2 / iitotie I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 / 2 0 0 5. iitotie I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I"

Transkriptio

1 K 2 / iitotie I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I

2 Kiitotie T ä s s ä n u m e r o s s a 3 Päätoimittajalta 4 Samuli Haapasalosta Ilmailulaitoksen uusi pääjohtaja 8 Sääpalvelu tarjoaa tietoa 12 Tutkija Juha Siltala: Meneillään uupumiskilpailun ihmiskoe 17 Miehittämättömät lennot 20 Helpotusta Helsinki-Vantaan lähtöruuhkiin 22 Charterlentojen kohteena lumoava Lappi 26 Taiteilija Tuula Lehtinen ja taiteen tarkoitus 30 Tampere-Pirkkalan vauhti jatkuu 34 Pirkkala CLX kasvaa lentoaseman imussa 36 Kotimaista muotoilua Helsinki-Vantaalta 39 Tuoreita kukkia lentoasemalta Kiitotie Ilmailulaitoksen asiakaslehti 2/2005 ISSN Julkaisija ILMAILULAITOS PL 50, Vantaa puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Irmeli Paavola puh. (09) fax (09) Toimitus Nina Pinjola Mediafocus Oy Valokuvat Marja Helander ja Jyrki Komulainen Graafinen suunnittelu Päivi Vainionpää Linea Nera Oy Painopaikka Libris Oy 2

3 P ä ä t o i m i t t a j a l t a Tuttu mies ruorissa Ilmailulaitoksen ruoria on viime kuukaudet kääntänyt varatuomari Samuli Haapasalo, josta tuli laitoksen pääjohtaja edesmenneen Mikko Talvitien jälkeen 1. heinäkuuta. Haapasalo on Ilmailulaitokselle tuttu mies, olihan hän 90- luvun alussa liikelaitostumisen jälkeen kuusi vuotta laitoksen hallituksessa ja entisessä tehtävässään liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtajana aktiivisesti mukana toimialan liikelaitosten kehittämisessä. Ilmailusektori on Haapasalolle muutenkin tuttu. Hän oli mukana pitkään Finnairin hallituksessa ennen pääjohtajaksi nimittämistään. Ilmailulaitoksen pääjohtajuus on antanut Haapasalolle aivan uuden näkökulman ilmailuun ja samalla suuren myönteisen haasteen ja mahdollisuuden alan kehittämiseen. Edessä on entistä painokkaammin muun muassa kahden Ilmailulaitoksen tärkeän tehtävän yhteen sovittaminen: toisaalta Suomen elinkeinoelämän ja kansainvälisten yhteyksien sekä resurssien vahvistaminen ja toisaalta lentoliikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen yhdessä alan kansainvälisten järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Pääjohtaja Samuli Haapasalon ajatuksista lisää lehtemme haastattelussa. Lentosääpalvelu on turvallisuustekijä Yksi lentoliikenteen monista turvallisuustekijöistä on ammattimaisesti toimiva lentosääpalvelu. Lentokoneen lähtiessä matkaan lentäjä tarvitsee sekä lähtö- että määräkentän ja lisäksi varakenttien tarkat säätiedot, joita tarkennetaan lennon aikana saatavilla muuttuvilla tai uusilla tiedoilla. Ilmailulaitoksen lentoasemilla säätietoja kerää ja antaa lentosääpalvelu, joka edellyttää sääammattilaisilta tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Lentosääpalvelu hankkii Suomessa ajantasaiset säätietonsa lentoasemilta sekä mittareiden että ihmishavaintojen avulla. Kotimaista tietoa jaetaan ja vastaavasti kansainvälistä tietoa saadaan maailmanlaajuisen viesti- ja satelliittiverkon välityksellä. Ilmailulaitoksen päämeteorologi Ossi Korhosen mukaan sääilmiöt vaikuttavat enemmän lentosäähän kuin maa- tai merisäähän. Lentosäässä näkyvyys- ja tuulitiedot ovat tärkeämpiä, ja tuulitietojen on oltava tarkempia. Lentäjä tarvitsee lähtiessään muun muassa karttatiedot, joista ilmenevät tuulet, lämpötilat, turbulenssit, säärintamat ja jäätäminen reitillä. Liikenneilmailussa suoraan sääoloihin liittyvät onnettomuudet ovat suhteellisen harvinaisia. Enemmän tietoa lentosääpalvelusta lehtemme sisäsivuilla. 3

4 4

5 Tutussa tahdissa, Teksti: Marja Hakola Kuvat: Marja Helander Samuli Haapasalosta Ilmailulaitoksen uusi pääjohtaja uusin nuotein Samuli Haapasalo on luotsannut Ilmailulaitosta elokuun alusta lähtien. Kurssi on hyvä, ja organisaatiossa kaikki katsovat samaan suuntaan, iloitsee uusi pääjohtaja, joka silminnähden nauttii työstään ja sen mukana tulevista haasteista. Varatuomari Samuli Haapasalo seuraa tehtävässään keväällä auto-onnettomuudessa menehtynyttä Mikko Talvitietä. Päällimmäinen tunne, jota koin uutta työtä aloittaessani, oli velvollisuus: pääjohtaja Talvitien erinomainen työ velvoittaa jatkamaan ja ponnistelemaan samojen päämäärien eteen. Talvitien aikana rakennettiin laitoksen menestyksellinen infrastruktuuri ja palvelut, joita yhdessä koko henkilöstön kanssa lähdemme nyt kehittämään. 53-vuotiaalla Haapasalolla on hyvät eväät ohjata Ilmailulaitosta nopeasti muuttuvilla lentoliikennemarkkinoilla onhan hänellä takanaan parisenkymmentä vuotta liikenneja viestintäministeriössä, jossa hän keskittyi nimenomaan uuden liikelaitosmallin luomiseen Suomeen. Työni kautta tuli koko liikenne- ja viestintäsektori minulle tutuksi. Toimin myös vastaperustetun Ilmailulaitoksen hallituksen jäsenenä kuusi vuotta. Siitä kokemuksesta voin ammentaa paljon nykyisessä tehtävässäni, Haapasalo toteaa. Pitkä työrupeama Finnairin hallituksessa puolestaan antoi tilaisuuden tarkastella toimialaa lentoyhtiön näkökulmasta. Haapasalo luonnollisesti luopui jäsenyydestään heti pääjohtajaksi nimityksen jälkeen. ASKELEEN EDELLÄ Selkeäsanainen Samuli Haapasalo haluaa ilmaista Ilmailulaitoksen tehtävän yksiselitteisellä lauseella: tarjota matkustajille hyvät ja hyvin hoidetut lentoliikenneyhteydet. Kun lentoliikenteen rakenne ja palvelut ovat kunnossa, voidaan poistaa maantieteellinen etäisyys, joka vallitsee pienen ja pohjoisen Suomen ja muun maailman välillä. Siksi näen, että Helsinki-Vantaan kehittäminen nimenomaan gateway-lentoasemana on tärkeää. 5

6 Pääjohtaja innostuu kertomaan Helsinki-Vantaan Aasian liikenteestä, joka on sujunut sekä Ilmailulaitoksen että lentoyhtiön kannalta vähintäänkin odotusten mukaisesti. Helsingistä on muodostunut keskeinen portti idästä Eurooppaan ja Amerikkaan matkaaville. Samanaikaisesti voidaan suomalaisille yrityksille ja elinkeinoelämälle tarjota nopeat yhteydet Aasian kasvaville markkinoille. Nykyisessä pysyvässä kilpailutilanteessa meidän on entistä paremmin tiedostettava asiakkaiden tarpeet, reagoitava niihin nopeasti ja tehtävä investointipäätökset riittävän ajoissa. Muuttuvissa tilanteissa Ilmailulaitos ei saa olla se tekijä, joka on esteenä suomalaisen liiketoiminnan kehittymiselle. Ajan tasalla pysyminen vaatii Haapasalon mukaan Ilmailulaitokselta innovatiivista otetta, aktiivista tiedonkeruuta ja asioihin perehtymistä. Meidän on kyettävä itsenäisesti analysoimaan toimialan kehitystä oltava askeleen edellä lentoyhtiöitäkin. YHTEINEN SUUNTA Helsinki-Vantaan rinnalla Ilmailulaitos jatkaa kotimaan kattavan lentoasemaverkoston ylläpitoa ja rakentamista. Parhaillaan laajennetaan Kittilän lentoasemaa kasvavien turistivirtojen tarpeisiin. Viimeisen viidentoista vuoden aikana Ilmailulaitos on investoinut voimakkaasti maakuntalentoasemiinsa. Panostamme niihin jatkossakin, niin säännöllisen reittiliikenteen kuin Lappiin suuntautuvan matkailun turvaamiseksi. Tässäkin kohtaa haluan tuoda esiin näkemyksemme, jonka mukaan alueellinen kehitys maassamme ei saa olla Ilmailulaitoksesta kiinni, Haapasalo painottaa. Pääjohtajan lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu käydä paikan päällä kaikilla 25 lentoasemalla ympäri maata. Jo tehtyjen tutustumiskäyntien perusteella Haapasalo on tyytyväinen näkemäänsä ja kokemaansa. Lentoasemillamme on omat erityispiirteensä. Vaikka ne ovat erikokoisia ja palveluiltaan erilaisia, olen vierailujeni aikana huomannut, että kaikilla vallitsee Ilmailulaitoksen oma henki. Henkilöstön kesken on hyvä työnteon meininki, ja kaikilla on nenä samaan suuntaan: töitä tehdään asiakkaan hyväksi. Ilmailulaitoksen arvoissa sanotaan, että asiakkaan hyöty on toimintamme kannustin. Tätä ajatusta haluan tuoda omassa työssäni esiin yhä painokkaammin. 6

7 VISIOT JA ARVOT ENNALLAAN Uusittua liikelaitoslakia sovelletaan Ilmailulaitoksessa vuoden 2006 alusta, jolloin viranomaistehtävät siirtyvät uudelle, erilliselle viranomaiselle. Haapasalon mukaan tämä ei paljoakaan muuta liikelaitoksen toimintaa, sillä viranomaistehtäviä on jo pitkään hoidettu omassa yksikössään. Ilmailulaitoksen rooli liiketoimintaa harjoittavana organisaationa korostuu ja selkiytyy muutoksen myötä, Haapasalo arvioi. Muista tulevaisuuden näkymistä Haapasalo kertoo avoimesti mutta muistuttaa, että investointeja tehdään aina kysynnän mukaan, kustannustehokkuutta unohtamatta. Investointien rahoitus hoidetaan, kuten tähänkin asti, tulorahoituksella ja lainanottoa säätelemällä. Helsinki-Vantaa kasvaa lähivuosina kahteen suuntaan, aivan konkreettisestikin: lisäkapasiteettia tarvitaan sekä Schengen- että non-schengen-liikenteen puolelle. Noin sadan miljoonan euron investointipakettiimme sisältyvät myös lähivuosina voimalla ja ryminällä tulevat elektroniset palvelut, esimerkiksi Helsinki-Vantaalle asennettavat uudet lentoyhtiöiden yhteiskäyttöön tulevat lähtöselvitysautomaatit. Ilmailulaitoksen arvoissa sanotaan, että asiakkaan hyöty on toimintamme kannustin. Tätä ajatusta haluan tuoda omassa työssäni esiin yhä painokkaammin. ILMAILULAITOKSEN IMAGO Pääjohtaja on Ilmailulaitoksen viestinviejä, Samuli Haapasalo sanoo ja toteaa olevansa valmis tähän tehtävään. Ministeriössä tehty työ antaa motivaatiota ja varmuutta lähteä johtamaan suurta liikelaitosta. Olen kokenut tänne tuloni lähes kutsumustehtävänä. Nautin työstäni ja viihdyn ilmailulaitoslaisten parissa. Olen myönteisesti yllättynyt siitä, miten hyvä työskentelyilmapiiri talossa vallitsee. Haapasalolla ei ole mitään sitä vastaan, että Ilmailulaitos tekisi itseään tunnetummaksi suuren yleisön keskuudessa. Hänen mielestään laitos on tehnyt suomalaisen yhteiskunnan hyväksi niin paljon, ja vielä lyhyellä aikavälillä, että ilmailulaitoslaisilla on täysi syy olla ylpeitä osaamisestaan ja organisaatiostaan. MUSIIKKIMIEHIÄ Samuli Haapasalo kokee uuden työnsä myös tilaisuutena kehittää itseään. Vapaa-aikana itsensä kehittäminen tarkoittaa Haapasalon kohdalla lentävien lintujen valokuvaamista ja klassisen musiikin kuuntelua. Aikoinaan viulua soittanut ja edelleen bassoa kuorossa laulava Haapasalo sanoo pitävänsä sekä hyvin vanhasta että hyvin uudesta klassisesta musiikista. Vaikka ilmailu sinänsä ei kuulu Haapasalon harrastuksiin, kertoo hän nauttivansa lentämisestä ja maisemien katsomisesta koneen ikkunasta. Lentäminen on musikaaliselle pääjohtajalle keino tavoittaa uudet maat ja kulttuurit nopeasti. 7

8 Teksti: Suvi Reijonen Valokuvat: Marja Helander Sääpalvelu tarjoaa tietoa ilmailijoille Lentäminen on päätösten tekemistä Ilmakehä on yllätyksiä täynnä: vastaan voi aina tulla myös odottamattomia sääoloja. Lentosäällä ei kuitenkaan ole vaikutusta lennon turvallisuuteen niin kauan, kun siihen osataan reagoida oikein. Lentosääpalvelu on avuksi päätösten tekemisessä, ja siitä saavat avun kaikki ilmailijat liikenne- ja sotilaslentäjistä laskuvarjohyppääjiin ja kuumailmapalloilijoihin asti. 8

9 Ilmailulaitoksen päämeteorologi Ossi Korhonen on seurannut säätä työkseen jo 30 vuoden ajan maalla, merellä ja ilmassa. Työskentelin aiemmin Ilmatieteen laitoksella, ja Merentutkimuslaitoksen Arandallakin ehdin seilata parin vuoden ajan. Ossin mukaan sääilmiöt vaikuttavat lentosäähän enemmän kuin maa- tai merisäähän. Lentosäässä näkyvyys- ja pilvitiedot ovat tärkeämpiä, ja myös tuulitietojen on oltava tarkempia. Turbulenssi eli pyörteinen ilmavirtaus, rakeiden esiintyminen, inversio eli lämmön voimakas nousu sekä tuulen muuttuminen matalalla eli windshear aiheuttavat varoituksen ainoastaan lentoliikenteessä. LENTOSÄÄPALVELU ON MAAILMANLAAJUINEN YHTEISÖ Lentosääpalvelu huolehtii säähavainnoista lentoasemilla. Apuna käytetään sekä automaattisia mittareita että ihmishavaintoja. Sääpalvelu ottaa myös vastaan säätietoa ja jakelee kotimaista tietoa globaalin viesti- ja satelliittiverkon välityksellä. Satelliitti sijaitsee päiväntasaajalla, ja meidän antennimme Helsinki-Vantaalla ja Tampereella osoittavat siihen suuntaan, Ossi havainnollistaa. Ilmailijoille annetaan myös lennonneuvontaa. Lentosäähavainnot ja -ennusteet saa soittamalla palvelunumeroon, teksti-tv:stä ja internetin sääpalvelun kautta. Meillä on yksi Euroopan hienoimpia nettisääpalveluita, Ossi kehaisee. Liikenne- ja sotilasilmailussa säätiedot hankitaan pääosin lentoaseman oman sääneuvonnan kautta. 9

10 Kaikissa maissa on suunnilleen samanlainen lentosääpalvelu, koska lentäjien on saatava helposti käsitettävää materiaalia maailman kaikissa kolkissa. Olen itse ollut kehitysyhteistyössä muun muassa Mosambikissa rakentamassa sikäläistä palvelua. Lentosään kanssa työskentelevät ovat mielestäni kansainvälisestikin katsoen hyvin motivoitunutta porukkaa. Tämä on lojaali yhteisö: asiantuntijat auttavat toisiaan, ja ongelmia ratkotaan yhdessä. SUOMEN LENTOSÄÄSSÄ ON OMAT PIIRTEENSÄ Suomen lentosäässä on omia erikoispiirteitä. Polaari-ilman rajavyöhykkeellä on paljon sumuja, ja lisäksi meillä on jäätäviä olosuhteita. Reippaat lumisateemme vaikuttavat kenttien kunnossapitoon. Esimerkiksi etelän maissa pääongelmana ovat ukkoset. Kun kone lähtee vaikkapa Helsinki-Vantaan lentoasemalta New Yorkia kohti, se saa evästykseksi lähtö- ja määräkentän senhetkiset lentosäähavainnot ja -ennusteet. Ne annetaan määräkentän lisäksi varakentästä, joita voi olla moniakin. Lisäksi lentäjä saa karttatiedot, joista käyvät ilmi muun muassa tuulet, lämpötilat, turbulenssit, säärintamat ja jäätäminen reitillä. Matkan aikana ohjaaja voi seurata tilanteen kehittymistä monitorinsa kautta. 10

11 TURVALLISUUS ON YKKÖNEN Lennonjohtajat tekevät päätökset laskeutumiskiitoteistä. Lentäjien harteilla taas on viime kädessä se, laskeudutaanko koneella vai ei. Normaalissa mittarilennossa lentäjän tehtävänä on seurata jäätämistä ja varoa ukkos- ja kuuropilviä, jotka voivat olla hyvin turbulentteja. Liikenneilmailussa matkustajien on oltava turvavöissä turbulenssin aikana, ja miehistön tehtävä on huolehtia etukäteen varoittamisesta. Lentäjän velvollisuus on myös viime kädessä määritellä, ovatko olosuhteet riittävät lentoonlähdölle tai laskeutumiselle. Tämä vaatii kokemusta ja tarkkuutta. Lentäjän on laskeutuessa tunnistettava riittävä määrä kohteita, jotka lentokentällä yleensä ovat lähestymis- ja kiitotievaloja. YLEISILMAILUSSA RISKIT KASVAVAT Ossi toteaa painokkaasti lentämisen olevan päätöksentekoa. Liikenneilmailussa proseduurit ovat tarkat, niitä on harjoiteltu, ja reitit lennetään mittarilentona. Sotilaslennot ovat lentäjille jo vaativampia, ja niissä riskit kasvavat. Yleisilmailussa voi sitten joutua matalalla koulutuksella aika hurjiin oloihin. Kokonaan ilman sääpalvelua on viitisenkymmentä yleisilmailukenttää Suomessa. Niitä kutsutaan myös korpikentiksi. Kun laskeudutaan miehittämättömälle lentokentälle, on lentäjän itse päätettävä, mistä laskee ja mihin laskee. Erityisesti näkölento-olosuhteissa päätöksenteon merkitys korostuu entisestään. SUMUT, TUULIMUUTOKSET JA JÄÄTÄMINEN OVAT VAIKEITA ENNUSTAA Lentäjien sääkoulutus kestää yksityislentojen paristakymmenestä tunnista liikennelentäjien reiluun sataan tuntiin, johon mahtuu jo koko meteorologian perusteet. Tyypillisiä sääoloja, jotka vaikuttavat lentämiseen, ovat ainakin sumut. Niiden ennustaminen on hyvin vaikeaa. Kiitotienäkyvyyttä on vaikea ennustaa riittävän tarkasti, ja se taas ratkaisee koneen laskeutumisen. Myös matalien pilvien ennustaminen on vaikeaa. Haastavaa on myös jäätäminen eli jään kertyminen koneeseen sekä pintatuulien voimakas muuttuminen. Kun paikalliset sääilmiöt ovat vain sadan kilometrin luokkaa laajuudeltaan, muutoksetkin ovat nopeita. SÄÄSTÄ JOHTUVAT ONNETTOMUUDET OVAT HARVINAISIA Liikenneilmailussa sääoloihin suoraan liittyvät onnettomuudet ovat harvinaisempia kuin ohjaajan virheestä tai teknisestä viasta johtuvat. Yleensä onnettomuudet ovat summa erilaisia asioita, joista sää voi olla yksi. Lennonvarmistus on sataprosenttisen turvallista vain, jos tuntiakaan ei lennetä. Ilmailu voi mielestäni olla liikennemuotona kuitenkin ylpeä siitä, että onnettomuuden todennäköisyys on todella pieni kuljettua matkaa kohti, Ossi Korhonen huomauttaa. 11

12 Teksti: Nina Pinjola Valokuvat: Jyrki Komulainen Lainaukset Juha Siltalan kirjasta: Työelämän huonontumisen lyhyt historia, Otava 2004 Juha Siltala piirtää ilmaan kuvaa työelämästä: Meneillään uupumiskilpailun ihmiskoe Tutkija Juha Siltala kertoi meille, mikä on tilanne tänään, täällä kotona: Suomessa työhön halutaan uudestaan leikin ja yhdessäolon piirteitä, ei vain voitontavoittelua. Kaksi kolmesta työntekijästä ottaisi mieluummin lisää aikaa kuin palkankorotuksen. Hakaniemen torilla vanha duunaripappa pysäyttää pyöräänsä taluttavan tutkija Juha Siltalan, taputtaa häntä olalle ja sanoo: Älä välitä, vaikka ne sua haukkuu sä oot hyvä mies! Sama kuulemma tapahtuu missä tahansa Siltala liikkuukin: monet tuntevat tutkijan sanoman omakseen. Eliitti ja päätoimittajat sen sijaan ovat todenneet, että kirja ei kerro siitä maailmasta, jonka he tuntevat. Totuus kuitenkin on, että tutkijan kirjaa Työelämän huonontumisen lyhyt historia on myyty jo kappaletta. Kirja oli peräti kolme kuukautta kirjakauppojen myyntitilastojen kärjessä ja sitä jonotetaan yhä kuukausia kirjastoissa. Myös niiden joukko on selvästi suuri, joiden mielestä tutkija on tavoittanut kirjassaan jotakin oleellista ajastamme. Laadullisilla hyvinvointimittareilla mitaten talouskasvu lakkasi jo 1970-luvun alussa tuottamasta automaattisesti hyvinvointia. Siltalan kirja avasi keskustelun viimeisen 30 vuoden aikana tapahtuneesta työelämän huononemisesta ja siitä on tarkoitus puhua nytkin. Haastateltavana Siltala on erikoinen mies: hän pudottelee työelämän historiaa armottomalla vauhdilla sekoittaen lauseisiinsa niin paljon talouden erikoissanastoa, vieraskielisiä termejä ja sivistyssanoja, että kuulijalla on perässä pysyminen. Mies on ilmiselvä kävelevä työelämäkohdan luku Ensyklopediasta. Tai ehkä paremminkin viisitoistaosainen kirjasarja. Mutta Siltalan monologi ei ole tylsää, sitä kuunnellessa saa myös nauraa, hyväntahtoista ja oivaltavaa naurua. Ihmiset suostuvat määräaikaisiin työsuhteisiin, kiristyneeseen kilpailuun ja pidempiin työviikkoihin, koska heitä roikotetaan kunnianhimon koukusta ja saadaan pitämään itseään erikoisena ja todistelemaan omia taitojaan. Kukaan ei enää suostu olemaan tavallinen, Siltala hymähtää ironisesti. Kukaan ei suostu olemaan äärellinen, rajallinen olento, vaan kaikkien pitää kaivautua kohti ääretöntä ja sisältää itsessään kaikki maailman matkat, urat ja menestys. Ei ihme, että olemme onnettomia ja perheet hajoavat. Parisuhteetkin kestävät vain niin kauan kuin niistä saadaan henkilökohtaista hyötyä. Tulosmittauksen näkökulma on hiipinyt kuin salaa myös yksityiselämän puolelle. Mutta aina ei ollut näin. Pääoman kannalta aivan erityisen laiskaksi arvosteltu 1980-luku oli Elinkeinoelämän valtuuskunnan säännöllisesti teettämän asennetutkimuksen mukaan suomalaisten onnellisinta aikaa. Palkkatyöläisten kulta-aikana luvuilla talouden päätuotteena pidettiin enemmistön turvallisuutta. Täystyöllisyys oli yhteiskuntarauhan ehto, ja kulutuskysyntä pyöritti taloutta: kestokulutushyödykkeitä kuten autoja, televisioita ja jääkaappeja hankittiin ahkerasti. Hyvinvointivaltio piti huolta ettei kenenkään toimeentulo jäänyt alle tietyn minimin. Suomessa tehtiin paljon nykyistä lyhyempiä työviikkoja, mutta pääoma makasi nykyajan näkökulmasta katsoen laiskana. 12

13 Kaikki se, mitä Ranskan vallankumouksesta lähtien on totuttu pitämään edistyksellisenä demokratia, tasa-arvo, ihmisoikeudet ovat saaneet tuomionsa kaupan esteinä, jäykkinä työmarkkinarakenteina tai holhouksena, tutkija Juha Siltalan kirjassa summataan. 13

14 Juuri, kun oli päästy kasvun makuun, talouskasvu alkoi 1990-luvulla taittua. Keinottelupaineessa yritysten ei ole auttanut muu kuin laihtua voittokoneiksi ja hylätä muut arvot. Hyvä kierre loppui kun markkinat saturoituivat (saavuttivat kyllästymispisteen), Siltala selittää. Viime aikoinakin yritykset ovat olleet voitollisia, mutta voitot ovat tulleet yrityskaupoista, saneerauksista ja finanssisijoituksista eivätkä kasvaneesta tavaroiden myynnistä. Teollisuuden yrityksiin sijoitetusta pääomasta on saatava koko ajan voittoa, joten jos kulutus ei kasva, on yrityksellä enää kolme mahdollisuutta saada voittoa: joko ostaa tuotteen valmistamiseen tarvittava työpanos halvemmalla, vähentää työssä olevien työntekijöiden määrää tai lisätä tuottavuuttaan toimintaansa tehostamalla. Jos rahan vaihtaisi tavaraan, se menettäisi arvonsa. Sen täytyy sijoitettaessa tuottaa. Niin kuin Jumala lopulta voi haluta vain itseään, raha haluaa rahaa. Tutkija sanoo, että talouden hyvää kierrettä ei ole odotuksista huolimatta enää syntynyt. Usko kuluttamiseen loppuu heti, kun asuntolainan korko nousee. Olemme päätyneet tilanteeseen, jossa vakinaisesti työssä olevat ovatkin vakinaisesti ylitöissä. Samaan aikaan määräaikaisissa työsuhteissa tai työttömänä oleva puskurityövoima odottelee, pääseekö se ylipäätään koskaan töihin tai saako koskaan vakituista työtä. Kaikki keskittyvät inflaation estämiseen eivätkä työllisyystilanteen parantamiseen. Tuotantotalous ei voi muuta kuin alistua finanssitaloudelle. Finanssitaloutta ilmentää kvartaalitalous, joka kilpailuttaa koko ajan tiimejä ja sitä myötä yksilöitä. Raha ei siedä rinnallaan muita jumalia vaan valvoo mustasukkaisesti, ettei kustannustehokkuutta uhrata muille päämäärille, vaikkapa työntekijöiden työssäjaksamiselle. Siltala selittää, että talouden tarkoituksena oli alun perin ihmisten tarpeiden tyydyttäminen. Se, että välttämättömät tuotteet voitiin tehdä ihmisiä varten. Mutta raha muuttui välineen sijasta päämääräksi ja nyt kaikki toiminta on benchmarkattava alan tuottavimpaan käytäntöön eli sille on saatava maksimituotto. Ongelmaksi muodostuu myös se, että omistus, johtajuus ja työnteko on eriytetty liiaksi toisistaan. Sen pitäisi olla arvo sinänsä, että ihmiset ovat tyytyväisiä työssään. Vuonna 2002 vain 13 prosenttia yhdysvaltalaisista uskoi, että yhtiöt palvelevat yhteistä hyvää. Yrityksistä on tullut rahantekokoneita, joissa leikataan tarpeen tullen henkilöstöä, myydään parhaat palat pois, keinotellaan, johtajille laukeavat optiot oikeaan aikaan ja sijoitusneuvojat saavat oman osansa. Hyvinvointi jakautuu kahtia. Valtion yritykset ja hyvinvointipalvelut alkavat rapautua. Vuosina oltiin kaikkialla länsimaissa jo lamatunnelmassa ja vähitellen valtiota alettiin pitää ongelmien syynä eikä ratkaisijana, kuten aiemmin. Siltala ymmärtää Ilmailulaitoksen tapaisten valtion liikelaitosten roolin hyvin. Hän peilaa sitä historian kautta luvulla kapitalismin eteneminen pysähtyi, kun sijoittajat olivat siirtyneet osakekeinotteluun. Kasvu seisahtui, ulkomaankauppa lakkasi ja työttömyys levisi. Valtiollinen kulutus käynnisti talouden, ja valtionyhtiöitä käytettiin uusien teollisuudenalojen luomiseen Englannissa, Ranskassa, Italiassa ja Suomessa. Kaikkien asioiden hoitoa ei voi eikä kannata muutenkaan siirtää yksityisille yrityksille. Tuotantotaloudellinen ajattelu ei vain yksinkertaisesti sovi esimerkiksi päiväkoteihin ja sairaaloihin, jotka eivät tee taloudellista tulosta vaan kohtaavat yksilöllisesti ihmisiä. Niitä pitää mitata vaikuttavuudella eikä tuotolla. Nyt tämä läksy on unohdettu ja monet julkisen talouden yksiköt, kuten sairaalat, ovat muuttuneet mekaanisiksi tulosyksiköiksi. Sen seurauksena hoitokodit muuttuvat epäinhimillisiksi ihmisten säilömöiksi ja mummot ahdetaan siivouskomeroihin, kun he eivät mahdu enää sairaalan käytäville. ET-lehden teettämässä arvo- ja asennetutkimuksessa 45 % yli 45-vuotiaista oli miettinyt, miten voisi vapautua työelämästä: matkoille, mökille, etelään, maalle. Tuottavan työn määritelmä tarkoittaa lisäarvon tuottamista sijoitetulle pääomalle. Tästä seuraa tulosvastuu, joka ajaa myös työntekijät ahtaalle prosenttia työssäkäyvistä kokee työn iloa ja valittaa samaan aikaan kiirettä. Siltala onkin vakuuttunut siitä, että ihmiset rakastavat työtään, mutta eivät kestä mikään ei riitä -tunnelmaa, jossa on juostava pysyäkseen paikallaan. Ihminen kaipaa rajoja ja taukoa, mutta tämä sotii pääoman eksponentiaalisen kasvun tavoitetta vastaan. Vähitellen ihmiset pakenevat ristiriitaa varhaiseläkkeelle. Jos ihminen ei voi koskaan kokea tehneensä riittävästi ja olla itseensä tyytyväinen, hän uupuu. Työ väsyttää. Kovasti. Varmasti se johtuu ikääntymisestä, mutta se johtuu myös siitä työn mielekkyyden, tarkoituksen hukkumisesta kaikenmaailman tulosanalyyseihin ja barometreihin. 14

15 Siltala sanoo, että puitteita huonontavat liiallisen tulosvastuun lisäksi esimerkiksi epäreilu johtaminen, huono työilmapiiri ja epävarmuus tulevaisuudesta. Vaikka vielä 1980-luvulla oltiin sitä mieltä, että työntekijät on hyvä pitää pelossa, nykyään jo tiedetään, että riistolla ei saa aikaan hyvää tulosta. Siltala kuvaa, miten palkkatyössä työntekijä on perinteisesti saanut vastuun ottamisestaan palkkioksi lisää vapautta ja juuri se on motivoinut. Nyt, kun itse hallittu joustovara viedään läpivalaisemalla, mittaamalla ja tulosvastuuttamalla ihmisten reviirit, työntekijöiltä on viety toivo. Elämme uudenlaisessa feodalismissa, jossa luova luokka ei hyödy ahkeroinnistaan mitään ja voi valita ainoastaan sen, lähteekö pois vai jääkö eikä aina sitäkään. Raha alistaa kaiken muun vain välineeksi rahan saamista varten. Tavallinen suomalainen ei kuitenkaan tee työtä tehostaakseen sijoitusten kiertoa vaan päinvastoin päästäkseen pois hallitsemattomien mahtien armoilta. Keskiluokan menestysresepti, tämän päivän tarpeentyydytyksestä luopuminen huomisen vapauden hyväksi, ei enää pelaa. Pääoma katoaa jollei se lisäänny. Tätä ei tavallinen pulliainen tajua. Hän ajattelee, että kun omistusasunto on maksettu, voi minimoida tulot, vähentää työn tekemistä ja siirtyä vihdoinkin tekemään niitä asioita, joita haluaa, toteuttamaan itseään. Mutta koska pääoma halutaan pitää likvidinä, liikkuvana ja rahan arvo säilyy vain vaihtamalla, ei tätä voida sallia ihmisille. Siltalan mukaan verotuksen painopistettä ollaan kovaa vauhtia siirtämässä kiinteisiin kohteisiin. Asuntoinvestointien ajatellaan vieneen resursseja tuottamattomaan ja hidastaneen lisäksi talouden kasvua. Suomalaisten suosimat matalakorkoiset käyttelytilit laitettiin jo verolle. Makaavan omaisuuden verottamisen johdonmukainen viesti on, että saavutetulle tasolle ei saa pysähtyä vaan aina on kasvettava Muuten menettää kaiken. Tässä pääoma törmää talouskäyttäytymisen psykologiaan: saavutettujen etujen menettäminen kirpaisee paljon enemmän kuin tilaisuus voittaa uutta elähdyttää siksi ihmiset enimmäkseen kaihtavat riskejä. Talouden kannalta tehottomat ja köyhät ovat ylijäämäväestöä, mutta voiko valtio irtisanoa kansalaisiaan? Kiristyvän niskalenkin merkkejä on jo ilmassa. Tulossa ovat jo usean sukupolven asuntolainat ja henkilökohtaiset eläketilit, joista jokainen on itse vastuussa. Pääomaa ei enää saada edes perintönä, koska vanhuksen säästöt kuluvat hänen vanhainkotimaksuihinsa, kun hyvinvointipalvelut ajetaan alas ja kaikki pitääkin maksaa omasta pussista. Kuka tästä kaikesta sitten on hyötynyt? Tilastokeskuksen mukaan ylin promille, joilla on pääoma- ja optimituloja. Palkkatulojen nousuaikaa taas oli 1970-luku. Kaikkien maiden proletaarit.relatkaa! Siltala sanoo, että parhaillaan on menossa maaninen eteenpäin kaatuminen, jossa eliitti yrittää epätoivoisesti rahastaa omansa ulos ennen kuin kupla puhkeaa. Taloudellinen edistys ei tunnetusti itke ihmisuhreja. Eliitti väittää sitkeästi, että kansa on vain tarrautunut menneeseen, mutta eliitti ei voi lohkoa väitteellään pois sitä tosiasiaa, että ihmiset kokevat epäreiluutta, monet väsyvät ja hyvinvointipalvelut sortuvat. Siltala sanoo eliitin käyttävän aseenaan TINA-ajattelua (There is no alternative, ei ole vaihtoehtoja). 15

16 Väitetään, että varallisuus ja vapaa-aika ovat keskimäärin lisääntyneet. Sen takana on kuitenkin se tosiasia, että samaan aikaan kun työttömillä on liikaa aikaa, toiset ovat ylityöllistettyjä. Ja samaan aikaan kun osalla ei ole rahaa, toiset käärivät mahtavat pääomatuotot. Tuleehan siitä keskiarvoksi varallisuuden ja vapaa-ajan kasvaminen, Siltala naurahtaa. Minua on syytetty kyynisyydestä, mutta eivätkö todella kyynisiä ole ne, jotka sanovat, että ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua kovenevaan olemassaolotaisteluun ennätysmäisen vaurauden keskellä. Länsimaissa ulkomaankaupan osuus bruttokansantuotteesta ja pääomavienti olivat vuoden 1870 jälkeen alimmillaan hyvinvointivaltion parhaina vuosikymmeninä ja 1970-luvuilla. Mitä tapahtuu, kun pääoma pakenee veroja ja veronmaksajia on tulevaisuudessa entistä vähemmän? Siltala kysyy ja lisää, että ulkomaan kauppakaan ei voi toimia talouden veturina ja kaiken hyvän lähteenä. Siltalan mukaan haasteena onkin saada raha kiertämään kotimaassa, jotta se toisi lisää työpaikkoja. Jos Länsimaissa siirrytään kohti kotimarkkinataloutta ja hokema Emme voi elää täällä vain toistemme paitoja pesemällä muuttuu muotoon Elämme täällä toistemme paitoja pesemällä, voivat asiat muuttua. Kasvu on siirtynyt tavaramarkkinoilta hoitoalalle. Siltalan mukaan tulevaisuuden yritys voisi olla verkottunut pienyritys, joka saisi suurtuotantoetuja yhteismarkkinoinnin ja yhteisostojen kautta. Luova luokka voisi löytyä tulevaisuudessa käsityöläisistä. Sitä myötä myös työn hallinta voisi palata takaisin työntekijöille. Esimerkiksi korjausrakentajan työn arvo nousee. Ehkä tällainen kehitys voisi johtaa myös osuuskuntien uuteen tuloon. Entä jos työn ensisijaisena tuottona pidettäisiinkin tasapainoa ja elämän hallintaa, ei vertailukelpoista tuottoa? Tutkija toivoo, että yhteiskuntien ei tarvitsisi ajautua vastakohtien kärjistymiseen ja sitä kautta jopa sotaan asti. Olisi jo aika huomata, että talouden logiikka on ulotettu alueille, joille se ei kuulu. Markkinoiden ja valtion tulisi taas alkaa toimia yhdessä. Hoivatyö pitäisi sisällyttää bruttokansantuotteeseen, eikä ajatella että sosiaalitantta vain loisii yritysten kupeessa verta imien kuin iso punkki. Siltala uskoo, että pääomaliikkeiden säätely voisi palauttaa enemmistön vaikutuksen omaan kohtaloonsa. Pahoinvointi johtuu toivon menetyksestä, ei työstä. Jos ihminen uskoo voivansa parantaa omaa ja läheistensä asemaa työllään, hän jaksaa joskus ponnistella kovastikin. Kyllä ihmisen perimmäinen motiivi on kontrolloida asioita, joita hänelle tapahtuu, ja pyrkiä pois mielivallan armoilta. Hassua muuten, että tuhlaamme kotiemme entisöintiin ja kunnostukseen niin paljon enemmän aikaa kuin vanhempamme, vaikka ehdimme viettää kotona niin vähän aikaa, koska meidän pitää ansaita hiki hatussa rahaa ranskalaisiin kromihanoihin ja tammiparketteihin. Tuntuu kuin kodista olisi tullut kulissi näytelmälle, josta toivomme joskus saavamme pääosan halogeenispotit ovat aina päällä, odottamassa, milloin elämä alkaa. 16

17 Teksti: Nina Pinjola Valokuvat: Marja Helander ja Puolustusvoimat Miehittämättömät lennot tulevat Voisitko kuvitella uskaltautuvasi lennolle, jota ohjaa ihmisen sijasta kone? Kuulostaa science fictionilta, mutta on lähivuosikymmeninä luultavasti jo arkipäivää. Kehitystä nopeuttaa osaltaan Suomen Kemijärvelle suunnitteilla oleva testilentopaikka. Tampereen kaupungissa, hieman ydinkeskustan ulkopuolella, Messukylän teollisuusalueen rauta-aitojen sisäpuolella huolletaan omituisen näköistä härveliä. Maastonvihreä armeijan ajopeli on avannut metalliset siipensä aivan kuin kovakuoriainen, ja esiin on paljastunut ohjauslaitteisto. Sen yläpuolella jonkinlainen kelkka liukuu lavalla edestakaisin keltaisen hihnan vetämänä. Tässä määräaikaishuolletaan miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustaa, toimitusjohtaja Juha Moisio tamperelaisesta laukaisualustoja valmistavasta Robonic-yrityksestä selvittää. Hänen vieressään touhua seuraa liiketoiminnan kehityspäällikkö Jarmo Tuukkanen Instrumentointi Oy:stä. Miehittämättömien ilma-alusten käytön uskotaan yleistyvän ensimmäisenä lentorahdin kuljetuksessa. Kuvassa määräaikaishuolletaan miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustaa lokakuussa

18 Ranger tehtävälennollaan, jonka toiminta-aika voi olla jopa viisi tuntia. Miehittämättömien ilma-alusten laukaisualusta on eräänlainen katapultti, joka antaa kiloiselle ilma-alukselle sekuntimetrin lähtönopeuden. Laite toimii mallista riippuen joko typellä tai paineilmalla, Moisio selvittää. Moisio ja Tuukkanen ovat sitä harvalukuista joukkoa Suomessa, joka tietää, missä pisteessä miehittämättömien ilma-alusten kehittelyssä ollaan juuri nyt. Vaikka tiede-elokuvissa koneet ovatkin ohjanneet lentokoneita ja erilaisia ilma-aluksia jo vuosien ajan, ja arkielämässäkin monet junat ja metrot jo liikkuvat ilman kuljettajia, oikeat miehittämättömät ilma-alukset eli UAV:t (Unmanned Aerial Vehicle) ovat saaneet kehittyä kaikessa hiljaisuudessa. Tämä on vielä yllättävän pienten piirien touhua, Moisio ja Tuukkanen toteavat ja ynnäävät, että vakavasti otettavia toimijoita on alalla maailmanlaajuisestikin laskien vain noin kaksikymmentä. Siitä huolimatta, että miehittämättömien ilma-alusten tulo siviilikäyttöön on tiedostettu jo kymmenen vuotta sitten. Jarmo Tuukkanen Instrumentointi Oy:stä ja Juha Moisio Robonic Oy:stä. TESTILENTOPAIKKA SUOMEEN Tuukkanen vetää Puolustusvoimien miehittämättömiin ilma-aluksiin liittyvää teknologiaohjelmaa. Hän kertoo, että ensimmäisenä miehittämättömät ilma-alukset ottivat operatiiviseen käyttöön israelilaiset vuonna He olivat kehittäneet ensimmäisen ilmassa lentävän näkevän silmän. Nykyään miehittämättömiä lentotiedustelujärjestelmiä on jo käytössä monissa maissa. Suomalaiset ovat seuranneet tiiviisti alan kehitystä ja Puolustusvoimat on operoinut miehittämättömillä ilmaaluksilla jo vuodesta Moision ja Tuukkasen mukaan tiukimmin alan kärjessä ovat israelilaiset ja amerikkalaiset. Eurooppalaisia vahvoja pelureita ovat Ranska, Saksa, Ruotsi ja Italia, jotka panostavat ilmailuteollisuuteen vahvasti. Suomi seuraa siviili-ilmailun puolella vahvasti perässä, sillä Robonic suunnittelee miehittämättömien ilma-alusten testilentojen aloittamista Kemijärvellä. Ensimmäiset testilennot lennetään todennäköisesti jo ensi kesänä, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Päätin laittaa toimeksi, kun tarpeeksi moni järjestelmätoimittaja oli kysellyt minulta, että eikö Suomeen voisi päästä testaamaan ja Pariisin ilmailunäyttelyyn liittyvässä konferenssissakin miehittämättömistä lennoista puhuttiin jo muodossa KUN eikä JOS. Kemijärven lentokentältä löytyi oiva testipaikka ja Kemijärven kaupunkikin on uudesta hankkeesta innoissaan, Moisio kertoo tyytyväisenä. Miehittämättömien ilma-alusten laukaisualusta on eräänlainen katapultti. 18

19 ILMAILULAITOS VALVOO ILMATILAN KÄYTTÖÄ Ilmailulaitoksella miehittämättömiin lentoihin liittyvää yhteydenottoa oli jo osattu odotella. Tiesimme, että oli vain ajan kysymys, milloin meilläkin aloitetaan UAV-lennot muidenkin kuin Puolustusvoimien toimesta, apulaisosastopäällikkö Matts-Anders Nyberg Ilmailulaitoksen ilmaliikenteen hallinta -yksiköstä sanoo. Voidakseen tehdä testilentoja Robonic tarvitsee lentolupien lisäksi käyttöönsä riittävästi ilmatilaa. Suomessa ilmatilan käytöstä vastaa Ilmailulaitos valtion liikelaitoksena. Ilmailulaitoksen lennonvarmistusjärjestelmä palvelee sekä siviili- että sotilasilmailua sovittaen niiden tarpeet yhteen. Nyt palapeliin on liitettävä osaksi vielä miehittämättömien ilma-alusten testilennot niin, että ne eivät häiritse tai vaaranna muuta ilmaliikennettä. Nybergin mukaan tämä varmistetaan rajaamalla testaustoiminta tietylle, suojatulle alueelle, joka määritellään tarkasti etukäteen. Tällä alueella ei lennä testiaikana muuta liikennettä. UAV-lennot tarvitsevat halkaisijaltaan vähintään 20 kilometrin ja enimmillään jopa 100 kilometrin etäisyydelle lentokentästä ulottuvan ilmatilan. Muissa maissa ilmatilaa saattaa olla hallinnoimassa useita eri tahoja. Silloin eri tarpeiden yhdistäminen on vaikeampaa ja monimutkaisempaa. Meillä kaikki hoituu yhdestä paikasta, Nyberg valottaa. Ilmailulaitos ei suoraan hyödy testilennoista mitään, mutta haluamme olla osaltamme mukana luomassa edellytyksiä ilmailun kehitykselle. TURVALLISUUS VARMISTETTAVA Kemijärven testialue on tarkoitus määritellä vaara-alueeksi Ilmailulaitoksen julkaisemaan, lentäjille tarkoitettuun Ilmailukäsikirja AIP:hen. Sen jälkeen testialue on helppo aktivoida tarvittaessa käyttöön. Valvottu ilmatila, jossa reittikoneet liikennöivät, alkaa kolmen kilometrin korkeudesta. Ilma-alusten testitoiminta tapahtuu pääsääntöisesti sen alapuolella, joten vaaratilanteiden mahdollisuus on pieni. Kemijärven alueella ei ole reittiliikennettä, joten se on ilmatilan hallintamielessä testilennoille erittäin sopiva paikka, Nyberg korostaa. Euroopassa miehittämättömien lentojen testialueita on vähän, ja vilkkaasti liikennöidyn Keski-Euroopan alueelle niitä olisikin hankala tehdä. Ilmatila on yksinkertaisesti liian ruuhkainen. Kemijärven uudelle alueelle luulisi siis löytyvän käyttöä. Testilentoja on erilaisia, on rasituskokeita, lento-ominaisuuksien testaamista ja esimerkiksi sääkokeita. Suomen jäätävät olosuhteet antavat mahdollisuuden myös testeihin arktisissa olosuhteissa. Meillä on täällä kylmäosaamista, joka puuttuu muualta Euroopasta. Ilma-alus lentää testialueella oman ohjelmansa mukaisesti esimerkiksi ympyrää, ravirataa, kuten Moisio asian hauskasti ilmaisee. Testilennot päättyvät joko ilma-aluksen laskeutumiseen kiitotielle tai vaihtoehtoisesti kone leijailee alas taivaalta laskuvarjon varassa. MONIA KÄYTTÖTARKOITUKSIA Ensimmäisenä miehittämättömien lentojen uskotaan yleistyvän rahtikuljetuksissa. Esimerkiksi joku Pohjois-Suomen lentoasema voisi toimia hub:na, kauttakulkuasemana, itään tai Pohjoisnavan yli Pohjois-Amerikkaan lennettävälle rahdille, Moisio arvelee. Pistokoesoitot pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy:öön ja DHL Suomeen osoittavat, että aivan lähitulevaisuutta miehittämättömät lennot eivät rahtipuolella vielä ole: Mikä ilma-alus? TNT Suomi Oy:n toimitusjohtaja Kenneth Palmgren ihmettelee puhelimeen. Saatuaan lyhyen selvityksen asiasta, hän kuitenkin innostuu. Kuulostaa kiehtovalta konseptilta. Heti tulee mieleen, että miehittämättömät lennot sopisivat etenkin avustuslentoihin kriisialueille. Ja kyllä rahdin kuljettamisessakin miehittämättömille lennoille olisi varmaan käyttöä. Rahdin lisäksi miehittämättömille lennoille on kaavailtu lukuisia eri käyttötarkoituksia: Öljyn ja mineraalien etsintä, rajanvalvonta, poliisin toiminnassa avustaminen, palo- ja pelastustöissä auttaminen, ympäristönsuojelulliset lennot, Moisio ja Tuukkanen luettelevat kilvan ja huomauttavat samalla, että miehittämättömät lennot eivät kilpaile miehitettyjen kanssa, vaan pikemminkin täydentävät niitä. Moisio huomauttaa, että miehittämättömät lennot sopivat erityisen hyvin niin sanottuihin Dull-Dirty-Dangerous-töihin eli tehtäviin, jotka ovat joko uuvuttavan tylsiä ja pitkäveteisiä, likaisia tai vaarallisia. Siis kaikkiin niihin tehtäviin, joihin ei haluta lähettää ihmisiä. Esimerkiksi ydinräjähdyksen jälkeiseen radioaktiiviseen pilveen ei tarvitsisi lähettää ihmisten lentämiä lentokoneita keräämään näytteitä, kun työn hoitaisi miehittämätön ilma-alus. Milloin miehittämättömät lennot sitten yleistyvät? Sen jälkeen kun keksitään vuorenvarma sence and avoid -järjestelmä eli törmäyksenesto, miehittämättömät lennot tulevat lentämään miehitettyjen lentojen seassa. Teknologiset ratkaisut ovat aivan kivenheiton päässä, nyt kysymys on enää ihmisen päässä olevista esteistä, Tuukkanen ja Moisio kuvaavat. Uskaltaisitko sinä lennolle, jos koneen ohjaimissa ei ole ihmistä? Hyvä kysymys. 19

20 Teksti: Marja Hakola Kuvat: Marja Helander elpotusta HHelsinki-Vantaan lähtöruuhkiin Sujuva ja joustava lähtöselvitys on toivottavaa niin matkustajan, lentoaseman kuin lentoyhtiön kannalta. Antaahan se matkustajalle miellyttävän tunteen siitä, että matka on alkanut hyvin. Lentoasemalla ollaan tyytyväisiä, kun lähtöselvityksestä nopeasti suoriutuneilla matkustajilla on aikaa nauttia lentoaseman kaupallisista palveluista. Lentoyhtiö puolestaan iloitsee, kun kone pääsee lähtemään aikataulun mukaisesti. 20

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 IBM Rational Summit Torstai 23.4.2009 Lentoyhtiö - vanha business täysin uudet haasteet Suurin haaste

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennokit Lennokkiurheilu on ilmailun monipuolinen laji. Vaihtoehtoja riittää vapaastilentävistä siima- ja radio-ohjattaviin. Monet ilmailijat ovat aloittaneet harrastuksensa

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Lehdistötiedote 18.11.2011 Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Klippanin uusi lasten turvaistuin Triofix on markkinoiden monipuolisin: pienin säädöin se muuntuu sopivaksi

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot