Moneen lähtöön. Sprinter. Työvoiman tarve kasvaa Ensihoidon opetus kehittyy. Sairaankuljettajien palkankorotukset voimaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moneen lähtöön. Sprinter. Työvoiman tarve kasvaa Ensihoidon opetus kehittyy. Sairaankuljettajien palkankorotukset voimaan 1.4.2012 1."

Transkriptio

1 Työvoiman tarve kasvaa Ensihoidon opetus kehittyy Sairaankuljettajien palkankorotukset voimaan Moneen lähtöön. Sprinter. Mercedes-Benz Sprinter on valmiina no peisiin lähtöihin. Vakio varustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajär jestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarre ajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin. Lisä varusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa. Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjaus pyörän säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskus lukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. Veho Group Oy Ab Ambulanssimyynti Lommilanrinne 3, Espoo Puh

2 2 Ambulanssi Raha ratkaisee, vai ratkaiseeko kuitenkaan? Terveydenhuollon myllerrykset jatkuvat alalla ja odotamme mielenkiinnolla kevään sairaanhoitopiirien ehdotuksia palvelutasopäätöksistä sekä siitä, miten käy yksityisen tehokkaan ja laadukkaan palvelutuotannon. Tietyissä sairaanhoitopiireissä kaavailut ensihoitopalvelun osalta ovat olleet tylyä ja kylmää kyytiä. Ei ole mietitty, mitä päätökset tarkoittavat potilaille hoidon saatavuuden sekä tavoitettavuuden näkökulmasta, kuntalaisille kustannusnäkökulmasta ja mitä elinkeinoelämälle merkitsee, kun terve yritystoiminta ajetaan alas. Sopimusperusteinen ensihoitopalvelujärjestelmä on ollut käytössä lähes 2/3 maamme kunnista, jossa on tehty ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden ostosopimuksia yksityisten yritysten kanssa. Mainituista kunnista 3/4:ssa yksityinen yritys on alansa ainoa palveluntuottaja. Kaluston tehokas käyttö on ollut yksityisille yrityksille yksi tärkeimmistä toiminnan edellytyksistä ja tulisi olla sitä myös palvelun järjestäjille jatkossa. Käytännössä nyt pitäisi varmistaa, että taloudellisesti järkeviä ja tehokkaita järjestelmiä luodaan myös uusiin toimintamalleihin siten, että jatkossakin olisi mahdollisuus käyttää palveluntuottajien kalustoa tehokkaasti, nykyisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia vaarantamatta. Jotta sopimusperusteisen ensihoitojärjestelmän säilymisedellytykset pystytään turvaamaan, tulee teemaan liittyvän edunvalvonnan olla kunnissa aktiivista koko yrittäjäsektorilla. Varsinkin nyt, kun Suomen hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen tähtäävä työ jatkuu alkavalla kuntakierroksella. Kuntakierroksen aikana hallituksella on tarkoitus jalkautua 18 paikkakunnalle kuulemaan kuntien näkemyksiä parhaista ratkaisuista omille alueilleen. Edunvalvonnan tulee olla myös ennakoivaa, koska muutamat sairaanhoitopiirit, kuten tiedämme, pyrkivät palvelutasopäätösesityksissään ottamaan toiminnan omaksi toiminnakseen tai tekemään yhteistoimintasopimuksen pelastuslaitosten kanssa. Näissä sairaanhoitopiireissä ei piitata kustannusvaikutuksista, eikä siitä, että palvelut loppuvat useissa kunnissa. STM:ssä on myös työryhmä pohtimassa ensihoidon rahoituksen kehittämistä. Vaikka työ on vasta alkuvaiheessa, on esitetty jo neljä erillistä vaihtoehtoa ja viranomaisilla näyttää olevan hirveä kiire saada työ valmiiksi. Yksi tähän mennessä eniten kannatusta saanut ehdotus on esitys, että ensihoidon rahoitus jakautuisi nykyisen rahoitusjärjestelmän tavoin sairausvakuutuksen, kuntien ja asiakkaiden kesken. Sairaan hoitokorvauksen perusteena ei kuitenkaan enää olisi vakuutettukohtainen kilometriperusteinen kuljetus, vaan osa kokonaisvaltaisesta ensihoitopalvelusta. Laissa määriteltäisiin ne ensihoitopalvelun kustannusosuudet, jotka kuuluisivat sairaanhoitopiirille, kunnille, Kansaneläkelaitokselle ja asiakkaalle. Kansaneläkelaitos maksaisi korvauksen ensihoitopalvelun järjestämisestä vastuussa olevalle sairaanhoitopiirille vuosittain. Mielestäni potilaan kannalta tasapuolisin olisi kuitenkin malli, jossa voimassa olevaa vakuutettukohtaista rahoitusmallia olisi mahdollista kehittää siten, että sairausvakuutuksesta maksettaisiin korvaus kuljetuksen lisäksi kotona tai kohtaamispaikalla annetusta hoidosta, jos tehtävä olisi tullut hätäkeskuksen kautta. Ensihoidon vastuulääkäri koordinoisi toimintaa, joten turhia kuljetuksia ei pääsääntöisesti syntyisi. Kuntien rahoitusvastuulle jäisi valmiuden ylläpitäminen ja siirtokuljetukset. Tällaisessa järjestelmässä hoito korostuisi entisestään, mutta koko Suomessa se olisi tasapuolisin ja toimivin järjestelmä. Lopuksi toteaisin ja toivoisin, että te hyvät yrittäjät ja tämän lehden lukijat jaksatte taistella oikeudenmukaisuuden ja hyvän yksityisen ensihoitopalveluiden puolesta periksi antamatta, vaikka yrittäjyys on varsinkin sosiaali- ja terveydenhuoltopuolella liipaisimella kuntauudistuksen ja muiden suurten mullistusten takia. Hyvää talven jatkoa ja kevään odotusta toivottaen Mikael Söderlund, toiminnanjohtaja Suomen Sairaankuljetusliitto ry Työvoiman tarve kasvaa haaste koulutusjärjestelmälle Tämän lehden teemana on koulutus, joten puheenjohtajan palstalla aionkin pohtia koulutetun työvoiman riittävyyttä ja koulutusjärjestelmän mahdollisuutta vastata rajusti lisääntyvään kysyntään. Mikäli suunnitteilla olevat palvelutasoesitykset toteutuvat, niin työvoiman tarve tulee kasvamaan merkittävästi kaikkialla muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Tähän on yksinkertainen syy. Pääkaupunkiseudulla valtaosa on välittömän valmiuden yksiköitä ja siten työvoiman tarve sekä määrä ovat tasapainottuneet jo voimassa olevan järjestelmän aikana. Kaikkialla muualla maassa ja HUS:n reuna-alueilla varallaoloon painottuvan ensihoitopalvelun muutos välittömään valmiuteen lisää työvoiman tarvetta merkittävästi. Samalla, kun valmiustasoa nostetaan, niin perustason palvelusta siirrytään hoitotason palveluun. Hoitotason työntekijä vajetta ei saada nopeasti korjattua ja uskon, että tämä tosiasia on myönnettävä. Perustasolla ongelma ei ole niin mittava kuin hoitotasolla, sillä valmistuvia on enemmän. Nykymuotoinen koulutus ei määrällisesti pysty vastaamaan tuleviin haasteisiin. Nyt olemme jo reilusti myöhässä esimerkiksi aloituspaikkojen suhteen. Aloituspaikkoja lisäämällä apu työvoimapulaan tulee vasta kolmen neljän vuoden kuluttua. Hätäraketti opetusviranomaisille olisi pitänyt lähettää viimeistään silloin, kun uuden terveydenhuoltolain valmistelut alkoivat. Eli vuosia sitten. Jostain syystä asiaa ei kuitenkaan otettu vakavasti, vaikka edessä oleva tilanne oli tiedossa. Huoli työvoiman riittävyydestä kuitattiin ongelmana, joka ratkaistaan, kun asia on ajankohtainen. Nyt se ajankohta on tullut ja jokainen ta juaa, että olemme auttamattoman myöhässä ja paljon. Aloituspaikkoja rajusti lisäämällä saadaan kyllä päälukua lisättyä, mutta takaako huima koulutuksen lisääminen koulutuksellisen laadun. Olen seurannut pari vuosikymmentä opettajanpöydän takaa vaihtuvia tilanteita: teoriaopetuksessa isot ryhmät vielä toimivat jotenkin, mutta vuorovaikutuksen ja henkilökohtaisen opetuksen saa unohtaa. Oppitunneilla edetään keskitietä tyyliin jokaiselle jotakin. Ongelmaksi muodostuvat pienryhmäopetus ja erilaiset simulaatioharjoitukset. Näissä molemmissa korostuvat opiskelijan henkilökohtainen ohjaus ja kädestä pitäen opettaminen. Jos näiden ryhmien koko kasvaa liian isoksi, niin oppimistulokset jää väistämättä heikoiksi. Valtiovallan ja opetusviranomaisten tahto näyttäisi olevan aloituspaikkojen vähentäminen ja siirtäminen ruuhka-suomeen. Tosin sosiaali- ja terveysalalla ei tulisi nykyisen tiedon mukaan merkittäviä muutoksia, mutta tuon tahtotilan ansioista lienee turha havitella merkittävää aloituspaikkalisää. Terveysalan koulutuksessa tärkeässä roolissa on ohjattu harjoittelu työpaikoilla eli työssäoppiminen. Ensihoidon koulutuksessa esimerkiksi lähihoitajilla on puolet koulutusohjelman opinnoista (20 ov) harjoittelua eri ensihoidon toimintaympäristöissä. Ensihoidon opinnoissa AMK:n puolella harjoittelua on huomattavasti enemmän. Harjoittelupaikkojen saaminen on monta kertaa ison kiven takana. Oma työssäkäynti alue ei ole enää riittävän laaja ja joudutaan lähtemään merta edemmäs kalaan, tunkeutumaan muille työssäkäyntialueille ja toisten oppilaitosten reviirille. Ongelmaksi muodostuu myös se, miten harjoittelupaikoissa jaksetaan ohjata opiskelijaa opiskelijan perään. Paikkapulan vuoksi joudutaan levittämään harjoittelumahdollisuuksia kesäaikaankin, joka eittämättä lisää työpaikoilla väsymistä jatkuvaan opiskelijavirtaan ja sitä kautta vaikuttaa ohjauksen laatuun. Opiskelijapaikkojen lisäyksellä on oppilaitoksiin ja työelämään monet kerrannaisvaikutukset. Sopinee lopuksi heittää kysymys: Voidaanko määrällä korvata laatu? Näin pohti 34 asteen pakkasaamuna Teuvo Kontio puheenjohtaja, SSK ry

3 Ambulanssi Perus Terveysturvan avulla Nopeasti hoitoon ja takaisin töihin Työnantajan kannattaa huolehtia työntekijöistään yrityksensä ja myös itsensä takia. Tässä avuksi tulevat oikein mitoitetut vakuutukset. SSK on neuvotellut Pohjola Vakuutuksen kanssa jäsenilleen Perus Terveysturva -vakuutuksen. Otetaan esimerkiksi 43-vuotias Eero. Työnantaja on ottanut itselleen ja koko henkilöstölle Perus Terveysturva -vakuutuksen. Vanhoilla vammoilla tai sairauksilla ei ole merkitystä vakuutuksen myöntämisen kanssa. Riittää, että henkilö on työkykyinen. Kauniina talvisunnuntaina Eero lähtee laskettelemaan vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa lähiseudun laskettelukeskukseen. Olkapää menee sijoiltaan, kun hän tarttuu hissikapulaan. Yksityinen lääkärikeskus ei ole auki ja vaimo vie Eeron terveyskeskuksen päivystykseen. Siellä kokenut lääkäri vetää käden paikoilleen. Olkapää jää kuitenkin väljäksi ja lähtee paikoiltaan joka tilanteessa. Työn tekeminen ei enää onnistu. Eero menee työterveyslääkärille, joka antaa hänelle lähetteen erikoislääkärille. Eero hakeutuu Pohjola Vakuutuksen hoitolaitoskumppanille erikoislääkärin tutkimuksiin. Mukanaan hänellä on vakuutusyhtiöstä saatu turvaselvitys, eikä hänen tarvitse maksaa käynnistään eikä tutkimuksista mitään. Magneettikuvauksessa ongelmia löytyy olkapäästä enemmänkin ja ortopedi toteaa, että olkapää on leikattava. Eeron olkapää operoidaan päiväkirurgisessa sairaalassa. Tämän jälkeen hänen sairaslomansa jatkuu vielä kaksi kuukautta. AIKA ON RAHAA Vaikka julkisella puolella on nykyään voimassa hoitotakuu, joutuu Valviran seurannan mukaan jopa seitsemän prosenttia potilaista odottamaan pääsyä ortopedille yli puoli vuotta. Työterveyshuollon kautta yleisellä puolella hoidettu prosessi sairaslomineen ja kuntoutuksineen kestää keskimäärin 250 päivää. Vakuutuksen avulla potilas ja työnantaja pääsevät 77 päivällä. Ja mitä pidempään leikkausta lykätään, sitä hitaammaksi toipuminen saattaa muodostua. Perus Terveysturva maksaa myös leikkauksen jälkitarkastuskäynnit erikoislääkärillä sekä viisi kertaa kuntoutusta fysioterapeutilla. Leikkauksesta on nyt kulunut vuosi. Eero on toipunut täysin, eikä hänen ole tarvinnut olla sairaslomilla olkapäänsä takia. Työnantajan panostus vakuutusturvaan kannatti! Eerollekin vakuutuksesta oli taloudellista hyötyä, kun sairausloma-aika jäi lyhyemmäksi. Nopean hoitoon pääsyn ja kuntoutumisen arvoa Eeron perheen ja mielenterveyden kannalta ei voi rahassa mitata. KH Perus Terveysturva on täydentävä vakuutus Perus Terveysturva korvaa ne sairauden tai tapaturman aiheuttamat hoitokulut, jotka eivät kuulu työterveyshuoltosopimuksen piiriin ja joita ei korvata sairausvakuutuslain tai jonkun muun lain nojalla. Terveysturva myönnetään työkykyisille liiton jäsenyrityksessä työskenteleville työn tekijöille ja yrittäjille. Vakuutuksen edellytyksenä on, että yrityksen lakisääteinen tapaturmavakuutus ja yrittäjän tapaturmavakuutus ovat voimassa A-Vakuutuksessa tai Pohjolassa. Lisäksi työntekijöillä tulee olla vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Vakuutusmaksuun vaikuttavat ikä ja sukupuoli. Maksu nousee vakuutetun ikääntyessä. Vuosimaksu esimerkiksi 40-vuotiaalle miehelle on tällä hetkellä 85 euroa ja saman ikäiselle naiselle 132 euroa. Liiton jäsenetuvakuutuksena myönnetty Perus Terveysturva -vakuutus päättyy, jos yrittäjä tai yritys eroaa liiton jäsenyydestä. Lisätietoja vakuutuksen yksityiskohdista: , tai yrityksenne nimetty yhteyshenkilö.

4 4 Ambulanssi Ensihoidon opetus kehittyy Oulaisten ammattiopistossa on innostuneita opettajia. Ensihoidon koulutus on kehittynyt huimaa vauhtia viime vuosina. Valinnaisuus on lisääntynyt työelämän toiveita vastaavaksi ja verkko-opetus on tuonut parannusta oppimistuloksiin. TEKSTI JA KUVAT KATJA HOLOPAINEN Harmaana talvipäivänä rehtorin kansliaan ovat kokoontuneet rehtori Esko Louhelainen, koulutusjohtaja Eija Toivanen sekä ensihoidon vastuuopettajat Tuula Sarpola ja Teuvo Kontio. Opetusta lähdettiin viemään Oulaisissa uusille urille yhdeksän vuotta sitten. Pohjaksi otettiin Moodle-opetusalusta. Nyt tunteja pidetään myös Webli-kokoustekniikka menetelmää hyödyntämällä. Rehtori Esko Louhelainen kertoo koko koulun olevan innostunut verkko-opintojen soveltamisesta ensihoitoon. Oulaisissa on panostettu myös opettajien verkko-opetuksen ja sosiaalisen median taitojen vahvistamiseen. Kokeilemme koko ajan uusia sovelluksia, Tuula Sarpola kertoo. Hän vetää verkko-opetuksen tiimiä ja vastaa myös verkkoopetuksen koordinoinnista. Ihan siloisesti kaikki ei kuitenkaan ole edennyt. Sarpola kertoo, että uudenlaisen opetustavan eteen on pitänyt tehdä paljon töitä, ennen kuin se on hyväksytty. Ensihoidon opetuksen soveltaminen verkkoympäristöön ei ole ollut kaikkein helpoin tehtävä, rehtori Esko Louhelainen toteaa. Tulokset ovat kuitenkin olleet aikaisempaa paremmat. Eija Toivasen mukaan merkittävää on se, että oppilaat ottavat verkossa itse vastuun opinnoistaan. Teuvo Kontiokin on vakuuttunut verkko-opiskelun tuloksellisuudesta: Tieto uppoaa paremmin, kun oppilaat ottavat itse selvää. Opetusta on kehitetty koko ajan. Lähiopetuksen sisältö on hioutunut. Käyttöjärjestelmät ovat parantuneet viimeisten yhdeksän vuoden aikana paljon. Nuorille tietokone ja muut tekniset laitteet ovat tuttuja, eikä heidän ole vaikea käyttää niitä. Täydennyskoulutuksessa tilanne voi olla toinen: osaa iäkkäämmistä oppilaista uusi tekniikka pelottaa. Sarpolan mielestä suhde tekniikkaan ei ole vain iästä kiinni. Kysymys on pikemminkin luonteesta ja elämänasenteesta. Valmiina työelämään Ihan kuka tahansa ei pääse opiskelemaan ensihoitoa. Opiskelijoiden tulee kyetä toimimaan kenttäolosuhteissa ja nostamaan paarit maasta. Jatkossa valintakokeeseen tulee siksi myös jonkinlainen kuntotesti. Vuoden alusta voimaan tullut uusi Soralaki asettaa koulutukseen pääsylle muun muassa terveydentilaa koskevia vaatimuksia. Laissa edellytetään, että opiskelijan tulee kyetä toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön työtehtävissä ja työssä oppimisessa. Lain tarkoituksena on myös parantaa potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja työyhteisön turvallisuutta. Laki antaa mahdollisuuden puuttua tällaisiin turvallisuutta ja soveltuvuutta koskeviin kysymyksiin. Viimeisinä vuosikymmeninä ensihoidon Tuula Sarpola (oikealla) ja Eija Toivanen kehittävät ensihoidon opetusta Oulaisissa. opiskelijoissa ja valmistuneissa on tapahtunut suuri muutos. Nykyään opiskelijoista valtaosa on naisia. Opiskeluissa valinnaisuus on lisääntynyt aikaisemmasta huomattavasti. Oppilaat voivat valita suuntautumisvaihtoehtonsa. Työpaikkatarjonta on laajentunut. Oppilaat työllistyvät valmistuttuaan nyt myös leikkaussaliin, teholle, heräämöön. Tämä palvelee myös työelämän tarpeita, Kontio toteaa. Kaikki oppilaat saavat koulutuksen myös hälytysajoneuvon kuljettamiseen. Opinnoista 25 prosenttia on suuntautumisopintoja. Ensihoidon 40 opintoviikon kokonaisuudesta seitsemän opintoviikkoa on lähiopetusta koululla. Loput opiskelusta hoidetaan työssäoppimisjaksoilla ja verkkoopetuksena. Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen oppilaista noin 60 prosenttia alkaa tehdä alan keikkatyötä. Monelle jo ensimmäisestä työssäoppimispaikasta muodostuu tuleva työpaikka. Opiskelujen keskivaiheessa näkyy huima harppaus kehityksessä, Teuvo Kontio kertoo. Töitä riittää Sote-alalla työvoiman tarve lisääntyy. Poistuma on suuri. Tekeillä olevat muutokset vaativat lisää työvoimaa. Alan naisistuminen näkyy myös lisääntyneinä äitiyslomina ja vanhempainvapaina, joiden sijaistuksiin tarvitaan väkeä. Teuvo Kontio on laskenut, että jo ensi vuonna koko maassa tarvitaan satoja uusia työtekijöitä ensihoitopalveluun ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellakin Edellisiin lukemiin toki vaikuttaa millaisiksi muodostuu uuden terveydenhuoltolain velvoittamat palvelutasopäätökset. Ensi keväänä Oulaisista valmistuu 18 ensihoitoon suuntautunutta lähihoitajaa. Erityisesti hoitotason osaajista tulee valtava puute ja palveluntuottajien välinen kilpailu voi jopa vaarantaa suunnitellun palvelun toteutumista ainakin joidenkin sairaanhoitopiirien alueella. Koulutuksen kautta vaje on mahdollista saavuttaa vasta vuonna 2023 nykyisillä aloituspaikka määrillä. Emme pysty lisäämään niin paljon tarjontaa, kuin olisi tarvetta, rehtori Esko Louhelainen kertoo. Opiskelupaikkojen raju lisääminen ei ehkä olisi hyväksikään. Opiskelijoiden tulee olla alalle soveltuvia ja motivoituneita. Yrittäjiä tarvitaan Rehtori Esko Louhelainen on vakuuttu - nut siitä, että ensihoitoalalla on yhteiskunnassamme jatkossakin tarvetta yrittäjyydelle. Eija Toivanen kertoo, että oppilaat voivat valita yrittäjyysopintoja 10 ylimääräisen opintoviikon verran muiden opintojen päälle. Muutamissa viikoissa kenestäkään ei tehdä valmista yrittäjää, mutta kipinän ja perustaidot opinnoista kyllä saa, Teuvo Kontio toteaa. Kontio uskoo, että ne nuoret, jotka saavat oikean pohjan ja ymmärtävät realiteetit, tulevat pärjäämään yrittäjinäkin, vaikka ala on nyt mullistusten kourissa. Nyt luotavat palvelutasopäätökset tuskin ovat lopullisia vaan niitä joudutaan muuttamaan alueellisten tarpeiden ja resurssien muuttuessa. Vaikka osa yrityksistä katoaisi tässä rytäkässä, niin tulevaisuudessa alan yrittäjyys nousee jälleen. Etenkin, kun yrittäjät pystyvät osaltaan paikkaamaan työvoimavajetta. Potilas on paras asiantuntija On aika siirtyä luokkaan, jossa Teuvo Kontion ryhmä odottaa opettajaansa. Kontio aloittaa tunnin näyttämällä itse, miten homma hoidetaan. Hän neuvoo laittamaan essun päälle. Pyykkikoneessa valkea kalkki leviää ikävästi muihin pyykkeihin. Kontion luokassa on kymmenen oppilasta, jotka valmistuvat toukokuussa. Kontio kertoo heille, miten kipsaus konkreettisesti tapahtuu, kun 85-vuotiaan mummon ranne on murtunut ja vamma hoidetaan kipsisidoksella. Ikä tekee tehtävänsä ja ranteen kipsaajan on pystyttävä erottamaan vanhat ja uudet vammat toisistaan. Potilas on paras asiantuntija, älkää koskaan vähätelkö tätä! FAKTAA Oulaisissa ammatillinen koulutus alkoi Vuonna 1982 aloitettiin sairaanhoitajien poikkeuskoulutus Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen alaisuudessa. Vuonna 1993 rakennettiin uudet tilat, jotka poikkeusoloissa voi toimia jopa sairaalana. Verkko-opetusta alettiin kehittää ensihoidon koulutusohjelmassa vuonna Ammattiopiston soteyksiköstä valmistuu useasta eri koulutusohjelmasta vuosittain noin lähihoitajaa.

5 Ambulanssi Kontio kertoo, miten kipsaus konkreettisesti tapahtuu, kun 85-vuotiaan mummon ranne on murtunut ja vamma hoidetaan kipsisidoksella. 1. Miksi hakeuduit hoitoalalle ja ensihoitoon? 2. Mitä ajattelet tekeväsi muutaman vuoden kuluttua? Kimmo Pennala, 30, Sievi 1. Työskentelin aikaisemmin metalli-mekaniikkayrityksessä. Olin opiskellut sähköelektroniikkaa, mutta toimin vapaapalokunnassa. Harrastuksen kautta kiinnostuin ensihoidosta. 2. Haluan työllistyä alalle, mutta myöhemmin voisin jatkaa opintojakin. Katariina Lehto, 18, Siikajoki 1. En oikeastaan tiedä, miksi hakeuduin hoitoalalle. Ensihoito oli se, mikä minua kiinnosti. 2. Lähden varmaan jatko-opiskelemaan. Eveliina Suihkonen, 19, Ylivieska 1. Ambulanssissa työskentely on kiinnostanut minua pienestä pitäen. Kaipaan toimintaa ja vaihtelua. 2. Todennäköisesti haen ammattikorkeakouluun opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja erikoistun ensihoitoon. Siinä välissä olen tietysti töissäkin. Teuvo Kontio, kipsattavana Kaisa Isokoski Niina Martinmäki, 18, Oulainen 1. Minä halusin lähihoitajaksi. Siskoni on myös hoitoalalla ja tiesin, mihin tulen. Ensihoito ei ollut päämääräni, mutta kiinnostuin siitä koulutusohjelmaesittelyssä. 2. Jatko-opinnoista en osaa sanoa. Nyt menen ensin töihin. Unelmatyöpaikkaa minulla ei vielä ole, työskentelen kotihoidossa opintojen ohella. Poliklinikka- ja ambulanssityöskentely voisivat kiinnostaa minua. Teuvo kertoo luokkahuoneesta: Henna Ypyä (turkoosissa paidassa) kipsaa Raita Vähäkankaan rannetta Tämä huone on suunni - teltu päivystyspoliklinikaksi pidempiaikaisessa poikkeus - tilassa. Koululta löytyisi myös pätevä henkilökunta. Poikkeustilan voisi aiheuttaa sota tai ydinvoimalakatastrofi. Ainakaan lähiaikoina Kontio ei usko ympäristökatastrofin aiheuttavan Suomessa poikkeustilaa. Kontio on perehtynyt turvallisuusasioihin myös koulun turvallisuus päällikkönä. Eemil Korhonen paketoi, kipsattavana Heikki Peltomäki

6 6 Ambulanssi Kuljetuksesta yhtenäiseen ensihoitoon Matti Ahokas, 34, on kolmannen polven ambulanssiyrittäjä. Matti luottaa siihen, että hänen yrityksellään on mahdollisuudet toimia vielä kymmenen vuoden kuluttuakin. Matti Ahokkaan vaari Väinö Ahokas aloitti toiminnan Utajärvellä 1960-luvun lopulla. Vaarin kuoltua yritys siirtyi Matin isälle Esko Ahokkaalle vuonna Pikkupojille autot ovat tärkeitä. Ennen kouluikää Matti muistaa päässeensä isänsä kyytiin Lange Mersuun. Kun koulukaverit kyselivät, Matti tunsi pientä ylpeyttä siitä, että heillä oli ambulanssi. Radiopuhelimet ja hälytysvalot kiinnostivat häntä siinä, missä muitakin pieniä poikia. Matti aloitti työt yrityksessä Opiskelin ensin lähihoitajaksi, enkä pitänyt mitenkään varmana, että jäisin ensihoitotyöhön. Opiskelun aikana hänen mielenkiintonsa heräsi, ja kuten Matti itse ilmaisee nälkä kasvoi syödessä. Matti osti äidin osuuden, kun äiti jäi eläkkeelle 2007 ja vuonna 2009 yritys siirtyi kokonaan Matin nimiin. Sukupolvenvaihdos sujui hyvin. Matti ja hänen isänsä saivat tilitoimistoltaan korvaamatonta apua, mutta tärkeää oli myös isän ja pojan hyvä yhteisymmärrys. Jos en uskoisi, että yrittäjät pystyvät tekemään ensihoitotyötä laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja eettisesti hyvin, en edes yrittäisi jatkaa sairaankuljetusyrittäjänä. KATJA HOLOPAINEN Kuva Katja Holopainen HYVINVOINTIA JOKAISELLE Matille oman elämän perusasiat ovat selkeät. Tästä hän on ammentanut voimavaroja, joiden avulla epävarmuudessakin on helppo ponnistella eteenpäin. Omasta mielestäni onnistun hyvin erottamaan työn ja vapaa-ajan. Perheeni menee yrittämisen edelle En ole ikinä jättänyt pitämättä kesälomia. Matti kiittelee työntekijöitään, joihin hän voi luottaa täysin. Vaihtuvuus yrityksessä on lähes olematonta. Vanhin työntekijöistä on pysynyt yrityksessä 25 vuotta. Kaikki lähtee työhyvinvoinnista, luottamuksesta ja joustosta puolin sekä toisin. Matti kertoo, että hänen yrityksessään asioista päätetään yhteisönä. Hän ei sanele, mutta kantaa vastuun työstä sekä taloudesta ja tekee lopulliset päätökset. Työntekijät ovat itse saaneet päättää esimerkiksi työvuorojärjestelmästä. Ensihoitoyrittäjyys on antanut kullan arvoista oppia esimiestaitoihin, toteaa Matti Ahokas, jonka ensihoitaja amk:n opinnot ovat parhaillaan loppusuoralla.

7 Ambulanssi Työhyvinvointiin ei tarvita mitään ihmeellisiä kommervenkkejä. Tärkeää on työnkuvaa vastaava palkka, työaika ja asianmukaiset työolot. Matista tärkeää on se, että yrittäjän sekä työntekijöiden näkökulma lähtee ensihoidosta. Kaikkien päätösten perustana tulee olla hyvä ensihoito. Matti pitää määritelmästä, jonka mukaan ambulanssiyrittäjä on hoitaja yrittäjän saappaissa. Minulle yrittäjyys ei ole itseisarvo. Etusijalla on ensihoidollinen puoli. KOULUTUSTA KAIKILLE Ambulanssissa ei ollut esimerkiksi 12-kanavaista EKG:tä, kun Matti aloitti työt. Hän pitää tekniikan lisääntymistä ammatillisesti aika suurena askeleena ensihoidon kehittymisessä. Tekniikan lisäksi henkilökunnan koulutustaso on noussut reilussa kymmenessä vuodessa todella paljon. Lääkinnälliset ja hoidolliset taidot ovat kasvaneet. Matillakin on koko ajan vähintään yksi hoitotason henkilö ambulanssissa. Matti näkee henkilökunnan ammattitaidon ja valmiuksien kehittämisen laitteitakin tärkeämpänä. Vasta kun on ammattitaitoa, laitteita ja lääkkeitä voi käyttää. Matti Ahokas toteaa, että yrittäjyys on antanut hänelle mahdollisuuden kouluttautua ja kehittää toimintaa. Yrityksessä myös työntekijöitä on lisäkoulutettu. He ovat osallistuneet muun muassa OYS ERVA -alueen hoitotason ensihoitokurssille. Lisäkoulutus parantaa työmotivaatiota. KOHTI YHTENÄISTÄ ENSIHOITOA Matti pitää hyvänä sitä, että sairaanhoitopiirit ottavat toiminnasta vastuun. Näin lääkehoito, kuten muukin hoito, yhtenäistyy. Tällä hetkellä toimintamalleja on yhtä monta kuin on yrittäjiä ja vastuulääkäreitä. Matista ensihoidon taso on ollut pitkälti kiinni yrittäjän moraalista. Kunnilla ei ole ollut valmiuksia valvoa ja organisoida toimintaa. Tulevaisuudessa Matti toivoo ensihoidon tason nousevan yhtenäisen koulutuksen kautta. Hän näkee meneillään olevan muutoksen suorana jatkumona tähän mennessä tapahtuneelle kehitykselle. Pienet yritykset eivät voi jatkaa ilman yhteistyötä. Meidän pitää pystyä muuttumaan murroksen mukana. Arvot ja asenteet on mietittävä uusiksi. Matti kritisoi kuitenkin palvelutasopäätösten kiireellistä valmistelua. Kaikkien palveluntuottajien olisi ollut hyvä päästä mukaan suunnitteluun. Ensihoito on perustaltaan yksinkertainen asia, jossa ei pitäisi olla mitään jakautuneita puolia. Ihmisiä vartenhan tämä palvelu on olemassa. Vaikka muutokset ovat aina pelottavia, nuoret yrittäjät voivat olla joustavampia kuin iäkkäät. Heidän on helpompi ajatella myös työskentelevänsä toisen palveluksessa. Tuore ammattitaito lisää perusturvallisuutta. Töitä alalla riittää. Itsekin voisin ihan hyvin tehdä töitä myös muualla ensihoidon tehtävissä. Elämä on täynnä mahdollisuuksia, kun vain löytää ne. Sairaankuljettajien palkankorotukset Työehtosopimus on voimassa (25 kuukautta). Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle (13 kuukautta) on 5,2 prosenttia. Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle (12 kuukautta) on 5,9 prosenttia. KOROTUKSET II-Paikkakuntakalleusluokan poisto II-paikkakuntakalleusluokan taulukkopalkat nostetaan I:sen tasolle. 2. Palkkaohjelman mukaiset korotukset Palkkaohjelman mukaisesti sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden tehtäväkohtaisia taulukkopalkkoja korotetaan perustasolla 30 eurolla ja hoitotasolla 50 eurolla. 3. Yleiskorotus Palkkaohjelman mukaisen taulukkokorotuksen jälkeen sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,7 prosenttia. Henkilökohtaisten palkkojen korottaminen tarkoittaa sitä, että työntekijän palkan sisältäessä vaativuusryhmän peruspalkan ja vuosisidonnaisen lisän lisäksi jotakin muuta palkkaa (esimerkiksi erityistekijöistä joh tuvaa tai henkilökohtaista palkanosaa), ko rotetaan lukien kaikkia kuukausipalkan osia, eli työntekijän kokonaiskuukausipalkkaa 1,7 prosenttia. Mikäli työntekijän palkka on muodostunut suoraan vaativuusryhmän vähimmäispalkan ja mahdollisen vuosisidonnaisen lisän yhteissummasta, ovat perus- ja hoitotason palkat ilman vuosisidonnaisia lisiä seuraavat: Perustaso Hoitotaso 1782,55 euroa 1959,40 euroa Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijälle maksetaan palvelusvuosista kertyvää vuosisidonnaista takuulisää seuraavasti: 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia 7 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 10 prosenttia (6 + 4 prosenttia) 10 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 13 prosenttia ( prosenttia) Uudet palkankorotusten minimit ovat siten alkaen seuraavat PALKKARYHMÄ PERUSTASO 1782,55 euroa = TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA 4 VUOTTA korotus vähintään 6 prosenttia LISÄ 106,95 euroa YHT. 1889,50 euroa 7 VUOTTA korotus vähintään 10 prosenttia LISÄ 178,26 euroa YHT. 1960,81 euroa 10 VUOTTA korotus vähintään 13 prosenttia LISÄ 231,73 euroa YHT. 2014,28 euroa PALKKARYHMÄ HOITOTASO 1959,40 euroa = TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA 4 VUOTTA korotus vähintään 6 prosenttia LISÄ 117,56 euroa YHT. 2076,96 euroa 7 VUOTTA korotus vähintään 10 prosenttia LISÄ 195,94 euroa YHT. 2155,34 euroa 10 VUOTTA korotus vähintään 13 prosenttia LISÄ 254,72 euroa YHT. 2214,12 euroa 4. I-paikkakuntakalleusluokan järjestelyerä Ennen I-paikkakuntakalleusluokassa olleille työntekijöille toteutetaan paikallinen järjestelyerä, joka lasketaan helmikuun 2012 palkkasummasta. Palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä, kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten vuositai sairauslomalta maksetut palkat otetaan huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon. Erän suuruus on 0,7 prosenttia. Paikallisen erän toteutuksesta neuvotellaan paikallisesti yritystasolla maaliskuun 2012 loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen erän jaosta, kohdennetaan erä ensisijaisesti työntekijöiden tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin työnantajan päätöksen mukaisesti. Tehtäväkohtaiset erityistekijät ovat aina seikkoja, jotka liittyvät työtehtävään ja sen sisältöön työn suorittajasta riippumatta. Henkilökohtainen palkanosa taas liittyy aina tavalla tai toisella työtä tekevän henkilön työssä suoriutumiseen, henkilökohtaisen osaamiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Paikalliseen erään perustuva palkankorotus on voimaantulevasta yleiskorotuksesta erillinen korotus. Jos työntekijä saa paikallisessa jaossa esimerkiksi 40 euron korotuksen, tämä osa palkankorotuksesta ei korotu samaan aikaan voimaan tulevalla yleiskorotuksella. Myöhemmät yleiskorotukset tulevat luonnollisesti aikanaan korottamaan tätäkin palkanosaa. Paikallisen erän tavoitteena on kohdistaa osa työehtosopimuksen mukaisesta palkankorotuksesta työpaikan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Palkkaerän jakamisen on siis tapahduttava työpaikan omista lähtökohdista ja työpaikan tarpeiden mukaan. Työehtosopimuksen mukaan ensisijaisesti on harkittava paikallisen erän käyttämistä tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin. Tavoitteena on, että ensisijaisesti tulisivat kompensoiduiksi työtehtävien väliset vaativuuserot, jos tällaisia eroja on. Jos tehtävien vaativuuksissa ei ole eroja, jotka olisi perusteltua ottaa huomioon palkkauksessa, voidaan paikallinen erä käyttää kokonaisuudessaan henkilökohtaiseen palkanosaan. Paikallinen erä toteutetaan siten, että työpaikalla lasketaan paikallisen erän kokonaiseuromäärä ja tämä potti jaetaan työn tekijöiden kuukausipalkkojen osaksi työ paikalla päätettävien jakoperiaatteiden mukaisesti. Paikallisen erän toteuttaminen edellyttää ensinnäkin työpaikalla käytettävissä olevan palkkapotin suuruuden laskemista. Koska korotus kohdentuu sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä oleville henkilöille, myös jaettavan erän suuruus lasketaan sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön säännöllisen työajan palkkasummasta. Palkkasumman laskentapohjaksi on sovittu helmikuu Helmikuun 2012 palkkasummassa otetaan huomioon työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten vuosi- tai sairauslomalta maksetut palkat, otetaan huomioon ilman tuntikohtaisten lisien osuutta. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon. Myöskään varallaolo kor vaukset eivät ole pottiin kuuluvaa säännöllisen työajan palkkaa. 5. Muut korotukset Kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 150 euron suuruinen kertaerä, mikäli työsuhde on yhdenjaksoisesti ollut voimassa vähintään kolme kuukautta ja jatkuu kertaerän maksuajankohtana. Kertaerä maksetaan myös niille määräaikaisille, joiden työsuhde on päättynyt maaliskuun lopussa ja jatkunut huhtikuussa Pysyvässä osa-aikatyössä kertaerän suuruus määräytyy työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja työehtosopimuksen mukaisen täyden työajan suhteessa. Työajan vaihdellessa lasketaan keskimääräinen työaika maksuajankohtaa edeltävältä kolmelta kuukaudelta. Kertaerä maksetaan, jos työntekijä on oikeutettu palkkaan koko tai osalta huhtikuuta Korotetaan työehtosopimuksen 11 :n 9. kohdan mukainen hälytysraha 8,72 euroon. Korotetaan työehtosopimuksen 24 :n 2. kohdan mukainen korvaus suojavaatteen huollosta 10,43 euroon. Neuvotteluosapuolet Suomen Sairaankuljetusliitto ry, Terveyspalvelualan liitto ry ja Tehy ry ovat yhteisesti laatineet ja hyväksyneet yllämainitut ohjeet. Ohjeen korotukset vuodelle 2013 julkaistaan myöhemmässä vaiheessa. Lisätietoja antavat SSK ryn TES neuvottelijat Claus Harju-Jeanty ja Mikael Söderlund

8 8 Ambulanssi Harjoitus tekee mestarin myös liikenteessä KATJA HOLOPAINEN KUVAT JUHA LAHTI Sairaankuljetusyrittäjälle jokainen kolhu maksaa 2200 euron omavastuun verran. Vakavampia onnettomuuksia kukaan tuskin ha luaa ajatellakaan. On hyvä varautua ajoissa. Yksi parhaista keinoista on vaaratilanteiden harjoittelu etukäteen. Vanhempi rikoskonstaapeli Hannu Jore on koulut tanut sairaankuljettajia toista kymmentä vuotta. Ambulanssikoulutus alkoi 1990-luvun lopulla. Hannu Jorea pyydettiin Viroon kouluttamaan virolaisia sairaankuljettajia sekä ruotsalaisia alan opiskelijoita, koska hän oli aikaisemmin kouluttanut suomalaisia poliiseja. Koulutukset Virossa veivät yhden vuoden. Tämän jälkeen Jore koulutti kolmen vuoden ajan Kankaanpään sairaankuljetuksen henkilökuntaa Tarja ja Jarmo Koiviston pyynnöstä. Hän kävi myös puhumassa SSK:n vuosikokouksessa ajokoulutuksen merkityksestä. Sitten Mikael Söderlund SSK:sta otti yhteyttä. Lähdimme yhdessä kehittämään liiton jäsenyrityksille sopivaa koulutusta. Aluksi lähdettiin liikkeelle kuuden tunnin koulutuksilla. Jore piti kaksi tuntia teoriaa, kävi läpi lainsäädäntöä ja hälytysajoohjeistusta. Sitten mentiin liukkaalle radalle harjoittelemaan perinteisiä väistöjä ja jarrutuksia. Koulutettavat kokeilivat jarrutusta sekä liukkaalla että pitävällä pinnalla. Pienikin vauhdin pudotus vaikuttaa yllättävän paljon jarrutusmatkaan. Jore toteaa, että harjoittelun merkitys on suuri. Tavoitteena on se, että koulutus järjestettäisiin aina syksyllä ennen liukkaita kelejä. Arkiset tilanteet aiheuttavat kolhuja Sairaankuljetuksessa käytettäviin autoihin tulee paljon vaurioita peruutus- ja pysäköintitilanteissa. Jatkossa mukaan otet tiinkin pujotteluharjoituksia etu- ja takaperin. Näin opitaan ymmärtämään, missä pyörät pyörivät. Lisäksi harjoiteltiin kulmaperutuksia ahtaaseen talliin, taskuperuutusta ja selviytymistä ulos ahtaista pihoista. Hälytysajoneuvo pitää aina peruuttaa talliin lähtövalmiiksi. Jore pahoittelee sitä, että yksityispuolella on nyt etsittävä säästöjä kaikesta. Myös ajokoulutuksesta. Toisaalta hyvää on se, että laki vaatii nykyään jo opiskeluvaiheessa hälytysajoneuvokoulutuksen. Liikkeelle tuleekin lähteä opiskeli jois - ta. Heissä on paljon hyvin vähän ajaneita. Ajokouluttaja arvioi aina oppilaan taidot ja antaa tiedot yrittäjälle opiskelijan kyvyistä. Näin yrittäjä tietää jo työhönottotilanteessa, minkälaiseen ajoon oppilaan voi laittaa. Jore kuitenkin suosittelee, että kaikki uudet kuljettajat ajaisivat ensin siirtokuljetuksia tai paluumatkoja sairaalasta takaisin tallille. Hälytyslaitteet tuovat ajajalle vääränlaista turvallisuuden tunnetta. Joren pitämillä kursseilla on korkeintaan 14 oppilasta ja seitsemän autoa. Näin suuressa ryhmässä kouluttajia on kaksi. Kouluttajilla on kaikilla joko poliisin ajokouluttaja kokemus tai autokouluopettajan pätevyys.

9 Ambulanssi Kyselimme muutamilta sairaankuljetusyrittäjiltä eri puolilta Suomea seuraavia asioita: Onko teille sattunut ajoneuvo-onnettomuuksia viimeisen kahden vuoden aikana? Jos, niin minkälaisia? Oletteko osallistuneet ajokoulutukseen? Pitäisittekö sitä tarpeellisena? KATJA HOLOPAINEN KUVAT HAASTATELLUILTA EERO SAVOLAINEN LAPINLAHDEN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, että heidän alueyhdistyksensä alkoi järjestää ajokoulutusta noin kymmenen vuotta sitten Iisalmen harjoitteluradalla. Eihän se vaatinut kuin muutaman puhelinsoiton ja meitä oli jo hyvä porukka koossa. Puolet teoriaopinnoissa ja puolet radalla. Savolainen toteaa, että alueen sairaankuljetusautoille on tapahtunut todella vähän kolareita, etenkin, kun ottaa huomioon ajomäärät ja kelit, joissa liikutaan. Hän muistaa kymmenen vuoden ajalta yhden pahemman kolarin, jossa auto vaurioitui pahasti. Henkilövahinkoja ei silloinkaan tullut. Oman ambulanssin kanssa hän on kerran törmännyt hirveen. Ajoharjoittelua tarvitaan, mutta Savolainen toteaa, että kokeneemman on myös välillä vähän jarruteltava nuorempia. Tehtävän ja kelin mukaan on mietittävä, kuka lähtee rattiin. Myös Savolainen on osallistunut suosittuihin Iisalmen Profile Vehicles Oy:n järjestämiin kesä- ja talviajopäiviin. Siellä kouluttajina toimivat paikallisen autokoulun Driving Teamin opettajat. VESA LEHIKOINEN HÄRKÄTIEN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, että joitain vuosia sitten heidän autonsa oli hirvikolarissa. Henkilövahinkoja törmäyksessä ei tullut. Lehikoinen on osallistunut pari kertaa Paimion ajoharjoitteluradalla järjestettyyn koulutukseen. Hänestä liukkaan kelin harjoitusten pitäisi olla pakollisia. Koulutus voisi kuulua peruskoulutukseen niin, että siitä saisi jonkinlaisen lisenssin. Lehikoinen uskoo, että yksi hyvä koulutus riittää. Kun taidot kerran oppii, niitä ei unohda. Mutta koulutuksen täytyy olla hyvin ohjattua. Kuva:t Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat Osa sairasautojen lisääntyneistä liikennevahingoista selittynee viime vuosien haastavilla talvikeleillä ja tehtävien määrän kasvulla. KEIJO AHONEN KONNEVEDEN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, ettei heille ole sattunut kerrassaan minkäänlaista kolaria hälytysajoneuvoilla. Ei edes peltikolaria. Ahonen pitää ajokoulutusta tärkeänä ja kiittelee omia yhteistyökumppaneitaan. Yrityksen työntekijät käyvät harjoittelemassa Jyvässeudun ajoharjoitteluradalla Lievestuoreella vähintäänkin uuden auton oston yhteydessä. Profile Vehicles järjestää myös erilaisia tapahtumia ja ajopäiviä, joihin osallistuvat pääsevät kokeilemaan uusia ja huippuunsa hiottuja ambulansseja. On taka-, etu- ja nelivetoisia malleja, jotka ovat ajettavuudeltaan erilaisia. Sairasautojen kolarit ovat lisääntyneet Sairasautoiksi rekisteröityjen ajoneuvojen osalta onnetto - muuk sissa on suuri suhteellinen nousu luvun alusta lakisäätei sistä liikennevahingoista korvattavat vahingot ovat nousseet muutamista kymmenistä yli sataan vahinkoon vuodessa. Hälytysajoneuvojen onnettomuuksista löytyy tilastotietoa Liiken nevakuutuskeskuksesta. ARTO VALTOLA ASIKKALAN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, ettei heidän autojaan ole ollut pariin vuoteen mukana onnettomuuksissa. Edellinen kolari, jossa tuli peltivaurioita ja Valtola loukkaantui itse lievästi, tapahtui vuonna Valtola pitää ajokoulutusta tarpeellisena. Hän osallistui itse koulutukseen Iisalmessa. Koulutus sisälsi ajotekniikanteoria osuuden, liukkaankelin ajokoulutuksen ja hälytysajokokeen. Valtolasta lisäkoulutus olisi tarpeen kenelle tahansa tiellä liikkujalle. Erityisesti takana tulevaa liikennettä pitäisi seurata peilien kautta paremmin. Usein muut tiellä liikkujat huomaavat ambulanssin vasta, kun se on mennyt ohitse. Muut liikenteessä olevat muodostavatkin meille kaikkein suurimman vaaratekijän. Yleisimpiä vahinkotyyppejä ovat peruutusvahingot, risteysvahingot ja samaan suuntaan kulkeneiden ajoneuvojen kylkikosketukset sekä peräänajot. Kuolemaan johtavia onnettomuuksia sairasautoille ei juuri tapahdu. Kymmenen vuoden aikana näin vakavat onnettomuudet voidaan laskea yhden käden sormilla, liikenneturvallisuustutkija Esa Räty Liikennevakuutuskeskuksesta kertoo. Lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvataan aiheuttajalle ja vastapuolelle tapahtuneet henkilövahingot sekä vastapuolen esinevahingot. Omat peltivauriot eivät kuulu korvauksen piiriin. Moni pienempi ruttu jääkin varmasti tilastojen ulkopuolelle. Onnettomuuksia tapahtuu tilastojen mukaan hieman enemmän talvikuukausina. Räty olettaakin lumisten ja liukkaiden talvien olevan osasyy kolarimäärien kasvulle. Vuorokauden ajoista eniten onnettomuuksia tapahtuu puolenpäivän aikoihin. On nettomuudet sattuvat usein arkipäivänä ja paikkana on kaikkein yleisimmin piha- tai pysäköintialue!

10 10 Ambulanssi Seulottuja tiedonjyviä KOONNUT KATJA HOLOPAINEN Kelan uusi uutiskirje palvelee työnantajia Kela julkaisi ensimmäisen työnantaja-asioista kertovat uutiskirjeen, Työnantajainfon. Uutiskirje käsit telee ajankohtaisia muutoksia ja asiointia helpottavia palveluita. Ensimmäisessä uutiskirjeessä kerrotaan, että sairauspäivärahan hakuaika lyhenee nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen kuukauteen alkaen. Myös osasairauspäivärahaa on jatkossa haettava kahden kuukauden kuluessa osa-aikatyön alkamisesta. Muutokset koskevat päivärahoja, joissa työkyvyttömyys alkaa tai sen jälkeen. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos edellyttää työterveyshuollon ja työnantajan aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä. Tarvittavien tukitoimien käynnistämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. Työstä poissaoloajan palkat voi ilmoittaa työnantajien verkkoasiointipalvelussa Kelan nettisivuilla. Käytä tuoreinta lomakeversiota, vanhentuneet lomakkeet hidastavat hakemuksen käsittelyä. ASLAK-kurssien järjestämistapa muuttui Jatkossa kursseja järjestetään lyhyt- ja pitkäkestoisina. ASLAK-kurssi on ryhmämuotoista kuntoutusta, joka toteutetaan laitos- tai avomuotoisena kuntoutuksena tai niiden yhdistelmänä. Hakemus ASLAK-kurssin järjestämiseksi vuodelle 2013 tulee toimittaa Kelaan mennessä. Ehkäisevän työterveyshuollon korvaukset vaihtelevat Sairausvakuutuslaki muuttui vuoden 2011 alusta. Muutos vaikuttaa yrityksen tilikauden 2011 Kela-korvauksiin. Jotta yritys saa ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 prosentin korvauksen Kelasta, sillä on oltava työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea koskeva toimintakäytäntö. Jos toimintakäytännöstä ei ole sovittu yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa, korvaus on 50 prosenttia. Yrityksillä on ollut vuosi 2011 aikaa suunnitelman laatimiseen. Työnantajat voivat hakea työterveyshuollon korvauksia tilikauden 2011 kustannuksista verkossa, uudessa Työterveyshuollon asiointipalvelussa. Korvaamisen perusedellytyksiä on nostettu paremmin esille kolmelle sivulle: Työterveyshuollon sopimus, Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja Yhteistoiminta työterveyshuollon asioissa. Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta löytyy tietoa Toimintasuunnitelma- ja Yhteistoiminta-sivuilta. Alkuvaiheessa työnantaja täyttää hakemuksen asiointipalvelussa kokonaan itse. Palvelun jatkokehitys on jo aloitettu; tulevaisuudessa työnantaja voi käyttää hyväkseen oman työterveyshuollon palveluntuottajansa Kelaan lähettämiä tietoja. Tässä otteita Kelan ensimmäisestä työnantajille suunnatusta Työn antajainfosta. Kelan uutiskirjeen voi tilata maksutta osoitteesta Kirjeen voi perua koska tahansa ja siitä voi myös lähettää helposti vinkin kollegalle. Ti lauksen jälkeen saa työn antajainfon sähköpostiinsa 4 6 kertaa vuodessa. STM: Potilaiden itsemääräämisoikeus vahvistuu Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on luonnostellut säännösehdotuksia itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta erilaisissa tilanteissa sekä välttämättömistä itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä. Lähtökohtana on potilaan ja asiakkaan perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä vapaaehtoisuuteen perustuva hoito ja huolenpito. Itsemääräämisoikeutta rajoittavat toimenpiteet koskevat monelta osin sairaankuljetusta ja ensihoitoa. Säännösehdotusten valmistelu on vasta alkuvaiheessa, mutta säännöksiä on luonnosteltu seuraaviin kiireellisiin tilanteisiin: Ensihoitohenkilökunnan oikeus päästä henkilön asuntoon tai olinpaikkaan henkilön terveydentilan selvittämiseksi, kun henkilön epäillään olevan vakavassa terveyden vaarassa. Ensihoitohenkilökunnan oikeus kuljettaa henkilö tutkittavaksi tai hoidettavaksi sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikköön, kun henkilön terveys on vakavassa vaarassa. Uhkaavasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvän henkilön kiinnipitäminen. Henkilön sitominen rajoittavalla välineellä, kun se on välttämätöntä vahingoittumisen estämiseksi tai välttämättömän hoidon antamiseksi. Vaarallisten esineiden ja aineiden haltuunotto ja henkilöntarkastus. Välttämättömän terveyden- ja sairaanhoidon antaminen vastustuksesta huolimatta. Lääkitseminen uhkaavan tai väkivaltaisen potilaan rauhoittamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä valmistelee lokakuun 2012 loppuun mennessä linjaukset ja kehittämisehdotukset itsemääräämisoikeutta koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiseksi. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan kehittämis- ja koulutustoimia, joilla tuetaan asenteiden ja hoitokulttuurien muuttamista potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta vahvistavaksi. Liikenneturvan keräämien ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 tieliikenteessä on menehtynyt 288 ihmistä, kun vuonna 2010 kuolleiden lukumäärä oli 272. Loukkaantuneiden määrä kasvoi noin kolmella prosentilla. Vuonna 2009 liikennekuolemien määrä väheni viidenneksellä ja pysyi tällä tasolla vuonna Kuluneena vuonna (2011) sama suunta ei jatkunut. Kohtaamisonnetto muuksissa henkilöautoissa kuoli 22 ihmistä enemmän kuin vuonna Kuolleiden moottoripyöräilijöiden määrä (28) nousi vuoden 2009 tasolle. Liikenteessä loukkaantui vuon- STM: Tämän vuoden eurooppalainen teema on aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Vuonna 2012 halutaan lisätä aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä yhteistyötä. Näin toivotaan kansalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin parantuvan. Vuo den aikana kerätään tietoa eri sukupolviryhmistä ja edistetään positiivisten ikäasenteiden le viämistä yhteiskunnassamme. na 2011 ennakkotietojen mukaan 7277 ihmistä. Vaikka loukkaantuneita on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2010, vakavasti loukkaantuneiden määrä on laskenut hieman. Rattijuopumus on yhä vakava ja monisyinen tieliikenteen ongelma. Rattijuopumustapauksissa on viimeisen viiden vuoden aikana kuollut vuosittain keskimäärin 81 ja loukkaantunut 959 henkilöä. Liikenneturva on esittänyt, että alkolukko säädettäisiin pakolliseksi törkeään rattijuopumukseen ja rattijuopumuksen uusimiseen syyllistyneelle kuljettajalle. Lisäksi alkolukko pitäisi olla pakollinen Sairaanhoidon laatu uhattuna Suomessa Duodecim: Lääkärijärjestöt ovat huolissaan korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen jatkuvuudesta Suomessa. Julkinen tutkimusrahoitus, sairaanhoidon toimintaresurssit ja yliopistojen koulutusresurssit ovat jatkuvasti kaventuneet. Tämä on johtamassa tilanteeseen, jossa potilaiden hoidon laadukkuus on uhattuna. So siaali- ja terveysministeriön sairaaloille jakama tutkimusrahoitus on vähentynyt lähes kolmannekseen 90-luvun alun tasosta. Lisäksi tiukkenevat tulostavoitteet, kasvavat potilasmäärät ja kiristyvä kunta talous ovat ajamassa tutkimustyötä ahdinkoon. Suomen Lääkäriliiton Lääkärikysely 2009 kertookin, että opetusja tutkimustehtävissä työskentelevien lääkärien määrä on ol lut jatkuvassa laskussa koko luvun. Kymmenessä vuodessa tämän sektorin lääkärien määrä on vähentynyt noin neljänneksen. Kliinisen tutkimuksen tila on huolestuttava, sillä se on johtamassa varsinaisen kliinisen työn eli potilaiden hoidon tason heikkene miseen, sanoo professori Markku Heikinheimo Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista. Hän kysyy ollaanko Suomessa valmiita luopumaan korkeatasoisesta sairaanhoidosta tutkimusrahoituksen alasajon myötä. Suomalainen Lääkäriseura Duo - decim, Suomen Lääkäriliitto ja Finska Läkaresällskapet vetoavat päättäjiin kliinisen tutkimuksen rahoituksen ja toimintaedel lytysten turvaamiseksi. Liikenteessä menehtyi edellisvuotta enemmän kuljettajille julkisissa kuljetustilauksissa sekä ammattimaisessa henkilöliikenteessä. Pyöräilyturvallisuudessa Suomi on Euroopan kärjessä. Vuonna 2011 liikenteessä menetti henkensä 15 polkupyöräilijää. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 26. Polkupyöräilijöiden liikennekuolemat ovat vähentyneet selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hyvän tuloksen taustalla on viranomaisten pitkäjänteinen yhteistyö ja tiedotus. Pyöräteitä on rakennettu lisää, taajamien nopeusrajoituksia on laskettu ja pyöräilykypärän käyttö on kasvanut tasaisesti.

11 Ambulanssi Christian Aure on poissa Saimme tiedon , että Sipoossa vuodesta 1971 vuoteen 2001 sairaankuljetusyrittäjänä toiminut Christian Aure on menehtynyt vakavaan sairauteen Keravan terveyskeskuksessa. Christian Aure syntyi Pernajassa 1936, jossa hänen isänsä toimi kunnanlääkärinä. Äiti oli sairaanhoitaja. Perheessä oli kolme lasta ja Chrisse heistä keskimmäinen. Isän työn vuoksi perhe joutui muuttamaan Tammisaareen, Nokialle ja lopulta Sipooseen. Sota-ajan Auren lapset olivat sotalapsina Ruotsissa. Kotimaahan he palasivat vuonna Koulukäynnin jälkeen Chrisse kouluttautui asesepäksi ja työskenteli valmistuttuaan ensin Riihimäellä Sakon tehtailla. Myöhemmin hän perusti oman yrityksen Sipooseen. Sen ohessa hän toimi SPR:n Sipoon osaston vapaaehtoisena sairaankuljettajana kolmen vuoden ajan, kunnes vuonna 1971 osti kaluston ja toiminnan itselleen. Asesepän työ oli vaativaa ja Chrisse kertoi, että työ oli myös mukavaa, mutta loppuvaiheessa asiakkaat pyörivät hänen luonaan yöllä ja päivällä sekä myös viikonloppuisin. Asiakkaat tuossa pienessä kyläyhteisössä todella luulivat oven olevan auki 24 tuntia vuorokaudessa läpi vuoden. Niinpä Aure lopetti asekorjaamon ja aloitti oman sairaankuljetusyrityksen. Aluksi hän toimi sairaankuljetuksessa yksin. Silloin ei ollut mahdollisuutta käyttää kahta sairaankuljettajaa samassa ambulanssissa. Kansaterveystyön alettua toisen sairaankuljettajan käyttö alkoi varovaisesti lisääntyä. Aluksi toisena olivat Sipoossa entiset SPR:n vapaaehtoiset sairaankuljettajat ja vuonna 1975 Chrissen vaimo Anja Aure tuli työhön vakituiseksi. Hänellä oli tehtävään sopiva koulutus, sillä hän oli mielisairaanhoitaja, jolla oli alansa työkokemusta jo takana. Aikaa myöten tilanne parani kaikin tavoin, vaikka mikään helppo se ei koskaan ollut. Talous oli tiukoilla, työtä tehtiin vuorotta ja valmiudessa oltiin jatkuvasti. Ei ollut vapaa- tai lomapäiviä. Valmiudessa oltiin seitsemän vuorokautta viikossa ja 24 tuntia vuorokaudessa. Siinä menivät kaikki pyhät ja arjet ilman omaa elämää. Myöhemmin toiminta vakiintui ja Auret alkoivat käyttää palkattua työvoimaa. Auren aloittaessa sairaankuljetustoiminnan alaa koskeva säädöspohja oli olematon ja kaikki toiminnan kehittäminen kunnassa oli sairaankuljetusyrittäjän harteilla. Tärkeitä asioita olivat ensihoidon koulutuskysymykset, valmiusasiat, yhteistyö kunnan ja terveysviranomaisten kanssa, sekä työvoima- ja kalustokysymykset. Christian Aure oli voimakas uudistaja. Hän tavoitteenaan oli korkeatasoisen sairaankuljetuspalvelun tuottaminen Sipoossa ja sen hän myös saavutti. Toisaalta hän oli sopuisa ja etsi aina neuvottelemalla parhaat ratkaisut. Chrisse kertoi, että päättäjät oppivat lopulta, ettei yrittäjä yksin voi kehittää ensihoitoa, vaan tarvitaan muun terveydenhuollon apua ja voimakasta yhteistyötä. Lääketieteellisissä kysymyksissä ensihoito on suunniteltava ja toteutettava kunnan muun sairaanhoidon mittapuiden varaan. Kehitystyötä ei voida tehdä ilman taloudellisia panostuksia ja niissä on kunnan aina oltava mukana. SSK:n piirissä Aure toimi aktiivisesti ja erityisesti, kun pyrittiin lukujen taitteessa rakentamaan yhteyksiä muiden Pohjoismaiden sairaankuljetusjärjestelmiin. Kolme Pohjoismaista tapaamista järjestettiin, mutta lopulta hanke ei osoittautunut elinkelpoiseksi. Aure sanoikin, että hänellä yrittäjänä on ollut melkoinen tuuri siinä, että hän on saanut vaimokseen Anjan. Hän on topakkana ihmisenä pistänyt monet asiat kuntoon, ollut paras mahdollinen työkaveri vaikeina vuosina sekä uskomaton vaimo. Unohtaa ei myöskään sovi sitä runsasta joukkoa ihmisiä, jotka ovat vapaaehtoisesti auttaneet yritystämme tai palkkansa eteen tehneet meillä ahkerasti töitä, kertoi Aure. Harrastuksina Aurella olivat nuorempana ampumaurheilu ja metsästys. Viime vuosina oli enää jäljellä metsästys. Elämästä kului noin puoli vuotta kesämökillä Savossa, Anttolassa, ja toinen puoli Keravalla kaupunkiasunnossa. Luonnon keskellä aika kului kuin siivillä, kertoi Chrisse. Mökillä tuli metsästettyä suurriistaa, lähinnä hirviä. Niitä on tullut kaadettua kaikkiaan 53, joka on melkoinen määrä. Chrisseä jäi kaipaamaan vaimo ja kaksi tytärtä sekä suuri ystävien joukko. PERTTI KIIRA Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, Helsinki puh faksi Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 7 C, Helsinki puh faksi Taitto: Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy Tampere, 2012 Ilmoitushinnat vuodelle 2012: etusivu e takasivu e 1/1 sivu e 1/2 sivu pysty/vaaka 790 e 1/4 sivu 390 e 1/8 sivu 205 e 1/16 sivu 105 e Osoitteet ja osoitteenmuutokset: Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy viikolla 24. Aikakauslehtien Liiton jäsen KEVÄTKOKOUS YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI SSK:n kevätkokous Naantalissa

12 12 Ambulanssi Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin! a division of Medtronic Uusi Standardi Kuva: Jaakko Kyyrönen Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat. Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla. LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattori Physio-Control on asettanut standardit monitori-defibrillaattoreille jo yli 50 vuotta. Nyt tuomme markkinoille täysin uuden standardin, LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattori. LIFEPAK 15 on täynnä uusia kliinisiä ja käytännöllisiä innovaatioita, jotka on sisällytetty kovimpaan mahdolliseen käyttöön tehtyyn LIFEPAK TOUGH defibrillaattoriin. Lisätietoja LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattorista ja muista LIFEPAK -tuotteista saatte puhelimitse tai www- sivuiltamme Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten. Tutustu tarkemmin sivuillamme: Yhteydenotot: D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore SSK ry: Mikael Söderlund Huolehdi itsestäsi ja henkilöstöstäsi! Yhteistyökumppanit: Terveysturva-ryhmävakuutus vain Sairaankuljetusliiton jäsenille; sinä, työntekijäsi ja yrityksesi hyödytte! Kysy lisää yhteyshenkilöltäsi , Yhdessä hyvä tulee.

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset alkaen

Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset alkaen Jäsentiedote 2/12 JKK Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset 1.5.2012 alkaen A. Henkilökohtaiset palkat 1.5.2012 Apteekin työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja tuntipalkkoja korotetaan

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Onneksi olkoon! Työnantajasi haluaa pitää sinusta hyvää huolta täydentämällä terveyshuoltoasi. Työnantajasi tarjoaa sinulle

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset alkaen

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset alkaen Jäsentiedote 7/12 JKK Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2012 alkaen A. Henkilökohtaiset palkat 1.12.2012 Farmaseuttien, proviisorien ja pakollisessa harjoittelussa olevien farmasian oppilaiden

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 VAKUUTUSTUTKINTO 172. SUORITUSTILAISUUS Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 1. a) 35-vuotias henkilö pohtii oman yrityksen perustamista, hän on päätynyt yhtiömuodossa joko avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Sisältö: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Työpaikkakohtainen erä 1.10.2008 12.8.2008 1 Palkankorotus 1.10.2008 Palkkoja korotetaan 1.10.2008

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutettavaksi.

Lisätiedot

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen 24.10.2013 2 (8) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 3. Kenestä vertaistuutori... 4 Vertaistuutori

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi)

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus... 1 Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaa koskeva työehtosopimus...

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot