TERVEYTTÄ JA YHTEISÖN LAAJENTUMISTA KÄSITTELEVÄ KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYTTÄ JA YHTEISÖN LAAJENTUMISTA KÄSITTELEVÄ KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA"

Transkriptio

1 TERVEYTTÄ JA YHTEISÖN LAAJENTUMISTA KÄSITTELEVÄ KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

2 Yhteenveto Tämän valmisteluasiakirjan tarkoituksena on auttaa tunnistamaan terveyteen ja yhteisön laajenemiseen liittyviä mahdollisia kysymyksiä, lisätä sekä jäsenvaltioiden että hakijamaiden tietoisuutta tilanteesta ja auttaa tunnistamaan muitakin Euroopan yhteisön tulevaan laajenemiseen liittyviä toimia kuin yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja säännöstön toimeenpano. Viimeaikaisesta terveystilanteen paranemisesta huolimatta useimpien hakijamaiden terveystilanne on heikompi kuin EU:ssa, ja jotkin terveyttä vaarantavat tekijät lisääntyvät. Useimmat hakijamaat ovat luotettavimpien terveystilannetta kuvaavien tilastollisten indikaattoreiden (elinajanodote ja imeväiskuolevuus) mukaan jäljessä EU:n kehityksestä. Imeväiskuolevuus on hakijamaissa korkeampi kuin EU:ssa, mutta erot ovat tasoittumassa. Riskitekijät kuten tupakointi, epätasapainoinen ruokavalio, elämäntapa ja ympäristön saastuminen tuntuvat liittyvän joidenkin kroonisten sairauksien yleistymiseen. Laillisten ja laittomien huumausaineiden väärinkäyttö lisääntyy. Terveyteen ja terveydenhuoltoon käytettäviä voimavaroja on vähän: hakijamaat käyttävät 4,5 % bruttokansantuotteestaan terveysalan rahoittamiseen, kun vastaava luku on EU:ssa 8,5 % BKT:sta. Lisäksi terveyteen ja terveydenhuoltoon käytettävä rahoitusosuus todennäköisesti pienenee BKT:n pienentyessä ja muiden painopistealueiden merkityksen kasvaessa siirtymävaiheen aikana. Terveydenhuoltojärjestelmien uudistukset etenevät hakijamaissa. Euroopan komission, kansainvälisten järjestöjen, jäsenvaltioiden sekä yhteisön ulkopuolisten maiden lukuisat yhteistyöohjelmat tukevat tätä prosessia. Hakijamaat voivat jo osallistua joihinkin yhteisön kansanterveysohjelmiin, ja niiden osallistuminen lisääntyy asteittain. Menettelytapojen, painopistealueiden ja huolenaiheiden keskinäinen tuntemus on välttämätöntä terveysalan liittymisstrategioiden määrittelyssä ja täytäntöönpanossa. Yhteisön on myös saatava tietää, kuinka hakijamaat ovat viime vuosina ratkaisseet terveysalaan liittyviä kysymyksiä sekä minkälaista tietoa ja kokemusta ne ovat tässä yhteydessä saaneet. Seuraavat terveyteen liittyvät keskeiset kysymykset vaativat erityistä huomiota liittymistä valmistelevien toimien yhteydessä: hakijamailla ei ole selkeää ja uudenaikaista kansanterveyspolitiikkaa, jonka avulla terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuviin haasteisiin voitaisiin vastata; lisäksi terveydenhuoltoalaa ei pidetä kovinkaan tärkeänä tartuntataudit yleistyvät ja väestön rokotusaste laskee huumeiden väärinkäyttö lisääntyy paremmat ensiapupalvelut ovat tarpeen terveydenhuoltoalan työntekijöiden heikko sosiaalinen ja taloudellinen asema ja siitä johtuvat muuttopaineet vaikeuttavat terveydenhuoltoalan toimintaa tai aiheuttavat tarpeettoman muuttovirran EU:hun 1

3 kansalaisyhteiskunta ei osallistu terveyteen liittyvien kysymysten ratkaisemiseen tarpeeksi eikä tarkoituksenmukaisella tavalla, ja terveysalan laitoksia ja yhdistyksiä on erittäin vähän epäsuotuisilla ympäristöolosuhteilla on jatkuvia negatiivisia terveysvaikutuksia. Jotta yhteisön laajentuminen sujuisi joustavasti, voitaisiin tarkastella seuraavia mahdollisuuksia: kaikkia hakijamaita rohkaistaan osallistumaan yhteisön kaikkiin kansanterveysohjelmiin tartuntatautien seurantaan liittyvä asiantuntemus ja palvelut arvioidaan, ja hakijamaita kannustetaan parantamaan niitä; lisäksi hakijamaita rohkaistaan jo aikaisessa vaiheessa osallistumaan tartuntatautien seurannan ja valvonnan eurooppalaisen verkoston työhön järjestetään jäsenvaltioiden ja yksittäisten hakijamaiden välisiä säännöllisiä kokouksia, joissa käsitellään erityisesti terveyteen ja yhteisön laajenemiseen liittyviä kysymyksiä yhteistyön painopistealueiden määrittelemiseksi ja joissa vaihdetaan tietoja määrärahojen ja investointien painopistealueiden määrittämisestä edistetään hakijamaiden asiantuntijoiden osallistumista komission asiantuntijaryhmien kokouksiin aina kun se on mahdollista helpotetaan rajat ylittävää yhteistyötä kehitetään terveysalan tutkimusta, joka käsittää myös yhteisön laajenemiseen liittyvät terveysseikat, sekä vaihdetaan terveydenhuoltoon liittyvien tietojärjestelmien ja tekniikan käytöstä saatuja kokemuksia kannustetaan hakijamaiden asiantuntijoita osallistumaan yhteisön terveys- ja terveydenhuoltoalaan liittyvään tutkimustoimintaan, ja erityisesti ohjelmiin, jotka koskevat elämänlaatua ja luonnonvarojen hoitamista sekä käyttäjäystävällistä tietoyhteiskuntaa tuetaan terveysalalla toimivien jäsenvaltioiden ja hakijamaiden kansalaisjärjestöjen välisiä vaihtoja ja yhteyksiä. 2

4 1. JOHDANTO Tämän valmisteluasiakirjan tarkoituksena on tunnistaa terveyteen ja yhteisön laajentumiseen mahdollisesti liittyviä kysymyksiä ja auttaa käsittelemään niitä. Näitä kysymyksiä käsitellään jatkossa erikseen jokaisen EU:n jäsenyyttä hakeneen Keskija Itä-Euroopan maan osalta. Valmisteluasiakirjan avulla ei siis tässä yhteydessä ole tarkoitus vertailla kaikkien hakijamaiden terveystilannetta ja siihen liittyviä seikkoja. Tämän ennakkoedellytyksenä on se, että sekä EU:n jäsenvaltiot että hakijamaat tietävät, kuinka yleisiä terveyskysymyksiä kannattaa käsitellä ja kuinka hakijamaat saataisiin parhaiten osallistumaan terveysalan toimiin ja terveyteen liittyviin toimiin yhteisön tasolla. Terveydenhuoltoala muodostaa merkittävän osan valtion BKT:sta, ja kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota terveydenhuollosta aiheutuviin kustannuksiin. Hyvä terveydentila on yksilön kannalta olennaisen tärkeä seikka, ja yhdessä kansalaisten aktiivisen osallistumisen kanssa se edesauttaa taloudellista ja poliittista kehitystä. Väestön huono terveydentila kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää ja rajoittaa valtion mahdollisuuksia luoda hyvinvoiva yhteiskunta. Väestön terveydentilalla on erityisen paljon merkitystä suurten taloudellisten ja poliittisten muutosten yhteydessä, kuten hakijamaiden tämänhetkisessä tilanteessa. Hakijamaiden keskipitkän aikavälin tavoitteena on täyttää Euroopan yhteisön jäsenvaltioksi tulemisen edellytykset. Kansanterveyteen liittyvät seikat ovat selvästikin menettäneet merkitystään EU:n jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Mailla ei ole uudenaikaisia kansanterveysstrategioita, eivätkä ne riittävien käsitteiden ja rakenteiden puuttuessa kykene tehokkaasti käsittelemään terveyteen kohdistuvia suuria haasteita ja vaaratekijöitä. Hakijamaiden on tutkittava huolellisesti, kuinka yhteisöön liittymisen edellyttämät lukuisat terveyskysymykset saataisiin paremmin ratkaistua ja kuinka yhteisö ja sen jäsenvaltiot voisivat parhaiten auttaa niitä tässä tehtävässä. Molempien osapuolten on oltava tietoisia tilanteesta. Yhteisön on tiedostettava laajenemiseen liittyvät terveysnäkökohdat, kuten terveysongelmien mahdollinen lisääntyminen, laajenemisen vaikutukset jäsenvaltioiden terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiin, henkilöiden, sekä terveydenhuoltoalan työntekijöiden että muiden kansalaisten, vapaan liikkuvuuden kasvu ja EU:n taloudellisen taakan mahdollinen kasvu hakijamaiden huonon terveystilanteen vuoksi. Hakijamaiden kannattaa ehdottomasti kertoa Euroopan yhteisölle, kuinka ne ovat tähän mennessä ratkaisseet terveysalan kysymyksiä sekä minkälaista tietoa ja kokemusta ne ovat tässä yhteydessä saaneet. 3

5 Tämä valmisteluasiakirja sisältää yleiskatsauksen hakijamaiden terveydentilasta ja niiden terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksista, kuvauksen hakijamaiden kanssa toteutettavia yhteistyöhankkeita käsittelevästä tietokannasta, tiivistelmän terveysnäkökohtia käsittelevästä yhteisön säännöstöstä ja sen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen täytäntöönpanosta hakijamaissa, luettelon hakijamaille avoinna olevista mahdollisuuksista osallistua terveysalan kysymysten ratkaisemiseen yhteisön tasolla ja yhteisön laajenemiseen liittyvät pääasialliset terveysalan kysymykset sekä mahdolliset toimet. 2. HAKIJAMAIDEN TERVEYSTILANNE JA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT Hakijamaiden terveystilanne Useimpien hakijamaiden tilanne on heikompi kuin EU:ssa, ja terveyttä vaarantavat tekijät lisääntyvät. Terveystilanteen huononeminen alkoi jo ennen siirtymäkautta. Useimmissa hakijamaissa terveystilannetta heikentävät siirtymäkaudesta aiheutuvat haitalliset sosiaaliset seuraukset (verotuksellinen kriisi, kasvava sosiaalinen eriarvoisuus, tuloerojen kasvu, korkeampi huoltosuhde ja rikollisuuden lisääntyminen). Lisäksi terveystilanteeseen vaikuttavat epäedullisesti riskitekijöiden merkityksen kasvu, kuten alkoholin ja huumeiden lisääntynyt käyttö, ympäristön saastuminen ja tartuntatautien yleistyminen. Positiivinen kehitys edellä mainituilla ongelma-alueilla on ennakkoedellytys terveystilanteen paranemiselle. Suurin osa hakijamaista on luotettavimpien terveystilannetta kuvaavien tilastollisten indikaattoreiden (elinajanodote ja imeväiskuolevuus) mukaan jäljessä EU:n kehityksestä. Useimpien hakijamaiden ja EU:n elinajanodotteessa oli 1970-luvulla keskimäärin 2 3 vuoden ero, mutta nykyään ero on jo yli 6 vuotta. Elinajanodote laski monissa hakijamaissa 1990-luvun alkupuolella, mutta monien maiden tilanne on nyt paranemassa. Kuolevuus on lähes kaikissa hakijamaissa huomattavasti korkeampi kuin EU:n alueella. Yleisimmät kuolinsyyt ovat samanlaisia hakijamaissa ja EU:n alueella: niitä ovat verenkiertoelimistön sairaudet, aivoverisuonisairaudet ja syöpä. Vaikka erot imeväiskuolevuuden esiintymisessä ovat kaventuneet, imeväiskuolevuusluvut ovat hakijamaissa edelleen huomattavasti korkeampia kuin EU:ssa. Riskitekijät kuten tupakointi, epätasapainoinen ruokavalio, elämäntapa ja ympäristön saastuminen näyttävät liittyvän joidenkin kroonisten sairauksien yleisyyteen. Tupakointi ja alkoholin väärinkäyttö ovat useimmissa hakijamaissa huomattava ja kasvava kansanterveydellinen ongelma. Laillisten ja laittomien huumausaineiden väärinkäyttö on kasvava huolenaihe. Monissa hakijamaissa tapahtuu edelleen paljon itsemurhia ja tapaturmia. 4

6 Tuberkuloosin ja syfiliksen esiintyminen joissakin hakijamaissa on huolestuttavaa, etenkin kun nämä sairaudet ovat yleistymässä. Uusia aids-tapauksia on edelleen vähän EU-maihin verrattuna, mutta sukupuolitautien ja hiv-tartuntojen määrä näyttää useissa hakijamaissa olevan nopeasti lisääntymässä. Hakijamaiden väestötilanteelle on ominaista erittäin rajoittunut väestönkasvu, ja usein väestön määrä jopa vähenee huomattavasti. Aborttien määrä on syntyneiden lasten määrään verrattuna korkea (2 3 kertaa suurempi kuin EU:ssa). Tämä saattaa liittyä hakijamaissa esiintyviin merkittäviin sosiaalisiin ongelmiin sekä huonosti hoidettuun perhesuunnitteluun ja terveyskasvatukseen. Tämänkaltainen väestötilanne johtaa lopulta ikääntyneen väestön osuuden kasvuun, joka ilmenee hakijamaissa hieman myöhemmin kuin vastaava ilmiö EU:ssa. Yhteiskunnan kehitystä osoittava indeksi (Human Development Index, HDI) on matala HDI-indeksin sisältämät tuoreimmat tiedot kattavat elinajanodotteen, koulutuksen ja mukautetun BKT:n, ja niiden mukaan indeksin vaihteluväli on hakijamaissa 0,913 0,704. Hakijamaat sijoittuvat maailmanlaajuisessa tilastossa paikoille Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta HDIindeksin vaihteluväli on 0,946 0,892, ja ne kaikki sijoittuvat tilastoissa 33 ensimmäisen maan joukkoon. Joidenkin hakijamaiden HDI-indeksi on romahtanut viime vuosien aikana. Muutos liittyy ennen kaikkea BKT:n merkittävään laskuun, joka on nyt tasoittumassa, mutta myös elinajanodotteen lasku on vaikuttanut asiaan. Tilanne on kuitenkin nyt normalisoitumassa. Terveyteen ja terveydenhuoltoon käytettäviä voimavaroja on vähän Terveyden hyväksi käytettäviä voimavaroja on vähän, sillä BKT on pienentynyt ja siirtymävaiheen aikana ilmenevien erilaisten ensisijaisuudesta kilpailevien tavoitteiden vuoksi terveydenhuollon rahoittamiseen jää vain vähän varoja. EU:ssa ja hakijamaissa käytettyjen terveydenhuollon määrärahojen välillä on huomattava ero sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina ilmoitettuna. Hakijamaiden saavutukset ovat tätä taustaa vasten tarkasteltuina huomattavia. Saavutusten arvo kasvaa erityisesti, kun otetaan huomioon, että maiden terveydenhuoltojärjestelmät kaipaavat kipeästi uudistamista ja että vanhanaikaisten hallintorakenteiden uudistamiseen kuluu paljon aikaa. Tämänhetkisiin voimavaroihin kohdistuu todennäköisesti kasvavia paineita, joita aiheuttavat väestömuutokset kuten rajoittunut väestönkasvu ja ikääntyneen väestönosan kasvu sekä uuden ja kalliin tekniikan käyttöönotto. Tuoreimpien (1990-luvun puoliväliä koskevien) saatavissa olevien tietojen mukaan hakijamaat käyttävät terveydenhuoltoalan menoihin noin 4,5 % bruttokansantuotteestaan (maiden välillä on huomattavia eroja), kun EU:n terveysmenot ovat noin 8,5 % BKT:sta (jäsenvaltioiden terveysmenojen vaihteluväli on 6,9 10,5 % BKT:sta). Asukaskohtaisena todellisena kulutuksena ilmaistuna hakijamaat käyttävät terveysmenoihin keskimäärin alle 400 euroa henkeä kohti ja EU-maat puolestaan yli euroa. 5

7 Terveydenhuoltojärjestelmien uudistukset Hakijamaiden integroidut terveydenhuoltojärjestelmät alkoivat jo ennen 1980-luvun loppua kärsiä investointien puutteesta, eivätkä varat riittäneet enää normaalin toiminnan rahoittamiseen. Terveydenhuoltoon tarkoitettujen varojen prosentuaalinen osuus valtion budjetista supistui. Hakijamaat kohtaavat suuria haasteita siirtyessään demokratiaan ja parhaillaan kehittyvään vapaaseen markkinatalouteen. Osa vaikeuksista on aiheutunut nopeasti tapahtuneesta yksityistämisestä, joka on huomattavasti muuttanut aikaisemmin vallinneita järjestelyjä. Suurin osa hakijamaista on toipunut aluksi vallinneista merkittävistä verotuksellisista ongelmista. Terveydenhuolto ei kuitenkaan ole varainkäytön painopistealue, vaikka BKT kasvaakin tällä hetkellä. Terveydenhuoltojärjestelmiin tehdään parhaillaan huomattavia uudistuksia, mutta vanha ja usein huonosti hoidettu infrastruktuuri, vanhanaikaiset hallintojärjestelyt ja niukat resurssit viivyttävät tilanteen kehitystä. On kuitenkin painotettava, että hakijamaiden välillä on merkittäviä eroja. Kasvava sosiaalinen eriarvoisuus (tuloerojen kasvu ja sosiaalinen syrjäytyminen) sekä korkeampi huoltosuhde, uudelleen ilmenevät ongelmat kuten tartuntataudit, tupakoinnin lisääntyminen, alkoholin liikakäyttö, ympäristön saastuminen ja normaalin väestönkasvun huomattava väheneminen aiheuttavat yhdessä huomattavia ongelmia. Lisäksi niistä aiheutuu terveysalaan kohdistuvia lisätarpeita. Agenda asiakirjan yhteydessä suoritettu hakijamaiden terveystilanteen arviointi osoittaa, että Sloveniaa ja Kyprosta lukuun ottamatta hakijamaat eivät ponnisteluistaan huolimatta saavuta EU:n normeja juuri millään terveydenhuollon osa-alueella. Hakijamaiden terveydenhuoltojärjestelmien on muututtava taloudellisesti vakaiksi ja sosiaalisesti hyväksyttäviksi. Tämä edellyttää terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä koskevaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja yhteiskunnallista osallistumista. Jäsenvaltiot päättävät omia terveydenhuoltojärjestelmiään koskevista periaatteista ja järjestelmien organisaatiosta. Kaikki terveydenhuoltojärjestelmät ovat keskenään erilaisia, sillä ne heijastavat erilaisia tarpeita ja kulttuureita. Jäsenvaltiot sopivat kuitenkin 27. heinäkuuta 1992 annetussa neuvoston suosituksessa joistakin sosiaalisen suojelun tavoitteiden ja politiikan lähentämistä koskevista pääperiaatteista. Terveyden osalta sopimukseen kuuluu yleisesti ottaen terveydenhuollon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvien tarpeellisten palveluiden takaaminen yhteisön asukkaille. Lisäksi on luotava korkealuokkainen, väestön muuttuviin tarpeisiin sovitettu terveydenhuoltojärjestelmä, johon sisältyvät erityisesti toipilaiden kuntoutus ja äitiyspalvelut. Myös sairauden tai äitiyden vuoksi työnteon keskeyttäville työntekijöille on taattava asianmukaiset sosiaaliturvaetuudet. Sellaiset kaikkien EU:n jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmille ominaiset toivottavat piirteet kuten solidaarisuus, terveydenhuollon laaja kattavuus ja tehokkaan ja edullisen terveydenhuollon takaaminen (yleinen eurooppalainen arvojärjestelmä) eivät ole riittävän yleisiä useimmissa hakijamaissa. Seuraavat perustekijät olisi säilytettävä riippumatta siitä, saako terveydenhuoltojärjestelmä rahoituksensa yleisistä verovaroista ja/tai yksityisistä vakuutusjärjestelmistä: (i) arvojärjestelmä: tulojen ja riskien suhteuttamiseen pohjautuva yhteisymmärrys / 6

8 asianmukaisesti säännellyt markkinat, (ii) laatu (koulutus, luvat, eettiset suuntaviivat ja kuluttajansuoja), (iii) kustannustehokkuus (toimitusten rajoitukset, valvonta ja alihankinta), (iv) oikeudenmukaisuus (terveydenhuollon saatavuus, rahoitus ja jakautuminen), (v) vastuullisuus, ja (vi) itsesääntely, osallistuminen. Tarvittavien turvatoimien olemassaolosta ja toiminnasta vastaavat säännökset ovat tärkeitä silloin, kun järjestelmät muuttuvat huomattavasti ja kun niistä tulee markkinasuuntautuneita. Kaikissa hakijamaissa aikaisemmin vallinneet valtiojohtoiset terveydenhuoltojärjestelmät eivät edellyttäneet huomattavaa sääntelyä, koska niillä oli yleensä hierarkkinen hallintorakenne, eikä niiden rahoitus riippunut saavutetuista tuloksista. Suurin osa hakijamaista on nyt ottanut jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmät mallikseen. Ne vähentävät omien terveydenhuoltojärjestelmiensä valtiojohtoisuutta ja toteuttavat EU:n vastaavien järjestelmien peruspiirteitä. Tähän liittyvät sääntelyjärjestelmien luominen ja voimakkaat, toimivaltaiset laitokset, jotka eivät ole vielä riittävän kehittyneitä useimmissa hakijavaltioissa. Terveydenhuoltojärjestelmän muutosten tarkoituksena on myös lisätä niiden tehokkuutta, mikä ei ole vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa helppo tehtävä. Uuden tekniikan harkitsematon käyttöönotto saattaa lisätä vaikeuksia. Uudella tekniikalla voidaan myös tarpeettomasti korvata käytössä olevia edullisempia ja tehokkaampia hoitomenetelmiä. Hakijamaiden ja EU:n jäsenvaltioiden on pyrittävä ottamaan käyttöön tehokkaita uusia hoitomenetelmiä. Niiden on myös pyrittävä valvomaan ja rajoittamaan tuloksettomien tai heikompitehoisten hoitomenetelmien käyttöä erityisesti mikäli niihin käytettävät voimavarat voitaisiin myös käyttää tehokkaiden hoitomenetelmien tukemiseen. Monissa hakijamaissa toteutetaan sellaisia vielä kehittämistä vaativia strategioita kuten laadunvarmistusmenetelmät, hoitotyöstä saadut tulokset, hoito-ohjeet, ohjattu hoitotyö ja tekninen arviointi. Hakijamaissa ajatellaan yleensä, että järjestelmän hajauttaminen auttaa järjestelmää mukautumaan paikallisiin tarpeisiin, ja näin ollen saavutetut tulokset paranevat ja järjestelmä muuttuu joustavammaksi, mutta ei kuitenkaan välttämättä tehokkaammaksi. Paikallisilla viranomaisilla ja/tai laitoksilla ei kuitenkaan vielä ole terveydenhuoltoalan yhä monimuotoisempien ongelmien ratkaisemiseen vaadittavaa riittävää kokemusta ja asiantuntemusta. Hakijamaiden terveydenhuoltoalojen ylikapasiteettia ei ole vielä saatu riittävästi purettua, vaikka sairaalapaikkojen määrää onkin vähennetty ja keskimääräinen sairaalassaoloaika on useissa hakijamaissa lyhentynyt EU:n keskiarvon alapuolelle. Terveydenhuoltoalalla työskentelevien lääkäreiden määrä on lähes kaikissa hakijamaissa suurempi kuin EU:ssa. Lääkärit kärsivät yleensä motivaation puutteesta, koska heidän palkkansa on usein huono ja he ovat alityöllistettyjä. Lääkärit ovat usein liian pitkälle erikoistuneita eli he ovat perehtyneet ainoastaan johonkin suppeaan hoitoalaan, eivätkä tunne laajemmin terveydenhuoltoalan hallintoa, johon sisältyvät moderneihin terveydenhuoltojärjestelmiin liittyvät säästötoimet. Lääketieteelliset organisaatiot (lääketieteelliset yhdistykset ja lääkäriliitot) ovat myötävaikuttaneet terveysalan kehitykseen EU:n jäsenvaltioissa, mutta hakijamaissa vastaavilla organisaatioilla on vielä paljon tehtävää. 7

9 Kansanterveysalan järjestelmät Kansanterveys oli aikaisemmin ainoastaan terveydenhuoltoalan työntekijöiden vastuulla. Hakijamaiden terveyspolitiikan laadinnassa ei vielä täysin oteta huomioon terveysalaan liittyviä uudenaikaisia käsityksiä kuten monialaista työtä. Useimmissa hakijamaissa jatketaan aikaisemmin perustettujen epidemiologisen seurannan verkkojen rahoittamista, vaikka resurssit pienenevät jatkuvasti. Seurantaverkkojen palveluksessa on liikaa alipalkattua henkilökuntaa ja niiden käytössä on liian vähän välineitä. Monet hakijamaat ovat siirtymässä sairausvakuutuksiin perustuviin terveydenhuoltojärjestelmiin. Tämä vaarantaa epidemiologisen seurannan jatkumisen tai aiheuttaa ainakin tilanteen, jossa seuranta saa käyttöönsä yhä vähemmän voimavaroja ja jossa sitä hallinnoivilla laitoksilla ei ole suoraa yhteyttä terveydenhuoltojärjestelmän muihin osiin. Kaikissa hakijamaissa oli aikaisemmin tiettyjä tartuntatauteja koskeva pakollinen ilmoitusjärjestelmä, mutta monet järjestelmään liittyvät menettelytavat eivät enää välttämättä täytä tämänhetkisiä entistä tiukempia vaatimuksia tietojen salassapitovelvollisuudesta. Lisäksi tällä hetkellä käynnissä olevat terveydenhuoltopalveluiden organisaatiomuutokset vaikuttavat todennäköisesti useimmista hakijamaista saatavien tietojen keskinäiseen vertailtavuuteen. Saatavissa olevat epidemiologiset tiedot ovat usein vanhentuneita ja melko epäluotettavia. Suurin osa hakijamaista pyrkii parantamaan tietojärjestelmiään, mutta niillä ei vielä ole vakaata järjestelmää terveystilanteen seurantaa varten. Aikaisempien terveydenhuoltojärjestelmien negatiivisimpiin vaikutuksiin kuuluu kansalaisten vieraantuminen omaan terveydentilaansa liittyvästä vastuusta. Asiasta kiinnostuneiden kansallisen ja paikallisen tason kansalaisjärjestöjen sekä autonomisen kansalaisyhteiskunnan puuttuminen olivat samanaikaisesti seurausta ja oire yleisestä passiivisesta asennoitumisesta asioihin, joiden hoitamista pidettiin täysin valtion tehtävänä. (Tilanne on yhä vaikea.) Viime aikoina tapahtunut kansalaisyhteiskunnan esiinnousu ja erityisesti terveys- ja sosiaalialalla perustetut kansalaisjärjestöt ovat positiivinen ilmiö. Sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä voivat tehokkaasti tukea ne kansalaisjärjestöt, joilla on hyvä käsitys sekä paikallisesta tilanteesta että tarpeista. Kehityksen suunta on siis hyvä, mutta kansalaisia on yhä rohkaistava osallistumaan terveyden edistämistyöhön. 8

10 3. YHTEISTYÖTÄ/TUKEA KOSKEVA TIETOKANTA Euroopan komission, kansainvälisten järjestöjen, jäsenvaltioiden sekä yhteisön ulkopuolisten maiden lukuisat yhteistyöohjelmat tukevat hakijamaiden terveydenhuoltoalan uudistusta. Hakijamaiden kanssa tehtävää teknistä yhteistyötä (ja tukea) koskeva väliaikainen rajoitettu tietokanta on juuri laadittu komission tekemän kyselyn pohjalta. Komissio lähetti kyselyn jäsenvaltioille, kansainvälisille järjestöille, joillekin yhteisön ulkopuolisille maille, kansalaisjärjestöille ja komission omille toimintaohjelmille. Nämä toimet koskevat terveydenhuoltoalan uudistuksia terveyspolitiikan muotoilua, terveysalan rahoitusta, terveydenhuoltopalveluiden järjestämistä, henkilöresurssien kehittämistä, lääkealaa, kansanterveyttä ja muita uudistuksia. Kahdenvälinen yhteistyö, jota jäsenvaltiot ovat hakijamaiden kanssa tehneet, on ollut suppea-alaista ja lyhytaikaista, ja siinä on keskitytty konkreettisiin asioihin: Saksa keskittyi terveydenhuoltoalan rahoitukseen, Alankomaiden valitsema aihe oli mielenterveys ja Suomi auttoi joitakin hakijamaita valmistelemaan osallistumistaan EU:n kansanterveysohjelmiin. Jotkin jäsenvaltiot ovat toimineet lähes kaikissa hakijamaissa, kun taas muut jäsenvaltiot ovat keskittäneet huomionsa yksittäisiin hakijamaihin kuten Unkariin, Puolaan ja Tšekkiin. Osa jäsenvaltioista on myös toiminut vain tietyillä alueilla. Maailman terveysjärjestö on keskittynyt kansanterveyteen, terveyden edistämiseen ja näillä aloilla tapahtuvaan henkilöresurssien koulutukseen. Se on myös rohkaissut hakijamaita osallistumaan omiin ohjelmiinsa. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö on tehnyt Maailmanpankin kanssa yhteistyötä terveyteen ja siirtolaisuuteen liittyvissä asioissa. UNAIDS (Yhdistyneiden Kansakuntien aidsia koskeva yhteinen ohjelma) on järjestänyt tartuntatauteja ja aidsia koskevia ohjelmia. Euroopan neuvosto on erittäin aktiivisesti kehittänyt yhteistyötä, joka kattaa esimerkiksi seuraavat aiheet: verituotteiden turvallisuus, huumausaineiden väärinkäytön ehkäisy ja eettiset näkökohdat. Tietyt yhteisön ulkopuoliset maat kuten Kanada, Sveitsi ja Yhdysvallat ovat myös aktiivisesti tehneet terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyvää työtä hakijamaissa. 9

11 4. TERVEYTEEN LIITTYVÄ YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ JA KANSANTERVEYSASIOIHIN LIITTYVÄT EUROOPAN YHTEISÖN OHJELMAT / VIRASTOT JA LAITOKSET / KOMITEAT Terveyteen liittyvään yhteisön säännöstöön kuuluu asetuksia, direktiivejä, päätöksiä ja suosituksia. Tämän tiedonannon tarkoituksena ei ole esittää yleiskatsausta siitä, kuinka kyseisten oikeudellisesti merkittävien asiakirjojen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltaminen edistyvät. Esimerkinomaisesti voidaan kuitenkin mainita kaksi EY:n direktiiviä, jotka koskevat tupakkatuotteiden merkintöjä (89/622/ETY) ja savukkeiden sisältämää suurinta sallittua tervamäärää (90/239/ETY). Komission saamien tietojen mukaan hakijamaiden tilanteet vaihtelevat näiden direktiivien osalta huomattavasti: direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpano ovat hyvin eri kehitysvaiheissa. Muutamat hakijamaat ilmoittavat, että ne ovat saattaneet yhteisön lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään, mutta että savukkeiden tervapitoisuuden alentaminen direktiivissä säädetylle tasolle vaatii useita vuosia. Tämä saattaa aiheuttaa yhteisön kannalta ongelmallisen tilanteen. Monet hakijamaat väittävät, että niiden tupakkatuotteita ja terveyden suojelua koskeva kansallinen lainsäädäntö kattaa jo tyydyttävästi direktiivien säännökset. Suurin osa hakijamaista harkitsee kuitenkin vasta alan lainsäädännön laatimista tai ei ole vielä ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Hakijamaiden on tämän lisäksi pantava täytäntöön 24 päivänä syyskuuta 1998 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2119/98/EY, jossa luodaan puitteet tartuntatautien epidemiologisen seurannalle ja valvonnalle yhteisössä. Komissio huolehtii seurannan ja valvonnan yhteensovittamisesta yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Terveyteen liittyvällä yhteisön säännöstöllä on paljon merkitystä myös joillakin muilla aloilla. Tämä pitää paikkansa erityisesti seuraavilla aloilla: ympäristö ja terveys, työterveys ja työturvallisuus, kuluttajansuoja ja elintarvikkeiden laatu, tutkimus ja tietotekniikka sekä terveysalan ammatit. Kansanterveysalan toimet Monet komission toimet ja ohjelmat koskevat suoraan terveyttä tai siihen liittyviä aloja. Hakijamaat voivat jo osallistua joihinkin komission kansanterveysalan toimintaohjelmiin (syöpää, aidsia ja muita tartuntatauteja, huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemistä ja terveyden edistämistä sekä terveysvalistusta koskeviin toimintaohjelmiin), mutta toistaiseksi kiinnostus näitä ohjelmia kohtaan on ollut vähäistä. Hakijamaat olisi hyvä saada osallistumaan kansanterveystyön eri tasoille jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vaikuttaa siltä, että jotkin hakijamaat eivät ole vielä täysin ymmärtäneet, kuinka tärkeää on oppia tuntemaan Euroopan terveydenhuoltoalaa eikä sitä että siihen on mahdollista osallistua täysipainoisesti. Hakijamaat voivat pian osallistua myös joihinkin muihin kansanterveysalan ohjelmiin kuten henkilövahinkoja, harvinaisia ja saasteperäisiä sairauksia sekä erityisesti terveystilanteen seurantaa koskeviin ohjelmiin. Komission ja hakijamaiden välinen tiivis yhteistyö voisi tässä yhteydessä auttaa lisäämään tietojen yhteensopivuutta ja luotettavuutta. Komissio on kansanterveyspolitiikan kehittämistä Euroopan yhteisössä käsittelevässä tiedonannossaan [KOM(98) 230 lopullinen] luonut kansanterveysalan toiminnalle uudet toimintapuitteet. Tiedonanto perustuu 10

12 komission 24. marraskuuta 1993 antamaan tiedonantoon [KOM(93) 559 lopullinen]. Ehdotetuissa toimissa otetaan huomioon ilmenevät terveysuhat, terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvat kasvavat paineet, yhteisön laajeneminen ja Amsterdamin sopimuksen sisältämät uudet kansanterveysmääräykset. Seuraavat kolme toimintalinjaa on mainittu: kansanterveystilanteen parantamista tukevan tiedon lisääminen, nopea reagoiminen terveyttä vaarantaviin tekijöihin ja vaikuttaminen terveyttä määrittäviin tekijöihin terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn kautta. Laaja-alaiset toimet yhteisön laajentumiseen liittyvät kysymykset sekä terveysvaatimusten sisällyttäminen kaikkeen yhteisön politiikkaan on liitettävä kaikkiin kolmeen toimintalinjaan. Komission odotetaan Amsterdamin sopimuksen voimaantulon yhteydessä esittävän myöhemmin tehtäviä lainsäädäntöehdotuksia, jotka kasvattavat yhteisön säännöstön määrää kansanterveysalalla. Tämä on yhteisön laajenemisen yhteydessä tehtävän valmistelutyön tavoitteena. Phare-ohjelma Komission Phare-ohjelman avulla on tuettu yhteistyötä esimerkiksi sosiaalisen suojelun ja terveydensuojelun uudistamista koskevan Consensus-ohjelman puitteissa ja huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemisen sekä huumausaineiden käytöstä aiheutuneiden haittojen vähentämisen yhteydessä. Tämä on tapahtunut monikansallisen ohjelman ja Euroopan huumausaineiden ja huumeriippuvuuden seurantakeskuksen avulla (EMCDDA, Lissabon). Tutkimus, teknologinen kehittäminen ja esittely Tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja esittelyn viidenteen puiteohjelmaan ( ) 1 sisältyy elämänlaatua ja luonnonvarojen hallintaa koskeva erityisohjelma sekä laaja-alainen kansainvälistä yhteistyötä koskeva ohjelma. Yhteisössä on varauduttu siihen, että hakijamaat osallistuvat viidenteen puiteohjelmaan täysipainoisesti. Yhteisön rahoitustuen edellytyksenä on kuitenkin se, että hakijamaat allekirjoittavat viidettä puiteohjelmaa koskevat assosiointisopimuksensa. Viidennessä puiteohjelmassa keskitytään ongelmalähtöiseen lähestymistapaan, joka tarjoaa mahdollisuuden käsitellä ongelmia, jotka ovat strategisesti tärkeitä sekä eurooppalaisille yhteistyökumppaneille että hakijamaille. Ohjelma kattaa paljon erilaisia toimintoja, kuten perustutkimusta, teknologista kehittämistä, normien laatimista edeltävää tutkimusta, koulutusta, esittelyä jne. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 182/1999/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1998, Euroopan yhteisön tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä tarkoittavia toimia koskevasta viidennestä puiteohjelmasta ( ). EYVL L 26,

13 Elämänlaatua ja luonnonvarojen hallintaa koskevaan erityisohjelmaan sisältyy tutkimusaiheita, jotka antavat hakijamaille strategisen mahdollisuuden kehittää terveydenhuoltoalaan liittyvää tietämystään. Näitä aiheita ovat erityisesti tartuntataudit, ympäristö ja terveys, ikääntyminen ja vammaisuus, terveydenhuoltopalvelut sekä huumeisiin liittyvät ongelmat. Keski- ja Itä-Euroopan hakijamailla oli jo aikaisempien säännösten mukaan oikeus osallistua erityisohjelmiin sekä tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen neljänteen puiteohjelmaan ( ) sisältyvään kansainvälistä yhteistyötä koskevaan ohjelmaan (INCO). Tämän seurauksena on käynnissä huomattava määrä hankkeita, joissa nämä maat ovat mukana. Hankkeet kattavat seuraavat alat: työterveyshuolto, säteilyaltistuksen vaikutukset terveyteen, terveydenhoitojärjestelmien arviointi ja taloudellinen analyysi, ympäristö ja terveys, geneettisesti periytyvät sairaudet sekä tartuntatautien hallinta ja ehkäiseminen. Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä uusien itsenäisten valtioiden kanssa tehtävä yhteistyö sisältyy INCO-2 -ohjelmaan, josta saavat rahoitusta ainoastaan hakijamaissa sijaitsevat tutkimuskeskukset. Vuoden 1999 työohjelmassa sen sijaan viitataan mahdollisuuteen rahoittaa tutkimushankkeita, joiden aiheena on terveyden parantaminen muuttuvassa yhteiskunnassa ja jotka kohdistuvat sellaisiin Keski- ja Itä-Euroopan maihin sekä uusiin itsenäisiin valtioihin, jotka eivät ole assosioitumassa viidenteen puiteohjelmaan. Muita viidenteen puiteohjelmaan sisältyviä, terveyteen liittyvä aloja on käyttäjäystävällisen tietoyhteiskunnan luomista koskevassa erityisohjelmassa. Kaikkien osapuolten kannalta olisi hyvä aloittaa yhteistyö heti, kun hakijamaat alkavat käyttää uudenaikaista tietotekniikkaa terveysalalla. Interreg Aluepoliittiset ohjelmat (esim. Interreg) ovat tärkeitä erityisesti rajatylittävien palveluiden jakamisen osalta. Näihin jaettuihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi lääketieteellinen huipputekniikka ja terveydenhuoltoalan yhteistyö. Tiedekomiteat Kuluttaja-asioihin liittyvien terveysriskien arviointia käsittelevien tiedekomiteoiden jäsenyys ei riipu kansallisuudesta eikä kansalaisuudesta. Kiinnostuksenilmaisupyyntö oli tarkoitettu kaikille Euroopan unionista ja sen ulkopuolelta peräisin oleville tiedemiehille. Hakijamaiden tiedemiehiä ei kuitenkaan ole tiedekomiteoiden jäseninä tämän toimintakauden ( ) aikana. 12

14 5. YHTEISÖN LAAJENEMISEEN LIITTYVÄT PÄÄASIALLISET TERVEYSALAN KYSYMYKSET Terveyteen liittyvät kysymykset eivät ole etusijalla hakijamaiden siirtyessä vapaaseen markkinatalouteen, vaikka juuri terveyskysymyksiä käytetään indikaattorina yhteisön jäsenyyttä hakevien Keski- ja Itä-Euroopan maiden kohtaamista ongelmista ja haasteista. Terveyskysymykset olisikin otettava riittävässä määrin huomioon siirtymävaiheen politiikassa. Olisi tunnustettava, että terveys on taloudellisen kehityksen kannalta merkittävä tekijä, ja terveysalasta olisi tehtävä painopistealue. Myös terveydenhuoltoalan laitosten kehitykseen olisi kiinnitettävä riittävää huomiota, jotta niistä tulisi toimivia. Terveyteen ja yhteisön laajenemiseen liittyvien kysymysten merkitys mainittiin Agenda asiakirjassa. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Yhteisön laajenemiseen liittyvistä terveyden painopistealueista on sovittava. Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen olivat tärkeä osa yhteisön jäsenyyttä hakevien Keski- ja Itä-Euroopan maiden aikaisempia terveydenhuoltojärjestelmiä. Nykyisin terveysalalla keskitytään hoitotyöhön. Tämän seurauksena kansanterveys on joutunut toisarvoiseen asemaan, eikä siihen liittyvä työ saa riittävästi rahoitusta. Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyviä toimia (joihin ympäristön terveysvaikutuksetkin kuuluvat) ollaan käynnistämässä uudelleen kansallisten ohjelmien laatimisen ja täytäntöönpanon kautta, vaikka monissa hakijamaissa ei vielä ole käytössä uudenaikaista kansanterveyskäsitettä, joka perustuisi eri alojen väliseen toimintaan ja huolellisesti valittuihin tavoitteisiin. Hakijamaiden kansanterveysalan toimintaa voitaisiin tehostaa lisäämällä maiden hallitusten tietoisuutta alan kysymyksistä ja laajentamalla alan Euroopan laajuisten tietojen ja tutkimuskäsitteiden keskinäistä vaihtoa. Tautitilanne on huolestuttava, ja erityisesti tämä koskee tartuntatauteja. Useimpien hakijamaiden on vielä omaksuttava modernin seurannan käsite, sillä niiden laboratoriopalveluilla ei ole käytössään tarvittavia välineitä, niiden voimavarat ovat riittämättömät ja niillä on vaikeuksia pitää yllä ilmoitusvelvollisuuden alaisia tauteja koskevia asianmukaisia ilmoitusjärjestelmiä. Myös mielenterveyteen liittyvät kysymykset on otettava huomioon. Maastamuuton oletetaan lisääntyvän hakijamaiden liittyessä yhteisöön. Samanaikaisesti kasvaa myös riski tartuntatautien, erityisesti sukupuoliteitse tarttuvien tautien leviämisestä. Siirtolaisuuteen liittyvät terveysongelmat muodostavat keskeisen osan liittymistä edeltävän vaiheen työstä. EU:n ja hakijamaiden välistä tietojen ja kokemusten vaihtoa tulisi siis rohkaista. 13

15 Väestön rokotusaste oli edellisen järjestelmän aikana korkea, mutta Maailman terveysjärjestön tietojen mukaan se laskee tällä hetkellä. Jotkin hakijamaat ovat ryhtyneet muuttamaan tämän kehityksen suuntaa, mutta rokotukset eivät kuitenkaan ole terveydenhuoltojärjestelmissä toteutettavien uudistusten ensisijaisena tavoitteena, ja tämä voi estää tyydyttävän immuniteettitilanteen saavuttamista. Huonosta immuniteettitilanteesta voi aiheutua negatiivisia seurauksia sekä hakijamaiden että EU:n jäsenvaltioiden terveystilanteelle. Hakijamaissa ei yleensä ole tarvittavaa tietoa siitä, kuinka terveyttä voidaan suojella vaaroilta, joita kulutushyödykkeet ja kuluttajille tarjotut palvelut voivat aiheuttaa. Kyseessä on kansanterveysalan ja tutkijayhteisön kannalta suhteellisen uusi ongelma. Yhteisössä tapahtuvaa kehitystä ei juurikaan tunneta, ja useimmissa hakijamaissa ajatellaan, ettei tällä kehityksellä ole merkitystä. Lisäksi lainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämät rakenteet ovat usein riittämättömiä. Lisääntyvä siirtolaisuus ja matkailu saattavat lisätä laitonta huumeiden käyttöä laajentuneessa Euroopassa. Tupakointi lisääntyy rajojen avaamisen myötä huomattavasti. Terveydenhuoltojärjestelmän uudistus Merkittävistä ponnisteluista ja uudistusten yhteydessä saavutetusta vähäisestä kehityksestä huolimatta hakijamaiden terveydenhuoltojärjestelmät ja niiden muut sosiaalisen suojelun alat eivät yleensä ottaen ole saavuttaneet EU:n muiden alojen normeja vastaavaa tasoa. Monet hakijamaat ponnistelevat edelleen varmistaakseen terveydenhuoltojärjestelmiensä taloudellisen elinkelpoisuuden sekä nykyaikaisen suunnittelun ja hallinnon. Ennen kaikkea tavoitteena on terveydenhuoltojärjestelmien resurssien jako tehokkaan hallinnon ja suunnittelun avulla. Ammatillisten näkökohtien perusteella tarjottavissa olevien palveluiden ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisten palveluiden välinen ero kasvaa terveydenhuoltoalalla. Liittymistä valmistelevassa strategiassa painotetaan hallintorakenteiden uusimista erityisesti julkisen vastuun ja talousarvion valvonnan osalta. Terveydenhuoltoala käyttää paljon julkisia varoja, ja alan hallintorakenteiden uusiminen on tämän vuoksi erityisen tärkeää. Vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevat maat voisivat parhaiten hankkia erittäin korkeasti koulutettua henkilökuntaa ja pitkälle kehitettyjä lääketieteellisiä välineitä, jos ne tehostaisivat rajat ylittävää alueellista yhteistyötä. Näin voitaisiin myös taata se, että voimavaroja käytettäisiin tehokkaammin. Tämä koskee erityisesti niitä hakijamaita, jotka ovat EU:n jäsenvaltioihin verrattuna pienikokoisia. Euroopan yhteisön väestö olettaa, että asianmukaisia ensiapupalveluita on saatavilla koko yhteisön alueella, sillä ensiapupalveluita pidetään erittäin merkittävänä osana terveydenhuoltojärjestelmää. Kaikissa hakijamaissa tarjottavien ensiapupalveluiden olisi myös oltava saatavilla helposti oikeaan aikaan, ja niiden olisi oltava korkealaatuisia. Näin ei kuitenkaan vielä ole. 14

16 Terveydenhuoltoalan työntekijät Terveydenhuoltoalan työntekijöiden sosiaalinen ja taloudellinen asema on hakijamaissa edelleen huono EU:hun verrattuna, ja tämä huonontaa heidän motivaatiotaan. Tilanne saattaa houkutella EU:n jäsenvaltioiden kieliä osaavia terveysalan ammattilaisia muuttamaan pois kotimaastaan. Tämänkaltainen kehitys voisi johtaa ylitarjontaan jäsenvaltioissa ja kaikkein ammattitaitoisimpien työntekijöiden puuttumiseen hakijamaista. Kansalaisyhteiskunnan laitokset ja terveys Terveystiedotuksen strategiat ja väestön osallistuminen oman terveydentilansa ja muiden ihmisten terveyden parantamiseen ovat erittäin tärkeitä seikkoja. Tämä koskee erityisesti sosiaalista terveystilannetta, terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Aikaisemmassa yhteiskuntajärjestelmässä ei tunnettu ajatusta "kansalaisyhteiskunnasta", johon sisältyy vapaaehtois-, hyväntekeväisyys- ja kansalaisjärjestöjä. Kansalaisyhteiskunnan hidas kehitys on nyt alkanut. Tätä kehitystä on rohkaistava. Hakijamaat eivät ole tottuneita selviytymään sellaisista vaaratekijöistä kuin aids ja huumeriippuvuus, eivätkä ne myöskään ole tottuneet sopeutumaan nopeasti uusiin haasteisiin. Kansalaiset ja erityisesti terveysalan työntekijät eivät aina suhtaudu edellä kuvatuista ongelmista kärsiviin potilaisiin asianmukaisesti. Näihin inhimillisiin, sosiaalisiin ja eettisiin ongelmiin on puututtava. Ympäristön terveysvaikutuksia, joihin kuuluvat ilman saastumiseen liittyvät sekä vedestä ja elintarvikkeista alkunsa saavat sairaudet, aletaan vähitellen pitää vakavina kansallisina terveysongelmina. Myös niiden rajat ylittävien vaikutuksien merkitys tunnustetaan. Lisäksi on tarkasteltava sellaisia sosiaalisiin oloihin liittyviä seikkoja kuten hygienia, viemäröinti ja asuinolot. 6. HARKITTAVAT VAIHTOEHDOT Euroopan yhteisöllä voi olla merkittävä asema yhteisön laajenemiseen ja terveyteen liittyvissä asioissa. Jäljempänä tarkasteltavien vaihtoehtojen ja lähestymistapojen käyttö on yksi mahdollisuus puuttua tässä valmisteluasiakirjassa esitettyihin merkittävimpiin terveysalan ongelmiin, jotka liittyvät yhteisön laajenemiseen. Esitettyjä ongelmia olisi tarkasteltava säännöllisesti, ja uudet, kaikissa tai joissakin hakijamaissa ilmenevät ongelmat olisi otettava tähän tarkasteluun mukaan. Olisi myös arvioitava, kuinka merkittävä ongelma on kunkin hakijamaan kannalta. 15

17 Kaikkia hakijamaita koskevat ongelmat Jokaisen hakijamaan on laadittava erityinen toimintasuunnitelma, johon voisi sisältyä arvio yhteisöön liittymisen kannalta merkittävimmistä terveysongelmista ja edellytyksenä olevista painopistealueista. Toimintasuunnitelmassa on ilmoitettava olennaisimmat käytettävät menetelmät, ja siinä on esitettävä selkeitä tavoitteita. Hakijamaista on laadittava terveystilannetta koskevat raportit, joilla täydennetään Euroopan unionin säännöllisesti julkaisemia raportteja ja joissa tarpeen vaatiessa keskitytään erityisiin terveysongelmiin. Hakijamaiden on hyväksyttävä yhteisön säännöstö osaksi omaa lainsäädäntöään. Niiden on tämän lisäksi osoitettava, että niillä on tästä aiheutuvien velvoitteiden täyttämiseen vaadittava infrastruktuuri (terveydenhuoltoalan laitosten hallintorakenteiden uudistamista olisi tuettava samoin kuin sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä). Määrärahojen ja ensisijaisen tärkeiden investointien kohdentamiseen liittyvää tietoa voidaan vaihtaa. Nämä tiedot vastaisivat jokaisen maan kohdalla erikseen määriteltyjä ongelma-alueita kuten ensiapupalveluita, terveyteen liittyviä tieto- ja seurantajärjestelmiä, rokotuksia jne., ja niiden avulla voitaisiin ohjata investointipäätöksiä riippumatta siitä, ovatko kyseessä kansalliset vai ulkomaiset varat. Ympäristöön liittyvät seikat muodostavat merkittävän osan yhteisön säännöstöä. Ympäristöolosuhteiden parantaminen on kallista ja paljon aikaa vaativaa toimintaa. Tehokkaimpia väestön terveyteen kohdistuvia vaikutuksia voitaisiin pitää tärkeimpänä kriteerinä tämä alan painopisteiden määrittelyssä. Talouselämän eri sektoreiden ja kansalaisten osallistuminen on tärkeää. Terveyspolitiikan tutkimus myönteisenä tekijänä Myös kansanterveysalan tutkimuksen kehittyminen on yhteisöön liittymisen kannalta merkittävä seikka. Hakijamaiden osallistumista viidenteen puiteohjelmaan voitaisiin harkita, ja hakijamaiden kansanterveysalan tutkimuslaitosten osallistumista yhteisön tutkimusohjelmiin voitaisiin tukea aktiivisesti. 16

18 Terveydenhuoltoon liittyvien tietojärjestelmien ja tietotekniikan käyttökokemusten vaihtoa voitaisiin helpottaa apumekanismin avulla. Tämä liittyisi tietojen tehostettuun keräämiseen ja muokkaamiseen. Tarkoituksena olisi helpottaa tärkeiden kysymysten tarkastelua. Yhteistyötä voitaisiin tehdä myös sovelletun tekniikan alalla (telelääketiede jne.). Osallistuminen Euroopan yhteisön toimintaan terveydenhuoltoalalla Hakijamaat osallistuvat niihin yhteisön kansanterveysohjelmiin, joihin niillä on oikeus osallistua. Yhteisöön liittymisen kannalta erityisen tärkeitä ovat aidsia ja muita tartuntatauteja sekä huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemistä koskevat toimintaohjelmat ja terveystilanteen seurantaa koskeva ohjelma. Saasteperäisiä sairauksia koskeva ohjelma on myös yhteisöön liittymisen kannalta merkittävä, sillä ohjelmaan kuuluu rajatylittäviä osatekijöitä. Ohjelmassa painotetaan terveysja ympäristöalan yhteistyön tärkeyttä (kyseessä on terveysasioiden sisällyttäminen muihin politiikan aloihin). Hakijamaiden asiantuntijat voisivat saada paremman kokonaiskuvan yhteisön lähestymistavasta terveysriskien hallinnan suhteen, mikäli he osallistuisivat komission asiantuntijaryhmien kokouksiin. Tartuntatautien seurantaan sekä verensiirtojen ja verituotteiden turvallisuuteen liittyvä asiantuntemus ja palvelut on arvioitava. Tämän arvion olisi perustuttava eri yhteistyöohjelmien yhteydessä suoritettuihin osatutkimuksiin. EU:n jäsenvaltioiden viime aikoina tekemiä tutkimuksia voidaan käyttää tässä apuna. Jäsenvaltioiden ja hakijamaiden välisen yhteistyön helpottaminen Hakijamaiden ja jäsenvaltioiden välillä tapahtuvaa asiantuntijoiden ja virkamiesten vaihtoa sekä yhteistyösuhteiden solmimista olisi tuettava enemmän, jotta hakijamaat saisivat lisää erityisiin terveyskysymyksiin liittyvää käytännön tietoa ja asiantuntemusta. Jäsenvaltiot ja hakijamaat voisivat järjestää kokouksia, joissa käsiteltäisiin tiettyjä erityisaiheita ja näin helpotettaisiin yhteistyötä. Yhteistyön ja tukitoimien koordinointia helpotetaan, jotta päällekkäisyyksiltä ja puutteilta vältyttäisiin. Yhteistyön painopistealueita olisi kehitettävä erikseen jokaisen maan kanssa. Erityisaiheisiin voisivat kuulua mm. terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen (rahoitus, terveydenhuoltopalveluiden järjestäminen (ensiapupalvelut), painopistealueiden valinta, investointien suunnittelu, sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, terveyspolitiikan laatiminen ja tiedotus) ja menetelmät terveyttä määrittävien tekijöiden käsittelyä sekä huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemistä koskevien ohjelmien laatimista varten. Ennen lisätoimien suunnittelua olisi tarkasteltava kansainvälisten järjestöjen, jäsenvaltioiden, yhteisön ulkopuolisten maiden ja hakijamaiden välillä jo loppuun saatettuja tai yhä käynnissä olevia yhteistyötoimia koskevan alustavan tietokannan käyttökelpoisuutta. 17

19 Rajat ylittävien yhteistyötoimien suorittamista helpotetaan sekä hakijamaiden kesken että hakijamaiden ja toimiin osallistuvien jäsenvaltioiden välillä. Näin voitaisiin toimia hankkeissa, jotka koskevat ympäristön terveysvaikutuksia ja tartuntatautien seurantaa ja joihin liittyy erittäin ammattitaitoisen henkilökunnan ja lääketieteellisen huipputekniikan yhteiskäyttöä. Pikaisesti toteutettavat tupakoinnin vastaiset toimet Hakijamaiden on noudatettava yhteisön säännöstöä. Komissio ja jäsenvaltiot voisivat lisäksi tukea hakijamaita niiden laatiessa ja toteuttaessa hätätoimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin hillitä tupakan tuotantoa ja tupakoinnin yleistymistä, joilla on huomattava vaikutus väestön terveydentilaan. Kansalaisyhteiskunnan laitokset Hakijamaiden tiedotusstrategioita parannetaan ja niiden kansalaisyhteiskuntia (kansalaisjärjestöjä) kehitetään, jotta ne voivat tukea sosiaalista terveystilannetta eli terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä, johon kuuluvat myös köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvät terveysnäkökohdat. Kansalaisjärjestöjen perustamista voidaan tukea rohkaisemalla hakijamaita luomaan niille suotuisampi ympäristö. Lisäksi on tuettava hakijamaiden ja jäsenvaltioiden hyväntekeväisyysjärjestöjen välisiä vaihtoja ja yhteyksiä. 18

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO. neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle

KOMISSION TIEDONANTO. neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO 14/4/98 KOMISSION TIEDONANTO neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kansanterveyspolitiikan kehittämisestä Euroopan yhteisössä

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 23.1.2014 B7-0000/2014 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2014 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) 5475/16 ADD 1 RECH 8 ATO 3 COMPET 18 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 19.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014 EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 10. helmikuuta 2003 PE 319.199/AMC 13-18 KOMPROMISSITARKISTUKSET 13-18 Mietintöluonnos (PE 319.199)

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010,

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2010 K(2010)19 lopullinen KOMISSION SUOSITUS annettu 13.1.2010, jäsenvaltioiden välisestä suojatusta sähköisestä tiedonvaihdosta niiden myöntämien kuljettajakorttien ainutkertaisuuden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Mielenterveyttä ja hyvinvointia koskeva

Mielenterveyttä ja hyvinvointia koskeva Mielenterveyttä ja hyvinvointia koskeva eurooppalainen sopimus EU:n korkean tason konferenssi YHDESSÄ MIELENTERVEYDEN JA HYVINVOINNIN PUOLESTA Bryssel, 12-13 kesäkuuta 2008 Slovensko predsedstvo EU 2008

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 22. marraskuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23

18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23 18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1024/2008, annettu 17 päivänä lokakuuta 2008, yksityiskohtaisista toimenpiteistä Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran

Lisätiedot

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I P7_TA-PROV(2011)0452 Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2008/0142(COD) 14.1.2009 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 18.12.2014 2014/0002(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi työnvälityspalvelujen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.6.2013 COM(2013) 418 final 2013/0192 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen ympäristö-, maatalous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä kansanterveyteen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot