Uniuutiset 1/2013 YHTEYSTIEDOT. Sisältö UNISHOP. Helsingin Uniyhdistys ry Sitratori 3, Helsinki. sähköposti:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uniuutiset 1/2013 YHTEYSTIEDOT. Sisältö UNISHOP. Helsingin Uniyhdistys ry Sitratori 3, 00420 Helsinki. sähköposti: uniliitto@uniliitto."

Transkriptio

1 1

2 Uniuutiset 1/2013 Sisältö Kansisivu 1 Yhteystiedot; Unishop 2 Pääkirjoitus; Ajankohtaista 3 Kevätkokoukset; Vertaistuki; Terapiaryhmät 4 Hotakaisen Uni; Jäsenkertomus 5 Jäsenkertomus 6 Levottomat Jalat Päivä; Toimistomme henkilöitä ja vieraita 7 Damaskos Pariisi Helsinki 8 Vaara vaanii väsyneitä 9 Unettomuuden lääkkeetön hoito työterveyshuollossa 10 Pitkäkestoisen unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen malli 11 Tempur ilmoitus 12 JULKAISIJA: Uniliitto ry Sitratori Helsinki Y-tunnus: Puh.: sähköposti: internetissä: LEVIKKI: 5000 kpl Paino ja taitto: KTMP ISSN JAKELU: Jäsenistö, sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat, työterveysasemat, apteekit ja Uniliiton postituslistalla olevat neurologit, tutkijat, terveydenhoitohenkilöt ja muita asiasta kiinnostuneita. LEHDEN TOIMITUS: Päätoimittaja: Pentti Fri Toimituskunta: Pentti Honkanen, Susan Pihl ja Rose-Marie Kjellberg. Taitto: Anne Teisseire TEKNISET TIEDOT: Väri: 4/4 Lehden koko: A4 Lehden laajuus: sivua LEHDEN ILMESTYMISAJAT: Uniuutiset 2/2013 ilmestyy kesäkuussa. MATERIAALIEN TOIMITUSAJAT: Uniuutiset 2/ mennessä MAINOKSET JA MATERIAALI: Mainoskoot: 1/1 sivu on A4 (+ bleedit 3mm) 1/2 sivua vaaka 184x133 1/2 sivua pysty 90x272 1/4 sivua vaaka 184x64 1/4 sivua pysty 90x13 PANKKIYHTEYS: FI MAKSUEHTO: 8 vrk Digitaalinen aineisto: PDF-tiedostona tai kuvauskelpoisina paperioriginaaleina sisältäen tekstityyppi- ja 4-värimääritykset. Kuvat paperikopioina, dioina tai tiedostoina tulosteineen. Helsingin Uniyhdistys ry Sitratori 3, Helsinki Puh: sähköposti: YHTEYSTIEDOT Levottomat Jalat Restless Legs ry Sitratori 3, Helsinki Puh: sähköposti: Suomen Unettomat ry Sitratori 3, Helsinki Puh: sähköposti: Vantaan Uniyhdistys ry Sitratori 3, Helsinki Puh: sähköposti: Suomen Uniapneayhdistys ry Sitratori 3, Helsinki Puh: sähköposti: Suomen Narkolepsiayhdistys ry PL 93, Lahti, gsm sähköposti: Pirkanmaan Uniyhdistys ry c/o Tampereen Seudun Vertaiskeskus ry Mustanlahdenkatu 19, Tampere Puh. (03) Satakunnan Uniyhdistys c/o Satakunnan Yhteisökeskus Isolinnankatu 16, Pori Puh Turun Uniyhdistys ry Pintelikatu 1, Littoinen Puh gsm UNISHOP Uniliitto palvelee jäsenistöään välittämällä uneen liittyviä tuotteita. Tempur tuotteista jäsenalennuksesi on 10 % Philips Respironics, ResMed ja Weinmann maskeja Torkkupeitto-Rentoutus-ja Uni-CD Terve Uni ja Unikoulu aikuisille M. Partinen ja M. Huovinen Unen Taidot Susan Pihl ja Anna-Mari Aronen Lisätietoja: Kyselyt ja tilaukset Uniliiton toimistolta: Sitratori 3, 4. krs, Helsinki / Puh.: / Toimitus tapahtuu suoraan toimittajalta, joka perii toimituskulut. 2

3 PÄÄKIRJOITUS AJANKOHTAISTA Hyvät ystävät, Talven selkä alkaa taittua, kaamos vähenee ja aurinkoiset päivät lisääntyvät. Mikä voisikaan antaa enemmän uskoa elämään ja tulevaan. Uni on tärkeimpiä voiman lähteitämme ja unesta huolehtiminen antaa mahdollisuuden päivittäiseen jaksamiseen. Unesta huolestuminen taas voi pilata koko olemisen. Unilääkkeet eivät ole ratkaisu unettomuuteen ja uudet lääkkeettömät vaihtoehdot ovat antaneet usealle unipotilaalle apua. Levottomat jalat oireyhtymän kansainvälisen nimen vaihtaminen Restless Legs Syndromesta Willis-Ekbom diseaseksi on edistynyt viime vuosina. Jäsenkyselymme mukaan emme ole vielä muuttamassa levottomat jalat yhdistyksen nimeä Willis- Ekbom sairaudeksi. Nimen muuttamisasiassa voitte ottaa kantaa Uniliiton Facebook sivuilla tai sähköpostilla. Uniapnean hoito ei ole lainkaan edes tyydyttävällä tasolla. Resurssien puute näkyy pidentyneinä odotusaikoina ja myös potilaiden hoidon seuranta on liki unohtunut. Uniapneetikko ei jaksa itse seurata hoitoaan ja häntä viedäänkin kuin pässiä narusta. Laitteen käyttötunnit otetaan ylös ja sillä hyvä. Uniapnea sairauden seuranta ja muutokset hoidon tarpeesta jäävät tyystin potilaan omalla kontolla. Yleisöluennot Sleep School - Biomedicum Helsinki Sleep school is open to all students and seniors who are interested in the basic mechanisms of sleep. Theme: Evolution of Sleep 27.3 klo 15 Katja Valli: Evolutionary theories on dream function: Practical implications 24.4 klo 15 Henna-Kaisa Wigren: Fish in evolution 29.5 klo 15 Tiina Paunio: Epigenetic mechanisms in adaptation to the environment- an evolutionary perspective Lectures in a small group will take place at the Institute of Biomedicine, Department of Physiology (meeting room), Biomedicum Helsinki, Haartmaninkatu 8 at 3pm on Wednesdays, once a month. Participation in the program gives one credit per year. All sleep researchers welcome! If you have any questions, contact Tarja Stenberg at: Oma uniapneani on muuttanut matkan aikana muotoaan sentraaliseksi ja laitehoito sen mukaisesti. Minua harmittaa suuresti, ettei jalan laskimotukoksesta aiheutuneen keuhkoambolian jälkihoitoon ja uuden laskimotukoksen ehkäisemiseksi loppuelämäkseni määrättyjä reisipituisia tukisukkia saa kunnan terveyspalveluina, vaan ne täytyy itse kustantaa. Kustannus on kuitenkin useita satoja euroja vuositasolla. Uniliiton toiminta on vilkastunut ja ryhmät toimivat aktiivisesti eri paikkakunnilla. Tietoa eri tapahtumista on saatavilla Uniliiton verkkosivuilta ja tästä lehdestä. Nyt tarvitaan lisää vapaaehtoistoimijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan jäsentoimintojamme, koska meidän vanhempien toimijoiden voimat alkavat hiipua. Uniliiton tunnettavuus on lisääntynyt ja se tuo uusia haasteita ja tehtäviä. Nyt kaikki mukaan junaan se on liikkeellä ja kaikille halukkaille löytyy tekemistä eri toiminnoissa Tule mukaan kehittämään Uniliittoa ja sen jäsenjärjestöjä. Tarvitsemme lisää vapaaehtoistoimijoita hoitamaan ja edistämään asioitamme. Pentti Fri Uniliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Vireysviikon luennot Helsingin Aikuisopisto Töölöntullinkatu 8, Helsinki Luentosali 102 Keskiviikkona klo "Mitä on hyvä uni?" Uniterapeutti Susan Pihl (Suomen Unettomat ry:n puheenjohtaja) Torstaina klo "Väsymys ja väsymyksen vaikutuksista vireyteen" FRMS ohjaaja Päivi Saarijärvi (Vitalgo) Perjantaina klo "Uni ja valo unihäiriöiden hoidossa" Ylilääkäri Timo Partonen (THL) klo "Nukun yöni hyvin. Ravinnon vaikutus jaksamiseen ja uneen" Ravintoterapeutti Miia Inkeroinen (Nutrimia) 3

4 KEVÄTKOKOUKSET Kevätkokoukset pidetään Uniliiton toimistolla (Sitratori 3, 4. krs Helsinki). Kokouksissa käsitellään liiton ja yhdistyksien sääntöjen mukaiset asiat. Tervetuloa! Helsingin Uniyhdistys ry:n kevätkokous pidetään klo 11:00 Suomen Unettomat ry:n kevätkokous pidetään klo 11:30 LJ RLS ry:n kevätkokous pidetään klo 12:00 Vantaan Uniyhdistys ry:n kevätkokous pidetään klo 12:30 Suomen Uniapneayhdistyksen kevätkokous pidetään klo 13:00 Uniliitto ry:n kevätkokous pidetään klo 13:30 Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Helsingissä Kerran kuukaudessa Uniliiton toimistolla Seuraavat tapaamiset: ma klo 17 ja ma klo 17 Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisillat Tampereella Jokaisen kuukauden kolmas keskiviikko klo 17 Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa Mustanlahdenkatu Tampere. Lisätietoja: Matti Mustajärvi Vahvistanet osallistumisesi toimistolle puhelimitse: tai sähköpostilla: viimeistään VERTAISTUKI Unitupa pääkaupunkiseudulla Unitupa on tarkoitettu kaikille unihäiriöistä kärsiville. Uniliitto on saanut Ray:n toiminta-avustusta unihäiriöistä kärsivien syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vertaistukiryhmät ehkäisevät syrjäytymistä tehokkaasti, koska yhteisöllisyys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaikilla on ryhmässä vapaa sana. Vertaistukiryhmässä on mahdollisuus jakaa uniongelman herättämiä ajatuksia ja tunteita muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Tapaamisten tarkoituksena on antaa mahdollisuus tutustua muihin samankaltaisista ongelmista kärsiviin. Ryhmäläisillä on mahdollisuus vaihtaa yhteystietoja ja olla yhteydessä toisiinsa myös tapaamisten välillä, jolloin vertaistuki on puhelinsoiton päässä joka päivä. Päivämäärät ja kellonajat ovat sovittavissa, kuitenkin niin, että ke - pe klo välisenä aikana. Tapaamiset voisivat olla esimerkiksi kaksi kertaa kuukaudessa tai harvemmin. Aloituskuukausi voisi olla tammi-helmi- tai maaliskuu. Jos kiinnostuit ota yhteyttä uniliittoon puhelimitse: tai sähköpostilla: Helsingin Unitupa Uniliiton toimisto Sitratori Helsinki Lisätietoja: (Mika Huhtakangas) Seuraava tapaaminen: to klo 14 Vantaan Unitupa Vapaa-ajankeskus Viola Orvokkirinne Vantaa Lisätietoja: (Eero Eronen) Seuraava tapaaminen: ke klo TERAPIARYHMÄT Pääkaupunkiseudulla terapiaryhmät unettomuudesta kärsiville henkilöille jatkavat keväällä. Aloitamme keväällä ilmaiset ryhmätapaamiset uniapneasta kärsiville henkilöille. Ryhmien tavoitteet: - Opastaa ja auttaa unettomia henkilöitä parantamaan elämänlaatuaan korjaamalla uniongelmia - Löytää vertaistukea. Lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Ryhmien toiminta: Käyntikertoja on 6 ja osallistujien lukumäärä on 5-8 henkilöä/ryhmä. Tapaamiset tapahtuvat noin 2 viikon välein. Jos olette kiinnostuneita osallistumaan ryhmään, voitte ottaa yhteyttä Uniliittoon puhelimitse (ark. klo 10-16) : tai sähköpostilla : Huom! Ilmoittautuminen on sitova. Kirjoita Uniuutisiin! Kerro oma tarinasi tai mielipiteesi vaikka nimimerkillä. Lehtemme kaipaa jäsentemme kirjoituksia, joten tartu kynään rohkeasti! Tarinan voi kirjoittaa kirjeitse (Uniliitto ry - Sitratori Helsinki) tai lähettää sähköpostitse meille Käymme kirjoituksen läpi ja muokkaamme sitä tarvittaessa. 4

5 Kelan etuuksien muistilista Uniliiton jäsenille Vuosi 2013 tuo merkittäviä muutoksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Esimerkit: Muutoksia lääkekorvauksiin Sairausvakuutus korvaa osan asiakkaalle määrätyn lääkkeen kustannuksista perus- tai erityiskorvauksena. Helmikuun 2013 alusta lääkkeiden peruskorvaus alenee nykyisestä 42 %:sta 35 %:iin ja alempi erityiskorvaus 72 %:sta 65 %:iin Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyy ennallaan. Yksityisen sairaanhoidon korvauksissa siirrytään uuteen korvausjärjestelmään vuoden 2013 alussa. Korotukset sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismääriin Minimipäiväraha nousee 22,96 eurosta 23,77 euroon arkipäivältä. Tarkista oikeutesi! Katso tai soita Kelaan Sairastaminen > Puh.: Sairaanhoitokorvaukset, lääkekorvaukset, matkakorvaukset, sairauspäiväraha ja erityishoitoraha HOTAKAISEN UNI Unet ovat mielenkiintoisia. Mutta minkälaisia unia muut ihmiset näkevät? Me-lehden kolumnisti, kirjailija Kari Hotakainen näki unta seteleistä. Setelit kannattelivat raajarikkoa ja avasivat astmaattisen hengityksen, setelit kuljettivat ihmisiä teatteriin, oopperaan ja kirjastoon, setelit silittivät sotilaan lakanat ja pyyhkivät opettajan liitutaulun, kirjoittaa Hotakainen. Eikä siinä vielä kaikki: setelit saivat aikaan sairaalan. Setelit kahahtivat tyhjille tonteille, ja kohta siinä oli sairaala. Setelit korjasivat särkyneitä luita ja asettivat tyynyjä potilaiden päiden alle, asemaan ja palkkatasoon katsomatta. Herättyään Hotakainen tajusi heti, miten tulkita unta: setelit olivat verorahoja. Toivotaan, että näitä verorahoja riittää sekä kirjailijan uniin että hyviin tarkoituksiin myös vuonna Teksti: Pentti Honkanen Lähde: Me-lehti 12/2012 JÄSENKERTOMUS Minun levottomat jalkani On 1990 luvun loppupuoliskon arkiaamu. Takana on erittäin levoton ja huonosti nukuttu yö. Olin ollut liikkeellä lähes koko yön. Heti kun asetuin sänkyyn, jalkoja piti liikutella ja vatkata kaiken aikaa, oli kummallisia tuntemuksia lantioista jalkapohjiin saakka. Olin aivan ihmeissäni; mitä tämä on? Tunsin itseni muuten aivan terveeksi ja ajattelin, että kyseessä on ehkä jokin iskiashermon aiheuttama vaiva. Se oli ensimmäinen kosketus RLS- oireyhtymään, josta en tiennyt silloin mitään. Kului monta vuotta ja mitään oireyhtymään viittaavaa ei juuri esiintynyt, unohdin koko asian. On vuosi 2002 ja erittäin levoton ja tuskainen yö takana. Olin taas ihmeissäni ja muistin edellisen kerran saman ongelman. Yöllä ajattelin, että olenko tulossa hulluksi, vai mikä ihme minua vaivaa? Edessä oli kiireinen koulutuspäivä, olin hyvin väsynyt ja se varmaan näkyi myös ulospäin. Pidin koulutusta terveydenhuollon ammattiihmisille yhdessä erään neurologin kanssa. Lounastauolla hän kysyi minulta, olinko väsynyt? Kerroin hänelle koko episodin, myös aiemman tapauksen. Hän kuunteli ja kyseli vähän lisää ja kertoi vaivan olevan ihan todellisen (en siis ole tulossa hulluksi ) ja siihen olevan myös tehokkaita lääkkeitä. Hän kirjoitti minulle Sifrol-reseptin ja aloitin lääkityksen samana iltana. Lääkitys ei tehonnut odotetulla tavalla, vaan aiheutti moninkertaiset oireet, voimakkaan palelun ja levottomuuden ylä- ja alaraajoissa. Ajattelin, että minun pitää vain tottua lääkkeeseen, eihän mikään lääke auta heti. Jatkoin sinnikkäästi puolisen vuotta, koska minua pelotti; ellei tämä lääkitys auta, mitä sitten? Neurologi oli kertonut, että tämä lääke auttaa lähes kaikkia oireyhtymästä kärsiviä. Olin aika epätoivoinen; miksi tämä ei auta minun oireisiini? Jouduin olkapääleikkaukseen näihin aikoihin ja sain kipulääkkeeksi Tramal 50mg. Heti ensimmäisen kapselin oton jälkeen huomasin lämmön ja levon tunteen alaraajoissani; jalat olivat ikään kuin raskaat, lämpimät ja aivan hiljaiset. Ajattelin, että se oli kai vain sattumaa, mutta joka kerta lääkkeen oton jälkeen tunne oli samanlainen ja nukuin autuaan onnellista yöunta eikä oireilua esiintynyt päivälläkään. Vaiva invalidisoi minut Kipulääkityksen loputtua aloitin taas Sifrol-lääkityksen ja RLS- oireet olivat aivan hirveät. Vaiva invalidisoi minut totaalisesti. En voinut käydä teatterissa, elokuvissa tai tehdä lentomatkoja. Päiväsaikaan oireita oli myös, heti jos tein töitä koneella tai yleensä olin paikoillani. Vapaalla ollessani 5

6 en voinut kuvitellakaan ottavani päivänokosia, siitä ei tullut mitään. Sifrol-lääkityksestä ei minulle ollut toivottua apua, olin siitä nyt vakuuttunut. Otin yhteyttä lääkkeen määränneeseen neurologiin ja kerroin taas tarinani, myös Tramalin vaikutuksen oireisiini. Hän kertoi, että sitä on käytetty RLS- oireyhtymän hoitoon ja hän kirjoittaa minulle kokeeksi siitä reseptin: 50mg iltaisin. Lääke tehosi toivotulla tavalla. Olin siitä hyvin kiitollinen, koska elämäni oli todella kiireistä ja levollinen yöuni oli tarpeen. Sittemmin lääkitystä on jouduttu lisäämään 50mgx3. Jäädessäni eläkkeelle muutama vuosi sitten vaihdoin paikkakuntaa, mutta kyseinen neurologi oli edelleen lääkärini tässä asiassa. Minua mietitytti tämä Tramallääkitys, vaikka se tehosikin vaivaani, eikä siitä ollut mitään sivuvaikutuksia, olisin halunnut kokeilla jotain muuta lääkitystä. Pelkäsin, että jään jotenkin koukkuun tähän lääkkeeseen. Soitin neurologille keväällä 2009 ja sovin hänen vastaanotolle ajan tulevalle kesälle lääkityksen vaihtoa / kokeilua varten. En ehtinyt käydä vastaanotolla, hän kuoli ennen sitä aivan yllättäen ja moni asia jäi minua vaivaamaan ja selvittämättä. Esimerkiksi, miksi ja miten Tramal-lääkitys auttaa oireisiini? Mikä sen vaikutusmekanismi on juuri tähän oireyhtymään? Sehän luetaan opiaatteihin kuuluvaksi kipulääkkeeksi. Kiireisinä työvuosinani en tullut kysyneeksi asiasta, olin vain tyytyväinen, kun sain lääkkeestä avun. Tilasin ajan paikkakuntamme terveyskeskukseen, jos saisin sieltä apua asiaan. En saanut. Lääkäri oli sitä mieltä, että olen jo käyttänyt Tramalia niin pitkään, että olen kyllä jo koukussa lääkkeeseen. Saisin vain olla hyvilläni, kun on sellainen lääke löytynyt, joka auttaa. Läheskään kaikille ei löydy auttavaa lääkettä. Lääkäri myös sanoi suoraan, ettei hänellä ole osaamista lääkkeen vaihtamiseen, eikä hän oikein hallitse koko RLSoireyhtymää. Hän ei myöskään osannut kertoa, mihin Tramal-lääkityksen teho perustuu. Pitäisi hakeutua neurologin vastaanotolle. Näillä korkeuksilla ei ole yksityisvastaanottoa pitävää neurologia ja lähimmän keskussairaalan neurologille on pitkät jonot oikeita sairaita, sanoi terveyskeskuksen lääkäri. Tämä oli kuin isku vasten kasvoja. Tiedän, ettei tämä oireyhtymä aiheuta kuolemaa, mutta elämänlaatuun sillä on ratkaiseva merkitys. Pahimmassa tapauksessa se saa ihmisen eristäytymään, koska paikallaan olo on niin hankalaa, jopa mahdotonta ja kotona voi veuhtoa niin paljon kuin tarvis on, mutta julkisilla paikoilla ja vierailulla se on toivotonta. Kukaan, jolla itsellään ei ole kokemusta tästä vaivasta, ei voi ymmärtää ongelman hankaluutta ja laajuutta. En mielelläni puhu vaivasta kenellekään muulle kuin perheeni jäsenille. Välillä elän normaalisti Olen pärjännyt tällä Tramal-annostuksella hyvin. Välillä unohdan koko vaivan ja elän aivan normaalisti. Se edellyttää kuitenkin lääkkeen säännöllistä käyttämistä. Välillä on kuitenkin ajanjaksoja, jolloin tuntuu, ettei tämäkään lääkitys riitä ja joudun ottamaan ylimääräisen lääkkeen. Se pelottaa. En tiedä, miksi ajoittain tilanne on pahempi. Väsymys lisää levottomuutta, sen olen huomannut. Jäin eläkkeelle vähän ennen aikojani mieheni omaishoitajaksi, hän sairastaa myelomaa ja tarvitsee tällä hetkellä aika paljon apua. Joudun myös valvomaan enemmän ja ehkä se laukaisee tilanteen ajoittaisen pahenemisen. Minun oireyhtymäni aiheuttaa levottomuutta myös yläraajoissa hartioista lähtien jalkapohjiin saakka, joissa tuntemukset ovat moninaisia. Jalkateriä ja jalkapohjia paleltaa, aivan kuin jalat olisivat jääsangossa ja rikkoutunut jää pistelisi jalkapohjia. Se on ihan kamalaa. Jalat ovat kuitenkin aivan lämpimät. Palelen myös ihan kauttaaltaan, makaan monen peiton alla niin kauan kunnes tunnen lämmön palaavan ja se tapahtuu 1-2h kuluttua Tramalin ottamisen jälkeen. Olen silloin aivan toimintakyvytön. Myös kämmenissä on palelun ja kaikenlaisen pistelyn tunnetta. Pelkään kovin sitä, että nykyinen lääkitys lopettaa tehoamasta. Mistä saan apua? Lähimmän neurologin vastaanotolle on satoja kilometrejä matkaa, mutta jostakin minun on apua haettava tarvittaessa. Tunsin olevani turvassa silloin kun olin neurologin hoidossa. Vuosi sitten minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta ja niihin aikoihin myös RLS- oireilu oli todella hankalaa. Liekö niillä mitään yhteyttä, vai pelkkä sattuma? Ihmettelen kovasti, että en ollut aiemmin kuullutkaan mistään levottomat jalat oireyhtymästä, vaikka olen terveydenhuollon ammattilainen! Neurologi kertoi, että se on hyvin yleinen ja tavallinen vaiva. Olen luonnollisesti tutustunut asiaan myöhemmin ja tiedän suurin piirtein, mistä on kysymys. Olen ahdistunut siitä, että ilmeisesti oireyhtymä ei eläessäni helpota otettaan, ehkäpä pahenee entisestään. On ilmeistä, että kaikki lääkärit eivät tunne asiaa eivätkä ymmärrä ongelman hankaluutta. En tiedä mitä tekisin ilman lääkitystä; oireet ajavat aivan hulluuden partaalle ja pahimpina aikoina on mielessäni käväissyt jopa itsetuhoisia ajatuksen välähdyksiä, kun olen ollut aivan kestokykyni rajoilla useita vuorokausia. Onneksi tämän lääkityksen aikana on harvoin ollut niin pahoja päiviä ja öitä. Hankalat oireet, vipattavat jalat. Tiedän, että oireyhtymä on yleinen, jokainen oireilee omalla tavallaan ja kokemus on hyvin subjektiivinen. Välillä vain tuntuu, ettei kenelläkään ole näin kokonaisvaltaista levottomuutta, kuin minulla! A.V. 6

7 Hyvät Levottomat Jalat - RLS ry:n jäsenet! 23. syyskuuta 2013 vietetään Suomessa Kansainvälistä Levottomat Jalat Päivää. Tervetuloa osallistumaan ja antamaan ehdotuksia meille sähköpostitse: tai postilla: LJ-RLS ry - Sitratori Helsinki Tulkaa mukaan jakamaan tietoa yleisölle Levottomat Jalat oireyhtymästä, keräämään varoja ja auttamaan! TOIMISTOMME HENKILÖITÄ Jaana Honkonen Minkälaisia työtehtäviä sinulla on Uniliiton toimistossa? Aloitin työt Uniliiton toimistossa vuoden alussa. Työpaikka on tuttu, sillä olin täällä töissä muutama vuosi sitten. Toimistotöitä olen tehnyt parikymmentä vuotta muun muassa laskuttajana ja tilausten käsittelijänä huolintaliikkeessä. Uniliiton toimistossa työtehtäviini kuuluu esimerkiksi rekistereiden päivitykset ja tapahtumien järjestäminen. Nyt on talvi, mutta miten vietät kesälomasi? Perheemme menee kesäisin Kesälahdelle äitini kotipaikkaan. Mikään ei ole parempaa kuin juoda aamu kahvit aitan rappusilla! Aitassa nukahtaa myös hyvin lintujen lauluun. Ihan yksin emme siellä asu, sillä karhunpesä on joskus ollut 300 metrin päässä talosta. Joskus pelottaa lastenkin puolesta, sillä poikani on vasta 12-vuotias ja tytär 9-vuotias. Mitä harrastat? Meidän perheessä on aina pidetty burmakissaa. Nimensä mukaisesti se on kotoisen Burmasta nykyisestä Myanmarista, jossa näiden kissojen tiedetään asuneen temppeleissä. Osallistun Burmakissan Ystävät yhdistyksen toimintaan. Nyt meillä on kaksi burmakissaa Gine ja Gizi. Gine on jo 6-vuotias ja puhuu enemmän. Gizi on rauhallisempi ja vasta puolitoistavuotias. Gine on ehkä vähän varautunut, koska se tuli meille vasta muutama kuukausi sitten. Teksti: P. Honkanen; kuvat: J. Honkonen ja P. Savolainen TOIMISTOMME VIERAITA Helsingin Uniyhdistyksen jäsen Juha Karsikas Minkälaista uniapnean oireista olet kärsinyt? Olen kuorsannut pienestä pitäen, ja niinpä kurkku oli aina aamuisin kipeä. Vireystilani oli jatkuvasti niin huono, että töiden jälkeen minun piti mennä pariksi tunniksi nukkumaan. Sen lisäksi vaimo kertoi hengityskatkoksistani. Miten hoito alkoi? Hakeuduin useampaan otteeseen työterveyslääkärin vastaanotolle. Hän piti kuorsausta sosiaalisena ongelmana ja ehdotti vaimolle korvatulppia. Miten sait oikean diagnoosin? Olo ei parantunut. Vuoden 2003 loppupuolella sain ylipuhuttua saman työterveyslääkärin, joka sitten lähettikin minut suppea unipolygrafia tutkimukseen. Kun tutkimus oli tehty, tutkiva lääkäri lupasi ilmoittaa tuloksen seuraavalla viikolla. En päässyt laboratoriosta edes työpaikalle takaisin, kun lääkäri jo soitti ja kertoi diagnoosin: uniapnea. Sain CPAP-laitteen. Laitteen hinta oli tuolloin 1000 euroa ja maksoin sen itse. Viikon käytön jälkeen tunsin voivani paremmin, ja puolen vuoden päästä olin jo aika hyvässä kunnossa. Myöhemmin tulin mukaan Uniliiton toimintaan. Pentti Frin avustuksella sain myös kostuttimen CPAPlaitteeseeni. Se on auttanut paljon. Mistä olet saanut vertaistukea? Olen käynyt Uniliiton järjestämissä Unitupavertaistukiryhmissä. Hakeuduin myös KELAn kuntoutukseen ja pääsin Anttolan Hoviin uniapneakoulutukseen. Siellä tutustuin muihin, joilla on sama sairaus. Vertaistuesta on ollut paljon apua. Minkälainen on kuntosi nyt? CPAP-laitteen käytön johdosta vireystila on hyvä. Olen tottunut ajatukseen, että tämän laitteen kanssa on vain elettävä. Miten pidät huolta kunnostasi? Paino pyrki jossain vaiheessa nousemaan. Mutta sain painosta pois 15 kiloa. Ajan työmatkat polkupyörällä Helsingin Vuosaaresta Malminkartanoon, ja niinpä 7

8 pyöräilyä kertyy sulan maan aikana 6-7 tuntia joka viikko. Talvella käyn uimassa avannossa. Mitä mieltä olet unihäiriöiden hoidosta Suomessa? Hoito on varmaan parantunut ainakin HUS:in alueella. Mutta tutkimuksiin kannattaa hakeutua oma-aloitteisesti vaikka yksityislääkärin kautta, jos epäilee unihäiriötä. Hoito alkaa, kun diagnoosi on saatu. Näetkö hyviä unia vai painajaisia? Näen hyviä ja huonoja unia tilanteen mukaan. Huonoja unia tulee, jos unirytmi menee rikki. Minkälaista vapaa-ajan toimintaa harrastat? Asun Vuosaaressa Helsingissä. Taloyhtiöömme on tulossa putkiremontti. Olen hallituksen puheenjohtaja ja remontti teettää töitä. Järjestötoimintaan osallistun Rastilan talviuimareissa. Teksti ja kuva: Pentti Honkanen UNIAPNEA Damaskos Pariisi Helsinki laajaa polygrafiaa vuodesta 1985 lähtien, kertoo Adel Bachour. Unihäiriöiden hoidosta Adel Bachour kiinnostui Antoine- Béclère sairaalassa, joka sijaitsee Clamart kaupungissa, Pariisin lähiössä. Sairaalassa tehtiin laaja polygrafia tutkimuksia kolme kertaa viikossa. Tulosteet saimme siihen aikaan paperille printattuina liuskoina. Samaa laboratoriota käytettiin sekä aikuisten että lasten tutkimuksiin, mikä aiheutti paljon erikoisjärjestelyjä. Jos potilaalla todettiin uniapnea, hoito aloitettiin saman tien. Lääkärin uransa Adel Bachour aloitti jo 23-vuotiaana vuonna 1981, jolloin hän valmistui lääkäriksi Damaskoksen yliopistossa. Syyriassa oli pakollinen asevelvollisuus kuten Suomessakin, ja niinpä hän toimi lääkärinä Syyrian armeijassa kaksi vuotta. Armeijan jälkeen Adel Bachour halusi erikoistua. Hän muutti Pariisiin 1983 ja valmistui Pariisin yliopistossa keuhkosairauksien erikoislääkäriksi. Sairaala- ja erikoislääkärinä Adel Bachour työskenteli sitten Ranskassa kymmenen vuotta, kunnes muutti perheineen Suomeen vuonna Ranskassa hankittu keuhkosairauksien erikoislääkärin pätevyys ei kuitenkaan riittänyt Suomessa. Niinpä Adel Bachour suoritti vaadittavat lisäopinnot Tampereen ja Helsingin yliopistossa saadakseen luvan toimia Suomessa laillistettuna lääkärinä ja myöhemmin keuhkosairauksien erikoislääkärinä. Vuosi 1996 oli merkittävä virstanpylväs Adel Bachourin uralla. Meilahden sairaalaan rakennettiin unilaboratorio, ja siitä pitäen hän on työskennellyt unilaboratorion lääkärinä. EL Adel Bachour suomalaisten uniapneetikkojen avuksi Meilahden sairaalan uniklinikka toimii Iho- ja allergiasairaalassa, joka sijaitsee mäen päällä. Jalkaisin saapuva potilas saa kavuta ylös jyrkähköä tietä, mikä panee hänet ehkä puuskuttamaan. Unilaboratorion erikoislääkäri Adel Bachourilla, on pitkä kokemus uniapnean hoidosta: Meilahden unilaboratorio täyttää kansainväliset vaatimukset, ja vuosittain teemme noin 500 laajaa polygrafiaa, Adel Bachour kertoo. Itse olen tehnyt yli Antoine-Béclère sairaalassa alkanut kiinnostus unihäiriöiden hoitoon vain vahvistui vuosien kuluessa. Vuonna 2004 Adel Bachour väitteli Helsingin yliopistossa lääketieteen tohtoriksi uniapnean tutkimuksesta ja hoidosta. Mitä uutta siis on odotettavissa uniapnean hoidossa? Uniapnean hoitoon ei uusia lääkkeitä Adel Bachourin mukaan ole tulossa markkinoille lähivuosina. Lääkkeiden kehitystyö kestää kauan. Viiden vuoden kuluessa tuskin tulee uutta suun kautta nautittavaa lääkettä uniapnean hoitoon. Niille potilaille, joille CPAP-laite ei sovi, kokeilemme suukojeen eli hammaskiskojen käyttöä. Suukojeiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina. 8

9 Uniapnealle altistaa muun muassa tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, ylipaino, nenän tukkoisuus, epäsäännöllinen unirytmi ja rakenteellinen vika ylähengitysteiden alueella. Painon pudotus auttaa uniapneasta kärsivää ylipainoista potilasta. Jos potilaalla on keskivaikea tai vaikea uniapnea, niin laihtuminen normaalipainoon auttaa merkittävästi. Joka toinen toipuu uniapneasta, joka toinen ei - laihtumisesta huolimatta, mutta uniapnean vaikeusaste pienenee. Mutta laihtumisella on myös vaikutusta potilaan muuhun terveydentilaan. Potilas voi kärsiä uniapnean lisäksi sydämen rytmihäiriöstä, hankalahoitoisesta sokeritaudista tai verenpaineesta. Laihtumisen seurauksena näiden tautien lääkityksen annostusta voidaan monesti vähentää. Adel Bachourin mielestä ihmisten pitäisi panostaa unen laatuun. Hyvä vuode maksaa vähän verrattuna kodin muihin hankintoihin. Omat valinnat ratkaisevat kuitenkin vielä enemmän: alkoholia ei kannata juoda ennen nukkumaan menoa, eikä riidellä. Makuuhuoneen pitäisi olla hyvin tuuletettu, ja sen lämpö sopiva. Hyvä uni virkistää ja auttaa jaksamaan, korostaa Adel Bachour. Päiväunet kannattaa ottaa, jos siihen on mahdollisuus. Pohjoismaissa päiväuniin suhtaudutaan eri tavalla kuin Välimeren maissa, joihin Syyriakin kuuluu. Kun on kuuma, ihmiset vetäytyvät sisätiloihin lepäämään. Näin valveilla olo rytmittyy kahteen osaan. Kukaan ei pidä päiväunia laiskurin merkkinä. Päiväunien tulisi olla kuitenkin lyhyet. Puoli tuntia, tunti korkeintaan, muuten yöuni häiriintyy. Haastattelu päättyy. Adel Bachour jää tarkastelemaan laajan polygrafian tuloksia. Sen hän on tehnyt tuhansia kertoja, ensin printattuina paperitulosteina Pariisissa ja nyt tietokoneen näytöltä Helsingissä. Niinpä potilas voi nukkua hyvillä mielin CPAP-laitteensa kanssa. Hänen asiansa on osaavissa käsissä. Teksti ja kuva: Pentti Honkanen CPAP CPAP-laite puhaltaa sieraimiin ilmaa letkun ja nenämaskin kautta. Ilma kulkeutuu ylähengitysteihin pitäen ne kevyellä paineella auki. Uniapneetikot käyttävät laitetta yöllä nukkuessaan. Nimitys tulee sanoista Continuous Positive Airway Pressure. SUPPEA- JA LAAJA POLYGRAFIA Unihäiriöiden tutkimusmenetelmiä. Suppealla polygrafialla rekisteröidään muun muassa potilaan hengitysliikkeet, hengitysilman virtaus, kuorsaus, sydänsähkökäyrä sekä veren happikyllästeisyys. Laajalla polygrafialla rekisteröidään edellisten lisäksi muun muassa aivosähkökäyrä ja silmän liikkeet. VÄSYMYYS Vaara vaanii väsyneitä Haluaisitko istua lentokoneessa, jonka ohjaamossa kuski nuokkuu? Tuskinpa. Mutta hyvää vireyttä tarvitsevat muutkin kuin lentokoneiden kapteenit. Päivi Saarijärvi liittyi Uniliiton jäseneksi heti, kun sai tietää meistä. Eikä ihme, sillä hänen yrityksensä Vitalgo taistelee väsymystä vastaan hyvän unen puolesta. Kiinnostukseni väsymysriskien hallintaan perustuu omaan kokemukseeni vuorotyöstä, kun toimin lentoliikenteen valvojana, kertoo Päivi Saarijärvi. Väsymys johtaa vaaratilanteisiin ja virheisiin ja niihin ei kaikissa ammateissa ole kerta kaikkiaan varaa. Henki voi mennä, joko oma tai toisten tai molempien. Henki myös menee, sillä joka vuosi maanteillä kuolee muutama kymmenen suomalaista nimenomaan autokuljettajan nukahtamisen seurauksena. Lentäjien ja autokuljettajien lisäksi vireää mieltä kaipaavat esimerkiksi kirurgit, joiden pitäisi toki olla veitsenteräviä nimenomaan työaikana. Vitalgon palvelut on tarkoitettu yrityksille. Veitsenterävyydestä ei luulisi olevan haittaa Atrian teurastamossa, Nesteen öljynjalostamolla tai Fortumin ydinvoimalassa, mutta Vitalgon konsultoinnista hyötyvät erityisesti ne yritykset, joissa työt tehdään epäsäännöllisinä työvuoroina. Palvelut Päivi Saarijärvi toteuttaa käyttämällä kansainvälisesti hyväksyttyä Fatigue Risk Management System eli väsymysriskinhallinta -menetelmää. Konsultoinnin lopputuloksena yritys saa käyttöönsä tietoa, koulutusta, mittareita ja hyviä käytäntöjä, joiden avulla työntekijöiden vireystila pysyy turvallisella tasolla vuorokauden kaikkina aikoina. Laki ja työehtosopimukset eivät työntekijöiden vireyttä takaa. Avainasemassa lopputuloksen kannalta on ymmärrys väsymyksen aiheuttamista riskeistä ja työvuorojen suunnittelu. Usein työehtosopimuksen ja työaikalain mukaan laadittu työvuorolista ei ota huomioon työn kuormitusta, levon ajoitusta eikä elimistön vuorokausirytmiä. 9

10 Vuorokaudenaika ei saisi vaikuttaa työvireyteen. Kuitenkin fysiologiamme ja vuorokausirytmimme vaikuttavat mitä suurimmassa määrin toimintaamme, kertoo P. Saarijärvi. Vireys virkistää myös firman tulosta. Toimistossa harva pääsee vahingoittamaan itseään tai sivullisia, mutta kyllä tietotyöläisen työn tulos paranee, jos järki juoksee eikä seiso. Virkeä tekee työnsä paremmin, kun töitä on ensin järjestetty uudelleen. Myös yrityksen kustannukset alenevat, kun tapaturmia, toimintakatkoja ja sairauspoissaoloja sattuu harvemmin. Siksi työntekijöittensä vireystilan hallinta on yritykselle sijoitus eikä kustannus. Ja tekeehän virkeä mieli hyvää ihan vaikka parisuhteelle kotona töiden jälkeen. Teksti: Pentti Honkanen; kuva: Vitalgo Lisätietoa: Tutkimukseen osallistui 33 henkilöä, jotka jaettiin 5-8 hengen ryhmiin. Kullekin unettomalle hoito käsitti seitsemän ryhmäkäyntiä ja yhden yksilökäynnin. Ryhmien vetäjinä toimivat työterveyshuollon hoitajat, jotka olivat saaneet tehtävään kaksipäiväisen koulutuksen. Ryhmätapaamisten aikana käsiteltiin muun muassa elämäntapojen ja nukkumistottumusten merkitystä unettomuuden näkökannalta. Vetäjän tehtävänä oli neuvoa ja ohjata ryhmän toimintaa. Hoitomalli tuotti tulosta Ryhmähoito tuotti tulosta. Potilaiden nukahtamisviive lyheni, nukkumisaika piteni ja unen tehokkuus sekä virkistävyys paranivat. Unilääkkeiden runsas käyttö väheni selvästi. Unilääkkeitä vähintään kolme kertaa viikossa käyttäviä oli tutkimuksen alussa 23 prosenttia osallistujista. Kuuden kuukauden kuluttua seurannassa tämä osuus oli supistunut kahdeksaan prosenttiin. Kliinisesti merkittävästä unettomuudesta kärsi ennen hoitoa 92 prosenttia ja kuuden kuukauden kuluttua enää 46 prosenttia osallistujista. Lisäksi heidän ahdistus- ja masennusoireensa vähenivät merkittävästi. UNETTOMUUS Unettomuuden lääkkeetön hoito työterveyshuollossa Unipilleri ei ole enää ainoa ratkaisu Hyvällä unella on keskeinen merkitys ihmisen hyvinvoinnille sekä toiminta- ja työkyvylle. Toistaiseksi kuitenkin vain pienellä osalla unettomista on mahdollisuus saada lääkkeetöntä hoitoa. Eräs saksalainen unitutkija arvioi, että vain yksi prosentti kaikista unettomista saa suositusten mukaista lääkkeetöntä hoitoa, kertoo terveyspsykologian erikoispsykologi Heli Järnefelt Työterveyslaitokselta. Vuonna 2008 Työterveyslaitos ja Yleisradio ryhtyivät yhteistyöhön. Työterveyshuollon tutkimusryhmä sovelsi ryhmähoitoa Yleisradiossa työskenteleviin unettomiin potilaisiin. Potilaat olivat Yleisradiossa säännöllistä päivätyötä tekeviä työntekijöitä. Kriteerinä oli vähintään kolme kuukautta kestänyt ei-elimellinen unettomuus. Tutkimuksessa saatiin näyttöä siitä, että työterveyshuollon hoitajilla on lyhyenkin perehdytyksen jälkeen edellytykset antaa ryhmähoitoa vaikuttavasti. Suomessa unettomuuden ryhmähoitoa on käytetty vasta jonkin aikaa. Työterveyslaitoksen suositus on, että ryhmäkäyntejä on kuusi kertaa. Useimmiten se riittää. Yksilökäynti voidaan varata potilaalle tarpeen mukaan. Hoitomalli on rantatutunut Suomeen Englannista ja Kanadasta. Ryhmähoito sopii suurimmalle osalle, mutta ei kaikille. Jotkut eivät esimerkiksi halua käsitellä unettomuuttaan muiden kuullen, kertoo Heli Järnefelt. Hoitomalli on kustannustehokas, koska 5-8 potilasta voidaan hoitaa samalla kertaa. Ryhmän vetäjät voidaan myös pienin kustannuksin perehdyttää tehtäväänsä. Mutta ennen kaikkea unettomuudesta kärsivä potilas saa myös lääkkeetöntä apua ja ryhmässä myös vertaistukea tilanteeseensa. Tutkimusryhmä on selvittänyt hoitomallin soveltuvuutta myös epäsäännöllistä työaikaa tekevien unettomuuden hoidossa ja tulokset näyttävät lupaavilta myös näissä ryhmissä. Teksti: Pentti Honkanen; kuva: Työterveyslaitos. 10

11 Unettomuus voi pitkittyä haitallisten nukkumistottumusten, elämäntapojen ja uneen liittyvien ajatusten seurauksena. Ne lisäävät kokonaisvaltaista ylivireyttä, joka on ikään kuin unettomuutta käynnissä pitävä moottori. Unettomuuden valveajan seuraukset voivat omalta osaltaan ylläpitää haitallisia tottumuksia ja uneen liittyviä huoliajatuksia. Pitkäkestoisen unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen malli (mukailtu Charles Morinin mallista) Lähde: Järnefelt H., Hublin C. (toim.); Työikäisten unettomuuden hoito; Työterveyslaitos

12 12

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 7.10.2011 Heli Järnefelt. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 7.10.2011 Heli Järnefelt. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Unettomuuden lääkkeetön hoito - kokemuksia unettomuuden ryhmähoidosta työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen perjantaimeeting 7.10.2011 Heli Järnefelt 7.10.2011 Mitä unettomuus on

Lisätiedot

Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti

Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti Heli Järnefelt, psykologi Työterveyslaitos Unettomuus työterveyshuollossa Unettomuus työterveyshuollossa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Unettomuuden lääkkeetön hoito avoterveydenhuollossa

Unettomuuden lääkkeetön hoito avoterveydenhuollossa Unettomuuden lääkkeetön hoito avoterveydenhuollossa Heli Järnefelt PsL, terveyspsykologian erikoispsykologi Luennon aiheet Unettomuuden lääkkeettömän hoidon tutkimukset, hoitosuositukset ja mallit Lääkkeettömän

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea Uniapnea Nauti taas 2015 Koninklijke Philips N.V. Kaikki oikeudet pidätetään. Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tavaramerkit ovat Koninklijke Philips N.V. (Royal Philips) tai

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Uniapnean arviointiopas: selvitä sairauden riskisi a Ylset merkit ja oireet b Mikä on uniapnea?

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Oireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet

Oireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet a Uniapnean ylset merkit ja oireet Usmmat ihmiset vät tiedä, onko hllä uniapnea. Sairauden huomaa usn vuodekumppani, joka havaitsee oireet. Oireet päivällä Nukahtelu kesken rutiinitoimien Päänsärky aikaisin

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Hengitystukihoidon laitetyypit

Hengitystukihoidon laitetyypit Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ Etene painamalla linkkejä kartalla vastaa kysymyksiin ja selvitä Lähtö Miten menee? Työeläkekuntoutus Kotona ELÄKKEELLEEKÖ? Työeläke vakuuttaja Töissä Mitä Vaihtoehtoja?

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Uniuutiset 3/2015. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti. Kansikuva: Marjut Saresvaara

Uniuutiset 3/2015. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti. Kansikuva: Marjut Saresvaara Uniuutiset 3/2015 Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Kansikuva: Marjut Saresvaara Uniuutiset 3-2015 SISÄLTÖ Kansisivu...1 Sisältö - Yhteystiedot - Unishop...2 Päätoimittajalta In Memoriam...3 Vertaistuki

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Unipoli Oy Sivu 1/6 UNIKYSELYKAAVAKE Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Nimi: Henkilötunnus:

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg)

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UNIKYSELY Lukekaa koko kysymys ennen vastaamista. Valitkaa sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitkää

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

1. 2.4.2014 Messukeskus, Helsinki

1. 2.4.2014 Messukeskus, Helsinki Uni & Unettomuus 1. 2.4.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 Miten toimii hypnoosi ja rentoutus unihäiriöiden hoidossa? 2014 TEEMAT: Riippuvuutta ja toleranssin kehittymistä aiheuttamaton lääkehoito miten toteutan?

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot