2 / iitotie I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 / 2 0 0 5. iitotie I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I"

Transkriptio

1 K 2 / iitotie I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I

2 Kiitotie T ä s s ä n u m e r o s s a 3 Päätoimittajalta 4 Samuli Haapasalosta Ilmailulaitoksen uusi pääjohtaja 8 Sääpalvelu tarjoaa tietoa 12 Tutkija Juha Siltala: Meneillään uupumiskilpailun ihmiskoe 17 Miehittämättömät lennot 20 Helpotusta Helsinki-Vantaan lähtöruuhkiin 22 Charterlentojen kohteena lumoava Lappi 26 Taiteilija Tuula Lehtinen ja taiteen tarkoitus 30 Tampere-Pirkkalan vauhti jatkuu 34 Pirkkala CLX kasvaa lentoaseman imussa 36 Kotimaista muotoilua Helsinki-Vantaalta 39 Tuoreita kukkia lentoasemalta Kiitotie Ilmailulaitoksen asiakaslehti 2/2005 ISSN Julkaisija ILMAILULAITOS PL 50, Vantaa puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Irmeli Paavola puh. (09) fax (09) Toimitus Nina Pinjola Mediafocus Oy Valokuvat Marja Helander ja Jyrki Komulainen Graafinen suunnittelu Päivi Vainionpää Linea Nera Oy Painopaikka Libris Oy 2

3 P ä ä t o i m i t t a j a l t a Tuttu mies ruorissa Ilmailulaitoksen ruoria on viime kuukaudet kääntänyt varatuomari Samuli Haapasalo, josta tuli laitoksen pääjohtaja edesmenneen Mikko Talvitien jälkeen 1. heinäkuuta. Haapasalo on Ilmailulaitokselle tuttu mies, olihan hän 90- luvun alussa liikelaitostumisen jälkeen kuusi vuotta laitoksen hallituksessa ja entisessä tehtävässään liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtajana aktiivisesti mukana toimialan liikelaitosten kehittämisessä. Ilmailusektori on Haapasalolle muutenkin tuttu. Hän oli mukana pitkään Finnairin hallituksessa ennen pääjohtajaksi nimittämistään. Ilmailulaitoksen pääjohtajuus on antanut Haapasalolle aivan uuden näkökulman ilmailuun ja samalla suuren myönteisen haasteen ja mahdollisuuden alan kehittämiseen. Edessä on entistä painokkaammin muun muassa kahden Ilmailulaitoksen tärkeän tehtävän yhteen sovittaminen: toisaalta Suomen elinkeinoelämän ja kansainvälisten yhteyksien sekä resurssien vahvistaminen ja toisaalta lentoliikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen yhdessä alan kansainvälisten järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Pääjohtaja Samuli Haapasalon ajatuksista lisää lehtemme haastattelussa. Lentosääpalvelu on turvallisuustekijä Yksi lentoliikenteen monista turvallisuustekijöistä on ammattimaisesti toimiva lentosääpalvelu. Lentokoneen lähtiessä matkaan lentäjä tarvitsee sekä lähtö- että määräkentän ja lisäksi varakenttien tarkat säätiedot, joita tarkennetaan lennon aikana saatavilla muuttuvilla tai uusilla tiedoilla. Ilmailulaitoksen lentoasemilla säätietoja kerää ja antaa lentosääpalvelu, joka edellyttää sääammattilaisilta tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Lentosääpalvelu hankkii Suomessa ajantasaiset säätietonsa lentoasemilta sekä mittareiden että ihmishavaintojen avulla. Kotimaista tietoa jaetaan ja vastaavasti kansainvälistä tietoa saadaan maailmanlaajuisen viesti- ja satelliittiverkon välityksellä. Ilmailulaitoksen päämeteorologi Ossi Korhosen mukaan sääilmiöt vaikuttavat enemmän lentosäähän kuin maa- tai merisäähän. Lentosäässä näkyvyys- ja tuulitiedot ovat tärkeämpiä, ja tuulitietojen on oltava tarkempia. Lentäjä tarvitsee lähtiessään muun muassa karttatiedot, joista ilmenevät tuulet, lämpötilat, turbulenssit, säärintamat ja jäätäminen reitillä. Liikenneilmailussa suoraan sääoloihin liittyvät onnettomuudet ovat suhteellisen harvinaisia. Enemmän tietoa lentosääpalvelusta lehtemme sisäsivuilla. 3

4 4

5 Tutussa tahdissa, Teksti: Marja Hakola Kuvat: Marja Helander Samuli Haapasalosta Ilmailulaitoksen uusi pääjohtaja uusin nuotein Samuli Haapasalo on luotsannut Ilmailulaitosta elokuun alusta lähtien. Kurssi on hyvä, ja organisaatiossa kaikki katsovat samaan suuntaan, iloitsee uusi pääjohtaja, joka silminnähden nauttii työstään ja sen mukana tulevista haasteista. Varatuomari Samuli Haapasalo seuraa tehtävässään keväällä auto-onnettomuudessa menehtynyttä Mikko Talvitietä. Päällimmäinen tunne, jota koin uutta työtä aloittaessani, oli velvollisuus: pääjohtaja Talvitien erinomainen työ velvoittaa jatkamaan ja ponnistelemaan samojen päämäärien eteen. Talvitien aikana rakennettiin laitoksen menestyksellinen infrastruktuuri ja palvelut, joita yhdessä koko henkilöstön kanssa lähdemme nyt kehittämään. 53-vuotiaalla Haapasalolla on hyvät eväät ohjata Ilmailulaitosta nopeasti muuttuvilla lentoliikennemarkkinoilla onhan hänellä takanaan parisenkymmentä vuotta liikenneja viestintäministeriössä, jossa hän keskittyi nimenomaan uuden liikelaitosmallin luomiseen Suomeen. Työni kautta tuli koko liikenne- ja viestintäsektori minulle tutuksi. Toimin myös vastaperustetun Ilmailulaitoksen hallituksen jäsenenä kuusi vuotta. Siitä kokemuksesta voin ammentaa paljon nykyisessä tehtävässäni, Haapasalo toteaa. Pitkä työrupeama Finnairin hallituksessa puolestaan antoi tilaisuuden tarkastella toimialaa lentoyhtiön näkökulmasta. Haapasalo luonnollisesti luopui jäsenyydestään heti pääjohtajaksi nimityksen jälkeen. ASKELEEN EDELLÄ Selkeäsanainen Samuli Haapasalo haluaa ilmaista Ilmailulaitoksen tehtävän yksiselitteisellä lauseella: tarjota matkustajille hyvät ja hyvin hoidetut lentoliikenneyhteydet. Kun lentoliikenteen rakenne ja palvelut ovat kunnossa, voidaan poistaa maantieteellinen etäisyys, joka vallitsee pienen ja pohjoisen Suomen ja muun maailman välillä. Siksi näen, että Helsinki-Vantaan kehittäminen nimenomaan gateway-lentoasemana on tärkeää. 5

6 Pääjohtaja innostuu kertomaan Helsinki-Vantaan Aasian liikenteestä, joka on sujunut sekä Ilmailulaitoksen että lentoyhtiön kannalta vähintäänkin odotusten mukaisesti. Helsingistä on muodostunut keskeinen portti idästä Eurooppaan ja Amerikkaan matkaaville. Samanaikaisesti voidaan suomalaisille yrityksille ja elinkeinoelämälle tarjota nopeat yhteydet Aasian kasvaville markkinoille. Nykyisessä pysyvässä kilpailutilanteessa meidän on entistä paremmin tiedostettava asiakkaiden tarpeet, reagoitava niihin nopeasti ja tehtävä investointipäätökset riittävän ajoissa. Muuttuvissa tilanteissa Ilmailulaitos ei saa olla se tekijä, joka on esteenä suomalaisen liiketoiminnan kehittymiselle. Ajan tasalla pysyminen vaatii Haapasalon mukaan Ilmailulaitokselta innovatiivista otetta, aktiivista tiedonkeruuta ja asioihin perehtymistä. Meidän on kyettävä itsenäisesti analysoimaan toimialan kehitystä oltava askeleen edellä lentoyhtiöitäkin. YHTEINEN SUUNTA Helsinki-Vantaan rinnalla Ilmailulaitos jatkaa kotimaan kattavan lentoasemaverkoston ylläpitoa ja rakentamista. Parhaillaan laajennetaan Kittilän lentoasemaa kasvavien turistivirtojen tarpeisiin. Viimeisen viidentoista vuoden aikana Ilmailulaitos on investoinut voimakkaasti maakuntalentoasemiinsa. Panostamme niihin jatkossakin, niin säännöllisen reittiliikenteen kuin Lappiin suuntautuvan matkailun turvaamiseksi. Tässäkin kohtaa haluan tuoda esiin näkemyksemme, jonka mukaan alueellinen kehitys maassamme ei saa olla Ilmailulaitoksesta kiinni, Haapasalo painottaa. Pääjohtajan lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu käydä paikan päällä kaikilla 25 lentoasemalla ympäri maata. Jo tehtyjen tutustumiskäyntien perusteella Haapasalo on tyytyväinen näkemäänsä ja kokemaansa. Lentoasemillamme on omat erityispiirteensä. Vaikka ne ovat erikokoisia ja palveluiltaan erilaisia, olen vierailujeni aikana huomannut, että kaikilla vallitsee Ilmailulaitoksen oma henki. Henkilöstön kesken on hyvä työnteon meininki, ja kaikilla on nenä samaan suuntaan: töitä tehdään asiakkaan hyväksi. Ilmailulaitoksen arvoissa sanotaan, että asiakkaan hyöty on toimintamme kannustin. Tätä ajatusta haluan tuoda omassa työssäni esiin yhä painokkaammin. 6

7 VISIOT JA ARVOT ENNALLAAN Uusittua liikelaitoslakia sovelletaan Ilmailulaitoksessa vuoden 2006 alusta, jolloin viranomaistehtävät siirtyvät uudelle, erilliselle viranomaiselle. Haapasalon mukaan tämä ei paljoakaan muuta liikelaitoksen toimintaa, sillä viranomaistehtäviä on jo pitkään hoidettu omassa yksikössään. Ilmailulaitoksen rooli liiketoimintaa harjoittavana organisaationa korostuu ja selkiytyy muutoksen myötä, Haapasalo arvioi. Muista tulevaisuuden näkymistä Haapasalo kertoo avoimesti mutta muistuttaa, että investointeja tehdään aina kysynnän mukaan, kustannustehokkuutta unohtamatta. Investointien rahoitus hoidetaan, kuten tähänkin asti, tulorahoituksella ja lainanottoa säätelemällä. Helsinki-Vantaa kasvaa lähivuosina kahteen suuntaan, aivan konkreettisestikin: lisäkapasiteettia tarvitaan sekä Schengen- että non-schengen-liikenteen puolelle. Noin sadan miljoonan euron investointipakettiimme sisältyvät myös lähivuosina voimalla ja ryminällä tulevat elektroniset palvelut, esimerkiksi Helsinki-Vantaalle asennettavat uudet lentoyhtiöiden yhteiskäyttöön tulevat lähtöselvitysautomaatit. Ilmailulaitoksen arvoissa sanotaan, että asiakkaan hyöty on toimintamme kannustin. Tätä ajatusta haluan tuoda omassa työssäni esiin yhä painokkaammin. ILMAILULAITOKSEN IMAGO Pääjohtaja on Ilmailulaitoksen viestinviejä, Samuli Haapasalo sanoo ja toteaa olevansa valmis tähän tehtävään. Ministeriössä tehty työ antaa motivaatiota ja varmuutta lähteä johtamaan suurta liikelaitosta. Olen kokenut tänne tuloni lähes kutsumustehtävänä. Nautin työstäni ja viihdyn ilmailulaitoslaisten parissa. Olen myönteisesti yllättynyt siitä, miten hyvä työskentelyilmapiiri talossa vallitsee. Haapasalolla ei ole mitään sitä vastaan, että Ilmailulaitos tekisi itseään tunnetummaksi suuren yleisön keskuudessa. Hänen mielestään laitos on tehnyt suomalaisen yhteiskunnan hyväksi niin paljon, ja vielä lyhyellä aikavälillä, että ilmailulaitoslaisilla on täysi syy olla ylpeitä osaamisestaan ja organisaatiostaan. MUSIIKKIMIEHIÄ Samuli Haapasalo kokee uuden työnsä myös tilaisuutena kehittää itseään. Vapaa-aikana itsensä kehittäminen tarkoittaa Haapasalon kohdalla lentävien lintujen valokuvaamista ja klassisen musiikin kuuntelua. Aikoinaan viulua soittanut ja edelleen bassoa kuorossa laulava Haapasalo sanoo pitävänsä sekä hyvin vanhasta että hyvin uudesta klassisesta musiikista. Vaikka ilmailu sinänsä ei kuulu Haapasalon harrastuksiin, kertoo hän nauttivansa lentämisestä ja maisemien katsomisesta koneen ikkunasta. Lentäminen on musikaaliselle pääjohtajalle keino tavoittaa uudet maat ja kulttuurit nopeasti. 7

8 Teksti: Suvi Reijonen Valokuvat: Marja Helander Sääpalvelu tarjoaa tietoa ilmailijoille Lentäminen on päätösten tekemistä Ilmakehä on yllätyksiä täynnä: vastaan voi aina tulla myös odottamattomia sääoloja. Lentosäällä ei kuitenkaan ole vaikutusta lennon turvallisuuteen niin kauan, kun siihen osataan reagoida oikein. Lentosääpalvelu on avuksi päätösten tekemisessä, ja siitä saavat avun kaikki ilmailijat liikenne- ja sotilaslentäjistä laskuvarjohyppääjiin ja kuumailmapalloilijoihin asti. 8

9 Ilmailulaitoksen päämeteorologi Ossi Korhonen on seurannut säätä työkseen jo 30 vuoden ajan maalla, merellä ja ilmassa. Työskentelin aiemmin Ilmatieteen laitoksella, ja Merentutkimuslaitoksen Arandallakin ehdin seilata parin vuoden ajan. Ossin mukaan sääilmiöt vaikuttavat lentosäähän enemmän kuin maa- tai merisäähän. Lentosäässä näkyvyys- ja pilvitiedot ovat tärkeämpiä, ja myös tuulitietojen on oltava tarkempia. Turbulenssi eli pyörteinen ilmavirtaus, rakeiden esiintyminen, inversio eli lämmön voimakas nousu sekä tuulen muuttuminen matalalla eli windshear aiheuttavat varoituksen ainoastaan lentoliikenteessä. LENTOSÄÄPALVELU ON MAAILMANLAAJUINEN YHTEISÖ Lentosääpalvelu huolehtii säähavainnoista lentoasemilla. Apuna käytetään sekä automaattisia mittareita että ihmishavaintoja. Sääpalvelu ottaa myös vastaan säätietoa ja jakelee kotimaista tietoa globaalin viesti- ja satelliittiverkon välityksellä. Satelliitti sijaitsee päiväntasaajalla, ja meidän antennimme Helsinki-Vantaalla ja Tampereella osoittavat siihen suuntaan, Ossi havainnollistaa. Ilmailijoille annetaan myös lennonneuvontaa. Lentosäähavainnot ja -ennusteet saa soittamalla palvelunumeroon, teksti-tv:stä ja internetin sääpalvelun kautta. Meillä on yksi Euroopan hienoimpia nettisääpalveluita, Ossi kehaisee. Liikenne- ja sotilasilmailussa säätiedot hankitaan pääosin lentoaseman oman sääneuvonnan kautta. 9

10 Kaikissa maissa on suunnilleen samanlainen lentosääpalvelu, koska lentäjien on saatava helposti käsitettävää materiaalia maailman kaikissa kolkissa. Olen itse ollut kehitysyhteistyössä muun muassa Mosambikissa rakentamassa sikäläistä palvelua. Lentosään kanssa työskentelevät ovat mielestäni kansainvälisestikin katsoen hyvin motivoitunutta porukkaa. Tämä on lojaali yhteisö: asiantuntijat auttavat toisiaan, ja ongelmia ratkotaan yhdessä. SUOMEN LENTOSÄÄSSÄ ON OMAT PIIRTEENSÄ Suomen lentosäässä on omia erikoispiirteitä. Polaari-ilman rajavyöhykkeellä on paljon sumuja, ja lisäksi meillä on jäätäviä olosuhteita. Reippaat lumisateemme vaikuttavat kenttien kunnossapitoon. Esimerkiksi etelän maissa pääongelmana ovat ukkoset. Kun kone lähtee vaikkapa Helsinki-Vantaan lentoasemalta New Yorkia kohti, se saa evästykseksi lähtö- ja määräkentän senhetkiset lentosäähavainnot ja -ennusteet. Ne annetaan määräkentän lisäksi varakentästä, joita voi olla moniakin. Lisäksi lentäjä saa karttatiedot, joista käyvät ilmi muun muassa tuulet, lämpötilat, turbulenssit, säärintamat ja jäätäminen reitillä. Matkan aikana ohjaaja voi seurata tilanteen kehittymistä monitorinsa kautta. 10

11 TURVALLISUUS ON YKKÖNEN Lennonjohtajat tekevät päätökset laskeutumiskiitoteistä. Lentäjien harteilla taas on viime kädessä se, laskeudutaanko koneella vai ei. Normaalissa mittarilennossa lentäjän tehtävänä on seurata jäätämistä ja varoa ukkos- ja kuuropilviä, jotka voivat olla hyvin turbulentteja. Liikenneilmailussa matkustajien on oltava turvavöissä turbulenssin aikana, ja miehistön tehtävä on huolehtia etukäteen varoittamisesta. Lentäjän velvollisuus on myös viime kädessä määritellä, ovatko olosuhteet riittävät lentoonlähdölle tai laskeutumiselle. Tämä vaatii kokemusta ja tarkkuutta. Lentäjän on laskeutuessa tunnistettava riittävä määrä kohteita, jotka lentokentällä yleensä ovat lähestymis- ja kiitotievaloja. YLEISILMAILUSSA RISKIT KASVAVAT Ossi toteaa painokkaasti lentämisen olevan päätöksentekoa. Liikenneilmailussa proseduurit ovat tarkat, niitä on harjoiteltu, ja reitit lennetään mittarilentona. Sotilaslennot ovat lentäjille jo vaativampia, ja niissä riskit kasvavat. Yleisilmailussa voi sitten joutua matalalla koulutuksella aika hurjiin oloihin. Kokonaan ilman sääpalvelua on viitisenkymmentä yleisilmailukenttää Suomessa. Niitä kutsutaan myös korpikentiksi. Kun laskeudutaan miehittämättömälle lentokentälle, on lentäjän itse päätettävä, mistä laskee ja mihin laskee. Erityisesti näkölento-olosuhteissa päätöksenteon merkitys korostuu entisestään. SUMUT, TUULIMUUTOKSET JA JÄÄTÄMINEN OVAT VAIKEITA ENNUSTAA Lentäjien sääkoulutus kestää yksityislentojen paristakymmenestä tunnista liikennelentäjien reiluun sataan tuntiin, johon mahtuu jo koko meteorologian perusteet. Tyypillisiä sääoloja, jotka vaikuttavat lentämiseen, ovat ainakin sumut. Niiden ennustaminen on hyvin vaikeaa. Kiitotienäkyvyyttä on vaikea ennustaa riittävän tarkasti, ja se taas ratkaisee koneen laskeutumisen. Myös matalien pilvien ennustaminen on vaikeaa. Haastavaa on myös jäätäminen eli jään kertyminen koneeseen sekä pintatuulien voimakas muuttuminen. Kun paikalliset sääilmiöt ovat vain sadan kilometrin luokkaa laajuudeltaan, muutoksetkin ovat nopeita. SÄÄSTÄ JOHTUVAT ONNETTOMUUDET OVAT HARVINAISIA Liikenneilmailussa sääoloihin suoraan liittyvät onnettomuudet ovat harvinaisempia kuin ohjaajan virheestä tai teknisestä viasta johtuvat. Yleensä onnettomuudet ovat summa erilaisia asioita, joista sää voi olla yksi. Lennonvarmistus on sataprosenttisen turvallista vain, jos tuntiakaan ei lennetä. Ilmailu voi mielestäni olla liikennemuotona kuitenkin ylpeä siitä, että onnettomuuden todennäköisyys on todella pieni kuljettua matkaa kohti, Ossi Korhonen huomauttaa. 11

12 Teksti: Nina Pinjola Valokuvat: Jyrki Komulainen Lainaukset Juha Siltalan kirjasta: Työelämän huonontumisen lyhyt historia, Otava 2004 Juha Siltala piirtää ilmaan kuvaa työelämästä: Meneillään uupumiskilpailun ihmiskoe Tutkija Juha Siltala kertoi meille, mikä on tilanne tänään, täällä kotona: Suomessa työhön halutaan uudestaan leikin ja yhdessäolon piirteitä, ei vain voitontavoittelua. Kaksi kolmesta työntekijästä ottaisi mieluummin lisää aikaa kuin palkankorotuksen. Hakaniemen torilla vanha duunaripappa pysäyttää pyöräänsä taluttavan tutkija Juha Siltalan, taputtaa häntä olalle ja sanoo: Älä välitä, vaikka ne sua haukkuu sä oot hyvä mies! Sama kuulemma tapahtuu missä tahansa Siltala liikkuukin: monet tuntevat tutkijan sanoman omakseen. Eliitti ja päätoimittajat sen sijaan ovat todenneet, että kirja ei kerro siitä maailmasta, jonka he tuntevat. Totuus kuitenkin on, että tutkijan kirjaa Työelämän huonontumisen lyhyt historia on myyty jo kappaletta. Kirja oli peräti kolme kuukautta kirjakauppojen myyntitilastojen kärjessä ja sitä jonotetaan yhä kuukausia kirjastoissa. Myös niiden joukko on selvästi suuri, joiden mielestä tutkija on tavoittanut kirjassaan jotakin oleellista ajastamme. Laadullisilla hyvinvointimittareilla mitaten talouskasvu lakkasi jo 1970-luvun alussa tuottamasta automaattisesti hyvinvointia. Siltalan kirja avasi keskustelun viimeisen 30 vuoden aikana tapahtuneesta työelämän huononemisesta ja siitä on tarkoitus puhua nytkin. Haastateltavana Siltala on erikoinen mies: hän pudottelee työelämän historiaa armottomalla vauhdilla sekoittaen lauseisiinsa niin paljon talouden erikoissanastoa, vieraskielisiä termejä ja sivistyssanoja, että kuulijalla on perässä pysyminen. Mies on ilmiselvä kävelevä työelämäkohdan luku Ensyklopediasta. Tai ehkä paremminkin viisitoistaosainen kirjasarja. Mutta Siltalan monologi ei ole tylsää, sitä kuunnellessa saa myös nauraa, hyväntahtoista ja oivaltavaa naurua. Ihmiset suostuvat määräaikaisiin työsuhteisiin, kiristyneeseen kilpailuun ja pidempiin työviikkoihin, koska heitä roikotetaan kunnianhimon koukusta ja saadaan pitämään itseään erikoisena ja todistelemaan omia taitojaan. Kukaan ei enää suostu olemaan tavallinen, Siltala hymähtää ironisesti. Kukaan ei suostu olemaan äärellinen, rajallinen olento, vaan kaikkien pitää kaivautua kohti ääretöntä ja sisältää itsessään kaikki maailman matkat, urat ja menestys. Ei ihme, että olemme onnettomia ja perheet hajoavat. Parisuhteetkin kestävät vain niin kauan kuin niistä saadaan henkilökohtaista hyötyä. Tulosmittauksen näkökulma on hiipinyt kuin salaa myös yksityiselämän puolelle. Mutta aina ei ollut näin. Pääoman kannalta aivan erityisen laiskaksi arvosteltu 1980-luku oli Elinkeinoelämän valtuuskunnan säännöllisesti teettämän asennetutkimuksen mukaan suomalaisten onnellisinta aikaa. Palkkatyöläisten kulta-aikana luvuilla talouden päätuotteena pidettiin enemmistön turvallisuutta. Täystyöllisyys oli yhteiskuntarauhan ehto, ja kulutuskysyntä pyöritti taloutta: kestokulutushyödykkeitä kuten autoja, televisioita ja jääkaappeja hankittiin ahkerasti. Hyvinvointivaltio piti huolta ettei kenenkään toimeentulo jäänyt alle tietyn minimin. Suomessa tehtiin paljon nykyistä lyhyempiä työviikkoja, mutta pääoma makasi nykyajan näkökulmasta katsoen laiskana. 12

13 Kaikki se, mitä Ranskan vallankumouksesta lähtien on totuttu pitämään edistyksellisenä demokratia, tasa-arvo, ihmisoikeudet ovat saaneet tuomionsa kaupan esteinä, jäykkinä työmarkkinarakenteina tai holhouksena, tutkija Juha Siltalan kirjassa summataan. 13

14 Juuri, kun oli päästy kasvun makuun, talouskasvu alkoi 1990-luvulla taittua. Keinottelupaineessa yritysten ei ole auttanut muu kuin laihtua voittokoneiksi ja hylätä muut arvot. Hyvä kierre loppui kun markkinat saturoituivat (saavuttivat kyllästymispisteen), Siltala selittää. Viime aikoinakin yritykset ovat olleet voitollisia, mutta voitot ovat tulleet yrityskaupoista, saneerauksista ja finanssisijoituksista eivätkä kasvaneesta tavaroiden myynnistä. Teollisuuden yrityksiin sijoitetusta pääomasta on saatava koko ajan voittoa, joten jos kulutus ei kasva, on yrityksellä enää kolme mahdollisuutta saada voittoa: joko ostaa tuotteen valmistamiseen tarvittava työpanos halvemmalla, vähentää työssä olevien työntekijöiden määrää tai lisätä tuottavuuttaan toimintaansa tehostamalla. Jos rahan vaihtaisi tavaraan, se menettäisi arvonsa. Sen täytyy sijoitettaessa tuottaa. Niin kuin Jumala lopulta voi haluta vain itseään, raha haluaa rahaa. Tutkija sanoo, että talouden hyvää kierrettä ei ole odotuksista huolimatta enää syntynyt. Usko kuluttamiseen loppuu heti, kun asuntolainan korko nousee. Olemme päätyneet tilanteeseen, jossa vakinaisesti työssä olevat ovatkin vakinaisesti ylitöissä. Samaan aikaan määräaikaisissa työsuhteissa tai työttömänä oleva puskurityövoima odottelee, pääseekö se ylipäätään koskaan töihin tai saako koskaan vakituista työtä. Kaikki keskittyvät inflaation estämiseen eivätkä työllisyystilanteen parantamiseen. Tuotantotalous ei voi muuta kuin alistua finanssitaloudelle. Finanssitaloutta ilmentää kvartaalitalous, joka kilpailuttaa koko ajan tiimejä ja sitä myötä yksilöitä. Raha ei siedä rinnallaan muita jumalia vaan valvoo mustasukkaisesti, ettei kustannustehokkuutta uhrata muille päämäärille, vaikkapa työntekijöiden työssäjaksamiselle. Siltala selittää, että talouden tarkoituksena oli alun perin ihmisten tarpeiden tyydyttäminen. Se, että välttämättömät tuotteet voitiin tehdä ihmisiä varten. Mutta raha muuttui välineen sijasta päämääräksi ja nyt kaikki toiminta on benchmarkattava alan tuottavimpaan käytäntöön eli sille on saatava maksimituotto. Ongelmaksi muodostuu myös se, että omistus, johtajuus ja työnteko on eriytetty liiaksi toisistaan. Sen pitäisi olla arvo sinänsä, että ihmiset ovat tyytyväisiä työssään. Vuonna 2002 vain 13 prosenttia yhdysvaltalaisista uskoi, että yhtiöt palvelevat yhteistä hyvää. Yrityksistä on tullut rahantekokoneita, joissa leikataan tarpeen tullen henkilöstöä, myydään parhaat palat pois, keinotellaan, johtajille laukeavat optiot oikeaan aikaan ja sijoitusneuvojat saavat oman osansa. Hyvinvointi jakautuu kahtia. Valtion yritykset ja hyvinvointipalvelut alkavat rapautua. Vuosina oltiin kaikkialla länsimaissa jo lamatunnelmassa ja vähitellen valtiota alettiin pitää ongelmien syynä eikä ratkaisijana, kuten aiemmin. Siltala ymmärtää Ilmailulaitoksen tapaisten valtion liikelaitosten roolin hyvin. Hän peilaa sitä historian kautta luvulla kapitalismin eteneminen pysähtyi, kun sijoittajat olivat siirtyneet osakekeinotteluun. Kasvu seisahtui, ulkomaankauppa lakkasi ja työttömyys levisi. Valtiollinen kulutus käynnisti talouden, ja valtionyhtiöitä käytettiin uusien teollisuudenalojen luomiseen Englannissa, Ranskassa, Italiassa ja Suomessa. Kaikkien asioiden hoitoa ei voi eikä kannata muutenkaan siirtää yksityisille yrityksille. Tuotantotaloudellinen ajattelu ei vain yksinkertaisesti sovi esimerkiksi päiväkoteihin ja sairaaloihin, jotka eivät tee taloudellista tulosta vaan kohtaavat yksilöllisesti ihmisiä. Niitä pitää mitata vaikuttavuudella eikä tuotolla. Nyt tämä läksy on unohdettu ja monet julkisen talouden yksiköt, kuten sairaalat, ovat muuttuneet mekaanisiksi tulosyksiköiksi. Sen seurauksena hoitokodit muuttuvat epäinhimillisiksi ihmisten säilömöiksi ja mummot ahdetaan siivouskomeroihin, kun he eivät mahdu enää sairaalan käytäville. ET-lehden teettämässä arvo- ja asennetutkimuksessa 45 % yli 45-vuotiaista oli miettinyt, miten voisi vapautua työelämästä: matkoille, mökille, etelään, maalle. Tuottavan työn määritelmä tarkoittaa lisäarvon tuottamista sijoitetulle pääomalle. Tästä seuraa tulosvastuu, joka ajaa myös työntekijät ahtaalle prosenttia työssäkäyvistä kokee työn iloa ja valittaa samaan aikaan kiirettä. Siltala onkin vakuuttunut siitä, että ihmiset rakastavat työtään, mutta eivät kestä mikään ei riitä -tunnelmaa, jossa on juostava pysyäkseen paikallaan. Ihminen kaipaa rajoja ja taukoa, mutta tämä sotii pääoman eksponentiaalisen kasvun tavoitetta vastaan. Vähitellen ihmiset pakenevat ristiriitaa varhaiseläkkeelle. Jos ihminen ei voi koskaan kokea tehneensä riittävästi ja olla itseensä tyytyväinen, hän uupuu. Työ väsyttää. Kovasti. Varmasti se johtuu ikääntymisestä, mutta se johtuu myös siitä työn mielekkyyden, tarkoituksen hukkumisesta kaikenmaailman tulosanalyyseihin ja barometreihin. 14

15 Siltala sanoo, että puitteita huonontavat liiallisen tulosvastuun lisäksi esimerkiksi epäreilu johtaminen, huono työilmapiiri ja epävarmuus tulevaisuudesta. Vaikka vielä 1980-luvulla oltiin sitä mieltä, että työntekijät on hyvä pitää pelossa, nykyään jo tiedetään, että riistolla ei saa aikaan hyvää tulosta. Siltala kuvaa, miten palkkatyössä työntekijä on perinteisesti saanut vastuun ottamisestaan palkkioksi lisää vapautta ja juuri se on motivoinut. Nyt, kun itse hallittu joustovara viedään läpivalaisemalla, mittaamalla ja tulosvastuuttamalla ihmisten reviirit, työntekijöiltä on viety toivo. Elämme uudenlaisessa feodalismissa, jossa luova luokka ei hyödy ahkeroinnistaan mitään ja voi valita ainoastaan sen, lähteekö pois vai jääkö eikä aina sitäkään. Raha alistaa kaiken muun vain välineeksi rahan saamista varten. Tavallinen suomalainen ei kuitenkaan tee työtä tehostaakseen sijoitusten kiertoa vaan päinvastoin päästäkseen pois hallitsemattomien mahtien armoilta. Keskiluokan menestysresepti, tämän päivän tarpeentyydytyksestä luopuminen huomisen vapauden hyväksi, ei enää pelaa. Pääoma katoaa jollei se lisäänny. Tätä ei tavallinen pulliainen tajua. Hän ajattelee, että kun omistusasunto on maksettu, voi minimoida tulot, vähentää työn tekemistä ja siirtyä vihdoinkin tekemään niitä asioita, joita haluaa, toteuttamaan itseään. Mutta koska pääoma halutaan pitää likvidinä, liikkuvana ja rahan arvo säilyy vain vaihtamalla, ei tätä voida sallia ihmisille. Siltalan mukaan verotuksen painopistettä ollaan kovaa vauhtia siirtämässä kiinteisiin kohteisiin. Asuntoinvestointien ajatellaan vieneen resursseja tuottamattomaan ja hidastaneen lisäksi talouden kasvua. Suomalaisten suosimat matalakorkoiset käyttelytilit laitettiin jo verolle. Makaavan omaisuuden verottamisen johdonmukainen viesti on, että saavutetulle tasolle ei saa pysähtyä vaan aina on kasvettava Muuten menettää kaiken. Tässä pääoma törmää talouskäyttäytymisen psykologiaan: saavutettujen etujen menettäminen kirpaisee paljon enemmän kuin tilaisuus voittaa uutta elähdyttää siksi ihmiset enimmäkseen kaihtavat riskejä. Talouden kannalta tehottomat ja köyhät ovat ylijäämäväestöä, mutta voiko valtio irtisanoa kansalaisiaan? Kiristyvän niskalenkin merkkejä on jo ilmassa. Tulossa ovat jo usean sukupolven asuntolainat ja henkilökohtaiset eläketilit, joista jokainen on itse vastuussa. Pääomaa ei enää saada edes perintönä, koska vanhuksen säästöt kuluvat hänen vanhainkotimaksuihinsa, kun hyvinvointipalvelut ajetaan alas ja kaikki pitääkin maksaa omasta pussista. Kuka tästä kaikesta sitten on hyötynyt? Tilastokeskuksen mukaan ylin promille, joilla on pääoma- ja optimituloja. Palkkatulojen nousuaikaa taas oli 1970-luku. Kaikkien maiden proletaarit.relatkaa! Siltala sanoo, että parhaillaan on menossa maaninen eteenpäin kaatuminen, jossa eliitti yrittää epätoivoisesti rahastaa omansa ulos ennen kuin kupla puhkeaa. Taloudellinen edistys ei tunnetusti itke ihmisuhreja. Eliitti väittää sitkeästi, että kansa on vain tarrautunut menneeseen, mutta eliitti ei voi lohkoa väitteellään pois sitä tosiasiaa, että ihmiset kokevat epäreiluutta, monet väsyvät ja hyvinvointipalvelut sortuvat. Siltala sanoo eliitin käyttävän aseenaan TINA-ajattelua (There is no alternative, ei ole vaihtoehtoja). 15

16 Väitetään, että varallisuus ja vapaa-aika ovat keskimäärin lisääntyneet. Sen takana on kuitenkin se tosiasia, että samaan aikaan kun työttömillä on liikaa aikaa, toiset ovat ylityöllistettyjä. Ja samaan aikaan kun osalla ei ole rahaa, toiset käärivät mahtavat pääomatuotot. Tuleehan siitä keskiarvoksi varallisuuden ja vapaa-ajan kasvaminen, Siltala naurahtaa. Minua on syytetty kyynisyydestä, mutta eivätkö todella kyynisiä ole ne, jotka sanovat, että ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua kovenevaan olemassaolotaisteluun ennätysmäisen vaurauden keskellä. Länsimaissa ulkomaankaupan osuus bruttokansantuotteesta ja pääomavienti olivat vuoden 1870 jälkeen alimmillaan hyvinvointivaltion parhaina vuosikymmeninä ja 1970-luvuilla. Mitä tapahtuu, kun pääoma pakenee veroja ja veronmaksajia on tulevaisuudessa entistä vähemmän? Siltala kysyy ja lisää, että ulkomaan kauppakaan ei voi toimia talouden veturina ja kaiken hyvän lähteenä. Siltalan mukaan haasteena onkin saada raha kiertämään kotimaassa, jotta se toisi lisää työpaikkoja. Jos Länsimaissa siirrytään kohti kotimarkkinataloutta ja hokema Emme voi elää täällä vain toistemme paitoja pesemällä muuttuu muotoon Elämme täällä toistemme paitoja pesemällä, voivat asiat muuttua. Kasvu on siirtynyt tavaramarkkinoilta hoitoalalle. Siltalan mukaan tulevaisuuden yritys voisi olla verkottunut pienyritys, joka saisi suurtuotantoetuja yhteismarkkinoinnin ja yhteisostojen kautta. Luova luokka voisi löytyä tulevaisuudessa käsityöläisistä. Sitä myötä myös työn hallinta voisi palata takaisin työntekijöille. Esimerkiksi korjausrakentajan työn arvo nousee. Ehkä tällainen kehitys voisi johtaa myös osuuskuntien uuteen tuloon. Entä jos työn ensisijaisena tuottona pidettäisiinkin tasapainoa ja elämän hallintaa, ei vertailukelpoista tuottoa? Tutkija toivoo, että yhteiskuntien ei tarvitsisi ajautua vastakohtien kärjistymiseen ja sitä kautta jopa sotaan asti. Olisi jo aika huomata, että talouden logiikka on ulotettu alueille, joille se ei kuulu. Markkinoiden ja valtion tulisi taas alkaa toimia yhdessä. Hoivatyö pitäisi sisällyttää bruttokansantuotteeseen, eikä ajatella että sosiaalitantta vain loisii yritysten kupeessa verta imien kuin iso punkki. Siltala uskoo, että pääomaliikkeiden säätely voisi palauttaa enemmistön vaikutuksen omaan kohtaloonsa. Pahoinvointi johtuu toivon menetyksestä, ei työstä. Jos ihminen uskoo voivansa parantaa omaa ja läheistensä asemaa työllään, hän jaksaa joskus ponnistella kovastikin. Kyllä ihmisen perimmäinen motiivi on kontrolloida asioita, joita hänelle tapahtuu, ja pyrkiä pois mielivallan armoilta. Hassua muuten, että tuhlaamme kotiemme entisöintiin ja kunnostukseen niin paljon enemmän aikaa kuin vanhempamme, vaikka ehdimme viettää kotona niin vähän aikaa, koska meidän pitää ansaita hiki hatussa rahaa ranskalaisiin kromihanoihin ja tammiparketteihin. Tuntuu kuin kodista olisi tullut kulissi näytelmälle, josta toivomme joskus saavamme pääosan halogeenispotit ovat aina päällä, odottamassa, milloin elämä alkaa. 16

17 Teksti: Nina Pinjola Valokuvat: Marja Helander ja Puolustusvoimat Miehittämättömät lennot tulevat Voisitko kuvitella uskaltautuvasi lennolle, jota ohjaa ihmisen sijasta kone? Kuulostaa science fictionilta, mutta on lähivuosikymmeninä luultavasti jo arkipäivää. Kehitystä nopeuttaa osaltaan Suomen Kemijärvelle suunnitteilla oleva testilentopaikka. Tampereen kaupungissa, hieman ydinkeskustan ulkopuolella, Messukylän teollisuusalueen rauta-aitojen sisäpuolella huolletaan omituisen näköistä härveliä. Maastonvihreä armeijan ajopeli on avannut metalliset siipensä aivan kuin kovakuoriainen, ja esiin on paljastunut ohjauslaitteisto. Sen yläpuolella jonkinlainen kelkka liukuu lavalla edestakaisin keltaisen hihnan vetämänä. Tässä määräaikaishuolletaan miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustaa, toimitusjohtaja Juha Moisio tamperelaisesta laukaisualustoja valmistavasta Robonic-yrityksestä selvittää. Hänen vieressään touhua seuraa liiketoiminnan kehityspäällikkö Jarmo Tuukkanen Instrumentointi Oy:stä. Miehittämättömien ilma-alusten käytön uskotaan yleistyvän ensimmäisenä lentorahdin kuljetuksessa. Kuvassa määräaikaishuolletaan miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustaa lokakuussa

18 Ranger tehtävälennollaan, jonka toiminta-aika voi olla jopa viisi tuntia. Miehittämättömien ilma-alusten laukaisualusta on eräänlainen katapultti, joka antaa kiloiselle ilma-alukselle sekuntimetrin lähtönopeuden. Laite toimii mallista riippuen joko typellä tai paineilmalla, Moisio selvittää. Moisio ja Tuukkanen ovat sitä harvalukuista joukkoa Suomessa, joka tietää, missä pisteessä miehittämättömien ilma-alusten kehittelyssä ollaan juuri nyt. Vaikka tiede-elokuvissa koneet ovatkin ohjanneet lentokoneita ja erilaisia ilma-aluksia jo vuosien ajan, ja arkielämässäkin monet junat ja metrot jo liikkuvat ilman kuljettajia, oikeat miehittämättömät ilma-alukset eli UAV:t (Unmanned Aerial Vehicle) ovat saaneet kehittyä kaikessa hiljaisuudessa. Tämä on vielä yllättävän pienten piirien touhua, Moisio ja Tuukkanen toteavat ja ynnäävät, että vakavasti otettavia toimijoita on alalla maailmanlaajuisestikin laskien vain noin kaksikymmentä. Siitä huolimatta, että miehittämättömien ilma-alusten tulo siviilikäyttöön on tiedostettu jo kymmenen vuotta sitten. Jarmo Tuukkanen Instrumentointi Oy:stä ja Juha Moisio Robonic Oy:stä. TESTILENTOPAIKKA SUOMEEN Tuukkanen vetää Puolustusvoimien miehittämättömiin ilma-aluksiin liittyvää teknologiaohjelmaa. Hän kertoo, että ensimmäisenä miehittämättömät ilma-alukset ottivat operatiiviseen käyttöön israelilaiset vuonna He olivat kehittäneet ensimmäisen ilmassa lentävän näkevän silmän. Nykyään miehittämättömiä lentotiedustelujärjestelmiä on jo käytössä monissa maissa. Suomalaiset ovat seuranneet tiiviisti alan kehitystä ja Puolustusvoimat on operoinut miehittämättömillä ilmaaluksilla jo vuodesta Moision ja Tuukkasen mukaan tiukimmin alan kärjessä ovat israelilaiset ja amerikkalaiset. Eurooppalaisia vahvoja pelureita ovat Ranska, Saksa, Ruotsi ja Italia, jotka panostavat ilmailuteollisuuteen vahvasti. Suomi seuraa siviili-ilmailun puolella vahvasti perässä, sillä Robonic suunnittelee miehittämättömien ilma-alusten testilentojen aloittamista Kemijärvellä. Ensimmäiset testilennot lennetään todennäköisesti jo ensi kesänä, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Päätin laittaa toimeksi, kun tarpeeksi moni järjestelmätoimittaja oli kysellyt minulta, että eikö Suomeen voisi päästä testaamaan ja Pariisin ilmailunäyttelyyn liittyvässä konferenssissakin miehittämättömistä lennoista puhuttiin jo muodossa KUN eikä JOS. Kemijärven lentokentältä löytyi oiva testipaikka ja Kemijärven kaupunkikin on uudesta hankkeesta innoissaan, Moisio kertoo tyytyväisenä. Miehittämättömien ilma-alusten laukaisualusta on eräänlainen katapultti. 18

19 ILMAILULAITOS VALVOO ILMATILAN KÄYTTÖÄ Ilmailulaitoksella miehittämättömiin lentoihin liittyvää yhteydenottoa oli jo osattu odotella. Tiesimme, että oli vain ajan kysymys, milloin meilläkin aloitetaan UAV-lennot muidenkin kuin Puolustusvoimien toimesta, apulaisosastopäällikkö Matts-Anders Nyberg Ilmailulaitoksen ilmaliikenteen hallinta -yksiköstä sanoo. Voidakseen tehdä testilentoja Robonic tarvitsee lentolupien lisäksi käyttöönsä riittävästi ilmatilaa. Suomessa ilmatilan käytöstä vastaa Ilmailulaitos valtion liikelaitoksena. Ilmailulaitoksen lennonvarmistusjärjestelmä palvelee sekä siviili- että sotilasilmailua sovittaen niiden tarpeet yhteen. Nyt palapeliin on liitettävä osaksi vielä miehittämättömien ilma-alusten testilennot niin, että ne eivät häiritse tai vaaranna muuta ilmaliikennettä. Nybergin mukaan tämä varmistetaan rajaamalla testaustoiminta tietylle, suojatulle alueelle, joka määritellään tarkasti etukäteen. Tällä alueella ei lennä testiaikana muuta liikennettä. UAV-lennot tarvitsevat halkaisijaltaan vähintään 20 kilometrin ja enimmillään jopa 100 kilometrin etäisyydelle lentokentästä ulottuvan ilmatilan. Muissa maissa ilmatilaa saattaa olla hallinnoimassa useita eri tahoja. Silloin eri tarpeiden yhdistäminen on vaikeampaa ja monimutkaisempaa. Meillä kaikki hoituu yhdestä paikasta, Nyberg valottaa. Ilmailulaitos ei suoraan hyödy testilennoista mitään, mutta haluamme olla osaltamme mukana luomassa edellytyksiä ilmailun kehitykselle. TURVALLISUUS VARMISTETTAVA Kemijärven testialue on tarkoitus määritellä vaara-alueeksi Ilmailulaitoksen julkaisemaan, lentäjille tarkoitettuun Ilmailukäsikirja AIP:hen. Sen jälkeen testialue on helppo aktivoida tarvittaessa käyttöön. Valvottu ilmatila, jossa reittikoneet liikennöivät, alkaa kolmen kilometrin korkeudesta. Ilma-alusten testitoiminta tapahtuu pääsääntöisesti sen alapuolella, joten vaaratilanteiden mahdollisuus on pieni. Kemijärven alueella ei ole reittiliikennettä, joten se on ilmatilan hallintamielessä testilennoille erittäin sopiva paikka, Nyberg korostaa. Euroopassa miehittämättömien lentojen testialueita on vähän, ja vilkkaasti liikennöidyn Keski-Euroopan alueelle niitä olisikin hankala tehdä. Ilmatila on yksinkertaisesti liian ruuhkainen. Kemijärven uudelle alueelle luulisi siis löytyvän käyttöä. Testilentoja on erilaisia, on rasituskokeita, lento-ominaisuuksien testaamista ja esimerkiksi sääkokeita. Suomen jäätävät olosuhteet antavat mahdollisuuden myös testeihin arktisissa olosuhteissa. Meillä on täällä kylmäosaamista, joka puuttuu muualta Euroopasta. Ilma-alus lentää testialueella oman ohjelmansa mukaisesti esimerkiksi ympyrää, ravirataa, kuten Moisio asian hauskasti ilmaisee. Testilennot päättyvät joko ilma-aluksen laskeutumiseen kiitotielle tai vaihtoehtoisesti kone leijailee alas taivaalta laskuvarjon varassa. MONIA KÄYTTÖTARKOITUKSIA Ensimmäisenä miehittämättömien lentojen uskotaan yleistyvän rahtikuljetuksissa. Esimerkiksi joku Pohjois-Suomen lentoasema voisi toimia hub:na, kauttakulkuasemana, itään tai Pohjoisnavan yli Pohjois-Amerikkaan lennettävälle rahdille, Moisio arvelee. Pistokoesoitot pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy:öön ja DHL Suomeen osoittavat, että aivan lähitulevaisuutta miehittämättömät lennot eivät rahtipuolella vielä ole: Mikä ilma-alus? TNT Suomi Oy:n toimitusjohtaja Kenneth Palmgren ihmettelee puhelimeen. Saatuaan lyhyen selvityksen asiasta, hän kuitenkin innostuu. Kuulostaa kiehtovalta konseptilta. Heti tulee mieleen, että miehittämättömät lennot sopisivat etenkin avustuslentoihin kriisialueille. Ja kyllä rahdin kuljettamisessakin miehittämättömille lennoille olisi varmaan käyttöä. Rahdin lisäksi miehittämättömille lennoille on kaavailtu lukuisia eri käyttötarkoituksia: Öljyn ja mineraalien etsintä, rajanvalvonta, poliisin toiminnassa avustaminen, palo- ja pelastustöissä auttaminen, ympäristönsuojelulliset lennot, Moisio ja Tuukkanen luettelevat kilvan ja huomauttavat samalla, että miehittämättömät lennot eivät kilpaile miehitettyjen kanssa, vaan pikemminkin täydentävät niitä. Moisio huomauttaa, että miehittämättömät lennot sopivat erityisen hyvin niin sanottuihin Dull-Dirty-Dangerous-töihin eli tehtäviin, jotka ovat joko uuvuttavan tylsiä ja pitkäveteisiä, likaisia tai vaarallisia. Siis kaikkiin niihin tehtäviin, joihin ei haluta lähettää ihmisiä. Esimerkiksi ydinräjähdyksen jälkeiseen radioaktiiviseen pilveen ei tarvitsisi lähettää ihmisten lentämiä lentokoneita keräämään näytteitä, kun työn hoitaisi miehittämätön ilma-alus. Milloin miehittämättömät lennot sitten yleistyvät? Sen jälkeen kun keksitään vuorenvarma sence and avoid -järjestelmä eli törmäyksenesto, miehittämättömät lennot tulevat lentämään miehitettyjen lentojen seassa. Teknologiset ratkaisut ovat aivan kivenheiton päässä, nyt kysymys on enää ihmisen päässä olevista esteistä, Tuukkanen ja Moisio kuvaavat. Uskaltaisitko sinä lennolle, jos koneen ohjaimissa ei ole ihmistä? Hyvä kysymys. 19

20 Teksti: Marja Hakola Kuvat: Marja Helander elpotusta HHelsinki-Vantaan lähtöruuhkiin Sujuva ja joustava lähtöselvitys on toivottavaa niin matkustajan, lentoaseman kuin lentoyhtiön kannalta. Antaahan se matkustajalle miellyttävän tunteen siitä, että matka on alkanut hyvin. Lentoasemalla ollaan tyytyväisiä, kun lähtöselvityksestä nopeasti suoriutuneilla matkustajilla on aikaa nauttia lentoaseman kaupallisista palveluista. Lentoyhtiö puolestaan iloitsee, kun kone pääsee lähtemään aikataulun mukaisesti. 20

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennokit Lennokkiurheilu on ilmailun monipuolinen laji. Vaihtoehtoja riittää vapaastilentävistä siima- ja radio-ohjattaviin. Monet ilmailijat ovat aloittaneet harrastuksensa

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus

Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntojen hinnoista ja varsinkin niiden nousemisesta keskustellaan Suomessa ajoittain vilkkaasti. Asuntojen tilastohintojen nousu herättää välillä epäluuloa

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä

Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä lauri.i.niskanen@gmail.com 2016-11-15 1 Työhistoria-viidellä-pointilla LinkedIn: Lauri Niskanen, Email: lauri.i.niskanen@gmail.com Big Data tuotteen ohjelmistoarkkitehti

Lisätiedot

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS 2009 2013 TARKASTELU ONNETTOMUUSTILASTOISTA LAPISSA Mukana liikenneviraston ylläpitämään onnettomuusrekisteriin kirjatut onnettomuudet Tilastollisesti

Lisätiedot

Tärkeimmät palvelut hakutulosten kärjessä CASE MM-KONEURAKOINTI

Tärkeimmät palvelut hakutulosten kärjessä CASE MM-KONEURAKOINTI Tärkeimmät palvelut hakutulosten kärjessä CASE MM-KONEURAKOINTI Toimiala: Rakennuspaikan valmistelutyöt Yritys: MM-Koneurakointi Oy Olen saanut rahoilleni vastinetta ja olen tyytyväinen yhteistyöhön 45

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

1. pääministeri - Mari Kiviniemi tavata sunnuntai lyhyesti - Kiina pääministeri - Wen Jiabao

1. pääministeri - Mari Kiviniemi tavata sunnuntai lyhyesti - Kiina pääministeri - Wen Jiabao LAUSETYYPPIEN PIKAKERTAUS TEE LAUSE 1. pääministeri - Mari Kiviniemi tavata sunnuntai lyhyesti - Kiina pääministeri - Wen Jiabao Shanghai - vierailu yhteys 2. Yhdysvallat - avaruushallinto Nasa pitää torstai

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM NYT TIEDÄT. Nyt tiedät, mitä koneellesi kuuluu. Tarkka, ajantasainen tieto koneesi sijainnista, käytöstä ja kunnosta tehostaa toimintaasi ja pienentää

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / ESPANJA SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot