LPY. Vastuulliset. terveyspalvelumarkkinat. Eduskuntavaalit 2011: Onko kuntien paikka markkinoilla?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LPY. Vastuulliset. terveyspalvelumarkkinat. Eduskuntavaalit 2011: Onko kuntien paikka markkinoilla?"

Transkriptio

1 LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 1/2011 Onko kuntien paikka markkinoilla? HUS:n suunnitelmat hämmästyttävät Terveydenhuollon Robin Hood -ilmiö Vastuulliset terveyspalvelumarkkinat Eduskuntavaalit 2011: Puoluejohtajat vastaavat

2 Kuinka jakselet? Autamme hoitamaan sinunkin terveyttäsi. Tieto on tuottanut terveyden- huoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa. tieto.fi Knowledge. Passion. Results.

3 Pääkirjoitus Terveydenhuollon Robin Hood -ilmiö Keskustelu ja kirjoittelu Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä on ollut viime aikoina kiitettävän vilkasta, mutta harmillisen yksipuolista. Valitettavinta on ollut se, että aiheesta kirjoitetaan kovin usein virheellisiin tietoihin ja asenteellisiin musta tuntuu -näkemyksiin pohjautuen. Yksityistä terveydenhuoltoa on kritisoitu milloin mistäkin. Välillä tuntuu siltä, että Suomen terveydenhuollossa olisi kaikki hyvin ja kansalaiset olisivat terveitä, jos meillä ei olisi yksityistä terveydenhuoltoa. Yksityinen terveydenhuolto aiheuttaa eriarvoisuutta, harjoittaa kermankuorintaa, on syyllinen julkisen sektorin henkilöstöongelmiin, yksityinen terveyspalvelu on kallista, alan yksityiset yritykset investoivat liikaa ja tarjoavat ylimääräisiä palveluja sekä nauttivat yhteiskunnan tukea. Joidenkin mielestä yksityinen terveydenhuoltosektori on syyllinen jopa terveydenhuollon sähköistämisen ongelmiinkin. Kaikkiin edellä mainittuihin väitteisiin on helppo esittää tilastoihin ja faktatietoihin perustuvia vastaväitteitä, joilla voidaan todistaa kyseiset väittämät vääriksi. Tilanpuutteen vuoksi en voi tässä pääkirjoituksessa kaikkia virheellisiä väitteitä korjata. Yksityiset terveyspalveluyritykset eivät saa yritystukea sairaanhoitovakuutuksen muodossa. Sairaanhoitovakuutuksella tuetaan asiakasta, jos hän syystä tai toisesta valitsee yksityisen palveluntuottajan. Lainsäädännöllä on siis haluttu tarjota kansalaisille mahdollisuus valita eri tuottajien joukosta hänelle parhaiten soveltuva palvelu. Sairaanhoitovakuutuksen korvaustasoa ei ole korotettu yli 20 vuoteen. Tämä on johtanut siihen, että yksityisen palvelun valitsevan omavastuuosuus on nykyisin keskimäärin 75 prosenttia. Jäljelle jäävän 25 prosenttia rahoittavat puoliksi vakuutetut eli sairausvakuutusmaksujen maksajat ja valtio. Verorahoitteisen tuen osuus on siis hyväksytyistä Kela-korvattavista taksoista 12,5 prosenttia. Vastaavasti julkisen sektorin terveyspalvelun valinneen kansalaisen palvelujen käyttöä tuetaan yli 90-prosenttisesti verorahoituksella. Vuonna 2009 lääkärinpalkkioista sekä tutkimuksista ja hoidoista maksetut sairaanhoitovakuutuskorvaukset olivat yhteensä 145 miljoonaa euroa. Tästä valtion osuus oli siis 77,5 miljoonaa euroa. Samana vuonna vastaavista terveyspalveluista kertyi valtiolle ns. piilevää arvonlisäveroa 124,6 miljoonaa euroa. Yksityinen lääkäripalveluyritystoiminta on siis jo tältä osin julkistalouden näkökulmasta lähes 50 miljoonan euron nettomaksaja. Yksityisen sektorin palveluntuottajat maksavat myös kiinteistöveroa sijaintikuntiinsa Sairaanhoito- vakuutuksella tuetaan asiakasta - ei yritystä. sekä tuloksestaan veroa, jota tuloutuu sekä kunnille että valtiolle. Yksityiset lääkäripalveluyritykset rahoittavat siten julkisen sektorin toimintaa, josta suuren osan muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Usein väitetään, että yksityisiä terveyspalveluja käyttävät vain varakkaat ihmiset. Jos näin olisi, voitaisiin perustellusti väittää, että yksityisessä terveydenhuollossa on kyse nykypäivän Robin Hood -ilmiöstä: lääkäripalveluyritykset ottavat rikkailta ja jakavat köyhille - valtiolle ja kunnille! Toivon Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia ja keskustelua herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa! Ismo Partanen Toiminnanjohtaja 3

4 Kaikki palvelut saman katon alta. Pulssista. Lääkäripalvelut Laboratoriopalvelut Kuvantamispalvelut Sairaalapalvelut Työterveyspalvelut Tutustu palveluihimme osoitteessa Vaihde p. (02) Lääkäriasema Pulssi Humalistonkatu 9 11 Turku P-halliin ajo Rauhankadulta

5 Sisältö 1/11 26 Mitä terveydestä hallitusohjelmaan? Puolueet vastaavat. Tässä numerossa: Erilaiset alv-käytännöt vääristävät kilpailua Kustannukset läpinäkyviksi LPY vastustaa HYKSin Oy:n perustamista Sairaanhoitovakuutus korvaa vähemmän kuin ennen Kunnat markkinoilla - miksi? Arvojen mies: Sakari Alhopuro Tavoitteena vastuulliset terveyspalvelumarkkinat Kari Varkila haluaa luvan innovoida Eläkeikä kaipaa lisää joustoa, ei nostoa Puoluejohtajat tentissä Laboratorioalan edelläkävijä palvelee sekä yksityistä että julkista sektoria Työterveys on yrityksen etu Stubb: Terveydenhuollosta vientivaltti LPY Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, Päätoimittaja: Ismo Partanen, Mäkelänkatu 2 A, Helsinki, puh Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, tuottaja: Leena Roskala , tässä numerossa: Susanna Alanen, Julia Hannula, Susanna Kallama Kannen kuva: Dreamstime Muut kuvapankit: FutureImageBank 5

6 Sensori Mitä enemmän investointeja, sitä suurempi on arvonlisäveron aiheuttama kilpailuvääristymä. Erilaiset alv-käytännöt syrjivät yksityistä sektoria Koska terveyspalveluiden arvonlisäverokanta on nolla, eivät alan yritykset voi vähentää palvelujen tuottamiseen käytettyjen hyödykkeiden sisältämiä arvonlisäveroja myyntihintoihin sisältyvästä arvonlisäverosta. Tämä aiheuttaa alalle niin sanottua piilevää arvonlisäveroa. Alv-järjestelmä tasapuoliseksi Markkinoilla toimivat kunnalliset palveluntuottajat ovat erilaisessa asemassa, koska kunnallinen palveluntuottaja voi saada palautuksen omiin hankintoihinsa sisältyvästä arvonlisäverosta. Palautusmenettely koskee kuntia ja kuntayhtymiä sekä niiden liikelaitoksia. LPY vaati asian korjaamista jo viime vaalien alla. Hallitusohjelmaan kirjattiinkin, että piilevästä arvonlisäverosta sekä arvonlisäverojärjestelmien erilaisuudesta aiheutuvat kilpailuvääristymät selvitetään. Selvitykset jäivät kuitenkin tekemättä. LPY tilasi yhdessä Terveyspalvelualan Liiton ja Helsingin kauppakamarin kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon piilevää arvonlisäveroa koskevan selvityksen vuonna Selvitys on nyt päivitetty vuoden 2009 toteutuneilla luvuilla. Suurempi kuin sava-korvaukset Selvityksen mukaan piilevä arvonlisävero on vajaat kahdeksan prosenttia sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten liikevaihdosta. Toimialakohtaiset erot ovat suuria, sillä piilevää arvonlisäveroa kertyy paljon mittavia investointeja vaativilla toimialoilla. Osuus oli korkein laboratorio- ja kuvantamispalveluissa, sairaaloissa, hammaslääkäripalveluissa sekä asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa, kuten lasten ja nuorten laitoshuollossa. Rahamääräisesti sosiaali- ja terveysalan yritysten piilevä arvonlisävero oli 310 miljoonaa euroa vuonna Arvio piilevästä arvonlisäverosta ei sisällä järjestöjen toimintaa. Järjestöillä on suuri merkitys etenkin sosiaalihuollossa. Jos järjestöjen osuus piilevästä arvonlisäverosta on samaa luokkaa kuin niiden osuus palvelutuotannosta, nousee koko yksityisen sektorin laskennallisen piilevän arvonlisäveron määrä 460 miljoonaan euroon. 6 LPY 1/11

7 Tiesitkö, että... kunnalla on lakisääteinen vastuu järjestää tiettyjä sosiaali- ja terveyspalveluita ja useita vaihtoehtoja tuottaa ne. Yksityisen sektorin piilevä arvonlisävero yli 300 miljoonaa Toimiala Kohdeyrityksiä, lkm Liikevaihto, milj. euroa Piilevä alv, milj. euroa Terveyspalvelut ,6 237,0 7,9 laboratoriopalvelut 82 60,7 7,6 12,5 kuvantamispalvelut 36 31,9 3,5 11,1 sairaalapalvelut ,3 15,2 8,6 hammaslääkärit ,9 43,3 8,0 lääkäriasemat ,8 98,3 7,8 fysioterapiapalvelut ,0 11,5 5,1 sairaankuljetus ,5 9,1 7,6 muut terveyspalvelut ,5 48,5 8,3 Sosiaalipalvelut ,6 74,8 6,8 asumisen sisältävät palvelut ,2 53,4 7,1 avohuollon palvelut ,4 21,4 6,0 Yhteensä ,2 311,8 7,6 Piilevä alv/ liikevaihto, % Lähde: Piilevän arvonlisäveron laskennallinen osuus sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten liikevaihdosta toimialoittain 2009 (Lähde: Verohallinnon ja PRH:n tilastot; Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Sujuvampia hoitopolkuja Keskeisimpien työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien hoidossa tarvitaan sujuvampia hoitopolkuja. Hoidon, kuntoutuksen ja työhön paluun tukitoimien viiveitä on saatava lyhenemään, ilmenee työterveyshuoltotyöryhmän loppuraportista. Työryhmän tehtävänä oli laatia työterveyshuollon kehittämistä, työterveyshuollon valtakunnallista kattavuutta ja työkyvyttömyysprosessia koskevia ehdotuksia. Työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi työryhmä ehdottaa, että pientyöpaikkojen ja yrittäjien mahdollisuuksia hankkia joustavasti työterveyshuollon palveluja tulisi lisätä. Työryhmä ehdottaa työterveyshuollon koulutuksen kehittämiseksi toimenpiteitä, joilla turvataan työterveyshuollon henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Toiminta- ja työkyvyn arvioinnin osaamista tulee vahvistaa terveydenhuollon peruskoulutuksessa. Raportti luovutettiin maaliskuun alussa toimeksiantajana toimineelle peruspalveluministeri Paula Risikolle ja pääministeri Mari Kiviniemelle. Kolmikantaisen työterveyshuoltotyöryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Vesa Rantahalvari. Ryhmän työ oli jatkoa johtaja Jukka Ahtelan työelämäryhmälle, jonka toimenpide-ehdotuksia valmistelemaan perustettiin keväällä 2010 kolme työryhmää. 7

8 Sensori LAADUKASTA LABORATORIOPALVELUA HOIDON TUEKSI Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Laboratoriopalveluita tarjoava johtava suomalainen keskuslaboratorio. Muualla sanottua Pystyäksemme kehittämään suomalaista terveydenhuoltoa potilaan parhaaksi tarvitsemme siihen kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten hyvää ja rakentavaa yhteistyötä. Suomen Lääkäriliiton puheenjohtaja Timo Kaukonen, Lääkäripäivien avajaispuhe Laboratoriopalvelut kattavat kaikki merkittävimmät kliinisen laboratorioalan osa-alueet: Doping-, huumausaine- ja lääkeaineanalytiikka Genetiikka Kliininen kemia Kliininen mikrobiologia Patologia Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n toimipaikat Läpinäkyvät kustannukset takaavat reilun pelin Nihtisillankuja 1 Vaihde ESPOO Höyläämötie HELSINKI Sumeliuksenkatu 18 B (2.krs) TAMPERE Raumantie HELSINKI Albertinkatu OULU Perinteisen toimintamallin mukaan kuntapalvelut on pyritty tuottamaan kuntien omana toimintana. Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi palvelurakenteita tulee kuitenkin uudistaa. Yksityistä palvelutuotantoa tarvitaan välttämättä julkisen rinnalle. On tärkeää, että palvelujen erilaisten tuotantotapojen vertailu perustuu todenmukaisiin laskelmiin. Näin myös lopputulos vastaa todellisuutta. Palvelujen kehittäminen edellyttää, että kuntapalvelujen kustannusten läpinäkyvyyttä lisätään. Yksityisen sektorin osallistuminen kunnan palvelutuotantoon lisää läpinäkyvyyttä. Julkiselle sektorille aiheutuvia kustannuksia laskettaessa ei aina osata ottaa huomioon kaikkia todellisia kuluja, joita tietyn palvelun tuottamisesta syntyy. Esimerkiksi erilaisia piilokuluja, kuten vuokria, voi jäädä laskelmista pois tai tuotannossa tarvittavalle pääomalle ei lasketa edes kohtuullista tuottoa. Elinkeinoelämän Keskusliitto

9 Tiesitkö, että... myös yrittäjäjärjestöt ovat huolissaan kuntien elinkeinotoiminnan leviämisestä jatkuvasti uusille toimialoille. Reilu kilpailu kunniaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) suunnittelee yksityissairaalan perustamista. Tämän yksityissairaalan alustava liiketoimintasuunnitelma oli HUS:n hallituksen käsittelyssä helmikuussa Hallitus päätti jatkaa asian valmistelua. Suunnitelmaa ainutlaatuisesta yksityissairaalasta perustellaan julkisten investointien tehokkaammalla käytöllä ja avainhenkilöstön sitouttamisella sairaanhoitopiiriin. Molemmat sinänsä hyvät ja kannatettavat tavoitteet ovat saavutettavissa helpommalla ja riskittömällä tavalla. Sairaanhoitopiiri voisi suorittaa osan palveluhankinnoistaan niin, että kilpailutuksen voittanut yritys olisi velvollinen tuottamaan kyseiset palvelut HUS:n tiloissa ja laitteilla. Henkilöstön sitouttamiseen on käytettävissä erilaisia henkilöstöpolitiikan keinoja työilmapiirin parantamisesta sekä työaikajärjestelyistä suorite- ja tavoitepalkkioihin. HUS lisää byrokratiaa Perustamalla yrityksen, joka osallistuu avoimille markkinoille verorahoituksen turvin, HUS aiheuttaa kilpailuvääristymiä ja vaarantaa oman perustehtävänsä toteuttamista. Kyseisen yksityissairaalan liiketoimintasuunnitelmasta selviää, että sen toimintaan liittyvät kustannukset eivät kohdistu täysimääräisesti perustettavalle yhtiölle. On hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, erottaa toisistaan suunnitellun yksityissairaalan ja sairaanhoitopiirin omaan toimintaan liittyvät kulut. Näiden kulujen erillään pitäminen aiheuttaisi merkittäviä lisäinvestointeja muun muassa tietojärjestelmiin ja hallintoon. Yksityiskäytön vakuuttaminen sekä vuokra-, henkilöstö- ja materiaalikustannusten oikea kohdentaminen on erittäin haastavaa ja kasvattaa hallinnollisia kustannuksia. Verorahat tukevat alihinnoittelua HUS:n suunnitelman ilmeisenä vaarana on, että yksityissairaalalle muodostuu perusteettomia etuja jo markkinoilla toimiviin yrityksiin nähden. Nämä kilpailuedut mahdollistavat alihinnoittelun, jota käytännössä tuetaan verovaroin. Perusteettomat kilpailuedut johtavat tuotantoresurssien väärään kohdentumiseen ja suosivat tehottomuutta. HUS:n omistajakuntien ja veronmaksajien etu ei voi olla se, että verorahoitteinen sairaanhoitopiiri laajentaa toimintaansa yksityiselle sektorille ja vääristää kilpailua. Sairaanhoitopiirin on syytä keskittyä oman perustehtävänsä toteuttamiseen sekä jättää yritystoiminta ja kilpailu markkinoilla toimivien yritysten tehtäväksi. Miksi LPY vastustaa? Yhtiö aiheuttaa 1. kilpailuvääristymiä, koska pääomistaja HUSkuntayhtymä voi tarjota yhtiölleen perusteettomia etuja muihin yrityksiin nähden. Vaikka HYKSin Oy maksaisi kaikki käyttökulut täyskorvausperiaatteella, jää sille käytännössä muun muassa konkurssisuoja ja muita paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta. HYKSin Oy:n toiminta voi jopa 2. heikentää sairaanhoitopiirin hoitotakuun toteuttamista. Yritys tavoittelee HUS:n toimitiloihin asiakkaita, jotka eivät kuulu hoitotakuun piiriin: ulkomaiset asiakkaat ja monet yksityisasiakasryhmät. Päiväkirurgiapotilaiden vuodepaikoista on jo nyt pulaa. HYKSin Oy aiheuttaa eriarvoisuutta 3. henkilöstön keskuudessa. Vain murto-osalle HUS:n henkilöstöstä tarjotaan mahdollisuus lisäansioihin HYKSin Oy:ssä. 9

10 Sensori Uudelta lainsäädännöltä odotetaan paljon Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän loppuraporttia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta odotetaan maaliskuun lopussa. Loppuraportissa on tarkoitus esitellä malli, jolla Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon heikkoudet ja uhat voitetaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä muodostuu kolmesta osasta: järjestämisvastuu, tuotanto ja rahoitus. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuuseen liittyy verorahoituksen merkittävä osuus. Julkiselle sektorille kuuluvat poliittiset arvovalinnat siitä, mitä sosiaali- ja terveyspolitiikalla tavoitellaan, sekä päätökset siitä, miten ja mihin palveluihin verorahoitusta kohdennetaan. Palvelujen tuotanto täytyy erottaa järjestämisvastuusta. Silloin palvelujen tuottajat, sekä julkiset että yksityiset, kilpailevat asiakkaista palveluillaan, niiden hinnalla, laadulla ja saatavuudella. Ideaalitilanteessa rahoitus kulkee asiakkaan mukana ja siten asiakkuus ohjaa palvelujen tuotantoa. Jos järjestämisvastuussa olevalla organisaatiolla, jonka rahoitus on turvattu verotusoikeudella, on myös omaa ei-eriytettyä tuotantoa, ei synny kannusteita arvioida tehtyjen tuotantoratkaisujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta samalla tavalla kuin aidossa kilpailutilanteessa, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen. STM:n työryhmän tehtävänä on turvata mallissaan kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto kuntarakenneratkaisuista riippumatta. LPY:n mielestä on erittäin tärkeää, että palvelujen järjestämisvastuussa oleva julkinen sektori mahdollistaa erilaiset tuotantotavat ja hyödyntää niitä järjestämisvastuuta toteuttaessaan. Tavoitteina pitää olla yhdenvertaisuus, asiakaskeskeisyys, vaikuttavuus, kustannustehokkuus sekä alan vetovoimaisuuden säilyttäminen. Kokonaan toinen asia on, mitä näillä kulloinkin tarkoitetaan ja miten kunkin termin merkitystä korostetaan. Sisältyykö esimerkiksi asiakaskeskeisyyteen asiakkaiden aitojen valintamahdollisuuksien kehittäminen ja turvaaminen? LPY totesi työryhmän väliraportista antamassaan lausunnossa, että työryhmän on tärkeää löytää omassa valmistelutyössään yhteinen näkemys siitä, mihin uudistuksilla ja kehittämistyöllä pyritään. Lääkäripalveluyritykset ry haluaa jatkossakin olla mukana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja rahoitusta koskevassa lainvalmistelutyössä. Järjestelmämme muodostuu kolmesta osasta: järjestämisvastuu, tuotanto ja rahoitus. Tuotanto täytyy erottaa järjestämisvastuusta. 10 LPY 1/11

11 Tiesitkö, että... hoitojonot näkyvät aiheutuneina menoina ja työkyvyttömyyseläkkeinä sekä työntekijöille menetettyinä palkkoina. Uudistuksia kaivataan Hallituksen on tehtävä rakenteelliset uudistukset, joiden tavoitteena on julkisen talouden tuottavuuden ja kestävyyden merkittävä lisääminen määrittelemällä aikaisempaa selkeämmin valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen suhde terveydenhoito- ja vanhuspalveluissa. Tämä mahdollistaa uusien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta hyödyntävien rahoitusmallien kehittämisen. Kansalaisille on nykyistä huomattavasti selkeämmin kerrottava, milloin ja millaisiin julkisiin palveluihin he ovat oikeutettuja. Finanssialan Keskusliiton tavoitteet hallituskaudelle Sava-korvauksessa selkeä korotuspaine Sairausvakuutuskorvauksiin käytettävä raha koostuu puoliksi valtion osuudesta ja puoliksi verotulojen sairausvakuutusmaksuista. Ylivoimaisesti suurin osa sairausvakuutuskorvauksista kuluu Kelakorvattaviin lääkkeisiin. Toiseksi eniten korvataan matkakustannuksia. Vasta sen jälkeen tulevat hammaslääkäreiden ja lääkäreiden palkkiot sekä lääkäreiden määräämät tutkimukset ja hoidot, kertoo Kelan Terveysosaston osastopäällikkö Elise Kivimäki. Kunta ja kuntalainen hyötyvät Elise Kivimäki korostaa, että sairausvakuutuskorvaus on kansalaisille tärkeä asia. Se säästää myös kunnan rahoja. Korvaus edesauttaa yksittäisen ihmisen valinnanvapautta ja hoitoon pääsyn helppoutta. Julkisella sektorilla puolestaan säästyy rahaa ja aikaa, kun yksityinen hoitaa osan käynneistä. Myös jonot lyhenevät, Elise Kivimäki sanoo. On väärin luulla, että sairausvakuutuskorvaus houkuttelisi lääkäreitä yksityiselle puolelle. Lääkärinpalkkioihin kuluva osa koko korvauspotista on niin pieni, ettei yksityislääkäreiden määrä sen vuoksi kasva. Mihin suuntaan? Sairausvakuutuskorvauksen tulevaisuus näyttää vielä tässä vaiheessa avoimelta. Keskustelua terveydenhuoltojärjestelmän uusista rahoitusmalleista käydään kiivaana. Näkemyksiä ja mielipiteitä on monia. Vielä ei voida sanoa, muuttuuko sairausvakuutuskorvausjärjestelmä suuntaan tai toiseen, Elise Kivimäki toteaa. Uudistustarve on kuitenkin olemassa. Koska sairaanhoitovakuutuksen korvaustasoa ei ole korotettu yli 20 vuoteen, on omavastuuosuus noussut jo 75 prosenttiin. Potilaan omavastuuosuus on korkea. Korvaustaso on jäänyt valitettavan paljon jälkeen kehityksessä ja tähän pitäisi saada muutos, Elise Kivimäki pohtii. Kallis yksityinen? Hyvin usein esitetään väite, että yksityinen terveydenhuolto on kallista. Tämä harhaanjohtava mielikuva saattaa johtua siitä, että käyttäessään julkisen sektorin terveyspalveluja asiakas näkee laskussaan vain omavastuuosuutensa. Käyttäessään vastaavaa yksityistä palvelua, hän näkee laskun kokonaissumman. Oikean hintatietoisuuden lisäämiseksi julkisella sektorilla tulisikin ilmoittaa asiakkaalle kyseisen palvelun tuotantokustannushinta ja ilmoittaa samalla, mikä osa laskusta kustannetaan verovaroin. Samalla palvelujen käyttäjä havaitsisi, mitä verorahoituksella saa. Sairausvakuutuskorvaukset vuonna 2009 Lääkkeet miljoonaa euroa Matkakustannukset 230 miljoonaa euroa Hammaslääkärin palkkiot 125 miljoonaa euroa Lääkärin palkkiot 74 miljoonaa euroa Tutkimukset ja hoidot 71 miljoonaa euroa YHTEENSÄ miljoonaa euroa 11

12 Kunnat markkinoille - miksi? Kunnat harjoittavat liiketoimintaa terveyspalvelumarkkinoilla enenevässä määräin. Kuntien omistamien liikelaitosten ja yritysten erityisasema liiketoiminnan harjoittajana aiheuttaa kilpailuvääristymiä ja häiritsee avointen markkinoiden kehittymistä. Mikä on kunnan rooli kasvavilla terveyspalvelumarkkinoilla? 12 LPY 1/11

13 Liikelaitosten yhtiöittämisen taustalla on hyviä tavoitteita: hakea tehokkuutta julkiseen hallintoon, kohdistaa kulut oikein, käyttää tehokkaammin verovaroja. Nyt on kuitenkin ajauduttu tilanteeseen, jossa julkisen sektorin toimijat työntyvät samoille markkinoille yksityisten yritysten kanssa. Kilpailutilanne ei ole reilu. Julkisomisteisella toimijalla on etuinaan muuan muassa ns. konkurssisuoja ja erilainen arvonlisäverojärjestelmä. Viime kädessä tilanteesta kärsii kuntalainen. Kun kilpailu ei toimi oikein, kustannukset nousevat, palveluiden laatu ja saatavuus heikkenevät sekä toiminnan tehokkuus kärsii. Kuntien vastuulla on palveluiden järjestäminen kuntalaisen kannalta järkevällä tavalla, muistuttaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Ihanteellinen tilanne on sellainen, jossa kunnan oma palvelutuotanto on tehokasta ja markkinoita hyödynnetään kilpailuttamalla ja käyttämällä palveluseteleitä. Hinta- ja laatusuhteeltaan paras taho tuottakoon palvelun. Kuntalaisen hoitoon pääsy on nopeaa ja helppoa. Potilaan valinnanmahdollisuuksia pitää ilman muuta parantaa, Medilaser Oy:n toimitusjohtaja Asko Koskinen sanoo. Lakia on muutettava Nykyinen kehityssuunta on huono ja sitä on muutettava. Yksi keino on lisätä kunnan tai kuntayhtymän hankintaosaamista. Tämä toteutuu, jos kunnan hankinnoista vastaavalla päättäjällä on lakiin perustuva velvollisuus kehittää markkinoita. Lainsäädäntöä on uudistettava tältä osin seuraavalla hallituskaudella, ehdottaa Jussi Järventaus. Hän huomauttaa, että palvelusetelilaki oli askel parempaan suuntaan. Viime aikoina on kuitenkin otettu taas askelta taaksepäin. Palvelusetelilainsäädäntöä on pystytty hyödyntämään hyvin. Vastaavanlaista kehittämistä on suotavaa nähdä muillakin osa-alueilla. Palvelusetelijärjestelmiä tulee edelleen kehittää ja niiden käyttöä laajentaa. Kuntayhtymien tai liikelaitosten toimintaa on säädeltävä tehokkaammin. Oikeudenmukaista olisi muuttaa kuntien omistamat liikelaitokset osakeyhtiöiksi, joita koskisivat samat kilpailusäännöt kuin muutakin markkinoilla toimivaa yritystoimintaa. Näillä osakeyhtiöillä ei saa olla ylimääräisiä kilpailuetuja, Asko Koskinen esittää. Nykyiset yhtiöittämissuunnitelmat eivät tuo kilpailuneutraliteetin eivätkä ainakaan kuntalaisen kannalta oikeaa ratkaisua. Kun ajatus liikelaitoksen yhtiöittämisestä herää, on syytä viheltää peli hetkeksi poikki ja selvittää järjestelmäl- Kun kilpailu ei toimi oikein, kustannukset nousevat, palveluiden laatu ja saatavuus heikkenevät sekä toiminnan tehokkuus kärsii. Vastakkainasettelusta päästävä eroon Kunnan ensisijainen tehtävä on palvelujen järjestäminen. Kunnan perustehtäviin kuuluu myös luoda elinkeinoelämälle edellytyksiä. Näiden kahden tehtävän on oltava sopusoinnussa, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Jussi Merikallio. Yksinkertaistamalla ja yleistämällä luodaan helposti turhaa vastakkainasettelua yksityisen ja julkisen sektorin välille. Kilpailuvääristymät eivät tietenkään ole suotavia, eikä pitäisi luoda rakenteita, jotka mahdollistavat vääristymiä. Terveyspalvelumarkkinat on kuitenkin niin moniosainen alue, ettei sitä voi käsitteellisesti ajatella. Siten yksiselitteisen mallin luominen on mahdotonta. Meillä on aloja, joilla kunnan omistama yhtiö voi toimia horjuttamatta markkinoiden balanssia ja joissa kysymys kilpailuneutraliteetista on varsin rajallinen. Tällainen alue on esimerkiksi päivystyksen toiminta. Toki on olemassa myös alueita, joilla kilpailuneutraliteetin säilyttämisessä on oltava erityisen tarkkana, Merikallio toteaa. Terveyspalveluiden kenttä on kompleksinen eikä kuntien omien yhtiöiden perustaminen välttämättä aina horjuta kilpailuneutraliteettia. Kuntayhtiö voi mennä alueelle, jossa muuta kilpailua ei ole. Silloin yhtiöittämispeikko on turha pelko. Pitääkö vastakkainasettelua olla? Mielestäni sitä pitäisi kaikin keinoin häivyttää. Kunta on instituutio, jolle ei ole väliä, tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen puoli. Kunnan ainoa intressi on, että väestö saa parhaat mahdolliset palvelut, Jussi Merikallio huomauttaa. Hänen mielestään palveluseteli ja onnistuneet ulkoistamiset ovat hyviä esimerkkejä siitä, että julkinen ja yksityinen puoli voivat toimia yhteistyössä. 13

14 Smartum_LPYlehti_ilmoitus_ indd :41:43 Kunnan täytyy keskittyä siihen, että palvelut tuotetaan laadukkaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Asko Koskinen Medilaser Oy Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät lisesti, onko tarpeelle jo olemassa yksityisiä markkinoita, Jussi Järventaus sanoo. Katsottava ikkunasta ulos Asko Koskinen on katsellut terveyspalvelumarkkinoita molemmilta puolilta. Kuntapuolella ajattelu valitettavan usein pyörii lukujen ympärillä eikä aina muisteta katsoa ikkunasta ulos, mitä ulkopuolella oikeastaan tapahtuu, hän toteaa. Kunnan tärkeä tehtävä on järjestää terveyspalvelut ilman, että sen toiminta häiritsee markkinoita. Kunnan täytyy keskittyä siihen, että palvelut tuotetaan laadukkaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Palveluiden kilpailuttamisen lisääminen, Kela-korvauksen tason nosto, palvelusetelin käytön lisääminen ja kilpailuneutraliteetin säilyttäminen ovat keinoja terveen markkinatilanteen saavuttamiseen. Myös rahoitusrakennetta pitäisi arvioida uudelleen, aprikoi Asko Koskinen. Terveet markkinat ovat kunnankin etu. Toimijoiden välinen terve kilpailu vaikuttaa positiivisesti palveluiden laatuun ja saatavuuteen sekä kustannustehokkuuteen. Kun palveluntarjoajia tulee lisää, myös palvelutarjonta Avaimet käteen -palveluseteliratkaisu Smartum palveluseteli on yksinkertainen ja kustannustehokas ratkaisu. Sähköinen palveluseteli on läpinäkyvä, seurattava ja hallinnollisesti helppo asiakkaille, kunnille ja palveluntuottajille. Tyytyväisiä kumppanikuntia on yli 20. Smartum palveluseteliä vastaanottaa 150 sosiaalija terveysalan palveluntuottajaa ympäri Suomen. Tutustu palveluseteliin: palveluseteli

15 laajenee. Kunta ja kuntalainen hyötyvät vaikutuksista. Edellytyksenä on kuitenkin toimivat markkinat ilman monopoleja, Jussi Järventaus painottaa. Kipupisteet löytyvät avoimella keskustelulla. Yksityisen ja julkisen vuoropuhelu tarpeen Ongelmiin on tartuttava yhdessä. Tällä hetkellä vallitsee kiusallista ja turhaa vastakkainasettelua julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Yksityisen ja julkisen sektorin täytyy pyrkiä avoimeen ja reiluun pelisääntökeskusteluun. Nyt on kerta kaikkiaan löydettävä se järkevä keskusteluyhteys, joka vie oikeasti asioita eteenpäin, Asko Koskinen painottaa. Pitkään kunnan virkamiehenä talousarvioita tehnyt Asko Koskinen tietää mistä puhuu. Tiedän, että jokaisen kunnan- tai kaupunginjohtajan suurimpana huolena on ajatus, kuinka saada rahat riittämään ja kuntalaisten palvelut säilymään. Jostain on löydyttävä foorumi, jossa palveluntarjoajat päätyvät yhteistyöhön päättäjien kanssa. Oma kokemukseni on, että kuntasektorin avautuminen on hyvin rajallista. Eivätkö päättäjiä kiinnosta yksityisen sektorin tarjoamat mahdollisuudet, hän pohtii. terveys- ja sosiaali palveluiden huippuosaamista Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvostetuin yksityinen terveyden huolto- ja sosiaalipalveluiden tuottaja Suomessa. Valtakunnallinen palveluverkostomme tarjoaa monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille. tutustu laajaan palvelutarjontaamme osoitteessa ja ota yhteyttä p

16 Tärkeintä on auttaa Ihmisten auttaminen on kaikkein tärkeintä, sanoo lääkintöneuvos Sakari Alhopuro. Perheen kokemukset Thaimaan tsunamissa muistuttivat jälleen kerran elämän tärkeimmistä arvoista.

17 Hyvän palvelun yksinkertaisin kaava löytyy vuorisaarnasta uskonnollisuudesta riippumatta. Tehkää siten, miten toivotte ihmisten tekevän teille. Pulssissa olemme halunneet kouluttaa henkilökunnan niin, että he toimivat asiakkaiden kanssa samoin kuin kyseessä olisi oma äiti tai isä, veli tai sisko. Sakari Alhopuro on turkulaisen Lääkäriasema Pulssin perustaja. Hän uskoo, että esimiesten tärkeä tehtävä on auttaa alaisiaan kasvamaan lähimmäisen rakkauteen. Sydämellisyys näkyy yhtiön logon lisäksi arvoissa: sydämellisyys on palvelua, joka on parhaimmillaan lämmintä, välittävää, aitoa, ystävällistä, kohteliasta ja empaattista sekä potilasta kunnioittavaa. Liika kiire tai ahneus voi vahingoittaa paitsi lääkäriasemaa myös koko yksityistä sektoria. Pitää muistaa, että ihmiset ovat tulleet hakemaan apua. Tulevaisuudessa eettiset ja moraaliset kysymykset korostuvat Sakari Alhopuron arvion mukaan entisestään. Yritysten kannattaa katsoa peiliin ja korjata, jos on jotain korjattavaa. Mielestäni yrityksen on tärkeää olla hyvä kansalainen kaupungissa ja tuntea yhteiskuntavastuunsa, sanoo Sakari Alhopuro. Yrityksen arvoja ovat paitsi sydämellisyys, myös potilaskeskeisyys, uusin tieto, taito ja tekniikka, luottamus, suunnitelmallisuus ja innostus työssä. Hyvä kaupunkikansalainen Pulssin panos hyvänä kaupunkikansalaisena näkyy paitsi työpaikkoina ja verotuloina, myös kulttuurin tukemisena. Lisäksi yritys lahjoitti yhteistyössä Rakennusliike Hartelan kanssa Turun kaupungille Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi 222 kirsikkapuuta kaunistamaan Aurajoen vartta. Älä kysy, mitä yhteiskunta voisi tehdä sinulle, vaan mitä sinä voisit tehdä yhteiskunnalle. Tämä on mielestäni tärkeä johtamisoppi, Sakari Alhopuro siteeraa presidentti Kennedyä. Kokemuksella ja näkemyksellä Sakari Alhopuro on yksityisen terveydenhoidon pioneerejä. Hän on nähnyt alan murrokset ja ollut muovaamassa alaa ja sen käytäntöjä. Luulin, että toiminta olisi ollut helpompaa, mutta tämä on ollut yhtä sotaa ja taistelua. Ala on äärimmäisen konservatiivinen eikä edelläkävijänä ole ollut helppo olla. Lääkäriasema Pulssi aloitti ensimmäisenä tai ainakin ensimmäisten joukossa mainonnan. Investoinnit kalliisiin laitteisiin olivat alkusysäyksenä markkinoinnin tarpeelle. Vaikka terveydenhoito on palvelu muiden joukossa, sen mainostaminen ärsytti monia. Media, viranomaiset ja Lääkäriliitto olivat kimpussa ja syntyneen keskustelun Hyvä yritys on hyvä kansalainen kaupungissa. myötä alalle päätettiin luoda mainonnan ja markkinoinnin ohjeet. Pääsin mukaan muovaamaan niitä ja vaikuttamaan alan käytäntöihin. Tänä päivänä kaikki toimijat alalla markkinoivat. Huoli eriarvoistumisesta Vuosien saatossa yksityinen terveyssektori ja Lääkäriasema Pulssi ovat muuttuneet. Potilasmäärät ovat lähes samoja, mutta toiminta on monipuolistunut. Potilasmäärien kasvua on jarruttanut Sakari Alhopuron mukaan ministeriön nuiva suhtautuminen alan kehitykseen. Sairauskuluvakuutusten rooli on nykyään tärkeämpi kuin Kelan korvaus. Kun aloitimme, Kela korvasi lääkäripalkkioista 60 prosenttia. Tällä hetkellä korvauksen taso on noin 25 prosenttia. Se on johtanut siihen, että terveydenhoito on eriarvoistumassa. Ennen yksityinen terveydenhoito oli mahdollista köyhällekin, enää ei juurikaan, Sakari Alhopuro harmittelee. Monipuolisuudesta kertoo se, että yrityksessä työskentelee noin 250 lääkäriä ja lisäksi muuta henkilökuntaa noin 300 henkeä. Potilaskäyntejä on vuosittain Ennen toiminta oli pääasiassa yleislääkäritasoista, nyt enimmäkseen erikoislääkäritasoista. Nykyään yksityissektorilla tehdään enemmän myös leikkauksia. Kehittyneet ja kalliit tutkimuslaitteet mahdollistavat huippudiagnostiikan ja hyvät hoidot, Sakari Alhopuro päättää. Pulssi on nykyään Turun suurin yksityinen lääkäriasema. Sen liikevaihto 27 miljoonaa euroa. Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro Lääkäriasema Pulssin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Lääketieteen lisensiaatti 1973 Lääketieteen ja kirurgian tohtori 1978 Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto 1991, alueellinen Entrepreneur of the Year palkinto 2009 Meksikon kunniakonsuli 17

18 Vastuulliset terveyspalvelumarkkinat Suomalainen hyvinvointijärjestelmä tarvitsee sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoita. Avainasemassa on yhteistyö. Lääkäripalveluyritykset ry on jäsenyritystensä edunvalvontajärjestö. Siksi eduskuntavaaleilta odotetaan paljon. Yhdistyksen puheenjohtaja, Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen heittää puolueille, kansanedustajaehdokkaille sekä äänestäjille yhteisen haasteen. Toiveeni on, että keskusteluissa pidetään mielessä tosiasiat ja yritetään hakea kestäviä ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja syyllistymättä liikoihin lupauksiin. Nyt on tärkeää yhdistää voimia eikä sortua vastakkainasetteluun, sillä sekä julkinen että yksityinen sektori ovat vastuullisia toimijoita ja molempia tarvitaan. Terveydenhuolto on toimialana suomalaisen hyvinvointivaltion ytimessä. Lääkäripalveluyritykset haluavat olla mukana rakentamassa hyvinvoivaa Suomea. Vastuullisuus näkyy lääkäripalveluita tarjoavissa yrityksissä hyvänä ja pitkäjänteisenä liiketoimintana. Vastuullisuus on kannattavaa yritystoimintaa ja asiantuntevaa palvelua. Se näkyy erinomaisena asiakaspalveluna, investointeina, toiminnan kehittämisenä, työpaikkoina ja 18 LPY 1/11

19 verojen maksamisena, luettelee Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Anni Vepsäläinen. Lääkäripalveluyritykset ry:n jäsenet ovat yksityisiä terveyspalveluita tarjoavia yrityksiä, jotka toimivat eri puolilla Suomea. Yhdistyksessä uskotaan, että tulevaisuuden mittavat haasteet palvelurakenteen uudistamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat ratkaistavissa palvelumarkkinoita kehittämällä. Yksityinen sektori voi yhdessä julkisen sektorin kanssa kestävällä ja vastuullisella toiminnalla kehittää kansantalouden kestävyysvajeeseen ratkaisuja, jotka sekä turvaavat että parantavat palveluiden laatua ja saatavuutta, arvioi Anni Vepsäläinen. Kun asiakas voi valita, se pakottaa tuottajat kehittämään palveluidensa laatua. Kansantalouden kestävyysvajeeseen tarvitaan ratkaisuja turvaamaan ja kehittämään palveluiden laatua ja saatavuutta. Järjestäminen ja tuotanto erikseen Yksityisten ja julkisten terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä edistää parhaiten palveluiden järjestämisvastuun ja tuottamisen eriyttäminen. Lainsäädäntö jo käytännössä erottaa nämä toisistaan, mutta kuntien käytännöt eivät vielä niin tee. Eriyttäminen on ydinasia, johon pitää tarttua nopeasti. Jos sama taho järjestää ja tuottaa palvelut, niin eteen tulee tilanteita, joissa palveluiden järjestäjä ei tuottajan ominaisuudessa voi toimia tilanteen mukaan aidon kriittisesti. Tämä systeemipäätös pitää saada kunnissa läpi, jotta voimme aidosti oppia toinen toisiltamme. Julkisen ja yksityisen sektorin hyvään yhteistyöhön ja työnjakoon on jo käytössä toimivia työvälineitä, kuten palvelusetelit ja sairaanhoitovakuutus. Terveydenhuollon palveluseteleitä hyödyntävien hankkeiden lista on vielä kovin lyhyt. Palvelusetelien käytön lisääminen ja aivan uudenlaisten tuotantotapojen hyödyntäminen on mahdollista koko Suomen mittakaavassa. Suunnitelmia on paljon, toivottavasti niitä rohjetaan viedä käytäntöön. Asiakas voittaa aina Anni Vepsäläinen korostaa, että sairaanhoitovakuutusjärjestelmä on vakuutus suomalaisille. Kela-osuus ei ole yritystuki, vaan se on vakuutuskorvaus asiakkaalle. Järjestelmä on osoittanut toimivuutensa. Sen hyvät perusperiaatteet kannattaa pitää mielessä: tarkoitus on tarjota valinnanmahdollisuuksia. Korvauksia on täsmennetty viimeksi vuonna 1989, joten järjestelmä ei ole siten enää ajan tasalla. Kun asiakas voi valita, se pakottaa kaikki tuottajat kehittämään palveluidensa laatua. Lopputuloksena asiakas voittaa aina. Hyvään asiakaspalveluun liittyy aina olennaisesti myös palvelujen saatavuus. Sujuvat palveluketjut ja nopea hoitoonpääsy ovat tärkeitä. Palveluiden on oltava lähellä ihmistä. Muutoksia kannattaa tehdä vahvuuksille. Olen sitä mieltä, että työterveydenhuollosta voi ottaa oppia myös perusterveydenhuollon kehittämisessä. Työterveydenhuollon maksajina toimivat työntekijät ja työantajat, joiden maksut Kela ohjaa työantajien valitsemille palveluntarjoajille. Parempia palveluita kaikille Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien kehittäminen on vastaus asiakastarpeisiin. Ihmiset ovat todella valveutuneita terveysasioissa. He haluavat panostaa omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Minun on vaikea ymmärtää kriittisiä mielipiteitä ja näkemyksiä siitä, että ihmiset haluavat valita palvelujen tuottajan ja käyttää varojaan omaan terveyteensä. 19

20 LPY:n vaalitavoitteet vuoden 2011 eduskuntavaaleihin Annetaan asiakkaalle oikeasti 1. mahdollisuus valita Asiakkaat osaavat valita. Palvelumarkkinat kehittyvät ja toimivat, kun asiakkaalla on aidosti mahdollisuus valita, mistä hän tarvitsemansa palvelun hankkii. Keinot: Sairaanhoitovakuutuksen korvaustason nostaminen ja palveluseteleiden hyödyntäminen. Sydämellisesti Tasapainoa kassanhallintaan Ulkoistamalla saataviesi hallinnoinnin Svealle säästät hallinnointikustannuksissa, nopeutat kassan kiertoa ja pienennät luottotappioriskiä. Tarjoamme joustavat ja tehokkaat ratkaisut liiketoimintasi parhaaksi. Palvelemme Sinua ja asiakkaitasi sydämellisesti ja ammattitaidolla. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää. Helsinki Sastamala Puh. (09) LPY esittää: Sairausvakuutusjärjestelmän kokonaisuudistus ja korvaustason nostaminen on otettava seuraavan hallituksen työlistalle samassa yhteydessä, kun tehdään päätöksiä terveyspalvelujen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Valtio kannustaa hallitusohjelmassaan kuntia palvelusetelijärjestelmien kehittämiseen ja hyödyntämiseen myös terveyspalveluissa. Turvataan kaikille palveluntuottajille 2. tasapuoliset toimintaedellytykset Toimivilla palvelumarkkinoilla tuottajat kilpailevat asiakkaiden suosiosta samoilla pelisäännöillä. Tasaarvoisessa yhteiskunnassa mikään palveluntuottajataho ei saa perusteetonta kilpailuetua esimerkiksi lainsäädännön, vakiintuneiden käytäntöjen tai rahoitusjärjestelmän ansiosta. Toimivilla markkinoilla tuottajien välinen kilpailu tehostaa toimintaa, parantaa laatua ja kannustaa uusien innovaatioiden kehittämiseen. Markkinoiden avaamisessa, kehittämisessä ja hyödyntämisessä saavutetuista tuloksista on Suomessakin hyviä kokemuksia muun muassa tele- ja energialiiketoiminnan aloilta. Keinot: Julkisella sektorilla erotetaan toisistaan palvelujen järjestämisvastuu ja tuotanto sekä poistetaan kilpailua vääristävät tekijät. LPY esittää: Terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen ja alan palvelumarkkinoiden hyödyntäminen kansalaisten eduksi edellyttää, että hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa oikeudenmukainen ja tasapuolinen toimintaympäristö kaikille toimialoille, myös terveyspalveluihin.

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Pohjois-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Lounais-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Lounais-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Lounais-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8. ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.2016 10.6.2016 Kanta-liittymisen tukiprojekti Miksi? Auttaa liittymisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Länsi-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Länsi-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Länsi-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Länsi-Suomen aluetulokset

Länsi-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Länsi-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Lounais-Suomen aluetulokset

Lounais-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Lounais-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Ratkaisun avaimet omissa käsissä. Maakuntaliiton tilaisuus Pieksämäki

Ratkaisun avaimet omissa käsissä. Maakuntaliiton tilaisuus Pieksämäki Ratkaisun avaimet omissa käsissä Maakuntaliiton tilaisuus 11.5.2016 Pieksämäki Tilanteen kehitys Talous oli vakavasti kriisiytymässä Talouden muutos tapahtui vuonna 2011 tulos romahti vuodessa edellisen

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen Suomen Yrittäjät 1. Maakunnan tehtävät Maakunnista vahvoja elinkeinotoimijoita 1. Palvelulupaus asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja kustannustehokkaat palveluratkaisut

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta)

Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta) Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta) Kuntajohtajapäivät 28. 29.8.2014 Pori Jukka Männistö, Keva Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari 22.10.2007 Kokemuksia Kainuun maakuntamallista Maakuntavaltuutettu Anne Huotari, Kainuun maakunta kuntayhtymä Kokemuksia

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot