VIRKAMIESLAUSUNTOVERSIO MAAKUNTAHALLITUKSEN KÄSITTELYÄ KOSKEVIN VARAUKSIN

Transkriptio

1 1 VIRKAMIESLAUSUNTOVERSIO MAAKUNTAHALLITUKSEN KÄSITTELYÄ KOSKEVIN VARAUKSIN VARSINAIS-SUOMEN LIITON LAUSUNTO KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA 2016 JA KOULUTUSTARJONNASTA LOUNAISRANNIKON SUURALUEELLA VUODELLE 2016 SEKÄ AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSALA- JA ALOITUSPAIKKAMÄÄRIEN SUPISTAMISESITYKSISTÄ VUODELLE 2013 Asia Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi ( 108) maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston valmisteleman lausunnon koskien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa 2016 (KESU) erityisesti koulutuksen aloituspaikkojen osalta opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) lausuntopyyntöön perustuen. Maakunnan liitoilta pyydettiin näkemyksiä nuorille tarkoitetusta koulutuksesta koulutusaloittain ja -tasoittain. Esitysten taustalla oli laaja työvoima- ja koulutustarpeen ennakointikokonaisuus, johon oli osallistunut huomattava määrä sidosryhmiä sekä valtakunnan- että aluetasolla. Ehdotusten laadinta perustui mm. seuraaviin näkökohtiin: Alueellisesti ennakoitu työvoiman tarve Keskimääräinen ikäluokan kehitys alueella Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Esitykset laadittiin pyydetyn mukaisesti maakunnittain. Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen maakunnat ovat laatineet yhteisen esityksen (suurmetropolialue). Maakuntien yhteenlasketut esitykset olivat yhteensä aloittajaa korkeammat kuin vuoden 2009 toteuma. Koulutustarjonta 2016-ryhmän (KT 2016) esityksiin verrattuna eroa oli noin aloittajaa. Maakuntien näkemyksissä korostui ammatillinen peruskoulutus, johon esitettiin noin aloittajan lisäystä vuoteen 2009 verrattuna; ammatillisessa koulutuksessa ero KT ryhmän esityksiin oli noin aloittajaa. Ammattikorkeakouluihin maakunnat esittivät noin 700 aloittajan lisäystä suhteessa vuoteen 2009; eroa KT ryhmän esityksiin oli noin aloittajaa. Yliopistojen osalta merkittäviä eroja maakuntien näkemyksen ja KT ryhmän välillä ei ollut. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausuntopyynnön koskien koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallista kehittämissuunnitelmaa vuosille Lausunto on pyydettu mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on erikseen lähettänyt lausuntopyynnön koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista suuraluetasolla. Lausunto on pyydetty mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi sekä vertailutaulukko on oheismateriaalina. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus antaa molemmat maakunnan lausunnot samanaikaisesti Varsinais-Suomen liiton virasto toimittaa mennessä virkamieslausunnot maakuntahallituksen käsittelyä koskevin varauksin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut palautteen ammattikorkeakouluille ja samassa yhteydessä laatinut erillisen esityksen koulutusaloittain vuodelle 2013 (oheismateriaali). Asian alueellisen tärkeyden vuoksi Varsinais-Suomen liitto viittaa myös tähän esitykseen lausunnossaan vaikka maakuntien liitoille ei erillistä lausuntopyyntöä ole osoitettukaan. Valtioneuvosto hyväksyy loppuvuonna 2011 uuden koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallisen kehittämissuunnitelman vuosille Koulutustarjontaesitykset on laadittu yksittäistä maakuntaa laajempina kokonaisuuksina, joita tässä nimitetään suuralueiksi. Lounaisrannikon suuralueen muodostavat Varsinais-Suomi ja Satakunta. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitykset on valmisteltu koulutustasoittain ja vain nuorisoasteen osalta (ts. aikuiskoulutusnäkökulma ei sisälly esitykseen). Koulutusaloihin ministeriön esitys ottaa

2 kantaa suhteessa maakunnan omiin tavoitteisiin ja kommentoidaan erityisesti niitä aloja, jotka poikkeavat ennakointituloksista. Muutokset alueilla toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan siten, että yksiköt ovat riittävän toimintakykyisiä jotta koulutuksen ja tutkimuksen vuosia koskevat tehostamistoimet voidaan toteuttaa. Lounaisrannikon maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016 ovat: 2 Ammatillinen peruskoulutus AMK:t Yliopistot Varsinais-Suomi Satakunta Yhteensä Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016: Ammatillinen peruskoulutus AMK:t Yliopistot Lounaisrannikon suuralue Suuralueen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan olisi noin 81,4 prosenttia ja korkea-asteen saatavuus 79,5 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen saatavuus paranisi ja korkea-asteen saatavuus heikkenisi. Jälkimmäisen osalta saatavuus korkea-asteella olisi kuitenkin edelleen selvästi maan paras. Esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. OKM:n esityksessä todetaan että ammatillisen koulutuksen osalta on tarvetta painottaa nykyistä enemmän Varsinais-Suomen osuutta. Lausunnonantoa on valmisteltu seuraavasti: 1) Maakuntien ja suuralueiden keskinäinen koordinaatiokokous ) Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston käsittely ; 3) Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton välinen yhteistyöpalaveri Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaostossa tehty taustavalmistelu on lausunnonannon perustana. Valmistelija TN/EH/MKy Maakuntajohtajan ehdotus Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa ja viittaa muilta osin aiempaan annettuun lausuntoon: Lausunnonannon lähtökohdat ja yhteenveto Lausunnonannon lähtökohtana Varsinais-Suomen liitto korostaa lounaisrannikon maakuntastrategioita ja alueellisen elinkeinoelämän tarpeita sekä Varsinais-Suomen asemaa koulutusmaakuntana, joka kouluttaa osaajia koko Suomen ja Euroopan tarpeisiin.

3 Varsinais-Suomen liitto katsoo, että lausunnoille lähetty koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnos on hyvin ja tasapainoisesti laadittu sekä rakenteeltaan että sisällöltään ja monet sen linjauksista vastaavat hyvin myös lounaisrannikon maakuntien lähtökohtia. Luonnoksessa esitetyt uudet mallit sekä kehittämisen painopisteet voidaan nähdä positiivisina avauksina koulutusjärjestelmän ajantasaistamiseksi ja osin myös Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, joskin alueellisen elinkeinoelämän näkökulmaa tulisi selvästi vahvistaa painotuksissa ja konkretisoida toimenpidetasoa. Varsinais-Suomen liitto edellyttää alueellisten aloituspaikkalukujen sisällyttämistä valtakunnalliseen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan koulutustasoittain- ja aloittain. Varsinais-Suomen liitto viittaa aiempaan lausuntoon ja toteaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan ja koulutuksen aloittajapaikkoihin liittyvän maakuntien ja opetus -ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen sekä työvoima- ja elinkeinoministeriön välisen yhteistyön ja vuoropuhelun olleen erittäin tarpeellinen ja hyödyllinen. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on kuluneella suunnittelukaudella otettu aluenäkökulma rakentavasti huomioon. Yhteistyötä tulee jatkaa säännöllisenä prosessina erityisesti taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin varautumisen vahvistamiseksi. Toimivassa yhteistyömallissa opetus- ja kulttuuriministeriössä luodaan laajemmat suuntaviivat ja yleislinjaukset ja alueilla operatiivinen toimintamalli konkretisoituu. Varsinais-Suomen liitto kuitenkin korostaa tässä yhteydessä myös tarvetta vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön sisäistä koordinaatiota suhteessa alueisiin kohdistuviin toimiin ja avauksiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyön vahvistamisen tarvetta. Keskeisiä toimintaympäristön haasteita ovat mm. Suomen edelleen kasvava riippuvuus kansainvälisestä toimintaympäristöstä, palvelualavaltaistumisen eri muodot ja ikärakennekehitys kokonaisuudessaan sekä elinkeinoelämän rakennemuutos. Varsinais- Suomessa elinkeinojen rakennemuutos vaikuttaa voimakkaasti koulutustarpeisiin erityisesti aikuiskoulutuksen osalta. Meriteollisuusklusterin ja elektroniikkateollisuuden murros näkyy merkittävinä uudelleenkoulutustarpeina nyt ja lähitulevaisuudessa. Meriklusterin toimintaedellytysten turvaaminen on edelleen keskeinen Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen tavoite sisältäen laajaa hankkeistustoimintaa. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää myös alan koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamista. Koulutuksen laatu, saavutettavuus tai tutkintojen sisältöjen ajantasaisuus ovat koko suomalaisen koulutusjärjestelmän peruskysymyksiä. Koulutuksen toteuttaminen yhä enemmän joustavina moduulipohjaisina kokonaisuuksina korostuu mutta kuitenkin siten, että samalla varmistetaan perusasioiden omaksuminen kullakin opintolinjalla. Huolestuttavana piirteenä maakunnassa erityisesti Turun seudulla näkyy peruskoulunsa päättäneiden nuorten osalta liian usean jääminen vaille jatkokoulutuspaikkaa ja tätä seuraava työttömyys II asteen ammatillisten aloituspaikkojen vähyyden vuoksi. Koulutustakuun toteutumiseen ja koulutusten keskeyttämisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueellisen ennakoinnin toteuttamisessa maakunnissa tehtävän koulutustarvemitoituksen roolia tulee entisestään vahvistaa erityisesti suhteessa II asteen ammatilliseen koulutukseen mutta myös ammattikorkeakoulujen osalta. Tätä edellyttävät alueellisen elinkeinoelämän tarpeet. 3

4 4 Alueellisen koulutustarjonnan osalta aloituspaikkojen lisäyksen 2016 kohdistuminen lähes yksinomaan suurmetropolialueelle ei ole täysin perusteltua. Malli tulee toteuttaa nyt esitettyä tasapainoisemmin kohdistaen osa lisäyksistä myös Lounais-Suomen suuralueelle ja osin myös Väli-Suomeen erityisesti ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen osalta. Aikuiskoulutusnäkökulma tulee lisätä koulutuksen alueelliseen tarjontaesitykseen. Aikuiskoulutuksen osalta tulee myös huomata, että joidenkin alojen yksikköhinnoilla on hyvin haasteellista toteuttaa aikuiskoulutusta. Resurssointia tulisi tältä osin konkretisoida. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan merkittävä supistaminen ja strategisesti keskeisten koulutusalojen (mm. muotoilu ja kulttuuri) alasajo on aluetalouksien näkökulmasta erittäin kriittistä. Varsinais-Suomen liitto ei hyväksy muotoilukoulutuksen lopettamista Lounais-Suomessa alueellisen kilpailukyvyn kehittämisen perusteella ja edellyttää asiaa uudelleenharkittavaksi, mikäli koko alaa ollaan lakkauttamassa. Vähennysten negatiivisen merkityksen lieventämiseksi tulee myös vakavasti harkita mahdollisuutta siirtää joitain koulutusaloja II asteen ammatillisen koulutuksen puolelle soveltuvasti. 1.Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (luonnos ) 1.1 Väestön koulutustaso ja osaaminen työelämälähtöisyys ja elinkeinojen tarpeet lähtökohdiksi Varsinais-Suomen liitto katsoo, että lausunnoille lähetty koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnos on hyvin ja tasapainoisesti laadittu sekä rakenteeltaan että sisällöltään. Erityisesti esitetyt linjaukset työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön sekä opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksien vahvistamisesta, syrjäytymisen ehkäisyä tukevien toimien toteuttamisesta (mm. yhteiskuntatakuu ja koulutustakuu) ja erityisesti maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen kehittäminen vastaavat hyvin myös Varsinais-Suomen lähtökohtia. Yleinen pyrkimys koulutustarjonnan suuntaamiseksi entistä enemmän sekä elinkeinojen että työelämän tarpeiden mukaisesti on perusteltua kuitenkin siten, että alueelliset tarpeet ja erot otetaan huomioon eri ratkaisuissa. Edelleen esimerkiksi II asteen koulutuksen tarkastelu teknisesti yhtenä kokonaisuutena ja hakujärjestelmien uudistamispyrkimykset mm. ottamalla huomioon nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen näkökulmat ovat perusteltuja. Korkeakoulujen osalta mm. päävalintojen varaaminen ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville on mielekäs lähtökohta. Yhtenäisen koulutuksen laatujärjestelmän määrittelyt ovat tarpeellisia mutta oppilaitosten tulee voida itse vastata kehittämistyöstä ja vaikuttaa siihen siten, että alueelliset tarpeet ovat lähtökohtana. Tutkimusjärjestelmän kokoaminen tehokkaammiksi nykyistä koordinoiduimmiksi yksiköiksi ja eri koulutusorganisaatioiden keskinäisen työnjaon selkeyttäminen on niin ikään perusteltua kuitenkin siten, että niiden tärkeä aluekehitystehtävä edelleen toteutuu. Varsinais-Suomen liitto haluaa korostaa yleisellä tasolla aikuiskoulutuksen merkitystä niin muuttuvien työelämän vaatimusten kuin elinkeinojen rakennemuutostenkin näkökulmasta. Kansallisen kielistrategian ja kielitaidon monipuolistamisen merkitys englannin kielen ylipainotuksen vuoksi on kiistaton. Kansallisen kielivarannon kehittämisessä tulee mainittujen saamen, romanikielen sekä viittomakielen ohella painottaa Suomen kansainvälisen taloudellisen ja poliittisen aseman edellyttämien peruskielien ruotsin, saksan ja venäjän asemaa. Kielistrategian tulee kattaa sekä perusopetus ja lukio-opetus että ammatillinen koulutus.

5 Varsinais-Suomen liitto haluaa toisaalta tuoda esille huolensa hallitusohjelman säästölinjausten ja budjetti-esityksen 2012 koulutussektoriin yleisesti kohdistuvien säästöjen vaikutuksesta koulutuksen ja tutkimuksen perusteltuihin uudistusesityksiin ja aloitteisiin. Koulutuksen rahoitusjärjestelmiin liittyen kuntien rahoitusvelvoitteiden kasvattamista merkittävästi ei voida pitää hyväksyttävänä. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että hallitusohjelmaan kirjattu kuntarakenneuudistus tulee ottaa huomioon myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelussa ja toteutuksessa ja kannattaa näkemystä, jonka mukaan koulutusjärjestelmään liittyvät rahoituslainsäädäntöjen uudistukset tulisi kytkeä valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistukseen kokonaishallinnan varmistamiseksi. Koulutustarjonnan suuntaamisen tulee olla alueiden elinkeinorakenteisiin perustuvaa sekä alueellisten että valtakunnallisten koulutustarpeiden ennakointiin perustuvaa. Maakunnilla tulee olla vastuu ennakointityössä, jota aluekehittämisstrategiat ohjaavat. Varsinais-Suomen liitto edellyttää tähän liittyen alueellisten aloituspaikkalukujen sisällyttämistä valtakunnalliseen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan koulutustasoittain- ja aloittain. 1.2.Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella ratkaiseva merkitys jatkokoulutusasteiden läpäisyyn Varsinais-Suomen liitto toteaa esitettyjen toimenpiteiden sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta olevan perusteltuja ottaen huomioon mm. useissa tutkimuksissa esille tuotu eriarvoistuminen. Erityisesti perusopetuksella on suuri merkitys myöhempien koulutusvaiheiden läpäisyyn ja keskeytyksien ehkäisyyn. 1.3 Lukio- ja ammatillista koulutusta tarkasteltava kokonaisuutena Varsinais-Suomen liitto toteaa positiivisena seikkana että toisen asteen koulutusta tarkastellaan suunnitelmassa jo teknisesti kokonaisuutena. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että koulutuksen järjestäjäverkkojen rakenteellisen kehittämisen ja mahdollisen erillisen toimenpideohjelman toteutus on tarkoituksenmukaista tehdä kuntarakenneuudistuksen yhteydessä toimintakykyisen ja eheän järjestäjärakenteen toteuttamiseksi seutu- ja työssäkäyntialueet huomioiden. Uudistusten tulee kuitenkin perustua koulutustarvenäkökohtiin siten, että laajemmat hallinnolliset yksiköt kykenevät tuottamaan laadullisesti aiempaa parempaa ja yhtenäisempää koulutusta entistä paremmissa oppimisympäristöissä alueitten elinkeinoelämän tarpeisiin. Tässä yhteydessä myös jo tehty alueellinen valmistelutyö järjestäjäverkkojen kokoamiseksi tulee ottaa huomioon ja omistajakuntien päätäntävallan säilyä prosessissa. Järjestäjäverkon kokoamisessa tulee myös muistaa koulutuksen saavutettavuuden säilyminen mm. koulutustakuun näkökulmasta. Ammatillisen koulutuksen rahoitusratkaisuissa tulee ottaa huomioon myös että koulutuksen toteuttaminen vaatii suuria investointeja niin tiloihin kuin koneisiin, kalustoon ja muihin opetusvälineisiinkin. Koulutuksen rahoitusratkaisujen on oltava sellaisia, että myös pääomavaltaisten koulutusalojen jatkuvuus voidaan turvata. Toisen asteen koulutusta tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena koulutustakuun näkökulmasta. Haasteena ovat heikosti lukion suorittaneet oppilaat, joille esimerkiksi näyttötutkintopohjainen aikuiskoulutus olisi varteenotettava malli. Tämä tietysti edellyttää resursseja. Edelleen lukio - opetuksen kehittämistä tulisi jatkaa myös siten, että opiskelijoiden jatkokoulutuskynnystä madalletaan ja valmiuksia jatko-opintoihin kehitetään luomalla esimerkiksi yhteistä kurssitarjontaa yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. 5

6 Työelämäläheisten opintometodien asemaa vahvistettava osana koulutustakuu -periaatetta Varsinais-Suomen liitto katsoo myös, että oppisopimustoimintaa ja näyttötutkintojen roolia tulee vahvistaa selvästi nykyistä enemmän osana työelämäläheisten koulutusmetodien kehittämistä. Nykyinen rahoituspohja ei kuitenkaan mahdollista esimerkiksi ns. osatutkintojen suorittamista. Oppisopimus on koulutusmuotona tärkeä alueen elinkeino- ja työelämän tarpeisiin vastaamisessa. Se on nopeasti reagoiva tutkintoihin tähtäävä väylä. Oppisopimuskoulutuksen rahoitusta tulisi joustavoittaa niin, että se pystyy auttamaan yrityksiä myös ei-tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Vapaan sivistystyön huomiointi suunnitelmassa on myönteistä ja erityisesti rooli mm. maahanmuuttajien koulutuksessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä tulee säilyttää. Koulutustili -järjestelmän käytännön soveltaminen ja kohdentaminen tulee selkeyttää ja konkretisoida sekä järjestelmän resurssointi todeta asiakirjassa. 1.5 Korkeakouluilla edelleen vahva aluekehitystehtävä - joustavat opinpolut myös korkeakoulutasolle Varsinais-Suomen liitto on erikseen lausunut ammattikorkeakoulujärjestelmän hallinnollisesta uudistuksesta. Varsinais-Suomen liitto painottaa korkeakoulujen merkittävää aluekehitystehtävää ja niiden keskinäisen työnjaon selkeyden merkitystä. Liitto korostaa sekä opintojärjestelmien- ja polkujen joustavuuden merkitystä monialaisuutta edellyttävässä työelämässä. Joustavat opinpolut järjestelmä tulee toteuttaa myös korkeakoulutasolla. Meriklusterin toimintaedellytysten turvaaminen on edelleen keskeinen Satakunnan ja Varsinais- Suomen yhteinen hanke. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää myös alan koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamista korkeakoulutasolla. 1.6.Verkostomaiset työskentelymetodit korostuvat - moniosaajien tarve kasvussa Varsinais-Suomen liitto haluaa tuoda esille aiemman lausunnon mukaisesti tulevaisuuden työelämän muuttuvat tarpeet. Verkostomaiset työskentelytavat usein kansainvälistä kanssakäymistä edellyttäen korostuvat nykyistä enemmän. Tässä erityisesti lounaisrannikon suuralueen meriteollisuusklusteri on hyvä esimerkki monialaisesta kansainvälisestä verkostomaisesta työskentelytavasta, jonka kilpailukyvyn turvaamiseksi ja kehittämiseksi joustavia yhdistelmäkoulutusratkaisuja tarvitaan. Meriteollisuusklusterin yritykset tulevat toimimaan sekä kotimaassa että ulkomailla kuitenkin siten, että pääosa liikevaihdosta saadaan palveluiden ja tuotteiden myynnistä sekä valmistuksesta ulkomailta. Tämän lisäksi telakat ja niiden alihankintaverkostot tulevat olemaan edelleen vuonna 2016 ja 2020 merkittäviä työllistäjiä niin Varsinais-Suomessa kuin Satakunnassakin. Meriteollisuuden työntekijän on osattava tulevaisuudessa yhä useampia työtehtäviä esimerkiksi siten, että hitsaaja pätevöityy myös LVI-asentajaksi ja omaa myös merenkulun, suunnittelujärjestelmien sekä automaatio- ja sähköasennuksen perustuntemusta. Tämä edellyttää juuri joustavia koulutusmahdollisuuksia (moduulitutkinnot, joustavat opinpolut). Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää Satakunnan ammattikorkeakoulun meritekniikan insinöörin koulutusmoduulien aktiivista tarjontaa konetekniikan opiskelijoille. Tämäntyyppiset osaamistarpeet edellyttävät myös aikuiskoulutukseen lisäresursseja sekä koulutustasojen mm. ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistä koulutustarjontaa. Tulevaisuudessa ja jo nyt eri alojen ja koulutustasojen rajapinnoilta erilaisten verkostojen myötä syntyvät uudet kilpailukykyiset tuotteet.

7 1.7. Alueellisen ennakointiprosessin merkitystä tulee vahvistaa - elinkeinojen koulutustarvemitoitukset turvattava Varsinais-Suomen liitto viittaa aiempaan lausuntoon ja toteaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan ja koulutuksen aloittajapaikkoihin liittyvän maakuntien ja opetus -ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen sekä työvoima- ja elinkeinoministeriön välisen yhteistyön ja vuoropuhelun olleen erittäin tarpeellinen ja hyödyllinen. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on kuluneella suunnittelukaudella otettu aluenäkökulma rakentavasti huomioon. Yhteistyötä tulee jatkaa säännöllisenä prosessina erityisesti taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin varautumisen vahvistamiseksi. Varsinais-Suomen liitto kuitenkin korostaa tässä yhteydessä myös tarvetta vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön sisäistä koordinaatiota suhteessa alueisiin kohdistuviin toimiin ja avauksiin sekä opetus - ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyön tehostamista. Alueiden kannat koulutuksen laadullisista tarpeista tulee ottaa valtakunnallisen koulutustarveennakoinnin lähtökohdiksi erityisesti ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta. Maakunnissa tehtävä alueellinen laadullinen ja määrällinen koulutustarpeiden ennakointityö on mittavaa ja se tulee ottaa vakavasti huomioon valtakunnallisessa ennakoinnissa. Maakunnissa tunnistetaan alueelliset elinkeinoelämän tarpeet ja alueiden kehittämistavoitteet jotka muunnetaan koulutustarvemitoitukseksi. Ennakoinnissa ja koulutustarvemitoituksessa tulee myös jatkossa käyttää yhtenäisiä käsitteitä koulutuksen paikkamäärittelyssä siten, että ennakointianalyyseissä ja koulutustarveselvityksissä käytetään samoja käsitteitä kuin oppilaitokset (esim. aloituspaikat vs. aloittajat sekä aloituspaikat vs. koulutuspaikat). Alueellisessa ennakoinnissa tulee tarkastella samanaikaisesti kolmea tekijää: työvoimatarpeen kehitystä, vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan ennakoitua kehitystä ja koulutustarjontaa. 2. Koulutuksen alueellinen tarjontaesitys 2016 oikean suuntainen mutta riittämätön - alueellisen tarvelähtöisyyden merkitys osin hämärtynyt Varsinais-Suomen liitto katsoo opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaisesityksen lounaisrannikon suuralueen osalta olevan maakunnan näkökulmasta kokonaisuudessaan tyydyttävä. Esitys siirtää koulutuksen aloituspaikkoja absoluuttisesti mitattuna aiempaa tarvelähtöisemmin Itä- ja Pohjois- Suomesta Etelä-Suomeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys ei kuitenkaan riittävästi perustu alueelliseen tarvelähtöisyyteen elinkeinojen näkökulmasta eikä hyödynnä maakuntien eikä valtakunnallisia työvoimatarvelaskelmia siten kuin ennakointiprosessissa tavoitteeksi aiemmin on asetettu. Lisäksi aloituspaikkojen lisäyksen kohdistuminen lähes yksinomaan suurmetropolialueelle ei ole täysin perusteltua vaan tulisi toteuttaa nyt esitettyä tasapainoisemmin kohdistaen osa lisäyksistä myös Lounais-Suomen suuralueelle ja osin myös Väli-Suomeen. Perusteina ovat erityisesti elinkeinoelämän työvoimatarve ja nuorisoikäluokkakehitys alueilla sekä oppilaitosten menestys suhteessa oppilaiden työllistyvyyteen ja koulutuksen läpäisyasteeseen. Lounaisrannikon suuralueen osalta ammatillisen koulutuksen esitys on lähes tuhat aloituspaikkaa pienempi kuin maakuntien yhteenlaskettu esitys mutta toisaalta jopa hieman suurempi kuin aloittaneiden keskiarvo vuosina Maakuntien työvoimatarvelaskelmiin suhteutettuna on OKM:n esitys runsaat 2000 paikkaa pienempi ja suhteutettuna opetushallituksen aloittajatarvelaskelmiin noin 1000 paikkaa pienempi. Tältä osin Varsinais-Suomen liitto edellyttää aluelähtöisen tarvearvioinnin huomioimista koulutuspaikkojen suuntaamisessa ja viittaa aiempaan lausuntoonsa. Tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalat korostuvat Varsinais-Suomessa aloituspaikkojen suuntaamisessa 2016 aiemman lausunnon mukaisesti. Liitto myös toistaa esitykset uusiksi koulutusaloiksi (liikun- 7

8 nanohjaaja ja ruotsinkielinen lähihoitajakoulutus). II asteen ammatillisen koulutuksen merkitys vain korostuu ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen merkittävän supistumisen johdosta. Varsinais-Suomen liitto haluaa lisäksi tuoda selvästi esille, että nuorten ikäluokat eivät riitä kattamaan tulevia työvoimatarpeita eikä näin ollen pidä perusteltuna aikuiskoulutuksen jättämistä pois ministeriön koulutustarve-esityksestä. Liitto esittää aiemman lausunnon mukaisesti noin 1000 paikan lisäystä Varsinais-Suomessa ammatilliseen aikuiskoulutukseen maakunnassa ja edellyttää niiden lisäämistä lopulliseen esitykseen. Työelämän muutokset lisäävät jatkuvasti ihmisten tarvetta lisä-, jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutukselle. Nykyinen aikuisille suunnattu koulutustarjonta ei ole lähelläkään todellista tarvetta rakennemuutoksen jatkuessa maakunnassa erityisesti Salon ja Turun seutukunnissa. Esimerkiksi Nokia Oyj:n nopeasti muuttuva tilanne heijastuu vahvasti aikuiskoulutustarpeisiin. Tulee myös huomata, että joidenkin alojen yksikköhinnoilla on hyvin haasteellista toteuttaa aikuiskoulutusta. Resurssointia tulisi tältä osin konkretisoida ja vahvistaa. Ammattikorkeakoulujen hallintoa uudistetaan 2014 vuoden alusta alkaen siten, että siirrytään sataprosenttiseen valtionosuusrahoitukseen. Hallitusohjelmaan on kirjattu 51 miljoonan euron säästötavoite ammattikorkeakouluille vuositasolla vuonna Kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriö on yhdessä sivistyspoliittisen ministeriryhmän kanssa lähtenyt toteuttamaan 126 miljoonan euron vähennystä vedoten kuntaosuuteen, jota ei kuitenkaan enää ole vuonna Tämän suuremman leikkauksen perusteella ministeriö on johtanut ammattikorkeakouluille valtakunnallisesti 2200 aloituspaikan leikkaustarpeen. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan voimakas alasajo esitetyllä nopealla aikataululla 2013 ja koulutustarjontaesitys 2016 ei vastaa maakunnan tarveperusteisia näkemyksiä ja tältä osin Varsinais-Suomen liitto viittaa aiempaan kirjattuun lausuntoon. Varsinais-Suomen ammattikorkeakoulujen osalta määrällinen supistamisesitys vastaa sinänsä valtakunnallista keskitasoa. Varsinais-Suomen liitto toteaa tyydyttävänä sen, että sosiaali -ja terveydenhuollon alan aloituspaikat 2013 on pidetty ennallaan ja huolimatta kulttuurialan aloituspaikkojen valtakunnallisesti merkittävästä supistamisesta, ovat lounaissuomalaisten ammattikorkeakoulujen aloituspaikat kyetty säilyttämään edes tyydyttävällä tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa kuitenkin Turun ammattikorkeakoulun palveluiden tuottamisen ja johtamisen sekä muotoilun ja musiikin koulutusohjelmien lopettamista. Lisäksi tekniikan ja liikenteen alalta tulisi vähentää 40 aloituspaikkaa. Jos Yrkeshögskolan Novian kulttuurialan leikkaustarve kohdennetaan Turkuun tarkoittaisi tämä sitä, että Lounais-Suomessa ei olisi enää muotoilun koulutusta lainkaan. Muotoilu tukee vahvasti yhteiskunnan innovaatioprosessia ja koulutuksen täydellinen lakkaaminen alueella olisi merkittävä askel taaksepäin erityisesti teollisen ja sosiaalisen muotoilun osalta. Varsinais-Suomen liitto ei hyväksy muotoilukoulutuksen lopettamista Lounais- Suomessa alueellisen kilpailukyvyn kehittämisen perusteella ja edellyttää asiaa uudelleenharkittavaksi. Liitto haluaa myös todeta klassisen musiikin koulutuksen lakkauttamisen kriittisesti, koska ao. koulutus sinänsä on osa Turulle tärkeää luovaa taloutta myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen ja koulutus tarjoaa luontevan jatkumon alueen laajalle perus- ja toisen asteen koulutukselle ja tukee näin alan alueellista tarjontaa. Matkailu- ja ravitsemusalan alasajon osalta liitto nostaa esille mm. saaristomatkailun strategisen merkityksen ja lisäksi tulee huomata marata -alan pätevien opettajien tarve. Ao. koulutusalan aloituspaikkojen supistaminen ei välttämättä edellytä kokonaisten linjojen lakkauttamista. Tekniikan ja liikenteen alan valtakunnallisen suunnitelman mukaan koulutusta tulisi keskittää niihin esimerkiksi lounaissuomalaisiin ammattikorkeakouluihin, jotka ovat vahvoja tekniikan kouluttajia. 8

9 Satakunnan ammattikorkeakouluun kohdistuvat vähennykset ja koulutusohjelmien lakkauttamiset heikentävät niin ikään lounaisrannikon kokonaiskilpailukykyä. Vähennysten negatiivisen merkityksen lieventämiseksi tulee myös vakavasti harkita mahdollisuutta siirtää joitain koulutusaloja II asteen ammatillisen koulutuksen puolelle soveltuvasti. Edelleen joidenkin strategisesti tärkeiden koulutusalojen kokoaminen suurempiin yksikköihin maakunnan sisällä tai koko lounaisrannikolla on perustellumpi vaihtoehto kuin täydellinen lakkautus tai siirto muualle Suomeen. Tällainen vaihtoehto on erityisesti huomattava jos Diakonia- ja Humanistisen ammattikorkeakoulutuksen tarjontaan kohdistuu supistamis- tai siirtopaineita muualle. Turun yliopiston ja Åbo Akademin osalta koulutuksen ja tutkimuksen uudet avaukset sekä aloituspaikkakaavailut näyttävät pääosin vastaavan maakuntatason aiempia esityksiä. Varsinais-Suomen liitto korostaa tässä yhteydessä aiemman lausunnon esityksiä uusiksi koulutusaloiksi erityisesti ruotsinkielisellä puolella (Åbo Akademin proviisori- ja juristikoulutus). Lausunto lähetetään samanaikaisesti: ja Eila Rissanen Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto Ville Heinonen Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto sekä Jaana Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto 9 Päätös Lisätietoja Erikoissuunnittelija Esa Högblom, p , Erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi