Työ, työ ja työ. Työlähtöinen työterveyshuolto ja kuntoutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ, työ ja työ. Työlähtöinen työterveyshuolto ja kuntoutus"

Transkriptio

1

2 Työ, työ ja työ Työlähtöinen työterveyshuolto ja kuntoutus

3

4 Jorma Mäkitalo ja Eija Paso Työ, työ ja työ Työlähtöinen työterveyshuolto ja kuntoutus

5 Valokuvat Kannen suunnittelu Ulkoasu ja taitto Kustantajat Kai Tirkkonen Hanna Holopainen Eija Paso Sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan sosiaalirahasto Verve Työterveyslaitos Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Paino Kalevaprint Oy, 2008 ISBN

6 Alkusanat Tämä kirja on analyysi ja reportaasi sosiaali- ja terveysministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamasta hankkeesta Työhyvinvointia edistävä työn kehittäminen työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyönä, jota toteutettiin vuosina Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kirja kertoo työelämän muutoksesta sekä yleisellä teoreettisemmalla tasolla että aivan ruohonjuuritason työtehtävien ja työyhteisöjen tasolla. Toivomme, että teoksen viesti työelämän muutoksen luonteesta ja haasteesta kaikuu laajalle: työpaikoilla meneillään olevat tuotanto- ja palvelutapojen muutokset ovat pitkään keskeneräisiä ja väistämättä sekä innostavia että raastavia muutos- ja kehitysprosesseja. Siksi näihin talkoisiin tarvitaan monenlaisia toimijoita työpaikan omien voimien tueksi. Työssä olevien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että työterveyshuolto ja työikäisten kuntoutus kykenevät uudistumaan siten, että niistä on esimiehille ja työyhteisöille asiantuntevaksi kumppaniksi myös työn muutosten keskellä. Tarvitaan uudenlaista työlähtöistä työterveyshuoltoa ja työlähtöistä kuntoutusta. Kirjan ydinasiaa ovat uudet työlähtöisen työpaikkaselvityksen, työlähtöisen terveystarkastuksen ja työlähtöisen kuntoutusyhteistyön mallit. Kirjassa on kuvattu niiden perusperiaatteet ja kulku sekä esitelty niillä aikaansaatuja tuloksia hankkeessa toteutettujen työpaikka- ja yksilötapausten kautta. Työlähtöisen otteen tulokset ja vaikutukset näkyvät työssä, hyvin konkreettisten tuotannollisten asioiden etenemisenä ja muutoksina ja sitä kautta vaikutuksina työntekijöiden ja esimiesten hyvinvointiin ja terveyteen. Moni kysyy tällaisten tulosten äärellä, onko tämä työterveyshuoltoa tai kuntoutusta. Eikö näiden pitäisi olla johdon ja työyhteisön hoidettavia asioita? Juuri tässä on koko työlähtöisen otteen kulmakivi. Kun työhyvinvointi osataan liittää työhön, sen sujumiseen ja muuttumiseen, ei työhyvinvointia tarvitse edistää erikseen, irrallaan työstä, työn vaikutuksia lievittäen, vaan yhdessä työn kehittämisen ja työn kehittäjien kanssa. Työ on työhyvinvoinnin perusta.

7 Kiitokset Näin laaja ja monipolvinen hanke ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman huikeaa määrää työpaikkojen työntekijöitä, esimiehiä ja työterveyshuollon ja kuntoutuksen ammattilaisia, joita ensimmäiseksi ja erityisesti haluamme kiittää. Hankkeen etenemistä on ohjannut hyvinkin kiitosten arvoisesti ohjausryhmä, jossa ovat toimineet asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Kelalta (puheenjohtaja), hankkeen virallinen valvoja ylilääkäri, lääkintöneuvos Matti E. Lamberg STM:stä, rakennerahastokoordinaattori Siru Nylén-Karo STM:stä, professori Jaakko Virkkunen Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksiköstä Helsingin yliopistosta, professori Kaj Husman Työterveyslaitokselta, ylilääkäri Maire Laaksonen Jyväskylän Seudun Työterveydestä ja johtaja Matti Anttonen Vervestä. Hankkeen toteutuksessa ovat yhteistyökumppaneina toimineet professori Yrjö Engeström ja professori Reijo Miettinen Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksiköstä Helsingin yliopistosta sekä tiimipäällikkö, dosentti Kirsti Launis ja Työn kehittäminen -tiimi Työterveyslaitokselta. Hyvästä yhteistyöstä hankkeen tulosten levittämisessä haluamme kiittää lisäksi ylitarkastaja Ritva Partista STM:stä, vastaava ohjaaja Marja-Leena Väätäjää Kokkolan kaupungilta, tuotantoinsinööri Esa Haimilahtea Nokian Renkaat Oyj:stä sekä toimitusjohtaja Heikki Jäälinojaa Raahen Energia Oy:stä. Tukeaan ja aikaansa hankkeelle kaikkien kiireiden keskellä ovat uhranneet myös hankkeeseen osallistuneiden työterveys- ja kuntoutusyksiköiden johtajat: osastonhoitaja Oili Kinnunen ja vastaava lääkäri Helena Ristolainen Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän työterveyshuollosta, työterveysjohtaja Jouni Luomaranta Kokkolan Työplussasta, toimitusjohtaja - johtava työterveyslääkäri Mauri Jussila ja talouspäällikkö Eeva Peltonen Tampereen Työterveys ry:stä, johtaja Jaakko Lehtinen Hoikan kuntoutuskeskuksesta, johtaja Mervi Puolanne Kaprakasta ja kuntoutusjohtaja Oili Alatorvinen Vervestä. Kiitos myös teille!

8 Lukijalle Kirja on koottu kolmenlaisista aineksista: se tarjoaa teoriaa, se vie reportaasimatkalle työpaikoille ja se raportoi tuloksia. Jorma Mäkitalon taustalukujen jälkeen teoksen toimittaja Eija Paso ja valokuvaaja Kai Tirkkonen kuvaavat arjen tapahtumia työpaikoilla reportaaseissa, jotka on merkitty kirjaan Kentällä-tunnuksella. Varsinasta reportaasia täydentää vielä yksittäisten osapuolten pohdintoja peilaava Näkökulma. Kunkin reportaasireissun perään Mäkitalo valottaa samaa hankkeen osa-aluetta tarkemmin ja analyyttisemmin tekstiosuudessa, joka on merkitty kirjaan Hankeraportti -tunnuksella. Näin lukija saa käsityksen muun muassa siitä, miten hankkeessa työskenneltiin, millaisia pulmia kohdattiin ja missä onnistumiset näkyivät. Nämä analyysit perustuvat Verven kehittämiskonsulttien Vaula Haaviston, Leena Keräsen, Kirsi Koistisen, Juha Pihlajan, Airi Tolosen ja Hilkka Ylisassin kirjoittamiin yksityiskohtaisiin väliraportteihin. Oulussa, Lasaretinsaaressa Eurooppa-päivänä Jorma Mäkitalo ja Eija Paso

9 Työlähtöinen työterveyshuolto ja kuntoutus Sisältö Työlähtöisen työterveyshuollon ja kuntoutuksen perusteet Taustaa Jorma MÄKITALO Työelämän muutos väärinymmärretty tosiasia?...10 Mitä työhyvinvoinnille tapahtuu muutoksessa?...22 Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksessa. Uuden lähestymistavan perusteet...28 Nykyinen työterveyshuolto työn muutoksessa...36 Työlähtöinen työpaikkaselvitys ja terveystarkastus Reportaasi kentältä Eija PASO Työterveyshuolto opetteli tulipalojen sammuttajasta työn tuntijaksi...46 Esimies etsii työn kohdetta...55 Hankeraportti Jorma Mäkitalo Työlähtöinen työpaikkaselvitys...58 Työlähtöinen terveystarkastus...69 Kuntoutusyhteistyö Reportaasi kentältä Eija Paso Miten palvelukodissa selvitään muutosmylläkästä?...78 Pesut, paplarit, lääkkeet ja leningit...86 Työterveyshoitajalle uusia työkaluja...89 Työpaikan tarpeet suuntaavat kuntoutusta...92 Hankeraportti Jorma Mäkitalo Työlähtöisen kuntoutusyhteistyön malli...95

10 Sairauspoissaolojen hallintamalli Reportaasi kentältä Eija Paso Sinnittelyä jaksamisen rajamailla Sairauspoissaolojen hallinta kysyy kumppanuutta Perinteen muuri ei vielä kaatunut Hankeraportti Jorma Mäkitalo Sairauspoissaolojen hallinta Uudet yhteistyön välineet käyttöön Reportaasi kentältä Eija Paso Laatutuotteen teko vaatii osaamista ja kehittämistä Häiriöitä kokoonpanokoneella Ura kääntyy uuteen vaiheeseen Lopuksi Jorma Mäkitalo Arviointia ja tulevaisuutta Ulkopuolinen arviointi Sosiaalikehitys Oy Evaluaatio yhteistyön, työvälineiden ja toimintakonseptin kehittämisestä Hankkeen asiantuntijat Kirjallisuutta...158

11 Työelämän muutos väärinymmärretty tosiasia? Suuri osa työelämän tutkimusta ei ole ottanut lähtökohdakseen työn tutkimista, vaan on kiinnostunut erityispiirteistä ja trendeistä. Ei ole enää uutinen, että työelämä on muutoksessa. Mutta mikä on tämän muutoksen merkitys ja ydin vai onko sillä ylipäätään ydintä? Erilaiset näkemykset näistä kysymyksistä johtavat monenlaisiin johtopäätöksiin siitä, miten työmaailman muutokseen tulisi suhtautua ja miten siinä tulisi toimia. Työelämän muutoksen kaoottisuus Työelämän muutosta on tutkittu paljonkin eri näkökulmista. Sitä on tarkasteltu talouden ja liiketoiminnan globalisaation näkökulmasta, ja samassa yhteydessä on havaittu myös työpaikkojen tulo monikulttuurisemmiksi. Työelämän muutosta on tutkittu työsuhteiden epätyypillistymisenä. Tulee pätkätöitä. Se on näkynyt myös yritysjärjestelyissä, kun yrityksiä ostetaan, myydään ja sulautetaan yhteen ja kun niitä keskitetään ja niistä muodostetaan ketjuja ja verkostoja. On analysoitu työn organisointitapojen uudistuksia yksittäisen työpaikan sisällä. On tullut tiimejä, soluja, matriiseja ja jopa solmuja. On tavoitettu työn sisällön muuttumista. Tietotyön eli informaation käsittelyn on osoitettu kasvaneen yhä merkittävämmäksi osaksi työtä, samalla kun fyysinen työ on vähentynyt. Puhutaan informaatiotulvasta ja on jopa ehdotettu informaatiosuojaimia. Työvälineistöstä on nostettu esiin erityisesti tietotekniikka ja sen vaikutus työhön. Sitäkin on tutkittu, millaisia taitoja työelämässä nyt vaaditaan. Näyttää siltä, että kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät sosiaaliset taidot ovat yhä tärkeämpiä. Työelämän muutosta on tarkasteltu myös tehokkuuden ja talouskysymysten merkityksen vahvistumisena. Ja niin edelleen. Työelämän muutokseen on siis saatu lukuisia erilaisia ja eritasoisia näkökulmia, mikä onkin yksi osa ongelmaa. Kun tutkimus keskittyy pelkästään muutoksen yhden piirteen tai tason tutkimiseen, se pirstoo kohteensa työn ja työelämän lukemattomiksi erityiskysymyksiksi ja niitä koskeviksi erillisratkaisuiksi tai suosituksiksi. Tällaisen tutkimustiedon valossa työelämän muutos jäsentyy mielivaltaiseksi joukoksi uusia haasteita ja asioita ja näyttäytyy meille kaoottisena, käsittämättömänä ja arvaamattomana. Ketä tällainen tutkimus palvelee? Ei ainakaan yksittäistä työpaikkaa, joka saa ratkaistavakseen kerralla koko ongelmavyyhdin. Se ei palvele työterveyshuoltojakaan, joiden asiakaskuntaan työpaikat ja niissä työskentelevät esimiehet ja työntekijät kuuluvat. Mistä työssä on perimmältään kyse? Miten työelämän muutosta voisi jäsentää kokonaisvaltaisemmin? Sitä kannattaa lähestyä esittämällä perustavanlaatuinen kysymys: mistä työssä ja työelämässä ylipäätään on kyse? Vaikka työtä voidaankin tarkastella useista näkökulmista, se on aina ytimeltään tuotannollista toimintaa, jossa tuotetaan tavaroita tai palveluja tai tietoa sitä tarvitseville. Tätä varten jokainen työpaikka pohjimmiltaan on olemassa. Työssä on siis ennen muuta kyse työstä. Ajatus kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta on hyvä palauttaa mieleen ja pitää mielessä. 10

12 Tuotannollinen toiminta perustuu aina johonkin tuotantotapaan eli tuotanto- tai palvelukonseptiin. Tuotanto- ja palvelukonsepti sisältää idean siitä, mihin tarpeeseen ja millaisia tuotteita tai palveluita tehdään (mitä tuotetaan ja miksi), sekä myös tavan, jolla nämä voidaan kannattavasti ja tehokkaasti tuottaa (miten tuotetaan). Työelämän muutosta voidaan tarkastella kokonaisvaltaisemmin erittelemällä, mitä työpaikkojen tuotanto- ja palvelukonsepteille on tapahtunut. Niidenkin on havaittu voimakkaasti muuttuneen, kun kokonaiskuvaa on tutkittu tästä näkökulmasta. Toimintaideat ja -tavat luovat uutta nahkaansa monilla toimialoilla, niin vanhustenhuollossa, metalliteollisuudessa, satamaoperoinnissa kuin pankkitoiminnassakin. Edellä kuvattujen työelämän eri osatekijöiden muuttuminen kytkeytyy tuotanto- ja palvelukonseptien muutokseen. Uutta on, että tuotanto- ja palvelukonseptin muutos on se taso, jossa erilaiset muutostekijät integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi ja saavat kulloisenkin merkityksen tässä kokonaisuudessa. Ilman tämän tason hahmotusta ne jäävät irrallisiksi erillistekijöiksi, joiden merkitystä kokonaisuuden kannalta on vaikea hahmottaa. Voidaan siis väittää, että työelämän muutoksen eri osatekijöitä integroivat yhteen nimenomaan yritysten ja työpaikkojen toimintakonseptien muutokset siinä on ydin. On kummallista ja paradoksaalistakin, että tällainen näkökulma työelämän muutokseen on jäänyt vielä epätavalliseksi: suuri osa työelämän tutkimusta ei ole ottanut lähtökohdakseen työn tutkimista, vaan on keskittynyt jonkin erityispiirteen tai trendin tutkimukseen. Tuotanto- ja palvelukonseptien muutoksesta lähtevä tarkastelu sopii erinomaisesti työpaikkojen paikalliseen näkökulmaan. Siihen keskittymällä varmistetaan, että tarkastelu palvelee yrityksen ydinprosessia. 11

13 epädramaattisia ja dramaattisia käänteitä Jos suuressa osassa työpaikkoja on meneillään niiden ydinprosessia työn tekemistä koskeva muutos, eikö tämän pitäisi näkyä selvemmin ja herättää keskustelua huomattavasti nykyistä laajemmin? Media tarjoaa kuvaa työelämän dramaattisista tapahtumista, suoranaisista kriiseistä. Tätä kirjoitettaessa tapetilla ovat erityisesti tehtaiden lopettamiset tai siirtämiset halvempien työvoimakustannusten maihin. Kemijärvi, Summa, Bochum. Samoin uutislähetyksissä ja etusivuilla kerrotaan, miten eri toimialoilla irtisanotaan satoja tai tuhansia työntekijöitä. Tällaiset suuret käänteet ovat kyllä osa sitä samaa maailmanlaajuista kehitystä, johon tuotanto- ja palvelukonseptien muutoksetkin liittyvät. Ne ovat äkillisiä ja seurauksiltaan nopeasti dramaattisia niille, joiden kohdalle ne osuvat. Ne koskettavat kuitenkin vain pientä osaa työvoimasta ja edustavat jäävuoren huippua. Ne eivät selitä laajalle levinnyttä työn henkisen kuormittavuuden lisääntymistä tai masennuksen vuoksi kirjoitettujen sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Pinnan alle jäävää, kooltaan monikymmenkertaista jäävuoren osaa edustavat luonteeltaan epädramaattisemmat muutokset, joissa työssä otetaan käyttöön uutta teknologiaa, lanseerataan uusi organisaatio, uudistetaan tuotevalikoimaa, kasvatetaan myyntiä. Ne eivät pääse tv-uutisiin eivätkä sisällä irtisanomisiin verrattavaa dramatiikkaa, mutta ne ovat merkityksellisiä satojen tuhansien tai miljoonien työntekijöiden kannalta. Juuri näitä muutoksia ja niiden vaikutuksia pyritään ymmärtämään tutkimuksella, joka pureutuu tuotanto- ja palvelukonseptien muutokseen. Epädramaattisten muutosten laajuus Yritysten ja työpaikkojen tuotantotapoja koskevista muutoksista on vaikea saada yleistettävää tietoa. Syitä tähän on monia. Yritykset eivät ensinnäkään levittele sitä koskevaa tietoa mielellään julkisuudessa, koska tuotantotapa tai -konsepti on työpaikan ydinprosessin malli. Monilla aloilla uudet tuotanto- ja palvelukonseptit ovat liikesalaisuuksia, sillä juuri niiden avulla saadaan kilpailuetua muihin. Uusista konsepteista kerrotaan vasta jälkeenpäin menestystarinoina liikkeen johdon kirjallisuudessa. Toiseksi taas tutkimusta, joka keskittyy juuri tuotantotapoihin ja niiden muutoksiin, on tehty verrattain vähän, joten yleiskuvan saaminen on hidasta. Kolmas vaikeus on siinä, että kullakin toimialalla meneillään olevat muutokset ovat niin erityisiä, että niitä on mahdotonta tavoittaa perinteisten kysely- tai indikaattoritutkimuksen keinoin. Ei ole totuttu siihen, että täytyisi rakentaa oma kyselyinstrumentti kullekin toimialalle tai vielä pienempääkin kokonaisuutta varten. Asiaa hankaloittaa myös muutosten epädramaattisuus. Aina ei kysymällä selviä, onko muutos menossa vai ei. Tilastotietoa asiasta kuitenkin on olemassa. Esimerkiksi Työterveyslaitos on toimittanut vuodesta 1997 lähtien kolmen vuoden välein julkaisua Työ ja terveys Suomessa. Asiantuntijakatsaus haastattelututkimuksineen on nostanut esiin oleellisia työelämän ja työterveyden ilmiöitä. Vasta vuonna 2006 Työ ja terveys -katsauksessa kysyttiin ensimmäisen kerran työn muutokseen liittyviä kysymyksiä. Vastauksien sisältö yllätti. Puolet palkansaajista ilmoitti havainneensa työhönsä vaikuttavia muutoksia työn sisällössä, osaamisvaatimuksissa tai työn organisoinnissa. Saman selvityksen mukaan yli puolet palkansaajista ilmoitti, että heidän työyhteisössään on ollut kehittämishanke. Muutoksissa ei ole kyse mistään hiljaisesta signaalista. Tällaiset tilastotiedot tukevat eri toimialoilla tehdyistä tapaustutkimuksista saatua tietoa: tuotanto- ja palvelukonseptien laaja-alaiset muutokset koskettavat yhä useampia palkansaajia. Megatrendit vaikuttavat Miksi työpaikat muuttavat tuotanto- ja palvelukonseptejaan? Ovatko ne joutuneet jonkinlaisen epätoivottavan muoti-ilmiön valtaan? Onko tartutettu villitys, johon johtajat ovat konsultti- 12

14 en yllyttäminä lähteneet mukaan? Ehkä ylilyöntejäkin tapahtuu, mutta valtaosaa muutoksista voi perustella välttämättömyydellä. On muututtava, jotta pysyttäisiin yrityksenä hengissä ja työpaikkana olemassa. Tai on muututtava, jotta työmäärä ja työn kuormitus eivät uuvuttaisi tekijöitä loppuun. Muutospaineella on monet kasvot. Jos kyse ei sittenkään ole vain muoti-ilmiöstä, mistä yleistyvä paine tuotantotapojen uudistuksiin oikein johtuu? Muutosten laajan levinneisyys osoittaa, että kyse täytyy olla valtavista kehitystrendeistä. Niistä voidaan erottaa kolme megatrendiä. Ensimmäisen megatrendin luonne on taloudellinen. Kansainvälisen kilpailun vapautuminen on johtanut yritysten välisen kilpailun kovenemiseen ja uusiin tehokkuusvaatimuksiin yrityselämässä. Sen sijaan julkisella puolella taloudelliset syyt vaikuttavat toisenlaisen mekanismin kautta. Julkisten palvelujen ja toimintojen kasvu, joka oli laajaa vielä 1980-luvulla, on haluttu pysäyttää. Veroasteita halutaan alentaa. Tämä on johtanut paineeseen tuottaa julkisia palveluja nykyisillä tai pienemmillä kustannuksilla. Samalla ainakin osassa palveluista palvelunkäyttäjien lukumäärä on kasvanut. Tehokkuusvaatimus siis tämäkin. Toisen megatrendin luonne on teknologinen. Moderni tietotekniikka tarjoaa sekä tavaratuotannossa että palveluiden järjestämisessä uusia mahdollisuuksia. Jotta niitä voidaan hyödyntää, tuotantotapoja on kehitettävä. Kolmas megatrendi koskettaa meitä kaikkia. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat. Aiempi kaikille samaa -konsepti ei enää toimi. Monella alalla kuluttajat ovat tulleet vaativammiksi niin hinnan, laadun kuin yksilöllisyydenkin suhteen. Kaikki nämä kolme megatrendiä pakottavat yritykset ja työpaikat tarkastelemaan sitä, mitä ja kenelle ne tuottavat, sekä sitä, miten tämä tuotanto tapahtuu. Yritykset joutuvat siis uudistamaan tuotanto- tai palvelukonseptiaan vastatakseen talouden, uuden teknologian ja asiakkaiden tarpeiden muuttumisen haasteisiin. Juuri tässä kiteytyy nyt meneillään olevan työelämän muutoksen kova ydin. Muutosten seuraukset riippuvat suuresti siitä, miten hyvin tai huonosti työpaikat onnistuvat Megatrendit talouden muutokset uudet teknologiat ihmisten tarpeiden muutokset tähän haasteeseen vastaamaan. Ensimmäinen edellytys on, että pystyy näkemään oman toimintatapansa tason. Sen pohjalle tarvitaan havainto, että oma toiminta ylipäätään perustuu jollekin olemassa olevalle toimintakonseptille, jolle on tarjolla myös vaihtoehtoja. Ei ole mitenkään poikkeuksellista tavata vieläkin työpaikkoja, joissa omaa toimintatapa pidetään itsestäänselvyytenä, jolle ei edes osata hakea vaihtoehtoja. Näin ainoaksi keinoksi tehokkuusvaatimuksiin vastaamisessa tulkitaan se, että täytyy kiristää ruuvia. Mitään kustannuksia säästävämpää tapaa tehdä ei osata hakea, koska uskotaan nykyisen tavan olevan ainoa mahdollinen. Toinen edellytys on hyväksyä, että oman toimintatavan täytyy ja että se voi muuttua. Toisinaan omaa toimintatapaa pidetään niin edistyksellisenä, hyvänä tai jostain muusta syystä oikeana, että ei haluta hyväksyä muutosvaatimuksia, joita rahoittajat tai asiakkaat kohdistavat. Kolmas edellytys on osata toimintatavan muutos. Tässä on todennäköisesti aikamme suurin este. Nykyiset tavat tehdä muutosta ovat mekaanisia ja aliarvioivat monien keskeisten seikkojen merkityksen. Siksi muutokset etenevät monella työpaikalla vielä vaikeimman kautta. Onko tuiverrus hyvästä vai pahasta? Työelämän muutoksen paikallinen näkökulma Paikallisen työyhteisön taso tuotantoja palvelukonseptin muutos Jotkut tutkijat ovat kiirehtineet leimaamaan työelämän muutosten ajanjakson työelämän huonontumisen ajaksi ja varoittavat edessä Yksittäisen työntekijän silmin kiire päällekäisiä töitä mahdottomia tehtäviä uuden oppimista punaisen langan hukkumisen riski Kuvio 1. Maailmanlaajuiset megatrendit pakottavat työpaikat muuttamaan toimintatapojaan. Seuraukset yksittäisen työntekijän tasolla riippuvat toimintatavan muutoksen osaamisesta. 13

15 olevan romahduksen. Toiset usein elinkeinoelämää lähellä olevat vaikuttajat taas mielellään muistuttavat monien aiempien vuosikymmenten epäkohtien korjaantuneen ja työelämän parantuneen siihen verrattuna aimo askelin. Heidän mukaansa nyt tulisi lopettaa turhasta nariseminen. Tilastotiedot erilaisista barometreistä ja työolotutkimuksista näyttävät tukevan molempia väitteitä. Samalla kun työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt ja monipuoliset tehtäväkuvat sekä mahdollisuudet oppimiseen, etenemiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen ovat lisääntyneet, ovat puolestaan kiire, työn henkinen kuormittavuus, työyhteisökonfliktit sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen lisääntyneet. Ovatko asiat siis hyvin vai huonosti? Yksiselitteistä vastausta ei voida antaa. Sekä huonontumisen manaajat että edistystä rummuttavat ovat väärässä. Kokonaiskuva on ristiriitainen. Osa työoloista on kohentunut samalla, kun osa on heikentynyt. Tätä on vaikea ymmärtää menemättä tilastotietojen taakse. Mitä työpaikoilla on tapahtunut? Työolojen kohentuminen ja heikentyminen ovat osa samaa muutosprosessia, sen kaksi eri puolta. Työn fyysisen kuormittumisen väheneminen johtuu suurelta osin teknologisesta kehityksestä. Psykososiaalisten työolojen ristiriitaisen kehityksen ymmärtämiseksi täytyy ymmärtää työn historiallista kehitystä. Avainasemaan nousee 1980-luvulla käynnistynyt työn muutos. Sitä ennen ongelmia aiheuttivat hierarkisesti järjestetyt työorganisaatiot, pitkään samanlaisena pysyvä työ ja sen myötä monotonia sekä oppimis-, etenemis- ja vaikutusmahdollisuuksien puute. Tuotanto- ja palvelukonseptien muutoksen käynnistyttyä työt alkoivat muuttua ja kehittyä, mikä on tarjonnut ennennäkemättömiä mahdollisuuksia oppimiselle, etenemiselle ja sosiaalisille kontakteille. Samalla kuitenkin myös työn muutosten läpiviemiseen liittyvä puutteellinen osaaminen alkoi tuottaa uusia työhyvinvoinnin ongelmia: henkisen työkuormituksen lisääntymistä, kiirettä ja työn sujuvuuden häiriöitä. Näin tulkittuna muutosta ei voi leimata hyväksi eikä pahaksi. Se merkitsee molempia. Nyt kohdataan kova haaste: miten muutoksessa pitäisi elää, ja miten muutoksia voitaisiin viedä läpi tavoilla, joihin liittyy mahdollisimman vähän muutosten negatiivisia seurauksia. Muutoksen epärealistinen malli Millainen ilmiö toimintakonseptin muutos on luonteeltaan? Miten muutos yleensä etenee? Millaisia vaiheita siinä on? Millainen on hyvin hoidettu muutos verrattuna huonosti hoidet- 14

16 tuun? Millainen mielikuva meillä ylipäätään on muutosten kulusta? Kun avaan päivän sanomalehden, siellä uutisoidaan, että päihteitä käyttävien nuorten hoitoon on kehitetty uusi hoitomalli. Mallin kehittäjät kertovat, että sillä saadaan parempia tuloksia kuin aiemmalla toimintatavalla. Seuraavalla aukeamalla raportoidaan uudesta langattomasta tietojärjestelmästä, jonka käyttöönotto kiinteistöpalveluissa tehostaa toimintaa ja säästää kustannuksissa. Laitteiston uskotaan leviävän toimialalla nopeasti kaikkien suurempien toimijoiden käyttöön. Vielä yksi uutinen samasta lehdestä. Taloudellisissa vaikeuksissa olevasta lentoyhtiöstä saneerataan 400 työntekijää kannattavuuden parantamiseksi. Tämän ikävän mutta välttämättömän toimenpiteen jälkeen yhtiön tulevaisuus on turvattu, kertoo yhtiön toimitusjohtaja. Kukin näistä uutisista kertoo muutoksesta. 15

17 Tutkimukset osoittavat, että muutos käynnistyy usein vanhan toimintatavan jonkinasteisesta kriisiytymisestä. Mutta millaisen kuvan muutoksesta näiden kirjoitusten perusteella saa? Käyttöön saatiin uusi hoitomalli. Hienoa. Langattomat laitteet siivoojille ja talonmiehille. Modernia. Osa työntekijöistä joutuu lähtemään. Harmillista, mutta niin käy joskus. Uutisointi luo kuvaa muutoksesta hetkellisenä tapahtumana. Tulee uusi hoitomalli, saadaan uudet laitteet, osa työntekijöistä joutuu lähtemään. Se siitä. Toiminta jatkuu tuoreella mallilla, uusilla laitteilla tai vähemmällä väellä. Menestyksellisemmin. Jos muutoksessa on jotain haasteellista - uutisen arvoista se on uuden mallin kehittäminen, langattomien laitteiden luominen tai vaikean irtisanomispäätöksen tekeminen. Työntekijöiden ja esimiesten hyvinvoinnin kannalta esiin nousee uutisista ehkä vain viimeinen ja sekin irtisanottujen työntekijöiden osalta. Tällaisessa uutisoinnissa tulee ilmi muutoksen epärealistinen malli, jossa siirtyminen vanhasta uuteen nähdään itsestään selvänä, lyhytkestoisena ja luonteeltaan pääosin ongelmattomana tapahtumana, ikäviä muutoksia lukuun ottamatta. Muutos on jotain, mitä joku yleensä johto ja asiantuntijat - suunnittelee etukäteen ja mikä toteutetaan ( jalkautetaan, maastoutetaan, käyttöönotetaan ) ja lopuksi arvioidaan. Myös liikkeenjohdon kirjallisuudessa esitetään menestystarinoita siitä, kuinka visionäärinen johto näkee uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia tulevaisuudessa, luo strategian näihin tavoitteisiin pääsemiseksi ja valloittaa markkinat. Mitään erityisiä vaikeuksia näiden muutosten toteuttamiseen ei liity, ehkä korkeintaan vain satunnaista muutosvastarintaa. Tärkeänä pidetäänkin, että henkilöstölle tiedotetaan ahkerasti, mitä seuraavaksi tapahtuu, jotta huhut ja epätietoisuus eivät saa jalansijaa. Liikkeenjohdon kirjallisuuden ja osin konsulttienkin levittämä kuva muutoksesta edustaa muutoksen epärealistista mallia, jolla on historiallinen taustansa. Muutokset menneisyydessä olivat lyhytkestoisempia, yksinkertaisempia ja lähinnä ohimeneviä ilmiöitä. Epärealistinen malli ankkuroituu menneisyyteen, sillä muutokset nykymaailmassa ovat ratkaisevasti erilaisia. Muutoksen realistinen malli myöntää keskeneräisyyden Muutoksen realistiselle mallille löytyy perusta sellaisista muutosta koskevista tutkimuksista, joissa on dokumentoitu yksityiskohtaisesti jonkin konkreettisen työn muutoksen kulku. Näin tavoitetaan tyystin toisenlainen kuva muutoksista kuin edellä kuvatussa epärealistisessa mallissa. Tutkimukset osoittavat, että muutos ei yleensä käynnisty uuden mallin tai teknologian kehittämisestä ja käyttöönotosta, vaan jo vanhan toimintatavan jonkinasteisesta kriisiytymisestä. Kyseessä voivat olla lisääntyvät vaikeudet saada tuote tai palvelu tuotettua tai vähitellen paheneva taloudellinen umpikuja ilman että mitään uutta olisi vielä tulossa tai otettu käyttöön. Tässä vaiheessa suurin osa toimijoista ei ehkä edes miellä sitä, että käsillä olisi muutos. On vain vaikeuksia. Muutoksen edetessä tuotannolliset vaikeudet eivät kuitenkaan häviä. Uuden toimintamallin ja teknologian käyttöönotto merkitsee lähes poikkeuksetta työn sujuvuutta häiritseviä prosesseja, jotka aiheuttavat runsaasti ylimääräistä työtä ja kuormittumista pitkään. Tämä on yksi tämän kirjan läpikäyvä keskeinen teema. Muutokselle on tyypillistä, että se on pitkäkestoinen prosessi ja se etenee osaratkaisujen kautta. Jokin uusi tuotannon tai palveluiden malli ei synny etukäteen eikä valmiina, vaan muutoksen suunta vaihtuu ja täsmentyy tyypillisesti useaan otteeseen. Kokonaiskuva siitä, millainen uusi malli kehitettiin, muodostuu vasta jälkikäteen. Vasta sitten voidaan luoda menestystarina siitä, kuinka me muutuimme mallista A malliin B. Sitä vastoin menestystarinoihin ei kuulu kertoa, että aluksi emme lainkaan ymmärtäneet, että olemme lähdössä mallista A ja että matkan varrella visiomme oli ensiksi malli C, sitten malli D, ja vasta loppua kohti meille realisoitui, että tekemistämme ratkaisuista kehkeytyykin malli B. Nykyisissä muutoksissa voivat muuttua koko 16

18 työn tarkoitus ja tavoitteet. Ne siis koskettavat koko toiminnan perusteita ja logiikkaa. Opettajista voi tulla kasvattajia, tarkastajista konsultteja, asentajista myyjiä tai siivoojista palveluvastaavia. Näillä käänteillä on suuri merkitys ihmisten työhyvinvoinnin kannalta, mihin palataan tässä kirjassa jäljempänä useaan otteeseen. Muutos voi muodostua voimakkaan positiiviseksi, ammatillista uudistumista mahdollistavaksi tekijäksi, mutta myös päinvastainen vaihtoehto työn mielen menettäminen tällaisessa muutoksessa on mahdollista. Dokumentoidut muutosprosessit osoittavat, että muutoksen rytmi vaihtelee prosessin aikana suuresti. Välillä ei tapahdu pitkään aikaa mitään. Muutos ikään kuin keskeytyy, lähes sammuu. Sitten se jälleen käynnistyy, hitaana tai nopeampana. Välillä taas tapahtuu lyhyessä ajassa enemmän kuin olisi tarpeenkaan. Rytmin vaihtelusta voi päätellä, että muutokset ovat pitkään keskeneräisiä. Prosessit ovat siis pitkiä. Jonkin uuden mallin kehittäminen tai käyttöönotto on yksi vaihe yksittäistä uudistusta laajemmassa tuotanto- tai palvelukonseptimuutoksessa. Palataanpa vielä aiemmin mainittuihin lehtijuttuihin. Uuden hoitomallin kehittäminen voi tarkoittaa sitä, että vanhan hoitomallin kanssa on taisteltu turhaan jo pitkäänkin. Tästä ei kuitenkaan uutisoida. Uuden hoitomallin käyttöönottoa on ehkä vasta pilotoitu ja mallin laajempi käyttöönotto onkin oma prosessinsa, jossa vanhasta hoitomallista joudutaan osin luopumaan ja osin niveltämään sitä uuteen. Prosessin edetessä toimijoille voi paljastua, että kyseessä onkin uutta hoitomallia laajempi, koko päihdetyön organisointia koskeva uudistus. Osa työntekijöistä ajattelee, että vanhassa hoitomallissa ei ollut mitään vikaa. Uusi hoitomalli uusine vaatimuksineen herättää epäilyksiä. Samoin saattaa käydä uuden langattoman tietojärjestelmän kohdalla. Millaisin ponnistuksin siivoojat, kiinteistönhoitajat ja heidän esimiehensä ovat moninaisten kohteidensa kanssa pärjänneet ilman tätä järjestelmää? Millaisiin muutoksiin heidän työssään järjestelmän käyttöönotto johtaa? Mihin laajempaan murrokseen tämä liittyy heidän työssään? Myöskään lentoyhtiön toiminta 400 työntekijää pienemmällä joukolla ei vain yksinkertaisesti jatku harvennein rivein. Onko saneerausta edeltänyt joidenkin työvoimaa korvaavien ratkaisujen käyttöönotto, vai onko niitä kehitettävä vasta nyt? Miten jäljelle jääneiden työ muuttuu saneerausten jälkeen? Muutoksen realistisessa mallissa kannattaa painottaa vielä yhtä asiaa: muutos on väistämättä häiriöinen, pitkään keskeneräinen ja suuntaansa useaan otteeseen hakeva prosessi. Hyvinkin johdettuna se on sekava, huonosti johdettuna kaoottinen. Samalla se on kuitenkin vertaansa vailla oleva alusta yksilöiden ja yhteisöjen oppimiselle ja uudistumiselle. Epärealistinen muutoksen malli on tutkimustiedon valossa yksinkertaisesti satua. kun pitäisi keksiä konsteja Muutokseen liittyviä vaikeuksia voidaan yrittää hallita sillä, miten muutosta tehdään. Vallalla näyttää taustalla olevan edelleen pääosin muutoksen epärealistinen malli. Valitettavasti. Joillakin työpaikoilla ei vieläkään edes nähdä, että meneillään olisi mikään muutos, ja osa asiantuntijoistakin nukkuu Ruususen unta. Ihmetellään vain, miksi työt eivät suju, asiakkaita on enemmän tai he ovat uudenlaisia, resursseja leikataan, organisaatiota muutetaan ja tulosodotukset ovat koventuneet. Huomio ei kohdistukaan omaan toimintatapaan ja sen kehittämiseen, vaan ratkaisuja odotetaan muualta: paremmista resursseista, paremmasta johtamisesta, vastuullisemmista työntekijöistä, inhimillisemmistä odotuksista tai ymmärtäväisemmistä asiakkaista. Tällöin menetetään merkittävin tilanteen säätelymahdollisuus: oman toimintakonseptin kehittäminen. Niissäkään työpaikoissa, joissa muutos nähdään ja tajutaan, sen uudenlaista luonnetta ei välttämättä ymmärretä. Tämä näkyy oletuksina ja odotuksina, että jo toteutetut muutokset tai vasta tulossa olevat ovat nopeasti ohi. On aika ennen muutosta, sitten uuden suunnittelu, seuraavaksi uuden käyttöönoton hetki, ja sitten uusi on käytössä ja palataan normaaliin. Jos ajatellaan tällä tavalla, mitä vaikeaa muutoksessa oikein olisikaan? Kuitenkin päälle päätteeksi hämmästellään, kun uuden käyttöönotossa ilmenee vaikeuksia Muutos on hyvinkin johdettuna sekava, huonosti johdettuna kaoottinen. 17

Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin

Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin Tutkimusjohtaja, LT Jorma Mäkitalo Esitykseni runko Mitä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia- asiantuntijoiden työseminaari 10.6.2011 Oulu Kuinka muuntaa (ergonominen) tieto toiminnaksi? Jorma Mäkitalo Terveys ja työkyky

Lisätiedot

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Kirsi Koistinen Konsultointitoiminnan johtaja, FT Verve Consulting Näkyykö työ työhyvinvoinnin ongelmien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Hyvinvointia työstä Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija 26.10.2015 Työterveyslaitos Anna-Leena Kurki www.ttl.fi Tää on verkottunu nykyään, must tuntuu

Lisätiedot

TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo

TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo Työlähtöinen ote Taustalla toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus = TYÖSTÄ LÄHTEVÄ, TYÖ- LÄHTÖINEN Huomion kohteeksi työ toimintana

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työyhteisö muutosmurroksessa. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri

Työyhteisö muutosmurroksessa. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Työyhteisö muutosmurroksessa Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri KUNTOUTUS TUTKIMUS KONSULTOINTI Tutkimus ja kehittäminen * terveyskunnon * työhyvinvointi, fysiologia työn

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Arja Ala-Laurinaho arja.ala-laurinaho@ttl.fi 7.6.2016 Työterveyslaitos Ala-Laurinaho www.ttl.fi 2 Muutos kirjastoissa: kävijän kokemus Kuvat: Noor

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Miksi työkykyjohtaminen ylipäätään on entistä tärkeämpää? Eläkeikä nousee - työurat pitenevät Muutokset

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeisyyden taustaa ja filosofiaa Ongelmakehältä ratkaisujen kehälle Tiimien ja organisaatioiden ajankäyttö enemmän aikaa oppimiselle

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Kaarina Latostenmaa, projektipäällikkö Foorumix Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena Satakunnan ammattikorkeakoulu Euroopan

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot