Työturvallisuusohje STO 1/2009. Työsuojelu sähköaloilla. Yleinen osa. 1. Työsuojelun yleiset tavoitteet Korvaa: 8.10.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työturvallisuusohje STO 1/2009. Työsuojelu sähköaloilla. Yleinen osa. 1. Työsuojelun yleiset tavoitteet. 15.11.2012 Korvaa: 8.10."

Transkriptio

1 Työturvallisuuskeskus TTK Sähköalojen työalatoimikunta Työturvallisuusohje STO 1/ Korvaa: Laatija: Jukka Tamminen Tietoliikenne Sähkön jakelu Energian tuotanto Sähköasennus Liittyvä lainsäädäntö: Työturvallisuuslaki (738/2002), Laki työsuojelun valvonnasta (44/2006) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Työsuojelu sähköaloilla Yleinen osa 1. Työsuojelun yleiset tavoitteet Työsuojelulla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei työntekijän turvallisuus ja terveys työn vuoksi vaarannu. Vaarojen selvittäminen perustuu riskien arviointiin, jolla ennakoidaan vaarojen todennäköisyydet sekä vahinkojen seuraukset. Työsuojelun toteuttamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Ennakoivan työsuojelun periaate, työolojen seuranta sekä työympäristön eri osaalueiden ja niiden kehittämiskohteiden arviointi. Työsuojelulähtökohdan, kehittämiskohteiden ja -tavoitteiden huomioon ottaminen suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa. Henkilöstön perehdyttäminen, opastus ja koulutus siten, että työsuojelu otetaan huomioon osana jokapäiväistä omaa työtä. Toimintaa tukee tiedottaminen ja työsuojelukoulutus. Työsuojelun vastuullisena toteuttajana toimii linjaorganisaatio. Työsuojelutoiminta on osa normaalia toimintaa. Yrityksen lakisääteinen työsuojeluorganisaatio ja työsuojelun asiantuntijapalvelut sekä työterveyspalvelut ovat asemaltaan tukitoimintoja. Niiden tehtävänä on toimia asiantuntijoina linjaorganisaation apuna. Työympäristön kehittäminen on osa työsuojelua ja liittyy yrityksen toimintaan laajaalaisesti. Hyvä työympäristö on eräs perusedellytys kehitettäessä yritystä tehokkaaksi ja palvelukeskeiseksi. Vastaavasti tuloksellinen toiminta luo mahdollisuuksia henkilöstön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Työympäristön kehittäminen on jokaisen työpaikan henkilön oikeus ja velvollisuus. Parhaaseen tulokseen päästään työpaikoilla tapahtuvalla yhteistyöllä, jossa työympäristöä kehitetään yhteisesti, osana jokapäiväistä työskentelyä.

2 2. Työsuojelulainsäädäntö, -ohjeet ja sopimukset Työsuojelulainsäädäntönä pidetään lainsäädäntöä (lait, valtioneuvoston ja ministeriöiden asetukset), jossa säädetään työoloista tai työsuojelutoiminnasta. Keskeisimmät työsuojeluun liittyvät lait ovat työturvallisuuslaki, laki työsuojelun valvonnasta sekä työterveyshuoltolaki. Lisäksi on joukko muita lakeja, mm. kemikaalilaki, joissa on myös työturvallisuuteen liittyviä velvoitteita. Sähköturvallisuudesta on erikseen säädetty sähköturvallisuuslaissa ja -asetuksessa. Viranomaiset sekä eri yhteisöt ja järjestöt julkaisevat ohjeita, joissa annetaan yleisiä tai yksityiskohtaisia ratkaisuja työturvallisuuden toteuttamiseksi. Vaikka nämä ohjeet eivät ole sinällään oikeudellisesti sitovia, niillä on kuitenkin merkitystä arvioitaessa työsuojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Myös työmarkkinajärjestöjen välisissä työehtosopimuksissa ja yleissopimuksissa on työturvallisuuteen ja työsuojelutyön organisointiin liittyviä velvoitteita. Yrityksen on tunnettava riittävän hyvin omaa vastuualuetta koskevat määräykset ja ohjeet. Osan säädöksistä on oltava työpaikoilla nähtävänä. 3. Työsuojelun toimintaohjelma ja vaarojen arviointi Työturvallisuuslain mukaan työpaikoilla on laadittava työsuojelun toimintaohjelma. Toimintaohjelman perustana ovat työolojen seuranta ja niistä johdettavat käytännön toimenpiteet sekä kehitysohjelmat. Toimintaohjelmaa tukevat työmenetelmäohjeet, työterveyshuollon ja työsuojelutoimikunnan vuosittaiset toimintasuunnitelmat sekä muut yrityksen turvallisuustoimintaan liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat. Toimintaohjelma muodostaa kokonaisuuden ja liittää työsuojelutoiminnan sekä työympäristön ja -yhteisön kehittämisen kaikkiin yrityksen toimintoihin. Tämän vuoksi toimintaohjelmaa on syytä tarkistaa aika-ajoin. Yrityksen koko henkilöstö yritysjohto mukaan lukien sitoutuu sovittuihin toimintatapoihin. Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jäljellä olevat vaaratekijät on saatettava työsuojelutoimenpitein turvalliselle tasolle. Linkki: Vaarojen arviointi - Riskienarviointi (Työturvallisuuskeskus) Työturvallisuuskeskus TTK 2 (37)

3 4 Työsuojeluvastuu Yleistä Kaikilla työyhteisöön kuuluvilla henkilöillä on vastuuta työsuojeluasioista. Työturvallisuuslaki määrittelee työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet tapaturmien ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä määrää molemmat osapuolet yhteistoiminnassa ylläpitämään ja tehostamaan työturvallisuutta työpaikalla. Työsuojeluvastuun jakaminen Vastuun jakaantumisen kannalta esimieskunta jaetaan yleensä kolmeen ryhmään: ylin johto, keskijohto ja työnjohto. Työnantajalla (ts. ylimmällä johdolla) on huolehtimisvelvollisuus työsuojelusta. Kun päätäntävaltaa siirretään keski- ja työnjohdolle, siirtyy samalla myös vastuuta työsuojelusta. Pienillä työpaikoilla edellä mainittua jakoa ei voida useinkaan tehdä, vaan vastuu saattaa olla jopa yhdellä henkilöllä. Linkki: Työsuojelutoiminta työpaikoilla, työsuojeluvastuu (Työturvallisuuskeskus) Jokainen työntekijä on velvollinen noudattamaan työturvallisuuteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita sekä vastaa myös siitä, ettei hän toiminnallaan tai tahallisella laiminlyönnillään aseta itseään tai työtovereitaan vaaralle alttiiksi eikä aiheuta terveydellistä vaaraa. Enemmän ammattitaitoa omaavalla henkilöllä on moraalinen velvollisuus opastaa ja ohjata kokemattomampaa työntekijää. Työntekijä on myös velvollinen ilmoittamaan viivytyksettä havaitsemistaan turvallisuutta vaarantavista epäkohdista esimiehelleen ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle. Kärkimies Sähköalojen työehtosopimuksissa määritelty kärkimies toimii työryhmän vastuullisena vetäjänä. Esimerkkejä kärkimiehen tehtävistä: Ottaa työnjohdolta vastaan ohjeet ja selvitykset työkohdetta varten ja pyytää tarvittavat lisäohjeet työnjohdolta. Selvittää ryhmän jäsenille saatu työtehtävän sisältö ja antaa tarpeelliset lisäohjeet. Antaessaan tehtäviä ryhmälle hänen on tunnettava ryhmän jäsenten kokemus- ja koulutustaso. Varmistaa yhdessä työnjohdon kanssa, että työpaikalla kulloinkin tarvittavat työkoneet, työvälineet ja tarvikkeet ovat ajoissa työryhmän käytettävissä. Ilmoittaa työkoneissa, työvälineissä yms. sekä työolosuhteissa esiintyvistä vioista ja puutteista. Ohjata työryhmän toimintaa siten, että turvallisuus- ja taloudellisuusnäkökohdat toteutuvat. Huolehtia, että henkilökohtaiset ja ryhmän yhteiset turvallisuusvälineet ovat mukana, kunnossa ja käytössä. Ottaa tarvittaessa yhteyttä ulkopuolisiin henkilöihin työn suorittamiseen liittyvissä asioissa ja päättää näistä asioista annettujen ohjeiden mukaan. Saattaa asiat, joista itse ei voi päättää, viipymättä työnjohdon tietoon ja päätettäväksi. Antaa työnjohdolle ryhmän toimintaa ja työn tulosta koskevat tiedot sovitulla tavalla. Valvoa työpaikan järjestystä ja siisteyttä sekä työn jälkien siistimistä. Työturvallisuuskeskus TTK 3 (37)

4 Tiedottaa työnjohdolle muista sellaisista epäkohdista, jotka koskevat työsuunnitelmaa, suunnittelua, työmenetelmiä, työvälineitä, työolosuhteita, työturvallisuutta sekä tehdä parannusesityksiä. Edellä esitetyillä tehtävillä kärkimiehelle ei ole siirretty työnjohtovastuuta, ja hän on työturvallisuuden vastuukysymyksissä työntekijän asemassa. Tiimimäinen toimintatapa Tiimimäisessä työssä pyritään siihen, että jokainen tiimin jäsen kantaa osaltaan vastuuta tiimin työstä. Työ on itsenäisempää kuin perinteisesti johdetussa työskentelyssä. Tiimityöskentely keventää linjaorganisaatiota ja kasvattaa vastuuta ja sitoutumista työryhmässä. Mitä itsenäisenpää työskentely on, sitä enemmän tulee kiinnittää huomiota työohjeiden oikeellisuuteen sekä tiimin jäsenten ammatti- ja työsuojelutaitoon. Tiimille ja sen jäsenille tulee tarvittaessa määritellä osana työtehtäviä myös heidän turvallisuustehtävänsä. Tiimityöskentelyyn siirtyminen ei poista tai vähennä työnantajan vastuuta turvallisuusasioissa. Työsuojelun käytännön toteuttaminen Työsuojelun toteuttamisvastuu on linjaorganisaatiolla. Toimiyksiköt ovat velvollisia valvomaan vastuualueidensa työpaikkojen työolosuhteita ja työmenetelmiä sekä huolehtimaan tapaturman tai terveyden vaaraa aiheuttavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta. Tavoitteiden saavuttamiseksi toimiyksiköiden on tunnettava riittävästi omaa vastuualuettaan koskevat määräykset ja ohjeet sekä valvottava ja huolehdittava työpaikan olosuhteiden turvallisuudesta ottamalla huomioon sekä fysikaaliset että kemialliset ympäristötekijät käytettävien koneiden ja laitteiden kunnosta ja siitä, että ne täyttävät turvallisuusmääräykset työtä suoritettaessa käytettäviksi määrättyjen suojuksien sekä henkilökohtaisten suojaimien käytöstä työmenetelmien saattamisesta turvalliseksi, työmenetelmäohjeiden antamisesta sekä työhön opastamisesta vaara- ja tapaturmatapausten selvittämisestä ja niiden raportoinnista työpaikalla ilmenevien turvallisuutta vaarantavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta valtuuksien mukaan tai asian saattamisesta korjaavalle yksikölle työsuojelun jatkuvasta parantamisesta. Työsuojeluorganisaatio avustaa linjaorganisaatiota työsuojeluasioiden hoitamisessa sekä toimii yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työsuojeluvastuut yhteisillä työmailla Vastuu työntekijöiden turvallisuudesta on jokaisella työnantajalla. Työsuojelun käytännön toteuttamisesta yhteisillä työmailla on sovittava ennakolta. Päätoteuttajan tai rakennuttajan on tiedotettava urakoitsijoille työpaikoilla esiintyvistä vaaratilanteista. Linkki: Turvallisuus yhteisellä työpaikalla (Työsuojeluhallinto) Työturvallisuuskeskus TTK 4 (37)

5 Työsuojelun yhteistoiminta Työsuojeluyhteistyö perustuu työsuojelun valvontalakiin ja työmarkkinaosapuolten sopimuksiin. Yrityksen nimeämä työsuojelupäällikkö, valitut työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet, työterveyshuolto sekä työsuojelutoimikunta tai vastaava yhteistyöelin tekevät heille määrättyjä, työsuojeluyhteistyöhön ja -valvontaan liittyviä tehtäviä sekä tukevat linjaorganisaation toimintaa avustamalla näitä työsuojeluasioissa ja jakamalla työsuojelutietoutta. 5. Koulutus, perehdyttäminen ja työnopastus Koulutus on nopea ja tehokas tapa antaa henkilöstölle tarpeellisia tietoja ja taitoja työstä, työympäristöstä, työmenetelmistä, koneista ja laitteista jne. Koulutettu ja opastettu henkilöstö kykenee laadukkaaseen työhön aikaa, materiaaleja ja työvälineitä parhaalla tavalla käyttäen. Koulutuksen kokonaisuuteen sisältyy perehdyttäminen ja työnopastus sekä ammatillinen koulutus, joka sisältää myös työsuojelukoulutusta. Työn laadun ja työolosuhteiden edellyttämää koulutusta tulee antaa kaikille työntekijöille. Perehdyttäminen ja opastus ovat tehtäviä, joita on työturvallisuuslainkin mukaan annettava henkilöstölle. On huolehdittava siitä, että työntekijä voi tehdä työn oikein ja turvallisesti vaarantamatta omaa tai muiden työpaikalla olevien terveyttä tai turvallisuutta. Käytännössä tämä huolehtimisvastuu on yrityksen linjaorganisaatiossa olevilla esimiehillä, kullakin oman asemansa mukaisesti. Ylimmän johdon tehtävänä on luoda edellytykset perehdyttämis- ja opastustoiminnalle. Tarkoitukseen on varattava riittävästi henkilövoimavaroja sekä mahdollisuuksia ajankäyttöön. Keski- ja työnjohdon tehtäviin kuuluu laatia opastusohjeet ja huolehtia opastuksen käytännön toteutuksesta. Viime kädessä vastuu työn turvallisesta suorittamisesta on työnjohdolla, vaikka opastajana toimisikin joku siihen erikseen nimetty henkilö. 6. Työterveyshuolto ja ensiapu Työterveyshuolto perustuu työterveyshuoltolakiin ja sen nojalla annettuihin valtioneuvoston asetuksiin. Näitä ovat asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista ja asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Työterveyshuolto on järjestettävä koskemaan kaikkia työntekijöitä riippumatta työsuhdemuodosta tai kestosta tai yrityksen koosta. KELA korvaa työnantajalle osan kustannuksista. Työnantaja voi järjestää lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoito- ja muita terveyspalveluita. Työterveyshuoltoa koskevissa asioissa tulee toimia työpaikalla yhteistoiminnassa. Ennen kuin työnantaja tekee päätöksiä työterveyshuollon järjestämisestä tai muuttamisesta, on asiat käsiteltävä työsuojelutoimikunnassa tai sen korvaavassa yhteistoimintamenettelyssä. Sopimus työterveyshuollosta on tehtävä kirjallisesti. Jos työnantaja järjestää työterveyshuoltopalvelut itse, on vastaavasti tehtävä kirjallinen kuvaus työterveyshuollon järjestelyistä sekä sisällöstä ja laajuudesta. Työturvallisuuskeskus TTK 5 (37)

6 Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tulee olla kirjallinen ja ajan tasalla. Sen perustana ovat työolosuhteista johtuvat tarpeet ja työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset. Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa yhteistoiminnassa ja tarkistaa vuosittain. Lisäksi toimintasuunnitelman tulee olla työntekijöiden nähtävillä. Ensiapu Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava ensiavun järjestämisestä työntekijöiden lukumäärän, työn luonteen ja työolosuhteiden edellyttämällä tavalla. Kaikille työntekijöille on annettava ohjeet tapaturman tai sairastumisen sattuessa tarvittavista toimenpiteistä. Tarvittaessa työnantajan on nimettävä erikseen ensiaputoimenpiteiden täytäntöön panemiseksi yksi tai useampi henkilö. Työterveyshuollon tulee osallistua ensiavun järjestämiseen. Työpaikkaselvityksissä on arvioitava ensiapuvalmiuden tarve. Sopivissa ja selvästi merkityissä paikoissa työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on oltava saatavilla riittävästi ensiapuvälineitä. Ensiapuvälineitä tulee olla sekä kiinteillä työpaikoilla (ensiapukaapit) että ajoneuvoissa (ensiapulaukku tai -pakkaus). Ensiapuvälineistä ja niiden huollosta vastaa esimies tai tehtävään erikseen nimetty ja tarvittavan koulutuksen saanut henkilö. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan työpaikan henkilöistä viisi prosenttia tulee olla ensiaputaitoisia. Työn liikkuvuus ja laaja-alaisuus lisäävät ensiaputaitoisten määrän tarvetta. Sähköalan töitä tekeville tulee antaa ensiapukoulutus, joka sisältää vähintään palovammoihin annettavan ensiavun sekä puhallus- ja painantaelvytyksen. Suositeltavaa on järjestää kaikille sähkötöihin osallistuville ja niissä avustamaan opastetuille henkilöille sähkötapaturmien ensiapuun soveltuva hätäensiapukurssi tai laajempi, esim. Suomen Punaisen Ristin EA 1 tai vastaava koulutus. Ensiapukoulutuksesta suositellaan uusittavaksi kolmen vuoden välein vähintään elvytystoimenpiteiden harjoittelu. Kytkinlaitoksissa ja vastaavissa tiloissa tulee olla selvästi näkyvillä hätänumero ja ensiapuohjeita antavia opastauluja. Pylväästä, mastosta tms. työkohteesta alaslaskua varten työryhmillä tulee olla ns. pelastuspakkaus tai harjoiteltuna muu alaslaskumenetelmä. Alaslaskua on harjoiteltava säännöllisesti. Työturvallisuuskeskus TTK 6 (37)

7 7. Turvallisuusjohtaminen ja työympäristön kehittäminen Hyvä työympäristö on eräs perusedellytys, kun yritystä kehitetään tehokkaaksi ja palvelukeskeiseksi. Vastaavasti tuloksellinen toiminta luo mahdollisuuksia edistää henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Työympäristön kehittäminen on jokaisen työpaikan henkilön oikeus ja velvollisuus. Parhaaseen tulokseen työpaikoilla päästään yhteistyöllä, jossa työympäristöä kehitetään yhteisesti, osana jokapäiväistä työskentelyä. Työympäristön kehittäminen on osa työsuojelua ja liittyy yrityksen toimintaan laajaalaisesti. Tuloksellisuus ja hyvinvointi on kokonaisjärjestelmä, johon vaikutetaan neljän keskeisen osa-alueen kautta. Kaikkia näitä osa-alueita on kehitettävä tasapainoisesti. Osa-alueita ovat työolosuhteet fyysinen työympäristö (työtilat, työvälineet, työturvallisuus, ergonomia) psyykkinen työympäristö (vuorovaikutus, yhteistyö, vireys) sosiaalinen työympäristö (yhteenkuuluvuus, harrastukset) työn sisältö työtehtävä (työmäärä, työn laatu, työaika, selkeys) työn kehitys (kehittävä, palkitseva, kehittyvä työ, työn liittyminen kokonaisuuteen, palaute työstä) omaan työhön vaikuttaminen (tekotavat, työrytmit, voimavarat, tulevaisuus) työn muutettavuus (monipuolisuus, laajennus, rikastuttaminen, työkierto) työtaidot osaaminen ja valmius (ammattitaito, tiedot työpaikasta) perehdyttäminen ja työnopastus (työ, työvälineet, menetelmät) koulutus (työtaitojen ylläpito ja kehittäminen, itsensä kehittäminen) muut kehitysmuodot (projektityö, opetus- ja asiantuntijatehtävät) johtaminen työn organisointi (tehtävämäärittely, delegointi, muutosvalmius) esimies-alaistoiminta (tavoitteet, seuranta) vuorovaikutus (tiedonkulku, yhteistoiminta) kannustus (vastuu, palaute, palkitseminen). Työympäristön arvioimiseksi on olemassa erilaisia arviointimenetelmiä ja tarkistuslistoja, joilla voidaan arvioida työympäristön osa-alueita: työolosuhteita, työtaitoa, työn sisältöä ja johtamista. Arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää välittömästi yhteisesti sovituilla toimenpiteillä, ja ne ovat myös pohjatietoa yrityksen työympäristön kehittämistyössä. Tällaisia menetelmiä ovat mm. sähköaloilla käytössä oleva työpaikan arviointimenetelmä. Työturvallisuuskeskus TTK 7 (37)

8 8. Ergonomia ja fyysinen kuormittuminen Fyysinen kuormittuminen Fyysinen kuormitus määräytyy työasentojen ja työliikkeiden sekä työssä tarvittavan lihasvoiman määrän ja lihastyön laadun perusteella. Niiden lisäksi työn kuormittavuuteen vaikuttavat työpaikan olot, kuten lämpötila, valaistus, työvälineet, työpaikan ilmapiiri, työmenetelmät ja työn järjestys, erityisesti tauotus. Kuormituksen vaikutuksen työntekijään määräävät näiden tekijöiden lisäksi työntekijän ominaisuudet, kuten sukupuoli, ikä, terveydentila, suorituskyky ja harjaantuneisuus. Jos työn fyysinen kuormittavuus on sopusoinnussa työntekijän ominaisuuksien ja toimintakyvyn kanssa, kuormittuminen on vaaratonta tai edullista, eikä näin ollen aiheuta yli- tai alikuormittumista eikä terveyden vaarantumista. Fyysinen toimintakyky on työkyvyn perusta. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisiä työkyvyttömyyden taustalla olevia syitä. Työolosuhteita ja -menetelmiä arvioitaessa tulisikin eräänä osa-alueena aina olla työn kuormittavuus. Työkyvyn ylläpitoon voi jokainen itsekin vaikuttaa siten, että pitää huolta lihaksiston sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminnasta ja nivelten liikkuvuudesta. Säännöllinen liikunta, esim. reipas kävely, kolme kertaa viikossa noin puoli tuntia kerrallaan riittää jo kohentamaan kuntoa. Eri lihasryhmiin kohdistuvan erityisen rasituksen vähentämiseksi on suositeltavaa pitää työvaiheiden välillä lyhyitä, muutaman sekunnin kestäviä mikrotaukoja, joiden aikana tarkoituksenmukaisilla vastaliikkeillä voi elvyttää jännittyneitä lihaksia ja parantaa niiden verenkiertoa. Vastaliike venyttää työssä supistuneena olleen lihaksen takaisin normaalipituuteensa. Näin lihas on taas joustava ja toimintakykyinen. Ruumiillisen työn erityisiä ongelma-alueita ovat yli- ja huippukuormitus yksipuolinen kuormitus alikuormitus. Käsin suoritettavat nostot Nostotyöt ovat ehkä tyypillisin esimerkki yli- ja huippukuormituksesta. Nostojen yhteydessä sattuu myös huomattavan paljon tapaturmia. Nostotöiden terveys- ja tapaturmavaarat saattavat liittyä työympäristöön, taakkaan, työmenetelmään ja työn järjestelyihin tai nostajaan. Kansainvälisen työjärjestön ILOn suositukset nostettavien taakkojen enimmäispainoista ovat seuraavat: työn laatu taakka kg mies jatkuva 35 mies, tilapäinen 55 nainen jatkuva 20 nainen, tilapäinen 30 Työturvallisuuskeskus TTK 8 (37)

9 Nostotöissä tulisi tietysti pyrkiä käyttämään apuna mahdollisimman paljon koneita ja laitteita. Kun tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, on oikean nostotekniikan hallitseminen ja käyttäminen tärkeää. Oikealla nostotekniikalla voidaan selkään kohdistuvaa rasitusta vähentää oleellisesti. Seuraavassa on eräitä nostotyöhön liittyviä ohjeita: Käytä jalkineita, joissa on liukastumisen estävä pohjakuviointi. Varmistu, että tasapainosi säilyy noston aikana (liukastuminen, epätasainen maasto jne.). Ota tukeva haara-asento. Kyykisty selkä suorana. Hengitä sisään ja jännitä vatsalihaksia. Pidä taakka mahdollisimman lähellä vartaloa. Käytä nostossa jalkojesi lihaksia älä nosta selällä. Ojenna polvet, pidä selkä suorana. Älä kierrä selkää, vaan käänny jaloilla. Älä nosta taakkaa nykäisten. Pyydä työtoveri avuksesi, jos taakka vaikuttaa liian suurelta. Yksipuolinen kuormitus Yksipuolista kuormitusta saattaa esiintyä esimerkiksi silloin, kun työliikkeet tai työasennot ovat toistuvasti samanlaisia. Yksipuolinen kuormitus saattaa johtua esim. käytettävästä työmenetelmästä ja työn järjestelyistä, työpaikan olosuhteista, käytettävien koneiden, laitteiden ja työvälineiden ominaisuuksista tai työntekijän työskentelytavasta. Työmenetelmään ja työn järjestelyihin liittyviä ongelmia voivat olla esim. tehtävien yksipuolisuus ja rajoittuneisuus, mikä aiheuttaa myös työasentojen ja työliikkeiden yksipuolistumisen. Samoin tauotus tai työnkierto voi olla puutteellisesti järjestetty. Työpaikan olosuhteisiin liittyviä ongelmia voivat olla kalusteiden tai laitteiden mitoitukseen tai muotoiluun liittyvät seikat. Ympäristöolosuhteet, kuten esim. kylmyys ja veto, lisäävät yksipuolisen kuormituksen haittoja. Työvälineisiin liittyviä ongelmia ovat etenkin käsityökalujen ergonomiaan liittyvät seikat. Käsityökalujen muotoilun ja toimintamekanismin tulee olla sellainen, että niiden käyttö kuormittaa mahdollisimman vähän. Työntekijän työskentelytapaa tulisi ohjata mm. riittävän työnopastuksen keinoin siten, että kuormittuminen ei olisi vahingollista. Alikuormitus Joskus työn fyysinen kuormitus saattaa olla niin vähäistä, että ihminen ei saa edes elimistön toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvittavaa kuormitusta. Tyypillisiä tällaisia tehtäviä ovat mm. valvomotyöt. Tällöin tarvittava fyysinen kuormitus tulisi hankkia vapaa-aikana esim. erilaisten liikuntaharrastusten avulla. Joissain tapauksissa työnkierto, tehtävien vaihto tai monipuolistaminen auttavat tilannetta. Työturvallisuuskeskus TTK 9 (37)

10 9. Psyykkinen kuormittuminen Työn aiheuttamaa kuormittumista arvioitaessa psyykkisen kuormittavuuden osuus on tullut yhä tärkeämmäksi. Psyykkiseen kuormittumiseen vaikuttavat mm. työyhteisön ilmapiiri, työtehtävien sisällöt ja yksilölliset ominaisuudet. Työyhteisön ilmapiiri Työyhteisön ilmapiiri kuvaa työyhteisön sisäistä tilaa. Se muotoutuu jatkuvasti työn tekemisen ja normaalin toiminnan myötä. Myönteisen ja kielteisen työilmapiirin tunnusmerkkejä: Myönteinen työilmapiiri varmuus tulevaisuudesta yhteiset ja kaikilla tiedossa olevat tavoitteet työtehtävien ja vastuualueiden selvyys käytännön pelisäännöt ja toimintatavat kunnossa oppiva ja kehittyvä työyhteisö henkilöstön aktiivisuutta ja kasvua korostava työyhteisö henkilöstön kyvyt, taidot ja luovuus päästetään vaikuttamaan yhteistyö sujuu asioista (ongelmistakin) keskustellaan ja ne pystytään ratkaisemaan. Kielteinen työilmapiiri huono tiedonkulku paljon huhuja klikkiytynyt työyhteisö ei kuulu meille -asenne yleinen sääntöjä noudatetaan jäykästi tai ei ollenkaan syyttelyä, avoimia riitoja, yleistä valitusta paljon poissaoloja, suuri vaihtuvuus kielteisyyttä, toivottomuutta ( ei se kuitenkaan kannata... ) johtajuus on hämärtynyt. Työtehtävien sisältö Kuten työtehtävien taitovaatimukset myös niiden kuormitusominaisuudet vaihtelevat. Pelkästään työtä tutkimalla ei kuitenkaan voida selvittää, miksi joku kuormittuu liiallisesti tehtävässä, jota joku toinen pitää täysin sopivana, jopa haasteellisenakin. Samassakin ammatissa toimivien ihmisten stressinhallinnan taidoissa, ammattitaidossa ja työhön kohdistamissa odotuksissa on suuria eroja. Yleensä ihmiset kuitenkin odottavat työltään seuraavankaltaisia ominaisuuksia: vaihtelua ja mielekkyyttä työn sisällössä ja vaatimuksissa mahdollisuutta ottaa työnteossa huomioon omien voimavarojensa ja vireystilansa vaihtelu niin, että työn määrä ja vaativuus pysyvät sopivina mahdollisuutta oppia uutta ja kehittyä ammatissa mahdollisuutta päätöksentekoon ainakin omissa tehtävissä arvostusta työlleen mahdollisuutta hahmottaa työn kokonaisuus ja oma osuutensa siinä palautetta ja tietoa siitä, mitä häneltä odotetaan tukea tarvittaessa Työturvallisuuskeskus TTK 10 (37)

11 tulevaisuuden kehitysnäkymiä ja kehittymistä omissa työtehtävissä ihmissuhteita ja vuorovaikutusta. Työssä jaksaminen ja työuupumus Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan noin viidesosa työssä käyvistä suomalaisista on voimakkaasti väsynyt työstään ja noin seitsemällä prosentilla väsyminen on vaikea-asteista. Vaikea-asteista väsymystä kutsutaan vakavaksi työuupumukseksi. Se on pitkäaikainen stressin tuloksena syntyvä häiriötila, johon kuuluu voimakkaan väsymyksen lisäksi katkeruutta, itsetunto-ongelmia ja usein myös masentuneisuutta. Vakava työuupumus on siis laadullisesti vaikeampi ongelma kuin tilapäinen väsymys, joka yleensä helpottuu lepäämällä riittävästi. Työuupumus koskettaa ihmisen elämää laajasti. Yleensä se koetaan kriisinä, joka vaatii perusteellista selvittämistä. Työuupumusta on Suomessa selvitetty varsin monissa tutkimuksissa. Käytännön johtopäätösten ja toimenpiteiden teko on kuitenkin osoittautunut hankalahkoksi mm. ala- ja työpaikkakohtaisten eroavaisuuksien, elinkeinorakenteessa tapahtuvien muutosten jne. vuoksi. Yleisiä työssä jaksamista tukevia seikkoja ovat esimerkiksi: työpaikan turvallisuus työn mielekkyys työkuormituksen kohtuullisuus vaikutusmahdollisuus omaan työhön ammattitaito ja sen ylläpitäminen yhteistoiminnan sujuvuus työpaikan sosiaaliset ja vuorovaikutussuhteet. Vaikka ainakin joissain tutkimuksissa on todettu nuorilla ja ikääntyneemmillä työntekijöillä olevan samankaltaisia ongelmia työssä jaksamisen suhteen, konkretisoituvat nämä ongelmat useimmiten juuri ikääntyneillä työntekijöillä. Jaksaminen ja erityisesti ikääntymiseen liittyvät ongelmat tulisikin ottaa huomioon työpaikan työkykyä ylläpitävässä ohjelmassa. Erityisesti on syytä miettiä, miten työtehtäviä voidaan muotoilla fyysisiä toimintaedellytyksiä vastaaviksi huolehditaan ikääntyvän työntekijän ammatillisten valmiuksien ylläpidosta ja kehittämisestä parhaiten voidaan hyödyntää pitkän työkokemuksen kautta saatua tietoa osoitetaan työyhteisön arvostavan pitkää työkokemusta ja sen mukanaan tuomaa osaamista. Linkki: Työssä jaksamisen ohjelma (Työ- ja elinkeinoministeriö) Työturvallisuuskeskus TTK 11 (37)

12 Työyhteisön toiminnan tuloksellisuus ja henkinen hyvinvointi Työyhteisön sisäisestä toimivuudesta ja hyvästä henkisestä työympäristöstä on muodostunut yhä selvemmin työorganisaatioiden erityinen menestystekijä ja samalla hyvinvoinnin lähde yksilötasolla. Huonosti voivat työyhteisöt eivät voi ainakaan pidemmän päälle olla ulkoisestikaan tehokkaita, sillä sisäiset kitkatekijät kuluttavat turhaan työyhteisön energiaa ja vähentävät motivaatiota ja hyvinvointia työyhteisössä. Hyviä työyhteisön toimivuuden ja työilmapiirin seurannan apuvälineitä ovat säännöllisin väliajoin toistettavat työilmapiiritutkimukset. Työyhteisön sisäisen tilan tunteminen ja siitä huolehtiminen antavat hyvän pohjan myös muille kehittämistoimenpiteille. 10. Kemialliset kuormitustekijät Erilaisten kemiallisten aineiden käyttö yleistyy jatkuvasti niin työympäristössä kuin kotioloissakin. Käytön yleistymisen myötä on tullut yhä tärkeämmäksi tietää aineiden oikeasta käytöstä ja niiden mahdollisilta haittavaikutuksilta suojautumisesta. Työnantajan on oltava selvillä työpaikalla käytettävistä kemiallisista aineista, niiden mahdollisista terveydellisistä vaaroista, käyttötavoista ja kunkin aineen käyttömääristä. Näiden tietojen perusteella suoritetaan vaaran arviointi. Vaaran arvioinnissa voidaan lisäksi tarvittaessa käyttää apuna mm. työhygieenisiä mittauksia, lääketieteellisiä tietoja (esim. työterveyshuollon havaintoja) ja kokemusperäisiä tietoja. Vaaran arvioinnin perusteella tulee työntekijöille antaa tarvittava opastus heidän käyttämiensä kemiallisten aineiden oikeasta käsittelystä, suojautumistoimenpiteistä, toimenpiteistä onnettomuustapauksissa jne. Vaaran arvioinnin perusteella päätetään myös haittojen torjuntaan kohdistuvista teknisistä toimenpiteistä, työhygieenisten mittausten tarpeellisuudesta, lääketieteellisten seurantatoimenpiteiden tarpeesta, käytettävistä henkilönsuojaimista ja kyseessä olevissa töissä tarvittavan opastuksen järjestämisestä. Käyttöturvallisuustiedote ja kemikaalin päällysmerkinnät Käyttöturvallisuustiedotteen laatii ja päällysmerkinnät tekee kemikaalin valmistaja ja EU-alueelle tuoja, jakelija tai henkilö, joka vastaa aineen markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta. Suomessa tiedotteiden ja merkintöjen on oltava suomen- ja tarvittaessa ruotsinkielisiä. Käyttöturvallisuustiedote laaditaan, jos kemikaali on luokiteltu terveydelle vaaralliseksi, palo- tai räjähdysvaaralliseksi tai ympäristölle vaaralliseksi tai jos kemikaalin ominaisuudet muutoin ovat sellaisia, että sen käyttö voi aiheuttaa edellä mainittuja vaaroja. Työnantajan on varmistuttava siitä, että vaarallisen kemikaalin päällykset on vastaanotettaessa merkitty asianmukaisesti ja että kemikaalista on toimitettu työpaikalle asianmukainen käyttöturvallisuustiedote. Käyttöturvallisuustiedotteet tulee säilyttää työpaikalla järjestettyinä ja arkistoituina. Jäljennökset käyttöturvallisuustiedotteista ja vaarallisten aineiden luettelosta tulee toimittaa työsuojeluvaltuutetulle. Työpaikan työntekijöillä tulee olla käytettävissään heidän työssään käyttämiensä aineiden käyttöturvallisuustiedotteet. Työnjohdolle tiedotteet antavat hyvän pohjan työnopastuksen järjestämiseen esim. siten, että työnjohto yhdessä ko. Työturvallisuuskeskus TTK 12 (37)

13 työntekijöiden kanssa käy lävitse heidän työssään käyttämiensä aineiden käyttöturvallisuustiedotteet. Vaarallisten kemikaalien varoitusmerkit EU:ssa hyväksytty uusi kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva ns. CLP-asetus (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures) tuli voimaan ja siirtymäaikojen jälkeen se korvaa EU:n tähänastisen asiaa koskevan lainsäädännön. Asetus antaa mm. säännöt siihen, kuinka vaaralliseksi luokiteltu kemikaali pitää merkitä ja pakata. Varoitusmerkintöihin kuuluu lisäksi erilaisia vaara- ja turvalausekkeita sekä huomiosanoja. Linkki: Väistyvät ja uudet varoitusmerkit (Työsuojeluhallinto) Siirtymäajat CLP-asetuksessa annetaan aineiden luokitukselle, merkinnöille ja pakkaamiselle siirtymäaikaa asti ja seoksille vastaavasti siirtymäaikaa asti. Näihin päivämääriin asti on mahdollista käyttää vanhoja säännöksiä ja luokitella, pakata ja merkitä kemikaalit niiden mukaisesti. Uutta järjestelmää voi kuitenkin alkaa noudattaa jo ennen siirtymäaikojen päättymistä. Täten siirtymäaikana tulee työpaikoilla esiintymään sekä vanhojen että uusien säädösten mukaan merkittyjä, pakattuja ja luokiteltuja kemikaaleja. 11. Valvomotyöt Valvomotyön haaste on hallita koko prosessi tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia valvomohenkilöstön koulutukselle ja ammattitaidolle. Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että valvomossa työskentelevillä on varmuus siitä, että he kykenevät hallitsemaan työnsä myös poikkeustilanteissa. Poikkeuksellisia ja erityisen vaativia käyttötoimenpiteitä varten valvomossa työskentelevillä tulee olla selkeät ohjeet, ja niitä määräajoin kertaamalla varmistaudutaan siitä, että toimintavalmius säilyy pitkienkin, tasaisina ja mahdollisesti vähätapahtumaisina jatkuvien työvuorojen aikana. Lisäksi heidän tulee tietää, mistä apua ja lisäohjeita on tarvittaessa saatavissa. Valvomoiden fyysinen työympäristö Valvomoissa työskentely tapahtuu suurimmaksi osaksi istuen. Työn fyysinen kuormitus kohdistuu etupäässä käsiin, hartiaseutuun ja selkään. Työpisteen ergonomisissa ratkaisuissa voidaan pitkälti soveltaa näyttöpäätetyöskentelystä annettuja ohjeita ja suosituksia. Valaistuksen, ääniolojen ja sisäilmaston suhteen voidaan soveltaa toimistotyöympäristölle annettuja suosituksia. Valaistuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon valon määrä ja suuntaus, valaistuksen laatu, pintojen väritys sekä valaisinten sijoitus. Heijastukset, häikäisy ja pintojen voimakkaat kirkkauserot haittaavat näkemistä ja tarkkojen havaintojen tekoa. Lisätietoja valvomoiden suositeltavista valaistusvoimakkuuksista on löydettävissä esim. Suomen Valoteknisen Seuran julkaisuista. Työturvallisuuskeskus TTK 13 (37)

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

TYÖSUOJELU SÄHKÖALOILLA

TYÖSUOJELU SÄHKÖALOILLA TYÖTURVALLISUUSOHJE STO 1/2016 13.4.2016 Korvaa: STO 1/2009 Laatija: Jukka Tamminen Päivitetty: Jukka Tamminen, Työturvallisuuskeskus Jukka Mäntynen Sähköalojen työalatoimikunta Liittyvä lainsäädäntö:

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: Uimahalli Vesihovin saneeraus Kuusitie 1 32210 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa?

Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa? Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa? SÄHKÖTURVALLISUUDEN OMA-ARVIOINTI Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista Sillä tähdätään yrityksen tehokkuuden,

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Tuula Putus Työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Turun yliopisto Luennon runko Lait ja asetukset Soveltamisohjeet Käytännön toimintamalleja Työterveyshuollon

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 24 Karkaisu ja jäähdytys Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus. TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 TURVALLISUUSASIAKIRJA

KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 TURVALLISUUSASIAKIRJA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 31.1.2013 KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2(6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 1.2 Päätoteuttaja/päätoteuttajan tehtävät

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 26 Pakkaus ja tuotevalvonta Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinta sekä ylläpito... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 25 Pinnoitus ja leikkaus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA

TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA URAKKAOHJELMAN LIITE Espoo Kaupunkitekniikka- liikelaitos 1130/02.08.00/2013 Rakentaminen 04.06.2013 TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA TURVALLISUUSASIAKIRJA TURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (7) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Miten koneen käyttöön liittyvät työtehtävät suunnitellaan ihmisille sopiviksi? SFS-EN 614-2 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet,

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

Liite 6. Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä alueurakka-alueella TURVALLISUUSASIAKIRJA

Liite 6. Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä alueurakka-alueella TURVALLISUUSASIAKIRJA Liite 6 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä alueurakka-alueella 2016 2018 TURVALLISUUSASIAKIRJA 9.8.2016 2/7 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Toiminnallisuuteen vaikuttaa: -sujuva materiaalivirta, lyhyet siirtymiset -ristikkäisten toimintojen välttäminen -teknisillä ratkaisuilla tuotannon

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

KATUVALAISTUSTYÖN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KATUVALAISTUSTYÖN TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (8) SONKAJÄRVEN KUNTA Tekninen toimi kunnaninsinööri Jari Sihvonen Rutakontie 28 74300 SONKAJÄRVI KATUVALAISTUSTYÖN TURVALLISUUSASIAKIRJA 23.2.2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...4 1.1 Turvallisuusasiakirjan

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 30 Massan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot