Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen käyttö vaihtelee tarjonnan mukaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen käyttö vaihtelee tarjonnan mukaan"

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Kimmo Räsänen LT, työterveyshuollon professori Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, lääketieteen laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö vanhempi tutkija Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus, työterveyshuolto ja työikäisten terveys -tiimi Jarmo Heikkinen LL, työterveyshuollon kliininen opettaja Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, lääketieteen laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Markku Myllykangas THT, terveyssosiologian professori Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, lääketieteen laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 18/2014 Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen käyttö vaihtelee tarjonnan mukaan Lähtökohdat Noin 1,7 miljoonaa työntekijää (80 % kaikista palkansaajista) on työnantajan kustantaman työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä. Tämän on katsottu aiheuttavan eriarvoisuutta terveyspalvelujen saatavuudessa väestöryhmien välille. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen tarjontaa ja käyttöä suurissa kaupungeissa. Menetelmät Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen tarjontaa ja käyttöä selvitettiin työterveyspalvelujen tuottajille (n = 60) suunnatulla kyselyllä. Kyselyyn vastasi 26 työterveysyksikköä (43 %), joiden palvelujen piirissä oli yli neljännes työterveyshuollon piiriin kuuluvasta väestöstä. Palvelujen tarjontaa huhtikuussa 2013 tiedusteltiin neljän, kahden ja yhden viikon jaksoilta sekä päivittäin , jolta ajalta kysyttiin myös palvelujen kokonaiskäyttömäärä. Tulokset Työterveyslääkärien sairausvastaanotolla käyntien määrä vaihteli työterveysyksiköittäin yli 30-kertaisesti: viikossa tehtiin 0,2 6,0 käyntiä sairaanhoitosopimuksen piirissä olevaa 100 asiakasta kohti. Myös vapaana olevien vastaanottoaikojen määrä vaihteli suuresti: yhden viikon aikana vapaita vastaanottoaikoja 100 henkilöasiakasta kohti oli 0 5,6, kahden viikon aikana 0,05 12,8 ja neljän viikon aikana 1,1 23,5. Kahden viikon tarjolla olevien aikojen vahva positiivinen korrelaatio (R 2 = 0,73) toteutuneeseen palvelujen käyttöön osoittaa, että runsas tarjonta lisää palvelujen käyttöä ja päinvastoin. Julkisen sektorin työterveysyksiköt tarjosivat vastaanottoaikoja muita palveluntuottajia vähemmän ja niissä myös palvelujen käyttö oli vähäisempää. Yksikön koko ei vaikuttanut palvelujen tarjontaan ja käyttöön. Päätelmät Työterveyshuolto ei ole yhtenäinen kokonaisuus, vaan palvelujen tarjonnassa ja käytössä oli jopa 30-kertaiset erot eri yksiköiden välillä. Tulos ei tue käsitystä, että kaikki työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen piiriin kuuluvat olisivat vastaanotolle pääsyn suhteen muuta väestöä paremmassa asemassa. Lääkäripalvelujen saatavuus riippuu pitkälti siitä, kuinka laajat palvelut työnantaja työntekijöilleen tarjoaa ja kuka ne tuottaa. Vertaisarvioitu VV Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajaa järjestämään työterveyshuollon palveluksessaan oleville. Pakollisia ovat ehkäisevät palvelut, kuten terveystarkastukset ja työpaikkaselvitykset, kun taas sairaanhoidon järjestäminen on vapaaehtoista. Sairaanhoitopalvelujen on kuitenkin katsottu tukevan ennaltaehkäisevää toimintaa (mm. tietojen anto, neuvonta ja ohjaus terveyttä ja työkykyä koskevissa asioissa, vajaakuntoisten työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen, kuntoutustarpeen selvittäminen sekä hoitoon tai kuntoutukseen ohjaaminen) (1). Noin 90 % työterveyshuoltosopimuksista kattaa myös sairaanhoidon, jota sekä työnantajat että työntekijät pitävät erittäin tärkeänä ja johon käytetään runsaasti työterveyshuollon resursseja. Työterveyshuoltoon tehtiin vuonna 2010 yhteensä 5,1 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä, joista 3,3 miljoonaa oli lääkärikäyntejä (2). Koska resurssit ovat rajalliset, tulisi näiden sairaanhoitopalvelujen tavoitteena olla ensisijaisesti työkyvyn tukeminen (1). Terveydenhuoltojärjestelmämme ei kokonaisuutena toimi toivottavalla tavalla. Keskeisin 1325

2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Työterveyslaitos. Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 2010 (siteerattu ). www. ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/ Tyoterveyshuollon_hyva_sairaanhoitokaytanto_2010.pdf 2 Kansaneläkelaitos. Kelan työterveyshuoltotilasto 2010 ( siteerattu ). it/kelasto/kelasto.nsf/ NET/ TL/$File/Tth_10. pdf 3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Jonottamatta hoitoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi Erhola M. Sote-uudistuksen tilannekuva muuttui. Pääkirjoitus. Suom Lääkäril 2013;68: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy (siteerattu ). www. thl.fi/fi_fi/web/fi/tilastot/tiedonkeruut/perusterveydenhuollon_ hoitoonpaasy 6 Ngyen Lien, Sauni R, Koponen P, Alha P, Häkkinen U. Käynnit lääkärin ja terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolla. Kirjassa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL Raportti 68/2012; Räsänen K, Sauni R. Työterveyshuolto. Kirjassa: Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö- Mäkelä M ym. toim. Työ ja Terveys Suomessa Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos 2013; Halonen P, Vehviläinen A, Mäntyselkä P, Takala J, Lehto S, Kaitokari P, Kumpusalo E. Lääkäripalvelujen laatu väestön arvioimana. Suom Lääkäril 2006;61: Sauni R, Niiranen K, Hirvonen L ym. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2010 ja kehitystrendi Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö Ryynänen O-P, Kukkonen J, Myllykangas M, Lammintakanen J, Kinnunen J. Priorisointi terveydenhuollossa. Kuka maksaa, mitä maksaa. Helsinki: Talentum Taulukko 1. ongelma on kiireettömän hoidon huono saatavuus perusterveydenhuollossa (3,4). Kolmasosa väestöstä asui vuonna 2013 alueilla, joissa vastaanottoaikaa terveyskeskuslääkärille joutui odottamaan vähintään viisi viikkoa, ja vain 15 % pääsi lääkärille kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Epätasa-arvoa ilmenee palvelujen saatavuudessa eri alueilla, eri palvelujärjestelmissä ja eri tuloluokissa (3,5). Tuoreessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aloitteessa ehdotetaan perusterveydenhuollon palvelutuotannon avaamista yksityisen sektorin sekä työterveyshuollon yksiköille (3). Tällä voisi olla merkittävää vaikutusta myös työterveyshuollossa tuotettavaan sairaanhoitoon. Aiemmin on selvitetty eri palvelujärjestelmien toteutunutta käyttöä väestötasolla (6,7) ja tyytyväisyyttä palveluihin (7,8). Työterveyshuollon vastaanottopalvelujen tarjonnasta sekä tarjonnan ja toteutuneen käytön välisestä suhteesta ei ole tutkimustietoa Suomesta. Tällaisesta tiedosta olisi kuitenkin hyötyä terveyspalvelujen uudelleen järjestelyjen suunnittelussa. Kyselyn otos (n = 60) ja vastanneet työterveysyksiköt (n = 26) palveluntuottajaryhmän mukaan. Palveluntuottaja Kysely lähetetty, n Vastanneet, n % Lääkärikeskus Yrityksen oma tth Yritysten yhteinen tth Kunnallinen liikelaitos Sairaanhoitopiiri/sairaala Yhteensä Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa selvitettiin työterveysyksiköiden vastaanottopalvelujen tarjontaa ja käyttöä yhdeksän suuren kaupungin (Helsinki, Vantaa, Espoo, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku) alueella. Kysely lähetettiin näissä kaupungeissa toimiviin työterveysyksiköihin. Kyselylomakkeet laadittiin erikseen työterveyslääkärin ja -hoitajan vastaanottokäynneille (liitelomake 1). Lomakkeissa pyydettiin tiedot vapaana olevista neljän viikon ( ) ja kahden viikon ( ) lääkärin vastaanottoajoista työpäivän päättyessä. Lisäksi pyydettiin tiedot tulevan viikon vapaista vastaanottoajoista perjantaina 5.4 työpäivän päättyessä, sekä saman viikon kunkin päivän vapaista ajoista edellisen työpäivän päättyessä. Tarjolla olevien vapaiden vastaanottoaikojen lisäksi kysyttiin yhden työviikon ( ) toteutuneet työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan vastaanottokäynnit. Kysely rajattiin työterveysyksiköihin, joiden henkilöasiakasmäärän arvioitiin olevan yli Lähtötietona oli Työterveyshuolto Suomessa kyselyn aineisto (9), jota täsmennettiin internetistä löytyvillä tiedoilla. Kysely lähetettiin postin ja sähköpostin kautta yhteensä 60 työterveysyksikön oletetulle vastuuhenkilölle tai useammassa kaupungissa toimivien lääkärikeskusten osalta niiden valtakunnalliselle vastuuhenkilölle. Kyselyyn vastasi 26 (43 %) työterveysyksikköä, joista yksi poistettiin analyyseistä tietojen puutteellisuuden vuoksi (taulukko 1). Työterveyshoitajien osalta tiedot saatiin 16 yksiköstä. Tiedot tallennettiin Microsoft Excel 2010-taulukkolaskentaohjelmaan. Vastaanottopalvelujen tarjonnan ja toteutuneen käytön tunnusluvut esitetään graafisina kuvioina suhteutettuna palvelujen piiriin kuuluvien henkilöasiakkaiden määrään sekä palvelujen tarjonnan ja käytön välisinä korrelaatioina. Tulokset Kyselyyn vastanneiden työterveysyksiköiden koko vaihteli 1 100:sta henkilöasiakkaaseen (taulukko 2). Vastanneiden yksiköiden sairaanhoitosopimusten piiriin kuului noin henkilöä, joka edustaa yli neljännestä koko maan työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen piiriin kuuluvasta väestöstä. Vastaanottokäynnit Vaihtelu työterveyslääkärin vastaanottokäyntien määrässä oli suuri (kuvio 1). Enimmillään yhden viikon aikana oli 6 käyntiä 100 henkilöasiakasta kohden ja vähimmillään 0,2 eli ero oli noin 30-kertainen. Kaikki lääkärikeskusten työterveysyksiköt sijoittuivat käyntimäärissä mediaanin yläpuolelle. Yritysten omista ja yhteisistä sekä kunnallisista liikelaitoksista mediaanin yläpuolelle sijoittui yksi yksikkö kustakin. Myös työterveysyksiköissä vapaana olevien vastaanottoaikojen määrässä oli huomattavia eroja: yhden viikon aikana vapaita vastaanottoaikoja 100 henkilöasiakasta kohti oli 0 5,6, kah 1326

3 kuviot 1 3. tieteessä Työterveyslääkärin vastaanottokäynnit 100 henkilöasiakasta kohti työterveysyksiköittäin. Käynnit/100 hlö/vk N = 24. Lääkärikäyntien määrä puuttui yhdeltä lääkärikeskukselta. Työterveysyksikkö Lääkärikeskuksen työterveysyksikkö Yritysten oma työterveysyksikkö Kunnallinen työterveyshuollon liikelaitos Yritysten yhteinen työterveysasema Sairaalan/sh-piirin työterveysyksikkö Tarjolla olleet vapaat työterveyslääkärin vastaanottoajat 4 vk:n, 2 vk:n ja 1 vk:n jaksolla sekä toteutuneet käynnit 1 viikon aikana 100 henkilöasiakasta kohti. Taulukko 2. Vastanneet työterveysyksiköt (n = 26) paikkakunnan ja koon mukaan. Paikkakunta Helsinki, Espoo ja Vantaa 12 Turku 3 Tampere 3 Lahti 1 Jyväskylä 3 Kuopio 2 Oulu 2 Henkilöasiakkaiden määrä 1 alle yli tieto puuttuu 1 1 Vaihteluväli henkilöasiakasta n n Työterveysyksikkö Vapaat ajat 4 vk Vapaat ajat 2 vk Vapaat ajat 1 vk Käynnit 1 vk N = 25. Yhdeltä lääkärikeskukselta puuttui tieto toteutuneista käynneistä ja yhdeltä yritysten yhteiseltä yksiköltä tieto 2 vk:n vapaista ajoista. Vapaat lääkärin vastaanottoajat 2 viikon jaksolla (pylväät) ja toteutuneet käynnit 1 viikon aikana (viiva) 100 henkilöasiakasta kohti. 0 Työterveysyksikkö > < Henkilöasiakkaiden lukumäärä Työterveysyksiköt suuruusjärjestyksessä henkilöasiakasmäärän mukaan. den viikon aikana 0,05 12,8 ja neljän viikon aikana 1,1 23,5 (kuvio 2). Neljän viikon vapaiden lääkärinaikojen lukumäärän mukaan mediaanin yläpuolelle sijoittuivat kaikki lääkärikeskukset yhtä lukuun ottamatta sekä kaksi omaa työterveysyksikköä. Tulos oli samansuuntainen myös kahden ja yhden viikon jaksoilla. Omissa yksiköissä, kunnallisissa liikelaitoksissa ja sairaanhoitopiirien työterveysyksiköissä oli tarjolla niukasti yhden viikon lääkärinaikoja (alle 1/100 henkilöasiakasta) yhtä omaa asemaa ja yhtä kunnallista liikelaitosta lukuun ottamatta. Sitä vastoin kaikissa lääkärikeskuksissa kahta lukuun ottamatta oli tarjolla 2 5,6 aikaa/100 henkilöasiakasta. Käynnit suhteessa tarjontaan Tarjolla olleiden työterveyslääkärin vastaanottoaikojen määrä suhteutettuna 100 henkilöasiakasta kohti oli vahvasti yhteydessä tuottajaryhmään, mutta ei työterveysyksikön kokoon (kuvio 3). Lääkärikeskuksissa oli paljon aikoja tarjolla (suurinta lääkärikeskusta lukuun ottamatta), samoin yritysten omissa yksiköissä. Muilla palveluntuottajilla vapaiden aikojen määrä oli merkittävästi pienempi. Kun toteutuneet lääkärikäynnit suhteutettiin vapaana olleisiin aikoihin, huomattiin, että mitä 1327

4 Terveydenhuoltotutkimus Pohdinta Tutkimus osoitti, että työterveyshuolto ei ole yhtenäinen kokonaisuus. Vastanottopalvelujen tarjonnassa ja käytössä on jopa 30-kertaiset erot yksiköiden välillä. Kaikki noin 1,7 miljoonaa työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen piiriin kuuluvaa henkilöä eivät siten välttämättä ole vastaanotolle pääsyn suhteen muuta väestöä paremmassa asemassa (3). Työterveyslääkärikäyntien mediaani oli 3,1 käyntiä/100 henkilöasiakasta viikossa. Vuositasolla mediaani oli 160 ja vaihteluväli lääkärissäkäyntiä/100 henkilöasiakasta. Työterveyshoitajilla vastaava vuositason mediaani oli 90, minimi 10 ja maksimi 300 käyntiä. Kelan tilaston mukaan työterveyslääkärin sairausvastaanottokäyntien keskiarvo 100 työntekijää kohti vuodessa oli 196, ja vaihteli palveluntuottajaryhmittäin 164 ja 216 käynnin välillä. Työterveyshoitajilla vastaava keskiarvo oli 73 ja vaihteluväli (2). Aineistostamme lasketut vuositason käyntimääräarviot ovat lähellä Kelan lukuja ja siten uskottavia. Havaitsemamme suuri vaihtelu palvelujen tarjonnassa ja käytössä kuvastaa epätasaista palvelujen saatavuutta. Lääkäripalvelujen saatavuus ei riipu vain siitä, kuuluuko henkilö työkuviot 4 5. Toteutuneiden 1 viikon ( ) lääkärikäyntien 1 ja tarjolla olleiden 2 viikon ( ) vastaanottoaikojen 1 välinen korrelaatio. Käynnit/100 hlö/vk henkilöasiakasta kohti Vapaat ajat/100 hlö/2 viikkoa Työterveyslääkärin ja hoitajan käyntimäärien välinen korrelaatio yhden viikon aikana. Lääkärillä käynnit y = 0,3985x + 1,1615 R 2 = 0,73429 Lääkärikeskuksen työterveysyksikkö Yritysten oma työterveysyksikkö Kunnallinen työterveyshuollon liikelaitos Yritysten yhteinen työterveysasema Sairaalan/sh-piirin työterveysyksikkö Hoitajalla käynnit y = 0,789x + 0,9256 R 2 = 0,559 Lääkärikeskuksen työterveysyksikkö N = 16. Kahdeksalta Yritysten lääkärikeskukselta oma työterveysyksikkö ja yhdeltä kunnalliselta liikelaitokselta puuttui tieto toteutuneista työterveyshoitajan vastaanottokäynneistä. Kunnallinen työterveyshuollon liikelaitos Yritysten yhteinen työterveysasema Sairaalan/sh-piirin työterveysyksikkö enemmän aikoja oli tarjolla, sitä enemmän oli palvelujen käyttöä. Selvimmin tämä yhteys näkyi vapaana olleissa kahden viikon vastaanottoajoissa ja toteutuneissa yhden viikon käynneissä (kuvio 4). Päivittäin vapaana olleiden työterveyslääkärien vastaanottoaikojen määrä 100 henkilöasiakasta kohti vaihteli välillä 0 0,8 yksikön koosta riippumatta. Eniten vapaita aikoja oli yleensä maanantaille ja vähiten perjantaille. Kunnallisissa liikelaitoksissa ja sairaanhoitopiirien yksiköissä päivittäisiä vapaita aikoja oli vähän, samoin osassa yritysten omia työterveysyksiköitä. Sen sijaan lähes kaikissa lääkärikeskusten ja yhdessä yritysten yhteisessä työterveysyksikössä lääkärinaikoja oli runsaasti tarjolla päivittäin, erityisesti maanantaisin (liitetaulukko 1). Työterveyslääkärien ja -hoitajien vastaanottojen yhden viikon käyntimäärät olivat vahvasti yhteydessä keskenään eli samoissa yksikössä oli runsaasti sekä lääkäri- että hoitajakäyntejä (kuvio 5). Tiedot hoitajakäyntien määristä puuttuivat kuitenkin kahdeksalta lääkärikeskukselta ja yhdeltä kunnalliselta liikelaitokselta. 1328

5 tieteessä 11 Matthew 1971, viitattu Maynard Alan & Bloor Karen. Help or hindrance? The role of economics in rationing health care. British Medical Bulletin 1995;51: Cooper MH. Rationing health care. London: Croom Helm Ryynänen O-P, Myllykangas M. Terveydenhuollon etiikka. Arvot monimutkaisuuden maailmassa. Helsinki: WSOY Lind G, Wiseman C. Setting health priorities. A review of concepts and approaches. Journal of Social Policy 1972;7: Mustajoki P. Mies, joka hakkasi halkoja. Helsinki: Duodecim 2013; Deyo R, Patrick D. Hope or Hype. The obsession with medical advances and the high cost of false promises. American Management Association. New York: AMACOM Book Ryynänen O-P. Positiivinen ennuste arvo unohdettu voimatekijä. FinOHTA TAinfo 5/ Sauni R, Niiranen K, Manninen P, Pulkkinen-Närhi P, Räsänen K. Kunnallisen työterveyshuollon rakennemuutos parantaa palveluvalmiuksia. Suom Lääkäril 2013;68: Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta /708. laki/alkup/2013/ Suomen perustuslaki / Osakeyhtiölaki / Virtanen P. Työterveyshuolto: sairaanhoitovaltaisuutta ja liikelaitostumista. Kirjassa: Sihto M, Palosuo H, Topo P, Vuorenkoski L, Leppo K toim. Terveys politiikan perusta ja käytännöt. THL 2013; Roemer MI, Shain M. Hospital utilization under insurance. Hospital monograph series no. 6. Chicago: American Hospital Association Elo J. Roemerin laki luoko tarjonta oman kysyntänsä? Sosiaalilääk Aikakl 1989;26: Hujanen T, Mikkola H: Näkökulma: Työterveyshuollon alue-erot selittyvät työnantajien valinnoilla. Suom Lääkäril 2013;68: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. terveyshuollon piiriin vai ei, vaan myös siitä, kuka sen tuottaa ja kuinka laajat palvelut työnantaja työntekijöilleen järjestää. Lääkärikeskukset tarjosivat selvästi eniten työterveyslääkärin vastaanottoaikoja. Runsas tarjonta näkyi myös runsaana palvelujen käyttönä, kun taas vähäinen tarjonta vähensi käyttöä. Työterveyshuoltoon suositellaan hoidon porrastusta, jossa osa lääkärikäynneistä korvataan terveydenhoitajan vastaanotolla (1). Työterveyshoitajien osuus sairausvastaanottokäynneistä oli lääkärikeskuksissa 17 % ja muilla palveluntuottajilla %. Tutkimuksemme mukaan hoitajakäynneillä ei kompensoida lääkärikäyntejä vaan päinvastoin: jos käydään paljon lääkärillä, on myös runsaasti käyntejä työterveyshoitajalla. Lääkärikeskusten osalta tätä johtopäätöstä ei kuitenkaan voida tehdä, sillä suurelta osalta niistä puuttuivat tiedot hoitajakäynneistä. Tutkimuksen virhelähteenä on alhainen vastausaktiivisuus etenkin työterveyshoitajien vastaanottokäyntien osalta. Lisäksi tietojärjestelmistä saatava tieto vastaanottoajoista ja niiden luokittelusta voi vaihdella eri palveluntuottajilla. Käyttämämme reaaliaikainen tietojen rekisteröinti ei mahdollistanut uusintakyselyjen tekemistä vastaamatta jättäneille. Terveyspalveluja pitää tarjota tarpeen, ei kysynnän, halujen, toiveiden tai odotusten perusteella tai ilman lääketieteellistä tarveharkintaa (10). Lääketieteellisen hoidon tarve edellyttää, että kyseiseen terveysongelmaan on olemassa vaikuttava ja hyväksyttävä hoito (11). Kun potilas haluaa parempaa terveyttä, hän ilmaisee toiveensa terveyspalvelujen kysyntänä (12). Hoidon tarve voidaan määritellä myös sillä perusteella, että potilaalla on kohtuullinen mahdollisuus hyötyä kohtuullisesti hoidosta (13). Kohtuullisuus on poliittinen, ei lääketieteellinen käsite. Jos tarpeeseen vastataan ja terveys ja elämänlaatu paranevat, ei tälle toiveelle ole periaatteessa mitään rajaa (10). Terveystarpeita voidaan siis luoda loputtomasti lääketieteen kehittyessä yhä monimuotoisemmaksi. Tarvetta määrittävät myös kulttuuriset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset tekijät (14). Terveyspalvelujen tarvetta lisää esimerkiksi se, että työntekijältä vaaditaan lyhyissäkin poissaoloissa lääkärintodistus sairaudesta. Liian matala palvelujen käyttökynnys saattaa luoda konsumerismia, jota on vierastettu ainakin julkisessa terveydenhuollossa. Suomessa lääkärit ovat valittaneet potilaiden heppoisista käyntisyistä jo 1800-luvulla (15). Konsumerismia edistää mm. nettiajanvaraus, joka saattaa tehdä vastaanotolle hakeutumisen liiankin helpoksi ja ohjata palvelujen käyttöä tarpeettomasti lääkäreille terveydenhoitajien sijaan. Konsumerismia voi lisätä myös terveydenhuollon ammattilaisten tietämättömyys hoitojen todellisista hyödyistä (usein kuviteltuja pienemmät) ja haitoista (usein kuviteltuja suuremmat) (16). Myös erilaisten tutkimusten kyky ennustaa sairautta tai terveyttä voi johtaa lisääntyneeseen palvelujen käyttöön perusterveydenhuollossa, jossa tutkimusmenetelmillä on yleensä suuri negatiivinen (sairaus) ja pieni positiivinen (terveys) ennustearvo. Positiivisen ennustearvon riippuvuus sairauden esiintyvyydestä aiheuttaa sen, että laboratorio-, kuvantamistai muita tutkimuksia harkittaessa ei riitä laadunvarmistus ja tutkimuksen sensitiivisyyteen ja spesifisyyteen tuijottaminen. On myös harkittava, mille väestölle ja millä indikaatioilla testi tehdään (17). Työterveyshuollon kunnallisten ja yksityisten palveluntuottajien toiminta perustuu eri säädöksiin ja tavoitteisiin, vaikka molemmissa toimitaan lainsäädännössä määritellyn hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan (18,19). Julkisen palvelun tehtävä on tarjota palveluja kaikille tasapuolisesti (20). Lääkärikeskusten palvelutuotanto, jota työterveyshuollon palvelusta on noin puolet, on elinkeinotoimintaa. Sitä säätelevät muun muassa osakeyhtiölaki (2006/624), jonka mukaan yhtiön on tuotettava voittoa osakkailleen (jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin) (21). Yksityistä toimijaa koskevat myös osin erilaiset valvonta-, markkinointi-, julkisuus- ja kilpailu- sekä verosäädökset kuin kunnallista sektoria. Erilaiset toiminta- ja ansaintalogiikat heijastunevat myös palvelujen tarjontaan ja saatavuuteen. Työterveyslääkärin vastaanottoaikoja oli tulostemme mukaan parhaiten saatavilla lääkärikeskusten työterveysyksiköissä. Lääkärin vastaanottoaikojen tarjoaminen on ehkä helpoin tapa kasvattaa kassavirtaa ja keskeinen osa lääkärikeskusten työterveyshuollonkin ansaintalogiikkaa (22). Muun muassa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen on todennut yksityisten terveyspalvelujen tuottajien intohimon kasvattaa kassavirtaa välillä vähän kyseenalaisinkin konstein (Viikon tietokirja, Yle 1329

6 Terveydenhuoltotutkimus Liian matala palvelujen käyttökynnys saattaa luoda konsumerismia. Radio 1, ). Sairaansijojen tarjonnalla luodaan palvelujen kysyntää ja kasvua (23). Tämä ns. Roemerin laki eli palvelujen tarjoajan luoma kysyntä voidaan ulottaa koskemaan koko terveydenhuoltoa (24). Työnantajat maksavat yli 80 % työterveyshuollon kustannuksista suoraan tai työtulovakuutuksen kautta. Siksi myös heidän tarpeensa ja kannustimensa on otettava huomioon palvelujen käyttöä arvioitaessa. Kun työntekijät pitää saada työkykyisiksi, ovat työterveyshuollon kulut varsin pieni osa henkilöstömenoista tai tuotannon häiriintymisen aiheuttamista kustannuksista. Kustannusvastuu sairausloma- ja eläkekuluista on myös tehokas kannuste työterveyshuollon järjestämiseen. Työterveyshuolto vähentää palvelujen kysyntää ja kuormitusta perusterveydenhuollosta sekä jonotusajoista työntekijälle, yritykselle ja yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia (25). Lisäselvitystä tarvitaan kuitenkin lyhytkestoisten sairauslomien todistamisen aiheuttamista kustannuksista (työ)terveydenhuollolle ja hyödyistä työnantajille sekä siitä, kuinka suuren osan lyhyellä varoitusajalla varatuista vastaan ottoajoista nämä todistelukäynnit muodostavat. n Tästä asiasta tiedettiin Työterveyshuoltoon kuuluvilla terveyspalvelujen saatavuus on muita väestöryhmiä parempi. Sairaanhoitopalvelujen käyttöä säätelee työnantajan tekemä työterveyshuoltosopimus. Kunnallisissa työterveysyksiköissä sairaanhoitopalvelujen käyttö on vähäisempää kuin yksityisissä. Tämä tutkimus opetti Työterveyslääkärin sairausvastaanottojen tarjonnassa on jopa 30-kertaisia eroja. Suuri tarjonta on yhteydessä palvelujen runsaaseen käyttöön. Sairausvastaanottojen tarjonta ja käyttö on vähäisintä kunnallisissa työterveysyksiköissä. English summary > in english Supply and use of consultation services in occupational health units in the nine biggest cities in Finland 1330

7 tieteessä english summary Kimmo Räsänen M.D., Ph.D., Professor of Occupational Medicine University of Eastern Finland, Kuopio Campus Faculty of Health Sciences Jarmo Heikkinen Markku Myllykangas Supply and use of consultation services in occupational health units in the nine biggest cities in Finland Background In Finland the employer can make a contract with an occupational health unit to deliver general practice level curative care for the employees in addition to preventive measures stipulated by law. Approximately 80% of employees (1.7 million) are covered by contracts with some amount of curative care. However, it is up to the employer to decide how comprehensive the services are that are included in the contract. We investigated the supply and use of sickness consultation services in occupational health units in the nine biggest cities in Finland. Methods We conducted a survey of occupational health units (n = 60). Of these, 26 units returned either the paper questionnaire or the electronic form by (response rate 43%) representing over a quarter of all employees covered by occupational health services in Finland. We inquired about the supply of consultation services in a four-week, two-week and one-week period in April and daily between 8th and 12th April The total use of consultation services during the week from 8th to 12th April was also inquired about. Results Consultations per 100 customers varied from 6.0 to 0.2 per week, giving a 30-fold difference in the number of consultations between the occupational health units. The number of consultations in a four-week period ranged from 1.1 to 23.5 per 100 customers, from 0.05 to 12.8 in a two-week period and from 0 to 5.6 in a one-week period, respectively. We found a strong correlation between the availability of consultation services in two weeks and the total use of consultation services in a oneweek period (R2 = 0.73). Thus, the greater the supply of consultation services the more these are used and vice versa. The size of the occupational health unit (number of customers) was not associated with the supply or use of services. The occupational health units of the public sector provided fewer consultation services and the use of consultation services among these was also lower when compared to the units in the private sector. Conclusions Our research showed that there were considerable up to 30-fold differences in supply and use of consultation services between the occupational health units in the biggest cities of Finland. This result does not support the common view that all 1.7 million workers with access to sickness consultation services in occupational health units have better access to doctors compared to other citizen groups. Our results suggest that the access to consultation services depends not only on belonging to an occupational health contract with sickness consultation services, but also on the kind of unit in which the services are offered, and on how comprehensive the employer s service contract is. 1330a

8 Avohoidon yleislääkäritasoisten palvelujen tarjonta ja saatavuus Suomen suurissa kaupungeissa 2013 tutkimus Itä- Suomen yliopisto, Kuopion kampus Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Arvoisa vastaanottaja! Aiemmissa terveyspalvelujen käyttöä selvittäneissä tutkimuksissa on selvitetty palvelujen toteutunutta käyttöä väestötasolla eri järjestelmissä, mutta vastaanottopalvelujen tarjonnasta ja saatavuudesta ei ole tutkimuksellista tietoa. Tässä tutkimuksessa selvitetään avohoidon yleislääkäritasoisten palvelujen tarjontaa (ml. työterveyshoitajan vastaanotto) ja saatavuutta yhdeksän suuren kaupungin (Helsinki, Vantaa, Espoo [= pääkaupunkiseutu], Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku) terveyskeskuksissa sekä merkittävimmissä lääkärikeskuksissa ja työterveyspalvelun tuottajilla. Vastaanottopalvelujen tarjonta selvitetään palvelun tuottajille suunnatulla kyselyllä huhtikuussa 2013 a) neljän viikon jaksolta ( ), b) kahden viikon jaksolta ( ) sekä yhden työviikon jaksolta kokonaisuutena sekä päivittäin ( ). Tiedonkeruu ei ole mahdollista ilman Teidän organisaationne apua. Tiedot tulee rekisteröidä oheisista tilastointilomakkeista ilmenevinä ajankohtina (2.4, 5.4, 8.4, 9.4, 10.4 ja 11.4). Lomake/lomakkeet tulee täyttää erikseen 25.3 postitetun sähköpostin liitteenä olevana Word- tiedostona ja palauttaa sähköpostilla tai postitse oheisessa palautuskuoressa. Mikäli ette pysty pyydettyjä tietoja toimittamaan, pyydämme teitä silti 19.4 mennessä palauttamaan tilastointilomakkeen ja kirjaamaan siihen kommentteja kohtaan syyt, miksi pyydettyjä tietoja ei voida toimittaa. Yksittäisten palvelun tuottajien tietoja ei tuloksissa esitetä. Tulokset raportoidaan tieteellisenä julkaisuna syksyllä 2013 ja niitä voidaan toivottavasti hyödyntää suomalaista terveyspalvelujärjestelmää entistäkin toimivammaksi kehitettäessä. Jokainen osallistuja saa tiedon tuloksista niiden valmistuttua myös sähköpostitse. Toivomme Teiltä myötämielistä suhtautumista tutkimustamme kohtaan. Useammalla paikkakunnalla toimivien palveluntuottajien pyydämme toimittamaan tiedonkeruulomakkeet kuhunkin yksikköön (= paikkakunta kokonaisuutena) tai keräämään tiedot keskitetysti erikseen kunkin yksikön omalle lomakkeelle. Yhteistyöterveisin ja lisätietoja tarvittaessa, Kimmo Räsänen LT, työterveyshuollon professori Itä- Suomen yliopisto Kuopion kampus, PL 1627, Kuopio puh Liitteet: vastaanottokäyntien tilastointilomake/- lomakkeet Palauta lomake täytettynä mennessä sähköpostitse: 1330b

9 Avohoidon yleislääkäritasoisten palvelujen tarjonta ja saatavuus Suomen suurissa kaupungeissa 2013 tutkimus Työterveyshuoltoyksikkö Click here to enter text. Sijaintikunta Click here to enter text. tieteessä TILASTOINTILOMAKE TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN* VASTAANOTTOPALVELUJEN TARJONNASTA HUHTIKUUSSA 2013 Kysymykset 1 ja 2 täytetään tiistaina n. klo Työterveysyksikössä vapaana olevat työterveyslääkärin ajat Click here to enter text. kpl 2. Työterveysyksikössä vapaana olevat työterveyslääkärin ajat Click here to enter text. kpl Kysymys 3 täytetään perjantaina 5.4 n. klo Työterveysyksikössä vapaana olevat työterveyslääkärin ajat Click here to enter text. kpl Kysymykset 4-8 täytetään ko. päivää edeltävän työpäivän päättyessä n. klo Ma 8.4 vapaana olevat työterveyslääkärin ajat Pe 5.4 työpäivän päättyessä Click here to enter text. kpl 5. Ti 9.4 vapaana olevat työterveyslääkärin ajat Ma 8.4 työpäivän päättyessä Click here to enter text. kpl 6. Ke 10.4 vapaana olevat työterveyslääkärin ajat Ti 9.4 työpäivän päättyessä Click here to enter text. kpl 7. To 11.4 vapaana olevat työterveyslääkärin ajat Ke 10.4 työpäivän päättyessä Click here to enter text. kpl 8. Pe 12.4 vapaana olevat työterveyslääkärin ajat To 11.4 työpäivän päättyessä Click here to enter text. kpl 9. Työterveyslääkärin vastaanottokäyntien toteutunut yhteismäärä Click here to enter text. kpl 10. Sairaanhoitosopimuksen piirissä olevien henkilöasiakkaiden lukumäärä (tai viimeisin tieto) Click here to enter text. hlöä Seuraava kysymys ei koske lääkärikeskusten työterveyshuoltoja: 11. Yleislääkärille ohjattujen potilaiden yhteismäärä Click here to enter text. kpl *Työterveyslääkäri = työterveyshuollon tehtävissä toimiva lääkäri Kommentteja: Palauta lomake täytettynä mennessä sähköpostitse: 1330c

10 Avohoidon yleislääkäritasoisten palvelujen tarjonta ja saatavuus Suomen suurissa kaupungeissa 2013 tutkimus Työterveyshuolto yksikkö Click here to enter text. Sijaintikunta Click here to enter text. TILASTOINTILOMAKE TYÖTERVEYSHOITAJAN VASTAANOTTOPALVELUJEN TARJONNASTA HUHTIKUUSSA 2013 (EI KOSKE TERVEYSTARKASTUKSIA) Kysymykset 1 ja 2 täytetään tiistaina n. klo Työterveysyksikössä vapaana olevat työterveyshoitajan ajat Click here to enter text. kpl 2. Työterveysyksikössä vapaana olevat työterveyshoitajan ajat Click here to enter text. kpl Kysymys 3 täytetään perjantaina 5.4 n. klo Työterveysyksikössä vapaana olevat työterveyshoitajan ajat Click here to enter text. kpl Kysymykset 4-8 täytetään ko. päivää edeltävän työpäivän päättyessä (n. klo 15-16) 4. Ma 8.4 vapaana olevat työterveyshoitajan ajat Pe 5.4 työpäivän päättyessä Click here to enter text. kpl 5. Ti 9.4 vapaana olevat työterveyshoitajan ajat Ma 8.4 työpäivän päättyessä Click here to enter text. kpl 6. Ke 10.4 vapaana olevat työterveyshoitajan ajat Ti 9.4 työpäivän päättyessä Click here to enter text. kpl 7. To 11.4 vapaana olevat työterveyshoitajan ajat Ke 10.4 työpäivän päättyessä Click here to enter text. kpl 8. Pe 12.4 vapaana olevat työterveyshoitajan ajat To 11.4 työpäivän päättyessä Click here to enter text. kpl 9. Työterveyshoitajan vastaanottokäyntien (ei terveystarkastuksia) toteutunut lukumäärä Click here to enter text. kpl Kommentteja: Palauta lomake täytettynä mennessä sähköpostitse: 1330d

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Kunnallisen työterveyshuollon rakennemuutos parantaa palveluvalmiuksia

Kunnallisen työterveyshuollon rakennemuutos parantaa palveluvalmiuksia Terveydenhuoltotutkimus Riitta Sauni LT, dosentti, ylilääkäri Työterveyslaitos riitta.sauni@ttl.fi Kirsi Niiranen TtM, koulutussuunnittelija Työterveyslaitos Pirjo Manninen LT, dosentti Työterveyslääkäri

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa x.x.2015 TERVEYDEN JA TYÖKYVYN EDISTÄMINEN JA TUKEMINEN, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys,

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Henkilöstötoimikunta 18.2.2016 Leena Forss-Latvala johtava työterveyslääkäri Työterveyshuoltovastuut - Toiminta perustuu lainsäädäntöön - Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän D'Artagnan? TYHE 5, Ajankohtaista työelämässä Minna Ylikännö, VTT, yliopistonlehtori Sosiaalitieteiden laitos Suomalainen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

1. TERVEYSTARKASTUKSET, TYÖSSÄSELVITYMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI (LAKISÄÄTEINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA, KELA I)

1. TERVEYSTARKASTUKSET, TYÖSSÄSELVITYMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI (LAKISÄÄTEINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA, KELA I) Liite 1B VAATIMUSMATRIISI Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä. Tarjoajan nimi: Ohjeet: Tarjoajan on vastattava seuraaviin kysymyksiin ja liitettävä erikseen pyydetyt selvitykset

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA VUONNA 2010

TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA VUONNA 2010 TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA VUONNA 2010 JA KEHITYSTRENDI 2000 2010 Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2010 ja kehitystrendi 2000 2010 Työterveyslaitos Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2012 1 Työterveyslaitos

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Valvonnassa ilmenneitä asioita

Valvonnassa ilmenneitä asioita Valvonnassa ilmenneitä asioita Anne Kejonen Terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, terveydenhuollon

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus osana sotea

Työterveyshuollon tulevaisuus osana sotea Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon tulevaisuus osana sotea Jorma Mäkitalo TTL KEVA päivä 16.3.2017 17.3.2017 Työterveyslaitos Jorma Mäkitalo www.ttl.fi 2 Työterveyslaitoksen strategiset kärjet 17.3.2017

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-koulutus 30.9.2010 30.9.2010 Sanna-Mari Saukkonen 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (6) 175 Terveyslautakunnan lausunto aloitteesta selvityksestä TyöterveysPlus:n perustamiseksi HEL 2012-004356 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla

Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla Kyselytutkimus keväällä 2017 Vastaajia 320 1.1.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Osasto/Laatija, www.teamliitto.fi 1 Kysely sairausloman omailmoituksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006 1 TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUT 1.1.2007 ALKAEN JA EHDOTETTAVAVAT UUDET HINNAT 1.1.2009 ALUSTA LUKIEN Ensin on ilmoitettu kunkin ryhmän tämänhetkinen hinta ja sen jälkeen uusi ehdotettava hinta Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000

Lisätiedot

Yksi elämä -hanke. Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016

Yksi elämä -hanke. Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016 Yksi elämä -hanke Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016 Johdanto Tämän kyselytutkimuksen Yksi elämä hankkeelle on toteuttanut YouGov Finland Tiedot kerättiin web-kyselynä 2.11. 6.11.2016

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea

Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea Terveystalo Kemijärvi Sairaala Lapponiassa, Sairaalakatu 9, 98100 Kemijärvi Avoinna:

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.-4.2.2011 Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon tutkijan

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina

Lisätiedot