TERVEYTTÄ JA YHTEISÖN LAAJENTUMISTA KÄSITTELEVÄ KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYTTÄ JA YHTEISÖN LAAJENTUMISTA KÄSITTELEVÄ KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA"

Transkriptio

1 TERVEYTTÄ JA YHTEISÖN LAAJENTUMISTA KÄSITTELEVÄ KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

2 Yhteenveto Tämän valmisteluasiakirjan tarkoituksena on auttaa tunnistamaan terveyteen ja yhteisön laajenemiseen liittyviä mahdollisia kysymyksiä, lisätä sekä jäsenvaltioiden että hakijamaiden tietoisuutta tilanteesta ja auttaa tunnistamaan muitakin Euroopan yhteisön tulevaan laajenemiseen liittyviä toimia kuin yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja säännöstön toimeenpano. Viimeaikaisesta terveystilanteen paranemisesta huolimatta useimpien hakijamaiden terveystilanne on heikompi kuin EU:ssa, ja jotkin terveyttä vaarantavat tekijät lisääntyvät. Useimmat hakijamaat ovat luotettavimpien terveystilannetta kuvaavien tilastollisten indikaattoreiden (elinajanodote ja imeväiskuolevuus) mukaan jäljessä EU:n kehityksestä. Imeväiskuolevuus on hakijamaissa korkeampi kuin EU:ssa, mutta erot ovat tasoittumassa. Riskitekijät kuten tupakointi, epätasapainoinen ruokavalio, elämäntapa ja ympäristön saastuminen tuntuvat liittyvän joidenkin kroonisten sairauksien yleistymiseen. Laillisten ja laittomien huumausaineiden väärinkäyttö lisääntyy. Terveyteen ja terveydenhuoltoon käytettäviä voimavaroja on vähän: hakijamaat käyttävät 4,5 % bruttokansantuotteestaan terveysalan rahoittamiseen, kun vastaava luku on EU:ssa 8,5 % BKT:sta. Lisäksi terveyteen ja terveydenhuoltoon käytettävä rahoitusosuus todennäköisesti pienenee BKT:n pienentyessä ja muiden painopistealueiden merkityksen kasvaessa siirtymävaiheen aikana. Terveydenhuoltojärjestelmien uudistukset etenevät hakijamaissa. Euroopan komission, kansainvälisten järjestöjen, jäsenvaltioiden sekä yhteisön ulkopuolisten maiden lukuisat yhteistyöohjelmat tukevat tätä prosessia. Hakijamaat voivat jo osallistua joihinkin yhteisön kansanterveysohjelmiin, ja niiden osallistuminen lisääntyy asteittain. Menettelytapojen, painopistealueiden ja huolenaiheiden keskinäinen tuntemus on välttämätöntä terveysalan liittymisstrategioiden määrittelyssä ja täytäntöönpanossa. Yhteisön on myös saatava tietää, kuinka hakijamaat ovat viime vuosina ratkaisseet terveysalaan liittyviä kysymyksiä sekä minkälaista tietoa ja kokemusta ne ovat tässä yhteydessä saaneet. Seuraavat terveyteen liittyvät keskeiset kysymykset vaativat erityistä huomiota liittymistä valmistelevien toimien yhteydessä: hakijamailla ei ole selkeää ja uudenaikaista kansanterveyspolitiikkaa, jonka avulla terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuviin haasteisiin voitaisiin vastata; lisäksi terveydenhuoltoalaa ei pidetä kovinkaan tärkeänä tartuntataudit yleistyvät ja väestön rokotusaste laskee huumeiden väärinkäyttö lisääntyy paremmat ensiapupalvelut ovat tarpeen terveydenhuoltoalan työntekijöiden heikko sosiaalinen ja taloudellinen asema ja siitä johtuvat muuttopaineet vaikeuttavat terveydenhuoltoalan toimintaa tai aiheuttavat tarpeettoman muuttovirran EU:hun 1

3 kansalaisyhteiskunta ei osallistu terveyteen liittyvien kysymysten ratkaisemiseen tarpeeksi eikä tarkoituksenmukaisella tavalla, ja terveysalan laitoksia ja yhdistyksiä on erittäin vähän epäsuotuisilla ympäristöolosuhteilla on jatkuvia negatiivisia terveysvaikutuksia. Jotta yhteisön laajentuminen sujuisi joustavasti, voitaisiin tarkastella seuraavia mahdollisuuksia: kaikkia hakijamaita rohkaistaan osallistumaan yhteisön kaikkiin kansanterveysohjelmiin tartuntatautien seurantaan liittyvä asiantuntemus ja palvelut arvioidaan, ja hakijamaita kannustetaan parantamaan niitä; lisäksi hakijamaita rohkaistaan jo aikaisessa vaiheessa osallistumaan tartuntatautien seurannan ja valvonnan eurooppalaisen verkoston työhön järjestetään jäsenvaltioiden ja yksittäisten hakijamaiden välisiä säännöllisiä kokouksia, joissa käsitellään erityisesti terveyteen ja yhteisön laajenemiseen liittyviä kysymyksiä yhteistyön painopistealueiden määrittelemiseksi ja joissa vaihdetaan tietoja määrärahojen ja investointien painopistealueiden määrittämisestä edistetään hakijamaiden asiantuntijoiden osallistumista komission asiantuntijaryhmien kokouksiin aina kun se on mahdollista helpotetaan rajat ylittävää yhteistyötä kehitetään terveysalan tutkimusta, joka käsittää myös yhteisön laajenemiseen liittyvät terveysseikat, sekä vaihdetaan terveydenhuoltoon liittyvien tietojärjestelmien ja tekniikan käytöstä saatuja kokemuksia kannustetaan hakijamaiden asiantuntijoita osallistumaan yhteisön terveys- ja terveydenhuoltoalaan liittyvään tutkimustoimintaan, ja erityisesti ohjelmiin, jotka koskevat elämänlaatua ja luonnonvarojen hoitamista sekä käyttäjäystävällistä tietoyhteiskuntaa tuetaan terveysalalla toimivien jäsenvaltioiden ja hakijamaiden kansalaisjärjestöjen välisiä vaihtoja ja yhteyksiä. 2

4 1. JOHDANTO Tämän valmisteluasiakirjan tarkoituksena on tunnistaa terveyteen ja yhteisön laajentumiseen mahdollisesti liittyviä kysymyksiä ja auttaa käsittelemään niitä. Näitä kysymyksiä käsitellään jatkossa erikseen jokaisen EU:n jäsenyyttä hakeneen Keskija Itä-Euroopan maan osalta. Valmisteluasiakirjan avulla ei siis tässä yhteydessä ole tarkoitus vertailla kaikkien hakijamaiden terveystilannetta ja siihen liittyviä seikkoja. Tämän ennakkoedellytyksenä on se, että sekä EU:n jäsenvaltiot että hakijamaat tietävät, kuinka yleisiä terveyskysymyksiä kannattaa käsitellä ja kuinka hakijamaat saataisiin parhaiten osallistumaan terveysalan toimiin ja terveyteen liittyviin toimiin yhteisön tasolla. Terveydenhuoltoala muodostaa merkittävän osan valtion BKT:sta, ja kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota terveydenhuollosta aiheutuviin kustannuksiin. Hyvä terveydentila on yksilön kannalta olennaisen tärkeä seikka, ja yhdessä kansalaisten aktiivisen osallistumisen kanssa se edesauttaa taloudellista ja poliittista kehitystä. Väestön huono terveydentila kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää ja rajoittaa valtion mahdollisuuksia luoda hyvinvoiva yhteiskunta. Väestön terveydentilalla on erityisen paljon merkitystä suurten taloudellisten ja poliittisten muutosten yhteydessä, kuten hakijamaiden tämänhetkisessä tilanteessa. Hakijamaiden keskipitkän aikavälin tavoitteena on täyttää Euroopan yhteisön jäsenvaltioksi tulemisen edellytykset. Kansanterveyteen liittyvät seikat ovat selvästikin menettäneet merkitystään EU:n jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Mailla ei ole uudenaikaisia kansanterveysstrategioita, eivätkä ne riittävien käsitteiden ja rakenteiden puuttuessa kykene tehokkaasti käsittelemään terveyteen kohdistuvia suuria haasteita ja vaaratekijöitä. Hakijamaiden on tutkittava huolellisesti, kuinka yhteisöön liittymisen edellyttämät lukuisat terveyskysymykset saataisiin paremmin ratkaistua ja kuinka yhteisö ja sen jäsenvaltiot voisivat parhaiten auttaa niitä tässä tehtävässä. Molempien osapuolten on oltava tietoisia tilanteesta. Yhteisön on tiedostettava laajenemiseen liittyvät terveysnäkökohdat, kuten terveysongelmien mahdollinen lisääntyminen, laajenemisen vaikutukset jäsenvaltioiden terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiin, henkilöiden, sekä terveydenhuoltoalan työntekijöiden että muiden kansalaisten, vapaan liikkuvuuden kasvu ja EU:n taloudellisen taakan mahdollinen kasvu hakijamaiden huonon terveystilanteen vuoksi. Hakijamaiden kannattaa ehdottomasti kertoa Euroopan yhteisölle, kuinka ne ovat tähän mennessä ratkaisseet terveysalan kysymyksiä sekä minkälaista tietoa ja kokemusta ne ovat tässä yhteydessä saaneet. 3

5 Tämä valmisteluasiakirja sisältää yleiskatsauksen hakijamaiden terveydentilasta ja niiden terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksista, kuvauksen hakijamaiden kanssa toteutettavia yhteistyöhankkeita käsittelevästä tietokannasta, tiivistelmän terveysnäkökohtia käsittelevästä yhteisön säännöstöstä ja sen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen täytäntöönpanosta hakijamaissa, luettelon hakijamaille avoinna olevista mahdollisuuksista osallistua terveysalan kysymysten ratkaisemiseen yhteisön tasolla ja yhteisön laajenemiseen liittyvät pääasialliset terveysalan kysymykset sekä mahdolliset toimet. 2. HAKIJAMAIDEN TERVEYSTILANNE JA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT Hakijamaiden terveystilanne Useimpien hakijamaiden tilanne on heikompi kuin EU:ssa, ja terveyttä vaarantavat tekijät lisääntyvät. Terveystilanteen huononeminen alkoi jo ennen siirtymäkautta. Useimmissa hakijamaissa terveystilannetta heikentävät siirtymäkaudesta aiheutuvat haitalliset sosiaaliset seuraukset (verotuksellinen kriisi, kasvava sosiaalinen eriarvoisuus, tuloerojen kasvu, korkeampi huoltosuhde ja rikollisuuden lisääntyminen). Lisäksi terveystilanteeseen vaikuttavat epäedullisesti riskitekijöiden merkityksen kasvu, kuten alkoholin ja huumeiden lisääntynyt käyttö, ympäristön saastuminen ja tartuntatautien yleistyminen. Positiivinen kehitys edellä mainituilla ongelma-alueilla on ennakkoedellytys terveystilanteen paranemiselle. Suurin osa hakijamaista on luotettavimpien terveystilannetta kuvaavien tilastollisten indikaattoreiden (elinajanodote ja imeväiskuolevuus) mukaan jäljessä EU:n kehityksestä. Useimpien hakijamaiden ja EU:n elinajanodotteessa oli 1970-luvulla keskimäärin 2 3 vuoden ero, mutta nykyään ero on jo yli 6 vuotta. Elinajanodote laski monissa hakijamaissa 1990-luvun alkupuolella, mutta monien maiden tilanne on nyt paranemassa. Kuolevuus on lähes kaikissa hakijamaissa huomattavasti korkeampi kuin EU:n alueella. Yleisimmät kuolinsyyt ovat samanlaisia hakijamaissa ja EU:n alueella: niitä ovat verenkiertoelimistön sairaudet, aivoverisuonisairaudet ja syöpä. Vaikka erot imeväiskuolevuuden esiintymisessä ovat kaventuneet, imeväiskuolevuusluvut ovat hakijamaissa edelleen huomattavasti korkeampia kuin EU:ssa. Riskitekijät kuten tupakointi, epätasapainoinen ruokavalio, elämäntapa ja ympäristön saastuminen näyttävät liittyvän joidenkin kroonisten sairauksien yleisyyteen. Tupakointi ja alkoholin väärinkäyttö ovat useimmissa hakijamaissa huomattava ja kasvava kansanterveydellinen ongelma. Laillisten ja laittomien huumausaineiden väärinkäyttö on kasvava huolenaihe. Monissa hakijamaissa tapahtuu edelleen paljon itsemurhia ja tapaturmia. 4

6 Tuberkuloosin ja syfiliksen esiintyminen joissakin hakijamaissa on huolestuttavaa, etenkin kun nämä sairaudet ovat yleistymässä. Uusia aids-tapauksia on edelleen vähän EU-maihin verrattuna, mutta sukupuolitautien ja hiv-tartuntojen määrä näyttää useissa hakijamaissa olevan nopeasti lisääntymässä. Hakijamaiden väestötilanteelle on ominaista erittäin rajoittunut väestönkasvu, ja usein väestön määrä jopa vähenee huomattavasti. Aborttien määrä on syntyneiden lasten määrään verrattuna korkea (2 3 kertaa suurempi kuin EU:ssa). Tämä saattaa liittyä hakijamaissa esiintyviin merkittäviin sosiaalisiin ongelmiin sekä huonosti hoidettuun perhesuunnitteluun ja terveyskasvatukseen. Tämänkaltainen väestötilanne johtaa lopulta ikääntyneen väestön osuuden kasvuun, joka ilmenee hakijamaissa hieman myöhemmin kuin vastaava ilmiö EU:ssa. Yhteiskunnan kehitystä osoittava indeksi (Human Development Index, HDI) on matala HDI-indeksin sisältämät tuoreimmat tiedot kattavat elinajanodotteen, koulutuksen ja mukautetun BKT:n, ja niiden mukaan indeksin vaihteluväli on hakijamaissa 0,913 0,704. Hakijamaat sijoittuvat maailmanlaajuisessa tilastossa paikoille Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta HDIindeksin vaihteluväli on 0,946 0,892, ja ne kaikki sijoittuvat tilastoissa 33 ensimmäisen maan joukkoon. Joidenkin hakijamaiden HDI-indeksi on romahtanut viime vuosien aikana. Muutos liittyy ennen kaikkea BKT:n merkittävään laskuun, joka on nyt tasoittumassa, mutta myös elinajanodotteen lasku on vaikuttanut asiaan. Tilanne on kuitenkin nyt normalisoitumassa. Terveyteen ja terveydenhuoltoon käytettäviä voimavaroja on vähän Terveyden hyväksi käytettäviä voimavaroja on vähän, sillä BKT on pienentynyt ja siirtymävaiheen aikana ilmenevien erilaisten ensisijaisuudesta kilpailevien tavoitteiden vuoksi terveydenhuollon rahoittamiseen jää vain vähän varoja. EU:ssa ja hakijamaissa käytettyjen terveydenhuollon määrärahojen välillä on huomattava ero sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina ilmoitettuna. Hakijamaiden saavutukset ovat tätä taustaa vasten tarkasteltuina huomattavia. Saavutusten arvo kasvaa erityisesti, kun otetaan huomioon, että maiden terveydenhuoltojärjestelmät kaipaavat kipeästi uudistamista ja että vanhanaikaisten hallintorakenteiden uudistamiseen kuluu paljon aikaa. Tämänhetkisiin voimavaroihin kohdistuu todennäköisesti kasvavia paineita, joita aiheuttavat väestömuutokset kuten rajoittunut väestönkasvu ja ikääntyneen väestönosan kasvu sekä uuden ja kalliin tekniikan käyttöönotto. Tuoreimpien (1990-luvun puoliväliä koskevien) saatavissa olevien tietojen mukaan hakijamaat käyttävät terveydenhuoltoalan menoihin noin 4,5 % bruttokansantuotteestaan (maiden välillä on huomattavia eroja), kun EU:n terveysmenot ovat noin 8,5 % BKT:sta (jäsenvaltioiden terveysmenojen vaihteluväli on 6,9 10,5 % BKT:sta). Asukaskohtaisena todellisena kulutuksena ilmaistuna hakijamaat käyttävät terveysmenoihin keskimäärin alle 400 euroa henkeä kohti ja EU-maat puolestaan yli euroa. 5

7 Terveydenhuoltojärjestelmien uudistukset Hakijamaiden integroidut terveydenhuoltojärjestelmät alkoivat jo ennen 1980-luvun loppua kärsiä investointien puutteesta, eivätkä varat riittäneet enää normaalin toiminnan rahoittamiseen. Terveydenhuoltoon tarkoitettujen varojen prosentuaalinen osuus valtion budjetista supistui. Hakijamaat kohtaavat suuria haasteita siirtyessään demokratiaan ja parhaillaan kehittyvään vapaaseen markkinatalouteen. Osa vaikeuksista on aiheutunut nopeasti tapahtuneesta yksityistämisestä, joka on huomattavasti muuttanut aikaisemmin vallinneita järjestelyjä. Suurin osa hakijamaista on toipunut aluksi vallinneista merkittävistä verotuksellisista ongelmista. Terveydenhuolto ei kuitenkaan ole varainkäytön painopistealue, vaikka BKT kasvaakin tällä hetkellä. Terveydenhuoltojärjestelmiin tehdään parhaillaan huomattavia uudistuksia, mutta vanha ja usein huonosti hoidettu infrastruktuuri, vanhanaikaiset hallintojärjestelyt ja niukat resurssit viivyttävät tilanteen kehitystä. On kuitenkin painotettava, että hakijamaiden välillä on merkittäviä eroja. Kasvava sosiaalinen eriarvoisuus (tuloerojen kasvu ja sosiaalinen syrjäytyminen) sekä korkeampi huoltosuhde, uudelleen ilmenevät ongelmat kuten tartuntataudit, tupakoinnin lisääntyminen, alkoholin liikakäyttö, ympäristön saastuminen ja normaalin väestönkasvun huomattava väheneminen aiheuttavat yhdessä huomattavia ongelmia. Lisäksi niistä aiheutuu terveysalaan kohdistuvia lisätarpeita. Agenda asiakirjan yhteydessä suoritettu hakijamaiden terveystilanteen arviointi osoittaa, että Sloveniaa ja Kyprosta lukuun ottamatta hakijamaat eivät ponnisteluistaan huolimatta saavuta EU:n normeja juuri millään terveydenhuollon osa-alueella. Hakijamaiden terveydenhuoltojärjestelmien on muututtava taloudellisesti vakaiksi ja sosiaalisesti hyväksyttäviksi. Tämä edellyttää terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä koskevaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja yhteiskunnallista osallistumista. Jäsenvaltiot päättävät omia terveydenhuoltojärjestelmiään koskevista periaatteista ja järjestelmien organisaatiosta. Kaikki terveydenhuoltojärjestelmät ovat keskenään erilaisia, sillä ne heijastavat erilaisia tarpeita ja kulttuureita. Jäsenvaltiot sopivat kuitenkin 27. heinäkuuta 1992 annetussa neuvoston suosituksessa joistakin sosiaalisen suojelun tavoitteiden ja politiikan lähentämistä koskevista pääperiaatteista. Terveyden osalta sopimukseen kuuluu yleisesti ottaen terveydenhuollon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvien tarpeellisten palveluiden takaaminen yhteisön asukkaille. Lisäksi on luotava korkealuokkainen, väestön muuttuviin tarpeisiin sovitettu terveydenhuoltojärjestelmä, johon sisältyvät erityisesti toipilaiden kuntoutus ja äitiyspalvelut. Myös sairauden tai äitiyden vuoksi työnteon keskeyttäville työntekijöille on taattava asianmukaiset sosiaaliturvaetuudet. Sellaiset kaikkien EU:n jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmille ominaiset toivottavat piirteet kuten solidaarisuus, terveydenhuollon laaja kattavuus ja tehokkaan ja edullisen terveydenhuollon takaaminen (yleinen eurooppalainen arvojärjestelmä) eivät ole riittävän yleisiä useimmissa hakijamaissa. Seuraavat perustekijät olisi säilytettävä riippumatta siitä, saako terveydenhuoltojärjestelmä rahoituksensa yleisistä verovaroista ja/tai yksityisistä vakuutusjärjestelmistä: (i) arvojärjestelmä: tulojen ja riskien suhteuttamiseen pohjautuva yhteisymmärrys / 6

8 asianmukaisesti säännellyt markkinat, (ii) laatu (koulutus, luvat, eettiset suuntaviivat ja kuluttajansuoja), (iii) kustannustehokkuus (toimitusten rajoitukset, valvonta ja alihankinta), (iv) oikeudenmukaisuus (terveydenhuollon saatavuus, rahoitus ja jakautuminen), (v) vastuullisuus, ja (vi) itsesääntely, osallistuminen. Tarvittavien turvatoimien olemassaolosta ja toiminnasta vastaavat säännökset ovat tärkeitä silloin, kun järjestelmät muuttuvat huomattavasti ja kun niistä tulee markkinasuuntautuneita. Kaikissa hakijamaissa aikaisemmin vallinneet valtiojohtoiset terveydenhuoltojärjestelmät eivät edellyttäneet huomattavaa sääntelyä, koska niillä oli yleensä hierarkkinen hallintorakenne, eikä niiden rahoitus riippunut saavutetuista tuloksista. Suurin osa hakijamaista on nyt ottanut jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmät mallikseen. Ne vähentävät omien terveydenhuoltojärjestelmiensä valtiojohtoisuutta ja toteuttavat EU:n vastaavien järjestelmien peruspiirteitä. Tähän liittyvät sääntelyjärjestelmien luominen ja voimakkaat, toimivaltaiset laitokset, jotka eivät ole vielä riittävän kehittyneitä useimmissa hakijavaltioissa. Terveydenhuoltojärjestelmän muutosten tarkoituksena on myös lisätä niiden tehokkuutta, mikä ei ole vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa helppo tehtävä. Uuden tekniikan harkitsematon käyttöönotto saattaa lisätä vaikeuksia. Uudella tekniikalla voidaan myös tarpeettomasti korvata käytössä olevia edullisempia ja tehokkaampia hoitomenetelmiä. Hakijamaiden ja EU:n jäsenvaltioiden on pyrittävä ottamaan käyttöön tehokkaita uusia hoitomenetelmiä. Niiden on myös pyrittävä valvomaan ja rajoittamaan tuloksettomien tai heikompitehoisten hoitomenetelmien käyttöä erityisesti mikäli niihin käytettävät voimavarat voitaisiin myös käyttää tehokkaiden hoitomenetelmien tukemiseen. Monissa hakijamaissa toteutetaan sellaisia vielä kehittämistä vaativia strategioita kuten laadunvarmistusmenetelmät, hoitotyöstä saadut tulokset, hoito-ohjeet, ohjattu hoitotyö ja tekninen arviointi. Hakijamaissa ajatellaan yleensä, että järjestelmän hajauttaminen auttaa järjestelmää mukautumaan paikallisiin tarpeisiin, ja näin ollen saavutetut tulokset paranevat ja järjestelmä muuttuu joustavammaksi, mutta ei kuitenkaan välttämättä tehokkaammaksi. Paikallisilla viranomaisilla ja/tai laitoksilla ei kuitenkaan vielä ole terveydenhuoltoalan yhä monimuotoisempien ongelmien ratkaisemiseen vaadittavaa riittävää kokemusta ja asiantuntemusta. Hakijamaiden terveydenhuoltoalojen ylikapasiteettia ei ole vielä saatu riittävästi purettua, vaikka sairaalapaikkojen määrää onkin vähennetty ja keskimääräinen sairaalassaoloaika on useissa hakijamaissa lyhentynyt EU:n keskiarvon alapuolelle. Terveydenhuoltoalalla työskentelevien lääkäreiden määrä on lähes kaikissa hakijamaissa suurempi kuin EU:ssa. Lääkärit kärsivät yleensä motivaation puutteesta, koska heidän palkkansa on usein huono ja he ovat alityöllistettyjä. Lääkärit ovat usein liian pitkälle erikoistuneita eli he ovat perehtyneet ainoastaan johonkin suppeaan hoitoalaan, eivätkä tunne laajemmin terveydenhuoltoalan hallintoa, johon sisältyvät moderneihin terveydenhuoltojärjestelmiin liittyvät säästötoimet. Lääketieteelliset organisaatiot (lääketieteelliset yhdistykset ja lääkäriliitot) ovat myötävaikuttaneet terveysalan kehitykseen EU:n jäsenvaltioissa, mutta hakijamaissa vastaavilla organisaatioilla on vielä paljon tehtävää. 7

9 Kansanterveysalan järjestelmät Kansanterveys oli aikaisemmin ainoastaan terveydenhuoltoalan työntekijöiden vastuulla. Hakijamaiden terveyspolitiikan laadinnassa ei vielä täysin oteta huomioon terveysalaan liittyviä uudenaikaisia käsityksiä kuten monialaista työtä. Useimmissa hakijamaissa jatketaan aikaisemmin perustettujen epidemiologisen seurannan verkkojen rahoittamista, vaikka resurssit pienenevät jatkuvasti. Seurantaverkkojen palveluksessa on liikaa alipalkattua henkilökuntaa ja niiden käytössä on liian vähän välineitä. Monet hakijamaat ovat siirtymässä sairausvakuutuksiin perustuviin terveydenhuoltojärjestelmiin. Tämä vaarantaa epidemiologisen seurannan jatkumisen tai aiheuttaa ainakin tilanteen, jossa seuranta saa käyttöönsä yhä vähemmän voimavaroja ja jossa sitä hallinnoivilla laitoksilla ei ole suoraa yhteyttä terveydenhuoltojärjestelmän muihin osiin. Kaikissa hakijamaissa oli aikaisemmin tiettyjä tartuntatauteja koskeva pakollinen ilmoitusjärjestelmä, mutta monet järjestelmään liittyvät menettelytavat eivät enää välttämättä täytä tämänhetkisiä entistä tiukempia vaatimuksia tietojen salassapitovelvollisuudesta. Lisäksi tällä hetkellä käynnissä olevat terveydenhuoltopalveluiden organisaatiomuutokset vaikuttavat todennäköisesti useimmista hakijamaista saatavien tietojen keskinäiseen vertailtavuuteen. Saatavissa olevat epidemiologiset tiedot ovat usein vanhentuneita ja melko epäluotettavia. Suurin osa hakijamaista pyrkii parantamaan tietojärjestelmiään, mutta niillä ei vielä ole vakaata järjestelmää terveystilanteen seurantaa varten. Aikaisempien terveydenhuoltojärjestelmien negatiivisimpiin vaikutuksiin kuuluu kansalaisten vieraantuminen omaan terveydentilaansa liittyvästä vastuusta. Asiasta kiinnostuneiden kansallisen ja paikallisen tason kansalaisjärjestöjen sekä autonomisen kansalaisyhteiskunnan puuttuminen olivat samanaikaisesti seurausta ja oire yleisestä passiivisesta asennoitumisesta asioihin, joiden hoitamista pidettiin täysin valtion tehtävänä. (Tilanne on yhä vaikea.) Viime aikoina tapahtunut kansalaisyhteiskunnan esiinnousu ja erityisesti terveys- ja sosiaalialalla perustetut kansalaisjärjestöt ovat positiivinen ilmiö. Sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä voivat tehokkaasti tukea ne kansalaisjärjestöt, joilla on hyvä käsitys sekä paikallisesta tilanteesta että tarpeista. Kehityksen suunta on siis hyvä, mutta kansalaisia on yhä rohkaistava osallistumaan terveyden edistämistyöhön. 8

10 3. YHTEISTYÖTÄ/TUKEA KOSKEVA TIETOKANTA Euroopan komission, kansainvälisten järjestöjen, jäsenvaltioiden sekä yhteisön ulkopuolisten maiden lukuisat yhteistyöohjelmat tukevat hakijamaiden terveydenhuoltoalan uudistusta. Hakijamaiden kanssa tehtävää teknistä yhteistyötä (ja tukea) koskeva väliaikainen rajoitettu tietokanta on juuri laadittu komission tekemän kyselyn pohjalta. Komissio lähetti kyselyn jäsenvaltioille, kansainvälisille järjestöille, joillekin yhteisön ulkopuolisille maille, kansalaisjärjestöille ja komission omille toimintaohjelmille. Nämä toimet koskevat terveydenhuoltoalan uudistuksia terveyspolitiikan muotoilua, terveysalan rahoitusta, terveydenhuoltopalveluiden järjestämistä, henkilöresurssien kehittämistä, lääkealaa, kansanterveyttä ja muita uudistuksia. Kahdenvälinen yhteistyö, jota jäsenvaltiot ovat hakijamaiden kanssa tehneet, on ollut suppea-alaista ja lyhytaikaista, ja siinä on keskitytty konkreettisiin asioihin: Saksa keskittyi terveydenhuoltoalan rahoitukseen, Alankomaiden valitsema aihe oli mielenterveys ja Suomi auttoi joitakin hakijamaita valmistelemaan osallistumistaan EU:n kansanterveysohjelmiin. Jotkin jäsenvaltiot ovat toimineet lähes kaikissa hakijamaissa, kun taas muut jäsenvaltiot ovat keskittäneet huomionsa yksittäisiin hakijamaihin kuten Unkariin, Puolaan ja Tšekkiin. Osa jäsenvaltioista on myös toiminut vain tietyillä alueilla. Maailman terveysjärjestö on keskittynyt kansanterveyteen, terveyden edistämiseen ja näillä aloilla tapahtuvaan henkilöresurssien koulutukseen. Se on myös rohkaissut hakijamaita osallistumaan omiin ohjelmiinsa. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö on tehnyt Maailmanpankin kanssa yhteistyötä terveyteen ja siirtolaisuuteen liittyvissä asioissa. UNAIDS (Yhdistyneiden Kansakuntien aidsia koskeva yhteinen ohjelma) on järjestänyt tartuntatauteja ja aidsia koskevia ohjelmia. Euroopan neuvosto on erittäin aktiivisesti kehittänyt yhteistyötä, joka kattaa esimerkiksi seuraavat aiheet: verituotteiden turvallisuus, huumausaineiden väärinkäytön ehkäisy ja eettiset näkökohdat. Tietyt yhteisön ulkopuoliset maat kuten Kanada, Sveitsi ja Yhdysvallat ovat myös aktiivisesti tehneet terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyvää työtä hakijamaissa. 9

11 4. TERVEYTEEN LIITTYVÄ YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ JA KANSANTERVEYSASIOIHIN LIITTYVÄT EUROOPAN YHTEISÖN OHJELMAT / VIRASTOT JA LAITOKSET / KOMITEAT Terveyteen liittyvään yhteisön säännöstöön kuuluu asetuksia, direktiivejä, päätöksiä ja suosituksia. Tämän tiedonannon tarkoituksena ei ole esittää yleiskatsausta siitä, kuinka kyseisten oikeudellisesti merkittävien asiakirjojen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltaminen edistyvät. Esimerkinomaisesti voidaan kuitenkin mainita kaksi EY:n direktiiviä, jotka koskevat tupakkatuotteiden merkintöjä (89/622/ETY) ja savukkeiden sisältämää suurinta sallittua tervamäärää (90/239/ETY). Komission saamien tietojen mukaan hakijamaiden tilanteet vaihtelevat näiden direktiivien osalta huomattavasti: direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpano ovat hyvin eri kehitysvaiheissa. Muutamat hakijamaat ilmoittavat, että ne ovat saattaneet yhteisön lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään, mutta että savukkeiden tervapitoisuuden alentaminen direktiivissä säädetylle tasolle vaatii useita vuosia. Tämä saattaa aiheuttaa yhteisön kannalta ongelmallisen tilanteen. Monet hakijamaat väittävät, että niiden tupakkatuotteita ja terveyden suojelua koskeva kansallinen lainsäädäntö kattaa jo tyydyttävästi direktiivien säännökset. Suurin osa hakijamaista harkitsee kuitenkin vasta alan lainsäädännön laatimista tai ei ole vielä ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Hakijamaiden on tämän lisäksi pantava täytäntöön 24 päivänä syyskuuta 1998 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2119/98/EY, jossa luodaan puitteet tartuntatautien epidemiologisen seurannalle ja valvonnalle yhteisössä. Komissio huolehtii seurannan ja valvonnan yhteensovittamisesta yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Terveyteen liittyvällä yhteisön säännöstöllä on paljon merkitystä myös joillakin muilla aloilla. Tämä pitää paikkansa erityisesti seuraavilla aloilla: ympäristö ja terveys, työterveys ja työturvallisuus, kuluttajansuoja ja elintarvikkeiden laatu, tutkimus ja tietotekniikka sekä terveysalan ammatit. Kansanterveysalan toimet Monet komission toimet ja ohjelmat koskevat suoraan terveyttä tai siihen liittyviä aloja. Hakijamaat voivat jo osallistua joihinkin komission kansanterveysalan toimintaohjelmiin (syöpää, aidsia ja muita tartuntatauteja, huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemistä ja terveyden edistämistä sekä terveysvalistusta koskeviin toimintaohjelmiin), mutta toistaiseksi kiinnostus näitä ohjelmia kohtaan on ollut vähäistä. Hakijamaat olisi hyvä saada osallistumaan kansanterveystyön eri tasoille jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vaikuttaa siltä, että jotkin hakijamaat eivät ole vielä täysin ymmärtäneet, kuinka tärkeää on oppia tuntemaan Euroopan terveydenhuoltoalaa eikä sitä että siihen on mahdollista osallistua täysipainoisesti. Hakijamaat voivat pian osallistua myös joihinkin muihin kansanterveysalan ohjelmiin kuten henkilövahinkoja, harvinaisia ja saasteperäisiä sairauksia sekä erityisesti terveystilanteen seurantaa koskeviin ohjelmiin. Komission ja hakijamaiden välinen tiivis yhteistyö voisi tässä yhteydessä auttaa lisäämään tietojen yhteensopivuutta ja luotettavuutta. Komissio on kansanterveyspolitiikan kehittämistä Euroopan yhteisössä käsittelevässä tiedonannossaan [KOM(98) 230 lopullinen] luonut kansanterveysalan toiminnalle uudet toimintapuitteet. Tiedonanto perustuu 10

12 komission 24. marraskuuta 1993 antamaan tiedonantoon [KOM(93) 559 lopullinen]. Ehdotetuissa toimissa otetaan huomioon ilmenevät terveysuhat, terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvat kasvavat paineet, yhteisön laajeneminen ja Amsterdamin sopimuksen sisältämät uudet kansanterveysmääräykset. Seuraavat kolme toimintalinjaa on mainittu: kansanterveystilanteen parantamista tukevan tiedon lisääminen, nopea reagoiminen terveyttä vaarantaviin tekijöihin ja vaikuttaminen terveyttä määrittäviin tekijöihin terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn kautta. Laaja-alaiset toimet yhteisön laajentumiseen liittyvät kysymykset sekä terveysvaatimusten sisällyttäminen kaikkeen yhteisön politiikkaan on liitettävä kaikkiin kolmeen toimintalinjaan. Komission odotetaan Amsterdamin sopimuksen voimaantulon yhteydessä esittävän myöhemmin tehtäviä lainsäädäntöehdotuksia, jotka kasvattavat yhteisön säännöstön määrää kansanterveysalalla. Tämä on yhteisön laajenemisen yhteydessä tehtävän valmistelutyön tavoitteena. Phare-ohjelma Komission Phare-ohjelman avulla on tuettu yhteistyötä esimerkiksi sosiaalisen suojelun ja terveydensuojelun uudistamista koskevan Consensus-ohjelman puitteissa ja huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemisen sekä huumausaineiden käytöstä aiheutuneiden haittojen vähentämisen yhteydessä. Tämä on tapahtunut monikansallisen ohjelman ja Euroopan huumausaineiden ja huumeriippuvuuden seurantakeskuksen avulla (EMCDDA, Lissabon). Tutkimus, teknologinen kehittäminen ja esittely Tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja esittelyn viidenteen puiteohjelmaan ( ) 1 sisältyy elämänlaatua ja luonnonvarojen hallintaa koskeva erityisohjelma sekä laaja-alainen kansainvälistä yhteistyötä koskeva ohjelma. Yhteisössä on varauduttu siihen, että hakijamaat osallistuvat viidenteen puiteohjelmaan täysipainoisesti. Yhteisön rahoitustuen edellytyksenä on kuitenkin se, että hakijamaat allekirjoittavat viidettä puiteohjelmaa koskevat assosiointisopimuksensa. Viidennessä puiteohjelmassa keskitytään ongelmalähtöiseen lähestymistapaan, joka tarjoaa mahdollisuuden käsitellä ongelmia, jotka ovat strategisesti tärkeitä sekä eurooppalaisille yhteistyökumppaneille että hakijamaille. Ohjelma kattaa paljon erilaisia toimintoja, kuten perustutkimusta, teknologista kehittämistä, normien laatimista edeltävää tutkimusta, koulutusta, esittelyä jne. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 182/1999/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1998, Euroopan yhteisön tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä tarkoittavia toimia koskevasta viidennestä puiteohjelmasta ( ). EYVL L 26,

13 Elämänlaatua ja luonnonvarojen hallintaa koskevaan erityisohjelmaan sisältyy tutkimusaiheita, jotka antavat hakijamaille strategisen mahdollisuuden kehittää terveydenhuoltoalaan liittyvää tietämystään. Näitä aiheita ovat erityisesti tartuntataudit, ympäristö ja terveys, ikääntyminen ja vammaisuus, terveydenhuoltopalvelut sekä huumeisiin liittyvät ongelmat. Keski- ja Itä-Euroopan hakijamailla oli jo aikaisempien säännösten mukaan oikeus osallistua erityisohjelmiin sekä tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen neljänteen puiteohjelmaan ( ) sisältyvään kansainvälistä yhteistyötä koskevaan ohjelmaan (INCO). Tämän seurauksena on käynnissä huomattava määrä hankkeita, joissa nämä maat ovat mukana. Hankkeet kattavat seuraavat alat: työterveyshuolto, säteilyaltistuksen vaikutukset terveyteen, terveydenhoitojärjestelmien arviointi ja taloudellinen analyysi, ympäristö ja terveys, geneettisesti periytyvät sairaudet sekä tartuntatautien hallinta ja ehkäiseminen. Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä uusien itsenäisten valtioiden kanssa tehtävä yhteistyö sisältyy INCO-2 -ohjelmaan, josta saavat rahoitusta ainoastaan hakijamaissa sijaitsevat tutkimuskeskukset. Vuoden 1999 työohjelmassa sen sijaan viitataan mahdollisuuteen rahoittaa tutkimushankkeita, joiden aiheena on terveyden parantaminen muuttuvassa yhteiskunnassa ja jotka kohdistuvat sellaisiin Keski- ja Itä-Euroopan maihin sekä uusiin itsenäisiin valtioihin, jotka eivät ole assosioitumassa viidenteen puiteohjelmaan. Muita viidenteen puiteohjelmaan sisältyviä, terveyteen liittyvä aloja on käyttäjäystävällisen tietoyhteiskunnan luomista koskevassa erityisohjelmassa. Kaikkien osapuolten kannalta olisi hyvä aloittaa yhteistyö heti, kun hakijamaat alkavat käyttää uudenaikaista tietotekniikkaa terveysalalla. Interreg Aluepoliittiset ohjelmat (esim. Interreg) ovat tärkeitä erityisesti rajatylittävien palveluiden jakamisen osalta. Näihin jaettuihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi lääketieteellinen huipputekniikka ja terveydenhuoltoalan yhteistyö. Tiedekomiteat Kuluttaja-asioihin liittyvien terveysriskien arviointia käsittelevien tiedekomiteoiden jäsenyys ei riipu kansallisuudesta eikä kansalaisuudesta. Kiinnostuksenilmaisupyyntö oli tarkoitettu kaikille Euroopan unionista ja sen ulkopuolelta peräisin oleville tiedemiehille. Hakijamaiden tiedemiehiä ei kuitenkaan ole tiedekomiteoiden jäseninä tämän toimintakauden ( ) aikana. 12

14 5. YHTEISÖN LAAJENEMISEEN LIITTYVÄT PÄÄASIALLISET TERVEYSALAN KYSYMYKSET Terveyteen liittyvät kysymykset eivät ole etusijalla hakijamaiden siirtyessä vapaaseen markkinatalouteen, vaikka juuri terveyskysymyksiä käytetään indikaattorina yhteisön jäsenyyttä hakevien Keski- ja Itä-Euroopan maiden kohtaamista ongelmista ja haasteista. Terveyskysymykset olisikin otettava riittävässä määrin huomioon siirtymävaiheen politiikassa. Olisi tunnustettava, että terveys on taloudellisen kehityksen kannalta merkittävä tekijä, ja terveysalasta olisi tehtävä painopistealue. Myös terveydenhuoltoalan laitosten kehitykseen olisi kiinnitettävä riittävää huomiota, jotta niistä tulisi toimivia. Terveyteen ja yhteisön laajenemiseen liittyvien kysymysten merkitys mainittiin Agenda asiakirjassa. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Yhteisön laajenemiseen liittyvistä terveyden painopistealueista on sovittava. Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen olivat tärkeä osa yhteisön jäsenyyttä hakevien Keski- ja Itä-Euroopan maiden aikaisempia terveydenhuoltojärjestelmiä. Nykyisin terveysalalla keskitytään hoitotyöhön. Tämän seurauksena kansanterveys on joutunut toisarvoiseen asemaan, eikä siihen liittyvä työ saa riittävästi rahoitusta. Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyviä toimia (joihin ympäristön terveysvaikutuksetkin kuuluvat) ollaan käynnistämässä uudelleen kansallisten ohjelmien laatimisen ja täytäntöönpanon kautta, vaikka monissa hakijamaissa ei vielä ole käytössä uudenaikaista kansanterveyskäsitettä, joka perustuisi eri alojen väliseen toimintaan ja huolellisesti valittuihin tavoitteisiin. Hakijamaiden kansanterveysalan toimintaa voitaisiin tehostaa lisäämällä maiden hallitusten tietoisuutta alan kysymyksistä ja laajentamalla alan Euroopan laajuisten tietojen ja tutkimuskäsitteiden keskinäistä vaihtoa. Tautitilanne on huolestuttava, ja erityisesti tämä koskee tartuntatauteja. Useimpien hakijamaiden on vielä omaksuttava modernin seurannan käsite, sillä niiden laboratoriopalveluilla ei ole käytössään tarvittavia välineitä, niiden voimavarat ovat riittämättömät ja niillä on vaikeuksia pitää yllä ilmoitusvelvollisuuden alaisia tauteja koskevia asianmukaisia ilmoitusjärjestelmiä. Myös mielenterveyteen liittyvät kysymykset on otettava huomioon. Maastamuuton oletetaan lisääntyvän hakijamaiden liittyessä yhteisöön. Samanaikaisesti kasvaa myös riski tartuntatautien, erityisesti sukupuoliteitse tarttuvien tautien leviämisestä. Siirtolaisuuteen liittyvät terveysongelmat muodostavat keskeisen osan liittymistä edeltävän vaiheen työstä. EU:n ja hakijamaiden välistä tietojen ja kokemusten vaihtoa tulisi siis rohkaista. 13

15 Väestön rokotusaste oli edellisen järjestelmän aikana korkea, mutta Maailman terveysjärjestön tietojen mukaan se laskee tällä hetkellä. Jotkin hakijamaat ovat ryhtyneet muuttamaan tämän kehityksen suuntaa, mutta rokotukset eivät kuitenkaan ole terveydenhuoltojärjestelmissä toteutettavien uudistusten ensisijaisena tavoitteena, ja tämä voi estää tyydyttävän immuniteettitilanteen saavuttamista. Huonosta immuniteettitilanteesta voi aiheutua negatiivisia seurauksia sekä hakijamaiden että EU:n jäsenvaltioiden terveystilanteelle. Hakijamaissa ei yleensä ole tarvittavaa tietoa siitä, kuinka terveyttä voidaan suojella vaaroilta, joita kulutushyödykkeet ja kuluttajille tarjotut palvelut voivat aiheuttaa. Kyseessä on kansanterveysalan ja tutkijayhteisön kannalta suhteellisen uusi ongelma. Yhteisössä tapahtuvaa kehitystä ei juurikaan tunneta, ja useimmissa hakijamaissa ajatellaan, ettei tällä kehityksellä ole merkitystä. Lisäksi lainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämät rakenteet ovat usein riittämättömiä. Lisääntyvä siirtolaisuus ja matkailu saattavat lisätä laitonta huumeiden käyttöä laajentuneessa Euroopassa. Tupakointi lisääntyy rajojen avaamisen myötä huomattavasti. Terveydenhuoltojärjestelmän uudistus Merkittävistä ponnisteluista ja uudistusten yhteydessä saavutetusta vähäisestä kehityksestä huolimatta hakijamaiden terveydenhuoltojärjestelmät ja niiden muut sosiaalisen suojelun alat eivät yleensä ottaen ole saavuttaneet EU:n muiden alojen normeja vastaavaa tasoa. Monet hakijamaat ponnistelevat edelleen varmistaakseen terveydenhuoltojärjestelmiensä taloudellisen elinkelpoisuuden sekä nykyaikaisen suunnittelun ja hallinnon. Ennen kaikkea tavoitteena on terveydenhuoltojärjestelmien resurssien jako tehokkaan hallinnon ja suunnittelun avulla. Ammatillisten näkökohtien perusteella tarjottavissa olevien palveluiden ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisten palveluiden välinen ero kasvaa terveydenhuoltoalalla. Liittymistä valmistelevassa strategiassa painotetaan hallintorakenteiden uusimista erityisesti julkisen vastuun ja talousarvion valvonnan osalta. Terveydenhuoltoala käyttää paljon julkisia varoja, ja alan hallintorakenteiden uusiminen on tämän vuoksi erityisen tärkeää. Vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevat maat voisivat parhaiten hankkia erittäin korkeasti koulutettua henkilökuntaa ja pitkälle kehitettyjä lääketieteellisiä välineitä, jos ne tehostaisivat rajat ylittävää alueellista yhteistyötä. Näin voitaisiin myös taata se, että voimavaroja käytettäisiin tehokkaammin. Tämä koskee erityisesti niitä hakijamaita, jotka ovat EU:n jäsenvaltioihin verrattuna pienikokoisia. Euroopan yhteisön väestö olettaa, että asianmukaisia ensiapupalveluita on saatavilla koko yhteisön alueella, sillä ensiapupalveluita pidetään erittäin merkittävänä osana terveydenhuoltojärjestelmää. Kaikissa hakijamaissa tarjottavien ensiapupalveluiden olisi myös oltava saatavilla helposti oikeaan aikaan, ja niiden olisi oltava korkealaatuisia. Näin ei kuitenkaan vielä ole. 14

16 Terveydenhuoltoalan työntekijät Terveydenhuoltoalan työntekijöiden sosiaalinen ja taloudellinen asema on hakijamaissa edelleen huono EU:hun verrattuna, ja tämä huonontaa heidän motivaatiotaan. Tilanne saattaa houkutella EU:n jäsenvaltioiden kieliä osaavia terveysalan ammattilaisia muuttamaan pois kotimaastaan. Tämänkaltainen kehitys voisi johtaa ylitarjontaan jäsenvaltioissa ja kaikkein ammattitaitoisimpien työntekijöiden puuttumiseen hakijamaista. Kansalaisyhteiskunnan laitokset ja terveys Terveystiedotuksen strategiat ja väestön osallistuminen oman terveydentilansa ja muiden ihmisten terveyden parantamiseen ovat erittäin tärkeitä seikkoja. Tämä koskee erityisesti sosiaalista terveystilannetta, terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Aikaisemmassa yhteiskuntajärjestelmässä ei tunnettu ajatusta "kansalaisyhteiskunnasta", johon sisältyy vapaaehtois-, hyväntekeväisyys- ja kansalaisjärjestöjä. Kansalaisyhteiskunnan hidas kehitys on nyt alkanut. Tätä kehitystä on rohkaistava. Hakijamaat eivät ole tottuneita selviytymään sellaisista vaaratekijöistä kuin aids ja huumeriippuvuus, eivätkä ne myöskään ole tottuneet sopeutumaan nopeasti uusiin haasteisiin. Kansalaiset ja erityisesti terveysalan työntekijät eivät aina suhtaudu edellä kuvatuista ongelmista kärsiviin potilaisiin asianmukaisesti. Näihin inhimillisiin, sosiaalisiin ja eettisiin ongelmiin on puututtava. Ympäristön terveysvaikutuksia, joihin kuuluvat ilman saastumiseen liittyvät sekä vedestä ja elintarvikkeista alkunsa saavat sairaudet, aletaan vähitellen pitää vakavina kansallisina terveysongelmina. Myös niiden rajat ylittävien vaikutuksien merkitys tunnustetaan. Lisäksi on tarkasteltava sellaisia sosiaalisiin oloihin liittyviä seikkoja kuten hygienia, viemäröinti ja asuinolot. 6. HARKITTAVAT VAIHTOEHDOT Euroopan yhteisöllä voi olla merkittävä asema yhteisön laajenemiseen ja terveyteen liittyvissä asioissa. Jäljempänä tarkasteltavien vaihtoehtojen ja lähestymistapojen käyttö on yksi mahdollisuus puuttua tässä valmisteluasiakirjassa esitettyihin merkittävimpiin terveysalan ongelmiin, jotka liittyvät yhteisön laajenemiseen. Esitettyjä ongelmia olisi tarkasteltava säännöllisesti, ja uudet, kaikissa tai joissakin hakijamaissa ilmenevät ongelmat olisi otettava tähän tarkasteluun mukaan. Olisi myös arvioitava, kuinka merkittävä ongelma on kunkin hakijamaan kannalta. 15

17 Kaikkia hakijamaita koskevat ongelmat Jokaisen hakijamaan on laadittava erityinen toimintasuunnitelma, johon voisi sisältyä arvio yhteisöön liittymisen kannalta merkittävimmistä terveysongelmista ja edellytyksenä olevista painopistealueista. Toimintasuunnitelmassa on ilmoitettava olennaisimmat käytettävät menetelmät, ja siinä on esitettävä selkeitä tavoitteita. Hakijamaista on laadittava terveystilannetta koskevat raportit, joilla täydennetään Euroopan unionin säännöllisesti julkaisemia raportteja ja joissa tarpeen vaatiessa keskitytään erityisiin terveysongelmiin. Hakijamaiden on hyväksyttävä yhteisön säännöstö osaksi omaa lainsäädäntöään. Niiden on tämän lisäksi osoitettava, että niillä on tästä aiheutuvien velvoitteiden täyttämiseen vaadittava infrastruktuuri (terveydenhuoltoalan laitosten hallintorakenteiden uudistamista olisi tuettava samoin kuin sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä). Määrärahojen ja ensisijaisen tärkeiden investointien kohdentamiseen liittyvää tietoa voidaan vaihtaa. Nämä tiedot vastaisivat jokaisen maan kohdalla erikseen määriteltyjä ongelma-alueita kuten ensiapupalveluita, terveyteen liittyviä tieto- ja seurantajärjestelmiä, rokotuksia jne., ja niiden avulla voitaisiin ohjata investointipäätöksiä riippumatta siitä, ovatko kyseessä kansalliset vai ulkomaiset varat. Ympäristöön liittyvät seikat muodostavat merkittävän osan yhteisön säännöstöä. Ympäristöolosuhteiden parantaminen on kallista ja paljon aikaa vaativaa toimintaa. Tehokkaimpia väestön terveyteen kohdistuvia vaikutuksia voitaisiin pitää tärkeimpänä kriteerinä tämä alan painopisteiden määrittelyssä. Talouselämän eri sektoreiden ja kansalaisten osallistuminen on tärkeää. Terveyspolitiikan tutkimus myönteisenä tekijänä Myös kansanterveysalan tutkimuksen kehittyminen on yhteisöön liittymisen kannalta merkittävä seikka. Hakijamaiden osallistumista viidenteen puiteohjelmaan voitaisiin harkita, ja hakijamaiden kansanterveysalan tutkimuslaitosten osallistumista yhteisön tutkimusohjelmiin voitaisiin tukea aktiivisesti. 16

18 Terveydenhuoltoon liittyvien tietojärjestelmien ja tietotekniikan käyttökokemusten vaihtoa voitaisiin helpottaa apumekanismin avulla. Tämä liittyisi tietojen tehostettuun keräämiseen ja muokkaamiseen. Tarkoituksena olisi helpottaa tärkeiden kysymysten tarkastelua. Yhteistyötä voitaisiin tehdä myös sovelletun tekniikan alalla (telelääketiede jne.). Osallistuminen Euroopan yhteisön toimintaan terveydenhuoltoalalla Hakijamaat osallistuvat niihin yhteisön kansanterveysohjelmiin, joihin niillä on oikeus osallistua. Yhteisöön liittymisen kannalta erityisen tärkeitä ovat aidsia ja muita tartuntatauteja sekä huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemistä koskevat toimintaohjelmat ja terveystilanteen seurantaa koskeva ohjelma. Saasteperäisiä sairauksia koskeva ohjelma on myös yhteisöön liittymisen kannalta merkittävä, sillä ohjelmaan kuuluu rajatylittäviä osatekijöitä. Ohjelmassa painotetaan terveysja ympäristöalan yhteistyön tärkeyttä (kyseessä on terveysasioiden sisällyttäminen muihin politiikan aloihin). Hakijamaiden asiantuntijat voisivat saada paremman kokonaiskuvan yhteisön lähestymistavasta terveysriskien hallinnan suhteen, mikäli he osallistuisivat komission asiantuntijaryhmien kokouksiin. Tartuntatautien seurantaan sekä verensiirtojen ja verituotteiden turvallisuuteen liittyvä asiantuntemus ja palvelut on arvioitava. Tämän arvion olisi perustuttava eri yhteistyöohjelmien yhteydessä suoritettuihin osatutkimuksiin. EU:n jäsenvaltioiden viime aikoina tekemiä tutkimuksia voidaan käyttää tässä apuna. Jäsenvaltioiden ja hakijamaiden välisen yhteistyön helpottaminen Hakijamaiden ja jäsenvaltioiden välillä tapahtuvaa asiantuntijoiden ja virkamiesten vaihtoa sekä yhteistyösuhteiden solmimista olisi tuettava enemmän, jotta hakijamaat saisivat lisää erityisiin terveyskysymyksiin liittyvää käytännön tietoa ja asiantuntemusta. Jäsenvaltiot ja hakijamaat voisivat järjestää kokouksia, joissa käsiteltäisiin tiettyjä erityisaiheita ja näin helpotettaisiin yhteistyötä. Yhteistyön ja tukitoimien koordinointia helpotetaan, jotta päällekkäisyyksiltä ja puutteilta vältyttäisiin. Yhteistyön painopistealueita olisi kehitettävä erikseen jokaisen maan kanssa. Erityisaiheisiin voisivat kuulua mm. terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen (rahoitus, terveydenhuoltopalveluiden järjestäminen (ensiapupalvelut), painopistealueiden valinta, investointien suunnittelu, sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, terveyspolitiikan laatiminen ja tiedotus) ja menetelmät terveyttä määrittävien tekijöiden käsittelyä sekä huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemistä koskevien ohjelmien laatimista varten. Ennen lisätoimien suunnittelua olisi tarkasteltava kansainvälisten järjestöjen, jäsenvaltioiden, yhteisön ulkopuolisten maiden ja hakijamaiden välillä jo loppuun saatettuja tai yhä käynnissä olevia yhteistyötoimia koskevan alustavan tietokannan käyttökelpoisuutta. 17

19 Rajat ylittävien yhteistyötoimien suorittamista helpotetaan sekä hakijamaiden kesken että hakijamaiden ja toimiin osallistuvien jäsenvaltioiden välillä. Näin voitaisiin toimia hankkeissa, jotka koskevat ympäristön terveysvaikutuksia ja tartuntatautien seurantaa ja joihin liittyy erittäin ammattitaitoisen henkilökunnan ja lääketieteellisen huipputekniikan yhteiskäyttöä. Pikaisesti toteutettavat tupakoinnin vastaiset toimet Hakijamaiden on noudatettava yhteisön säännöstöä. Komissio ja jäsenvaltiot voisivat lisäksi tukea hakijamaita niiden laatiessa ja toteuttaessa hätätoimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin hillitä tupakan tuotantoa ja tupakoinnin yleistymistä, joilla on huomattava vaikutus väestön terveydentilaan. Kansalaisyhteiskunnan laitokset Hakijamaiden tiedotusstrategioita parannetaan ja niiden kansalaisyhteiskuntia (kansalaisjärjestöjä) kehitetään, jotta ne voivat tukea sosiaalista terveystilannetta eli terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä, johon kuuluvat myös köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvät terveysnäkökohdat. Kansalaisjärjestöjen perustamista voidaan tukea rohkaisemalla hakijamaita luomaan niille suotuisampi ympäristö. Lisäksi on tuettava hakijamaiden ja jäsenvaltioiden hyväntekeväisyysjärjestöjen välisiä vaihtoja ja yhteyksiä. 18

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 16.4.2010 2009/2151(INI) TARKISTUKSET 1-12 Antigoni Papadopoulou (PE439.890v01-00) mietinnöstä komission tiedonannosta

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO. neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle

KOMISSION TIEDONANTO. neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO 14/4/98 KOMISSION TIEDONANTO neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kansanterveyspolitiikan kehittämisestä Euroopan yhteisössä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0404(COD)

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0404(COD) Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 29.5.2017 2016/0404(COD) LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 23.1.2014 B7-0000/2014 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2014 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.8.2014 COM(2014) 527 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2016/0257(COD) 19.1.2017 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

GL ON THE MINIMUM LIST OF SERVICES AND FACILIITES EBA/GL/2015/ Ohjeet

GL ON THE MINIMUM LIST OF SERVICES AND FACILIITES EBA/GL/2015/ Ohjeet EBA/GL/2015/05 07.08.2015 Ohjeet niiden tapausten määrittämisestä direktiivin 2014/59/EU 42 artiklan 14 kohdan nojalla, joissa tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn mukaisesta varojen tai velkojen likvidoimisesta

Lisätiedot

15050/15 team/mba/ts 1 DGB 3B

15050/15 team/mba/ts 1 DGB 3B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. joulukuuta 2015 (OR. en) 15050/15 SAN 427 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 7. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s. 0016-0021

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) 5475/16 ADD 1 RECH 8 ATO 3 COMPET 18 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 19.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 27. kesäkuuta 2001 PE 294.969/1-10 TARKISTUKSET 1-10 LAUSUNTOLUONNOS: Luis Berenguer Fuster (PE 294.969) PUOLAN HAKEMUS

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483 COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483 ILMOITUS Lähettäjä: Sosiaalityöryhmä Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN PUHE Luxemburg, 10. joulukuuta 2013 ECA/13/45 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe Varainhoitovuotta 2012 koskevan vuosikertomuksen

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9645/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 23. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014 EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätöslauselma Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0014(COD) 21.5.2008 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.11.2016 C(2016) 7495 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 24.11.2016, direktiivin (EU) 2015/849 täydentämisestä yksilöimällä suuririskiset kolmannet maat, joilla

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) 12313/15 ADD 7 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: JAI 685 ASIM 93 FRONT 196 RELEX 741 CADREFIN 58 ENFOPOL 261 PROCIV

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) 14617/15 ATO 75 SAN 403 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 3. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0278(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 8.10.2014 PE539.655v01-00 TARKISTUKSET 1-12 Marita Ulvskog (PE537.318v01-00) Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK201700027 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 05.04.2017 Asia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen Kokous U/E/UTPtunnus E 59/2016

Lisätiedot

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA Sopimuspuolet korostavat olevan tärkeää, että nykyiset sopimuspuolet ja uudet

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot