Työturvallisuusohje STO 1/2009. Työsuojelu sähköaloilla. Yleinen osa. 1. Työsuojelun yleiset tavoitteet Korvaa: 8.10.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työturvallisuusohje STO 1/2009. Työsuojelu sähköaloilla. Yleinen osa. 1. Työsuojelun yleiset tavoitteet. 15.11.2012 Korvaa: 8.10."

Transkriptio

1 Työturvallisuuskeskus TTK Sähköalojen työalatoimikunta Työturvallisuusohje STO 1/ Korvaa: Laatija: Jukka Tamminen Tietoliikenne Sähkön jakelu Energian tuotanto Sähköasennus Liittyvä lainsäädäntö: Työturvallisuuslaki (738/2002), Laki työsuojelun valvonnasta (44/2006) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Työsuojelu sähköaloilla Yleinen osa 1. Työsuojelun yleiset tavoitteet Työsuojelulla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei työntekijän turvallisuus ja terveys työn vuoksi vaarannu. Vaarojen selvittäminen perustuu riskien arviointiin, jolla ennakoidaan vaarojen todennäköisyydet sekä vahinkojen seuraukset. Työsuojelun toteuttamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Ennakoivan työsuojelun periaate, työolojen seuranta sekä työympäristön eri osaalueiden ja niiden kehittämiskohteiden arviointi. Työsuojelulähtökohdan, kehittämiskohteiden ja -tavoitteiden huomioon ottaminen suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa. Henkilöstön perehdyttäminen, opastus ja koulutus siten, että työsuojelu otetaan huomioon osana jokapäiväistä omaa työtä. Toimintaa tukee tiedottaminen ja työsuojelukoulutus. Työsuojelun vastuullisena toteuttajana toimii linjaorganisaatio. Työsuojelutoiminta on osa normaalia toimintaa. Yrityksen lakisääteinen työsuojeluorganisaatio ja työsuojelun asiantuntijapalvelut sekä työterveyspalvelut ovat asemaltaan tukitoimintoja. Niiden tehtävänä on toimia asiantuntijoina linjaorganisaation apuna. Työympäristön kehittäminen on osa työsuojelua ja liittyy yrityksen toimintaan laajaalaisesti. Hyvä työympäristö on eräs perusedellytys kehitettäessä yritystä tehokkaaksi ja palvelukeskeiseksi. Vastaavasti tuloksellinen toiminta luo mahdollisuuksia henkilöstön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Työympäristön kehittäminen on jokaisen työpaikan henkilön oikeus ja velvollisuus. Parhaaseen tulokseen päästään työpaikoilla tapahtuvalla yhteistyöllä, jossa työympäristöä kehitetään yhteisesti, osana jokapäiväistä työskentelyä.

2 2. Työsuojelulainsäädäntö, -ohjeet ja sopimukset Työsuojelulainsäädäntönä pidetään lainsäädäntöä (lait, valtioneuvoston ja ministeriöiden asetukset), jossa säädetään työoloista tai työsuojelutoiminnasta. Keskeisimmät työsuojeluun liittyvät lait ovat työturvallisuuslaki, laki työsuojelun valvonnasta sekä työterveyshuoltolaki. Lisäksi on joukko muita lakeja, mm. kemikaalilaki, joissa on myös työturvallisuuteen liittyviä velvoitteita. Sähköturvallisuudesta on erikseen säädetty sähköturvallisuuslaissa ja -asetuksessa. Viranomaiset sekä eri yhteisöt ja järjestöt julkaisevat ohjeita, joissa annetaan yleisiä tai yksityiskohtaisia ratkaisuja työturvallisuuden toteuttamiseksi. Vaikka nämä ohjeet eivät ole sinällään oikeudellisesti sitovia, niillä on kuitenkin merkitystä arvioitaessa työsuojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Myös työmarkkinajärjestöjen välisissä työehtosopimuksissa ja yleissopimuksissa on työturvallisuuteen ja työsuojelutyön organisointiin liittyviä velvoitteita. Yrityksen on tunnettava riittävän hyvin omaa vastuualuetta koskevat määräykset ja ohjeet. Osan säädöksistä on oltava työpaikoilla nähtävänä. 3. Työsuojelun toimintaohjelma ja vaarojen arviointi Työturvallisuuslain mukaan työpaikoilla on laadittava työsuojelun toimintaohjelma. Toimintaohjelman perustana ovat työolojen seuranta ja niistä johdettavat käytännön toimenpiteet sekä kehitysohjelmat. Toimintaohjelmaa tukevat työmenetelmäohjeet, työterveyshuollon ja työsuojelutoimikunnan vuosittaiset toimintasuunnitelmat sekä muut yrityksen turvallisuustoimintaan liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat. Toimintaohjelma muodostaa kokonaisuuden ja liittää työsuojelutoiminnan sekä työympäristön ja -yhteisön kehittämisen kaikkiin yrityksen toimintoihin. Tämän vuoksi toimintaohjelmaa on syytä tarkistaa aika-ajoin. Yrityksen koko henkilöstö yritysjohto mukaan lukien sitoutuu sovittuihin toimintatapoihin. Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jäljellä olevat vaaratekijät on saatettava työsuojelutoimenpitein turvalliselle tasolle. Linkki: Vaarojen arviointi - Riskienarviointi (Työturvallisuuskeskus) Työturvallisuuskeskus TTK 2 (37)

3 4 Työsuojeluvastuu Yleistä Kaikilla työyhteisöön kuuluvilla henkilöillä on vastuuta työsuojeluasioista. Työturvallisuuslaki määrittelee työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet tapaturmien ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä määrää molemmat osapuolet yhteistoiminnassa ylläpitämään ja tehostamaan työturvallisuutta työpaikalla. Työsuojeluvastuun jakaminen Vastuun jakaantumisen kannalta esimieskunta jaetaan yleensä kolmeen ryhmään: ylin johto, keskijohto ja työnjohto. Työnantajalla (ts. ylimmällä johdolla) on huolehtimisvelvollisuus työsuojelusta. Kun päätäntävaltaa siirretään keski- ja työnjohdolle, siirtyy samalla myös vastuuta työsuojelusta. Pienillä työpaikoilla edellä mainittua jakoa ei voida useinkaan tehdä, vaan vastuu saattaa olla jopa yhdellä henkilöllä. Linkki: Työsuojelutoiminta työpaikoilla, työsuojeluvastuu (Työturvallisuuskeskus) Jokainen työntekijä on velvollinen noudattamaan työturvallisuuteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita sekä vastaa myös siitä, ettei hän toiminnallaan tai tahallisella laiminlyönnillään aseta itseään tai työtovereitaan vaaralle alttiiksi eikä aiheuta terveydellistä vaaraa. Enemmän ammattitaitoa omaavalla henkilöllä on moraalinen velvollisuus opastaa ja ohjata kokemattomampaa työntekijää. Työntekijä on myös velvollinen ilmoittamaan viivytyksettä havaitsemistaan turvallisuutta vaarantavista epäkohdista esimiehelleen ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle. Kärkimies Sähköalojen työehtosopimuksissa määritelty kärkimies toimii työryhmän vastuullisena vetäjänä. Esimerkkejä kärkimiehen tehtävistä: Ottaa työnjohdolta vastaan ohjeet ja selvitykset työkohdetta varten ja pyytää tarvittavat lisäohjeet työnjohdolta. Selvittää ryhmän jäsenille saatu työtehtävän sisältö ja antaa tarpeelliset lisäohjeet. Antaessaan tehtäviä ryhmälle hänen on tunnettava ryhmän jäsenten kokemus- ja koulutustaso. Varmistaa yhdessä työnjohdon kanssa, että työpaikalla kulloinkin tarvittavat työkoneet, työvälineet ja tarvikkeet ovat ajoissa työryhmän käytettävissä. Ilmoittaa työkoneissa, työvälineissä yms. sekä työolosuhteissa esiintyvistä vioista ja puutteista. Ohjata työryhmän toimintaa siten, että turvallisuus- ja taloudellisuusnäkökohdat toteutuvat. Huolehtia, että henkilökohtaiset ja ryhmän yhteiset turvallisuusvälineet ovat mukana, kunnossa ja käytössä. Ottaa tarvittaessa yhteyttä ulkopuolisiin henkilöihin työn suorittamiseen liittyvissä asioissa ja päättää näistä asioista annettujen ohjeiden mukaan. Saattaa asiat, joista itse ei voi päättää, viipymättä työnjohdon tietoon ja päätettäväksi. Antaa työnjohdolle ryhmän toimintaa ja työn tulosta koskevat tiedot sovitulla tavalla. Valvoa työpaikan järjestystä ja siisteyttä sekä työn jälkien siistimistä. Työturvallisuuskeskus TTK 3 (37)

4 Tiedottaa työnjohdolle muista sellaisista epäkohdista, jotka koskevat työsuunnitelmaa, suunnittelua, työmenetelmiä, työvälineitä, työolosuhteita, työturvallisuutta sekä tehdä parannusesityksiä. Edellä esitetyillä tehtävillä kärkimiehelle ei ole siirretty työnjohtovastuuta, ja hän on työturvallisuuden vastuukysymyksissä työntekijän asemassa. Tiimimäinen toimintatapa Tiimimäisessä työssä pyritään siihen, että jokainen tiimin jäsen kantaa osaltaan vastuuta tiimin työstä. Työ on itsenäisempää kuin perinteisesti johdetussa työskentelyssä. Tiimityöskentely keventää linjaorganisaatiota ja kasvattaa vastuuta ja sitoutumista työryhmässä. Mitä itsenäisenpää työskentely on, sitä enemmän tulee kiinnittää huomiota työohjeiden oikeellisuuteen sekä tiimin jäsenten ammatti- ja työsuojelutaitoon. Tiimille ja sen jäsenille tulee tarvittaessa määritellä osana työtehtäviä myös heidän turvallisuustehtävänsä. Tiimityöskentelyyn siirtyminen ei poista tai vähennä työnantajan vastuuta turvallisuusasioissa. Työsuojelun käytännön toteuttaminen Työsuojelun toteuttamisvastuu on linjaorganisaatiolla. Toimiyksiköt ovat velvollisia valvomaan vastuualueidensa työpaikkojen työolosuhteita ja työmenetelmiä sekä huolehtimaan tapaturman tai terveyden vaaraa aiheuttavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta. Tavoitteiden saavuttamiseksi toimiyksiköiden on tunnettava riittävästi omaa vastuualuettaan koskevat määräykset ja ohjeet sekä valvottava ja huolehdittava työpaikan olosuhteiden turvallisuudesta ottamalla huomioon sekä fysikaaliset että kemialliset ympäristötekijät käytettävien koneiden ja laitteiden kunnosta ja siitä, että ne täyttävät turvallisuusmääräykset työtä suoritettaessa käytettäviksi määrättyjen suojuksien sekä henkilökohtaisten suojaimien käytöstä työmenetelmien saattamisesta turvalliseksi, työmenetelmäohjeiden antamisesta sekä työhön opastamisesta vaara- ja tapaturmatapausten selvittämisestä ja niiden raportoinnista työpaikalla ilmenevien turvallisuutta vaarantavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta valtuuksien mukaan tai asian saattamisesta korjaavalle yksikölle työsuojelun jatkuvasta parantamisesta. Työsuojeluorganisaatio avustaa linjaorganisaatiota työsuojeluasioiden hoitamisessa sekä toimii yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työsuojeluvastuut yhteisillä työmailla Vastuu työntekijöiden turvallisuudesta on jokaisella työnantajalla. Työsuojelun käytännön toteuttamisesta yhteisillä työmailla on sovittava ennakolta. Päätoteuttajan tai rakennuttajan on tiedotettava urakoitsijoille työpaikoilla esiintyvistä vaaratilanteista. Linkki: Turvallisuus yhteisellä työpaikalla (Työsuojeluhallinto) Työturvallisuuskeskus TTK 4 (37)

5 Työsuojelun yhteistoiminta Työsuojeluyhteistyö perustuu työsuojelun valvontalakiin ja työmarkkinaosapuolten sopimuksiin. Yrityksen nimeämä työsuojelupäällikkö, valitut työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet, työterveyshuolto sekä työsuojelutoimikunta tai vastaava yhteistyöelin tekevät heille määrättyjä, työsuojeluyhteistyöhön ja -valvontaan liittyviä tehtäviä sekä tukevat linjaorganisaation toimintaa avustamalla näitä työsuojeluasioissa ja jakamalla työsuojelutietoutta. 5. Koulutus, perehdyttäminen ja työnopastus Koulutus on nopea ja tehokas tapa antaa henkilöstölle tarpeellisia tietoja ja taitoja työstä, työympäristöstä, työmenetelmistä, koneista ja laitteista jne. Koulutettu ja opastettu henkilöstö kykenee laadukkaaseen työhön aikaa, materiaaleja ja työvälineitä parhaalla tavalla käyttäen. Koulutuksen kokonaisuuteen sisältyy perehdyttäminen ja työnopastus sekä ammatillinen koulutus, joka sisältää myös työsuojelukoulutusta. Työn laadun ja työolosuhteiden edellyttämää koulutusta tulee antaa kaikille työntekijöille. Perehdyttäminen ja opastus ovat tehtäviä, joita on työturvallisuuslainkin mukaan annettava henkilöstölle. On huolehdittava siitä, että työntekijä voi tehdä työn oikein ja turvallisesti vaarantamatta omaa tai muiden työpaikalla olevien terveyttä tai turvallisuutta. Käytännössä tämä huolehtimisvastuu on yrityksen linjaorganisaatiossa olevilla esimiehillä, kullakin oman asemansa mukaisesti. Ylimmän johdon tehtävänä on luoda edellytykset perehdyttämis- ja opastustoiminnalle. Tarkoitukseen on varattava riittävästi henkilövoimavaroja sekä mahdollisuuksia ajankäyttöön. Keski- ja työnjohdon tehtäviin kuuluu laatia opastusohjeet ja huolehtia opastuksen käytännön toteutuksesta. Viime kädessä vastuu työn turvallisesta suorittamisesta on työnjohdolla, vaikka opastajana toimisikin joku siihen erikseen nimetty henkilö. 6. Työterveyshuolto ja ensiapu Työterveyshuolto perustuu työterveyshuoltolakiin ja sen nojalla annettuihin valtioneuvoston asetuksiin. Näitä ovat asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista ja asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Työterveyshuolto on järjestettävä koskemaan kaikkia työntekijöitä riippumatta työsuhdemuodosta tai kestosta tai yrityksen koosta. KELA korvaa työnantajalle osan kustannuksista. Työnantaja voi järjestää lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoito- ja muita terveyspalveluita. Työterveyshuoltoa koskevissa asioissa tulee toimia työpaikalla yhteistoiminnassa. Ennen kuin työnantaja tekee päätöksiä työterveyshuollon järjestämisestä tai muuttamisesta, on asiat käsiteltävä työsuojelutoimikunnassa tai sen korvaavassa yhteistoimintamenettelyssä. Sopimus työterveyshuollosta on tehtävä kirjallisesti. Jos työnantaja järjestää työterveyshuoltopalvelut itse, on vastaavasti tehtävä kirjallinen kuvaus työterveyshuollon järjestelyistä sekä sisällöstä ja laajuudesta. Työturvallisuuskeskus TTK 5 (37)

6 Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tulee olla kirjallinen ja ajan tasalla. Sen perustana ovat työolosuhteista johtuvat tarpeet ja työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset. Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa yhteistoiminnassa ja tarkistaa vuosittain. Lisäksi toimintasuunnitelman tulee olla työntekijöiden nähtävillä. Ensiapu Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava ensiavun järjestämisestä työntekijöiden lukumäärän, työn luonteen ja työolosuhteiden edellyttämällä tavalla. Kaikille työntekijöille on annettava ohjeet tapaturman tai sairastumisen sattuessa tarvittavista toimenpiteistä. Tarvittaessa työnantajan on nimettävä erikseen ensiaputoimenpiteiden täytäntöön panemiseksi yksi tai useampi henkilö. Työterveyshuollon tulee osallistua ensiavun järjestämiseen. Työpaikkaselvityksissä on arvioitava ensiapuvalmiuden tarve. Sopivissa ja selvästi merkityissä paikoissa työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on oltava saatavilla riittävästi ensiapuvälineitä. Ensiapuvälineitä tulee olla sekä kiinteillä työpaikoilla (ensiapukaapit) että ajoneuvoissa (ensiapulaukku tai -pakkaus). Ensiapuvälineistä ja niiden huollosta vastaa esimies tai tehtävään erikseen nimetty ja tarvittavan koulutuksen saanut henkilö. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan työpaikan henkilöistä viisi prosenttia tulee olla ensiaputaitoisia. Työn liikkuvuus ja laaja-alaisuus lisäävät ensiaputaitoisten määrän tarvetta. Sähköalan töitä tekeville tulee antaa ensiapukoulutus, joka sisältää vähintään palovammoihin annettavan ensiavun sekä puhallus- ja painantaelvytyksen. Suositeltavaa on järjestää kaikille sähkötöihin osallistuville ja niissä avustamaan opastetuille henkilöille sähkötapaturmien ensiapuun soveltuva hätäensiapukurssi tai laajempi, esim. Suomen Punaisen Ristin EA 1 tai vastaava koulutus. Ensiapukoulutuksesta suositellaan uusittavaksi kolmen vuoden välein vähintään elvytystoimenpiteiden harjoittelu. Kytkinlaitoksissa ja vastaavissa tiloissa tulee olla selvästi näkyvillä hätänumero ja ensiapuohjeita antavia opastauluja. Pylväästä, mastosta tms. työkohteesta alaslaskua varten työryhmillä tulee olla ns. pelastuspakkaus tai harjoiteltuna muu alaslaskumenetelmä. Alaslaskua on harjoiteltava säännöllisesti. Työturvallisuuskeskus TTK 6 (37)

7 7. Turvallisuusjohtaminen ja työympäristön kehittäminen Hyvä työympäristö on eräs perusedellytys, kun yritystä kehitetään tehokkaaksi ja palvelukeskeiseksi. Vastaavasti tuloksellinen toiminta luo mahdollisuuksia edistää henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Työympäristön kehittäminen on jokaisen työpaikan henkilön oikeus ja velvollisuus. Parhaaseen tulokseen työpaikoilla päästään yhteistyöllä, jossa työympäristöä kehitetään yhteisesti, osana jokapäiväistä työskentelyä. Työympäristön kehittäminen on osa työsuojelua ja liittyy yrityksen toimintaan laajaalaisesti. Tuloksellisuus ja hyvinvointi on kokonaisjärjestelmä, johon vaikutetaan neljän keskeisen osa-alueen kautta. Kaikkia näitä osa-alueita on kehitettävä tasapainoisesti. Osa-alueita ovat työolosuhteet fyysinen työympäristö (työtilat, työvälineet, työturvallisuus, ergonomia) psyykkinen työympäristö (vuorovaikutus, yhteistyö, vireys) sosiaalinen työympäristö (yhteenkuuluvuus, harrastukset) työn sisältö työtehtävä (työmäärä, työn laatu, työaika, selkeys) työn kehitys (kehittävä, palkitseva, kehittyvä työ, työn liittyminen kokonaisuuteen, palaute työstä) omaan työhön vaikuttaminen (tekotavat, työrytmit, voimavarat, tulevaisuus) työn muutettavuus (monipuolisuus, laajennus, rikastuttaminen, työkierto) työtaidot osaaminen ja valmius (ammattitaito, tiedot työpaikasta) perehdyttäminen ja työnopastus (työ, työvälineet, menetelmät) koulutus (työtaitojen ylläpito ja kehittäminen, itsensä kehittäminen) muut kehitysmuodot (projektityö, opetus- ja asiantuntijatehtävät) johtaminen työn organisointi (tehtävämäärittely, delegointi, muutosvalmius) esimies-alaistoiminta (tavoitteet, seuranta) vuorovaikutus (tiedonkulku, yhteistoiminta) kannustus (vastuu, palaute, palkitseminen). Työympäristön arvioimiseksi on olemassa erilaisia arviointimenetelmiä ja tarkistuslistoja, joilla voidaan arvioida työympäristön osa-alueita: työolosuhteita, työtaitoa, työn sisältöä ja johtamista. Arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää välittömästi yhteisesti sovituilla toimenpiteillä, ja ne ovat myös pohjatietoa yrityksen työympäristön kehittämistyössä. Tällaisia menetelmiä ovat mm. sähköaloilla käytössä oleva työpaikan arviointimenetelmä. Työturvallisuuskeskus TTK 7 (37)

8 8. Ergonomia ja fyysinen kuormittuminen Fyysinen kuormittuminen Fyysinen kuormitus määräytyy työasentojen ja työliikkeiden sekä työssä tarvittavan lihasvoiman määrän ja lihastyön laadun perusteella. Niiden lisäksi työn kuormittavuuteen vaikuttavat työpaikan olot, kuten lämpötila, valaistus, työvälineet, työpaikan ilmapiiri, työmenetelmät ja työn järjestys, erityisesti tauotus. Kuormituksen vaikutuksen työntekijään määräävät näiden tekijöiden lisäksi työntekijän ominaisuudet, kuten sukupuoli, ikä, terveydentila, suorituskyky ja harjaantuneisuus. Jos työn fyysinen kuormittavuus on sopusoinnussa työntekijän ominaisuuksien ja toimintakyvyn kanssa, kuormittuminen on vaaratonta tai edullista, eikä näin ollen aiheuta yli- tai alikuormittumista eikä terveyden vaarantumista. Fyysinen toimintakyky on työkyvyn perusta. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisiä työkyvyttömyyden taustalla olevia syitä. Työolosuhteita ja -menetelmiä arvioitaessa tulisikin eräänä osa-alueena aina olla työn kuormittavuus. Työkyvyn ylläpitoon voi jokainen itsekin vaikuttaa siten, että pitää huolta lihaksiston sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminnasta ja nivelten liikkuvuudesta. Säännöllinen liikunta, esim. reipas kävely, kolme kertaa viikossa noin puoli tuntia kerrallaan riittää jo kohentamaan kuntoa. Eri lihasryhmiin kohdistuvan erityisen rasituksen vähentämiseksi on suositeltavaa pitää työvaiheiden välillä lyhyitä, muutaman sekunnin kestäviä mikrotaukoja, joiden aikana tarkoituksenmukaisilla vastaliikkeillä voi elvyttää jännittyneitä lihaksia ja parantaa niiden verenkiertoa. Vastaliike venyttää työssä supistuneena olleen lihaksen takaisin normaalipituuteensa. Näin lihas on taas joustava ja toimintakykyinen. Ruumiillisen työn erityisiä ongelma-alueita ovat yli- ja huippukuormitus yksipuolinen kuormitus alikuormitus. Käsin suoritettavat nostot Nostotyöt ovat ehkä tyypillisin esimerkki yli- ja huippukuormituksesta. Nostojen yhteydessä sattuu myös huomattavan paljon tapaturmia. Nostotöiden terveys- ja tapaturmavaarat saattavat liittyä työympäristöön, taakkaan, työmenetelmään ja työn järjestelyihin tai nostajaan. Kansainvälisen työjärjestön ILOn suositukset nostettavien taakkojen enimmäispainoista ovat seuraavat: työn laatu taakka kg mies jatkuva 35 mies, tilapäinen 55 nainen jatkuva 20 nainen, tilapäinen 30 Työturvallisuuskeskus TTK 8 (37)

9 Nostotöissä tulisi tietysti pyrkiä käyttämään apuna mahdollisimman paljon koneita ja laitteita. Kun tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, on oikean nostotekniikan hallitseminen ja käyttäminen tärkeää. Oikealla nostotekniikalla voidaan selkään kohdistuvaa rasitusta vähentää oleellisesti. Seuraavassa on eräitä nostotyöhön liittyviä ohjeita: Käytä jalkineita, joissa on liukastumisen estävä pohjakuviointi. Varmistu, että tasapainosi säilyy noston aikana (liukastuminen, epätasainen maasto jne.). Ota tukeva haara-asento. Kyykisty selkä suorana. Hengitä sisään ja jännitä vatsalihaksia. Pidä taakka mahdollisimman lähellä vartaloa. Käytä nostossa jalkojesi lihaksia älä nosta selällä. Ojenna polvet, pidä selkä suorana. Älä kierrä selkää, vaan käänny jaloilla. Älä nosta taakkaa nykäisten. Pyydä työtoveri avuksesi, jos taakka vaikuttaa liian suurelta. Yksipuolinen kuormitus Yksipuolista kuormitusta saattaa esiintyä esimerkiksi silloin, kun työliikkeet tai työasennot ovat toistuvasti samanlaisia. Yksipuolinen kuormitus saattaa johtua esim. käytettävästä työmenetelmästä ja työn järjestelyistä, työpaikan olosuhteista, käytettävien koneiden, laitteiden ja työvälineiden ominaisuuksista tai työntekijän työskentelytavasta. Työmenetelmään ja työn järjestelyihin liittyviä ongelmia voivat olla esim. tehtävien yksipuolisuus ja rajoittuneisuus, mikä aiheuttaa myös työasentojen ja työliikkeiden yksipuolistumisen. Samoin tauotus tai työnkierto voi olla puutteellisesti järjestetty. Työpaikan olosuhteisiin liittyviä ongelmia voivat olla kalusteiden tai laitteiden mitoitukseen tai muotoiluun liittyvät seikat. Ympäristöolosuhteet, kuten esim. kylmyys ja veto, lisäävät yksipuolisen kuormituksen haittoja. Työvälineisiin liittyviä ongelmia ovat etenkin käsityökalujen ergonomiaan liittyvät seikat. Käsityökalujen muotoilun ja toimintamekanismin tulee olla sellainen, että niiden käyttö kuormittaa mahdollisimman vähän. Työntekijän työskentelytapaa tulisi ohjata mm. riittävän työnopastuksen keinoin siten, että kuormittuminen ei olisi vahingollista. Alikuormitus Joskus työn fyysinen kuormitus saattaa olla niin vähäistä, että ihminen ei saa edes elimistön toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvittavaa kuormitusta. Tyypillisiä tällaisia tehtäviä ovat mm. valvomotyöt. Tällöin tarvittava fyysinen kuormitus tulisi hankkia vapaa-aikana esim. erilaisten liikuntaharrastusten avulla. Joissain tapauksissa työnkierto, tehtävien vaihto tai monipuolistaminen auttavat tilannetta. Työturvallisuuskeskus TTK 9 (37)

10 9. Psyykkinen kuormittuminen Työn aiheuttamaa kuormittumista arvioitaessa psyykkisen kuormittavuuden osuus on tullut yhä tärkeämmäksi. Psyykkiseen kuormittumiseen vaikuttavat mm. työyhteisön ilmapiiri, työtehtävien sisällöt ja yksilölliset ominaisuudet. Työyhteisön ilmapiiri Työyhteisön ilmapiiri kuvaa työyhteisön sisäistä tilaa. Se muotoutuu jatkuvasti työn tekemisen ja normaalin toiminnan myötä. Myönteisen ja kielteisen työilmapiirin tunnusmerkkejä: Myönteinen työilmapiiri varmuus tulevaisuudesta yhteiset ja kaikilla tiedossa olevat tavoitteet työtehtävien ja vastuualueiden selvyys käytännön pelisäännöt ja toimintatavat kunnossa oppiva ja kehittyvä työyhteisö henkilöstön aktiivisuutta ja kasvua korostava työyhteisö henkilöstön kyvyt, taidot ja luovuus päästetään vaikuttamaan yhteistyö sujuu asioista (ongelmistakin) keskustellaan ja ne pystytään ratkaisemaan. Kielteinen työilmapiiri huono tiedonkulku paljon huhuja klikkiytynyt työyhteisö ei kuulu meille -asenne yleinen sääntöjä noudatetaan jäykästi tai ei ollenkaan syyttelyä, avoimia riitoja, yleistä valitusta paljon poissaoloja, suuri vaihtuvuus kielteisyyttä, toivottomuutta ( ei se kuitenkaan kannata... ) johtajuus on hämärtynyt. Työtehtävien sisältö Kuten työtehtävien taitovaatimukset myös niiden kuormitusominaisuudet vaihtelevat. Pelkästään työtä tutkimalla ei kuitenkaan voida selvittää, miksi joku kuormittuu liiallisesti tehtävässä, jota joku toinen pitää täysin sopivana, jopa haasteellisenakin. Samassakin ammatissa toimivien ihmisten stressinhallinnan taidoissa, ammattitaidossa ja työhön kohdistamissa odotuksissa on suuria eroja. Yleensä ihmiset kuitenkin odottavat työltään seuraavankaltaisia ominaisuuksia: vaihtelua ja mielekkyyttä työn sisällössä ja vaatimuksissa mahdollisuutta ottaa työnteossa huomioon omien voimavarojensa ja vireystilansa vaihtelu niin, että työn määrä ja vaativuus pysyvät sopivina mahdollisuutta oppia uutta ja kehittyä ammatissa mahdollisuutta päätöksentekoon ainakin omissa tehtävissä arvostusta työlleen mahdollisuutta hahmottaa työn kokonaisuus ja oma osuutensa siinä palautetta ja tietoa siitä, mitä häneltä odotetaan tukea tarvittaessa Työturvallisuuskeskus TTK 10 (37)

11 tulevaisuuden kehitysnäkymiä ja kehittymistä omissa työtehtävissä ihmissuhteita ja vuorovaikutusta. Työssä jaksaminen ja työuupumus Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan noin viidesosa työssä käyvistä suomalaisista on voimakkaasti väsynyt työstään ja noin seitsemällä prosentilla väsyminen on vaikea-asteista. Vaikea-asteista väsymystä kutsutaan vakavaksi työuupumukseksi. Se on pitkäaikainen stressin tuloksena syntyvä häiriötila, johon kuuluu voimakkaan väsymyksen lisäksi katkeruutta, itsetunto-ongelmia ja usein myös masentuneisuutta. Vakava työuupumus on siis laadullisesti vaikeampi ongelma kuin tilapäinen väsymys, joka yleensä helpottuu lepäämällä riittävästi. Työuupumus koskettaa ihmisen elämää laajasti. Yleensä se koetaan kriisinä, joka vaatii perusteellista selvittämistä. Työuupumusta on Suomessa selvitetty varsin monissa tutkimuksissa. Käytännön johtopäätösten ja toimenpiteiden teko on kuitenkin osoittautunut hankalahkoksi mm. ala- ja työpaikkakohtaisten eroavaisuuksien, elinkeinorakenteessa tapahtuvien muutosten jne. vuoksi. Yleisiä työssä jaksamista tukevia seikkoja ovat esimerkiksi: työpaikan turvallisuus työn mielekkyys työkuormituksen kohtuullisuus vaikutusmahdollisuus omaan työhön ammattitaito ja sen ylläpitäminen yhteistoiminnan sujuvuus työpaikan sosiaaliset ja vuorovaikutussuhteet. Vaikka ainakin joissain tutkimuksissa on todettu nuorilla ja ikääntyneemmillä työntekijöillä olevan samankaltaisia ongelmia työssä jaksamisen suhteen, konkretisoituvat nämä ongelmat useimmiten juuri ikääntyneillä työntekijöillä. Jaksaminen ja erityisesti ikääntymiseen liittyvät ongelmat tulisikin ottaa huomioon työpaikan työkykyä ylläpitävässä ohjelmassa. Erityisesti on syytä miettiä, miten työtehtäviä voidaan muotoilla fyysisiä toimintaedellytyksiä vastaaviksi huolehditaan ikääntyvän työntekijän ammatillisten valmiuksien ylläpidosta ja kehittämisestä parhaiten voidaan hyödyntää pitkän työkokemuksen kautta saatua tietoa osoitetaan työyhteisön arvostavan pitkää työkokemusta ja sen mukanaan tuomaa osaamista. Linkki: Työssä jaksamisen ohjelma (Työ- ja elinkeinoministeriö) Työturvallisuuskeskus TTK 11 (37)

12 Työyhteisön toiminnan tuloksellisuus ja henkinen hyvinvointi Työyhteisön sisäisestä toimivuudesta ja hyvästä henkisestä työympäristöstä on muodostunut yhä selvemmin työorganisaatioiden erityinen menestystekijä ja samalla hyvinvoinnin lähde yksilötasolla. Huonosti voivat työyhteisöt eivät voi ainakaan pidemmän päälle olla ulkoisestikaan tehokkaita, sillä sisäiset kitkatekijät kuluttavat turhaan työyhteisön energiaa ja vähentävät motivaatiota ja hyvinvointia työyhteisössä. Hyviä työyhteisön toimivuuden ja työilmapiirin seurannan apuvälineitä ovat säännöllisin väliajoin toistettavat työilmapiiritutkimukset. Työyhteisön sisäisen tilan tunteminen ja siitä huolehtiminen antavat hyvän pohjan myös muille kehittämistoimenpiteille. 10. Kemialliset kuormitustekijät Erilaisten kemiallisten aineiden käyttö yleistyy jatkuvasti niin työympäristössä kuin kotioloissakin. Käytön yleistymisen myötä on tullut yhä tärkeämmäksi tietää aineiden oikeasta käytöstä ja niiden mahdollisilta haittavaikutuksilta suojautumisesta. Työnantajan on oltava selvillä työpaikalla käytettävistä kemiallisista aineista, niiden mahdollisista terveydellisistä vaaroista, käyttötavoista ja kunkin aineen käyttömääristä. Näiden tietojen perusteella suoritetaan vaaran arviointi. Vaaran arvioinnissa voidaan lisäksi tarvittaessa käyttää apuna mm. työhygieenisiä mittauksia, lääketieteellisiä tietoja (esim. työterveyshuollon havaintoja) ja kokemusperäisiä tietoja. Vaaran arvioinnin perusteella tulee työntekijöille antaa tarvittava opastus heidän käyttämiensä kemiallisten aineiden oikeasta käsittelystä, suojautumistoimenpiteistä, toimenpiteistä onnettomuustapauksissa jne. Vaaran arvioinnin perusteella päätetään myös haittojen torjuntaan kohdistuvista teknisistä toimenpiteistä, työhygieenisten mittausten tarpeellisuudesta, lääketieteellisten seurantatoimenpiteiden tarpeesta, käytettävistä henkilönsuojaimista ja kyseessä olevissa töissä tarvittavan opastuksen järjestämisestä. Käyttöturvallisuustiedote ja kemikaalin päällysmerkinnät Käyttöturvallisuustiedotteen laatii ja päällysmerkinnät tekee kemikaalin valmistaja ja EU-alueelle tuoja, jakelija tai henkilö, joka vastaa aineen markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta. Suomessa tiedotteiden ja merkintöjen on oltava suomen- ja tarvittaessa ruotsinkielisiä. Käyttöturvallisuustiedote laaditaan, jos kemikaali on luokiteltu terveydelle vaaralliseksi, palo- tai räjähdysvaaralliseksi tai ympäristölle vaaralliseksi tai jos kemikaalin ominaisuudet muutoin ovat sellaisia, että sen käyttö voi aiheuttaa edellä mainittuja vaaroja. Työnantajan on varmistuttava siitä, että vaarallisen kemikaalin päällykset on vastaanotettaessa merkitty asianmukaisesti ja että kemikaalista on toimitettu työpaikalle asianmukainen käyttöturvallisuustiedote. Käyttöturvallisuustiedotteet tulee säilyttää työpaikalla järjestettyinä ja arkistoituina. Jäljennökset käyttöturvallisuustiedotteista ja vaarallisten aineiden luettelosta tulee toimittaa työsuojeluvaltuutetulle. Työpaikan työntekijöillä tulee olla käytettävissään heidän työssään käyttämiensä aineiden käyttöturvallisuustiedotteet. Työnjohdolle tiedotteet antavat hyvän pohjan työnopastuksen järjestämiseen esim. siten, että työnjohto yhdessä ko. Työturvallisuuskeskus TTK 12 (37)

13 työntekijöiden kanssa käy lävitse heidän työssään käyttämiensä aineiden käyttöturvallisuustiedotteet. Vaarallisten kemikaalien varoitusmerkit EU:ssa hyväksytty uusi kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva ns. CLP-asetus (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures) tuli voimaan ja siirtymäaikojen jälkeen se korvaa EU:n tähänastisen asiaa koskevan lainsäädännön. Asetus antaa mm. säännöt siihen, kuinka vaaralliseksi luokiteltu kemikaali pitää merkitä ja pakata. Varoitusmerkintöihin kuuluu lisäksi erilaisia vaara- ja turvalausekkeita sekä huomiosanoja. Linkki: Väistyvät ja uudet varoitusmerkit (Työsuojeluhallinto) Siirtymäajat CLP-asetuksessa annetaan aineiden luokitukselle, merkinnöille ja pakkaamiselle siirtymäaikaa asti ja seoksille vastaavasti siirtymäaikaa asti. Näihin päivämääriin asti on mahdollista käyttää vanhoja säännöksiä ja luokitella, pakata ja merkitä kemikaalit niiden mukaisesti. Uutta järjestelmää voi kuitenkin alkaa noudattaa jo ennen siirtymäaikojen päättymistä. Täten siirtymäaikana tulee työpaikoilla esiintymään sekä vanhojen että uusien säädösten mukaan merkittyjä, pakattuja ja luokiteltuja kemikaaleja. 11. Valvomotyöt Valvomotyön haaste on hallita koko prosessi tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia valvomohenkilöstön koulutukselle ja ammattitaidolle. Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että valvomossa työskentelevillä on varmuus siitä, että he kykenevät hallitsemaan työnsä myös poikkeustilanteissa. Poikkeuksellisia ja erityisen vaativia käyttötoimenpiteitä varten valvomossa työskentelevillä tulee olla selkeät ohjeet, ja niitä määräajoin kertaamalla varmistaudutaan siitä, että toimintavalmius säilyy pitkienkin, tasaisina ja mahdollisesti vähätapahtumaisina jatkuvien työvuorojen aikana. Lisäksi heidän tulee tietää, mistä apua ja lisäohjeita on tarvittaessa saatavissa. Valvomoiden fyysinen työympäristö Valvomoissa työskentely tapahtuu suurimmaksi osaksi istuen. Työn fyysinen kuormitus kohdistuu etupäässä käsiin, hartiaseutuun ja selkään. Työpisteen ergonomisissa ratkaisuissa voidaan pitkälti soveltaa näyttöpäätetyöskentelystä annettuja ohjeita ja suosituksia. Valaistuksen, ääniolojen ja sisäilmaston suhteen voidaan soveltaa toimistotyöympäristölle annettuja suosituksia. Valaistuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon valon määrä ja suuntaus, valaistuksen laatu, pintojen väritys sekä valaisinten sijoitus. Heijastukset, häikäisy ja pintojen voimakkaat kirkkauserot haittaavat näkemistä ja tarkkojen havaintojen tekoa. Lisätietoja valvomoiden suositeltavista valaistusvoimakkuuksista on löydettävissä esim. Suomen Valoteknisen Seuran julkaisuista. Työturvallisuuskeskus TTK 13 (37)

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TYÖSUOJELU SÄHKÖALOILLA

TYÖSUOJELU SÄHKÖALOILLA TYÖTURVALLISUUSOHJE STO 1/2016 13.4.2016 Korvaa: STO 1/2009 Laatija: Jukka Tamminen Päivitetty: Jukka Tamminen, Työturvallisuuskeskus Jukka Mäntynen Sähköalojen työalatoimikunta Liittyvä lainsäädäntö:

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma. Jukka Tamminen Yli-ins., DI toimitusjohtaja TSP-Safetymedia Oy

Työsuojelun toimintaohjelma. Jukka Tamminen Yli-ins., DI toimitusjohtaja TSP-Safetymedia Oy Työsuojelun toimintaohjelma Jukka Tamminen Yli-ins., DI toimitusjohtaja TSP-Safetymedia Oy 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Työsuojelutoiminnan johtoajatuksena ovat seuraavat periaatteet: * Ennakoivan

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Turvallisesti tikkailla

Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Tämä ohje on tehty teollisuuden työpaikkojen turvallisuustyön tukemiseksi. Ohjeessa on huomioitu lainsäädännön vaatimusten lisäksi myös hyviä käytäntöjä.

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017

KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017 Yhteistyötoimikunta 18.6.2014 Kaupunginhallitus 23.6.2014 KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017 Keuruun kaupunki työsuojelu SISÄLLYSLUETTELO 1. KEURUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TAVOITTEET

Lisätiedot

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE KAALISTEN KAUPUNKI Torin seudun kehittämishanke Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE 28.3.2012 SIsÄLLYSLUETTEL0 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 1.2 Rakennuttaja,

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: Uimahalli Vesihovin saneeraus Kuusitie 1 32210 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä Lainsäädäntö hyvän johtamisen ja

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa?

Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa? Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa? SÄHKÖTURVALLISUUDEN OMA-ARVIOINTI Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista Sillä tähdätään yrityksen tehokkuuden,

Lisätiedot

8.10.2009 Korvaa: Säännös ei koske rakennuksia, joissa eri työnantajien toiminnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti.

8.10.2009 Korvaa: Säännös ei koske rakennuksia, joissa eri työnantajien toiminnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti. Työturvallisuusohje STO 8/2009 Työturvallisuuskeskus TTK Sähköalojen työalatoimikunta 8.10.2009 Korvaa: Laatija: Jukka Tamminen Tietoliikenne Liittyvä lainsäädäntö: Työturvallisuuslaki (738/2002) VNa rakennustyön

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi Toyota Material Handling Työturvallisuus www.toyota-forklifts.fi Trukkien turvallisuus -Ei mikään pieni asia Yrityksen vastuu trukkien työturvallisuudesta: Suomessa on aktiivikäytössä noin 30 000 trukkia.

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi 10.2.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri 1 työturvallisuus on kiinteä

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot