TYÖTERVEYSHUOLLON KEHITTYMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTERVEYSHUOLLON KEHITTYMINEN"

Transkriptio

1 TYÖTERVEYSHUOLLON KEHITTYMINEN * Hannu Yli-hukkala Siikaranta-opisto Työelämän asiantuntijan ryhmä 12 kesäkuu 2010

2 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Työterveyshuolto ja sen kehittyminen Suomessa 1 3. Työterveyshuolto rakennuksilla 7 4. Johtopäätökset Lähteet 13

3 1. Johdanto Projektityöni aihe on työterveyshuollon kehittyminen Suomessa. Kerron myös työterveyssuojelusta ennen aikoihin ja nyt. Työskentelen tällä hetkellä Rakennus Puskala Oy:ssä, jonka luottamusmies myös olen. Työelämän asiantuntiatutkintoa (TAT 12) aloin suorittaa, koska haluan yleisestikin ottaa asioista selvää. Minua ärsyttää erityisesti epäoikeudenmukaisuus työpaikoilla ja yleensäkin. Eli jos jonkin asian pitäisi olla näin, niin sitten se ei kuitenkaan ole niin. TAT 12 -projektityöhön piti keksiä aihe ja kuinka vaikeaa sen aiheen keksiminen olikaan! Opiskelukaverini heitti, että tee työterveyshuollosta ja se oli sitten siinä. Ei muuta kun materiaalia hankkimaan. Kotona menin sitten tietokoneelle ja työterveyshuollon sivuille ja etsin tietoa. Löysin vuoden 1978 lain 2001 laajennetun työterveyshuoltolain. Lueskelin siinä eri pykäliä ja yritin vertailla lakeja keskenään, aikani lueskeltua rupesin miettimään että onko totta, että työterveyshuoltolaki on todellakin niin nuori. Mietin myös että mitä palveluita oli ennen työterveyshuoltoa. Historiaa löytyi paljon ja enemmänkin olisi löytynyt, joten johonkin oli raja vedettävä. Siksi en meinaa mennä kovin syvällisesti asioihin vaan kerron joitakin juttuja historiasta ja palasen työterveyshuollosta sekä sen yrityksen työterveyshuollosta jossa itse olen töissä. Tutkimani aihe on tärkeä monestakin eri syystä. Aiemmin työntekijöillä oli todella kurjat työolot työvälineet ja -laitteet olivat vaarallisia. Henkilölokohtaisia suojaimia tuskin oli olemassa ja niiden käyttö sitäkin harvinaisempaa. Nykyaikana on enemmän kiinnitetty huomiota suojalaitteisiin, ergonomiaan ja nykyään tehdään riskikartoituksia ja sitä kautta työturvallisuus on parantunut. Työterveyshuoltolaki on paikallaan, koska ihmiset kuormittuvat työssään liikaa sekä fyysisti, että psyykkisesti. On hyvä, että työntekijöillä on mahdollisuus päästä lääkärin vastaanotolle. Tämä asia on laaja ja merkittävä koska työuupumus on yleistynyt eri ammateissa. 2. Työterveyshuolto ja sen kehittyminen Suomessa Huonot työolot Seuraava esitys pohjautuu pitkälti tutustumaani internetlähteeseen: tyosuoje 1

4 Varhaisimpia vieraan palveluksessa olleita ihmisiä ovat olleet sotilaat ja merimiehet, linnoitusten, talojen, laivojen ja teiden rakentajat, metsästäjät ja kalastajat, suurtillallisten päivätyöläiset, virkamiesten ja tilallisten piiat ja rengit jne. Ammattitautien ja tapaturmien aiheuttajia olivat metsätyöt, tehtaiden koneet ja hihnapyörät, vesi-, hevos- ja junaliikenne, takomoiden, valssaamojen ja konepajojen melu sekä räjähdysonnettomuudet ja tulipalot. Yleisimpiä vammoja olivat ruhjeet, raajojen katkeaminen tai irtileikkautuminen, murskaantumiset, luunmurtumat sekä viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä haavat. Kaivostoimintaa on ollut Suomessa vuodesta 1528 alkaen, jolloin avattiin Lohjalla ja Ojamossa rautakaivos. Tuohon aikaan tunnistettiin jo kivipölykeuhko, joka vaati hoitoa. Noista ajoista lähtien ammattikuntalaitoksen piirissä alettiin kiinnittää huomiota työtä tekevien suojelemiseen työstä aiheutuvilta haitoilta, kivipöly on ongelmana edelleen yli 500 vuotta jälkeenkin päin. Vuosien 1621 ja 1720 ammattikuntajärjestyksen mukaan alle 14-vuotiasta lasta ei saanut ottaa ammattioppiin luvun loppuun mennessä oppipoikien ikäraja alennettiin kutenkin 10 ikävuoteen. Ikärajan alentamisella oli merkittävä vaikutus lapsityövoiman lisääntymiseen maassamme. Valtion järjestämää työsuojelua ei pidetty tuona aikana tarpeellisena, koska työnantajan tuli huolehtia työvoimasta. Olot olivat usein erittäin puutteelliset, eikä työnantaja välittänyt työvoimasta. Työntekijät kärsivät usein aliravitsemuksesta, erinäisistä puutostiloista, koska ruoka oli huonoa. Asuntoloiden ahtaus johti usein keuhkosairauksiin. Työolosuhteet olivat epäinhimilliset: työpäivät olivat pitkiä ja työ oli liian raskasta. Varsinkin naisten ja lasten olot olivat mahdottomat. Naiset ja lapset olivat yleensäottaenkin heikompia fyysisesti. Olisiko ollut niin, ettei heitä arvostettu riittävästi työntekijöinä. Myös maalaisyhdyskunnissa sosiaaliset ja terveydenhoidolliset olot olivat hyvin puutteelliset mäkitupalaisten, loisten ja muun tilattoman väestön keskuudessa. On ymmärrettävää että juuri näiden seikkojen takia teollisuuden työväestön kohdalla alettiin kiinnittää huomiota terveyden hoitoon. Meidänkin maassa tapahtui juuri tällä tavalla. Valtio oli palkannut lääkäreitä ja välskäreitä huolehtimaan laivaston ja sotaväen sairaanhoidosta. Jo 1700-luvulla Ruotsin teollisuuslaitoksissa oli lääkäreitä. Suomenlinnan rakentajille Suomen valtio järjesti lääkärihoitoa vuosina 1740 ja 1750 sekä Saimaan kanavan rakentajille ja 1850 luvuilla ja rautateiden rakentajille 1850-luvun lopulta alkaen luvulla Helsingin ja Hämeenlinnan rataosuudelle perustettiin kaksi rautatielääkärin virkaa. Kun teollisuus kehittyi niin voitiin todeta, että suuri sairastavuus aiheutti inhimillisten kärsimysten lisäksi myös tuottavuuden laskua. Tämän vuoksi alkoivat yksityisetkin työnantajat 1850-luvulla ottaa palvelukseensa lääkäreitä työväen sairaanhoidon järjestämiseksi. Ensimmäinen näistä lienee ollut Finlaysonin Forssan puuvillakehräämön lääkäri vuonna 1852 ja seuraava Tammisaaren 2

5 kaupunginlääkäri, joka toimi oman virkansa ohella Fiskarsin, Fagervikin, Billnäsin ja Skogsbyn teollisuuslaitosten lääkärinä vuosina Fiskarsissa tehtaanlääkärin toimi alkoi vuodesta VR edelläkävijänä, mutta... Oma isäni oli Valtion Rautateillä töissä ja häneltä sain vinkin tutkia VR:n sosiaaliturvahistoriaa. Keskeisenä lähteenä olen käyttänyt Pauli Kettusen julkaisua Anoen, taistellen ja neuvotellen (1976). VR tuntui mielestäni edelläkävijältä, koska siellä oli virkavapautta jo vuodesta 1877 annetun armollisen asetusten mukaan sekä virkamiehillä että "käskyläisillä". Oikeus saada sairauden tähden kuukaudeksi sairauslomaa ilman palkanmenetystä. Varsinaiset virkamiehet saivat kuukaudenkin ylittävältä sairausajalta kaksi kolmannesta itselleen, kun taas "käskyläisten" eli palveluskunnan oli käytettävä palkkansa kokonaan viransijaisen palkkaamiseen. Jo ensimmäisessä johto- ja ohjessäännössä v perustettiin rautatielääkärin virka. Rautatielaitos järjesti alun alkaenkin itse sairaanhoitoa. Ohjesäännöissä ei mainittu, että sairaanhoidon tulisi olla ilmaista, mutta sitä se ilmeisesti alusta pitäen oli. Hoidon maksuttomuus rautatieläisille ja heidän perheilleen vahvistettiin julistuksessa Lääkärinhoito ei kuitenkaan ollut mitenkään kehuttavaa laitoksen kasvaessa. Myöskään se, että lääkärit olivat työläisten kanssa saman työnantajan palveluksessa, ei ollut työläisten kannalta hyvä juttu. Lääkärit leipiintyivät eivätkä vaivautuneet tutkimaan potilasta perusteellisesti, koska palkka juoksi muutenkin. Lääkärit vetivät myös taloon päin. Oli esimerkiksi selvissäkin sairastapauksissa vaikea saada virkavapaata. Muiden lääkäreidenkään todistukset eivät vapaaseen oikeuttaneet, vaikka työläiset joutuivat usein hakeutumaan yksityislääkärin vastaanotolle sairastuttuaan. Työterveyshuollon kehitys muualla työlääketieteen isä Bernardino Ramazzini: " Työntekijäin taudeista" luvun alkupuoli, englantilainen tri C Tackrach: Kaivostyöntekijöiden elinolot työklinikka Milanossa Kansainvälinen työjärjestö (ILO). (Antti-Poika - Taskinen 1997 ja Työterveyshuollon kehitys Suomessa 3

6 rautateille ensimmäinen lääkäri, rautatienlääkärilaitos, parhaimmillaan 100 lääkäriä Fiskarssin tehtaille ensimmäinen lääkäri A. Palmberg luvulla syntyi suurteollisuus, jolloin kiinnitettiin yhä enemmän huomiota työväen terveydenhuoltoon ja tehtaiden yhteyteen perustettiin sairaaloita. - Säädettiin työterveyshuoltoa tukevat säädökset - Finska Läkarsällskapet perustettiin 1887 Tampereella: - Tapaturmavakuutussäännökset 1895 Työturvallisuus- ja ammattitautientarkastus ammattitautilaki - Pölykeuhkosairauksien tutkimus alkaa luvulla perustettu SAK solmityönantajien kanssa sopimuksen 1940 ( ns. tammikuun kihlaus ) - Häkämyrkytystutkimukset alkoivat Työterveyslaitos perustettiin Kelan korvaukset sairaanhoidosta Kelan korvaukset laajenivat ehkäisevään toimintaan keskeisten työmarkkinajärjestöjen sopimus työpaikkaterveydenhuollosta. (Antti-Poika - Taskinen 1997 ja Työterveyshuoltoa säädellään Toisen maailman sodan jälkeen Suomea jälleenrakennettiin entistä pienemmän työkykyisen väestön voimin. Kunkin kansalaisen hyvinvoinnin ja kansanterveyden merkitystä ymmärrettiin yhä paremmin. Sodan jälkeen alkoi määrätietoinen hyvinvointivaltion rakentaminen. Laki yleisestä sairaanhoidosta tuli voimaan jo Uuden lain mukaan jokaisessa kunnassa tuli olla kunnanlääkäri tai useamman kunnan yhteinen aluelääkäri. Terveydenhuollon toimintaa valvoivat lääninlääkärit. Vuonna 1945 Suomessa toimi 1549 lääkäriä eli 4,1 lääkäriä 10000:ta asukasta kohden. Kunnanlääkäri oli neljässä viidestä kunnanlääkäri piiristä, joita oli maassa luvun merkittävin terveydenhuollon uudistus oli lakisääteisen äitiys- ja lastenneuvola järjestelmän luominen (http://www.terveysportti.fi/ terveyskirjasto/tk.koti) Sairaaloiden rakentamisen aika alkoi luvulla. Vuonna 1943 säädetyn keskussairaalalain tarkoitus oli yhdistää ja vahvistaa hajanaista yleissairaala verkkoa. Laki velvoitti valtion ja kunnat yhdessä perustamaan keskussairaaloita. Käytännössä keskussairaalaverkon rakentaminen siirtyi seuraaville vuosikymmenille. Vuosina sairaansijojen määrä yleissairaaloissa lähes kolminkertaistui. Keskussairaaloiden ylläpito tuli kuntien vastuulle niin, että ne saivat kustannuksiin 4

7 valtion apua. Vuonna 1956 säädettiin laki, jolla myös aikaisemmin valtion hallinnassa olleet yleissairaalat siirtyivät kuntien ylläpitämiksi. Tämä jatkoi vuosisadan alusta lähtien hiljakseen toteutunutta pyrkimystä siirtää vastuu sairaaloiden ylläpitämisestä valtiolta kunnille tai kuntainliitoille. Vuonna 1972 tehtiin sodanjälkeisen ajan kenties merkittävin terveydenhuollon uudistus säätämällä kansanterveyslaki. Sen perustavoitteena oli siirtää terveydenhuollon painopistettä ehkäisevään terveydenhoitoon ja avosairaanhoitoon luomalla hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset kunnallisen perusterveydenhuollon kehittämiselle. Vapaaehtoista työterveyshuoltoa järjestettiin suurimmissa yrityksissä jo 1900-luvun alusta lähtien, mutta suurin osa pientyöpaikoista oli ilman vastaavia palveluja vielä 1970-luvulle tultaessa. Jo 1960-luvun aikana osa työterveyshuollon kustannuksista korvattiin yrityksille sairausvakuutuksesta. Pienten yritysten mahdollisuutta hankkia palveluja paransi erityisesti kansanterveyslaki, jonka seurauksena terveyskeskukset tarjosivat työterveyshuollon palveluja. Työmarkkinajärjestöjen sopimus vuonna 1971 työpaikkaterveydenhuollon kehittämisestä merkitsi työterveyshuollon voimakkaan kehityksen alkua (http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/ tk.koti). Työterveyslaki syntyy Seuraava katsaus perustuu pitkälti lähteeseen internetlähteeseen ajantasa/2001/ Työterveyslaki asteittain voimaan. Tarkoitus oli, että lain tulisi ulottua vuonna 1983 koko työssä käyvään väestöön. Lakia uudistettiin 1994 ns. asetusuudistuksella. Nykyinen työterveyshuoltolaki astui voimaan Nykyään työterveyshuolto on osa terveydenhuoltojärjestelmää ja sen tärkeä yhteistyökumppani on työsuojelu. Työterveyshuollon erityispiirteenä on yksilön hoitamisen ja terveyden edistämisen lisäksi työympäristöön, työoloihin ja työyhteisöön vaikuttaminen. Terveyskeskuksilla on kansanterveyslain perusteella velvollisuus tuottaa kunnan alueella sijaitsevien työ- ja toimipaikkojen työntekijöille työterveyshuoltopalveluja. Työterveyshuoltolain mukaan työnantaja on velvoitettu kustannuksellaan järjestämään työterveyshuolto kaikille palveluksessaan oleville työntekijöille. Työnantaja voi järjestää työntekijöilleen työterveyshuollon hankkimalla tarvitsemansa palvelut. 1. kunnallisesta terveyskeskuksesta 2. järjestämällä tarvitsemansa työterveyshuolto palvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa 3. hankkimalla tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetuilta toiminta yksiköiltä tai henkilöiltä. 5

8 Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa niin laajasti kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Työterveyshuollon piiriin kuuluvat kaikki työntekijät työsuhteen pituudesta, työpaikan koosta, sijainnista tai toimialasta riippumatta. Työnantajan tulee käyttää työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa. Työterveyshuoltohenkilöstö selvittää, seuraa ja arvioi työn ja työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta toistuvin työpaikkakäynnein sekä muilla työterveyshuollon menetelmillä. Näiden tietojen perusteella työterveyshenkilöstö tekee johtopäätöksiä ja ehdottaa toimenpiteitä. Työntekijän terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä seurataan ja arvioidaan työstä ja työntekijän ominaisuuksista riippuen terveystarkastuksilla 1-5 vuoden välein, tarvittaessa useammin ( Terveystarkastuksen tavoitteena on - työperäistensairauksien oireiden tunnistaminen ja ryhtyminen tarvittaviin toimiin niiden ehkäisemiseksi, - työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuranta, - tietojen hankkiminen työstä, työolosuhteista ja työyhteisön toimivuudesta, - tietojen antaminen työhön liittyvistä terveysvaaroista ja - haitoista sekä ohjaus terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin ja henkilökohtaisten suojainten käyttöön, - mahdollisimman varhainen tarpeellisen hoidon ja kuntoutustarpeen selvittäminen sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen. Työterveyshuoltoon kuuluu myös vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet kuuluvat työnantajaa velvottavaan, ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon, jotka työnantajan on työntekijälleen aina järjestettävä. Edellä mainitun lisäksi työnantaja voi halutessaan järjestää työterveyshuoltopalvelujen yhteydessä kustannuksellaan työntekijöille myös yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa, näitä palveluja yhdessä kutsutaan kokonaivaltaiseksi työterveyshuolloksi. Työterveyshuollon toimilla on tutkimustulosten mukaan pystytty vaikuttamaan myönteisesti työntekijöiden ja yrittäjien 6

9 terveystietoihin ja -asenteisiin, työoloihin, henkilökohtaiseen suojautumiseen ja ensiapuvalmiuteen sekä vähentämään tapaturmien ja ammattitautien ilmaantuvuutta sekä pitkäaikaissairastuvuutta (Työterveyslaitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö 2006). Työterveyshuollon kattavuus - Työllisestä työvoimasta työterveyshuollon piirissä on 75% ja palkansaajista 92%. - Isoissa yrityksissä lähes 100% työntekijän yrityksessä 90% työntekijän yrityksessä 55% - maatalousyrittäjät 63% - muut yrittäjät 37%. - Työterveyshuoltoon kuuluvista palkansaajista sairaanhoito kuuluu 93%:lle*. - Työterveyshuollon piirissä on noin 1,75 miljoonaa työntekijää. 3. Työterveyshuolto rakennuksilla Suomessa toimi vuonna 2006 rakennustöissä n henkilöä, joista naisia oli alle 10%. Rakennuksilla työskentelee myös tilapäisesti nuoria, vanhempia henkilöitä ja maahanmuuttajia, joilla ei ole alan koulutusta. Rakennusalan päätavoite työterveyshuollossa on pitää rakentajat terveenä ja työkykyisinä työssä vanhuuseläkeikään saakka. Työterveyshoitajat,- lääkärit ja -fysioterapeutit ovat työnantajan ja rakentajan asiantuntijoita terveysasioissa. Pitkäjänteinen työterveyshuoltotyö tuottaa hyötyjä: tapaturmia, sirauksia ja ennenaikaisia eläkkeitä voidaan ehkäistä. Hyvä työkyky ja työilmapiiri ovat myös laadukkaan työn edellytyksiä (http://www.ttl.fi/internet/suomi/) Rakennusalan työterveyshuollon tavallisia toimia - terveystarkastukset - työhöntulotarkastus - määräaikaistarkastukset - työperäisten sairauksien tutkiminen ja hoito - työmaalla tapahtuva kuormitusten ja riskien arviointi - tietojen anto kirjallisesti tai tietoiskuina työntekijöille työpaikan vaaroista ja työkuormituksesta - vastaaminen yrittäjän, työnjohdon ja työntekijän kysymyksiin työn vaaroista, elämänhallinnasta ja terveydestä 7

10 - työterveyshuollon osallistuminen sekä tykytoiminnan suunniteluun että omalta osalta toteuttamiseen - sairaanhoito (Torpström 2005) Olen yrittänyt selvittää, että kuinka monta rakentajaa mahtaa kuulua työterveyshuollonpiiriin. Kysyin sitä myös Rakennusliitosta ja sieltä sanottiin, että sitä on aika hankala selvittää, mutta mutu tuntuma heillä oli asiasta ja se oli aika karua kuultavaa. Heidän tiedon mukaan vain noin puolet rakentajista nauttii työterveyshuoltopalveluista. Se on tosi vähän jos verrataan yleisesti palkan saajiin Suomessa, kun se on kaikista työllisistä 75% ja palkansaajista 92%. Rakennusalan työntekijöille on kehitetty työntekijäkohtainen työterveyskortti. Työterveyskortista käy ilmi työntekijälle tehdyt tarkastykset ym. Kortti on pystyttävä esittämään tarvittaessa. Ennen työterveyskorttia työterveystarkastuksen muistuttajana toimi " raketti". Raketti-rekisteri oli Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Eteran (entinen LEL Työeläkekassa) yhteydessä toimiva lakisääteinen rakennusalan työterveystarkastusten seuranta rekisteri. Rekisterissä pidettiin tietoja rakennusalan työntekijöiden työterveystarkastusten ajankohdista. Seurantarekisterin oli tarkoitus parantaa rakennusalan työtrveyshuollon kattavuutta ja pitkäjänteisyyttä sekä poistaa päällekäisyyksiä. Tavoitteena oli saada kaikki rakentajat tasapuolisesti säännöllisen työterveyshuollon piiriin ja siten taata työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään. Rakettirekisteri poistui käytöstä 2007 alusta. Itse toimin kirvesmiehenä ja ajattelin ottaa esille, että mihin kirvesmiehen työterveystarkastuksessa tulisi kiinnittää huomiota. Ensimmäisessä tarkastuksessa kyseltiin, kuinka tullaan työkaverien kanssa toimeen ja minkälainen työnantaja on. Kysymyksiin piti yrittää vastata. Nykyään sitten kun on käynyt, niin siellä ei sitten ole sen kummempaa kyselty. Piti täyttää arviointi 0-10 omasta työkyvystä. Kysymykset koskivat esim. olkapää tai selkävaivoja tai muita vaivoja fysiikan puolella. Mielestäni kaavakkeessa ei kysytty mitään henkiseen työkykyyn liittyvää. Sitten tehtiin PEF- testi ja puhallustesti. Painoa ei punnittu, vaan se piti itse arvioida, ja sitten tehtiin kuulotesti. Lopuksi sain lähetteen laboratorioon verikokeisiin, joissa tarkistettiin verensokerit, kolesteroli jne. Mielestäni fyysisiin kuormittajiin puututaan sopivasti, mutta ehkä puutteita koen työolojen ja olosuhteiden kartoittamisessa. En tiedä, olisikokaan tämä työterveyshoitajan tehtävä, vaiko ennemminkin jonkun työsuojeluvaltuutetun. Myös rakennuksilla tapahtuu työpaikkakiusaamista, vaikka usein puhutaan, että rakennuksilla on sopivaa porukkaa töissä. Jotain kaveria saatetaan alkaa mollamaan. Ensiksi se on vitsi ja monesti kyseinen henkilö saataa itsekin naureskella. Vitsit saattavat liittyä esim. tulokkaan naissuhteisiin, vaikkei niitä ehkä olisikaan tai muuten vaan esim. henkilön nuoreen ikään. Puhutaan 8

11 kuin pikkulapselle. Aihe voi liittyä mihin vaan. Se on sellaista tiettyä naljailua, joka alkaa, kun tämä henkilö astuu kahvikämppään sisään. Heti ovella aletaan "heittämään juttua" -"Jaa taas Jantunen sitä ja tätä..." Työntekijä saattaa joutua ns. lokeroiduksi jonkin ominaisuutensa takia. Usein saattaa olla myös niin, että henkilöt, jotka harrastavat tätä naljailua, eivät itse kestä yhtään sanomista tai huulen heittoa, jos juttu koskee heitä itseään. Henkiseen hyvinvointiin tulisi siis kiinnittää todella huomiota. Miten työpaikoille saisikaan viestin, että osaisivat lopettaa esim. tällaisen toiminnan ajoissa? Fyysistä ja Henkistä kuormitusta rakennustyömaalla voi aiheuttaa myös seuraavassa listassa kerrotut tekijät ((Torpström 2005 ja Terveydelliset vaatimukset Rakennusalalla edellytetääntyöntekijältä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Työntekijällä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Työntekijän sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voi työterveyslääkäri joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella seuraavissa sairauksissa. - astma - sokeritauti (diapetes mellitus) - epilepsia, muut tasapainoon vaikuttavat sairaudet - näön tai kuulon heikkous - sydän- ja verenkiertosairaus - tasapainoelimistön tominnan häiriö - tuki- ja liikuntaelimistön sairaus Kirvesmiehen työn kuormitus ja vaaratekijät Työn kuorimutus kirvemiehen työssä jaetaan yleisiin, biologisiin, fyysisesti ja henkisesti kuormittaviin tekijöihin. Yleisesti: - melu, tärinä, kylmyys ja veto - kemialliset tekijät - puupöly, eristevillapöly, betonipöly ( mukana kvartsi) liimat, eristevaahdot (uretaani): herkistävät aineet ( isosyanaatti ) ja asbesti Biologisesti kuormittavat tekijät 9

12 - kosteus- homevaurio- ja rakenteiden purku - tapaturmavaarat - tapaturmavaara on suuri: tyypilliset aiheuttajat: kappaleet, esineet, työympäristön rakenteet. Fyysisesti kuormittavat tekijät - kumaria, kiertyneitä tai hankalia työasentoja paljon - niska-hartiaseudun lihasten jännittyminen kädet koholla työskentelystä ja työvälineiden kannattelusta - levyjen lautojen ym. käsittely ja sopimaton työskentelykorkeus Henkinen kuormitus - vastuu työpaikalla - rakennusvirheet - huono työilmapiiri, huonot suhteet esimieheen - välinpitämättömyys työturvallisuudesta (Työterveyslaitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö 2006 ja Työturvallisuus Työturvallisuuteen kiinnitetään mielestäni usein liian vähän huomiota, varsinkin pienillä työmailla. En tiedä voiko yleistää, mutta vanhemmat työmiehet monesti vähät välittävät turvallisista työmenetelmistä. Ajattelutapa voi olla:"hällä väliä", "ei oo ennenkään tarvittu..." Lainaan työsuojeluopettajan sanoja, joka oli toiminut työsuojeluvaltuutettuna. Hän oli käynyt korjaamassa vanhemman työntekijän työtapaa ja sanonut, että työntekijä toimi väärin. Vanhempi työntekijä oli todennut: "kuule, oon tehny tän homman näin 30 vuotta!" Siihen työsuojeluvaltuutettu oli todennut: "joo, ja aina väärin", sillon oli saanut työsuojeluvaltuutettu ottaa jalat alleen. Olen kuullut tällaisiakin esimerkkejä, että työsuojeluvaltuutettu ja vanhempi timpuri olivat kokoamassa työlavaa ja työsuojeluvaltuutettu oli aina kiristänyt jatkojen pultit kiinni. Vanhempi timpuri oli tuumannut, että mitä noita nyt kiristellä. Sitten kun Työlava oli tullut melkein valmiiksi, oli työsuojeluvaltuutettu alkanut laittamaan rajaa paikalleen, joka katkaisee lavan nousun yli. Timpuri oli tuumannut, että " mitäs tuolla tekee? Ei sitä oo ennenkään laitettu, eikä se pääse sieltä tippumaan" 10

13 Toinen mielestäni työturvallisuutta huonontava seikka on jo mainitsemani kouluttamattomat työntekijät työmailla, esim. nuoret ja maahanmuuttajat. He saattavat omalla toiminnallaan ja tietämättömyydellään vaarantaa muidenkin kuin oman turvallisuutensa. Yleensä rakennuksilla on nykyään työhönperehdytys. Tulokas perehdytetään työn vaaroihin ja olosuhteissiin sekä häntä opastetaan turvallisiin työmenetelmiin. Ajattelin kertoa tässä vielä yhden oma kohtaisen kokemuksen. Olin syksyllä luottamusmiesristeilyllä ja siellä Rakennusliiton sosiaalisihteeri kertoi, että marraskuussa olisi Tyky-kuntoutusta tarjolla; ei muuta kun hakupaperit vetämään. Hän kertoi myös siitä, että kun edellisen kerran tätä Tykykuntoutusta järjestettiin, oli vain yksi ilmoittautunut ja kaksi kuntoutusta jouduttiin perumaan kokonaan, vaikka kuntoutukseen kyselijöitä ( miksei järjestetä ) oli ollut huomattavasti enemmän. Innostuin asiasta jonkun aikaa mietittyäni, kerroin kaverille että meinaan hakea kuntoutukseen. Kaveri "tyrmäsi" minut täysin ja totesi ei sinne noin vaan pääse, että kuinka hän oli käynyt työterveyslääkärin vastaanotolla hankkimassa B-lausuntoa. Lääkäri oli todennut, että ota ensin Kelaan yhteyttä ja palataan sitten asiaan. Ajattelin heti, että ei ihme jos sinne kuntoutukseen oli vain yksi hakija jos seula on niin kova. Tilasin sitten lääkärille ajan B-lausuntoa varten ja "yllätys yllätys" sain sen. Kun Kelalta tuli hakupaperit,niin täytin ne ja lähetin takaisin. Siinä paperissa käskettiin myös ottamaan puhelimella yhteyttä tiettyyn päivämäärään mennessä. Kun soitin Kelaan, siellä sanotiin, että sieltä otetaan yhteyttä parin päivän sisällä siitä, kun hakemus on saapunut Kelaan. Puhelun tarkoituksena olisi sopia aika kuntoutushaastatteluun tai sitten se voitaisiin tehdä puhelimenkin välityksellä tietyissä tapauksissa, mutta sitä en tiedä, minkälaisissa tapauksissa se kävisi puhelimitse. Kun pari päivää oli kulunut, niin Kelalta soitettiin ja sanottiin, että hakemus oli tullut ja siittä selvisi, mistä oli kyse. Huonoksi onnekseni kaikki tämän vuoden kuntoutuspaikat olivat täynnä. Kelan virkailija kyllä lupasi lähettää uudet haku paperit ja pyysi myös kirjaamaan siihen toivomuksen kuntoutuksen ajankohdasta ja paikasta. Ei muutakun odottamaan ensivuotta. Positiivinen kuva minulle kyllä jäi siitä, mutta ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Tätä projektia kirjoittaessani sain Kelalta päätöksen ja pääsin kuntoutukseen. Työpaikkani työterveyshuolto Puskalalla ensimmäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma tehtiin Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymän kanssa ( lakisääteinen ) joka oli toistaiseksi voimassa oleva. Muistikuvani mukaan meillä oli kuitenkin mahdollisuus käydä ennen kyseistä lakiakin työterveyshoitajan vastaanotolla muulloinkin kuin kerran kolmessa vuodessa, sekä lääkärin vastaanotolla jos oli tarve. Ei näistä koskaan itselle laskua tullut. Lisäksi terveydenhoitajan todistus työkyvyttömyydestä on aina riittänyt ja tunnin tai kahden poissaolo henkilökohtaisiin syihin vedoten on riittänyt ilman kirjallista selvitystä. 11

14 Toinen toimintasuunnitelma tehtiin työterveyshuolto työplussan kanssa joka sisältää lakisääteisen lisäksi laajennetun työterveyshuoltosopimuksen, joka käsittää työterveyslääkärin yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut. Laajennetun työterveyshuoltosopimuksen lisäksi erikoislääkäreiden konsultaatiomahdollisuudet. 4. Johtopäätökset Minun mielestä siinä firmassa missä minä olen töissä on hyvä työterveyshuoltosopimus, mutta kun kävin työterveyslääkärin vastaanotolla monivuotisen olkapäävamman takia hakemassa kortisoonipiikin ja kysyin samalla että olisiko minulla mahdollisuus päästä magneettikuvaukseen kun röntgenkuvassa ei ollut mitään näkynyt. Lääkäri sanoi, että minun valtuudet ei riitä lähetteen tekemiseen, kun meidän työterveyshuoltosopimus ei ole niin laaja. Sen hän kyllä totesi, että yksityisellehän voi aina mennä, mutta maksat itse koko lystin ja sinne pääsee vaikka heti. Se pisti vähän miettimään, että päättääkö työnantaja tosiaan magneettikuvaukseen pääsyn. Ajattelin myös, että eikö ole muita kanavia kuin yksityinen " köyhät kyykkyyn". Selvittelin hiukan asiaa ja selvisi,että olisi se lääkäri voinut siirtää minut vaikka keskussairaalaan ja sitä kautta olisin ehkä saanut lähetteen magneettikuvaukseen. Mielestäni työterveyshuolto pitäisi tulla kaikille mahdolliseksi ammatista riippumatta. Työnantajat pitäisi ohjata tai pakottaa ottamaan työntekijät yhä enemmän huomioon. Heidän pitäisi tajuta, kuinka tärkeää ennaltaehkäisevä työ on. Myös kuntouttamiseen pitäisi kiinnittää huomiota enemmän. Jos esimerkiksi kuntoutukseen on oikeasti niin vaikea päästä, kuin mitä kaveri kertoi, niin ei ole ihme jos sinne ei ole tunkua. Kävikö minulla sitten vain tuuri että pääsin? Nykyään kun on vain pakolliset kolmivuotistarkastukset työterveyslain mukaan, ja jos sitä lakia on vielä helppo kiertääkin. Ilmeisesti pienet, alle kymmenen hengen yritykset ovat niitä mätäpesäkkeitä ainakin tilastojen mukaan eli " tarttis tehrä jotain ". Asennekasvatusta tarvittaisiin myös työntekijöiden keskuuteen sekä työnantajien, usein katsotaan vain läpi sorkien kuinka työntekijä suorittaa työnsä " vaaroista piittaamatta ". Henkinen puoli onkin sitten luku sinänsä, että miten siihen puututaan. Omasta mielestä työkaverit ovat kaiken A ja O. Jos ne ovat mukavia ja niiltä saa tukea niin silloin pärjää. Mutta välillä siihen porukkaan mahtuu joku "ei mukava" ja se saa äkkiä homman aivan sekasin esim. piruilee jatkuvasti eikä osaa lopettaa. Työnantajallakin on suuri merkitys henkisessä hyvinvoinnissa,. jos työnantaja järjestää työterveyshuoltopalvelut, hankkii työvaatteet niin, ettei niistä tartte aina muistuttaa, muistaa joskus kehua jos tarvis jne. Haukuthan tulee aina pyytämättäkin. Työnantajalta toivotaan myös keskustelukykyä, ettei tartte aina miettiä, onko nyt hyvä vai huono hetki keskustella jostain tietystä asiasta. Jos kaikki tämä on kunnossa niin on mukava mennä töihin. 12

15 Ja lopuksi. Rakentaminen on minun juttuni, koska siinä näkyy työnjälki heti ja muutenkin olen aina tykännyt fyysisistä töistä, ei heti ainakaan tule mieleen semmosta ammattia johon vaihtaisin. 5. Lähteet Antti-Poika M. ja Taskinen H. (toim.): Hyvä työterveyshuoltokäytäntö, Työterveyslaitos ja STM. Helsinki, Kettunen, Pauli: Anoen, taistellen, neuvotellen. Porvoo: Oy Uusimaa, Torpström Anne: Työterveyshuolto A B C. Kuopio kesäkuu Työterveyslaitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö: Työterveystarkastukset työterveyshuollossa (Sininen Kirja). Helsinki, Internet lähteet http;//www.saunalahti.fi/arnoldus/tyosuoje 13

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän D'Artagnan? TYHE 5, Ajankohtaista työelämässä Minna Ylikännö, VTT, yliopistonlehtori Sosiaalitieteiden laitos Suomalainen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. JM/2013 Sivu 1 / 9 21.12.2001/1383 Työterveyshuoltolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle. L2- Väestön terveys 6.10.2014. Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto.

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle. L2- Väestön terveys 6.10.2014. Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto. Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? 1 Parikeskustelua

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1. Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 ALKAEN Juuan terveyskeskuksen työterveyshuolto tuottaa laadukkaita,

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. 1 of 9 27/05/2011 11:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 21.12.2001/1383 21.12.2001/1383 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö:

Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö: _ Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö: Yritysnumero: YRITYKSEN NIMI: Osoite: Laskutus-os: Puhelin: Toimiala: Toimipaikat: Tilikausi: Hallinto/Talous-os: Yhdyshenkilö ja e-mail: Tapaturmavakuutus:

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Työterveyslaitos 9.3.2012. Työstä terveyttä ja iloa Terveydestä työtä ilolla Risto Pelkonen

Työterveyslaitos 9.3.2012. Työstä terveyttä ja iloa Terveydestä työtä ilolla Risto Pelkonen Työterveyslaitos 9.3.2012 Työstä terveyttä ja iloa Terveydestä työtä ilolla Risto Pelkonen Teollisuus ja lääkäri. Duodecim 1949 Ihminen on tuotannollisessa toiminnassa tärkeä tekijä, jota on sen mukaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS VOIMAA TYÖVOIMAAN. Työterveyshuollon rooli

AMMATILLINEN KUNTOUTUS VOIMAA TYÖVOIMAAN. Työterveyshuollon rooli AMMATILLINEN KUNTOUTUS VOIMAA TYÖVOIMAAN Työterveyshuollon rooli 1 TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI ja HOITAJA ARVIOIVAT TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKYÄ VASTAANOTTOKÄYNNEILLÄ Työkykyä voidaan symbolisesti kuvata talon muodossa.

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

Työterveyshuolto. Kumppaniksi edistämään terveyttä, turvallisuutta ja työhyvinvointia. Mistä palvelut hankitaan. Työterveyshuolto on järjestettävä

Työterveyshuolto. Kumppaniksi edistämään terveyttä, turvallisuutta ja työhyvinvointia. Mistä palvelut hankitaan. Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuolto Kumppaniksi edistämään terveyttä, turvallisuutta ja työhyvinvointia Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot