Työ, työ ja työ. Työlähtöinen työterveyshuolto ja kuntoutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ, työ ja työ. Työlähtöinen työterveyshuolto ja kuntoutus"

Transkriptio

1

2 Työ, työ ja työ Työlähtöinen työterveyshuolto ja kuntoutus

3

4 Jorma Mäkitalo ja Eija Paso Työ, työ ja työ Työlähtöinen työterveyshuolto ja kuntoutus

5 Valokuvat Kannen suunnittelu Ulkoasu ja taitto Kustantajat Kai Tirkkonen Hanna Holopainen Eija Paso Sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan sosiaalirahasto Verve Työterveyslaitos Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Paino Kalevaprint Oy, 2008 ISBN

6 Alkusanat Tämä kirja on analyysi ja reportaasi sosiaali- ja terveysministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamasta hankkeesta Työhyvinvointia edistävä työn kehittäminen työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyönä, jota toteutettiin vuosina Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kirja kertoo työelämän muutoksesta sekä yleisellä teoreettisemmalla tasolla että aivan ruohonjuuritason työtehtävien ja työyhteisöjen tasolla. Toivomme, että teoksen viesti työelämän muutoksen luonteesta ja haasteesta kaikuu laajalle: työpaikoilla meneillään olevat tuotanto- ja palvelutapojen muutokset ovat pitkään keskeneräisiä ja väistämättä sekä innostavia että raastavia muutos- ja kehitysprosesseja. Siksi näihin talkoisiin tarvitaan monenlaisia toimijoita työpaikan omien voimien tueksi. Työssä olevien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että työterveyshuolto ja työikäisten kuntoutus kykenevät uudistumaan siten, että niistä on esimiehille ja työyhteisöille asiantuntevaksi kumppaniksi myös työn muutosten keskellä. Tarvitaan uudenlaista työlähtöistä työterveyshuoltoa ja työlähtöistä kuntoutusta. Kirjan ydinasiaa ovat uudet työlähtöisen työpaikkaselvityksen, työlähtöisen terveystarkastuksen ja työlähtöisen kuntoutusyhteistyön mallit. Kirjassa on kuvattu niiden perusperiaatteet ja kulku sekä esitelty niillä aikaansaatuja tuloksia hankkeessa toteutettujen työpaikka- ja yksilötapausten kautta. Työlähtöisen otteen tulokset ja vaikutukset näkyvät työssä, hyvin konkreettisten tuotannollisten asioiden etenemisenä ja muutoksina ja sitä kautta vaikutuksina työntekijöiden ja esimiesten hyvinvointiin ja terveyteen. Moni kysyy tällaisten tulosten äärellä, onko tämä työterveyshuoltoa tai kuntoutusta. Eikö näiden pitäisi olla johdon ja työyhteisön hoidettavia asioita? Juuri tässä on koko työlähtöisen otteen kulmakivi. Kun työhyvinvointi osataan liittää työhön, sen sujumiseen ja muuttumiseen, ei työhyvinvointia tarvitse edistää erikseen, irrallaan työstä, työn vaikutuksia lievittäen, vaan yhdessä työn kehittämisen ja työn kehittäjien kanssa. Työ on työhyvinvoinnin perusta.

7 Kiitokset Näin laaja ja monipolvinen hanke ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman huikeaa määrää työpaikkojen työntekijöitä, esimiehiä ja työterveyshuollon ja kuntoutuksen ammattilaisia, joita ensimmäiseksi ja erityisesti haluamme kiittää. Hankkeen etenemistä on ohjannut hyvinkin kiitosten arvoisesti ohjausryhmä, jossa ovat toimineet asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Kelalta (puheenjohtaja), hankkeen virallinen valvoja ylilääkäri, lääkintöneuvos Matti E. Lamberg STM:stä, rakennerahastokoordinaattori Siru Nylén-Karo STM:stä, professori Jaakko Virkkunen Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksiköstä Helsingin yliopistosta, professori Kaj Husman Työterveyslaitokselta, ylilääkäri Maire Laaksonen Jyväskylän Seudun Työterveydestä ja johtaja Matti Anttonen Vervestä. Hankkeen toteutuksessa ovat yhteistyökumppaneina toimineet professori Yrjö Engeström ja professori Reijo Miettinen Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksiköstä Helsingin yliopistosta sekä tiimipäällikkö, dosentti Kirsti Launis ja Työn kehittäminen -tiimi Työterveyslaitokselta. Hyvästä yhteistyöstä hankkeen tulosten levittämisessä haluamme kiittää lisäksi ylitarkastaja Ritva Partista STM:stä, vastaava ohjaaja Marja-Leena Väätäjää Kokkolan kaupungilta, tuotantoinsinööri Esa Haimilahtea Nokian Renkaat Oyj:stä sekä toimitusjohtaja Heikki Jäälinojaa Raahen Energia Oy:stä. Tukeaan ja aikaansa hankkeelle kaikkien kiireiden keskellä ovat uhranneet myös hankkeeseen osallistuneiden työterveys- ja kuntoutusyksiköiden johtajat: osastonhoitaja Oili Kinnunen ja vastaava lääkäri Helena Ristolainen Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän työterveyshuollosta, työterveysjohtaja Jouni Luomaranta Kokkolan Työplussasta, toimitusjohtaja - johtava työterveyslääkäri Mauri Jussila ja talouspäällikkö Eeva Peltonen Tampereen Työterveys ry:stä, johtaja Jaakko Lehtinen Hoikan kuntoutuskeskuksesta, johtaja Mervi Puolanne Kaprakasta ja kuntoutusjohtaja Oili Alatorvinen Vervestä. Kiitos myös teille!

8 Lukijalle Kirja on koottu kolmenlaisista aineksista: se tarjoaa teoriaa, se vie reportaasimatkalle työpaikoille ja se raportoi tuloksia. Jorma Mäkitalon taustalukujen jälkeen teoksen toimittaja Eija Paso ja valokuvaaja Kai Tirkkonen kuvaavat arjen tapahtumia työpaikoilla reportaaseissa, jotka on merkitty kirjaan Kentällä-tunnuksella. Varsinasta reportaasia täydentää vielä yksittäisten osapuolten pohdintoja peilaava Näkökulma. Kunkin reportaasireissun perään Mäkitalo valottaa samaa hankkeen osa-aluetta tarkemmin ja analyyttisemmin tekstiosuudessa, joka on merkitty kirjaan Hankeraportti -tunnuksella. Näin lukija saa käsityksen muun muassa siitä, miten hankkeessa työskenneltiin, millaisia pulmia kohdattiin ja missä onnistumiset näkyivät. Nämä analyysit perustuvat Verven kehittämiskonsulttien Vaula Haaviston, Leena Keräsen, Kirsi Koistisen, Juha Pihlajan, Airi Tolosen ja Hilkka Ylisassin kirjoittamiin yksityiskohtaisiin väliraportteihin. Oulussa, Lasaretinsaaressa Eurooppa-päivänä Jorma Mäkitalo ja Eija Paso

9 Työlähtöinen työterveyshuolto ja kuntoutus Sisältö Työlähtöisen työterveyshuollon ja kuntoutuksen perusteet Taustaa Jorma MÄKITALO Työelämän muutos väärinymmärretty tosiasia?...10 Mitä työhyvinvoinnille tapahtuu muutoksessa?...22 Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksessa. Uuden lähestymistavan perusteet...28 Nykyinen työterveyshuolto työn muutoksessa...36 Työlähtöinen työpaikkaselvitys ja terveystarkastus Reportaasi kentältä Eija PASO Työterveyshuolto opetteli tulipalojen sammuttajasta työn tuntijaksi...46 Esimies etsii työn kohdetta...55 Hankeraportti Jorma Mäkitalo Työlähtöinen työpaikkaselvitys...58 Työlähtöinen terveystarkastus...69 Kuntoutusyhteistyö Reportaasi kentältä Eija Paso Miten palvelukodissa selvitään muutosmylläkästä?...78 Pesut, paplarit, lääkkeet ja leningit...86 Työterveyshoitajalle uusia työkaluja...89 Työpaikan tarpeet suuntaavat kuntoutusta...92 Hankeraportti Jorma Mäkitalo Työlähtöisen kuntoutusyhteistyön malli...95

10 Sairauspoissaolojen hallintamalli Reportaasi kentältä Eija Paso Sinnittelyä jaksamisen rajamailla Sairauspoissaolojen hallinta kysyy kumppanuutta Perinteen muuri ei vielä kaatunut Hankeraportti Jorma Mäkitalo Sairauspoissaolojen hallinta Uudet yhteistyön välineet käyttöön Reportaasi kentältä Eija Paso Laatutuotteen teko vaatii osaamista ja kehittämistä Häiriöitä kokoonpanokoneella Ura kääntyy uuteen vaiheeseen Lopuksi Jorma Mäkitalo Arviointia ja tulevaisuutta Ulkopuolinen arviointi Sosiaalikehitys Oy Evaluaatio yhteistyön, työvälineiden ja toimintakonseptin kehittämisestä Hankkeen asiantuntijat Kirjallisuutta...158

11 Työelämän muutos väärinymmärretty tosiasia? Suuri osa työelämän tutkimusta ei ole ottanut lähtökohdakseen työn tutkimista, vaan on kiinnostunut erityispiirteistä ja trendeistä. Ei ole enää uutinen, että työelämä on muutoksessa. Mutta mikä on tämän muutoksen merkitys ja ydin vai onko sillä ylipäätään ydintä? Erilaiset näkemykset näistä kysymyksistä johtavat monenlaisiin johtopäätöksiin siitä, miten työmaailman muutokseen tulisi suhtautua ja miten siinä tulisi toimia. Työelämän muutoksen kaoottisuus Työelämän muutosta on tutkittu paljonkin eri näkökulmista. Sitä on tarkasteltu talouden ja liiketoiminnan globalisaation näkökulmasta, ja samassa yhteydessä on havaittu myös työpaikkojen tulo monikulttuurisemmiksi. Työelämän muutosta on tutkittu työsuhteiden epätyypillistymisenä. Tulee pätkätöitä. Se on näkynyt myös yritysjärjestelyissä, kun yrityksiä ostetaan, myydään ja sulautetaan yhteen ja kun niitä keskitetään ja niistä muodostetaan ketjuja ja verkostoja. On analysoitu työn organisointitapojen uudistuksia yksittäisen työpaikan sisällä. On tullut tiimejä, soluja, matriiseja ja jopa solmuja. On tavoitettu työn sisällön muuttumista. Tietotyön eli informaation käsittelyn on osoitettu kasvaneen yhä merkittävämmäksi osaksi työtä, samalla kun fyysinen työ on vähentynyt. Puhutaan informaatiotulvasta ja on jopa ehdotettu informaatiosuojaimia. Työvälineistöstä on nostettu esiin erityisesti tietotekniikka ja sen vaikutus työhön. Sitäkin on tutkittu, millaisia taitoja työelämässä nyt vaaditaan. Näyttää siltä, että kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät sosiaaliset taidot ovat yhä tärkeämpiä. Työelämän muutosta on tarkasteltu myös tehokkuuden ja talouskysymysten merkityksen vahvistumisena. Ja niin edelleen. Työelämän muutokseen on siis saatu lukuisia erilaisia ja eritasoisia näkökulmia, mikä onkin yksi osa ongelmaa. Kun tutkimus keskittyy pelkästään muutoksen yhden piirteen tai tason tutkimiseen, se pirstoo kohteensa työn ja työelämän lukemattomiksi erityiskysymyksiksi ja niitä koskeviksi erillisratkaisuiksi tai suosituksiksi. Tällaisen tutkimustiedon valossa työelämän muutos jäsentyy mielivaltaiseksi joukoksi uusia haasteita ja asioita ja näyttäytyy meille kaoottisena, käsittämättömänä ja arvaamattomana. Ketä tällainen tutkimus palvelee? Ei ainakaan yksittäistä työpaikkaa, joka saa ratkaistavakseen kerralla koko ongelmavyyhdin. Se ei palvele työterveyshuoltojakaan, joiden asiakaskuntaan työpaikat ja niissä työskentelevät esimiehet ja työntekijät kuuluvat. Mistä työssä on perimmältään kyse? Miten työelämän muutosta voisi jäsentää kokonaisvaltaisemmin? Sitä kannattaa lähestyä esittämällä perustavanlaatuinen kysymys: mistä työssä ja työelämässä ylipäätään on kyse? Vaikka työtä voidaankin tarkastella useista näkökulmista, se on aina ytimeltään tuotannollista toimintaa, jossa tuotetaan tavaroita tai palveluja tai tietoa sitä tarvitseville. Tätä varten jokainen työpaikka pohjimmiltaan on olemassa. Työssä on siis ennen muuta kyse työstä. Ajatus kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta on hyvä palauttaa mieleen ja pitää mielessä. 10

12 Tuotannollinen toiminta perustuu aina johonkin tuotantotapaan eli tuotanto- tai palvelukonseptiin. Tuotanto- ja palvelukonsepti sisältää idean siitä, mihin tarpeeseen ja millaisia tuotteita tai palveluita tehdään (mitä tuotetaan ja miksi), sekä myös tavan, jolla nämä voidaan kannattavasti ja tehokkaasti tuottaa (miten tuotetaan). Työelämän muutosta voidaan tarkastella kokonaisvaltaisemmin erittelemällä, mitä työpaikkojen tuotanto- ja palvelukonsepteille on tapahtunut. Niidenkin on havaittu voimakkaasti muuttuneen, kun kokonaiskuvaa on tutkittu tästä näkökulmasta. Toimintaideat ja -tavat luovat uutta nahkaansa monilla toimialoilla, niin vanhustenhuollossa, metalliteollisuudessa, satamaoperoinnissa kuin pankkitoiminnassakin. Edellä kuvattujen työelämän eri osatekijöiden muuttuminen kytkeytyy tuotanto- ja palvelukonseptien muutokseen. Uutta on, että tuotanto- ja palvelukonseptin muutos on se taso, jossa erilaiset muutostekijät integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi ja saavat kulloisenkin merkityksen tässä kokonaisuudessa. Ilman tämän tason hahmotusta ne jäävät irrallisiksi erillistekijöiksi, joiden merkitystä kokonaisuuden kannalta on vaikea hahmottaa. Voidaan siis väittää, että työelämän muutoksen eri osatekijöitä integroivat yhteen nimenomaan yritysten ja työpaikkojen toimintakonseptien muutokset siinä on ydin. On kummallista ja paradoksaalistakin, että tällainen näkökulma työelämän muutokseen on jäänyt vielä epätavalliseksi: suuri osa työelämän tutkimusta ei ole ottanut lähtökohdakseen työn tutkimista, vaan on keskittynyt jonkin erityispiirteen tai trendin tutkimukseen. Tuotanto- ja palvelukonseptien muutoksesta lähtevä tarkastelu sopii erinomaisesti työpaikkojen paikalliseen näkökulmaan. Siihen keskittymällä varmistetaan, että tarkastelu palvelee yrityksen ydinprosessia. 11

13 epädramaattisia ja dramaattisia käänteitä Jos suuressa osassa työpaikkoja on meneillään niiden ydinprosessia työn tekemistä koskeva muutos, eikö tämän pitäisi näkyä selvemmin ja herättää keskustelua huomattavasti nykyistä laajemmin? Media tarjoaa kuvaa työelämän dramaattisista tapahtumista, suoranaisista kriiseistä. Tätä kirjoitettaessa tapetilla ovat erityisesti tehtaiden lopettamiset tai siirtämiset halvempien työvoimakustannusten maihin. Kemijärvi, Summa, Bochum. Samoin uutislähetyksissä ja etusivuilla kerrotaan, miten eri toimialoilla irtisanotaan satoja tai tuhansia työntekijöitä. Tällaiset suuret käänteet ovat kyllä osa sitä samaa maailmanlaajuista kehitystä, johon tuotanto- ja palvelukonseptien muutoksetkin liittyvät. Ne ovat äkillisiä ja seurauksiltaan nopeasti dramaattisia niille, joiden kohdalle ne osuvat. Ne koskettavat kuitenkin vain pientä osaa työvoimasta ja edustavat jäävuoren huippua. Ne eivät selitä laajalle levinnyttä työn henkisen kuormittavuuden lisääntymistä tai masennuksen vuoksi kirjoitettujen sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Pinnan alle jäävää, kooltaan monikymmenkertaista jäävuoren osaa edustavat luonteeltaan epädramaattisemmat muutokset, joissa työssä otetaan käyttöön uutta teknologiaa, lanseerataan uusi organisaatio, uudistetaan tuotevalikoimaa, kasvatetaan myyntiä. Ne eivät pääse tv-uutisiin eivätkä sisällä irtisanomisiin verrattavaa dramatiikkaa, mutta ne ovat merkityksellisiä satojen tuhansien tai miljoonien työntekijöiden kannalta. Juuri näitä muutoksia ja niiden vaikutuksia pyritään ymmärtämään tutkimuksella, joka pureutuu tuotanto- ja palvelukonseptien muutokseen. Epädramaattisten muutosten laajuus Yritysten ja työpaikkojen tuotantotapoja koskevista muutoksista on vaikea saada yleistettävää tietoa. Syitä tähän on monia. Yritykset eivät ensinnäkään levittele sitä koskevaa tietoa mielellään julkisuudessa, koska tuotantotapa tai -konsepti on työpaikan ydinprosessin malli. Monilla aloilla uudet tuotanto- ja palvelukonseptit ovat liikesalaisuuksia, sillä juuri niiden avulla saadaan kilpailuetua muihin. Uusista konsepteista kerrotaan vasta jälkeenpäin menestystarinoina liikkeen johdon kirjallisuudessa. Toiseksi taas tutkimusta, joka keskittyy juuri tuotantotapoihin ja niiden muutoksiin, on tehty verrattain vähän, joten yleiskuvan saaminen on hidasta. Kolmas vaikeus on siinä, että kullakin toimialalla meneillään olevat muutokset ovat niin erityisiä, että niitä on mahdotonta tavoittaa perinteisten kysely- tai indikaattoritutkimuksen keinoin. Ei ole totuttu siihen, että täytyisi rakentaa oma kyselyinstrumentti kullekin toimialalle tai vielä pienempääkin kokonaisuutta varten. Asiaa hankaloittaa myös muutosten epädramaattisuus. Aina ei kysymällä selviä, onko muutos menossa vai ei. Tilastotietoa asiasta kuitenkin on olemassa. Esimerkiksi Työterveyslaitos on toimittanut vuodesta 1997 lähtien kolmen vuoden välein julkaisua Työ ja terveys Suomessa. Asiantuntijakatsaus haastattelututkimuksineen on nostanut esiin oleellisia työelämän ja työterveyden ilmiöitä. Vasta vuonna 2006 Työ ja terveys -katsauksessa kysyttiin ensimmäisen kerran työn muutokseen liittyviä kysymyksiä. Vastauksien sisältö yllätti. Puolet palkansaajista ilmoitti havainneensa työhönsä vaikuttavia muutoksia työn sisällössä, osaamisvaatimuksissa tai työn organisoinnissa. Saman selvityksen mukaan yli puolet palkansaajista ilmoitti, että heidän työyhteisössään on ollut kehittämishanke. Muutoksissa ei ole kyse mistään hiljaisesta signaalista. Tällaiset tilastotiedot tukevat eri toimialoilla tehdyistä tapaustutkimuksista saatua tietoa: tuotanto- ja palvelukonseptien laaja-alaiset muutokset koskettavat yhä useampia palkansaajia. Megatrendit vaikuttavat Miksi työpaikat muuttavat tuotanto- ja palvelukonseptejaan? Ovatko ne joutuneet jonkinlaisen epätoivottavan muoti-ilmiön valtaan? Onko tartutettu villitys, johon johtajat ovat konsultti- 12

14 en yllyttäminä lähteneet mukaan? Ehkä ylilyöntejäkin tapahtuu, mutta valtaosaa muutoksista voi perustella välttämättömyydellä. On muututtava, jotta pysyttäisiin yrityksenä hengissä ja työpaikkana olemassa. Tai on muututtava, jotta työmäärä ja työn kuormitus eivät uuvuttaisi tekijöitä loppuun. Muutospaineella on monet kasvot. Jos kyse ei sittenkään ole vain muoti-ilmiöstä, mistä yleistyvä paine tuotantotapojen uudistuksiin oikein johtuu? Muutosten laajan levinneisyys osoittaa, että kyse täytyy olla valtavista kehitystrendeistä. Niistä voidaan erottaa kolme megatrendiä. Ensimmäisen megatrendin luonne on taloudellinen. Kansainvälisen kilpailun vapautuminen on johtanut yritysten välisen kilpailun kovenemiseen ja uusiin tehokkuusvaatimuksiin yrityselämässä. Sen sijaan julkisella puolella taloudelliset syyt vaikuttavat toisenlaisen mekanismin kautta. Julkisten palvelujen ja toimintojen kasvu, joka oli laajaa vielä 1980-luvulla, on haluttu pysäyttää. Veroasteita halutaan alentaa. Tämä on johtanut paineeseen tuottaa julkisia palveluja nykyisillä tai pienemmillä kustannuksilla. Samalla ainakin osassa palveluista palvelunkäyttäjien lukumäärä on kasvanut. Tehokkuusvaatimus siis tämäkin. Toisen megatrendin luonne on teknologinen. Moderni tietotekniikka tarjoaa sekä tavaratuotannossa että palveluiden järjestämisessä uusia mahdollisuuksia. Jotta niitä voidaan hyödyntää, tuotantotapoja on kehitettävä. Kolmas megatrendi koskettaa meitä kaikkia. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat. Aiempi kaikille samaa -konsepti ei enää toimi. Monella alalla kuluttajat ovat tulleet vaativammiksi niin hinnan, laadun kuin yksilöllisyydenkin suhteen. Kaikki nämä kolme megatrendiä pakottavat yritykset ja työpaikat tarkastelemaan sitä, mitä ja kenelle ne tuottavat, sekä sitä, miten tämä tuotanto tapahtuu. Yritykset joutuvat siis uudistamaan tuotanto- tai palvelukonseptiaan vastatakseen talouden, uuden teknologian ja asiakkaiden tarpeiden muuttumisen haasteisiin. Juuri tässä kiteytyy nyt meneillään olevan työelämän muutoksen kova ydin. Muutosten seuraukset riippuvat suuresti siitä, miten hyvin tai huonosti työpaikat onnistuvat Megatrendit talouden muutokset uudet teknologiat ihmisten tarpeiden muutokset tähän haasteeseen vastaamaan. Ensimmäinen edellytys on, että pystyy näkemään oman toimintatapansa tason. Sen pohjalle tarvitaan havainto, että oma toiminta ylipäätään perustuu jollekin olemassa olevalle toimintakonseptille, jolle on tarjolla myös vaihtoehtoja. Ei ole mitenkään poikkeuksellista tavata vieläkin työpaikkoja, joissa omaa toimintatapa pidetään itsestäänselvyytenä, jolle ei edes osata hakea vaihtoehtoja. Näin ainoaksi keinoksi tehokkuusvaatimuksiin vastaamisessa tulkitaan se, että täytyy kiristää ruuvia. Mitään kustannuksia säästävämpää tapaa tehdä ei osata hakea, koska uskotaan nykyisen tavan olevan ainoa mahdollinen. Toinen edellytys on hyväksyä, että oman toimintatavan täytyy ja että se voi muuttua. Toisinaan omaa toimintatapaa pidetään niin edistyksellisenä, hyvänä tai jostain muusta syystä oikeana, että ei haluta hyväksyä muutosvaatimuksia, joita rahoittajat tai asiakkaat kohdistavat. Kolmas edellytys on osata toimintatavan muutos. Tässä on todennäköisesti aikamme suurin este. Nykyiset tavat tehdä muutosta ovat mekaanisia ja aliarvioivat monien keskeisten seikkojen merkityksen. Siksi muutokset etenevät monella työpaikalla vielä vaikeimman kautta. Onko tuiverrus hyvästä vai pahasta? Työelämän muutoksen paikallinen näkökulma Paikallisen työyhteisön taso tuotantoja palvelukonseptin muutos Jotkut tutkijat ovat kiirehtineet leimaamaan työelämän muutosten ajanjakson työelämän huonontumisen ajaksi ja varoittavat edessä Yksittäisen työntekijän silmin kiire päällekäisiä töitä mahdottomia tehtäviä uuden oppimista punaisen langan hukkumisen riski Kuvio 1. Maailmanlaajuiset megatrendit pakottavat työpaikat muuttamaan toimintatapojaan. Seuraukset yksittäisen työntekijän tasolla riippuvat toimintatavan muutoksen osaamisesta. 13

15 olevan romahduksen. Toiset usein elinkeinoelämää lähellä olevat vaikuttajat taas mielellään muistuttavat monien aiempien vuosikymmenten epäkohtien korjaantuneen ja työelämän parantuneen siihen verrattuna aimo askelin. Heidän mukaansa nyt tulisi lopettaa turhasta nariseminen. Tilastotiedot erilaisista barometreistä ja työolotutkimuksista näyttävät tukevan molempia väitteitä. Samalla kun työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt ja monipuoliset tehtäväkuvat sekä mahdollisuudet oppimiseen, etenemiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen ovat lisääntyneet, ovat puolestaan kiire, työn henkinen kuormittavuus, työyhteisökonfliktit sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen lisääntyneet. Ovatko asiat siis hyvin vai huonosti? Yksiselitteistä vastausta ei voida antaa. Sekä huonontumisen manaajat että edistystä rummuttavat ovat väärässä. Kokonaiskuva on ristiriitainen. Osa työoloista on kohentunut samalla, kun osa on heikentynyt. Tätä on vaikea ymmärtää menemättä tilastotietojen taakse. Mitä työpaikoilla on tapahtunut? Työolojen kohentuminen ja heikentyminen ovat osa samaa muutosprosessia, sen kaksi eri puolta. Työn fyysisen kuormittumisen väheneminen johtuu suurelta osin teknologisesta kehityksestä. Psykososiaalisten työolojen ristiriitaisen kehityksen ymmärtämiseksi täytyy ymmärtää työn historiallista kehitystä. Avainasemaan nousee 1980-luvulla käynnistynyt työn muutos. Sitä ennen ongelmia aiheuttivat hierarkisesti järjestetyt työorganisaatiot, pitkään samanlaisena pysyvä työ ja sen myötä monotonia sekä oppimis-, etenemis- ja vaikutusmahdollisuuksien puute. Tuotanto- ja palvelukonseptien muutoksen käynnistyttyä työt alkoivat muuttua ja kehittyä, mikä on tarjonnut ennennäkemättömiä mahdollisuuksia oppimiselle, etenemiselle ja sosiaalisille kontakteille. Samalla kuitenkin myös työn muutosten läpiviemiseen liittyvä puutteellinen osaaminen alkoi tuottaa uusia työhyvinvoinnin ongelmia: henkisen työkuormituksen lisääntymistä, kiirettä ja työn sujuvuuden häiriöitä. Näin tulkittuna muutosta ei voi leimata hyväksi eikä pahaksi. Se merkitsee molempia. Nyt kohdataan kova haaste: miten muutoksessa pitäisi elää, ja miten muutoksia voitaisiin viedä läpi tavoilla, joihin liittyy mahdollisimman vähän muutosten negatiivisia seurauksia. Muutoksen epärealistinen malli Millainen ilmiö toimintakonseptin muutos on luonteeltaan? Miten muutos yleensä etenee? Millaisia vaiheita siinä on? Millainen on hyvin hoidettu muutos verrattuna huonosti hoidet- 14

16 tuun? Millainen mielikuva meillä ylipäätään on muutosten kulusta? Kun avaan päivän sanomalehden, siellä uutisoidaan, että päihteitä käyttävien nuorten hoitoon on kehitetty uusi hoitomalli. Mallin kehittäjät kertovat, että sillä saadaan parempia tuloksia kuin aiemmalla toimintatavalla. Seuraavalla aukeamalla raportoidaan uudesta langattomasta tietojärjestelmästä, jonka käyttöönotto kiinteistöpalveluissa tehostaa toimintaa ja säästää kustannuksissa. Laitteiston uskotaan leviävän toimialalla nopeasti kaikkien suurempien toimijoiden käyttöön. Vielä yksi uutinen samasta lehdestä. Taloudellisissa vaikeuksissa olevasta lentoyhtiöstä saneerataan 400 työntekijää kannattavuuden parantamiseksi. Tämän ikävän mutta välttämättömän toimenpiteen jälkeen yhtiön tulevaisuus on turvattu, kertoo yhtiön toimitusjohtaja. Kukin näistä uutisista kertoo muutoksesta. 15

17 Tutkimukset osoittavat, että muutos käynnistyy usein vanhan toimintatavan jonkinasteisesta kriisiytymisestä. Mutta millaisen kuvan muutoksesta näiden kirjoitusten perusteella saa? Käyttöön saatiin uusi hoitomalli. Hienoa. Langattomat laitteet siivoojille ja talonmiehille. Modernia. Osa työntekijöistä joutuu lähtemään. Harmillista, mutta niin käy joskus. Uutisointi luo kuvaa muutoksesta hetkellisenä tapahtumana. Tulee uusi hoitomalli, saadaan uudet laitteet, osa työntekijöistä joutuu lähtemään. Se siitä. Toiminta jatkuu tuoreella mallilla, uusilla laitteilla tai vähemmällä väellä. Menestyksellisemmin. Jos muutoksessa on jotain haasteellista - uutisen arvoista se on uuden mallin kehittäminen, langattomien laitteiden luominen tai vaikean irtisanomispäätöksen tekeminen. Työntekijöiden ja esimiesten hyvinvoinnin kannalta esiin nousee uutisista ehkä vain viimeinen ja sekin irtisanottujen työntekijöiden osalta. Tällaisessa uutisoinnissa tulee ilmi muutoksen epärealistinen malli, jossa siirtyminen vanhasta uuteen nähdään itsestään selvänä, lyhytkestoisena ja luonteeltaan pääosin ongelmattomana tapahtumana, ikäviä muutoksia lukuun ottamatta. Muutos on jotain, mitä joku yleensä johto ja asiantuntijat - suunnittelee etukäteen ja mikä toteutetaan ( jalkautetaan, maastoutetaan, käyttöönotetaan ) ja lopuksi arvioidaan. Myös liikkeenjohdon kirjallisuudessa esitetään menestystarinoita siitä, kuinka visionäärinen johto näkee uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia tulevaisuudessa, luo strategian näihin tavoitteisiin pääsemiseksi ja valloittaa markkinat. Mitään erityisiä vaikeuksia näiden muutosten toteuttamiseen ei liity, ehkä korkeintaan vain satunnaista muutosvastarintaa. Tärkeänä pidetäänkin, että henkilöstölle tiedotetaan ahkerasti, mitä seuraavaksi tapahtuu, jotta huhut ja epätietoisuus eivät saa jalansijaa. Liikkeenjohdon kirjallisuuden ja osin konsulttienkin levittämä kuva muutoksesta edustaa muutoksen epärealistista mallia, jolla on historiallinen taustansa. Muutokset menneisyydessä olivat lyhytkestoisempia, yksinkertaisempia ja lähinnä ohimeneviä ilmiöitä. Epärealistinen malli ankkuroituu menneisyyteen, sillä muutokset nykymaailmassa ovat ratkaisevasti erilaisia. Muutoksen realistinen malli myöntää keskeneräisyyden Muutoksen realistiselle mallille löytyy perusta sellaisista muutosta koskevista tutkimuksista, joissa on dokumentoitu yksityiskohtaisesti jonkin konkreettisen työn muutoksen kulku. Näin tavoitetaan tyystin toisenlainen kuva muutoksista kuin edellä kuvatussa epärealistisessa mallissa. Tutkimukset osoittavat, että muutos ei yleensä käynnisty uuden mallin tai teknologian kehittämisestä ja käyttöönotosta, vaan jo vanhan toimintatavan jonkinasteisesta kriisiytymisestä. Kyseessä voivat olla lisääntyvät vaikeudet saada tuote tai palvelu tuotettua tai vähitellen paheneva taloudellinen umpikuja ilman että mitään uutta olisi vielä tulossa tai otettu käyttöön. Tässä vaiheessa suurin osa toimijoista ei ehkä edes miellä sitä, että käsillä olisi muutos. On vain vaikeuksia. Muutoksen edetessä tuotannolliset vaikeudet eivät kuitenkaan häviä. Uuden toimintamallin ja teknologian käyttöönotto merkitsee lähes poikkeuksetta työn sujuvuutta häiritseviä prosesseja, jotka aiheuttavat runsaasti ylimääräistä työtä ja kuormittumista pitkään. Tämä on yksi tämän kirjan läpikäyvä keskeinen teema. Muutokselle on tyypillistä, että se on pitkäkestoinen prosessi ja se etenee osaratkaisujen kautta. Jokin uusi tuotannon tai palveluiden malli ei synny etukäteen eikä valmiina, vaan muutoksen suunta vaihtuu ja täsmentyy tyypillisesti useaan otteeseen. Kokonaiskuva siitä, millainen uusi malli kehitettiin, muodostuu vasta jälkikäteen. Vasta sitten voidaan luoda menestystarina siitä, kuinka me muutuimme mallista A malliin B. Sitä vastoin menestystarinoihin ei kuulu kertoa, että aluksi emme lainkaan ymmärtäneet, että olemme lähdössä mallista A ja että matkan varrella visiomme oli ensiksi malli C, sitten malli D, ja vasta loppua kohti meille realisoitui, että tekemistämme ratkaisuista kehkeytyykin malli B. Nykyisissä muutoksissa voivat muuttua koko 16

18 työn tarkoitus ja tavoitteet. Ne siis koskettavat koko toiminnan perusteita ja logiikkaa. Opettajista voi tulla kasvattajia, tarkastajista konsultteja, asentajista myyjiä tai siivoojista palveluvastaavia. Näillä käänteillä on suuri merkitys ihmisten työhyvinvoinnin kannalta, mihin palataan tässä kirjassa jäljempänä useaan otteeseen. Muutos voi muodostua voimakkaan positiiviseksi, ammatillista uudistumista mahdollistavaksi tekijäksi, mutta myös päinvastainen vaihtoehto työn mielen menettäminen tällaisessa muutoksessa on mahdollista. Dokumentoidut muutosprosessit osoittavat, että muutoksen rytmi vaihtelee prosessin aikana suuresti. Välillä ei tapahdu pitkään aikaa mitään. Muutos ikään kuin keskeytyy, lähes sammuu. Sitten se jälleen käynnistyy, hitaana tai nopeampana. Välillä taas tapahtuu lyhyessä ajassa enemmän kuin olisi tarpeenkaan. Rytmin vaihtelusta voi päätellä, että muutokset ovat pitkään keskeneräisiä. Prosessit ovat siis pitkiä. Jonkin uuden mallin kehittäminen tai käyttöönotto on yksi vaihe yksittäistä uudistusta laajemmassa tuotanto- tai palvelukonseptimuutoksessa. Palataanpa vielä aiemmin mainittuihin lehtijuttuihin. Uuden hoitomallin kehittäminen voi tarkoittaa sitä, että vanhan hoitomallin kanssa on taisteltu turhaan jo pitkäänkin. Tästä ei kuitenkaan uutisoida. Uuden hoitomallin käyttöönottoa on ehkä vasta pilotoitu ja mallin laajempi käyttöönotto onkin oma prosessinsa, jossa vanhasta hoitomallista joudutaan osin luopumaan ja osin niveltämään sitä uuteen. Prosessin edetessä toimijoille voi paljastua, että kyseessä onkin uutta hoitomallia laajempi, koko päihdetyön organisointia koskeva uudistus. Osa työntekijöistä ajattelee, että vanhassa hoitomallissa ei ollut mitään vikaa. Uusi hoitomalli uusine vaatimuksineen herättää epäilyksiä. Samoin saattaa käydä uuden langattoman tietojärjestelmän kohdalla. Millaisin ponnistuksin siivoojat, kiinteistönhoitajat ja heidän esimiehensä ovat moninaisten kohteidensa kanssa pärjänneet ilman tätä järjestelmää? Millaisiin muutoksiin heidän työssään järjestelmän käyttöönotto johtaa? Mihin laajempaan murrokseen tämä liittyy heidän työssään? Myöskään lentoyhtiön toiminta 400 työntekijää pienemmällä joukolla ei vain yksinkertaisesti jatku harvennein rivein. Onko saneerausta edeltänyt joidenkin työvoimaa korvaavien ratkaisujen käyttöönotto, vai onko niitä kehitettävä vasta nyt? Miten jäljelle jääneiden työ muuttuu saneerausten jälkeen? Muutoksen realistisessa mallissa kannattaa painottaa vielä yhtä asiaa: muutos on väistämättä häiriöinen, pitkään keskeneräinen ja suuntaansa useaan otteeseen hakeva prosessi. Hyvinkin johdettuna se on sekava, huonosti johdettuna kaoottinen. Samalla se on kuitenkin vertaansa vailla oleva alusta yksilöiden ja yhteisöjen oppimiselle ja uudistumiselle. Epärealistinen muutoksen malli on tutkimustiedon valossa yksinkertaisesti satua. kun pitäisi keksiä konsteja Muutokseen liittyviä vaikeuksia voidaan yrittää hallita sillä, miten muutosta tehdään. Vallalla näyttää taustalla olevan edelleen pääosin muutoksen epärealistinen malli. Valitettavasti. Joillakin työpaikoilla ei vieläkään edes nähdä, että meneillään olisi mikään muutos, ja osa asiantuntijoistakin nukkuu Ruususen unta. Ihmetellään vain, miksi työt eivät suju, asiakkaita on enemmän tai he ovat uudenlaisia, resursseja leikataan, organisaatiota muutetaan ja tulosodotukset ovat koventuneet. Huomio ei kohdistukaan omaan toimintatapaan ja sen kehittämiseen, vaan ratkaisuja odotetaan muualta: paremmista resursseista, paremmasta johtamisesta, vastuullisemmista työntekijöistä, inhimillisemmistä odotuksista tai ymmärtäväisemmistä asiakkaista. Tällöin menetetään merkittävin tilanteen säätelymahdollisuus: oman toimintakonseptin kehittäminen. Niissäkään työpaikoissa, joissa muutos nähdään ja tajutaan, sen uudenlaista luonnetta ei välttämättä ymmärretä. Tämä näkyy oletuksina ja odotuksina, että jo toteutetut muutokset tai vasta tulossa olevat ovat nopeasti ohi. On aika ennen muutosta, sitten uuden suunnittelu, seuraavaksi uuden käyttöönoton hetki, ja sitten uusi on käytössä ja palataan normaaliin. Jos ajatellaan tällä tavalla, mitä vaikeaa muutoksessa oikein olisikaan? Kuitenkin päälle päätteeksi hämmästellään, kun uuden käyttöönotossa ilmenee vaikeuksia Muutos on hyvinkin johdettuna sekava, huonosti johdettuna kaoottinen. 17

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointia työtä kehittämällä

Työhyvinvointia työtä kehittämällä Työhyvinvointia työtä kehittämällä Arja Ala-Laurinaho Tiimipäällikkö, TkL Työn kehittäminen -tiimi, Työterveyslaitos 1 Häiritsevätkö muutokset toimivaa organisointia ja sujuvaa työtä? TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle

Lisätiedot

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Hyvinvointia työstä Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija 26.10.2015 Työterveyslaitos Anna-Leena Kurki www.ttl.fi Tää on verkottunu nykyään, must tuntuu

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda 5.2.2016 Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo Mistä puhun tänään Työhyvinvointia voi parantaa työtä kehittämällä. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Arja Ala-Laurinaho arja.ala-laurinaho@ttl.fi 7.6.2016 Työterveyslaitos Ala-Laurinaho www.ttl.fi 2 Muutos kirjastoissa: kävijän kokemus Kuvat: Noor

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön tulevaisuus? Big picture Miten muodostaa kokonaiskuva rinnakkain, päällekkäin ja ennakoimattomasti tapahtuvien muutosten kokonaisuudesta? Iso kuva hukassa niin työyhteisöillä

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK Riku Rimmi @TEK_akateemiset 2 99,0%, jos hakijoita on 100 99,5%, jos hakijoita on 200 99,7%, jos hakijoita on 300 1.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille!

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! Suomen Tyky-verkostosta Työpaikkojen työhyvinvointiverkostoksi Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! 29.11.2011 Jaana Lerssi-Uskelin, Ttm Kehittämispäällikkö Verkostot - Verkottuminen Mikä on verkosto?

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot