LPY. Vastuulliset. terveyspalvelumarkkinat. Eduskuntavaalit 2011: Onko kuntien paikka markkinoilla?

Transkriptio

1 LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 1/2011 Onko kuntien paikka markkinoilla? HUS:n suunnitelmat hämmästyttävät Terveydenhuollon Robin Hood -ilmiö Vastuulliset terveyspalvelumarkkinat Eduskuntavaalit 2011: Puoluejohtajat vastaavat

2 Kuinka jakselet? Autamme hoitamaan sinunkin terveyttäsi. Tieto on tuottanut terveyden- huoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa. tieto.fi Knowledge. Passion. Results.

3 Pääkirjoitus Terveydenhuollon Robin Hood -ilmiö Keskustelu ja kirjoittelu Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä on ollut viime aikoina kiitettävän vilkasta, mutta harmillisen yksipuolista. Valitettavinta on ollut se, että aiheesta kirjoitetaan kovin usein virheellisiin tietoihin ja asenteellisiin musta tuntuu -näkemyksiin pohjautuen. Yksityistä terveydenhuoltoa on kritisoitu milloin mistäkin. Välillä tuntuu siltä, että Suomen terveydenhuollossa olisi kaikki hyvin ja kansalaiset olisivat terveitä, jos meillä ei olisi yksityistä terveydenhuoltoa. Yksityinen terveydenhuolto aiheuttaa eriarvoisuutta, harjoittaa kermankuorintaa, on syyllinen julkisen sektorin henkilöstöongelmiin, yksityinen terveyspalvelu on kallista, alan yksityiset yritykset investoivat liikaa ja tarjoavat ylimääräisiä palveluja sekä nauttivat yhteiskunnan tukea. Joidenkin mielestä yksityinen terveydenhuoltosektori on syyllinen jopa terveydenhuollon sähköistämisen ongelmiinkin. Kaikkiin edellä mainittuihin väitteisiin on helppo esittää tilastoihin ja faktatietoihin perustuvia vastaväitteitä, joilla voidaan todistaa kyseiset väittämät vääriksi. Tilanpuutteen vuoksi en voi tässä pääkirjoituksessa kaikkia virheellisiä väitteitä korjata. Yksityiset terveyspalveluyritykset eivät saa yritystukea sairaanhoitovakuutuksen muodossa. Sairaanhoitovakuutuksella tuetaan asiakasta, jos hän syystä tai toisesta valitsee yksityisen palveluntuottajan. Lainsäädännöllä on siis haluttu tarjota kansalaisille mahdollisuus valita eri tuottajien joukosta hänelle parhaiten soveltuva palvelu. Sairaanhoitovakuutuksen korvaustasoa ei ole korotettu yli 20 vuoteen. Tämä on johtanut siihen, että yksityisen palvelun valitsevan omavastuuosuus on nykyisin keskimäärin 75 prosenttia. Jäljelle jäävän 25 prosenttia rahoittavat puoliksi vakuutetut eli sairausvakuutusmaksujen maksajat ja valtio. Verorahoitteisen tuen osuus on siis hyväksytyistä Kela-korvattavista taksoista 12,5 prosenttia. Vastaavasti julkisen sektorin terveyspalvelun valinneen kansalaisen palvelujen käyttöä tuetaan yli 90-prosenttisesti verorahoituksella. Vuonna 2009 lääkärinpalkkioista sekä tutkimuksista ja hoidoista maksetut sairaanhoitovakuutuskorvaukset olivat yhteensä 145 miljoonaa euroa. Tästä valtion osuus oli siis 77,5 miljoonaa euroa. Samana vuonna vastaavista terveyspalveluista kertyi valtiolle ns. piilevää arvonlisäveroa 124,6 miljoonaa euroa. Yksityinen lääkäripalveluyritystoiminta on siis jo tältä osin julkistalouden näkökulmasta lähes 50 miljoonan euron nettomaksaja. Yksityisen sektorin palveluntuottajat maksavat myös kiinteistöveroa sijaintikuntiinsa Sairaanhoito- vakuutuksella tuetaan asiakasta - ei yritystä. sekä tuloksestaan veroa, jota tuloutuu sekä kunnille että valtiolle. Yksityiset lääkäripalveluyritykset rahoittavat siten julkisen sektorin toimintaa, josta suuren osan muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Usein väitetään, että yksityisiä terveyspalveluja käyttävät vain varakkaat ihmiset. Jos näin olisi, voitaisiin perustellusti väittää, että yksityisessä terveydenhuollossa on kyse nykypäivän Robin Hood -ilmiöstä: lääkäripalveluyritykset ottavat rikkailta ja jakavat köyhille - valtiolle ja kunnille! Toivon Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia ja keskustelua herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa! Ismo Partanen Toiminnanjohtaja 3

4 Kaikki palvelut saman katon alta. Pulssista. Lääkäripalvelut Laboratoriopalvelut Kuvantamispalvelut Sairaalapalvelut Työterveyspalvelut Tutustu palveluihimme osoitteessa Vaihde p. (02) Lääkäriasema Pulssi Humalistonkatu 9 11 Turku P-halliin ajo Rauhankadulta

5 Sisältö 1/11 26 Mitä terveydestä hallitusohjelmaan? Puolueet vastaavat. Tässä numerossa: Erilaiset alv-käytännöt vääristävät kilpailua Kustannukset läpinäkyviksi LPY vastustaa HYKSin Oy:n perustamista Sairaanhoitovakuutus korvaa vähemmän kuin ennen Kunnat markkinoilla - miksi? Arvojen mies: Sakari Alhopuro Tavoitteena vastuulliset terveyspalvelumarkkinat Kari Varkila haluaa luvan innovoida Eläkeikä kaipaa lisää joustoa, ei nostoa Puoluejohtajat tentissä Laboratorioalan edelläkävijä palvelee sekä yksityistä että julkista sektoria Työterveys on yrityksen etu Stubb: Terveydenhuollosta vientivaltti LPY Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, Mäkelänkatu 2 A, Helsinki, puh Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, info@kumppania.fi, tuottaja: Leena Roskala , tässä numerossa: Susanna Alanen, Julia Hannula, Susanna Kallama Kannen kuva: Dreamstime Muut kuvapankit: FutureImageBank 5

6 Sensori Mitä enemmän investointeja, sitä suurempi on arvonlisäveron aiheuttama kilpailuvääristymä. Erilaiset alv-käytännöt syrjivät yksityistä sektoria Koska terveyspalveluiden arvonlisäverokanta on nolla, eivät alan yritykset voi vähentää palvelujen tuottamiseen käytettyjen hyödykkeiden sisältämiä arvonlisäveroja myyntihintoihin sisältyvästä arvonlisäverosta. Tämä aiheuttaa alalle niin sanottua piilevää arvonlisäveroa. Alv-järjestelmä tasapuoliseksi Markkinoilla toimivat kunnalliset palveluntuottajat ovat erilaisessa asemassa, koska kunnallinen palveluntuottaja voi saada palautuksen omiin hankintoihinsa sisältyvästä arvonlisäverosta. Palautusmenettely koskee kuntia ja kuntayhtymiä sekä niiden liikelaitoksia. LPY vaati asian korjaamista jo viime vaalien alla. Hallitusohjelmaan kirjattiinkin, että piilevästä arvonlisäverosta sekä arvonlisäverojärjestelmien erilaisuudesta aiheutuvat kilpailuvääristymät selvitetään. Selvitykset jäivät kuitenkin tekemättä. LPY tilasi yhdessä Terveyspalvelualan Liiton ja Helsingin kauppakamarin kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon piilevää arvonlisäveroa koskevan selvityksen vuonna Selvitys on nyt päivitetty vuoden 2009 toteutuneilla luvuilla. Suurempi kuin sava-korvaukset Selvityksen mukaan piilevä arvonlisävero on vajaat kahdeksan prosenttia sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten liikevaihdosta. Toimialakohtaiset erot ovat suuria, sillä piilevää arvonlisäveroa kertyy paljon mittavia investointeja vaativilla toimialoilla. Osuus oli korkein laboratorio- ja kuvantamispalveluissa, sairaaloissa, hammaslääkäripalveluissa sekä asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa, kuten lasten ja nuorten laitoshuollossa. Rahamääräisesti sosiaali- ja terveysalan yritysten piilevä arvonlisävero oli 310 miljoonaa euroa vuonna Arvio piilevästä arvonlisäverosta ei sisällä järjestöjen toimintaa. Järjestöillä on suuri merkitys etenkin sosiaalihuollossa. Jos järjestöjen osuus piilevästä arvonlisäverosta on samaa luokkaa kuin niiden osuus palvelutuotannosta, nousee koko yksityisen sektorin laskennallisen piilevän arvonlisäveron määrä 460 miljoonaan euroon. 6 LPY 1/11

7 Tiesitkö, että... kunnalla on lakisääteinen vastuu järjestää tiettyjä sosiaali- ja terveyspalveluita ja useita vaihtoehtoja tuottaa ne. Yksityisen sektorin piilevä arvonlisävero yli 300 miljoonaa Toimiala Kohdeyrityksiä, lkm Liikevaihto, milj. euroa Piilevä alv, milj. euroa Terveyspalvelut ,6 237,0 7,9 laboratoriopalvelut 82 60,7 7,6 12,5 kuvantamispalvelut 36 31,9 3,5 11,1 sairaalapalvelut ,3 15,2 8,6 hammaslääkärit ,9 43,3 8,0 lääkäriasemat ,8 98,3 7,8 fysioterapiapalvelut ,0 11,5 5,1 sairaankuljetus ,5 9,1 7,6 muut terveyspalvelut ,5 48,5 8,3 Sosiaalipalvelut ,6 74,8 6,8 asumisen sisältävät palvelut ,2 53,4 7,1 avohuollon palvelut ,4 21,4 6,0 Yhteensä ,2 311,8 7,6 Piilevä alv/ liikevaihto, % Lähde: Piilevän arvonlisäveron laskennallinen osuus sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten liikevaihdosta toimialoittain 2009 (Lähde: Verohallinnon ja PRH:n tilastot; Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Sujuvampia hoitopolkuja Keskeisimpien työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien hoidossa tarvitaan sujuvampia hoitopolkuja. Hoidon, kuntoutuksen ja työhön paluun tukitoimien viiveitä on saatava lyhenemään, ilmenee työterveyshuoltotyöryhmän loppuraportista. Työryhmän tehtävänä oli laatia työterveyshuollon kehittämistä, työterveyshuollon valtakunnallista kattavuutta ja työkyvyttömyysprosessia koskevia ehdotuksia. Työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi työryhmä ehdottaa, että pientyöpaikkojen ja yrittäjien mahdollisuuksia hankkia joustavasti työterveyshuollon palveluja tulisi lisätä. Työryhmä ehdottaa työterveyshuollon koulutuksen kehittämiseksi toimenpiteitä, joilla turvataan työterveyshuollon henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Toiminta- ja työkyvyn arvioinnin osaamista tulee vahvistaa terveydenhuollon peruskoulutuksessa. Raportti luovutettiin maaliskuun alussa toimeksiantajana toimineelle peruspalveluministeri Paula Risikolle ja pääministeri Mari Kiviniemelle. Kolmikantaisen työterveyshuoltotyöryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Vesa Rantahalvari. Ryhmän työ oli jatkoa johtaja Jukka Ahtelan työelämäryhmälle, jonka toimenpide-ehdotuksia valmistelemaan perustettiin keväällä 2010 kolme työryhmää. 7

8 Sensori LAADUKASTA LABORATORIOPALVELUA HOIDON TUEKSI Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Laboratoriopalveluita tarjoava johtava suomalainen keskuslaboratorio. Muualla sanottua Pystyäksemme kehittämään suomalaista terveydenhuoltoa potilaan parhaaksi tarvitsemme siihen kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten hyvää ja rakentavaa yhteistyötä. Suomen Lääkäriliiton puheenjohtaja Timo Kaukonen, Lääkäripäivien avajaispuhe Laboratoriopalvelut kattavat kaikki merkittävimmät kliinisen laboratorioalan osa-alueet: Doping-, huumausaine- ja lääkeaineanalytiikka Genetiikka Kliininen kemia Kliininen mikrobiologia Patologia Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n toimipaikat Läpinäkyvät kustannukset takaavat reilun pelin Nihtisillankuja 1 Vaihde ESPOO Höyläämötie HELSINKI Sumeliuksenkatu 18 B (2.krs) TAMPERE Raumantie HELSINKI Albertinkatu OULU Perinteisen toimintamallin mukaan kuntapalvelut on pyritty tuottamaan kuntien omana toimintana. Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi palvelurakenteita tulee kuitenkin uudistaa. Yksityistä palvelutuotantoa tarvitaan välttämättä julkisen rinnalle. On tärkeää, että palvelujen erilaisten tuotantotapojen vertailu perustuu todenmukaisiin laskelmiin. Näin myös lopputulos vastaa todellisuutta. Palvelujen kehittäminen edellyttää, että kuntapalvelujen kustannusten läpinäkyvyyttä lisätään. Yksityisen sektorin osallistuminen kunnan palvelutuotantoon lisää läpinäkyvyyttä. Julkiselle sektorille aiheutuvia kustannuksia laskettaessa ei aina osata ottaa huomioon kaikkia todellisia kuluja, joita tietyn palvelun tuottamisesta syntyy. Esimerkiksi erilaisia piilokuluja, kuten vuokria, voi jäädä laskelmista pois tai tuotannossa tarvittavalle pääomalle ei lasketa edes kohtuullista tuottoa. Elinkeinoelämän Keskusliitto

9 Tiesitkö, että... myös yrittäjäjärjestöt ovat huolissaan kuntien elinkeinotoiminnan leviämisestä jatkuvasti uusille toimialoille. Reilu kilpailu kunniaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) suunnittelee yksityissairaalan perustamista. Tämän yksityissairaalan alustava liiketoimintasuunnitelma oli HUS:n hallituksen käsittelyssä helmikuussa Hallitus päätti jatkaa asian valmistelua. Suunnitelmaa ainutlaatuisesta yksityissairaalasta perustellaan julkisten investointien tehokkaammalla käytöllä ja avainhenkilöstön sitouttamisella sairaanhoitopiiriin. Molemmat sinänsä hyvät ja kannatettavat tavoitteet ovat saavutettavissa helpommalla ja riskittömällä tavalla. Sairaanhoitopiiri voisi suorittaa osan palveluhankinnoistaan niin, että kilpailutuksen voittanut yritys olisi velvollinen tuottamaan kyseiset palvelut HUS:n tiloissa ja laitteilla. Henkilöstön sitouttamiseen on käytettävissä erilaisia henkilöstöpolitiikan keinoja työilmapiirin parantamisesta sekä työaikajärjestelyistä suorite- ja tavoitepalkkioihin. HUS lisää byrokratiaa Perustamalla yrityksen, joka osallistuu avoimille markkinoille verorahoituksen turvin, HUS aiheuttaa kilpailuvääristymiä ja vaarantaa oman perustehtävänsä toteuttamista. Kyseisen yksityissairaalan liiketoimintasuunnitelmasta selviää, että sen toimintaan liittyvät kustannukset eivät kohdistu täysimääräisesti perustettavalle yhtiölle. On hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, erottaa toisistaan suunnitellun yksityissairaalan ja sairaanhoitopiirin omaan toimintaan liittyvät kulut. Näiden kulujen erillään pitäminen aiheuttaisi merkittäviä lisäinvestointeja muun muassa tietojärjestelmiin ja hallintoon. Yksityiskäytön vakuuttaminen sekä vuokra-, henkilöstö- ja materiaalikustannusten oikea kohdentaminen on erittäin haastavaa ja kasvattaa hallinnollisia kustannuksia. Verorahat tukevat alihinnoittelua HUS:n suunnitelman ilmeisenä vaarana on, että yksityissairaalalle muodostuu perusteettomia etuja jo markkinoilla toimiviin yrityksiin nähden. Nämä kilpailuedut mahdollistavat alihinnoittelun, jota käytännössä tuetaan verovaroin. Perusteettomat kilpailuedut johtavat tuotantoresurssien väärään kohdentumiseen ja suosivat tehottomuutta. HUS:n omistajakuntien ja veronmaksajien etu ei voi olla se, että verorahoitteinen sairaanhoitopiiri laajentaa toimintaansa yksityiselle sektorille ja vääristää kilpailua. Sairaanhoitopiirin on syytä keskittyä oman perustehtävänsä toteuttamiseen sekä jättää yritystoiminta ja kilpailu markkinoilla toimivien yritysten tehtäväksi. Miksi LPY vastustaa? Yhtiö aiheuttaa 1. kilpailuvääristymiä, koska pääomistaja HUSkuntayhtymä voi tarjota yhtiölleen perusteettomia etuja muihin yrityksiin nähden. Vaikka HYKSin Oy maksaisi kaikki käyttökulut täyskorvausperiaatteella, jää sille käytännössä muun muassa konkurssisuoja ja muita paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta. HYKSin Oy:n toiminta voi jopa 2. heikentää sairaanhoitopiirin hoitotakuun toteuttamista. Yritys tavoittelee HUS:n toimitiloihin asiakkaita, jotka eivät kuulu hoitotakuun piiriin: ulkomaiset asiakkaat ja monet yksityisasiakasryhmät. Päiväkirurgiapotilaiden vuodepaikoista on jo nyt pulaa. HYKSin Oy aiheuttaa eriarvoisuutta 3. henkilöstön keskuudessa. Vain murto-osalle HUS:n henkilöstöstä tarjotaan mahdollisuus lisäansioihin HYKSin Oy:ssä. 9

10 Sensori Uudelta lainsäädännöltä odotetaan paljon Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän loppuraporttia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta odotetaan maaliskuun lopussa. Loppuraportissa on tarkoitus esitellä malli, jolla Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon heikkoudet ja uhat voitetaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä muodostuu kolmesta osasta: järjestämisvastuu, tuotanto ja rahoitus. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuuseen liittyy verorahoituksen merkittävä osuus. Julkiselle sektorille kuuluvat poliittiset arvovalinnat siitä, mitä sosiaali- ja terveyspolitiikalla tavoitellaan, sekä päätökset siitä, miten ja mihin palveluihin verorahoitusta kohdennetaan. Palvelujen tuotanto täytyy erottaa järjestämisvastuusta. Silloin palvelujen tuottajat, sekä julkiset että yksityiset, kilpailevat asiakkaista palveluillaan, niiden hinnalla, laadulla ja saatavuudella. Ideaalitilanteessa rahoitus kulkee asiakkaan mukana ja siten asiakkuus ohjaa palvelujen tuotantoa. Jos järjestämisvastuussa olevalla organisaatiolla, jonka rahoitus on turvattu verotusoikeudella, on myös omaa ei-eriytettyä tuotantoa, ei synny kannusteita arvioida tehtyjen tuotantoratkaisujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta samalla tavalla kuin aidossa kilpailutilanteessa, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen. STM:n työryhmän tehtävänä on turvata mallissaan kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto kuntarakenneratkaisuista riippumatta. LPY:n mielestä on erittäin tärkeää, että palvelujen järjestämisvastuussa oleva julkinen sektori mahdollistaa erilaiset tuotantotavat ja hyödyntää niitä järjestämisvastuuta toteuttaessaan. Tavoitteina pitää olla yhdenvertaisuus, asiakaskeskeisyys, vaikuttavuus, kustannustehokkuus sekä alan vetovoimaisuuden säilyttäminen. Kokonaan toinen asia on, mitä näillä kulloinkin tarkoitetaan ja miten kunkin termin merkitystä korostetaan. Sisältyykö esimerkiksi asiakaskeskeisyyteen asiakkaiden aitojen valintamahdollisuuksien kehittäminen ja turvaaminen? LPY totesi työryhmän väliraportista antamassaan lausunnossa, että työryhmän on tärkeää löytää omassa valmistelutyössään yhteinen näkemys siitä, mihin uudistuksilla ja kehittämistyöllä pyritään. Lääkäripalveluyritykset ry haluaa jatkossakin olla mukana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja rahoitusta koskevassa lainvalmistelutyössä. Järjestelmämme muodostuu kolmesta osasta: järjestämisvastuu, tuotanto ja rahoitus. Tuotanto täytyy erottaa järjestämisvastuusta. 10 LPY 1/11

11 Tiesitkö, että... hoitojonot näkyvät aiheutuneina menoina ja työkyvyttömyyseläkkeinä sekä työntekijöille menetettyinä palkkoina. Uudistuksia kaivataan Hallituksen on tehtävä rakenteelliset uudistukset, joiden tavoitteena on julkisen talouden tuottavuuden ja kestävyyden merkittävä lisääminen määrittelemällä aikaisempaa selkeämmin valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen suhde terveydenhoito- ja vanhuspalveluissa. Tämä mahdollistaa uusien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta hyödyntävien rahoitusmallien kehittämisen. Kansalaisille on nykyistä huomattavasti selkeämmin kerrottava, milloin ja millaisiin julkisiin palveluihin he ovat oikeutettuja. Finanssialan Keskusliiton tavoitteet hallituskaudelle Sava-korvauksessa selkeä korotuspaine Sairausvakuutuskorvauksiin käytettävä raha koostuu puoliksi valtion osuudesta ja puoliksi verotulojen sairausvakuutusmaksuista. Ylivoimaisesti suurin osa sairausvakuutuskorvauksista kuluu Kelakorvattaviin lääkkeisiin. Toiseksi eniten korvataan matkakustannuksia. Vasta sen jälkeen tulevat hammaslääkäreiden ja lääkäreiden palkkiot sekä lääkäreiden määräämät tutkimukset ja hoidot, kertoo Kelan Terveysosaston osastopäällikkö Elise Kivimäki. Kunta ja kuntalainen hyötyvät Elise Kivimäki korostaa, että sairausvakuutuskorvaus on kansalaisille tärkeä asia. Se säästää myös kunnan rahoja. Korvaus edesauttaa yksittäisen ihmisen valinnanvapautta ja hoitoon pääsyn helppoutta. Julkisella sektorilla puolestaan säästyy rahaa ja aikaa, kun yksityinen hoitaa osan käynneistä. Myös jonot lyhenevät, Elise Kivimäki sanoo. On väärin luulla, että sairausvakuutuskorvaus houkuttelisi lääkäreitä yksityiselle puolelle. Lääkärinpalkkioihin kuluva osa koko korvauspotista on niin pieni, ettei yksityislääkäreiden määrä sen vuoksi kasva. Mihin suuntaan? Sairausvakuutuskorvauksen tulevaisuus näyttää vielä tässä vaiheessa avoimelta. Keskustelua terveydenhuoltojärjestelmän uusista rahoitusmalleista käydään kiivaana. Näkemyksiä ja mielipiteitä on monia. Vielä ei voida sanoa, muuttuuko sairausvakuutuskorvausjärjestelmä suuntaan tai toiseen, Elise Kivimäki toteaa. Uudistustarve on kuitenkin olemassa. Koska sairaanhoitovakuutuksen korvaustasoa ei ole korotettu yli 20 vuoteen, on omavastuuosuus noussut jo 75 prosenttiin. Potilaan omavastuuosuus on korkea. Korvaustaso on jäänyt valitettavan paljon jälkeen kehityksessä ja tähän pitäisi saada muutos, Elise Kivimäki pohtii. Kallis yksityinen? Hyvin usein esitetään väite, että yksityinen terveydenhuolto on kallista. Tämä harhaanjohtava mielikuva saattaa johtua siitä, että käyttäessään julkisen sektorin terveyspalveluja asiakas näkee laskussaan vain omavastuuosuutensa. Käyttäessään vastaavaa yksityistä palvelua, hän näkee laskun kokonaissumman. Oikean hintatietoisuuden lisäämiseksi julkisella sektorilla tulisikin ilmoittaa asiakkaalle kyseisen palvelun tuotantokustannushinta ja ilmoittaa samalla, mikä osa laskusta kustannetaan verovaroin. Samalla palvelujen käyttäjä havaitsisi, mitä verorahoituksella saa. Sairausvakuutuskorvaukset vuonna 2009 Lääkkeet miljoonaa euroa Matkakustannukset 230 miljoonaa euroa Hammaslääkärin palkkiot 125 miljoonaa euroa Lääkärin palkkiot 74 miljoonaa euroa Tutkimukset ja hoidot 71 miljoonaa euroa YHTEENSÄ miljoonaa euroa 11

12 Kunnat markkinoille - miksi? Kunnat harjoittavat liiketoimintaa terveyspalvelumarkkinoilla enenevässä määräin. Kuntien omistamien liikelaitosten ja yritysten erityisasema liiketoiminnan harjoittajana aiheuttaa kilpailuvääristymiä ja häiritsee avointen markkinoiden kehittymistä. Mikä on kunnan rooli kasvavilla terveyspalvelumarkkinoilla? 12 LPY 1/11

13 Liikelaitosten yhtiöittämisen taustalla on hyviä tavoitteita: hakea tehokkuutta julkiseen hallintoon, kohdistaa kulut oikein, käyttää tehokkaammin verovaroja. Nyt on kuitenkin ajauduttu tilanteeseen, jossa julkisen sektorin toimijat työntyvät samoille markkinoille yksityisten yritysten kanssa. Kilpailutilanne ei ole reilu. Julkisomisteisella toimijalla on etuinaan muuan muassa ns. konkurssisuoja ja erilainen arvonlisäverojärjestelmä. Viime kädessä tilanteesta kärsii kuntalainen. Kun kilpailu ei toimi oikein, kustannukset nousevat, palveluiden laatu ja saatavuus heikkenevät sekä toiminnan tehokkuus kärsii. Kuntien vastuulla on palveluiden järjestäminen kuntalaisen kannalta järkevällä tavalla, muistuttaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Ihanteellinen tilanne on sellainen, jossa kunnan oma palvelutuotanto on tehokasta ja markkinoita hyödynnetään kilpailuttamalla ja käyttämällä palveluseteleitä. Hinta- ja laatusuhteeltaan paras taho tuottakoon palvelun. Kuntalaisen hoitoon pääsy on nopeaa ja helppoa. Potilaan valinnanmahdollisuuksia pitää ilman muuta parantaa, Medilaser Oy:n toimitusjohtaja Asko Koskinen sanoo. Lakia on muutettava Nykyinen kehityssuunta on huono ja sitä on muutettava. Yksi keino on lisätä kunnan tai kuntayhtymän hankintaosaamista. Tämä toteutuu, jos kunnan hankinnoista vastaavalla päättäjällä on lakiin perustuva velvollisuus kehittää markkinoita. Lainsäädäntöä on uudistettava tältä osin seuraavalla hallituskaudella, ehdottaa Jussi Järventaus. Hän huomauttaa, että palvelusetelilaki oli askel parempaan suuntaan. Viime aikoina on kuitenkin otettu taas askelta taaksepäin. Palvelusetelilainsäädäntöä on pystytty hyödyntämään hyvin. Vastaavanlaista kehittämistä on suotavaa nähdä muillakin osa-alueilla. Palvelusetelijärjestelmiä tulee edelleen kehittää ja niiden käyttöä laajentaa. Kuntayhtymien tai liikelaitosten toimintaa on säädeltävä tehokkaammin. Oikeudenmukaista olisi muuttaa kuntien omistamat liikelaitokset osakeyhtiöiksi, joita koskisivat samat kilpailusäännöt kuin muutakin markkinoilla toimivaa yritystoimintaa. Näillä osakeyhtiöillä ei saa olla ylimääräisiä kilpailuetuja, Asko Koskinen esittää. Nykyiset yhtiöittämissuunnitelmat eivät tuo kilpailuneutraliteetin eivätkä ainakaan kuntalaisen kannalta oikeaa ratkaisua. Kun ajatus liikelaitoksen yhtiöittämisestä herää, on syytä viheltää peli hetkeksi poikki ja selvittää järjestelmäl- Kun kilpailu ei toimi oikein, kustannukset nousevat, palveluiden laatu ja saatavuus heikkenevät sekä toiminnan tehokkuus kärsii. Vastakkainasettelusta päästävä eroon Kunnan ensisijainen tehtävä on palvelujen järjestäminen. Kunnan perustehtäviin kuuluu myös luoda elinkeinoelämälle edellytyksiä. Näiden kahden tehtävän on oltava sopusoinnussa, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Jussi Merikallio. Yksinkertaistamalla ja yleistämällä luodaan helposti turhaa vastakkainasettelua yksityisen ja julkisen sektorin välille. Kilpailuvääristymät eivät tietenkään ole suotavia, eikä pitäisi luoda rakenteita, jotka mahdollistavat vääristymiä. Terveyspalvelumarkkinat on kuitenkin niin moniosainen alue, ettei sitä voi käsitteellisesti ajatella. Siten yksiselitteisen mallin luominen on mahdotonta. Meillä on aloja, joilla kunnan omistama yhtiö voi toimia horjuttamatta markkinoiden balanssia ja joissa kysymys kilpailuneutraliteetista on varsin rajallinen. Tällainen alue on esimerkiksi päivystyksen toiminta. Toki on olemassa myös alueita, joilla kilpailuneutraliteetin säilyttämisessä on oltava erityisen tarkkana, Merikallio toteaa. Terveyspalveluiden kenttä on kompleksinen eikä kuntien omien yhtiöiden perustaminen välttämättä aina horjuta kilpailuneutraliteettia. Kuntayhtiö voi mennä alueelle, jossa muuta kilpailua ei ole. Silloin yhtiöittämispeikko on turha pelko. Pitääkö vastakkainasettelua olla? Mielestäni sitä pitäisi kaikin keinoin häivyttää. Kunta on instituutio, jolle ei ole väliä, tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen puoli. Kunnan ainoa intressi on, että väestö saa parhaat mahdolliset palvelut, Jussi Merikallio huomauttaa. Hänen mielestään palveluseteli ja onnistuneet ulkoistamiset ovat hyviä esimerkkejä siitä, että julkinen ja yksityinen puoli voivat toimia yhteistyössä. 13

14 Smartum_LPYlehti_ilmoitus_ indd :41:43 Kunnan täytyy keskittyä siihen, että palvelut tuotetaan laadukkaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Asko Koskinen Medilaser Oy Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät lisesti, onko tarpeelle jo olemassa yksityisiä markkinoita, Jussi Järventaus sanoo. Katsottava ikkunasta ulos Asko Koskinen on katsellut terveyspalvelumarkkinoita molemmilta puolilta. Kuntapuolella ajattelu valitettavan usein pyörii lukujen ympärillä eikä aina muisteta katsoa ikkunasta ulos, mitä ulkopuolella oikeastaan tapahtuu, hän toteaa. Kunnan tärkeä tehtävä on järjestää terveyspalvelut ilman, että sen toiminta häiritsee markkinoita. Kunnan täytyy keskittyä siihen, että palvelut tuotetaan laadukkaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Palveluiden kilpailuttamisen lisääminen, Kela-korvauksen tason nosto, palvelusetelin käytön lisääminen ja kilpailuneutraliteetin säilyttäminen ovat keinoja terveen markkinatilanteen saavuttamiseen. Myös rahoitusrakennetta pitäisi arvioida uudelleen, aprikoi Asko Koskinen. Terveet markkinat ovat kunnankin etu. Toimijoiden välinen terve kilpailu vaikuttaa positiivisesti palveluiden laatuun ja saatavuuteen sekä kustannustehokkuuteen. Kun palveluntarjoajia tulee lisää, myös palvelutarjonta Avaimet käteen -palveluseteliratkaisu Smartum palveluseteli on yksinkertainen ja kustannustehokas ratkaisu. Sähköinen palveluseteli on läpinäkyvä, seurattava ja hallinnollisesti helppo asiakkaille, kunnille ja palveluntuottajille. Tyytyväisiä kumppanikuntia on yli 20. Smartum palveluseteliä vastaanottaa 150 sosiaalija terveysalan palveluntuottajaa ympäri Suomen. Tutustu palveluseteliin: palveluseteli

15 laajenee. Kunta ja kuntalainen hyötyvät vaikutuksista. Edellytyksenä on kuitenkin toimivat markkinat ilman monopoleja, Jussi Järventaus painottaa. Kipupisteet löytyvät avoimella keskustelulla. Yksityisen ja julkisen vuoropuhelu tarpeen Ongelmiin on tartuttava yhdessä. Tällä hetkellä vallitsee kiusallista ja turhaa vastakkainasettelua julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Yksityisen ja julkisen sektorin täytyy pyrkiä avoimeen ja reiluun pelisääntökeskusteluun. Nyt on kerta kaikkiaan löydettävä se järkevä keskusteluyhteys, joka vie oikeasti asioita eteenpäin, Asko Koskinen painottaa. Pitkään kunnan virkamiehenä talousarvioita tehnyt Asko Koskinen tietää mistä puhuu. Tiedän, että jokaisen kunnan- tai kaupunginjohtajan suurimpana huolena on ajatus, kuinka saada rahat riittämään ja kuntalaisten palvelut säilymään. Jostain on löydyttävä foorumi, jossa palveluntarjoajat päätyvät yhteistyöhön päättäjien kanssa. Oma kokemukseni on, että kuntasektorin avautuminen on hyvin rajallista. Eivätkö päättäjiä kiinnosta yksityisen sektorin tarjoamat mahdollisuudet, hän pohtii. terveys- ja sosiaali palveluiden huippuosaamista Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvostetuin yksityinen terveyden huolto- ja sosiaalipalveluiden tuottaja Suomessa. Valtakunnallinen palveluverkostomme tarjoaa monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille. tutustu laajaan palvelutarjontaamme osoitteessa ja ota yhteyttä p

16 Tärkeintä on auttaa Ihmisten auttaminen on kaikkein tärkeintä, sanoo lääkintöneuvos Sakari Alhopuro. Perheen kokemukset Thaimaan tsunamissa muistuttivat jälleen kerran elämän tärkeimmistä arvoista.

17 Hyvän palvelun yksinkertaisin kaava löytyy vuorisaarnasta uskonnollisuudesta riippumatta. Tehkää siten, miten toivotte ihmisten tekevän teille. Pulssissa olemme halunneet kouluttaa henkilökunnan niin, että he toimivat asiakkaiden kanssa samoin kuin kyseessä olisi oma äiti tai isä, veli tai sisko. Sakari Alhopuro on turkulaisen Lääkäriasema Pulssin perustaja. Hän uskoo, että esimiesten tärkeä tehtävä on auttaa alaisiaan kasvamaan lähimmäisen rakkauteen. Sydämellisyys näkyy yhtiön logon lisäksi arvoissa: sydämellisyys on palvelua, joka on parhaimmillaan lämmintä, välittävää, aitoa, ystävällistä, kohteliasta ja empaattista sekä potilasta kunnioittavaa. Liika kiire tai ahneus voi vahingoittaa paitsi lääkäriasemaa myös koko yksityistä sektoria. Pitää muistaa, että ihmiset ovat tulleet hakemaan apua. Tulevaisuudessa eettiset ja moraaliset kysymykset korostuvat Sakari Alhopuron arvion mukaan entisestään. Yritysten kannattaa katsoa peiliin ja korjata, jos on jotain korjattavaa. Mielestäni yrityksen on tärkeää olla hyvä kansalainen kaupungissa ja tuntea yhteiskuntavastuunsa, sanoo Sakari Alhopuro. Yrityksen arvoja ovat paitsi sydämellisyys, myös potilaskeskeisyys, uusin tieto, taito ja tekniikka, luottamus, suunnitelmallisuus ja innostus työssä. Hyvä kaupunkikansalainen Pulssin panos hyvänä kaupunkikansalaisena näkyy paitsi työpaikkoina ja verotuloina, myös kulttuurin tukemisena. Lisäksi yritys lahjoitti yhteistyössä Rakennusliike Hartelan kanssa Turun kaupungille Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi 222 kirsikkapuuta kaunistamaan Aurajoen vartta. Älä kysy, mitä yhteiskunta voisi tehdä sinulle, vaan mitä sinä voisit tehdä yhteiskunnalle. Tämä on mielestäni tärkeä johtamisoppi, Sakari Alhopuro siteeraa presidentti Kennedyä. Kokemuksella ja näkemyksellä Sakari Alhopuro on yksityisen terveydenhoidon pioneerejä. Hän on nähnyt alan murrokset ja ollut muovaamassa alaa ja sen käytäntöjä. Luulin, että toiminta olisi ollut helpompaa, mutta tämä on ollut yhtä sotaa ja taistelua. Ala on äärimmäisen konservatiivinen eikä edelläkävijänä ole ollut helppo olla. Lääkäriasema Pulssi aloitti ensimmäisenä tai ainakin ensimmäisten joukossa mainonnan. Investoinnit kalliisiin laitteisiin olivat alkusysäyksenä markkinoinnin tarpeelle. Vaikka terveydenhoito on palvelu muiden joukossa, sen mainostaminen ärsytti monia. Media, viranomaiset ja Lääkäriliitto olivat kimpussa ja syntyneen keskustelun Hyvä yritys on hyvä kansalainen kaupungissa. myötä alalle päätettiin luoda mainonnan ja markkinoinnin ohjeet. Pääsin mukaan muovaamaan niitä ja vaikuttamaan alan käytäntöihin. Tänä päivänä kaikki toimijat alalla markkinoivat. Huoli eriarvoistumisesta Vuosien saatossa yksityinen terveyssektori ja Lääkäriasema Pulssi ovat muuttuneet. Potilasmäärät ovat lähes samoja, mutta toiminta on monipuolistunut. Potilasmäärien kasvua on jarruttanut Sakari Alhopuron mukaan ministeriön nuiva suhtautuminen alan kehitykseen. Sairauskuluvakuutusten rooli on nykyään tärkeämpi kuin Kelan korvaus. Kun aloitimme, Kela korvasi lääkäripalkkioista 60 prosenttia. Tällä hetkellä korvauksen taso on noin 25 prosenttia. Se on johtanut siihen, että terveydenhoito on eriarvoistumassa. Ennen yksityinen terveydenhoito oli mahdollista köyhällekin, enää ei juurikaan, Sakari Alhopuro harmittelee. Monipuolisuudesta kertoo se, että yrityksessä työskentelee noin 250 lääkäriä ja lisäksi muuta henkilökuntaa noin 300 henkeä. Potilaskäyntejä on vuosittain Ennen toiminta oli pääasiassa yleislääkäritasoista, nyt enimmäkseen erikoislääkäritasoista. Nykyään yksityissektorilla tehdään enemmän myös leikkauksia. Kehittyneet ja kalliit tutkimuslaitteet mahdollistavat huippudiagnostiikan ja hyvät hoidot, Sakari Alhopuro päättää. Pulssi on nykyään Turun suurin yksityinen lääkäriasema. Sen liikevaihto 27 miljoonaa euroa. Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro Lääkäriasema Pulssin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Lääketieteen lisensiaatti 1973 Lääketieteen ja kirurgian tohtori 1978 Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto 1991, alueellinen Entrepreneur of the Year palkinto 2009 Meksikon kunniakonsuli 17

18 Vastuulliset terveyspalvelumarkkinat Suomalainen hyvinvointijärjestelmä tarvitsee sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoita. Avainasemassa on yhteistyö. Lääkäripalveluyritykset ry on jäsenyritystensä edunvalvontajärjestö. Siksi eduskuntavaaleilta odotetaan paljon. Yhdistyksen puheenjohtaja, Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen heittää puolueille, kansanedustajaehdokkaille sekä äänestäjille yhteisen haasteen. Toiveeni on, että keskusteluissa pidetään mielessä tosiasiat ja yritetään hakea kestäviä ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja syyllistymättä liikoihin lupauksiin. Nyt on tärkeää yhdistää voimia eikä sortua vastakkainasetteluun, sillä sekä julkinen että yksityinen sektori ovat vastuullisia toimijoita ja molempia tarvitaan. Terveydenhuolto on toimialana suomalaisen hyvinvointivaltion ytimessä. Lääkäripalveluyritykset haluavat olla mukana rakentamassa hyvinvoivaa Suomea. Vastuullisuus näkyy lääkäripalveluita tarjoavissa yrityksissä hyvänä ja pitkäjänteisenä liiketoimintana. Vastuullisuus on kannattavaa yritystoimintaa ja asiantuntevaa palvelua. Se näkyy erinomaisena asiakaspalveluna, investointeina, toiminnan kehittämisenä, työpaikkoina ja 18 LPY 1/11

19 verojen maksamisena, luettelee Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Anni Vepsäläinen. Lääkäripalveluyritykset ry:n jäsenet ovat yksityisiä terveyspalveluita tarjoavia yrityksiä, jotka toimivat eri puolilla Suomea. Yhdistyksessä uskotaan, että tulevaisuuden mittavat haasteet palvelurakenteen uudistamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat ratkaistavissa palvelumarkkinoita kehittämällä. Yksityinen sektori voi yhdessä julkisen sektorin kanssa kestävällä ja vastuullisella toiminnalla kehittää kansantalouden kestävyysvajeeseen ratkaisuja, jotka sekä turvaavat että parantavat palveluiden laatua ja saatavuutta, arvioi Anni Vepsäläinen. Kun asiakas voi valita, se pakottaa tuottajat kehittämään palveluidensa laatua. Kansantalouden kestävyysvajeeseen tarvitaan ratkaisuja turvaamaan ja kehittämään palveluiden laatua ja saatavuutta. Järjestäminen ja tuotanto erikseen Yksityisten ja julkisten terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä edistää parhaiten palveluiden järjestämisvastuun ja tuottamisen eriyttäminen. Lainsäädäntö jo käytännössä erottaa nämä toisistaan, mutta kuntien käytännöt eivät vielä niin tee. Eriyttäminen on ydinasia, johon pitää tarttua nopeasti. Jos sama taho järjestää ja tuottaa palvelut, niin eteen tulee tilanteita, joissa palveluiden järjestäjä ei tuottajan ominaisuudessa voi toimia tilanteen mukaan aidon kriittisesti. Tämä systeemipäätös pitää saada kunnissa läpi, jotta voimme aidosti oppia toinen toisiltamme. Julkisen ja yksityisen sektorin hyvään yhteistyöhön ja työnjakoon on jo käytössä toimivia työvälineitä, kuten palvelusetelit ja sairaanhoitovakuutus. Terveydenhuollon palveluseteleitä hyödyntävien hankkeiden lista on vielä kovin lyhyt. Palvelusetelien käytön lisääminen ja aivan uudenlaisten tuotantotapojen hyödyntäminen on mahdollista koko Suomen mittakaavassa. Suunnitelmia on paljon, toivottavasti niitä rohjetaan viedä käytäntöön. Asiakas voittaa aina Anni Vepsäläinen korostaa, että sairaanhoitovakuutusjärjestelmä on vakuutus suomalaisille. Kela-osuus ei ole yritystuki, vaan se on vakuutuskorvaus asiakkaalle. Järjestelmä on osoittanut toimivuutensa. Sen hyvät perusperiaatteet kannattaa pitää mielessä: tarkoitus on tarjota valinnanmahdollisuuksia. Korvauksia on täsmennetty viimeksi vuonna 1989, joten järjestelmä ei ole siten enää ajan tasalla. Kun asiakas voi valita, se pakottaa kaikki tuottajat kehittämään palveluidensa laatua. Lopputuloksena asiakas voittaa aina. Hyvään asiakaspalveluun liittyy aina olennaisesti myös palvelujen saatavuus. Sujuvat palveluketjut ja nopea hoitoonpääsy ovat tärkeitä. Palveluiden on oltava lähellä ihmistä. Muutoksia kannattaa tehdä vahvuuksille. Olen sitä mieltä, että työterveydenhuollosta voi ottaa oppia myös perusterveydenhuollon kehittämisessä. Työterveydenhuollon maksajina toimivat työntekijät ja työantajat, joiden maksut Kela ohjaa työantajien valitsemille palveluntarjoajille. Parempia palveluita kaikille Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien kehittäminen on vastaus asiakastarpeisiin. Ihmiset ovat todella valveutuneita terveysasioissa. He haluavat panostaa omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Minun on vaikea ymmärtää kriittisiä mielipiteitä ja näkemyksiä siitä, että ihmiset haluavat valita palvelujen tuottajan ja käyttää varojaan omaan terveyteensä. 19

20 LPY:n vaalitavoitteet vuoden 2011 eduskuntavaaleihin Annetaan asiakkaalle oikeasti 1. mahdollisuus valita Asiakkaat osaavat valita. Palvelumarkkinat kehittyvät ja toimivat, kun asiakkaalla on aidosti mahdollisuus valita, mistä hän tarvitsemansa palvelun hankkii. Keinot: Sairaanhoitovakuutuksen korvaustason nostaminen ja palveluseteleiden hyödyntäminen. Sydämellisesti Tasapainoa kassanhallintaan Ulkoistamalla saataviesi hallinnoinnin Svealle säästät hallinnointikustannuksissa, nopeutat kassan kiertoa ja pienennät luottotappioriskiä. Tarjoamme joustavat ja tehokkaat ratkaisut liiketoimintasi parhaaksi. Palvelemme Sinua ja asiakkaitasi sydämellisesti ja ammattitaidolla. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää. Helsinki Sastamala Puh. (09) LPY esittää: Sairausvakuutusjärjestelmän kokonaisuudistus ja korvaustason nostaminen on otettava seuraavan hallituksen työlistalle samassa yhteydessä, kun tehdään päätöksiä terveyspalvelujen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Valtio kannustaa hallitusohjelmassaan kuntia palvelusetelijärjestelmien kehittämiseen ja hyödyntämiseen myös terveyspalveluissa. Turvataan kaikille palveluntuottajille 2. tasapuoliset toimintaedellytykset Toimivilla palvelumarkkinoilla tuottajat kilpailevat asiakkaiden suosiosta samoilla pelisäännöillä. Tasaarvoisessa yhteiskunnassa mikään palveluntuottajataho ei saa perusteetonta kilpailuetua esimerkiksi lainsäädännön, vakiintuneiden käytäntöjen tai rahoitusjärjestelmän ansiosta. Toimivilla markkinoilla tuottajien välinen kilpailu tehostaa toimintaa, parantaa laatua ja kannustaa uusien innovaatioiden kehittämiseen. Markkinoiden avaamisessa, kehittämisessä ja hyödyntämisessä saavutetuista tuloksista on Suomessakin hyviä kokemuksia muun muassa tele- ja energialiiketoiminnan aloilta. Keinot: Julkisella sektorilla erotetaan toisistaan palvelujen järjestämisvastuu ja tuotanto sekä poistetaan kilpailua vääristävät tekijät. LPY esittää: Terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen ja alan palvelumarkkinoiden hyödyntäminen kansalaisten eduksi edellyttää, että hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa oikeudenmukainen ja tasapuolinen toimintaympäristö kaikille toimialoille, myös terveyspalveluihin.