Moneen lähtöön. Sprinter. Työvoiman tarve kasvaa Ensihoidon opetus kehittyy. Sairaankuljettajien palkankorotukset voimaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moneen lähtöön. Sprinter. Työvoiman tarve kasvaa Ensihoidon opetus kehittyy. Sairaankuljettajien palkankorotukset voimaan 1.4.2012 1."

Transkriptio

1 Työvoiman tarve kasvaa Ensihoidon opetus kehittyy Sairaankuljettajien palkankorotukset voimaan Moneen lähtöön. Sprinter. Mercedes-Benz Sprinter on valmiina no peisiin lähtöihin. Vakio varustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajär jestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarre ajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin. Lisä varusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa. Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjaus pyörän säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskus lukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. Veho Group Oy Ab Ambulanssimyynti Lommilanrinne 3, Espoo Puh

2 2 Ambulanssi Raha ratkaisee, vai ratkaiseeko kuitenkaan? Terveydenhuollon myllerrykset jatkuvat alalla ja odotamme mielenkiinnolla kevään sairaanhoitopiirien ehdotuksia palvelutasopäätöksistä sekä siitä, miten käy yksityisen tehokkaan ja laadukkaan palvelutuotannon. Tietyissä sairaanhoitopiireissä kaavailut ensihoitopalvelun osalta ovat olleet tylyä ja kylmää kyytiä. Ei ole mietitty, mitä päätökset tarkoittavat potilaille hoidon saatavuuden sekä tavoitettavuuden näkökulmasta, kuntalaisille kustannusnäkökulmasta ja mitä elinkeinoelämälle merkitsee, kun terve yritystoiminta ajetaan alas. Sopimusperusteinen ensihoitopalvelujärjestelmä on ollut käytössä lähes 2/3 maamme kunnista, jossa on tehty ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden ostosopimuksia yksityisten yritysten kanssa. Mainituista kunnista 3/4:ssa yksityinen yritys on alansa ainoa palveluntuottaja. Kaluston tehokas käyttö on ollut yksityisille yrityksille yksi tärkeimmistä toiminnan edellytyksistä ja tulisi olla sitä myös palvelun järjestäjille jatkossa. Käytännössä nyt pitäisi varmistaa, että taloudellisesti järkeviä ja tehokkaita järjestelmiä luodaan myös uusiin toimintamalleihin siten, että jatkossakin olisi mahdollisuus käyttää palveluntuottajien kalustoa tehokkaasti, nykyisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia vaarantamatta. Jotta sopimusperusteisen ensihoitojärjestelmän säilymisedellytykset pystytään turvaamaan, tulee teemaan liittyvän edunvalvonnan olla kunnissa aktiivista koko yrittäjäsektorilla. Varsinkin nyt, kun Suomen hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen tähtäävä työ jatkuu alkavalla kuntakierroksella. Kuntakierroksen aikana hallituksella on tarkoitus jalkautua 18 paikkakunnalle kuulemaan kuntien näkemyksiä parhaista ratkaisuista omille alueilleen. Edunvalvonnan tulee olla myös ennakoivaa, koska muutamat sairaanhoitopiirit, kuten tiedämme, pyrkivät palvelutasopäätösesityksissään ottamaan toiminnan omaksi toiminnakseen tai tekemään yhteistoimintasopimuksen pelastuslaitosten kanssa. Näissä sairaanhoitopiireissä ei piitata kustannusvaikutuksista, eikä siitä, että palvelut loppuvat useissa kunnissa. STM:ssä on myös työryhmä pohtimassa ensihoidon rahoituksen kehittämistä. Vaikka työ on vasta alkuvaiheessa, on esitetty jo neljä erillistä vaihtoehtoa ja viranomaisilla näyttää olevan hirveä kiire saada työ valmiiksi. Yksi tähän mennessä eniten kannatusta saanut ehdotus on esitys, että ensihoidon rahoitus jakautuisi nykyisen rahoitusjärjestelmän tavoin sairausvakuutuksen, kuntien ja asiakkaiden kesken. Sairaan hoitokorvauksen perusteena ei kuitenkaan enää olisi vakuutettukohtainen kilometriperusteinen kuljetus, vaan osa kokonaisvaltaisesta ensihoitopalvelusta. Laissa määriteltäisiin ne ensihoitopalvelun kustannusosuudet, jotka kuuluisivat sairaanhoitopiirille, kunnille, Kansaneläkelaitokselle ja asiakkaalle. Kansaneläkelaitos maksaisi korvauksen ensihoitopalvelun järjestämisestä vastuussa olevalle sairaanhoitopiirille vuosittain. Mielestäni potilaan kannalta tasapuolisin olisi kuitenkin malli, jossa voimassa olevaa vakuutettukohtaista rahoitusmallia olisi mahdollista kehittää siten, että sairausvakuutuksesta maksettaisiin korvaus kuljetuksen lisäksi kotona tai kohtaamispaikalla annetusta hoidosta, jos tehtävä olisi tullut hätäkeskuksen kautta. Ensihoidon vastuulääkäri koordinoisi toimintaa, joten turhia kuljetuksia ei pääsääntöisesti syntyisi. Kuntien rahoitusvastuulle jäisi valmiuden ylläpitäminen ja siirtokuljetukset. Tällaisessa järjestelmässä hoito korostuisi entisestään, mutta koko Suomessa se olisi tasapuolisin ja toimivin järjestelmä. Lopuksi toteaisin ja toivoisin, että te hyvät yrittäjät ja tämän lehden lukijat jaksatte taistella oikeudenmukaisuuden ja hyvän yksityisen ensihoitopalveluiden puolesta periksi antamatta, vaikka yrittäjyys on varsinkin sosiaali- ja terveydenhuoltopuolella liipaisimella kuntauudistuksen ja muiden suurten mullistusten takia. Hyvää talven jatkoa ja kevään odotusta toivottaen Mikael Söderlund, toiminnanjohtaja Suomen Sairaankuljetusliitto ry Työvoiman tarve kasvaa haaste koulutusjärjestelmälle Tämän lehden teemana on koulutus, joten puheenjohtajan palstalla aionkin pohtia koulutetun työvoiman riittävyyttä ja koulutusjärjestelmän mahdollisuutta vastata rajusti lisääntyvään kysyntään. Mikäli suunnitteilla olevat palvelutasoesitykset toteutuvat, niin työvoiman tarve tulee kasvamaan merkittävästi kaikkialla muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Tähän on yksinkertainen syy. Pääkaupunkiseudulla valtaosa on välittömän valmiuden yksiköitä ja siten työvoiman tarve sekä määrä ovat tasapainottuneet jo voimassa olevan järjestelmän aikana. Kaikkialla muualla maassa ja HUS:n reuna-alueilla varallaoloon painottuvan ensihoitopalvelun muutos välittömään valmiuteen lisää työvoiman tarvetta merkittävästi. Samalla, kun valmiustasoa nostetaan, niin perustason palvelusta siirrytään hoitotason palveluun. Hoitotason työntekijä vajetta ei saada nopeasti korjattua ja uskon, että tämä tosiasia on myönnettävä. Perustasolla ongelma ei ole niin mittava kuin hoitotasolla, sillä valmistuvia on enemmän. Nykymuotoinen koulutus ei määrällisesti pysty vastaamaan tuleviin haasteisiin. Nyt olemme jo reilusti myöhässä esimerkiksi aloituspaikkojen suhteen. Aloituspaikkoja lisäämällä apu työvoimapulaan tulee vasta kolmen neljän vuoden kuluttua. Hätäraketti opetusviranomaisille olisi pitänyt lähettää viimeistään silloin, kun uuden terveydenhuoltolain valmistelut alkoivat. Eli vuosia sitten. Jostain syystä asiaa ei kuitenkaan otettu vakavasti, vaikka edessä oleva tilanne oli tiedossa. Huoli työvoiman riittävyydestä kuitattiin ongelmana, joka ratkaistaan, kun asia on ajankohtainen. Nyt se ajankohta on tullut ja jokainen ta juaa, että olemme auttamattoman myöhässä ja paljon. Aloituspaikkoja rajusti lisäämällä saadaan kyllä päälukua lisättyä, mutta takaako huima koulutuksen lisääminen koulutuksellisen laadun. Olen seurannut pari vuosikymmentä opettajanpöydän takaa vaihtuvia tilanteita: teoriaopetuksessa isot ryhmät vielä toimivat jotenkin, mutta vuorovaikutuksen ja henkilökohtaisen opetuksen saa unohtaa. Oppitunneilla edetään keskitietä tyyliin jokaiselle jotakin. Ongelmaksi muodostuvat pienryhmäopetus ja erilaiset simulaatioharjoitukset. Näissä molemmissa korostuvat opiskelijan henkilökohtainen ohjaus ja kädestä pitäen opettaminen. Jos näiden ryhmien koko kasvaa liian isoksi, niin oppimistulokset jää väistämättä heikoiksi. Valtiovallan ja opetusviranomaisten tahto näyttäisi olevan aloituspaikkojen vähentäminen ja siirtäminen ruuhka-suomeen. Tosin sosiaali- ja terveysalalla ei tulisi nykyisen tiedon mukaan merkittäviä muutoksia, mutta tuon tahtotilan ansioista lienee turha havitella merkittävää aloituspaikkalisää. Terveysalan koulutuksessa tärkeässä roolissa on ohjattu harjoittelu työpaikoilla eli työssäoppiminen. Ensihoidon koulutuksessa esimerkiksi lähihoitajilla on puolet koulutusohjelman opinnoista (20 ov) harjoittelua eri ensihoidon toimintaympäristöissä. Ensihoidon opinnoissa AMK:n puolella harjoittelua on huomattavasti enemmän. Harjoittelupaikkojen saaminen on monta kertaa ison kiven takana. Oma työssäkäynti alue ei ole enää riittävän laaja ja joudutaan lähtemään merta edemmäs kalaan, tunkeutumaan muille työssäkäyntialueille ja toisten oppilaitosten reviirille. Ongelmaksi muodostuu myös se, miten harjoittelupaikoissa jaksetaan ohjata opiskelijaa opiskelijan perään. Paikkapulan vuoksi joudutaan levittämään harjoittelumahdollisuuksia kesäaikaankin, joka eittämättä lisää työpaikoilla väsymistä jatkuvaan opiskelijavirtaan ja sitä kautta vaikuttaa ohjauksen laatuun. Opiskelijapaikkojen lisäyksellä on oppilaitoksiin ja työelämään monet kerrannaisvaikutukset. Sopinee lopuksi heittää kysymys: Voidaanko määrällä korvata laatu? Näin pohti 34 asteen pakkasaamuna Teuvo Kontio puheenjohtaja, SSK ry

3 Ambulanssi Perus Terveysturvan avulla Nopeasti hoitoon ja takaisin töihin Työnantajan kannattaa huolehtia työntekijöistään yrityksensä ja myös itsensä takia. Tässä avuksi tulevat oikein mitoitetut vakuutukset. SSK on neuvotellut Pohjola Vakuutuksen kanssa jäsenilleen Perus Terveysturva -vakuutuksen. Otetaan esimerkiksi 43-vuotias Eero. Työnantaja on ottanut itselleen ja koko henkilöstölle Perus Terveysturva -vakuutuksen. Vanhoilla vammoilla tai sairauksilla ei ole merkitystä vakuutuksen myöntämisen kanssa. Riittää, että henkilö on työkykyinen. Kauniina talvisunnuntaina Eero lähtee laskettelemaan vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa lähiseudun laskettelukeskukseen. Olkapää menee sijoiltaan, kun hän tarttuu hissikapulaan. Yksityinen lääkärikeskus ei ole auki ja vaimo vie Eeron terveyskeskuksen päivystykseen. Siellä kokenut lääkäri vetää käden paikoilleen. Olkapää jää kuitenkin väljäksi ja lähtee paikoiltaan joka tilanteessa. Työn tekeminen ei enää onnistu. Eero menee työterveyslääkärille, joka antaa hänelle lähetteen erikoislääkärille. Eero hakeutuu Pohjola Vakuutuksen hoitolaitoskumppanille erikoislääkärin tutkimuksiin. Mukanaan hänellä on vakuutusyhtiöstä saatu turvaselvitys, eikä hänen tarvitse maksaa käynnistään eikä tutkimuksista mitään. Magneettikuvauksessa ongelmia löytyy olkapäästä enemmänkin ja ortopedi toteaa, että olkapää on leikattava. Eeron olkapää operoidaan päiväkirurgisessa sairaalassa. Tämän jälkeen hänen sairaslomansa jatkuu vielä kaksi kuukautta. AIKA ON RAHAA Vaikka julkisella puolella on nykyään voimassa hoitotakuu, joutuu Valviran seurannan mukaan jopa seitsemän prosenttia potilaista odottamaan pääsyä ortopedille yli puoli vuotta. Työterveyshuollon kautta yleisellä puolella hoidettu prosessi sairaslomineen ja kuntoutuksineen kestää keskimäärin 250 päivää. Vakuutuksen avulla potilas ja työnantaja pääsevät 77 päivällä. Ja mitä pidempään leikkausta lykätään, sitä hitaammaksi toipuminen saattaa muodostua. Perus Terveysturva maksaa myös leikkauksen jälkitarkastuskäynnit erikoislääkärillä sekä viisi kertaa kuntoutusta fysioterapeutilla. Leikkauksesta on nyt kulunut vuosi. Eero on toipunut täysin, eikä hänen ole tarvinnut olla sairaslomilla olkapäänsä takia. Työnantajan panostus vakuutusturvaan kannatti! Eerollekin vakuutuksesta oli taloudellista hyötyä, kun sairausloma-aika jäi lyhyemmäksi. Nopean hoitoon pääsyn ja kuntoutumisen arvoa Eeron perheen ja mielenterveyden kannalta ei voi rahassa mitata. KH Perus Terveysturva on täydentävä vakuutus Perus Terveysturva korvaa ne sairauden tai tapaturman aiheuttamat hoitokulut, jotka eivät kuulu työterveyshuoltosopimuksen piiriin ja joita ei korvata sairausvakuutuslain tai jonkun muun lain nojalla. Terveysturva myönnetään työkykyisille liiton jäsenyrityksessä työskenteleville työn tekijöille ja yrittäjille. Vakuutuksen edellytyksenä on, että yrityksen lakisääteinen tapaturmavakuutus ja yrittäjän tapaturmavakuutus ovat voimassa A-Vakuutuksessa tai Pohjolassa. Lisäksi työntekijöillä tulee olla vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Vakuutusmaksuun vaikuttavat ikä ja sukupuoli. Maksu nousee vakuutetun ikääntyessä. Vuosimaksu esimerkiksi 40-vuotiaalle miehelle on tällä hetkellä 85 euroa ja saman ikäiselle naiselle 132 euroa. Liiton jäsenetuvakuutuksena myönnetty Perus Terveysturva -vakuutus päättyy, jos yrittäjä tai yritys eroaa liiton jäsenyydestä. Lisätietoja vakuutuksen yksityiskohdista: , tai yrityksenne nimetty yhteyshenkilö.

4 4 Ambulanssi Ensihoidon opetus kehittyy Oulaisten ammattiopistossa on innostuneita opettajia. Ensihoidon koulutus on kehittynyt huimaa vauhtia viime vuosina. Valinnaisuus on lisääntynyt työelämän toiveita vastaavaksi ja verkko-opetus on tuonut parannusta oppimistuloksiin. TEKSTI JA KUVAT KATJA HOLOPAINEN Harmaana talvipäivänä rehtorin kansliaan ovat kokoontuneet rehtori Esko Louhelainen, koulutusjohtaja Eija Toivanen sekä ensihoidon vastuuopettajat Tuula Sarpola ja Teuvo Kontio. Opetusta lähdettiin viemään Oulaisissa uusille urille yhdeksän vuotta sitten. Pohjaksi otettiin Moodle-opetusalusta. Nyt tunteja pidetään myös Webli-kokoustekniikka menetelmää hyödyntämällä. Rehtori Esko Louhelainen kertoo koko koulun olevan innostunut verkko-opintojen soveltamisesta ensihoitoon. Oulaisissa on panostettu myös opettajien verkko-opetuksen ja sosiaalisen median taitojen vahvistamiseen. Kokeilemme koko ajan uusia sovelluksia, Tuula Sarpola kertoo. Hän vetää verkko-opetuksen tiimiä ja vastaa myös verkkoopetuksen koordinoinnista. Ihan siloisesti kaikki ei kuitenkaan ole edennyt. Sarpola kertoo, että uudenlaisen opetustavan eteen on pitänyt tehdä paljon töitä, ennen kuin se on hyväksytty. Ensihoidon opetuksen soveltaminen verkkoympäristöön ei ole ollut kaikkein helpoin tehtävä, rehtori Esko Louhelainen toteaa. Tulokset ovat kuitenkin olleet aikaisempaa paremmat. Eija Toivasen mukaan merkittävää on se, että oppilaat ottavat verkossa itse vastuun opinnoistaan. Teuvo Kontiokin on vakuuttunut verkko-opiskelun tuloksellisuudesta: Tieto uppoaa paremmin, kun oppilaat ottavat itse selvää. Opetusta on kehitetty koko ajan. Lähiopetuksen sisältö on hioutunut. Käyttöjärjestelmät ovat parantuneet viimeisten yhdeksän vuoden aikana paljon. Nuorille tietokone ja muut tekniset laitteet ovat tuttuja, eikä heidän ole vaikea käyttää niitä. Täydennyskoulutuksessa tilanne voi olla toinen: osaa iäkkäämmistä oppilaista uusi tekniikka pelottaa. Sarpolan mielestä suhde tekniikkaan ei ole vain iästä kiinni. Kysymys on pikemminkin luonteesta ja elämänasenteesta. Valmiina työelämään Ihan kuka tahansa ei pääse opiskelemaan ensihoitoa. Opiskelijoiden tulee kyetä toimimaan kenttäolosuhteissa ja nostamaan paarit maasta. Jatkossa valintakokeeseen tulee siksi myös jonkinlainen kuntotesti. Vuoden alusta voimaan tullut uusi Soralaki asettaa koulutukseen pääsylle muun muassa terveydentilaa koskevia vaatimuksia. Laissa edellytetään, että opiskelijan tulee kyetä toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön työtehtävissä ja työssä oppimisessa. Lain tarkoituksena on myös parantaa potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja työyhteisön turvallisuutta. Laki antaa mahdollisuuden puuttua tällaisiin turvallisuutta ja soveltuvuutta koskeviin kysymyksiin. Viimeisinä vuosikymmeninä ensihoidon Tuula Sarpola (oikealla) ja Eija Toivanen kehittävät ensihoidon opetusta Oulaisissa. opiskelijoissa ja valmistuneissa on tapahtunut suuri muutos. Nykyään opiskelijoista valtaosa on naisia. Opiskeluissa valinnaisuus on lisääntynyt aikaisemmasta huomattavasti. Oppilaat voivat valita suuntautumisvaihtoehtonsa. Työpaikkatarjonta on laajentunut. Oppilaat työllistyvät valmistuttuaan nyt myös leikkaussaliin, teholle, heräämöön. Tämä palvelee myös työelämän tarpeita, Kontio toteaa. Kaikki oppilaat saavat koulutuksen myös hälytysajoneuvon kuljettamiseen. Opinnoista 25 prosenttia on suuntautumisopintoja. Ensihoidon 40 opintoviikon kokonaisuudesta seitsemän opintoviikkoa on lähiopetusta koululla. Loput opiskelusta hoidetaan työssäoppimisjaksoilla ja verkkoopetuksena. Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen oppilaista noin 60 prosenttia alkaa tehdä alan keikkatyötä. Monelle jo ensimmäisestä työssäoppimispaikasta muodostuu tuleva työpaikka. Opiskelujen keskivaiheessa näkyy huima harppaus kehityksessä, Teuvo Kontio kertoo. Töitä riittää Sote-alalla työvoiman tarve lisääntyy. Poistuma on suuri. Tekeillä olevat muutokset vaativat lisää työvoimaa. Alan naisistuminen näkyy myös lisääntyneinä äitiyslomina ja vanhempainvapaina, joiden sijaistuksiin tarvitaan väkeä. Teuvo Kontio on laskenut, että jo ensi vuonna koko maassa tarvitaan satoja uusia työtekijöitä ensihoitopalveluun ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellakin Edellisiin lukemiin toki vaikuttaa millaisiksi muodostuu uuden terveydenhuoltolain velvoittamat palvelutasopäätökset. Ensi keväänä Oulaisista valmistuu 18 ensihoitoon suuntautunutta lähihoitajaa. Erityisesti hoitotason osaajista tulee valtava puute ja palveluntuottajien välinen kilpailu voi jopa vaarantaa suunnitellun palvelun toteutumista ainakin joidenkin sairaanhoitopiirien alueella. Koulutuksen kautta vaje on mahdollista saavuttaa vasta vuonna 2023 nykyisillä aloituspaikka määrillä. Emme pysty lisäämään niin paljon tarjontaa, kuin olisi tarvetta, rehtori Esko Louhelainen kertoo. Opiskelupaikkojen raju lisääminen ei ehkä olisi hyväksikään. Opiskelijoiden tulee olla alalle soveltuvia ja motivoituneita. Yrittäjiä tarvitaan Rehtori Esko Louhelainen on vakuuttu - nut siitä, että ensihoitoalalla on yhteiskunnassamme jatkossakin tarvetta yrittäjyydelle. Eija Toivanen kertoo, että oppilaat voivat valita yrittäjyysopintoja 10 ylimääräisen opintoviikon verran muiden opintojen päälle. Muutamissa viikoissa kenestäkään ei tehdä valmista yrittäjää, mutta kipinän ja perustaidot opinnoista kyllä saa, Teuvo Kontio toteaa. Kontio uskoo, että ne nuoret, jotka saavat oikean pohjan ja ymmärtävät realiteetit, tulevat pärjäämään yrittäjinäkin, vaikka ala on nyt mullistusten kourissa. Nyt luotavat palvelutasopäätökset tuskin ovat lopullisia vaan niitä joudutaan muuttamaan alueellisten tarpeiden ja resurssien muuttuessa. Vaikka osa yrityksistä katoaisi tässä rytäkässä, niin tulevaisuudessa alan yrittäjyys nousee jälleen. Etenkin, kun yrittäjät pystyvät osaltaan paikkaamaan työvoimavajetta. Potilas on paras asiantuntija On aika siirtyä luokkaan, jossa Teuvo Kontion ryhmä odottaa opettajaansa. Kontio aloittaa tunnin näyttämällä itse, miten homma hoidetaan. Hän neuvoo laittamaan essun päälle. Pyykkikoneessa valkea kalkki leviää ikävästi muihin pyykkeihin. Kontion luokassa on kymmenen oppilasta, jotka valmistuvat toukokuussa. Kontio kertoo heille, miten kipsaus konkreettisesti tapahtuu, kun 85-vuotiaan mummon ranne on murtunut ja vamma hoidetaan kipsisidoksella. Ikä tekee tehtävänsä ja ranteen kipsaajan on pystyttävä erottamaan vanhat ja uudet vammat toisistaan. Potilas on paras asiantuntija, älkää koskaan vähätelkö tätä! FAKTAA Oulaisissa ammatillinen koulutus alkoi Vuonna 1982 aloitettiin sairaanhoitajien poikkeuskoulutus Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen alaisuudessa. Vuonna 1993 rakennettiin uudet tilat, jotka poikkeusoloissa voi toimia jopa sairaalana. Verkko-opetusta alettiin kehittää ensihoidon koulutusohjelmassa vuonna Ammattiopiston soteyksiköstä valmistuu useasta eri koulutusohjelmasta vuosittain noin lähihoitajaa.

5 Ambulanssi Kontio kertoo, miten kipsaus konkreettisesti tapahtuu, kun 85-vuotiaan mummon ranne on murtunut ja vamma hoidetaan kipsisidoksella. 1. Miksi hakeuduit hoitoalalle ja ensihoitoon? 2. Mitä ajattelet tekeväsi muutaman vuoden kuluttua? Kimmo Pennala, 30, Sievi 1. Työskentelin aikaisemmin metalli-mekaniikkayrityksessä. Olin opiskellut sähköelektroniikkaa, mutta toimin vapaapalokunnassa. Harrastuksen kautta kiinnostuin ensihoidosta. 2. Haluan työllistyä alalle, mutta myöhemmin voisin jatkaa opintojakin. Katariina Lehto, 18, Siikajoki 1. En oikeastaan tiedä, miksi hakeuduin hoitoalalle. Ensihoito oli se, mikä minua kiinnosti. 2. Lähden varmaan jatko-opiskelemaan. Eveliina Suihkonen, 19, Ylivieska 1. Ambulanssissa työskentely on kiinnostanut minua pienestä pitäen. Kaipaan toimintaa ja vaihtelua. 2. Todennäköisesti haen ammattikorkeakouluun opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja erikoistun ensihoitoon. Siinä välissä olen tietysti töissäkin. Teuvo Kontio, kipsattavana Kaisa Isokoski Niina Martinmäki, 18, Oulainen 1. Minä halusin lähihoitajaksi. Siskoni on myös hoitoalalla ja tiesin, mihin tulen. Ensihoito ei ollut päämääräni, mutta kiinnostuin siitä koulutusohjelmaesittelyssä. 2. Jatko-opinnoista en osaa sanoa. Nyt menen ensin töihin. Unelmatyöpaikkaa minulla ei vielä ole, työskentelen kotihoidossa opintojen ohella. Poliklinikka- ja ambulanssityöskentely voisivat kiinnostaa minua. Teuvo kertoo luokkahuoneesta: Henna Ypyä (turkoosissa paidassa) kipsaa Raita Vähäkankaan rannetta Tämä huone on suunni - teltu päivystyspoliklinikaksi pidempiaikaisessa poikkeus - tilassa. Koululta löytyisi myös pätevä henkilökunta. Poikkeustilan voisi aiheuttaa sota tai ydinvoimalakatastrofi. Ainakaan lähiaikoina Kontio ei usko ympäristökatastrofin aiheuttavan Suomessa poikkeustilaa. Kontio on perehtynyt turvallisuusasioihin myös koulun turvallisuus päällikkönä. Eemil Korhonen paketoi, kipsattavana Heikki Peltomäki

6 6 Ambulanssi Kuljetuksesta yhtenäiseen ensihoitoon Matti Ahokas, 34, on kolmannen polven ambulanssiyrittäjä. Matti luottaa siihen, että hänen yrityksellään on mahdollisuudet toimia vielä kymmenen vuoden kuluttuakin. Matti Ahokkaan vaari Väinö Ahokas aloitti toiminnan Utajärvellä 1960-luvun lopulla. Vaarin kuoltua yritys siirtyi Matin isälle Esko Ahokkaalle vuonna Pikkupojille autot ovat tärkeitä. Ennen kouluikää Matti muistaa päässeensä isänsä kyytiin Lange Mersuun. Kun koulukaverit kyselivät, Matti tunsi pientä ylpeyttä siitä, että heillä oli ambulanssi. Radiopuhelimet ja hälytysvalot kiinnostivat häntä siinä, missä muitakin pieniä poikia. Matti aloitti työt yrityksessä Opiskelin ensin lähihoitajaksi, enkä pitänyt mitenkään varmana, että jäisin ensihoitotyöhön. Opiskelun aikana hänen mielenkiintonsa heräsi, ja kuten Matti itse ilmaisee nälkä kasvoi syödessä. Matti osti äidin osuuden, kun äiti jäi eläkkeelle 2007 ja vuonna 2009 yritys siirtyi kokonaan Matin nimiin. Sukupolvenvaihdos sujui hyvin. Matti ja hänen isänsä saivat tilitoimistoltaan korvaamatonta apua, mutta tärkeää oli myös isän ja pojan hyvä yhteisymmärrys. Jos en uskoisi, että yrittäjät pystyvät tekemään ensihoitotyötä laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja eettisesti hyvin, en edes yrittäisi jatkaa sairaankuljetusyrittäjänä. KATJA HOLOPAINEN Kuva Katja Holopainen HYVINVOINTIA JOKAISELLE Matille oman elämän perusasiat ovat selkeät. Tästä hän on ammentanut voimavaroja, joiden avulla epävarmuudessakin on helppo ponnistella eteenpäin. Omasta mielestäni onnistun hyvin erottamaan työn ja vapaa-ajan. Perheeni menee yrittämisen edelle En ole ikinä jättänyt pitämättä kesälomia. Matti kiittelee työntekijöitään, joihin hän voi luottaa täysin. Vaihtuvuus yrityksessä on lähes olematonta. Vanhin työntekijöistä on pysynyt yrityksessä 25 vuotta. Kaikki lähtee työhyvinvoinnista, luottamuksesta ja joustosta puolin sekä toisin. Matti kertoo, että hänen yrityksessään asioista päätetään yhteisönä. Hän ei sanele, mutta kantaa vastuun työstä sekä taloudesta ja tekee lopulliset päätökset. Työntekijät ovat itse saaneet päättää esimerkiksi työvuorojärjestelmästä. Ensihoitoyrittäjyys on antanut kullan arvoista oppia esimiestaitoihin, toteaa Matti Ahokas, jonka ensihoitaja amk:n opinnot ovat parhaillaan loppusuoralla.

7 Ambulanssi Työhyvinvointiin ei tarvita mitään ihmeellisiä kommervenkkejä. Tärkeää on työnkuvaa vastaava palkka, työaika ja asianmukaiset työolot. Matista tärkeää on se, että yrittäjän sekä työntekijöiden näkökulma lähtee ensihoidosta. Kaikkien päätösten perustana tulee olla hyvä ensihoito. Matti pitää määritelmästä, jonka mukaan ambulanssiyrittäjä on hoitaja yrittäjän saappaissa. Minulle yrittäjyys ei ole itseisarvo. Etusijalla on ensihoidollinen puoli. KOULUTUSTA KAIKILLE Ambulanssissa ei ollut esimerkiksi 12-kanavaista EKG:tä, kun Matti aloitti työt. Hän pitää tekniikan lisääntymistä ammatillisesti aika suurena askeleena ensihoidon kehittymisessä. Tekniikan lisäksi henkilökunnan koulutustaso on noussut reilussa kymmenessä vuodessa todella paljon. Lääkinnälliset ja hoidolliset taidot ovat kasvaneet. Matillakin on koko ajan vähintään yksi hoitotason henkilö ambulanssissa. Matti näkee henkilökunnan ammattitaidon ja valmiuksien kehittämisen laitteitakin tärkeämpänä. Vasta kun on ammattitaitoa, laitteita ja lääkkeitä voi käyttää. Matti Ahokas toteaa, että yrittäjyys on antanut hänelle mahdollisuuden kouluttautua ja kehittää toimintaa. Yrityksessä myös työntekijöitä on lisäkoulutettu. He ovat osallistuneet muun muassa OYS ERVA -alueen hoitotason ensihoitokurssille. Lisäkoulutus parantaa työmotivaatiota. KOHTI YHTENÄISTÄ ENSIHOITOA Matti pitää hyvänä sitä, että sairaanhoitopiirit ottavat toiminnasta vastuun. Näin lääkehoito, kuten muukin hoito, yhtenäistyy. Tällä hetkellä toimintamalleja on yhtä monta kuin on yrittäjiä ja vastuulääkäreitä. Matista ensihoidon taso on ollut pitkälti kiinni yrittäjän moraalista. Kunnilla ei ole ollut valmiuksia valvoa ja organisoida toimintaa. Tulevaisuudessa Matti toivoo ensihoidon tason nousevan yhtenäisen koulutuksen kautta. Hän näkee meneillään olevan muutoksen suorana jatkumona tähän mennessä tapahtuneelle kehitykselle. Pienet yritykset eivät voi jatkaa ilman yhteistyötä. Meidän pitää pystyä muuttumaan murroksen mukana. Arvot ja asenteet on mietittävä uusiksi. Matti kritisoi kuitenkin palvelutasopäätösten kiireellistä valmistelua. Kaikkien palveluntuottajien olisi ollut hyvä päästä mukaan suunnitteluun. Ensihoito on perustaltaan yksinkertainen asia, jossa ei pitäisi olla mitään jakautuneita puolia. Ihmisiä vartenhan tämä palvelu on olemassa. Vaikka muutokset ovat aina pelottavia, nuoret yrittäjät voivat olla joustavampia kuin iäkkäät. Heidän on helpompi ajatella myös työskentelevänsä toisen palveluksessa. Tuore ammattitaito lisää perusturvallisuutta. Töitä alalla riittää. Itsekin voisin ihan hyvin tehdä töitä myös muualla ensihoidon tehtävissä. Elämä on täynnä mahdollisuuksia, kun vain löytää ne. Sairaankuljettajien palkankorotukset Työehtosopimus on voimassa (25 kuukautta). Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle (13 kuukautta) on 5,2 prosenttia. Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle (12 kuukautta) on 5,9 prosenttia. KOROTUKSET II-Paikkakuntakalleusluokan poisto II-paikkakuntakalleusluokan taulukkopalkat nostetaan I:sen tasolle. 2. Palkkaohjelman mukaiset korotukset Palkkaohjelman mukaisesti sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden tehtäväkohtaisia taulukkopalkkoja korotetaan perustasolla 30 eurolla ja hoitotasolla 50 eurolla. 3. Yleiskorotus Palkkaohjelman mukaisen taulukkokorotuksen jälkeen sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,7 prosenttia. Henkilökohtaisten palkkojen korottaminen tarkoittaa sitä, että työntekijän palkan sisältäessä vaativuusryhmän peruspalkan ja vuosisidonnaisen lisän lisäksi jotakin muuta palkkaa (esimerkiksi erityistekijöistä joh tuvaa tai henkilökohtaista palkanosaa), ko rotetaan lukien kaikkia kuukausipalkan osia, eli työntekijän kokonaiskuukausipalkkaa 1,7 prosenttia. Mikäli työntekijän palkka on muodostunut suoraan vaativuusryhmän vähimmäispalkan ja mahdollisen vuosisidonnaisen lisän yhteissummasta, ovat perus- ja hoitotason palkat ilman vuosisidonnaisia lisiä seuraavat: Perustaso Hoitotaso 1782,55 euroa 1959,40 euroa Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijälle maksetaan palvelusvuosista kertyvää vuosisidonnaista takuulisää seuraavasti: 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia 7 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 10 prosenttia (6 + 4 prosenttia) 10 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 13 prosenttia ( prosenttia) Uudet palkankorotusten minimit ovat siten alkaen seuraavat PALKKARYHMÄ PERUSTASO 1782,55 euroa = TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA 4 VUOTTA korotus vähintään 6 prosenttia LISÄ 106,95 euroa YHT. 1889,50 euroa 7 VUOTTA korotus vähintään 10 prosenttia LISÄ 178,26 euroa YHT. 1960,81 euroa 10 VUOTTA korotus vähintään 13 prosenttia LISÄ 231,73 euroa YHT. 2014,28 euroa PALKKARYHMÄ HOITOTASO 1959,40 euroa = TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA 4 VUOTTA korotus vähintään 6 prosenttia LISÄ 117,56 euroa YHT. 2076,96 euroa 7 VUOTTA korotus vähintään 10 prosenttia LISÄ 195,94 euroa YHT. 2155,34 euroa 10 VUOTTA korotus vähintään 13 prosenttia LISÄ 254,72 euroa YHT. 2214,12 euroa 4. I-paikkakuntakalleusluokan järjestelyerä Ennen I-paikkakuntakalleusluokassa olleille työntekijöille toteutetaan paikallinen järjestelyerä, joka lasketaan helmikuun 2012 palkkasummasta. Palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä, kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten vuositai sairauslomalta maksetut palkat otetaan huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon. Erän suuruus on 0,7 prosenttia. Paikallisen erän toteutuksesta neuvotellaan paikallisesti yritystasolla maaliskuun 2012 loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen erän jaosta, kohdennetaan erä ensisijaisesti työntekijöiden tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin työnantajan päätöksen mukaisesti. Tehtäväkohtaiset erityistekijät ovat aina seikkoja, jotka liittyvät työtehtävään ja sen sisältöön työn suorittajasta riippumatta. Henkilökohtainen palkanosa taas liittyy aina tavalla tai toisella työtä tekevän henkilön työssä suoriutumiseen, henkilökohtaisen osaamiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Paikalliseen erään perustuva palkankorotus on voimaantulevasta yleiskorotuksesta erillinen korotus. Jos työntekijä saa paikallisessa jaossa esimerkiksi 40 euron korotuksen, tämä osa palkankorotuksesta ei korotu samaan aikaan voimaan tulevalla yleiskorotuksella. Myöhemmät yleiskorotukset tulevat luonnollisesti aikanaan korottamaan tätäkin palkanosaa. Paikallisen erän tavoitteena on kohdistaa osa työehtosopimuksen mukaisesta palkankorotuksesta työpaikan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Palkkaerän jakamisen on siis tapahduttava työpaikan omista lähtökohdista ja työpaikan tarpeiden mukaan. Työehtosopimuksen mukaan ensisijaisesti on harkittava paikallisen erän käyttämistä tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin. Tavoitteena on, että ensisijaisesti tulisivat kompensoiduiksi työtehtävien väliset vaativuuserot, jos tällaisia eroja on. Jos tehtävien vaativuuksissa ei ole eroja, jotka olisi perusteltua ottaa huomioon palkkauksessa, voidaan paikallinen erä käyttää kokonaisuudessaan henkilökohtaiseen palkanosaan. Paikallinen erä toteutetaan siten, että työpaikalla lasketaan paikallisen erän kokonaiseuromäärä ja tämä potti jaetaan työn tekijöiden kuukausipalkkojen osaksi työ paikalla päätettävien jakoperiaatteiden mukaisesti. Paikallisen erän toteuttaminen edellyttää ensinnäkin työpaikalla käytettävissä olevan palkkapotin suuruuden laskemista. Koska korotus kohdentuu sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä oleville henkilöille, myös jaettavan erän suuruus lasketaan sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön säännöllisen työajan palkkasummasta. Palkkasumman laskentapohjaksi on sovittu helmikuu Helmikuun 2012 palkkasummassa otetaan huomioon työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten vuosi- tai sairauslomalta maksetut palkat, otetaan huomioon ilman tuntikohtaisten lisien osuutta. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon. Myöskään varallaolo kor vaukset eivät ole pottiin kuuluvaa säännöllisen työajan palkkaa. 5. Muut korotukset Kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 150 euron suuruinen kertaerä, mikäli työsuhde on yhdenjaksoisesti ollut voimassa vähintään kolme kuukautta ja jatkuu kertaerän maksuajankohtana. Kertaerä maksetaan myös niille määräaikaisille, joiden työsuhde on päättynyt maaliskuun lopussa ja jatkunut huhtikuussa Pysyvässä osa-aikatyössä kertaerän suuruus määräytyy työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja työehtosopimuksen mukaisen täyden työajan suhteessa. Työajan vaihdellessa lasketaan keskimääräinen työaika maksuajankohtaa edeltävältä kolmelta kuukaudelta. Kertaerä maksetaan, jos työntekijä on oikeutettu palkkaan koko tai osalta huhtikuuta Korotetaan työehtosopimuksen 11 :n 9. kohdan mukainen hälytysraha 8,72 euroon. Korotetaan työehtosopimuksen 24 :n 2. kohdan mukainen korvaus suojavaatteen huollosta 10,43 euroon. Neuvotteluosapuolet Suomen Sairaankuljetusliitto ry, Terveyspalvelualan liitto ry ja Tehy ry ovat yhteisesti laatineet ja hyväksyneet yllämainitut ohjeet. Ohjeen korotukset vuodelle 2013 julkaistaan myöhemmässä vaiheessa. Lisätietoja antavat SSK ryn TES neuvottelijat Claus Harju-Jeanty ja Mikael Söderlund

8 8 Ambulanssi Harjoitus tekee mestarin myös liikenteessä KATJA HOLOPAINEN KUVAT JUHA LAHTI Sairaankuljetusyrittäjälle jokainen kolhu maksaa 2200 euron omavastuun verran. Vakavampia onnettomuuksia kukaan tuskin ha luaa ajatellakaan. On hyvä varautua ajoissa. Yksi parhaista keinoista on vaaratilanteiden harjoittelu etukäteen. Vanhempi rikoskonstaapeli Hannu Jore on koulut tanut sairaankuljettajia toista kymmentä vuotta. Ambulanssikoulutus alkoi 1990-luvun lopulla. Hannu Jorea pyydettiin Viroon kouluttamaan virolaisia sairaankuljettajia sekä ruotsalaisia alan opiskelijoita, koska hän oli aikaisemmin kouluttanut suomalaisia poliiseja. Koulutukset Virossa veivät yhden vuoden. Tämän jälkeen Jore koulutti kolmen vuoden ajan Kankaanpään sairaankuljetuksen henkilökuntaa Tarja ja Jarmo Koiviston pyynnöstä. Hän kävi myös puhumassa SSK:n vuosikokouksessa ajokoulutuksen merkityksestä. Sitten Mikael Söderlund SSK:sta otti yhteyttä. Lähdimme yhdessä kehittämään liiton jäsenyrityksille sopivaa koulutusta. Aluksi lähdettiin liikkeelle kuuden tunnin koulutuksilla. Jore piti kaksi tuntia teoriaa, kävi läpi lainsäädäntöä ja hälytysajoohjeistusta. Sitten mentiin liukkaalle radalle harjoittelemaan perinteisiä väistöjä ja jarrutuksia. Koulutettavat kokeilivat jarrutusta sekä liukkaalla että pitävällä pinnalla. Pienikin vauhdin pudotus vaikuttaa yllättävän paljon jarrutusmatkaan. Jore toteaa, että harjoittelun merkitys on suuri. Tavoitteena on se, että koulutus järjestettäisiin aina syksyllä ennen liukkaita kelejä. Arkiset tilanteet aiheuttavat kolhuja Sairaankuljetuksessa käytettäviin autoihin tulee paljon vaurioita peruutus- ja pysäköintitilanteissa. Jatkossa mukaan otet tiinkin pujotteluharjoituksia etu- ja takaperin. Näin opitaan ymmärtämään, missä pyörät pyörivät. Lisäksi harjoiteltiin kulmaperutuksia ahtaaseen talliin, taskuperuutusta ja selviytymistä ulos ahtaista pihoista. Hälytysajoneuvo pitää aina peruuttaa talliin lähtövalmiiksi. Jore pahoittelee sitä, että yksityispuolella on nyt etsittävä säästöjä kaikesta. Myös ajokoulutuksesta. Toisaalta hyvää on se, että laki vaatii nykyään jo opiskeluvaiheessa hälytysajoneuvokoulutuksen. Liikkeelle tuleekin lähteä opiskeli jois - ta. Heissä on paljon hyvin vähän ajaneita. Ajokouluttaja arvioi aina oppilaan taidot ja antaa tiedot yrittäjälle opiskelijan kyvyistä. Näin yrittäjä tietää jo työhönottotilanteessa, minkälaiseen ajoon oppilaan voi laittaa. Jore kuitenkin suosittelee, että kaikki uudet kuljettajat ajaisivat ensin siirtokuljetuksia tai paluumatkoja sairaalasta takaisin tallille. Hälytyslaitteet tuovat ajajalle vääränlaista turvallisuuden tunnetta. Joren pitämillä kursseilla on korkeintaan 14 oppilasta ja seitsemän autoa. Näin suuressa ryhmässä kouluttajia on kaksi. Kouluttajilla on kaikilla joko poliisin ajokouluttaja kokemus tai autokouluopettajan pätevyys.

9 Ambulanssi Kyselimme muutamilta sairaankuljetusyrittäjiltä eri puolilta Suomea seuraavia asioita: Onko teille sattunut ajoneuvo-onnettomuuksia viimeisen kahden vuoden aikana? Jos, niin minkälaisia? Oletteko osallistuneet ajokoulutukseen? Pitäisittekö sitä tarpeellisena? KATJA HOLOPAINEN KUVAT HAASTATELLUILTA EERO SAVOLAINEN LAPINLAHDEN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, että heidän alueyhdistyksensä alkoi järjestää ajokoulutusta noin kymmenen vuotta sitten Iisalmen harjoitteluradalla. Eihän se vaatinut kuin muutaman puhelinsoiton ja meitä oli jo hyvä porukka koossa. Puolet teoriaopinnoissa ja puolet radalla. Savolainen toteaa, että alueen sairaankuljetusautoille on tapahtunut todella vähän kolareita, etenkin, kun ottaa huomioon ajomäärät ja kelit, joissa liikutaan. Hän muistaa kymmenen vuoden ajalta yhden pahemman kolarin, jossa auto vaurioitui pahasti. Henkilövahinkoja ei silloinkaan tullut. Oman ambulanssin kanssa hän on kerran törmännyt hirveen. Ajoharjoittelua tarvitaan, mutta Savolainen toteaa, että kokeneemman on myös välillä vähän jarruteltava nuorempia. Tehtävän ja kelin mukaan on mietittävä, kuka lähtee rattiin. Myös Savolainen on osallistunut suosittuihin Iisalmen Profile Vehicles Oy:n järjestämiin kesä- ja talviajopäiviin. Siellä kouluttajina toimivat paikallisen autokoulun Driving Teamin opettajat. VESA LEHIKOINEN HÄRKÄTIEN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, että joitain vuosia sitten heidän autonsa oli hirvikolarissa. Henkilövahinkoja törmäyksessä ei tullut. Lehikoinen on osallistunut pari kertaa Paimion ajoharjoitteluradalla järjestettyyn koulutukseen. Hänestä liukkaan kelin harjoitusten pitäisi olla pakollisia. Koulutus voisi kuulua peruskoulutukseen niin, että siitä saisi jonkinlaisen lisenssin. Lehikoinen uskoo, että yksi hyvä koulutus riittää. Kun taidot kerran oppii, niitä ei unohda. Mutta koulutuksen täytyy olla hyvin ohjattua. Kuva:t Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat Osa sairasautojen lisääntyneistä liikennevahingoista selittynee viime vuosien haastavilla talvikeleillä ja tehtävien määrän kasvulla. KEIJO AHONEN KONNEVEDEN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, ettei heille ole sattunut kerrassaan minkäänlaista kolaria hälytysajoneuvoilla. Ei edes peltikolaria. Ahonen pitää ajokoulutusta tärkeänä ja kiittelee omia yhteistyökumppaneitaan. Yrityksen työntekijät käyvät harjoittelemassa Jyvässeudun ajoharjoitteluradalla Lievestuoreella vähintäänkin uuden auton oston yhteydessä. Profile Vehicles järjestää myös erilaisia tapahtumia ja ajopäiviä, joihin osallistuvat pääsevät kokeilemaan uusia ja huippuunsa hiottuja ambulansseja. On taka-, etu- ja nelivetoisia malleja, jotka ovat ajettavuudeltaan erilaisia. Sairasautojen kolarit ovat lisääntyneet Sairasautoiksi rekisteröityjen ajoneuvojen osalta onnetto - muuk sissa on suuri suhteellinen nousu luvun alusta lakisäätei sistä liikennevahingoista korvattavat vahingot ovat nousseet muutamista kymmenistä yli sataan vahinkoon vuodessa. Hälytysajoneuvojen onnettomuuksista löytyy tilastotietoa Liiken nevakuutuskeskuksesta. ARTO VALTOLA ASIKKALAN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, ettei heidän autojaan ole ollut pariin vuoteen mukana onnettomuuksissa. Edellinen kolari, jossa tuli peltivaurioita ja Valtola loukkaantui itse lievästi, tapahtui vuonna Valtola pitää ajokoulutusta tarpeellisena. Hän osallistui itse koulutukseen Iisalmessa. Koulutus sisälsi ajotekniikanteoria osuuden, liukkaankelin ajokoulutuksen ja hälytysajokokeen. Valtolasta lisäkoulutus olisi tarpeen kenelle tahansa tiellä liikkujalle. Erityisesti takana tulevaa liikennettä pitäisi seurata peilien kautta paremmin. Usein muut tiellä liikkujat huomaavat ambulanssin vasta, kun se on mennyt ohitse. Muut liikenteessä olevat muodostavatkin meille kaikkein suurimman vaaratekijän. Yleisimpiä vahinkotyyppejä ovat peruutusvahingot, risteysvahingot ja samaan suuntaan kulkeneiden ajoneuvojen kylkikosketukset sekä peräänajot. Kuolemaan johtavia onnettomuuksia sairasautoille ei juuri tapahdu. Kymmenen vuoden aikana näin vakavat onnettomuudet voidaan laskea yhden käden sormilla, liikenneturvallisuustutkija Esa Räty Liikennevakuutuskeskuksesta kertoo. Lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvataan aiheuttajalle ja vastapuolelle tapahtuneet henkilövahingot sekä vastapuolen esinevahingot. Omat peltivauriot eivät kuulu korvauksen piiriin. Moni pienempi ruttu jääkin varmasti tilastojen ulkopuolelle. Onnettomuuksia tapahtuu tilastojen mukaan hieman enemmän talvikuukausina. Räty olettaakin lumisten ja liukkaiden talvien olevan osasyy kolarimäärien kasvulle. Vuorokauden ajoista eniten onnettomuuksia tapahtuu puolenpäivän aikoihin. On nettomuudet sattuvat usein arkipäivänä ja paikkana on kaikkein yleisimmin piha- tai pysäköintialue!

10 10 Ambulanssi Seulottuja tiedonjyviä KOONNUT KATJA HOLOPAINEN Kelan uusi uutiskirje palvelee työnantajia Kela julkaisi ensimmäisen työnantaja-asioista kertovat uutiskirjeen, Työnantajainfon. Uutiskirje käsit telee ajankohtaisia muutoksia ja asiointia helpottavia palveluita. Ensimmäisessä uutiskirjeessä kerrotaan, että sairauspäivärahan hakuaika lyhenee nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen kuukauteen alkaen. Myös osasairauspäivärahaa on jatkossa haettava kahden kuukauden kuluessa osa-aikatyön alkamisesta. Muutokset koskevat päivärahoja, joissa työkyvyttömyys alkaa tai sen jälkeen. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos edellyttää työterveyshuollon ja työnantajan aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä. Tarvittavien tukitoimien käynnistämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. Työstä poissaoloajan palkat voi ilmoittaa työnantajien verkkoasiointipalvelussa Kelan nettisivuilla. Käytä tuoreinta lomakeversiota, vanhentuneet lomakkeet hidastavat hakemuksen käsittelyä. ASLAK-kurssien järjestämistapa muuttui Jatkossa kursseja järjestetään lyhyt- ja pitkäkestoisina. ASLAK-kurssi on ryhmämuotoista kuntoutusta, joka toteutetaan laitos- tai avomuotoisena kuntoutuksena tai niiden yhdistelmänä. Hakemus ASLAK-kurssin järjestämiseksi vuodelle 2013 tulee toimittaa Kelaan mennessä. Ehkäisevän työterveyshuollon korvaukset vaihtelevat Sairausvakuutuslaki muuttui vuoden 2011 alusta. Muutos vaikuttaa yrityksen tilikauden 2011 Kela-korvauksiin. Jotta yritys saa ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 prosentin korvauksen Kelasta, sillä on oltava työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea koskeva toimintakäytäntö. Jos toimintakäytännöstä ei ole sovittu yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa, korvaus on 50 prosenttia. Yrityksillä on ollut vuosi 2011 aikaa suunnitelman laatimiseen. Työnantajat voivat hakea työterveyshuollon korvauksia tilikauden 2011 kustannuksista verkossa, uudessa Työterveyshuollon asiointipalvelussa. Korvaamisen perusedellytyksiä on nostettu paremmin esille kolmelle sivulle: Työterveyshuollon sopimus, Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja Yhteistoiminta työterveyshuollon asioissa. Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta löytyy tietoa Toimintasuunnitelma- ja Yhteistoiminta-sivuilta. Alkuvaiheessa työnantaja täyttää hakemuksen asiointipalvelussa kokonaan itse. Palvelun jatkokehitys on jo aloitettu; tulevaisuudessa työnantaja voi käyttää hyväkseen oman työterveyshuollon palveluntuottajansa Kelaan lähettämiä tietoja. Tässä otteita Kelan ensimmäisestä työnantajille suunnatusta Työn antajainfosta. Kelan uutiskirjeen voi tilata maksutta osoitteesta Kirjeen voi perua koska tahansa ja siitä voi myös lähettää helposti vinkin kollegalle. Ti lauksen jälkeen saa työn antajainfon sähköpostiinsa 4 6 kertaa vuodessa. STM: Potilaiden itsemääräämisoikeus vahvistuu Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on luonnostellut säännösehdotuksia itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta erilaisissa tilanteissa sekä välttämättömistä itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä. Lähtökohtana on potilaan ja asiakkaan perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä vapaaehtoisuuteen perustuva hoito ja huolenpito. Itsemääräämisoikeutta rajoittavat toimenpiteet koskevat monelta osin sairaankuljetusta ja ensihoitoa. Säännösehdotusten valmistelu on vasta alkuvaiheessa, mutta säännöksiä on luonnosteltu seuraaviin kiireellisiin tilanteisiin: Ensihoitohenkilökunnan oikeus päästä henkilön asuntoon tai olinpaikkaan henkilön terveydentilan selvittämiseksi, kun henkilön epäillään olevan vakavassa terveyden vaarassa. Ensihoitohenkilökunnan oikeus kuljettaa henkilö tutkittavaksi tai hoidettavaksi sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikköön, kun henkilön terveys on vakavassa vaarassa. Uhkaavasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvän henkilön kiinnipitäminen. Henkilön sitominen rajoittavalla välineellä, kun se on välttämätöntä vahingoittumisen estämiseksi tai välttämättömän hoidon antamiseksi. Vaarallisten esineiden ja aineiden haltuunotto ja henkilöntarkastus. Välttämättömän terveyden- ja sairaanhoidon antaminen vastustuksesta huolimatta. Lääkitseminen uhkaavan tai väkivaltaisen potilaan rauhoittamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä valmistelee lokakuun 2012 loppuun mennessä linjaukset ja kehittämisehdotukset itsemääräämisoikeutta koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiseksi. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan kehittämis- ja koulutustoimia, joilla tuetaan asenteiden ja hoitokulttuurien muuttamista potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta vahvistavaksi. Liikenneturvan keräämien ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 tieliikenteessä on menehtynyt 288 ihmistä, kun vuonna 2010 kuolleiden lukumäärä oli 272. Loukkaantuneiden määrä kasvoi noin kolmella prosentilla. Vuonna 2009 liikennekuolemien määrä väheni viidenneksellä ja pysyi tällä tasolla vuonna Kuluneena vuonna (2011) sama suunta ei jatkunut. Kohtaamisonnetto muuksissa henkilöautoissa kuoli 22 ihmistä enemmän kuin vuonna Kuolleiden moottoripyöräilijöiden määrä (28) nousi vuoden 2009 tasolle. Liikenteessä loukkaantui vuon- STM: Tämän vuoden eurooppalainen teema on aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Vuonna 2012 halutaan lisätä aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä yhteistyötä. Näin toivotaan kansalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin parantuvan. Vuo den aikana kerätään tietoa eri sukupolviryhmistä ja edistetään positiivisten ikäasenteiden le viämistä yhteiskunnassamme. na 2011 ennakkotietojen mukaan 7277 ihmistä. Vaikka loukkaantuneita on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2010, vakavasti loukkaantuneiden määrä on laskenut hieman. Rattijuopumus on yhä vakava ja monisyinen tieliikenteen ongelma. Rattijuopumustapauksissa on viimeisen viiden vuoden aikana kuollut vuosittain keskimäärin 81 ja loukkaantunut 959 henkilöä. Liikenneturva on esittänyt, että alkolukko säädettäisiin pakolliseksi törkeään rattijuopumukseen ja rattijuopumuksen uusimiseen syyllistyneelle kuljettajalle. Lisäksi alkolukko pitäisi olla pakollinen Sairaanhoidon laatu uhattuna Suomessa Duodecim: Lääkärijärjestöt ovat huolissaan korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen jatkuvuudesta Suomessa. Julkinen tutkimusrahoitus, sairaanhoidon toimintaresurssit ja yliopistojen koulutusresurssit ovat jatkuvasti kaventuneet. Tämä on johtamassa tilanteeseen, jossa potilaiden hoidon laadukkuus on uhattuna. So siaali- ja terveysministeriön sairaaloille jakama tutkimusrahoitus on vähentynyt lähes kolmannekseen 90-luvun alun tasosta. Lisäksi tiukkenevat tulostavoitteet, kasvavat potilasmäärät ja kiristyvä kunta talous ovat ajamassa tutkimustyötä ahdinkoon. Suomen Lääkäriliiton Lääkärikysely 2009 kertookin, että opetusja tutkimustehtävissä työskentelevien lääkärien määrä on ol lut jatkuvassa laskussa koko luvun. Kymmenessä vuodessa tämän sektorin lääkärien määrä on vähentynyt noin neljänneksen. Kliinisen tutkimuksen tila on huolestuttava, sillä se on johtamassa varsinaisen kliinisen työn eli potilaiden hoidon tason heikkene miseen, sanoo professori Markku Heikinheimo Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista. Hän kysyy ollaanko Suomessa valmiita luopumaan korkeatasoisesta sairaanhoidosta tutkimusrahoituksen alasajon myötä. Suomalainen Lääkäriseura Duo - decim, Suomen Lääkäriliitto ja Finska Läkaresällskapet vetoavat päättäjiin kliinisen tutkimuksen rahoituksen ja toimintaedel lytysten turvaamiseksi. Liikenteessä menehtyi edellisvuotta enemmän kuljettajille julkisissa kuljetustilauksissa sekä ammattimaisessa henkilöliikenteessä. Pyöräilyturvallisuudessa Suomi on Euroopan kärjessä. Vuonna 2011 liikenteessä menetti henkensä 15 polkupyöräilijää. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 26. Polkupyöräilijöiden liikennekuolemat ovat vähentyneet selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hyvän tuloksen taustalla on viranomaisten pitkäjänteinen yhteistyö ja tiedotus. Pyöräteitä on rakennettu lisää, taajamien nopeusrajoituksia on laskettu ja pyöräilykypärän käyttö on kasvanut tasaisesti.

11 Ambulanssi Christian Aure on poissa Saimme tiedon , että Sipoossa vuodesta 1971 vuoteen 2001 sairaankuljetusyrittäjänä toiminut Christian Aure on menehtynyt vakavaan sairauteen Keravan terveyskeskuksessa. Christian Aure syntyi Pernajassa 1936, jossa hänen isänsä toimi kunnanlääkärinä. Äiti oli sairaanhoitaja. Perheessä oli kolme lasta ja Chrisse heistä keskimmäinen. Isän työn vuoksi perhe joutui muuttamaan Tammisaareen, Nokialle ja lopulta Sipooseen. Sota-ajan Auren lapset olivat sotalapsina Ruotsissa. Kotimaahan he palasivat vuonna Koulukäynnin jälkeen Chrisse kouluttautui asesepäksi ja työskenteli valmistuttuaan ensin Riihimäellä Sakon tehtailla. Myöhemmin hän perusti oman yrityksen Sipooseen. Sen ohessa hän toimi SPR:n Sipoon osaston vapaaehtoisena sairaankuljettajana kolmen vuoden ajan, kunnes vuonna 1971 osti kaluston ja toiminnan itselleen. Asesepän työ oli vaativaa ja Chrisse kertoi, että työ oli myös mukavaa, mutta loppuvaiheessa asiakkaat pyörivät hänen luonaan yöllä ja päivällä sekä myös viikonloppuisin. Asiakkaat tuossa pienessä kyläyhteisössä todella luulivat oven olevan auki 24 tuntia vuorokaudessa läpi vuoden. Niinpä Aure lopetti asekorjaamon ja aloitti oman sairaankuljetusyrityksen. Aluksi hän toimi sairaankuljetuksessa yksin. Silloin ei ollut mahdollisuutta käyttää kahta sairaankuljettajaa samassa ambulanssissa. Kansaterveystyön alettua toisen sairaankuljettajan käyttö alkoi varovaisesti lisääntyä. Aluksi toisena olivat Sipoossa entiset SPR:n vapaaehtoiset sairaankuljettajat ja vuonna 1975 Chrissen vaimo Anja Aure tuli työhön vakituiseksi. Hänellä oli tehtävään sopiva koulutus, sillä hän oli mielisairaanhoitaja, jolla oli alansa työkokemusta jo takana. Aikaa myöten tilanne parani kaikin tavoin, vaikka mikään helppo se ei koskaan ollut. Talous oli tiukoilla, työtä tehtiin vuorotta ja valmiudessa oltiin jatkuvasti. Ei ollut vapaa- tai lomapäiviä. Valmiudessa oltiin seitsemän vuorokautta viikossa ja 24 tuntia vuorokaudessa. Siinä menivät kaikki pyhät ja arjet ilman omaa elämää. Myöhemmin toiminta vakiintui ja Auret alkoivat käyttää palkattua työvoimaa. Auren aloittaessa sairaankuljetustoiminnan alaa koskeva säädöspohja oli olematon ja kaikki toiminnan kehittäminen kunnassa oli sairaankuljetusyrittäjän harteilla. Tärkeitä asioita olivat ensihoidon koulutuskysymykset, valmiusasiat, yhteistyö kunnan ja terveysviranomaisten kanssa, sekä työvoima- ja kalustokysymykset. Christian Aure oli voimakas uudistaja. Hän tavoitteenaan oli korkeatasoisen sairaankuljetuspalvelun tuottaminen Sipoossa ja sen hän myös saavutti. Toisaalta hän oli sopuisa ja etsi aina neuvottelemalla parhaat ratkaisut. Chrisse kertoi, että päättäjät oppivat lopulta, ettei yrittäjä yksin voi kehittää ensihoitoa, vaan tarvitaan muun terveydenhuollon apua ja voimakasta yhteistyötä. Lääketieteellisissä kysymyksissä ensihoito on suunniteltava ja toteutettava kunnan muun sairaanhoidon mittapuiden varaan. Kehitystyötä ei voida tehdä ilman taloudellisia panostuksia ja niissä on kunnan aina oltava mukana. SSK:n piirissä Aure toimi aktiivisesti ja erityisesti, kun pyrittiin lukujen taitteessa rakentamaan yhteyksiä muiden Pohjoismaiden sairaankuljetusjärjestelmiin. Kolme Pohjoismaista tapaamista järjestettiin, mutta lopulta hanke ei osoittautunut elinkelpoiseksi. Aure sanoikin, että hänellä yrittäjänä on ollut melkoinen tuuri siinä, että hän on saanut vaimokseen Anjan. Hän on topakkana ihmisenä pistänyt monet asiat kuntoon, ollut paras mahdollinen työkaveri vaikeina vuosina sekä uskomaton vaimo. Unohtaa ei myöskään sovi sitä runsasta joukkoa ihmisiä, jotka ovat vapaaehtoisesti auttaneet yritystämme tai palkkansa eteen tehneet meillä ahkerasti töitä, kertoi Aure. Harrastuksina Aurella olivat nuorempana ampumaurheilu ja metsästys. Viime vuosina oli enää jäljellä metsästys. Elämästä kului noin puoli vuotta kesämökillä Savossa, Anttolassa, ja toinen puoli Keravalla kaupunkiasunnossa. Luonnon keskellä aika kului kuin siivillä, kertoi Chrisse. Mökillä tuli metsästettyä suurriistaa, lähinnä hirviä. Niitä on tullut kaadettua kaikkiaan 53, joka on melkoinen määrä. Chrisseä jäi kaipaamaan vaimo ja kaksi tytärtä sekä suuri ystävien joukko. PERTTI KIIRA Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, Helsinki puh faksi Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 7 C, Helsinki puh faksi Taitto: Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy Tampere, 2012 Ilmoitushinnat vuodelle 2012: etusivu e takasivu e 1/1 sivu e 1/2 sivu pysty/vaaka 790 e 1/4 sivu 390 e 1/8 sivu 205 e 1/16 sivu 105 e Osoitteet ja osoitteenmuutokset: Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy viikolla 24. Aikakauslehtien Liiton jäsen KEVÄTKOKOUS YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI SSK:n kevätkokous Naantalissa

12 12 Ambulanssi Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin! a division of Medtronic Uusi Standardi Kuva: Jaakko Kyyrönen Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat. Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla. LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattori Physio-Control on asettanut standardit monitori-defibrillaattoreille jo yli 50 vuotta. Nyt tuomme markkinoille täysin uuden standardin, LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattori. LIFEPAK 15 on täynnä uusia kliinisiä ja käytännöllisiä innovaatioita, jotka on sisällytetty kovimpaan mahdolliseen käyttöön tehtyyn LIFEPAK TOUGH defibrillaattoriin. Lisätietoja LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattorista ja muista LIFEPAK -tuotteista saatte puhelimitse tai www- sivuiltamme Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten. Tutustu tarkemmin sivuillamme: Yhteydenotot: D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore SSK ry: Mikael Söderlund Huolehdi itsestäsi ja henkilöstöstäsi! Yhteistyökumppanit: Terveysturva-ryhmävakuutus vain Sairaankuljetusliiton jäsenille; sinä, työntekijäsi ja yrityksesi hyödytte! Kysy lisää yhteyshenkilöltäsi , Yhdessä hyvä tulee.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän käyttöönotosta johtuneet palkankorotukset

Palkkausjärjestelmän käyttöönotosta johtuneet palkankorotukset TERVEYSPALVELUALAN PALKANKOROTUKSET 1.11.2008 1. Siirtymämääräysten soveltaminen Palvelusvuosiportaat Kuten terveyspalvelualan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän siirtymämääräyksissä on todettu, työntekijä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen Jäsentiedote 15/2015 Palkankorotusohjeet Farmaseuttisen henkilöstön palkkoja korotetaan 1.12.2015 alkaen. Koska Aptan ja Farmasialiiton välinen lopullinen neuvottelutulos Tykan 2. jakson ja kolmannen vuoden

Lisätiedot

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT 2000 2008* Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2008 ennakkotieto TIELIIKENTEESSÄ

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 1. Johdanto Nykyiset Kaupan työehtosopimuksen palkkamääräykset koskevat perinteisiä kaupan ammatteja. Alan yrityksissä työskentelee kuitenkin nk. vieraitten alojen

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen 1 Yrityksen henkilövakuuttaminen Loppi 14.12.2011 Olli Halonen Yrityksen henkilöriskit Eniten huolestuttavat henkilöriskit Henkilöriskit Sairaudesta / tapaturmasta aiheutuvat kulut Ohimenevä työkyvyttömyys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA

10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA 10.10.2007 Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perustuva palkka muodostuu vaatimusryhmittelyn

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelun ja työssäoppimisen i ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Pori 31.1.2012 1 KOULUTUSKORVAUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestöjen palkkausjärjestelmä ja uudistukset. Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja ylläpito työpaikoilla

Sosiaalialan järjestöjen palkkausjärjestelmä ja uudistukset. Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja ylläpito työpaikoilla Sosiaalialan järjestöjen palkkausjärjestelmä ja uudistukset Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja ylläpito työpaikoilla 1 Uudistuksen taustaa Neuvotteluosapuolet ovat tes-neuvotteluissa keväällä 2010 sopineet

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot