Tilinpäätös Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2014 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 1 Toimintakertomus Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat Pyhäjoen kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Asiaa koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely 30 2 Talousarvion toteutuminen Seurantaa koskeva sääntely Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 84 3 Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase 92

3 4 Tilinpäätöksen liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 94 5 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Pakollisten varausten muutokset Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Korkosaamiset pääomalainoista 99 6 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut Tilintarkastajan palkkiot Liitetietojen erittelyt Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositenumerosarjat 106 Tilinpäätöksen allekirjoitus 107 Tilinpäätösmerkintä 107

4 1 1 Toimintakertomus 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä oleellisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). 1.2 Olennaiset tapahtumat Pyhäjoen kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2014 talousarvion yhteydessä valtuuston hyväksymä visio, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät tähtäävät vuoteen Visio lähtee itsenäisestä kunnasta, jonka asukkaat ja yritykset luottavat tulevaisuuteen. Visio tunnistaa voimakkaan yhteistyötarpeen talousalueen kuntien kanssa. Toiminta-ajatuksessa korostuu läheinen yhteistyö kunnan jäsenten eli asukkaiden kanssa. Strategiset päämäärät tähtäävät kunnan hallittuun kasvuun ja vakavaraiseen taloudenpitoon. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ovat keskeinen strateginen tavoite. Aktiivisuus talousalueyhteistyössä ja palvelutuotannon yhteistyössä on keskeinen tavoite. Pyhäjoen kunta haluaa olla hyvä ja rakentava kumppani palvelutuotannossa. Kuntalaisille tärkeistä julkisista lähipalveluista haluamme pitää tiukasti kiinni. Yksityisten palvelujen sekä erityisesti kaupallisten palvelujen kehittäminen on tärkeä tavoite. Perustavaa laatua olevaksi tavoitteeksi on määritelty luontoarvojen kunnioittaminen sekä kunnan jäsenten mahdollisuus viihtyisään ja turvalliseen asuinympäristöön. Tilikauden 2014 aikana kaikkia strategisia tavoitteita ei kyetty edistämään. Elinkeinopoliittisia ja taloudellisia tavoitteita kyettiin edistämään hyvin, mutta väestön väheneminen oli harmittava takaisku. Ensimmäiseksi kärkitoimenpiteeksi oli määritelty kunnan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen. Tähän tavoitteeseen pyrittiin toteuttamalla valtuuston hyväksymää Kasvuvoima -ohjelmaa maankäytössä ja kaavoituksessa. Kunta tarvitsee vetovoimaisia rakennuspaikkoja siten, että sen tonttitarjonta on monipuolista ja kilpailukykyistä. Rakennuslupatilastoja vertailtaessa vuosi oli keskimääräinen, rakennuslupia myönnettiin

5 2 asumiseen 11 kpl, loma-asumiseen 6 kpl ja muita rakennuslupia 34 kpl. Vuoden aikana tehtiin kauppakirjoja seuraavasti: 16 maa-alueen ostoa ja 14 maa-alueen myyntiä. Kirkonkylän yleiskaavan kaavatyö saatiin päätökseen ja kaava tuli lainvoimaiseksi. Saaren alueelle toteutettiin infra ja uudet tontit saatiin myyntiin. Toiseksi kärkitoimenpiteeksi oli määritelty Hanhikiven ydinvoimahanke. Fennovoima Oy:n ydinvoimahanke eteni suunnitelman mukaisesti. Yhtiö vei määrätietoisesti eteenpäin ydinvoimalahanketta ja konkreettinen rakentaminen käynnistyi uuden yhdystien rakentamisella. Kunta on osatoteuttajana Raahen seutukunnan hallinnoimassa Hanhikivi- yhteyshankkeessa. Hankkeelle on laaja tuki Pyhäjoella, seutukunnassa ja naapurikunnissa. Myös kriittisiä ja ydinvoimahanketta vastustavia toimijoita on. Hanhikiven hankkeen toteutuminen antaa monipuolisia mahdollisuuksia edistää kunnan elinvoimaa ja vetovoimaisuutta. Ydinvoimahankkeen rinnalla edistettiin kaavoituksella lukuisia tuulivoimahankkeita. Mäkikankaan tuulivoimapuiston rakentuminen käynnistyi WPD:n toimesta. Kolmanneksi kärkitoimenpiteeksi oli määritelty hyvien edellytysten luominen yritystoiminnalle. Ollinmäen teollisuuskylää markkinoitiin aktiivisesti yrityksille. Vuoden aikana uusia yrityksiä kiinnittyi Ollinmäelle sopimusten muodossa. Yritysneuvontaa ostettiin sopimukseen nojautuen edelleen Raahen seudun yrityspalveluilta. Lisäksi panostettiin yritysten palvelemiseen erillisen ELY keskuksen rahoittaman hankkeen avulla, jonka näkyvin resurssi oli edelleen määräaikaisen kehittämisasiamiehen palvelut. Yritysten maksamat yhteisöverot kehittyivät hyvin. Kiitos yrittäjille menestyksellisestä toiminnasta. Neljäntenä kärkitavoitteena oli kylien kehittäminen. Kunta haluaa tukea kylien elinvoimaa, omatoimisuutta ja vireyttä erilaisten hankkeiden avulla. Tavoitteena ollut Leader- hankkeiden toteuttaminen ei kuitenkaan onnistunut. Elävä kylä kyläkilpailun ensimmäinen vuosi saatiin päätökseen. Viidentenä kärkitavoitteena oli turvata hyvät peruspalvelut kuntalaisille. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän neljäs toimintavuosi turvasi hyvät sosiaali- ja terveystoimen palvelut kuntalaisille. Kustannustaso nousi kuitenkin hurjasti ja nettokustannuksissa nousua kertyi 6,3 % ja euromääräisesti euroa. Suurimpana selittävänä tekijänä oli voimakas erikoissairaanhoidon menojen kasvu. Sivistystoimessa palvelutaso säilyi hyvänä ja menotalous hallinnassa. Kokonaisuudessa sivistystoimi pääsi melkein toimintakatetavoitteeseen. Tekninen toimi pysyi myös hyvin talousarviossa. Tekniselle toimelle kertyi toimintatuottoja euroa ja toimintakuluja euroa. Kuudentena kärkitavoitteena oli seurata kuntarakenneuudistuksen toteuttamista. Elokuussa käynnistyi ns. erityinen kuntarakenneselvitys valtiovarainministeriön toimesta. Kunta osallistui selvitykseen omien voimavarojen puitteissa. Hankkeen loppulausunto kunnan puolesta annetaan lähiaikoina.

6 3 Työllisyystilanne seutukunnassa ja erityisesti Pyhäjoella pysyi ennallaan. Työttömyysprosentti oli keskimäärin n % tasolla. Vuoden loppupuolella oli nähtävissä työllisyystilanteen pienoinen paraneminen. Työllisyyden hoitoon panostettiin budjetoitua enemmän ja erityisesti pyrittiin vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömyyteen ja ns. sakkomaksun suuruuteen. Kunnan tulokehitys oli tyydyttävä v Kunnallisverotilitykset laskivat hiukan. Sen sijaan kiinteistövero- ja yhteisöverotulot kasvoivat n. 22,2 % ja kaikkiaan verotulot olivat euroa. Valtionosuudet laskivat hiukan ja olivat euroa. Erityisen hyvää oli se, että kunnan toimintatulot kasvoivat kunnan ja Fennovoiman maakaupan seurauksena merkittävästi ja olivat euroa. Vuosikate tavoite saavutettiin ja vuosikatteeksi muodostui euroa ja ylijäämää kertyi euroa. Tilikauden tulosta parantaa euron sijoitustoiminnan tuotto. Korkokulut olivat maltilliset ollen euroa. Vuoden 2014 investointivuosi oli reipas eli yli kolme kertaa suunnitelmapoistojen taso. Kaksi suurinta investointikohdetta olivat Yppärin kyläkoulun rakentaminen (saatetaan loppuun 2015) ja Saaren alueen infran rakentaminen. Raakamaan hankintaan käytettiin euroa. Kunnan kaikki investoinnit olivat bruttona euroa ja nettona euroa. Kunnan tase kasvoi eurolla ollen vuoden lopussa euroa. Kunnan lainamäärä pieneni euroa ollen vuoden lopussa euroa. Vuoden lopussa kunnan sijoitusvarallisuus oli euroa, joista rahoitusarvopapereissa oli euroa, rahoissa ja pankkisaamisissa euroa. Kunnan oma palvelutuotanto sujui hyvin. Kunnan henkilöstö oli motivoitunutta ja valmis hoitamaan hyvin kunnan palvelutehtävän. Henkilöstökulut pysyivät melkein edellisen vuoden tasolla. Kunnan palvelu- ja kehittämistoiminnan osalta viran- ja toimenhaltijoille tulee lausua parhaimmat kiitokset hyvin suoritetusta työstä. Valtuustokauden puolimatkan krouvi on saavutettu ja haluan kiittää valtuutettuja, hallituksen jäseniä ja lautakuntien jäseniä hyvästä yhteistyöstä, tuloksellisesta ja vaikuttavasta toiminnasta sekä vastuun kantamisesta Pyhäjoen kunnan asukkaiden edun mukaisella tavalla. Matti Soronen kunnanjohtaja

7 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Pyhäjoen kunnan luottamushenkilö- ja virasto-organisaatio (Peruspalvelutoimikuntaa ei ole nimetty) Pyhäjoen kunnan virasto-organisaatio alkaen Pyhäjoen valtuusto v (21 valtuutettua) Valtuuston puheenjohtaja: Kittilä Risto Valtuuston I varapuheenjohtaja: Widnäs Helena Valtuuston II varapuheenjohtaja: Tuuttila Anna-Liisa Flink Eija Grekula Toni Helaakoski Matti Jukkola Jaakko Kallio Tenho Keskitalo Tarja Koivusipilä Hannu Lintunen Pirkko Louhimaa Tyyne Mattila Olli Nousiainen Matti Pahkala Matti Peltoniemi Raino Pirkola Ari Rantanen Niko Salmela Mikko Sarpola Tuula Tiirola Tiina

8 5 Poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Kansallinen Kokoomus Jaakko Jukkolan valitsijayhdistys 14 valtuutettua 4 valtuutettua 2 valtuutettua 1 valtuutettu Pyhäjoen kunnanhallitus henkilökohtainen varajäsen Pj. Pahkala Matti Louhimaa Tyyne Varapj. Lintunen Pirkko Sarpola Tuula Flink Eija Nousiainen Matti Grekula Toni Rantanen Niko Kallio Tenho Impola Anja Keskitalo Tarja Pirkola Ari Peltoniemi Raino Jukkola Jaakko Poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Vasemmistoliitto 5 jäsentä 1 jäsen 1 jäsen Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja Matti Soronen. Valtuuston vaalilautakunta (5): Tarkastuslautakunta (5) Pj. Widnäs Helena Pj. Mattila Olli Varapj. Peltoniemi Raino Varapj. Koivusipilä Hannu Helaakoski Matti Haapakoski Mika Jukkola Jaakko Pihlajamaa Ritva Tiirola Tiina Salmela Suvi Keskusvaalilautakunta (5): Sivistyslautakunta (7): Pj. Haapakoski Juhani Pj. Rantanen Niko Varapj. Anttila Sirkka Varapj. Sarpola Tuula Anttila Jouni Flink Eija Keskitalo Janika Louhimaa Hannu Tekninen lautakunta (7): Pj. Helaakoski Matti Varapj. Lintunen Pirkko Hietala Jukka-Pekka Impola Anja Jukkola Jaakko Keskitalo Tarja Nousiainen Matti Louhimaa Tyyne Mattila Olli Piukkala Juhani Salmela Mikko

9 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Raahen seutukunnan kehitys Seutukunnan ja Pyhäjoen eräitä keskeisiä kehitys- ja rakennetietoja: elinkeinorakennetta, väestökehitystä, työllisyyttä ja yritysaktiivisuutta on kuvattu alla olevin taulukoin ja kuvaajin. RAAHEN SEUTUKUNNAN VÄESTÖ RAAHE PYHÄJOKI VIHANTI SIIKAJOKI Väkiluvun muutos kunnittain Pyhäjoki Raahe Siikajoki Raahen seutukunta Koko maa -2-1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 Muutos edellisestä vuodesta, % SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö

10 7 Työpaikkojen kehitys Pyhäjoella Q Terveys- ja sosiaalipalvelut B-E Kaivost., Teollisuus, Energia, Vesi-, jäteh. A Maa-, metsä- ja kalatalous P,O Koulutus, Julkinen hallinto F Rakentaminen G,I Kauppa, majoitus-, ravitsemistoiminta J,M,N Inform., Tieteell., tekn.toim., Hall.toim. R-U Muut palvelut H Kuljetus ja varastointi X Toimiala tuntematon K,L Rahoitus-, vakuutus-, Kiinteistötoiminta TOL 2008 SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Työpaikkojen lukumäärä Työpaikat päätoimialoittain Pyhäjoella 2012 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus A Maa-, metsä- ja kalatalous F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa P Koulutus M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. O Julkinen hallinto ja maanpuolustus H Kuljetus ja varastointi S Muu palvelutoiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta X Toimiala tuntematon K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys I Majoitus- ja ravitsemistoiminta E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto J Informaatio ja viestintä L Kiinteistöalan toiminta B Kaivostoiminta ja louhinta TOL 2008 SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Työpaikkojen lukumäärä

11 8 Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2012 Raahe Siikajoki Pyhäjoki Raahen seutukunta SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Työpaikkaomavaraisuus, % Työttömyysaste kunnittain Työttömyysaste, % Pyhäjoki Raahe Siikajoki Raahen seutukunta Koko maa

12 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Talous Tilikauden tulos oli huonompi kuin talousarviotarkistuksissa loppuvuodesta arvioitiin ja alkuperäistä talousarviota parempi. Vuosikate oli Tilikauden tulos on ylijäämäinen. Tulokseen vaikuttivat monet tekijät: Toimintatuotot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 53,7 % ja toimintakulut kasvoivat 3,5 %. Toimintakate (joka on miinusmerkkinen) pieneni 4,1 % ja toteutuma 101,1 %. Henkilöstökulujen toteutuma oli hieman talousarviota korkeampi (100,3 %). Verotulojen toteutuminen (99,0 %) vaikutti osaltaan tulokseen, samoin valitonosuuksien toteutuminen (100,4 %) Tilikauden tulosta parantaa: euron myyntivoitot käyttöomaisuudesta euron myyntivoitot sijoitustoiminnasta. Lainamäärä väheni eurolla ollen vuoden lopussa milj. euroa eli euroa/asukas. Vuosi Yhteensä /asukas Kunnan rahavarat vähentyivät euroa. Rahavaroihin lasketaan myös kunnan sijoitukset. Sijoituksista kirjattiin arvonkorotuksia aikaisempina vuosina tehtyjä arvonalennuksia vastaan , joiden jälkeen myyntitappioita kirjattiin ja myyntivoittoja Sijoituksista kirjattiin korko-, osinko- ja muita rahoitustuottoja yhteensä Tilinpäätökseen kirjattiin arvonalennuksia 4 526

13 10 Tulo- ja menoarviot toteutuivat seuraavasti (1.000 ): Talousarvio Toteutuma Poikkeama% Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,1 Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,4 Verotulot ,0 Valtionosuudet ,4 Vuosikate ,3 Tilikauden tulos ,5

14 euroa Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Toiminta Kunnan palvelutuotantoa voitiin ylläpitää tavoitteiden mukaisesti. Toimenpiteitä ja hankkeita toteutettiin strategian mukaisesti. Väestövähennys oli 65 henkilöä ja kunnan väkiluku oli vuodenvaihteessa Muutos oli edellisvuonna +43 henkilöä.

15 12 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Tulos vahvistaa tasetta ja lisää kumulatiivista ylijäämää. Tämä puskuri on tarpeen tulevina vuosina. Sijoitusvarojen taso mahdollistaa sijoitustuottoja myös tuleville vuosille Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Pyhäjoen kunnan taloudellinen perusta on vakaa. Kunnan talous on hyvin hoidettu. Kunnan tuloslaskelma osoittaa, että talous on tasapainossa. Kunnan tase on kunnossa. Kunnan tulostrategian keskeinen elementti on verotulot. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kehittyvän keskimääräisellä tavalla. Kiinteistöveron ennakoidaan kasvavan johtuen vilkkaammasta rakentamisesta sekä tuulivoimahankkeiden maksamasta kiinteistöverosta. Yhteisöveron tuoton kehityksen arvioidaan olevan keskimääräistä parempaa. Toinen keskeinen tulostrategian elementti on valtionosuudet. Mikäli valtionosuusuudistus toteutuu arvioidulla tavalla, niiden arvioidaan lisääntyvän jonkin verran. Valtiontalouden heikko tilanne voi johtaa uusiin valtionosuusleikkauksiin. Kolmas merkittävä tulonmuodostuksen erä on maksu- ja myyntitulot. Niiden arvioidaan lisääntyvän mm. ydinvoimahankkeen ja tuulivoimahankkeiden sekä asunto- ja teollisuusrakentamisen edistyessä. Kunnalla on lukuisia maanvuokrasopimuksia, jotka lisäävät tulonmuodostusta. Kunnan menostrategian merkittävin epävarmuus liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kehittymiseen. Epävarmuus on kuitenkin toisaalta lisääntynyt ja toisaalta vähentynyt; Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on saanut toimintansa vakiinnutettua, mutta toisaalta Suomen Valtion suunnitelmat tuovat epävarmuutta menojen kehittymisen suhteen. Kunnan oma palvelutuotanto on hyvin suunniteltua. Epävarmuutta aiheuttaa esim. opetustoimessa ikäluokkien koko. Kunnan menojen kannalta keskeinen haaste on investointimenojen hallinta. Niiden suunnittelu täytyy tapahtua huolellisesti. Palvelutuotantoon liittyvät investoinnit tulee pystyä kustantamaan pääsääntöisesti käyttötaloustuloilla ja uudet infrahankkeet (asuin- ja teollisuusalueet) tulee pystyä kustantamaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kokonaisuudessaan Pyhäjoen kunnan tuleva taloudellinen ja toiminnallinen kehitys arvioidaan positiiviseksi Kunnan henkilöstö Pyhäjoen kunnan palveluksessa oli yhteensä 172 työntekijää.

16 13 Henkilöstömäärä osastoittain vuosina Vakituiset Määräaikaiset Toimintayks Hall.- ja elink Sos.- ja terv Sivistys Tekninen Yhteensä Palkkatuella työllistetyt Yhteensä Toimintayks Hall.- ja elink Sos.- ja terv Sivistys Tekninen Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Toimintayks Hall.- ja elink Sos.- ja terv Sivistys Tekninen Yhteensä Taulukossa on tarkastelupäivän henkilöstö (työ- tai virka-suhteessa Pyhäjoen kuntaan ) sisältäen sekä vakituisen työntekijän että mahdollisen sairasloman tms. sijaisen. Sisältää myös muut tilapäiset työntekijät. Taulukossa työllistettyihin sisältyvät myös oppisopimuksella työskentelevät. Näissä luvuissa ei ole mukana luottamushenkilöt eikä ennakkoperintärekisteriin kuulumattomat työpalvelut. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli , joihin saatiin sairausvakuutus- ja tapaturmavakuutuksia yhteensä Kaikki kunnan maksamat palkat on kirjattu vuoden 2012 alusta käyttötalousosaan, josta niitä on aktivoitu vuonna 2014 investointiosaan yhteensä Henkilöstöstä laaditaan erillinen henkilöstöraportti, jossa henkilöstön rakennetta ja muutoksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin.

17 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan omaisuus on kattavasti vakuutettu vahinkoriskien varalta. Vakuutuksia hoitaa Novum Oy. Toiminnallisten riskien osalta suurimmat haasteet kohdistuvat siihen, että pienen kunnan organisaatio on ohut. Jatkuvat muutospaineet kunta/valtiosuhteessa, Kuntarakenne -hanke jne. hankaloittavat henkilöstösuunnittelua. Rahoituksen osalta lainojen saatavuudessa ja yleiseen korkotasoon suhteutettuna koroissa ei ole ollut ongelmia. Kunnan sijoitusstrategiaa ja allokaatiota tulee aktiivisesti seurata. Korkotason muutosten ennakointia tarvitaan lainapolitiikassa. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Valtuusto on hyväksynyt kokouksessaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Pyhäjoen kunnassa. Valtuuston hyväksymien perusteiden jälkeen on laadittava tarkemmat menettelytapaohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi, toimeenpanon valvomiseksi ja raportoimiseksi, jotka valmistellaan kunnanhallituksen käsiteltäviksi v aikana. Kunnan hallinnon ja toiminnan organisointia koskevat ohjeet ja määräykset on koottu hallintosääntöön, minkä lisäksi on voimassa valtuuston työjärjestys, palkkiosääntö, konserniohje ja sisäisen valvonnan ohje. Joulukuussa 2010 hyväksytty hallintosääntö määrittelee toimivallan käytön ja delegointimenettelyn.

18 15 Kunnan toiminta on hallintosäännöllä organisoitu osastoittain. Hallintosäännön 3 luku käsittelee kunnan taloutta ja 4 luku hallinnon ja talouden tarkastusta, mukaanlukien ulkoisen ja sisäisen valvonnan järjestäminen. Johtamisen välineenä toimivat valtuuston hyväksymä talousarvio ja kunnanhallituksen täytäntöönpano-ohjeet. Talouden seurantaa suorittavat osastopäälliköt, tulosyksiköiden vastuuhenkilöt ja toimielimet talousarvion toteutumavertailujen avulla. Hallintopäätöksiin ulottuvaa seurantaa tapahtuu mm. kunnanhallituksen nimeämien edustajien ja kunnanjohtajan toimielinten kokouksiin osallistumisen kautta. Aikaisemmin suoritetussa riskikartoituksessa erääksi huomiota vaativaksi asiaksi todettiin se, että henkilöorganisaation ohuudesta johtuva riski on olemassa kun avainhenkilöstöä vaihtuu tai tulee pitkiä poissaolojaksoja. Riski kohdistuu erityisesti osaamiseen ja henkilöstön riittävyyteen. Varahenkilöperehdyttämiseen tulisi panostaa ja eduksi olisi, että sopimusperusteista yhteistyötä voisi olla kuntien välillä nykyistä enemmän. Samanlaiset taloushallinnon ohjelmistot ja tietojärjestelmät vähentäisivät myös riskiä. Kunnanhallitus arvioi sisäisen valvonnan osalta, että erityistä raportoitavaa ei toimintakertomuksen lisäksi ole säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisesta; tavoitteiden toteutumisesta, varojen käytön valvonnasta, tuloksellisuuden arvioinnista; riskienhallinnan järjestämisestä; omaisuuden hankinnasta, luovutuksesta ja hoidon valvonnasta; sopimustoiminnasta. 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Arvioinnissa käytetään lisäksi tuloslaskelman eristä ja välituloksista laskettuja tunnuslukuja.

19 16 Tuloslaskelma (1.000 ) ja sen tunnusluvut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE SUUNN. MUKAISET POISTOT TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 19,4 13,1 Vuosikate/Poistot, % 326,6 236,1 Vuosikate, euroa/asukas 658,5 432,6 Asukasmäärä Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintakate parani 0,73 milj. edellisvuoteen verrattuna. Verotulot kasvoivat 0,12 milj. ja valtionosuudet pienenivät 0,05 milj.. Korko- ja muut rahoitustuotot pienenivät 0,11 milj. ja korko- ja muut rahoituskulut pienenivät 0,02 milj., jolloin rahoitustuottojen ylijäämä pieneni 0,08 milj.. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

20 17 Vuosikate /asukas Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma (1.000 ) ja sen tunnusluvut TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA KÄYTTÖOMAISUUSINVESTOINNIT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN PYS. VASTAAVIEN HYÖD. LUOVUTUSTULOT TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS

21 18 RAHAVARAT RAHAVARAT RAHAVAROJEN MUUTOS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 124,9 183,8 Lainanhoitokate 3,9 2,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Toiminnan ja investointien rahavirta on tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostus pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.