajalta kertynyttä tietoa työpaikan kokonaistilanteesta, osaamista arvioida sen vaikutusta yksittäisten työntekijöiden hyvinvointiin ja mahdollisuus pitkäjänteisesti tukea yksilöiden työkykyä. Työterveyshuollon olisi hyvä aina olla mukana työpaikkojen kanssa järjestettävissä yhteistyötilaisuuksissa. Kuntoutuslaitosten, työterveyshuoltojen ja kuntoutujien yhdessä tulisi miettiä yksittäisten kuntoutujien ongelmia ja niiden ratkaisuja nykyistä useammin vaikkapa tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien avulla. MM: Yhteistyötä on jo varmasti olemassa, mutta ainahan on parantamisen varaa. Itse haluaisin huolehtia siitä, että kuntoutusjaksolla mietityt työnkuvan muutokset, mahdolliset jatkotutkimukset sekä muut suositukset varmasti toteutuisivat. Kuntoutuksen aikana usean eri alan asiantuntijat, kuten fysio- ja toimintaterapeutit sekä kuntoutusohjaajat, miettivät erilaisia ratkaisuja, joiden avulla kuntoutuja selviäisi paremmin työssänsä. Olisi sääli, jos tämä tieto ei siirtyisi työterveyshuollon käyttöön.

4 4 Ammatillinen kuntoutus kouluttaa uuteen työhön Ammatillinen kuntoutus tarjoaa yhä useammille ihmisille mahdollisuuden jatkaa työelämässä, vaikka työkyky syystä tai toisesta olisikin alentunut. Vuonna 2009 ammatillisessa kuntoutuksessa oli Suomessa kaiken kaikkiaan jo hieman yli ihmistä. Määrä on noussut vajaassa kymmenessä vuodessa kaksinkertaiseksi. Yksikönpäällikkö Nina Brandenburg työeläkeyhtiö Eterasta korostaa, että ammatillisesta kuntoutuksesta hyötyvät monella tapaa kaikki osapuolet niin työntekijät, työnantajat kuin yhteiskunta. Hän uskookin, että kuntoutettavien määrän kasvu jatkuu myös tulevina vuosina. Kuntoutukseen hakeutujan täytyy olla innostunut ja kiinnostunut siirtymään uuteen ammattiin. Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan eläkevakuutusyhtiön maksamaa koulutusta tai valmennusta uuteen ammattiin, mikäli lääketieteellisesti todetaan, että nykyisessä työssä uhkaa työkyvyn menetys viiden vuoden kuluessa. Kysymys ei siis ole kuntoutuksesta siinä mielessä kuin sanalla tavallisimmin tarkoitetaan. Paljon keinoja Erilaisia keinoja kuntoutuksen toteuttamiseksi on runsaasti. Niitä voivat olla esimerkiksi ammattiin johtavan tutkinnon suorittaminen, oppisopimuskoulutus, muutaman kuukauden työkokeilu uudessa tai entisessä työssä tai alkavan yritystoiminnan tukeminen, mikäli ihminen pystyy työllistämään itsensä yrittäjänä. Tavallisesti lopputuloksena on siirtyminen kokonaan uuteen työtehtävään, mutta joskus myös onnistunut paluu entiseen ammattiin. Nina Brandenburg korostaa, että kustannuksia ja hyötyjä on aina verrattava toisiinsa. On puntaroitava muun muassa mitä työkyvyttömyyseläke maksaisi, kuinka paljon ihmisellä on vielä työvuosia jäljellä ja onko hänellä realistisia mahdollisuuksia saada töitä uudessa ammatissaan. Päämääränä on nimenomaan, että kuntoutuja palaa takaisin työelämään ei kuntoutus sinänsä, hän huomauttaa. Valtaosa palaa työelämään Varsin mukavasti työhön palaaminen onnistuukin. Eteran kustantaman ammatillisen kuntoutuksen suorittaneista 74 prosenttia on palannut työelämään. Brandenburg pitää lukua korkeana, varsinkin kun ajattelee, että vaihtoehtona on työkyvyttömyys. Kuntoutukseen hakeutujan täytyy olla innostunut ja kiinnostunut siirtymään uuteen ammattiin. Hänen on myös oltava kiinnittynyt työelämään. Tämän vuoksi nuorimmat työkyvyttömyyden uhkaamat eivät sen piiriin pääse. Eteran maksamassa kuntoutuksessa suurimman ryhmän muodostavat vuotiaat, raskasta fyysistä työtä tekevät miehet. Työntekijän kannalta ammatillisella kuntoutuksella saattaa Brandenburgin mukaan olla valtava merkitys. Sen avulla voidaan välttää joutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle, joka pudottaisi ansiotasoa huomattavasti. Muutenkin työelämässä mukana pysyminen parantaa monella tavalla elämänlaatua ja hyvinvointia. Työura pidemmäksi Työnantajille ammatillinen kuntoutus tarjoaa mahdollisuuden pitää hyvä ja osaava työntekijä palveluksessaan, vaikkakin ehkä eri tehtävässä kuin aikaisemmin. Yhteiskunnalle on taas tärkeää, että ihmisten työuria pystytään eri keinoin pidentämään. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, ettei eläkettä aina tarjota ensimmäiseksi ratkaisuksi, toteaa yksikönpäällikkö Brandenburg. Nina Brandenburg sanoo, että ammatillisesta kuntoutuksesta hyötyvät kaikki osapuolet.

5 5 Tukea tulevaisuuden suunnan etsimiseen Rokua healthin toimipisteissä Kajaanissa, Utajärvellä ja Oulussa toteutetaan muun muassa ammatillisen kuntoutuksen palveluja työeläkelaitosten asiakkaille. Lisäksi Utajärvellä ja Kajaanissa tehdään Kansaneläkelaitoksen tilaamia kuntoutustarveselvityksiä ja kuntoutustutkimuksia työikäisille asiakkaille. Palvelut on tarkoitettu ihmisille, jotka tarvitsevat tukea ja apua löytääkseen uuden ammatillisen suunnan tulevaisuudelleen, jaksaakseen töissä tai työllistyäkseen.työeläkekuntoutusvastaava, palvelupäällikkö Anitta Rautiainen Rokua healthista kertoo, että usein asiakkaat ovat iloisia ja helpottuneita, kun joku todella perehtyy heidän tilanteeseensa ja kulkee heidän rinnallaan hakemassa ratkaisuja. Pystymme myös laajentamaan asiakkaidemme perspektiiviä. Monta kertaa huomaa, että he ovat lukkiintuneet omiin ajatuskuvioihinsa, eivätkä siksikään pääse eteenpäin, hän toteaa. Työeläkelaitospalveluihin kuuluvat muun muassa alkuhaastattelu, työhönpaluusuunnitelman laatiminen ja työkokeilun järjestäminen. Asiakkaat ovat työikäisiä, yleisimmin yli 40-vuotiaita, mutta myös nuoremmille voi tulla eteen ammatinvaihdon pohtiminen esimerkiksi sairastumisen myötä. Kaikissa ammatillisen kuntoutuksen ohjauspalveluissa lopputuloksena syntyy konkreettinen ammatillinen kuntoutussuunnitelma. Tavoitteena on tukea asiakkaiden työssä jaksamista tai työelämään paluuta ja ehkäistä heidän siirtymistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Anitta Rautiaisen mukaan asiakkaat ovat usein helpottuneita, kun joku todella perehtyy heidän tilanteeseensa. Työelämävalmiudet paremmiksi Kansaneläkelaitoksen järjestämien ja Rokua health, Rokuan toteuttamien pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen ja aikuisten ammatillisten kuntoutuskurssien tavoitteena on muun muassa työelämävalmiuksien tukeminen. Edellä mainittu on nimensä mukaisesti tarkoitettu tietyt ehdot täyttäville pitkäaikaistyöttömille, jälkimmäinen taas sellaisille vuotiaille, joille jokin sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden uhkan. Rokuan kuntoutusohjaaja, TtM Arto Karppinen muistuttaa, että ihmisten työkykyä ja valmiuksia olla mukana työelämässä voi pohjimmiltaan nakertaa moni tekijä. Niitä pyritään monipuolisen kuntoutuksen keinoin korjaamaan. Karppisen mukaan pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen ja ammatillisten kuntoutuskurssien tulokset ovat kaiken kaikkiaan varsin rohkaisevia. Mukana olleet ovat tehneet terveyteen ja elintapoihin liittyviä muutoksia, jotka ovat parantaneet heidän fyysistä ja sosiaalista toimintakykyään. Myös ammatilliset suunnitelmat ovat tarkentuneet, mikä puolestaan on saattanut johtaa hakeutumiseen täydennyskoulutukseen tai jopa kokonaan uuden ammatin opiskeluun, hän toteaa. Karppinen pitää merkittävänä myös sitä, että pari kolme pitkäaikaistyötöntä jokaiselta noin kymmenen hengen kurssilta on työllistynyt eri tukimuotojen kautta vuodeksi tai kahdeksi.

6 6 Professori Sirkka Keinänen- Kiukaanniemi on varsin tyytyväinen uuteen terveydenhuoltolakiin. Terveydenhuollon asiakkaille lisää valinnan vapautta Suomen julkinen terveydenhuolto uudistui toukokuun alussa varsin reippaasti, kun voimaan astui uusi terveydenhuoltolaki. Sen keskeisiä päämääriä ovat ihmisten terveyden, hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Lisäksi lain avulla muun muassa tavoitellaan entistä asiakaskeskeisempiä ja saumattomampia palveluja. Laki koskee tässä vaiheessa lähinnä perusterveydenhuoltoa. Sen tavoitteet eivät ehkä kuulosta kovin uusilta, mutta lain sisältämiä keinoja ei Suomessa ole aikaisemmin ollut käytössä. Terveydenhuollon asiakkaan kannalta merkittävin muutos on, että nyt perusterveydenhuollon hoitopaikkansa käytännössä terveysasemansa voi oman kuntansa sisällä itse päättää. Valinta täytyy vain ilmoittaa etukäteen. Myös terveysaseman lääkäreistä voi valita haluamansa, mikäli se käytännössä on järjestettävissä. Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston terveystieteiden laitokselta pitää uudistusta periaatteessa hyvänä. On oikein, että ihmiset saavat halutessaan itse päättää millä terveysasemalla asioivat ja että katuosoite ei enää sitä ratkaise. Suomi on niitä harvoja maita maailmassa, jossa näin on ollut, hän sanoo. Ei suurta liikehdintää Keinänen-Kiukaanniemi ei kuitenkaan usko, että uudistus saisi ainakaan aluksi aikaan asiakkaissa erityisempää liikehdintää tai johtaisi kilpailuun terveysasemien välillä. Tähän on jo aivan käytännön syitä. Pienissä kunnissa on ehkä vain yksi terveysasema muutamine lääkäreineen, joten valinnan varaa ei juuri ole. Suuremmissa kaupungeissa kaikille terveysasemille taas on tavallisesti pitkät jonot, joten asiakkaan on mentävä sinne, minne sattuu pääsemään. Hyvä yleislääkäri, jonka kanssa asiat luontuvat ja jolle on helppo puhua vaikeatkin asiat, on hoidon onnistumisen kulmakivi. Ongelmana on myös se, ettei ihmisillä ole oikein mitään luotettavaa keinoa vertailla terveysasemia ja hakea niistä itselleen parhaiten sopivaa. Todennäköisesti mielikuvat, tuttujen puheet ja puskaradio vaikuttavat hyvin paljon, arvelee Keinänen-Kiukaanniemi.

7 7 Hoitosuunnitelma pitkäaikaissairaille Lakiuudistukseen läheisesti liittyvässä Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelmassa korostuu erityisesti pitkäaikaissairauksien suunnitelmallisen ehkäisyn ja hoidon kehittämisen malli. Sen mukaan jokaisella pitkäaikaissairautta potevalla tulisi olla yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa laadittu hoitosuunnitelma, joka kattaisi taudin hoidon kannalta keskeiset palvelut sovellettuna potilaan tarpeisiin ja kulloiseenkin tilanteeseen. Tärkeää olisi, että uudistus mahdollistaisi nykyistä paremmin hyvän suhteen muodostumisen potilaan ja hoitavan tiimin välillä. Pitkä hoitosuhde on erityisen tärkeä silloin, jos asiakas sairastaa esimerkiksi astmaa, diabetesta tai muuta jatkuvaa tarkkailua vaativaa sairautta. Hyvä yleislääkäri, jonka kanssa asiat luontuvat ja jolle on helppo puhua vaikeatkin asiat, on hoidon onnistumisen kulmakivi. Valinnanvapaus luo mahdollisuuksia tällaisen suhteen luomiselle, sanoo Keinänen-Kiukaanniemi. Uutta terveydenhuoltolaissa on myös se, että asiakas voi jatkossa käyttää julkisia terveyspalveluja oman kotikuntansa ulkopuolella, mikäli hän oleskelee toisessa kunnassa pitempiaikaisesti. Vastuu kokonaishoidosta säilyy kuitenkin kotikunnan terveyskeskuksella. Koskee myös erikoissairaanhoitoa Terveydenhuoltolaki lisää mahdollisuuksia päättää hoitopaikasta myös erikoissairaanhoidossa, mutta tällä puolella vaikutukset jäänevät tässä vaiheessa hyvin vähäisiksi. Tarkoitus on, että asiakas voi yhdessä lääkärinsä kanssa ratkaista, missä sairaanhoitopiirin yksikössä tai sairaalassa itseään hoidattaa. Käytännössä valinnan varaa on tavallisesti vain vähän. Nyt on astunut voimaan terveydenhuoltolain ensimmäinen vaihe. Toinen vaihe tulee voimaan vuoden 2014 alussa. Sen myötä asiakkaiden mahdollisuus valita laajenee koskemaan koko Suomen terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä. Syömällä oikein jaksaa paremmin Oikealla ravitsemuksella ja hyvillä ruokailutottumuksilla on suuri merkitys hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Tämän vuoksi niihin kiinnitetään huomiota myös kuntoutuksessa. Kaikki Rokua healthin kuntoutusasiakkaat saavat rautaisannoksen tietoa ja ohjeita, jotka auttavat heitä syömään aikaisempaa terveellisemmin. Hyvillä ruokailutottumuksilla on suuri merkitys hyvinvoinnille. Rokuan asiantuntijana toimiva ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen Ravitsemus aakkoset Oy:stä sanoo, että kuntoutettavilla on syömiseen ja ruokaan liittyen monenlaisia haasteita. Yksi näistä koskee työssä jaksamista. Pelkästään ateriarytmillä voi vaikuttaa paljonkin siihen, että ei väsähdä töissä. Lounasta ei pitäisi jättää väliin ja se tulisi nauttia oman jaksamisen kannalta sopivaan aikaan. Elimistö tarvitsee energiaa, hän muistuttaa. Orreveteläisen mielestä osaa ihmisistä vaivaa nykyisin suunnittelun ja viitseliäisyyden puute. Mikäli jo etukäteen tietää, että lounaalle ehtiminen voi olla vaikeaa, voisi jo edellisenä iltana tehdä eväät mukaan töihin. Rasvaakin tarvitaan Kuntoutuksen yhteydessä nousevat säännöllisesti esille myös rasvoihin liittyvät kysymykset. Ravitsemusterapeutti Orreveteläisen mukaan monet välttelevät nykyisin rasvoja jo niin tehokkaasti, että elimistön tarvitsemien välttämättömien rasvahappojen saaminen estyy. Piilorasvaa joka on usein laadultaan haitallista kovaa rasvaa on syytäkin karttaa. Sen sijaan tietoisesti käytettävän näkyvän rasvan jota vaikkapa levitetään leivän päälle välttämättömästä saannista on pidettävä huolta. Sen määrää ja laatua on itse helppo säädellä. Keskeisimmät ravitsemusasiat käsitellään kuntoutuksen yhteydessä puolitoista tuntia kestävän luennon avulla. Luento antaa tietoa ateriarytmin ja rasvojen lisäksi myös kuiduista, kohtuullisesta herkuttelusta, alkoholista, sokerista ja suolasta sekä painonhallinnasta ja metabolisesta oireyhtymästä. Pyrin myös motivoimaan kuntoutujia elämäntapamuutokseen, jossa uusilla ruokailutottumuksilla on tärkeä sijansa, sanoo Orreveteläinen. Ravitsemusluennon lisäksi kuntoutujien ohjelmaan saattaa kuulua ryhmäkeskusteluja ja tarvittaessa henkilökohtaista ohjaustakin.

8 8 Vesi tarjoaa esteettömiä elämyksiä Vesi on kuin kuntosali. Se vastustaa liikkeitä sitä enemmän, mitä nopeammin niitä tekee. Samalla vesi myös helpottaa liikkumista. Moni erityisryhmiin kuuluva ihminen on ottanut ensimmäiset askeleensa vedessä. Rokualla juuri toteutettu kylpyläremontti luo nykyaikaiset puitteet erityisryhmien vesinautinnoille. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien lisäksi Rokuan hoidot, teemalomat ja -viikonloput on mietitty kaikille soveltuviksi. Vesiliikuntaohjaajilla on valmiudet soveltaa tavoitteellista opetusta kaikille uimareille ja opettaa vaikka vesijuoksun tekniikkaa. Lisäksi on tarjolla uintiavustaja ja vesiliikuntaan liittyvää health coach -palvelua. Väsymys ja depressio ovat vesiliukoisia Vesi rentouttaa. Se laukaisee jännityksiä niskassa, hartioissa, jaloissa, käsissä ja koko vartalossa. Lämmin vesi ja veden virta toisen kelluttaessa hyväilevät ihoa. AquaFlow on uusi vesirentoutusmuoto, jossa rentoutujaa liikutetaan turvallisesti veden pinnalla selinkellunta-asennossa. Vesi saa mielen rauhoittumaan. Vesirentouttajan tekemät kevyet venytykset ja hieronta tehostavat autuuden tunnetta. Meditatiivinen, rauhallinen musiikki ja kaunis valaistus allastiloissa lisäävät tunnelmaa. AquaFlow sopii kaikille niin päivän alkajaisiksi kuin illalla hyvän unen tuojaksi. Aktivoiva terapia on miellyttävä aloittaa, kun kehon jännitykset on saatu sulatettua veteen. Myös kovan treenin jälkeen on hyvä rentouttaa lihakset vesirentoutuksessa. Vesiliikuntaohjaajilla on valmiudet soveltaa tavoitteellista opetusta kaikille uimareille. Kaloja katsomaan Hertan Maailman lomalla Mummo, veden alla kuuluu Hertan Maailman laulu, sanoi pieni erityisuimari Tita, joka oli uimassa Rokualla ja kuuli lastenmusiikkia vedenalaisista kaiuttimista. Mummo ei tahtonut uskoa, mutta kokeili itsekin. Kyllä. Veden päällä ei kuulunut musiikkia, mutta veden alla kuului selvästi Kaikki korvat tänne, mä olen ystävänne, käy Hertan maailmaan. Nyt kummatkin painavat koko päänsä veteen ja kuuntelevat. Tita on innostunut vedestä, voittaa arkuutensa ja oppii painamaan päänsä veden alle musiikin kannustamana. Mummo on rakastanut vettä pienestä pitäen ja tietää miten tärkeää on oppia veden ystäväksi. Uimaopetuksessa on päästy seuraavaan vaiheeseen. Tita saa uimataidon myötä hyvän vesisuhteen pääomaksi koko elämänsä ajaksi. Vedenalainen maailma on ihastuttava valloitus. Jos lapsella on jokin sairaus tai vamma, veteen totuttautuminen vie enemmän aikaa, mutta riemu on sitä suurempi. Titan seuraavien Hertan Maailma -lomien ohjelmassa ovat aarteiden etsintä, sukelluksen opettelu, huispauksen opettelu veden alla ja vedenalainen valokuvaus. Eeva-Liisa Anttila Kirjoittaja on Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin vesiliikuntakouluttaja ja fysioterapeutti. Hän on kirjoittanut kirjat Vesijuoksijan käsikirja sekä Vesileikit, luontouimarin käsikirja (Edita Oyj), joita voi ostaa kirjakaupoista ja Rokualta. Lisätietoja www. vesiliikunta.com

9 9 Vesiliikunta sopii erityisryhmille Erityisryhmiin kuuluu neljäsosa väestös- tämme eli vajaa puolitoista miljoonaa suomalaista: vammaiset, pitkäaikaissairaat sekä ne ikääntyneet, joilla on jokin liikkumista haittaava vamma tai sairaus. Liikunnan tavoitteina korostuvat terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen sekä sosiaalisten merkitysten luominen. Eläkkeellä on yli miljoona suomalaista: vanhuuseläkeläisiä on noin ja työkyvyttömyyseläkeläisiä noin Vesiliikunnalla pyritään hidastamaan tai estämään vanhenemiseen liittyvien pulmien ilmenemistä. Liikunta-, aisti- ja kehitysvammaisia on noin puoli miljoonaa. Vesiliikunnalla pyritään minimoimaan vamman aiheuttamia haittoja. Pitkäaikaissairaita on noin miljoona. Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat astma, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydänsairaudet, diabetes, syöpä sekä mielenterveyshäiriöt. Vesiliikunnalla tavoitellaan sairauden aiheuttamien oireiden vähentämistä.

10 10 Psykososiaalisilla tekijöillä vaikutus kuntoutuksen tehoon Psykososiaalisilla tekijöillä on todennäköisesti suuri merkitys kuntoutuksen vaikuttavuuteen ja ennusteeseen. Fysiatrian professori Jaro Karppinen arvelee, että merkittävällä osalla tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi kuntoutukseen tulevista on sellaisia riskitekijöitä, joiden vuoksi kuntoutuksen hyöty voi jäädä tavoiteltua pienemmäksi ja heikommaksi kuin muilla. Rokualla on vastikään aloitettu tutkimus, jossa näitä tekijöitä pyritään kartoittamaan sekä selvittämään niiden vaikutus laitoskuntoutuksen tehokkuuteen. Karppisen mukaan tämä on kysymys, josta myös Kela maksajana on oletettavasti kiinnostunut. Kipu koetaan eri tavoin Käytettävissä on monia tekniikoita esimerkiksi ryhmätyöskentelyä, jossa puretaan yhdessä kipukokemuksia. Psykososiaalisilla riskitekijöillä tarkoitetaan tässä muun muassa masennusoireita ja sosiaalista vetäytymistä, huonoa sosiaalista tukea, poikkeavaa sairauskäyttäytymistä, kompensaation hakemista, poikkeavia uskomuksia ja tyytymättömyyttä työhön. Varsin paljolti on kysymys siitä, kuinka ihmiset suhtautuvat kipuun. Professori Karp- pinen muistuttaa, että kipu syntyy aivoissa ja sen ihmiset kokevat eri tavoin. Suurimmalle osalle tulee elämän mittaan erilaisia kipuja ja vaivoja, mutta suhtautuminen niihin vaihtelee paljonkin. Osa ihmisistä ei anna niiden haitata elämäänsä, osalle ne taas nousevat kaiken keskipisteeksi. Osa saattaa ajatella, että liikkuminen helpottaa kivun kanssa elämistä, osa puolestaan haluaa vain levätä, hän kuvailee. Kuntoutus räätälöitävissä Tähän suhtautumiseen psykososiaalisilla tekijöillä on vaikutusta. Niiden taustalla voi olla esimerkiksi traumaattisia kokemuksia tai poikkeavia persoollisuuden piirteitä.

11 11 Professori Jaro Karppinen Tutkimus käynnissä Rokualla Rokuan kuntoutuspäälliköllä Eija Väänäsellä on parhaillaan tekeillä pro gradu -työ, joka kuuluu osana professori Karppisen johtamaan tutkimukseen. Ensimmäiset mittaukset on nyt tehty. Niiden kohteena on ollut kaksi selkäkurssia ja yksi niskakuntoutuksessa ollut ryhmä. Mittauksia tehdään tänä vuonna alkaville kursseille. Ne tehdään kuntoutuksen alussa, lopussa ja vuosi sen päättymisen jälkeen, hän kertoo. Jaro Karppisen mielestä olisi monestakin syystä järkevää tunnistaa kuntoutukseen tulevien joukosta jo etukäteen ne, joilla riskitekijät ovat koholla. Näin olisi muun muassa mahdollista kohdistaa kuntoutusta paremmin ja myös räätälöidä se tarkemmin tarpeiden mukaiseksi. Ihmiset, joilla on tietty psykososiaalinen profiili, kaipaisivat korostetusti kognitiivis-behavioraalista otetta harjoitusterapian ohella, hän huomauttaa. Käytettävissä on monia tekniikoita esimerkiksi ryhmätyöskentelyä, jossa puretaan yhdessä kipukokemuksia, rentoutumisharjoituksia sekä kivulle erilaisia merkityksiä antavia menetelmiä. Tutkimuksen tulokset selviävät vasta parin vuoden kuluttua. Todennäköiseltä kuitenkin vaikuttaa, että psykososiaalisten tekijöiden tarkempi huomioiminen ja kokonaisvaltaisempi kuntoutus johtaisivat entistä parempiin tuloksiin. Työikäisten kuntoutuksessa ei tällä hetkellä ehkä riittävästi anneta psykososiaalista apua, vaan keskitytään liikaa fyysiselle puolelle. Tukea pitäisi todennäköisesti antaa kokonaisvaltaisemmin ja myös muille elämänalueille, Eija Väänänen arvelee. Kuntoutustiedettä Lapin yliopistossa opiskeleva Rokua healthin kuntoutuspäällikkö Eija Väänänen tutkii tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutuksen vaikuttavuutta.

12 12 Tehokasta kivunhoitoa Oulun kuntoutussairaalassa Kivun perimmäinen tarkoitus on hyvä. Se estää ihmistä vahingoittamasta itseään ja kertoo myös, mikäli elimistössä ei kaikki ole aivan kohdallaan. Kipu ilmaisee, että on olemassa jokin ulkoinen tai sisäinen uhka. Joskus kipu kuitenkin yltyy niin pahaksi, että sen lievittämiseksi on ryhdyttävä lievempiin tai järeämpiin toimiin. Oulun kuntoutussairaalan ylilääkäri Susanna Halonen sanoo, että suhtautuminen kivunhoitoon on Suomessa vähitellen muuttunut. Pitkään ajateltiin, että kipua on sisukkaasti kärsittävä. Nykyisin kipuun ja sen hoitamiseen asennoidutaan aivan eri tavalla. Erityisesti tämä näkyy syöpäkipujen kohdalla. Suomessa on Euroopan paras syöpähoito, mutta syövän aiheuttamien kipujen lievittäminen on ollut kehnoimmasta päästä. Nyt tähän on kuitenkin ryhdytty kiinnittämään paljon huomiota, toteaa Halonen, joka on sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri. Lisäksi hänellä on kivunhoidon erityispätevyys. Edelleenkin haasteita tuottaa muun muassa vanhuspotilaiden kipu. Halosen mukaan vanhuksista yli kolmasosalla on kroonisia kipuja, joista suurin osa on hoitamatta. Muistihäiriöpotilaista liki 90 prosenttia kärsii kivuista, joita usein ei ole huomioitu lainkaan. Monenlaisia potilaita Rokua-konserniin kuuluvassa kuntoutussairaalassa autetaan monenlaisia kipupotilaita. Halonen jakaa heidät neljään pääryhmään: Sairaalassa on jatkohoidossa potilaita, joille on tehty ortopedisia leikkauksia, syöpäpotilaita palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa sekä neuropaattisesta kivusta tai kroonisesta selkäkivusta eri syistä kärsiviä. Näiden kaikkien hoitoon kipujen kurissa pitäminen kuuluu olennaisena osana. Ortopedisille potilaille on tyypillisesti asennettu vastikään polven tai lonkan keinonivel. Heidän kohdallaan kipulääkityksen määrää voidaan vähitellen pienentää ja jättää lopulta kokonaan pois. Lisäksi kipua hoidetaan fysioterapialla. Syöpäkipujen hoito on usein haastavaa. Varsinkin tietyt syövät aiheuttavat tyypillisesti hyvinkin ikäviä kipuja. Tehokkaimmat lääkkeet ovat opiaatteja, joilla valitettavasti on myös paljon hankalia sivuvaikutuksia. Ne saattavat johtaa muun muassa Tuki- ja liikuntaelinten kivunhoidossa liikunnalla on nykyisin suuri merkitys. vaikeaan ummetukseen. Aikaisemmin opiaatteja karsastettiin myös esimerkiksi siksi, että niiden pelättiin aiheuttavan riippuvuutta seikka, jolla saattohoidossa ei ole juuri merkitystä. Nyt opiaattikammo alkaa kuitenkin väistyä ja uusia entistä parempia valmisteitakin on tullut käyttöön, Halonen huomauttaa. Yhteistyötä Oysin kanssa Etenkin syöpäpotilaiden kivun lievittämisessä Oulun kuntoutussairaala tekee yhteistyötä naapurissa sijaitsevan Oulun yliopistollisen sairaalan kipupoliklinikan kanssa. Vaikeimmissa tapauksissa on muutaman kerran turvauduttu palliatiiviseen sedaatioon eli potilaan tajunnan tasoa on alennettu lääkkeiden avulla. Usein hankalien neuropaattisten kipujen jotka saattavat olla seurausta esimerkiksi selkäydinvammasta tai joistakin syöpätaudeista hoitamisessa opiaatit eivät ole hyviä. Sen sijaan tehokkaiksi ovat osoittautuneet varsinaisesti epilepsiaan tarkoitetut lääkkeet. Krooniset selkäkivut voivat puolestaan johtua monista syistä. Kysymys voi olla esimerkiksi monille tutusta iskiaksesta tai vaikkapa kulumista. Kipu hallintaan kuntoutuksella Ylilääkäri Halonen korostaa, että selkäkipujen ja muiden tuki- ja liikuntaelinten kipujen hoidossa on liikunnalla nykyisin suuri merkitys. Aikaisemmin ajateltiin, että särky ja kolotus poistuisivat parhaiten lepäämällä. Ylipäätään kuntoutus voi olla hyvinkin tehokas kipulääke. Vaikka se ei veisikään kipua pois, voi kuntoutus auttaa hallitsemaan sitä. Fysioterapia, lihasvoiman parantaminen ja liikeratojen pitäminen kunnossa ovat hyviä hoitomuotoja. Ja kun liikkuu, ei ehdi niin paljon miettiä kipujaan, Halonen huomauttaa. Oulun kuntoutussairaalassa hoidetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksia potevia, eri syistä usein ortopedisten leikkausten jälkeen jatkohoitoon tulleita, palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa saavia sekä muistihäiriöistä kärsiviä potilaita. Lisäksi sairaalassa on iäkkäitä sisätautipotilaita, geriatrisia sekä terveyskeskuksen vuodeosastotasoista hoitoa tarvitsevia potilaita, jotka vaativat kuntoutusta selviytyäkseen mahdollisimman pitkään kotona. Osastoja sairaalassa on kaikkiaan viisi, joista yksi on hoivaosasto.

13 13 Kivunhallintakursseja tules-oireisille Rokua health toteuttaa ainoana kuntoutuslaitoksena Pohjois-Suomessa tuki- ja liikuntaelinoireisten kivunhallintakursseja. Ne on tarkoitettu sellaisille työelämässä mukana oleville, joiden tules-oireista johtuvat pitkään jatkuneet kivut aiheuttavat toimintakyvyn heikkenemistä ja vaikeuttavat selviytymistä työssä ja muissa arkipäivän toimissa. Utajärven Rokualla pidettävien kurssien tavoitteena on kivunhallintakeinojen löytäminen, työ- ja toimintakyvyn palauttaminen ja ylläpitäminen sekä työssä selviytymisen tukeminen. Kuntoutuksessa panostetaan sekä henkiseen virkistymiseen ja rentoutumiseen että terveiden elämäntapojen omaksumiseen. Lisätietoja: Kuntoutussihteeri p Sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Susanna Halonen toimii Oulun kuntoutussairaalan ylilääkärinä.

14 14 Reino Peltoniemi on ollut Rokuan vakioasiakas jo kolmenkymmenen vuoden ajan.

15 15 Veteraanikuntoutuja Peltoniemi tuo vihdat tuliaisiksi Rokualle kuntoutukseen tullut Reino Peltoniemi on tuonut mukanaan tuliaisiksi kaksi vihtaa. Ne hän on tehnyt vuosikymmenten kokemuksella ja osaamisella. Vihtojen tekeminen on iso nautinto. Joka kesä valmistan niitä kuusikymmentä paria. Se on tarkkaa puuhaa: parhaat vihdat tulevat rauduskoivusta ja heinäkuun päivän välisenä aikana, Peltoniemi selvittää. Eikä vihtoja sovi varastoida eikä ottaa käyttöön ihan miten vain. Pidän ne kuivassa ja orressa roikkumassa. Ennen kylpemistä vihta pitää kastella kahdesti kuumassa vedessä silloin lehdet pysyvät siinä hyvin kiinni. Parhaimmalta vihtominen tietysti tuntuu savusaunassa ja sellainen Peltoniemellä on kotonaan. Tuttu asiakas 88-vuotias sotaveteraani Reino Peltoniemi on Rokualla tuttu kuntoutuja. Hän on ollut vakioasiakas aina vuodesta 1982 eli yhtiön toiminnan alusta lähtien. Peltoniemi käy kuntoutuksessa kaksi kertaa vuodessa ja kaksi viikkoa kerrallaan. Porinaryhmiä, hierontaa, verryttelyä, venyttelyä, uintia, erilaisia hoitoja, hän luettelee. Rokuan palveluihin ja toimintaan Reino Peltoniemi on erittäin tyytyväinen. Kaikki pelasi hyvin jo kolmekymmentä vuotta sitten, mutta nyt tilanne on hänen mielestään vielä parempi. Myös Rokua health & span tilat ovat entisestään kohentuneet ja kasvaneet. Suuret kiitokset koko henkilökunnalle. Kyllä täältä lähtee aina pois paljon virkeämpänä ja vetreämpänä kuin on tänne tullessaan. En kovasti miettimälläkään keksi mitään valittamista tai parannettavaa., hän kiittelee. Asiat kunnossa Koko ikänsä Utajärven Juorkunan kylässä asuneen ja metsätöitä paiskineen Peltoniemen nuoruudesta neljä vuotta kului jatkosodassa. Hän sanoo, ettei sodan melskeissä olisi koskaan voinut kuvitella, että joskus asiat ovat vielä niin hyvin kuin ne nyt ovat. Tytöt hierovat, ruokapöydät ovat ruhtinaalliset ja lakanoiden välissä saa nukkua. Jokaisen veteraanin pitäisi päästä vuosittain kuntoutukseen. Sen verran paljon Peltoniemi on Rokuaan tykästynyt, että käy aina silloin tällöin kylässä kuntoutusten välilläkin. Täytyyhän tuttuja käydä tapaamassa. Ja niistä vihdoista vielä. Reino Peltoniemi pyytää kertomaan, että häneltä niitä saa. Kuntoutus ykköstavoite Rintamaveteraaniliiton liittohallituksen puheenjohtaja Onni Toljamo sanoo kuntoutuksen toteuttamisen olleen pitkään veteraanien ykköstavoitteena. Jokaisen veteraanin pitäisi päästä vuosittain kuntoutukseen. Kuluva vuosi saattaa olla historiallinen, sillä vaikuttaa siltä, että nyt tavoite täyttyy ensimmäisen kerran. Kuntoutukseen pääsyssä on ollut suuria kuntakohtaisia eroja. Joissakin kunnissa veteraanit ovat päässeet aina kuntoutukseen, mutta kaikissa tätä asiaa ei ole hoidettu kuntoon, toteaa Toljamo. Veteraanikuntoutuksen määräraha tänä vuonna on 30,6 miljoonaa euroa. Se on tarkoitettu avo- ja laitoskuntoutukseen, joka tukee veteraanien ja heidän puolisoidensa toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja kotona selviytymistä. Painopiste on avo- ja kotikuntoutuksessa. Sisältöön lisähuomiota Kuntoutuksen sisältöön pitäisi Toljamon mielestä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Veteraanien keski-ikä on jo 88 vuotta, joten erilaisia vaivoja ja pulmia alkaa heillä jo väkisin olla. Kuntoutusta pitäisikin kyetä räätälöimään nykyistä tarkemmin jokaisen kunnon ja tarpeen mukaiseksi. Toljamon mielestä olisi myös hyvä, että entistä enemmän kiinnitettäisiin huomiota veteraanien pärjäämiseen kuntoutusjaksojen ulkopuolella. Laitoskuntoutus kestää usein noin 0,5 kuukautta. Veteraanien pitäisi saada ohjeita ja tukea, jotta he selviäisivät lopuista 11,5 kuukaudesta vuodessa, hän toivoo.

16 16 Moniammatilliset tiimit kuntouttavat vaikeavammaisia Moniammatillisen tiimin merkitys vaikeavammaisten ihmisten kuntoutuksessa korostuu yhä enemmän. Työryhmä koostuu useista kuntoutuksen asiantuntijoista ja sen kokoonpano määräytyy aina tilaajan asettamien laatuvaatimusten sekä kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Neurologian dosentti Anne Remes toimii Rokuan neurologikonsulttina. Hän korostaa, että moniammatillinen tiimi tuo kuntoutujan käyttöön uusia resursseja ja tietää entistä tehokkaampaa kuntoutusta. Lisäksi Rokuan tarjoamat kuntoutuspalvelut ovat etenkin Pohjois-Suomessa asuvien vaikeavammaisten kannalta erittäin tärkeät. On hyvä, että täällä lähellä on käytettävissä voimavaroja ja osaajia. Ihmiset eivät välttämättä halua matkustaa viittäsataa kilometriä kuntoutusta saadakseen, huomauttaa Remes. Vaikeavammaisten liikunta- tai toimintakyky on merkittävästi rajoittunut. Käytännössä tämä ilmenee esimerkiksi arkipäivän askareiden hoitamiseen, liikkumiseen, muistiin, tiedonkäsittelyyn ja puheeseen liittyvinä ongelmina. Oireet ja haitat ilmenevät eri ihmisillä eri tavoin, mutta usein vaikeavammaisella on niitä useilla eri alueilla. Taustalla ovat esimerkiksi CP-vammat, tapaturmat, aivohalvaukset, MS-tauti tai jokin hermostoa rappeuttava sairaus. kuntoutukseen pääsee osallistumaan. Toisaalta Kelan uudet laatuvaatimukset vaikeavammaisten kuntoutuksessa vaativat palveluntuottajia kehittämään kuntoutusta jatkuvasti. Remeksen mukaan kuntoutus tunnustetaan entistä tärkeämmäksi, mutta samalla siltä myös vaaditaan enemmän. Kuntoutuksen tavoitteet täytyy määritellä ja sen hyödyt on pystyttävä osoittamaan aikaisempaa tarkemmin. Tämä ei toki ole aivan yksinkertaista, sillä tähän asti käytetyt menetelmät ja mittarit eivät ole kovin tieteellisiä, hän toteaa. Pitkäaikaisia vaikutuksia Kaiken kaikkiaan kuntoutuksen täytyy Remeksen mielestä saada aikaan merkittäviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia liikunta- ja toimintakykyyn sekä lieventää erilaisia vammaisuuteen liittyviä oireita. Tärkeänä hän pitää myös sitä, että kuntoutujan omaan sitoutumiseen ja motivaatioon on ryhdytty kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Vaikeavammaisten määrä ei Suomessa ole kovin suuri, mutta he tarvitsevat intensiivistä ja pitkäjänteistä kuntoutusta niin laitoksissa kuin avosektorillakin. Remeksen mukaan tavallista on, että vaikeavammainen käy 2-3 viikon mittaisessa laitoskuntoutuksessa kerran tai pari vuodessa. Avopuolen kuntoutusta saattaa puolestaan olla 1-3 kertaa viikossa. Anne Remes korostaa, että vaikeavammaiset tarvitsevat sekä laitos- että avokuntoutusta. Laitoksissa annetaan intensiivistä kuntoutusta ja voidaan arvioida kuntoutettavan tilaa. Niissä saa myös vertaistukea ja syntyy sosiaalisia suhteita, jotka molemmat ovat erittäin tärkeitä. Laitosjaksojen tehon näkee usein aivan selvästi, hän sanoo. Pelkkä laitoskuntoutus ei kuitenkaan riitä, vaan sen tueksi tarvitaan säännöllistä avokuntoutusta. Tähän voi kuulua tarpeen mukaan muun muassa fysio-, toiminta- ja puheterapiaa sekä neuropsykologista kuntoutusta. Merkittäviä uudistuksia Vaikeavammaisten kuntoutukseen liittyen on viime aikoina tapahtunut varsin isoja uudistuksia. Kela on tarkentanut vaikeavammaisuuden määritelmää ja niitä kriteerejä, joiden mukaan sen järjestämään

17 Dosentti Anne Remeksen mukaan vaikeavammaisten kuntoutukselta vaaditaan entistä enemmän. 17

18 18 Uusi kuntoutuksen malli kehittymässä Vaikeavammaisten kuntoutuksessa tavoitellaan Suomessa yhä tehokkaampaa, laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa otetta. Tätä edellyttävät myös Kelan uudet standardit, jotka ovat tulleet voimaan vuoden 2011 alussa. Neurologian erikoislääkäri Olga Krökki. Pyrkimyksenä on niin ikään määritellä aikaisempaa tarkemmin kuntoutuksen tavoitteet ja vaikuttavuus. Samalla kuntoutustiimiltä vaaditaan entistä moniammatillisempaa osaamista ja kokoonpanoa. Rokualla uusina erityistyöntekijöinä ovat vuoden alusta aloittaneet neuropsykologi, puheterapeutti ja seksuaaliterapeutti. Lääketieteellisesti vaikeavammaisten kuntoutuksesta vastaa Rokua healthissa neurologian erikoislääkäri Olga Krökki. Vaikeavammaisten kuntoutukseen on Krökin arvion mukaan kehittymässä uusi malli, jossa kuntoutuksen ajankohtaisuus, vaikuttavuus sekä yhteistyö kotikunnan hoitavan tahon kanssa ovat entistä tärkeämpiä. Toistaiseksi malli on vielä alkuvaiheessa. Kokemusta uusien standardien mukaisesta toiminnasta on vasta muutaman kuukauden ajalta. Kuntoutujat ovat kuitenkin suhtautuneet tähän myönteisesti, hän sanoo. Entistä yksilöllisempää Kuntoutus on myös kehittymässä entistä yksilöllisemmäksi. Rokualle tuleva kuntoutuja saa etukäteen täytettäväkseen lomakkeen, jossa hän voi esittää omia toiveitaan. Nämä otetaan huomioon ohjelmaa suunniteltaessa. Kuntoutusjakson alussa jokainen käy myös lääkärin arvioitavana ja kuntoutuspalaverissa, jolloin räätälöintiä voidaan vielä tarkentaa. Työryhmän palaverissa suunnitellaan jokaiselle kuntoutujalle ajankohtainen laitoskuntoutusohjelma, joka sopii kroonisen sairauden senhetkiseen vaiheeseen. Rokualla yksilöllistä kuntoutusta on kaksi ja ryhmissä samoin kaksi tuntia päivässä, toteaa Krökki. Yksilölliseen kuntoutukseen on Rokualla poikkeuksellisen hyvät edellytykset. Moniammatillisessa tiimissä on kokeneita osaajia ja ympäröivä luonto tarjoaa hienot puitteet monenlaisiin aktiviteetteihin. Lisäksi Rokuan yhteistyö Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin kanssa tarjoaa mahdollisuuden luoda juuri vaikeavammaisille sopivia vesiliikuntamuotoja. Rokuan ympäröivä luonto tarjoaa hienot puitteet monenlaisiin aktiviteetteihin. Kokemusta vaikeavammaisten kuntoutuksesta Rokualla on jo kahdenkymmenen vuoden ajalta. Asiakkaat tulevat kuntoutukseen Kelan, vakuutusyhtiöiden, sairaanhoitopiirin tai kuntien maksusitoumuksella. Useita mittareita Suurin osa vaikeavammaisten kuntoutuksesta Rokualla tähtää kuntoutujien toimintakyvyn ylläpitämiseen ja mahdollisuuksien mukaan myös kohentamiseen. Erittäin suuri on luonnollisesti myös vertaistuen ja sosiaalisten suhteiden luomisen merkitys. Kuntoutuja ohjataan löytämään omat voimavaransa ja kykynsä selviytyä arkipäivän tilanteista. Kuntoutuksen vaikuttavuutta mitataan Olga Krökin mukaan Rokualla useilla eri tavoilla. Käytössä on Rand-36-elämänlaatumittari, mielialasta kertova Deps-mittari sekä ulkopuolisen avun tarvetta arvioiva Fim-mittari. Uuden standardin mukaan otettiin käyttöön myös GAS-menetelmä kuntoutusjakson yksilöllisten tavoitteiden asettamiseksi. Mittareiden toimivuutta pyritään jatkuvasti kehittämään kuten myös kokonaan uusia tapoja arvioida kuntoutuksen vaikuttavuutta. Myös loppupalaverissa kuntoutujalta itseltään saatava palaute on antaa ensiarvoisen tärkeää tietoa. Kuntoutujat viihtyvät Kuntoutujat viihtyvät Krökin mukaan Rokualla erinomaisen hyvin. Täällä he eivät ole sairaalamaisessa laitoksessa, vaan mukana health & span päivittäisessä elämässä. Rokualla on asiakkaina kaikenlaisia ihmisiä, tekemistä ja vapaa-ajan ohjelmaa on paljon pyörätuolillakin voi vaikka tanssia ja luonto ympärillä on poikkeuksellisen hieno, hän toteaa. Muutamat kuntoutujat ovatkin käyneet Rokualla jo parikymmentä kertaa. He ovat todellisia kanta-asiakkaita, Olga Krökki hymyilee.

19 19 Näin haetaan AMI-kuntoutukseen: Lääkärin B-lausunto, mihin liitetään GAF-tutkimuskaavake Lähettävä taho kirjaa esivalinnasta kannanottonsa perusteluineen kuntoutushakemuksen liitelomakkeelle (KU 107) tai erilliseen selvitykseen Kuntoutuja täyttää kuntoutushakemuksen (Ku 102) Hakemusasiakirjat toimitetaan viimeistään 7 viikkoa ennen kurssin alkua osoitteeseen: Rokua health, Kuntoutussihteeri, Kuntoraitti 2, Rokua Lisätietoja sähköpostitse: AMI puuttuu masennukseen varhain ja laaja-alaisesti Rokua health on mukana Kelan vuosina järjestämässä AMI-kuntoutushankkeessa (aikuisten avomuotoinen mielenterveyskuntoutus). Rokuan kumppaneina hankkeessa toimivat työterveyshuollot AttendoMedone, Mehiläinen ja Kuntoutus on tarkoitettu työsuhteessa oleville henkilöille, joilla on masennuksen vuoksi vaikeuksia selviytyä työssä. Condia sekä Oulun mielenterveystoimisto ja Vaalan työterveyshuolto. Myös muiden hoitavien tahojen kautta kuntoutukseen on mahdollisuus osallistua. AMI-hankkeen tavoitteena on tukea kuntoutujan työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä ja lieventää masennuksen haittoja sekä uusiutumista. Periaatteena on varhainen puuttuminen eli laaja-alaisen kuntouttavan toiminnan tarjoaminen depression varhaisvaiheessa jo ennen kuin pitkän sairastamisen seurauksena on kehittynyt monenlaisia masennusta ylläpitäviä ja toipumista haittaavia tekijöitä. Kuntoutus on tarkoitettu työsuhteessa oleville henkilöille, joilla on masennuksen vuoksi vaikeuksia selviytyä työssä. He ovat olleet viimeisen vuoden aikana työssä vähintään kuusi kuukautta. Sairautena on diagnosoitu masennus ja mahdollisesti muita psyykkisiä oireita. Toistuvaa masennusta on viimeisen kymmenen vuoden aikana saanut olla enintään kolme erillistä jaksoa, joiden välillä kuntoutuja on ollut työkykyinen. Vuoden prosessi Kuntoutusprosessin kokonaiskesto seurantoineen on noin vuosi. Ensimmäisen puolen vuoden aikana toteutetaan yksi- löhaastattelu, ryhmämuotoinen avokuntoutuspäivä Rokualla, kahdeksantoista kolmen tunnin ryhmäkokoontumista viikon välein Oulussa ja ryhmämuotoinen avokuntoutuspäivä Rokualla. Seuraavan puolen vuoden aikana pidetään noin kuuden viikon välein yksilöllinen seurantahaastattelu. Lisäksi järjestetään kolmen tunnin ryhmäkokoontuminen, yksilöllinen seurantahaastattelu ja lopuksi taas ryhmäkokoontuminen. Ryhmässä on kahdeksan ihmistä. Keskusteluryhmien yhteydessä ohjataan kehontuntemus-, hengitys-, tietoisuustaito- ja rentoutusharjoituksia. Apuvälineinä käytetään tarpeen mukaan esimerkiksi kuvaa, musiikkia, allasharjoituksia tai sensorimotorisen terapian menetelmiä siten, että ryhmäprosessista muodostuu yhtenäinen, hallittu kokonaisuus. Asioita käsitellään sekä psykososiaalisen että fyysisen hyvinvoinnin kannalta.

20 Rokua health, Rokua Aikuisten lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus (esimerkiksi Aslak, TYK, Tules, mielenterveyskuntoutus, TYPO, veteraanikuntoutus, sopeutumisvalmennus) Työeläkekuntoutus Avomuotoinen fysio- ja toimintaterapia Kuntoremonttikurssit Työhyvinvointipalvelut Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Rokua health, Kajaani Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit Kuntoutustarveselvitykset, kuntoutustutkimukset Fysio- ja toimintaterapia Työhyvinvointipalvelut Avokuntoremontit, terveysliikuntaryhmät Työeläkekuntoutus Rokua health, Oulu Fysio- ja toimintaterapia Työhyvinvointipalvelut Avokuntoremontit, terveysliikuntaryhmät Työeläkekuntoutus Oulun Seudun Kuntoutussairaala Erikoissairaanhoidon jälkeinen jatkohoito Perusterveydenhuoltotasoinen vuodeosastohoito Tehostettu kuntoutus Lisätietoja: h e a l t h Rokua health, Rokua Kuntoraitti 2, ROKUA Puh Rokua health, Oulu Kajaanintie 48 C, OULU Puh Rokua health, Kuntoutussairaala Kajaanintie 48, OULU Pu h Rokua health, Oulu Kajaanintie 48 C, OULU Rokua health, Puh. Kajaani Koskikatu 1, KAJAANI Pu h Rokua 7 7 health, Rokua Kuntoraitti 2, ROKUA Puh lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/ puh + 17snt/min, hinnat sis alv. 23%

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2014 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi ASLAK ja TYK Kelan kurssinro.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2015 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi ASLAK ja TYK Kelan kurssinro.

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

ERITYISRYHMIEN VESILIIKUNNAN OHJAAJAKURSSI. Äänekoski 10.-14.1.2011 Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy WWW.VESILIIKUNTA.COM

ERITYISRYHMIEN VESILIIKUNNAN OHJAAJAKURSSI. Äänekoski 10.-14.1.2011 Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy WWW.VESILIIKUNTA.COM ERITYISRYHMIEN VESILIIKUNNAN OHJAAJAKURSSI Äänekoski 10.-14.1.2011 Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy WWW.VESILIIKUNTA.COM Sisältö ja tarkoitus 10.-14.1.2011 Toimintakyvyttömyyson vesiliukoista Suomessa

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat

SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat 2015 SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat Tervetuloa kuntoutumaan ja virkistymään Ilolansaloon! Palvelukeskus Ilolansalo Ilolankatu 6 24240 SALO p. (02) 7213 300 www.salva.fi SALVA

Lisätiedot