JYVÄSKYLÄ Kirkkopuisto

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄ Kirkkopuisto ASEMAKAAVAN SELOSTUS, kaavatunnus 01:160 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan otsikko: Asemakaavan muutos 1. kaupunginosan katu- ja puistoalueille (Kirkkopuisto) Kaava-alueen sijainti: Kaupungin ydinkeskustassa, Kauppakadun, Kilpisenkadun, Vapaudenkadun ja Gummeruksenkadun välisellä alueella. Kaavan tunnus: 01:160 Kaavan päiväys: Kaavan laatija: Ilona Sassi, puh. (014) ja , osoite: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkisuunnitteluosasto, PL 233, Jyväskylä, ilona.sassi@jkl.fi Kaavan vireilletulosta ilmoittamisen päivämäärä: Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäivä: (luonnoksen hyväksyminen) Kaupunginhallituksen hyväksymispäivä: Kaupunginvaltuuston hyväksymispäivä:

2 2 1.2 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella saatetaan Kirkkopuiston vanhentunut vuoden 1910 kaava ajanmukaiseksi. Kaavamuutoksessa huomioidaan alueen rakennusten kaavallinen suojelu. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Kirkkopuiston kioskin laajentaminen ravintolaksi. Kaavamuutoksella mahdollistetaan lisäksi Paraatiaukion ja Vapaudenkadun alle, maanalaisiin tiloihin pysäköintilaitoksen sijoittaminen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus, rakennettu ympäristö Alue kuuluu Jyväskylän ydinkeskustaan. Kirkkopuiston ympäristön kerrostalokokonaisuus muodostaa rakennetut kehykset valtakunnallisesti arvokkaalle Jyväskylän kaupunginkirkon ympäristölle, joka on rakennettu kaupungin keskuspuistoksi. Kirkkopuisto ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Se on mainittu maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa sekä vuonna 1993 tehdyssä valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luettelossa Maanomistus Kaavamuutosalue on kaupungin omistuksessa. Kirkkorakennuksen omistaa Jyväskylän kaupunkiseurakunta. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Keski-Suomen vahvistetussa seutukaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta, samoin maakuntakaavaehdotuksessa. Alueen asemakaavat on hyväksytty ja Kirkkopuiston asemakaava vuodelta 1910 on tulkinnanvarainen ja vanhentunut. Maakuntakaavassa Kirkkopuisto ympäristöineen on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi rakennetuksi ympäristöksi tekstillä: Alue on Jyväskylän ruutukaava-alueen keskeinen aukiosommitelma; merkittävä osa Jyväskylän kaupunkikuvaa. Keskipisteenä on Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kirkko (rak ). Puistoaluetta kehystävät useat eri vuosikymmenillä rakennetut rakennukset. Kaupunginkirkon suunnitteli arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist ja se valmistui vuonna Kirkko suunniteltiin goottilaiseen tyyliin. tyylipiirteet näkyivät tiilikirkon koristeellisissa yksityiskohdissa mm. räystään alustan kuviollisessa muurauksessa, ikkunoiden ja ovien kaariaukoissa, pitkäkirkon päätytornin ruusuikkunassa ja kuoripäädyssä. Vuonna 1924 uudistettiin sisätilojen ilmettä. Kirkkosalin ikkunoihin vaihdettiin lasit, kattoon maalattiin tähtiä ja kuorin holvattu katto koristeltiin vahvoin koristemaalauksin. Lisäksi kirkon kuorin ikkunoihin laitettiin lasimaalaukset. Kirkon viimeisin peruskorjaus oli , jolloin kirkon perustuksia vahvistettiin. Ulkoasultaan kirkko on pysynyt lähes alkuperäisenä. Kirkkorakennus on merkitty suojelunalaiseksi kirkolliseksi rakennukseksi, jonka korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto.

3 3 Kirkkopuiston kioski on vuodelta 1954 ja sen on suunnitellut arkkitehti Toimi Hämäläinen. Alueella sijaitsee myös arkkitehti Kerttu Tammisen suunnittelema ja vuonna 1931 rakennettu kytkinasema. Molemmat suojellaan asemakaavalla. Jyväskylän Kirkkopuiston peruskorjauksen suunnittelukilpailu ratkesi vuonna 1999 ja sen pohjalta tehty yleissuunnitelma valmistui alkuvuodesta Rakennussuunnitelmat valmistuivat ns. vihreän ruudun osalta keväällä 2000 ja kyseisen osan rakentaminen toteutettiin Kirkkopuiston yleissuunnitelma on tarkoitus päivittää kaavoituksen aikana. Nk. Paraatiaukion ja Vapaudenkadun alle on tehty alustava suunnitelma kolmekerroksisen yleisen pysäköintilaitoksen rakentamiseksi. Pysäköintilaitosta ja sen liittymiä ja porrashuoneita suunnitellaan tarkemmin kaavoituksen aikana. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alueen kaavan muuttaminen on vuosien kaavoitusohjelmassa Valtiontalon kaavan yhteydessä. Kirkkopuiston kaava viedään kuitenkin erillisenä kaavana, koska Valtiontalon kaavoitus saattaa viivästyä hankkeeseen liittyvien neuvottelujen johdosta. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alueen ja lähiympäristön maanomistajat Rakennusvalvontaosasto Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Ympäristöosasto Tilapalvelu Museovirasto Keski-Suomen museo Keski-Suomen Pelastuslaitos Jyväskylän kaupunkiseurakunta Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj Jyväs-Parkki Oy Keski-Suomen ympäristökeskus Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä yhdessä Valtiontalon kaavoituksen kanssa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos pidettiin luonnosvaiheen kuulemista varten nähtävillä Nähtävillä olosta ilmoitettiin kirjeitse nimetyille osallisille sekä kuulutuksella Keskisuomalaisessa.

4 4 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan keskeinen sisältö Kaavamuutosluonnos on valmisteltu lähtötietojen, suunnitelmien ja neuvottelujen pohjalta. Asemakaavan muutoksessa pääosa Kirkkopuistosta on merkitty puistoksi (VP/s), joka on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Kirkkopuiston rakennuksille on merkitty rakennusalat puistoon, mutta ei omia tontteja. Kirkko on merkitty suojelluksi kirkolliseksi rakennukseksi. Rakennusoikeus on toteutettu 620 k-m2. Ennen vuotta 1917 rakennettu evankelisluterilainen kirkollinen rakennus on kirkkolain perusteella suojeltu. Kun asemakaava-alueella sijaitsee kirkkolailla suojeltuja rakennuksia, suojelu osoitetaan kaavassa. Kirkko on rakennettu vuosina Kioski ja muuntamo on merkitty suojelluiksi rakennuksiksi, jotka kuuluvat kaupunkikuvallisena osana Kirkkopuiston rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kioskin laajentaminen kahvilaksi tai ravintolaksi on mahdollista. Lisärakennusoikeutta laajennukselle on merkitty 150 k-m2. Vapaudenkadun puoleinen osa Kirkkopuistosta on merkitty tapahtuma-aukio / puistotori kaavamerkinnällä. Tapahtuma-aukion nimeksi on kaavaan merkitty Paraatiaukio ja puiston nimeksi Kirkkopuisto. Paraatiaukion ja Vapaudenkadun alle kaava sallii maanalaisen, kolmekerroksisen yleisen pysäköintilaitoksen rakentamisen. Sinne kulku on merkitty ohjeellisena Vapaudenkadulta, teatterin kohdalta. Pysäköintilaitoksen porrashuoneet on merkitty ohjeellisina rakennusaloina. Sijainti ja ulkoasu täsmentyvät tarkemmassa suunnittelussa. Niiden maanpäällisen rakenteen sopeutumiseen Kirkkopuiston alueelle on kiinnitettävä erityistä huomiota. 4.2 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Luonnosvaiheen kuulemisen aikana palautetta antoivat JE-Siirto Oy ja Jyväskylän Energia Oy vesiliiketoiminta. JE-Siirto Oy esittää, että Kirkkopuistossa sijaitseville kaapeleille tulisi asemakaavaan merkitä maanalaista johtoa varten varattu alue ja Gummeruksenkadun laidassa olevalle muuntamolle tulisi varata et-alue 10mx10m sekä kytkinasemalle et-alue 20mx20m. Lisäksi JE-Siirto Oy ilmoittaa, että alueella olevia kaapeleita ja vesiputkia joudutaan suojaamaan ja siirtämään aiotun rakentamisen vuoksi ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa Sähköturvallisuuslain 52 mukaisesti aiheuttaja. Vastine edelliseen: Et-alueet on merkitty nykyisten vuokra-alueiden rajojen mukaisesti. Maanalaisia johtorasitteita ei ole katsottu tarpeelliseksi laittaa kaavaan puisto- tai katualueille. Jyväskylän Energia Oy vesiliiketoiminta ilmoittaa, että alueella olevat vesijohdot voitaneen teknisesti siirtää ja/tai suojata rakennushankkeen yhteydessä, mutta muistuttaa, että Kilpisenkadun ja Gummeruksenkadun vesihuoltolinjojen syventäminen saattaa vaikuttaa alentavasti alueen pohjaveden korkeuteen yhdessä pysäköintitalon rakentamisen kanssa. Tällä saattaa olla merkitystä läheisiin kiinteistöihin. Jyväskylän Energia Oy vesiliiketoiminnan kanta on, että Jyväskylän Energia Oy:n omistamien putkien siirrosta ja niistä aiheutuvista kustannuksista vastaa hankkeeseen ryhtyjä.

5 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken pidettiin Neuvottelun jälkeen täydennettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman tekstiä Kirkkopuiston valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta ympäristöstä. Se on mainittu sekä maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa että vuonna 1993 tehdyssä valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luettelossa. Tämän lisäksi oas:iin lisättiin, että alueella sijaitsee myös arkkitehti Kerttu Tammisen suunnittelema ja vuonna 1931 rakennettu kytkinasema. Neuvottelussa keskusteltiin pysäköintilaitoksen sijoittumisesta, sisäänajovaihtoehdoista ja liikennevaikutuksista. Heikki Sihvonen ympäristöosastolta toi esille, että alueen nykyisen puuston säilymiseen tulee kiinnittää huomiota laitoksen rakentamisessa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on Kirkkopuiston alueen ja siellä sijaitsevien rakennusten suojelu. Lisäksi kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa maanalaisen yleisen pysäköintilaitoksen rakentaminen nk. Paraatiaukion ja Vapaudenkadun alle. 4.4 Kaavan vaikutukset ja vaikutusarvioinnin tulokset Kirkkopuiston rakennussuunnitelmat valmistuivat ns. vihreän ruudun osalta keväällä 2000 ja kyseisen osan rakentaminen toteutettiin Kilpisenkadun puoleinen osa suunniteltiin kulttuuritoriksi tilanteessa, jossa toiselle puolelle katua oli arkkitehtikilpailun ja kaavan mukaan tulossa musiikki- ja taidekeskus. Tulevassa puistosuunnitelman muutoksessa kyseinen puiston osa suunnitellaan uudelleen. Vapaudenkadun puolelle, Paraatiaukion alle on yleissuunnittelutasolla suunniteltu kolmekerroksinen yleinen pysäköintilaitos. Yleisen pysäköintitalon yleissuunnittelun yhteydessä on pohdittu liikennevaikutuksia, joita syntyisi uuden pysäköintilaitoksen myötä. Vähiten liikennettä haittaavaksi liittymän sijaintipaikaksi on alustavasti arvioitu Vapaudenkadulta, teatteria vastapäätä tapahtuva sisäänajo. Kaavaan sisäänajoluiska on merkitty ohjeellisella merkinnällä, jotta kaava ei täysin sido sijaintipaikkaa, joka täsmentyy tarkemassa suunnittelussa. Merkittävin kaavamuutoksen vaikutus on yleisen pysäköintilaitoksen vaikutus liikenteeseen. Alueen liikenne tulee lisääntymään pysäköintilaitoksen myötä, mutta sille on alueella tarvetta. Liittymän tai liittymien lopulliset sijainnit mietitään pysäköintilaitoksen suunnittelun yhteydessä vähiten haittaa aiheuttavaksi. Tämänhetkisen käsityksen mukaan vähiten haittaa on liittymästä teatteria vastapäätä. Ulostuloa on tutkittu myös Gummeruksenkadun kadunvarsipysäköintiruutujen kohdalta. Porrashuoneet ja sisään-/ulosajoluiskat pysäköintitalosta on suunniteltava Kirkkopuiston miljööseen soveltuviksi. 4.5 Asemakaavan toteuttaminen Toteuttamisen ajankohtaa ei ole päätetty. Toteutus liittyy viereisen Valtiontalon tontin rakentamiseen.

6 6 4.6 Kaavaprosessin vaiheet - Asemakaavan muutos on kaavoitusohjelman kohde Valtiontalon kaavan yhteydessä. Se eriytettiin omaksi kaavakseen syksyllä Kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen vireilletulosta ilmoittaminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosluonnoksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen määräysten mukaisesti nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiaan LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA - Asemakaavan seurantalomakkeet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Ote voimassa olevasta asemakaavasta - Ote asemakaavakartasta ja kaavamerkinnät ja -määräykset - Viranomaisneuvottelun muistio