vasemmistonuorten poliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vasemmistonuorten poliittinen ohjelma"

Transkriptio

1 vasemmistonuorten poliittinen ohjelma hallituksen esitys Johdanto Vasemmistonuoret on punavihreä ja feministinen poliittinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö. Järjestö on saanut vaikutteita muun muassa kansainvälisestä solidaarisuudesta, kaupunkitilakamppailuista, feminismistä ja naisliikkeistä, poliittisesta työväenliikkeestä, antifasismista, sosialismista, kommunismista sekä ympäristö-, ihmisoikeus-, eläinoikeus- ja rauhanliikkeestä. Vasemmistonuoret ajaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa jokainen voi elää vapaana, kaikilla on oikeus riittävään toimeentuloon, eikä ihmisiä tai ympäristöä alisteta kapitalismille. Ympäristön ja ilmaston alennustilat edellyttävät myös luonnonvarojen ja pääoman välisen ristiriidan entisestä syvällisempää tarkastelua. Vasemmistonuoret haluaa murtaa kaikkia sukupuolia sortavan sukupuolijärjestelmän. Tavoitteena on kaikkien ihmisten itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus elää vapaina ylittäen sortavat valtarakenteet. Tässä poliittisessa ohjelmassa selitetään Vasemmistonuorten näkemys yhteiskunnan nykyisestä tilasta ja esitetään konkreettisia toimenpiteitä, jolla maailma muokataan tasaarvoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. 1 Talous, työ ja pääoma Talouskasvu aiheuttaa ympäristöntuhoa ja kielteisiä seurauksia ihmisten hyvinvoinnille. Menetetyn vapaa-ajan, stressin ja kilpailuhenkisyyden vuoksi ihmiset kärsivät muun muassa masennuksesta ja työuupumuksesta. Talouskasvua on mahdollista rajoittaa ihmisten hyvinvointia lisäävästi. Tehokkain keino lisätä hyvinvointia on pienentää tuloeroja ja lisätä vapaa-aikaa. Talouskasvun sijaan tulee pyrkiä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseen kestävällä tavalla. Tuottavuuden kasvu tulee ohjata suoraan pidempään vapaa-aikaan, ei kulutuksen lisäämiseen. Tämä parantaa ympäristön tilaa ja lisää ihmisten sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Uusiutumattomien luonnonvarojen, etenkin öljyn, tuhoisan nopea hupeneminen on jatkuvan talouskasvun seurausta. Myös uusiutuvia luonnonvaroja, kuten sademetsiä ja puhdasta vettä, käytetään kestämättömällä tavalla talouden jatkuvaan kasvattamiseen. Luonnonvarojen kestävä kulutus, sopeutuminen ilmastomuutokseen sekä valtaisien ympäristötuhojen estäminen vaativat väistämättä talouskasvun rajoittamista ja väliaikaisesti jopa hallittua supistamista. 18

2 Yhdistyksen XXVI liittokokous Oulu Raha ja velka Talouskasvun rajoittaminen ei ole mahdollista nykyisessä velkaperusteisessa talousjärjestelmässä. Velkaperustaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki rahamme luodaan vasta, kun yksittäinen ihminen, yritys, kunta tai valtio ottaa pankilta velkaa. Kaiken velan takaisinmaksusta seuraisi talouden syöksykierre ja kriisi, jota usein luonnehditaan ylituotannoksi, alikulutukseksi tai ostovoiman puutteeksi. Velkaperusteinen talousjärjestelmä on ajanut kaikki valtaisaan maailmanlaajuiseen velkaantumiseen. Kriisiä ei kuitenkaan synny, jos yhteiskuntaan pumpataan jatkuvasti lisää rahaa. Ongelmana kuitenkin on, että rahaa omistavat, luovat ja hallinnoivat vain yksityiset ja epädemokraattiset rahoituslaitokset. Toinen tärkeä tekijä on korko. Kaikki raha luodaan velaksi, mutta korkojen takia velkaa on aina enemmän kuin rahaa. Ainoa keino selvitä velkojen takaisinmaksusta korkoineen onkin luoda entistä enemmän velkarahaa. Tämä kuitenkin vaatii talouskasvua, jotta lisää velkaa voidaan ottaa. Velkataakan jatkuva kasvattaminen tarkoittaa sitoutumista tulevaan talouskasvuun ja sen oravanpyörään. Yksityinen pankkisektori on tehnyt vaihdon välineestä velkaa pakottaen yhteiskunnan jatkuvasti lainaamaan ja investoimaan kasvuun. Jatkuva talouskasvu palvelee ainoastaan suurten pääomien omistajia, ei suurinta osaa maailman tai Suomen ihmisistä. Oikeus luoda ja hallinnoida rahaa täytyy palauttaa yksityistetyltä pankkisektorilta takaisin demokraattisen valvonnan alaisuuteen. Pankit eivät enää saisi luoda lisää rahaa, jonka ne sitten lainaavat ihmisille, yrityksille, kunnille ja valtioille, vaan pankkien harjoittama lainaaminen pitää rajoittaa niiden hallussa oleviin rahoihin, aivan kuten suurin osa ihmisistä olettaakin asian olevan. Tämä koskee myös kansainvälisiä pankkien kaltaisia organisaatioita kuten Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF). Julkinen sektori voi korvata velkaperusteisen rahan velattomalla rahalla aiheuttamatta inflaatiota tai deflaatiota. Samalla se kuitenkin voi tarjota kansalaisille täysin samat tai jopa paremmat palvelut. Suomeen tarvitaan kansanpankki, joka voi tarvittaessa luotottaa julkista sektoria. Raha ja velka pitää ottaa ihmisten ja ympäristön palvelijaksi. Tähän asti ne ovat määränneet yhteiskuntaa jatkuvasti kasvamaan, tehostamaan ja kuluttamaan lisää luonnonvaroja. Kun raha on saatu demokraattiseen kontrolliin yksityisen pankkisektorin alaisuudesta, kenenkään ei tarvitse enää velkaantua synnyttääkseen yhteiskunnan kaipaamaa vaihdon välinettä. Näin ollen rahan luonne itsessään ei enää pakota taloutta kasvamaan. Tämä mahdollistaa luonnonvarojen kestävän käyttämisen ja ympäristön saastumisen lopettamisen, mutta myös ihmisten hyvinvoinnin lisäämisen. 19

3 Kapitalismi ja luokat Kapitalistisessa yhteiskunnassa luokka-asetelma rakentuu palkkatyön ja pääoman väliselle vastakkaisuudelle. Ristiriita tarkoittaa sitä, että pieni eliitti hyötyy kaikkien muiden työpanoksesta. Työväenluokka ei tarkoita yksinomaan tehdastyöläisiä, vaan työläisyys koskettaa yhtä lailla sairaanhoitajaa, myyjää, tutkijaa kuin telakkatyöläistä. Tietokapitalismin nousun ja palvelusektorin kasvun myötä työväenluokkaan kuuluu yhä enemmän uusia ryhmiä. Siivoojan, tietotyöläisen tai rakennustyöläisen työllä ei sinänsä ole mitään luonnollista sidosta, vaan yhteistä on työn muoto palkkatyö. Kyse on ihmisistä, joiden on pakko myydä työvoimaansa palkkaa vastaan. Vaikka palkka voidaan ymmärtää tunnustuksena tehdystä työstä ja työsuhde kahden muodollisesti vapaan osapuolen välisenä juridisena sopimuksena, on se lähtökohtaisesti epätasa-arvoinen. Kapitalismin historiaa luonnehditaan laajenevien markkinoiden, pääomien kasautumisen ja kaupallistumisen historiaksi. Kapitalismi tarkoittaa kuitenkin ennen kaikkea palkkatyölle perustuvaa yhteiskuntajärjestystä, jossa palkkatyötä tekevä luokka voi jatkaa olemassaoloaan vain työpanostaan myymällä ja järjestelmä voi olla olemassa vain palkkatyöstä syntyvän arvon avulla. Kapitalistisessa yhteiskunnassa lopulta vain palkkatyö lasketaan arvoa tuottavaksi toiminnaksi, vaikka esimerkiksi kotityöt, lasten kasvattaminen ja muu palkaton sosiaalinen uusintaminen on välttämätöntä ja koko yhteiskunnalle arvokasta. Vasemmistolaisen työväenliikkeen historia on erottamaton osa kapitalismin ja palkkatyön historiaa. Suuri osa työväenliikkeen taisteluista on koskenut työn ehtoja, kuten työpäivän pituutta, työoloja, lakko-oikeutta, irtisanomisehtoja ja palkkaa. Kapitalismin kehitystä leimaa työn ja pääoman ristiriitainen suhde. Työsopimukset, lyhentyneet työpäivät, inhimillistyneet palkat, demokraattisten oikeuksien laajeneminen ja sosiaaliturva eivät ole olleet kapitalismin sisäisen kehittymisen seurausta, vaan työläisten järjestäytyneiden taisteluiden aikaansaannosta. Kaikkialle, minne kapitalistiset tuotantosuhteet ovat siirtyneet, on syntynyt myös vastarintaa. Samalla, kun työntekijöiltä vaaditaan yhteistyökykyjä työelämässä, joutuvat he työmarkkinoilla kohtaamaan toisensa kilpailijoina. Vasemmistolaisen politiikan keskeisenä tehtävänä on ylittää nämä ristiriidat ja luoda solidaarisuutta työläisten välille. Tämän edellytyksenä on työn ja pääoman välisen vastakkainasettelun ja luokkaristiriitojen näkyväksi tekeminen ja politisoiminen. Jotta tavoite onnistuu, on työtätekevien luokan moninaisuudessaan pidettävä yhtä. Työväenluokan sisäisten ryhmittymien, kuten esimerkiksi epävarmoissa työsuhteissa työskentelevän prekariaatin ja perinteisen teollisen työväestön tai kotimaisen työvoiman ja siirtotyöläisten välillä on eroavaisuuksia ja eturistiriitoja. Yhtenäisyyden muodostamiseksi on näitä ristiriitoja tutkittava ja samalla nostettava esiin yhteisiä tavoitteita. 20

4 Yhdistyksen XXVI liittokokous Oulu Työn prekarisaatio Pysyvien ja varmojen työsuhteiden kausi on ollut pikemminkin poikkeus kuin sääntö kapitalismin historiassa. Tuotannon muutoksista erityisesti niin kutsuttu työn prekarisaatio, eli työelämän epävarmentuminen ja työn ehtojen heikkeneminen, on mullistanut työsuhteita ja työn tekemisen luonnetta. Työn prekarisaatio on kohdistunut voimakkaasti sellaisille tuotannon alueille, joita on tyypillisesti pidetty vastakkaisina perinteiselle tehdastyölle, kuten naisvaltaisille palveluja hoiva-aloille sekä tietotyön sektorille. Vaikka prekarisaatio koskettaa tiettyjä tuotannon aloja voimakkaammin, levitetään sitä myös yleisesti vakituisiksi koettuihin työsuhteisiin. Työn prekarisaatio koskettaa sekä teollisuuden palveluksessa työskenteleviä että korkeakoulutettuja. Työsuhteiden joustavuus ei ole välttämättä ongelma sinänsä, tarjoaahan se periaatteessa työntekijälle mahdollisuuden elämän ja työn omaehtoiseen yhteensovittamiseen. Käytännössä työmarkkinoiden joustavuuden lisääntyminen on kuitenkin merkinnyt työehtojen heikentämistä ja työttömyyden lisääntymistä. Työn ja elämän mielekkäämmän yhteensovittamisen sijaan työntekijän on nykyään sovitettava elämänsä työn vaatimuksiin. Työmarkkinoiden joustaessa työläisen on sopeuduttava alati vaihteleviin suhdanteisiin ja talouden vaatimuksiin työnantajien eduksi. Palkkojen alenemisen keskeinen syy on tuotannon siirtyminen halvemman tuotantokustannusten maihin. Globaalin talouden puristuksissa kansallisella tasolla toimivien ammattiliittojen on entistä vaikeampaa suojella palkkoja ja työpaikkoja kansainväliseltä hintakilpailulta. Yhä suurempi osa tuotannosta syntyvästä voitosta kanavoituu pääomalle ja eriarvoisuus työn ja pääoman välillä kasvaa entisestään. Työväki tarvitsee kansallisten ammattiliittojen lisäksi kansainvälisiä ammattiliittoja suojelemaan työn ehtoja globaalisti. Toisaalta työn prekarisaatio voi tarjota myös väylän elämälle, jossa palkkatyö itsessään ei määritä ihmisarvoa. Kun uraelämään ja tasaisiin ansioihin kasvaneet vanhemmat sukupolvet ovat kokeneet työn prekarisaation pelkästään negatiivisena ilmiönä, suhtautuvat nuoremmat sukupolvet siihen jopa työelämän normaalitilana. Heille ongelma ei ole välttämättä työn katkonaisuus, vaan toimeentulon epävarmuus. Tämä edellyttää työn ja toimeentulon välisen yhteyden katkaisemista ja taatun toimeentulon järjestämistä kaikille kansalaisille perustulon muodossa. Siirtolaiset ovat työmarkkinoilla hyvin erityislaatuisessa asemassa, joka on sidoksissa lupaprosessin luonteeseen ainakin kahdessa eri mielessä. He joutuvat käymään läpi monesti pitkän ja välillä raskaankin lupaprosessin. Toiseksi oleskelulupaprosessin eri vaiheet suoraan antavat tai kieltävät mahdollisuuden tehdä työtä tai pakottavat työhön. 21

5 Erityyppisen oleskeluluvan saaneet tai turvapaikkaa hakeneet siirtolaiset ovat keskenään eri asemissa. Turvapaikanhakija voi tehdä työtä, tilapäisen luvan saanut ei, opiskelija rajoitetusti ja niin edelleen. EU-kansalaisen ja kolmannen maan kansalaisen välillä on myös huomattava ero. Tämä tarkoittaa suurta joukkoa työntekijöitä, jotka työskentelevät hyvin epätyypillisissä ja epävarmoissa olosuhteissa. Jos oleskeluoikeus on kiinni työluvista, se tarkoittaa myös hyvin rajattuja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työolosuhteisiin. Siirtolaiset sijoittuvatkin useimmiten nimenomaan epätyypillisiin työsuhteisiin ja sellaisille aloille, joilla vuokratyön käyttö on laajamittaista, kuten rakennus-, posti- ja siivousala. Näillä aloilla rekrytointi keskittyy tällä hetkellä vain ulkomaiseen työvoimaan, jonka on pakko suostua huonoihin työehtoihin ja -olosuhteisiin Suomessa. 1.4 Perustulo ja työn jakaminen Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus riittävään perusturvaan, joka toteutuu parhaiten oikeudenmukaisen, tasa-arvoisen ja riittävän suuritasoisen perustulon kautta. Työn tuottavuus on historian aikana kasvanut räjähdysmäisesti, joten yhteiskunta pystyy jo helposti huolehtimaan kaikkien riittävästä taloudellisesta toimeentulosta. Näin ollen ihmiset eivät ole enää pakotettuja tekemään töitä millä ehdoilla tahansa. Perustulo siis vähentää mahdollisuutta työvoiman hyväksikäyttöön ja takaa riittävän turvaverkoston myös pienyrittäjille ja pätkätyöläisille. Perustulo on myös yksi keino tuottavuuden kasvun suuntaamiseksi vapaa-aikaan. Perustulo mahdollistaa ihmisten todellisten halujen vapaamman toteuttamisen, kun riittävä elintaso ei enää vaadi täysipäiväistä palkkatyötä. Perustulosta huolimatta suurin osa ihmisistä haluaisi hankkia lisäansioita tekemällä töitä. Itse asiassa joidenkin epäsäännöllisten töiden tekeminen oletettavasti lisääntyisi, koska niiden tekeminen olisi taloudellisesti kannattavaa, kun sosiaaliturvaa ei leikattaisi samassa suhteessa pois. Perustulo siis vähentäisi talouskasvua ja mahdollisesti työn tekemistä, mutta lisäisi ihmisten vapaa-aikaa, valinnanvapautta, sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä parantaisi ympäristön tilaa. Tehokkain keino ehkäistä työttömyyttä on työn jakaminen. Jatkuva täystyöllisyyden tavoittelu on jo utopiaa huipputuottavassa yhteiskunnassa, jossa resurssit ovat kuitenkin rajallisia. Nykyinen keino vastata tähän ilmiöön on kasvattaa taloutta, jotta kaikille ihmisille riittäisi työtä. Tuottavuuden kasvu tulee ohjata talouskasvun sijasta lyhyempään työaikaan. Työaikaa lyhentämällä voidaan työtä jakaa tasaisemmin ja tämän avulla ehkäistä työttömyyttä. Palkkatyön ei kuitenkaan yksin tule määrittää työllisyyttä. Vapaa-ajan toiminta voi hyvinkin olla yhteiskunnan kannalta lisäarvoa tuottavaa ja näin ollen laskettavissa työksi. Tästä syystä palkkatyön ja toimeentulon tiukka sidos tulee katkaista perustulon avulla. 22

6 Yhdistyksen XXVI liittokokous Oulu Tämä mahdollistaa yhteiskunnan monipuolisemman tuotantorakenteen. Palkkatyön ja toimeentulon sidoksen laajempi purkaminen on myös ainoa tapa luoda lisää valinnanvapautta määrittää omaa arkeaan. Työntekijöillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa tekemänsä työn sisältöön. Tähän voidaan vaikuttaa lisäämällä työpaikkademokratiaa päätöksenteossa tiukan hierarkian sijaan. Myös osuuskuntamuotoisen tuotannon tukeminen lisää konkreettisesti työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Työelämän jakautuminen sukupuolen mukaan tulee purkaa. Työelämän sukupuolittuneisuus lähtee jo peruskoulusta siitä, millaisille aloille eri sukupuolia kannustetaan hakeutumaan. Sekä työnhakijoita että työntekijöitä koskeva epätasa-arvoinen palkkaus ja työsyrjintä on saatava loppumaan. 2 Sosiaalipolitiikka Perusoikeudet ovat jakamattomia ihmisoikeuksia ja ne ovat perustana inhimilliselle hyvinvoinnille. Sosiaalipolitiikan pitää turvata jokaisen väestöryhmän, yhteisön ja ennen kaikkea yksilön taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Nämä oikeudet kuuluvat jokaiselle Suomessa oleskelevalle henkilölle riippumatta hänen kansalaisuudestaan, etnisestä taustastaan, luokka-asemastaan tai muista yksilöön liitettävistä tekijöistä. Sosiaalipolitiikan tavoitteena on yhteiskunnassa esiintyvän epätasa-arvoisuuden poistaminen sen kaikissa muodoissa sekä positiivisen vapauden maksimointi. Sosiaaliturvajärjestelmän pitää torjua köyhyyttä ja asunnottomuutta sekä auttaa tarpeen mukaan muulla tavoin hädässä olevia. Lisäksi sosiaalipolitiikan pitää edistää terveyttä sekä tukea hyvinvointia. Tämä onnistuu takaamalla hyvätasoinen sosiaaliturva ja kattavat peruspalvelut tasavertaisesti kaikille. Sosiaaliturvajärjestelmä on nykyisellään pakotus- ja sanktiojärjestelmä, johon on lisäksi ujutettu siihen kuulumattomia kilpailutaloudelle ominaisia elementtejä, kuten EU-lähtöisiä hankinta- ja kilpailuttamissäädöksiä. Sosiaalipolitiikka on suunnattu lähinnä uusintamaan työvoimaa eli työkyvyn ylläpitämiseen ja uuden työvoiman kasvattamiseen. Nykyisen sosiaalipolitiikan keskeinen tehtävä on köyhyyden torjumisen ja hyvinvoinnin edistämisen sijaan köyhien pakottaminen töihin ja työkyvyttömyyden hoitaminen mahdollisimman pienellä panoksella. 2.1 Taloudelliset oikeudet Sosiaalipolitiikan pitää pyrkiä takamaan varallisuuden mahdollisimman tasavertainen jakautuminen yhteiskunnassa eri väestönosien ja -ryhmien sekä yksilöiden välillä. Tämä edellyttää laajaa tulonsiirtojärjestelmää. Tällöin myös estetään köyhyyden periytyminen. 23

7 Sosiaaliturvajärjestelmän tavoitteena on vähentää yksilöiden riippuvuutta markkinoista ja lisätä heidän taloudellista itsenäisyyttään. Toimeentulon on oltava jokaisen maassa oleskelevan ehdoton perusoikeus. Sosiaaliturvajärjestelmän tulee toimia kitkattomasti, ja jokaisen tulee saada etuudet ilman viiveitä tai hankalia hakuprosesseja. Ainoastaan yksilön henkilökohtainen tarpeeksi hyvä taloudellinen tilanne voi rajata hänen saamaansa etuutta. Päämääränä on koko väestön kattava ja hyvätasoinen perustulojärjestelmä. Ensiaskeleina ovat nykyisen perusturvan tason nostaminen ja perusetuuksien saamisen ehtojen keventäminen eri väestöryhmät, kuten opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset, huomioiden. Esimerkiksi opintotuen, työmarkkinatuen, kansaneläkkeen ja peruspäivärahan on yhdessä asumistuen kanssa riitettävä kattamaan elämisen perustarpeet. Vähimmäisturvan eli toimeentulotuen tasoa on myös korotettava sekä sen saamisen ehtoja ja tarveharkintaa lievennettävä. Tuloharkinnan pitää perustua vain apua hakevan yksilön taloudelliseen tilanteeseen eikä henkilön perhesuhteita pidä ottaa huomioon. Myös velat ja muut sellaiset menot tulee huomioida, jotka tosiasiallisesti vaikuttavat henkilön toimeentulotilanteeseen. Sosiaaliturvajärjestelmässä pitää myös huomioida sukupuolisen tasa-arvon toteutuminen. Esimerkiksi vanhempainvapaassa tulee ottaa käyttöön malli, jossa kummallakin vanhemmalla on puoli vuotta vapaata, halutessaan samanaikaisesti, ja lisäksi vielä puolen vuoden vanhempainvapaajakso haluamallaan tavalla jaettavaksi. Yhden vanhemman perheessä ainoa vanhempi voisi pitää kaikki 18 kuukautta. Yhtä lailla useamman vanhemman perheellä olisi 18 kuukautta jaettavanaan. Vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa kaikkien työnantajien kesken tasaisesti, jolloin työnteettäjälle ei ole riski palkata nuorta ihmistä töihin. Samalla kun nykyjärjestelmää parannetaan, on pidemmän tähtäimen päämääränä edetä kohti perustulojärjestelmää. Tavoitteena on, että kaikille Suomessa vakituisesti asuville täysi-ikäisille henkilöille maksetaan vastikkeetonta perustuloa, joka on tasoltaan riittävä kattamaan elämän perustarpeet. Perustulo korvaa pääosin nykyiset perusetuudet. Toimeentulotukijärjestelmä kuitenkin säilyy, sillä huolimatta kattavasta perustulosta ihmiset saattavat silti kohdata taloudellisia kriisejä, jolloin he tarvitsevat tavallista enemmän taloudellista turvaa. Perustulojärjestelmä muuttaa merkittävästi yhteiskuntapolitiikkaa ja nostaa yleistä veroastetta, jolloin syntyy myös epätasapaino eri maiden taloudellispoliittisten järjestelmien välille. Tämän vuoksi pyrkimyksenä on siirtyä perustuloon koko Euroopan unionissa. 24

8 Yhdistyksen XXVI liittokokous Oulu Sosiaaliset oikeudet Taloudellisten etujen turvaaminen ei yksinään riitä tasavertaisuuden toteutumiseksi. Jokaisen henkilökohtaista kyvykkyyttä ja mahdollisuuksia toimintaan sekä hyvinvointiin on tuettava. Tämä edellyttää kaikille soveltuvia, kattavia ja tasokkaita palveluita, jotka ovat julkisia ja julkisin varoin kustannettuja. Kaikki palvelut tulee tuottaa julkisen sektorin puitteissa, ja esimerkiksi Kela-korvaus yksityisen sektorin lääkäripalveluiden käyttämisestä tulee poistaa. Peruspalveluiden tulee olla niiden käyttäjille täysin maksuttomia ja helposti saatavilla. Palvelujärjestelmässä tulee panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten terveyden edistämiseen ja sairauksien mahdollisimman varhaiseen hoitoon. Perhe- ja sosiaalityöntekijät sekä terveydenhuollon henkilökunta on vapautettava byrokratian pyörittämisestä. Julkiselle vallalle on säädettävä korvausvelvollisuus peruspalvelurikoksesta. Korvausvelvollisuus syntyy, mikäli henkilö ei saa hänelle kuuluvaa palvelua tai etuisuutta. Perusterveydenhuolto-, päivähoito-, peruskoulu-, kirjasto-, posti- ja apteekkipalvelut tulee järjestää mahdollisimman kattavasti lähipalveluina asuinpaikasta riippumatta. Mielenterveys- ja päihdehuollon palvelut ovat perusterveydenhoitoa, ja niiden tulee olla subjektiivisia perusoikeuksia. Myös subjektiivinen päivähoito-oikeus, eli jokaisen lapsen oikeus saada päivähoitoa, on tärkeä osa palvelujärjestelmää, ja se on turvattava jatkossakin. Päivähoito on säädettävä maksuttomaksi. Lisäksi kuntien tulee tarjota mahdollisimman kattavasti ja maksuttomasti erilaisia liikuntapalveluja asukkailleen. Kaavoituspolitiikalla ja lainsäädännöllä tulee aktiivisesti vaikuttaa siihen, että myös tietyt tarpeelliset ei-julkiset palvelut, kuten ruokakaupat ja pankkipalvelut, ovat läheltä saatavilla. Kaikissa asumiskeskuksissa on asukkaille taattava maksuttomat joukkoliikenneyhteydet. Palvelujärjestelmän tehtävä on myös turvata oikeus omaan kotiin. Oman kodin on oltava subjektiivinen perusoikeus, joka kuuluu tasa-arvoisesti kaikille maassa pysyvästi oleskeleville. Julkista vuokra-asuntotuotantoa on tuettava aktiivisemmin yksityisen sektorin ja omistusasumisen tukemisen sijaan esimerkiksi lakkauttamalla omistusasunnon verovähennysoikeus, joka jatkuvasti nostaa vuokratasoa. Suomeen on säädettävä vuokrakatot ja vuokratasoa on laskettava merkittävästi nykyisestä. Ihmisillä ja yhteisöillä tulee olla oikeus vallata ja ottaa haltuun käyttämättömiä kiinteistöjä. 2.3 Verotus Vasemmistonuoret kannattaa progressiivista verotusta, mikä tarkoittaa sitä, että suurista tuloista maksetaan veroja korkeammalla prosentilla. Kaiken tuloverotuksen tulee olla progressiivista riippumatta siitä onko kyseessä palkka- vai pääomatulo. Kokonaisuudes- 25

9 saan suomalaisen verotuksen progressiota tulee jyrkentää. Lisäksi lähinnä varakkaita ja omistavaa luokkaa tukevat verovähennysoikeudet tulee minimoida. Varallisuusvero on palautettava ja siitä on tehtävä progressiivinen. Perintö- ja lahjaveron progressiota tulee lisätä sekä yleisesti korottaa niiden nykyistä tasoa. Arvoltaan pienet perinnöt ja lahjat tulee jättää verotuksen ulkopuolelle, mutta suurempia varallisuuden siirtoja pitää verottaa raskaasti. Sukulaisuussuhde ei saa vaikuttaa perintö- tai lahjaveron suuruuteen. Perintö- ja lahjaverojen maksussa pitää kuitenkin ottaa huomioon verovelvollisten tilanne. Esimerkiksi leskien ja alaikäisten lapsien asumisoikeus voidaan turvata sillä, että perityn asunnon vero jaksotetaan useammalle vuodelle. Tällöin vältetään alaikäisten lapsien ja lesken lainanottopakko. Arvonlisävero tulee ajaa alas. Se toteutetaan lakkauttamalla ensin ruuan ja sen jälkeen palveluiden arvolisävero. Arvonlisäveron tilalle pitää säätää ympäristöverojärjestelmä, jonka avulla rajataan ympäristöä kuluttavien tuotteiden liikakulutus pois. Tämä ei tarkoita, että ympäristöä saisi tuhota rahalla, vaan että ympäristön tuhoaminen pitää tehdä taloudellisesti kannattamattomaksi. Veroparatiisit ovat toistaiseksi mahdollistaneet suuryritysten verosuunnittelun, käytännössä veronkierron, joka tarkoittaa, etteivät ne välttämättä maksa veroja lopulta mihinkään maahan. Kaikki rahaliikenne tulee tehdä näkyväksi kansainvälisillä varainsiirto- ja valuutanvaihtoveroilla, ja veroparatiisit tulee ylipäätään lakkauttaa. 3 Kansanvalta perustuu vaikuttamisen mahdollisuuksiin Vasemmistolaisen positiivisen vapauskäsityksen mukaan lainsäädännön ja julkisen vallan on turvattava jokaisen ihmisen ja yhteisön itsemääräämisoikeus. Itsemääräämisoikeuden vallitessa jokaisella yksilöllä on muodollisen oikeuden lisäksi aito mahdollisuus vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon sekä tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Edustuksellisuus nähdään usein demokratian synonyymina, vaikka liiallinen edustuksellisten elimien päällekkäisyys vähentää kansanvaltaa. Todella demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu kansalaisaktiivisuus ja vaikuttaminen yhteisiin asioihin kaikilla tasoilla ja milloin vain, ei pelkästään vaaleissa. 3.1 Demokratia lähellä ja kansainvälisesti Merkittävä osa valtioita koskevasta päätöksenteosta tehdään kansainvälisissä päätöksentekoelimissä. Taloudellinen päätöksenteko on siirretty valtioiden päätöksenteosta kansainvälisten organisaatioiden kuten Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailman kauppajärjestön (WTO) käsiin. Näiden instituutioiden myötä päätöksenteko karkaa erityisesti naisten ulottumattomiin. Vallan kasautuminen näille instituutioille on aiheuttanut mo- 26

10 Yhdistyksen XXVI liittokokous Oulu nenlaisia ongelmia sekä yksittäisille valtioille että globaalisti. Köyhien maiden osallistumismahdollisuuksia näiden organisaatioiden päätöksentekoon on parannettava. Euroopan unioni on Suomen kannalta tärkein kansainvälisen päätöksenteon elin, sillä suurin osa Suomen päätöksenteosta kulkee tavalla tai toisella EU:n kautta. Euroopan unionissa on voimaa viedä läpi tärkeitä koko maailman tulevaisuutta määrittäviä päätöksiä. EU:n olisikin keskityttävä palvelemaan pääoman sijasta ihmisten etuja. Samalla EU:n päätöksentekoa pitää kehittää niin, että päätösten sisältö ja tarvittaessa niiden ratifioiminen tuodaan lähelle ihmisiä. Globaalin demokratian edellytyksenä on erilaisten kansainvälisten instituutioiden ja päätöksentekoelimien avoimuus. Päätöksenteon tulee perustua ihmisoikeuksien, ympäristön hyvinvoinnin ja kansainvälisen solidaarisuuden kunnioittamiselle. Liiallisesta markkinaehtoisuudesta on esimerkiksi EU:n ja YK:n tasolla pyrittävä eroon. Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon mahdollisimman lähellä. Kunnallisen, valtiollisen ja ylikansallisen päätöksenteon lisäksi ihmisten on voitava vaikuttaa myös esimerkiksi työpaikkaansa tai oppilaitostaan koskeviin päätöksiin. Erityisesti kunnallista hallintoa on kehitettävä läpinäkyvän lähidemokratian suuntaan. Suurimmissa kaupungeissa tulisi olla kaupunginosavaltuustoja, joille kaupungin tulee osoittaa rahoitus asukasluvun mukaan. Kaupunginosavaltuustojen vastuulle on siirrettävä esimerkiksi kirjastoista, päiväkodeista, liikuntapaikoista ja katujen kunnostuksesta päättäminen. Näihin liittyvät suuret kysymykset ja linjaukset tulee taas ratkaista kaikille alueen asukkaille avoimissa asukaskokouksissa. Suoran vaikuttamisen mahdollisuuksia on lisättävä. Aloitteiden tekemistä on helpotettava ja sitovat kansanäänestykset on otettava käyttöön Kulttuuri, tieto ja sivistys Demokratia tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta kulttuuriin, tietoon ja sivistykseen. Kulttuuriin kuuluvien identiteettien sekä erilaisten olemisen ja tekemisen tapojen vaaliminen ja kunnioittaminen ovat yhdenvertaisen ja luovan kansalaisyhteiskunnan tärkeitä peruspilareita. Sensuuri ei kuulu demokratiaan. Kapitalismi asettaa kulttuurille reunaehtoja, jotka rajoittavat kulttuurin moninaisuutta. Markkinaehtoinen ajattelu luo elintilaa vain niille kulttuurin muodoille, jotka saadaan osaksi kapitalistisen järjestelmän jatkuvaa voitontavoittelua. Rahan vallalle perustuva kulttuuriteollisuus ei pysty takaamaan monipuolista ja elävää kulttuurielämää vaan peittää alleen valtavan osan eri ihmisille ja yhteisöille tärkeistä kulttuurin muodoista. Kult- 27

11 tuurin ja kulttuurisen toiminnan määrittelyn on lähdettävä ihmisistä itsestään. Erilaisten kulttuurin muotojen sitominen esimerkiksi etniseen tai uskonnolliseen ryhmään, kansaan tai maantieteelliseen alueeseen vähentää ymmärrystämme siitä, kuinka monisäikeinen käsite kulttuuri on. Eri ryhmien oikeus ja mahdollisuus määritellä tai olla määrittelemättä toimintansa ja olemisensa tapoja luo moninaisuutta ja moniarvoisuutta. Sen sijaan ylhäältä päin ohjautuva, ilmiöitä rajaamaan ja luokittelemaan pyrkivä keskustelu luo kulttuuristen ilmiöiden ja toimijoiden välille keinotekoisia eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä ilman, että itse toimijat pääsevät ottamaan osaa omaa elämäänsä koskevaan keskusteluun. Myös kulttuuriset näkökohdat on otettava huomioon yhteiskuntaa muutettaessa. Monipuolista ja värikästä kulttuurielämää tukemalla yhteiskunta tarjoaa jäsenilleen tasavertaisia mahdollisuuksia kehittää itseilmaisuaan, identiteettiään ja yhteisöelämää. Julkisen rahoituksen lisäksi erilaisille epäkaupallisen kulttuurin muodoille on tarjottava näkyvyyttä. Julkisen tilan on oltava maksutonta ja siinä on sallittava monenlaista ilmaisua. Taiteen ja muun kulttuurintuotannon julkisen rahoituksen on perustuttava monipuolisuuden ja näkyvyyden ajatukselle. Erilaiset taiteen ja kulttuurin muodot on saatava kaikkien ihmisten ulottuville. Niin sanotun korkeakulttuurin ohella myös ala- ja vaihtoehtokulttuurien toimintaa on tuettava julkisin varoin: ooppera ja katutaide eivät sulje toisiaan pois. Kulttuurin tuottamisen lisäksi myös kulttuurista nauttimisen on oltava jokaisen ulottuvilla. Taiteen ja kulttuurin harrastajille on taattava riittävästi toimitiloja sekä erilaisten kulttuuritapahtumien ja -palveluiden lippujen hinnat on pidettävä riittävän edullisina. Esimerkiksi kirjastolaitoksen säilyttäminen ilmaisen tiedon ja taiteen tarjoajana täytyy taata myös tulevaisuudessa. Yleisradion rooli epäkaupallisen kulttuurin tuottajana ja tarjoajana on turvattava myös jatkossa. Yleisradiota on kehitettävä kaikenikäisten kulttuurilaitoksena, jonka ohjelmatarjonta ei saa perustua pelkille katsojaluvuille. Kaupalliset kanavat pitää velvoittaa maksamaan riittävät toimilupamaksut, jotta laadukas kotimainen ohjelmatuotanto voidaan turvata myös jatkossa. Tasaveron kaltaisen mediamaksun sijaan Yleisradion toimintaa on ryhdyttävä rahoittamaan verovaroin, yli hallituskauden menevillä ratkaisuilla, jotka eivät vaaranna Yleisradion rahoitusta ja puolueettomuutta. 3.3 Koulutusjärjestelmä vaikuttamisen kulmakivi Yhteiskunnan on turvattava kaikille tasavertainen oikeus sivistykseen yksilön varallisuudesta riippumatta. Koulutuksesta on tehtävä aidosti maksutonta sen kaikilla tasoilla ja siellä, missä maksujärjestelmiä on alettu rakentaa, on ne purettava. 28

12 Yhdistyksen XXVI liittokokous Oulu Opiskeluun eri elämän vaiheissa sekä yleisesti elinikäiseen itsensä kehittämiseen on luotava lisää mahdollisuuksia, ja siihen on kannustettava muun muassa kehittämällä opintotukijärjestelmää nykyistä joustavammaksi. Tämä tavoite saavutetaan korvaamalla opintotuki perustulolla. Esi- ja peruskoulun sisältävä kymmenvuotinen perusopetus on suomalaisen vasemmiston tärkeimpiä saavutuksia. Perusopetusta ei voi kehittää tasoryhmiä perustamalla. Ryhmäkokojen pienentämisen myötä opettajilla on aikaa yksilölliseen ja oppilaan tasoiseen opetukseen. Opetussisältöjä ei tule suunnitella elinkeinoelämän näkökulmasta. Perusopetuksen yleissivistävän sisällön tulee takaa kaikille yhtäläiset edellytykset toimia aktiivisena ja itsenäisenä yhteiskunnan jäsenenä. Kansalaistaito-, ihmisoikeus- ja solidaarisuuskasvatusta pitää antaa perusopetuksen jokaisessa vaiheessa, ja demokratiaa ja aktiivista kansalaisuutta on myös harjoiteltava ja toteutettava oppilaitoksissa. Opetuksen olennaiseksi osaksi tulee saada tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskasvatus eri oppiasteille varhaiskasvatuksesta lähtien. Tasa-arvoisen ja kattavan seksuaalivalistuksen tulee kuulua peruskoulun opetusohjelmaan. Uskonnonopetus luo keinotekoisia rajoja eri uskontokuntiin kuuluvien tai sellaisiin kuulumattomien välille. Uskonnonopetus ei ole perusopetuksen tehtävä eikä uskontojen harjoittaminen kuulu julkisen palvelun alueelle. Näistä syistä uskonnonopetus on korvattava kaikille yhteisellä katsomusaineella, joka sisältää aineksia elämänkatsomustiedosta ja käsittelee eri uskontoja tasapuolisesti ja neutraalisti. Toisen asteen koulutuksen on jatkossakin perustuttava erillisiin ammattikouluihin ja lukioihin. Nämä voitaisiin kuitenkin yhdistää hallinnollisesti, jotta näiden sisältöjen yhdisteleminen olisi mahdollisimman helppoa. Ammatilliseen opetukseen pitää sisällyttää opintoja, jotka syventävät perusopetuksen antamia kansalaistaitoja. Oppisopimuskoulutuksen pitää olla selkeä vaihtoehto toisen asteen suorittamiselle ja siihen hakeutumista pitää helpottaa. Laadukkaat tiede-, taide- ja ammattikorkeakoulut ovat laajan sivistyksen kulmakiviä. Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tärkeimpänä tehtävänä on tarjota laadukasta maksutonta koulutusta elinikäisen oppimisen tarpeet huomioiden. Kaikille maksuton koulutus takaa parhaiten tasa-arvoiset mahdollisuudet hakeutua koulutukseen. Korkeakoulujen oppialoja ei pidä keinotekoisesti yhdistellä taloudellisen edun tavoittelun nimissä. Yliopistojen tehtävänä on jatkossakin oltava laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen tuottaminen, ja ammattikorkeakoulujen on keskityttävä kouluttamaan ihmisiä työelämän asiantuntijatehtäviin. Korkeakoulujen duaalimallia ei saa purkaa. 29

13 Yliopistoissa on turvattava kattava tiedon ja tutkimuksen vapaus. Vaikka uuden yliopistolain puitteissa yliopistot ovat näennäisesti yhä autonomisempia, ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen sitoo ne yhä enemmän opetus- ja valtionvarainministeriön talutusnuoraan. Ulkopuolinen raha ei saa ohjata yliopistojen sisäistä rahanjakoa, vaan laadukkaalle ja kriittiselle tutkimukselle on oltava sijaa tulevaisuudessakin. Kapea-alaisiin ja nopeisiin putkitutkintoihin tähtääminen ei palvele sivistystä eikä työelämää. Opintoaikojen rajoittaminen ja opintotuen heikentäminen lisäävät opiskelijoiden ahdinkoa. Opintoaikojen rajaukset on poistettava. Ympärivuotisesta opiskelusta on tehtävä mahdollista, joskaan ei pakollista, sillä myös opiskelijoilla on oltava oikeus lomaan. Opiskelijoiden toimeentulo on järjestettävä siirtymällä asteittain opintotuesta kohti perustuloa. Kaikilla koulutusasteilla oppilas-, opiskelija- ja ylioppilaskunnissa tulee olla automaatiojäsenyys, jotta aito opiskelijademokratia toteutuu. Korkeakoulujen on varmistettava opiskelijaedustus jokaisella oppilaitoksen asioista päättävällä tasolla. 4 Punaista ympäristöpolitiikkaa Jatkuva talouskasvu tuhoaa planeettamme ja lisää ihmisten välistä epätasa-arvoa. Maapallon hyvinvointi ja luonnon monimuotoisuus on edellytys myös ihmisen toiminnalle. Tämän takia ympäristöpoliittiset valinnat on tehtävä ennen muita poliittisia valintoja. Nyt ympäristöasiat on kutistettu vaihtoehdottomiksi hallinnointikysymyksiksi ja harvojen asiantuntijoiden kähminnäksi. Vasemmistonuoret tähtää yhteiskunnalliseen kehitykseen uudelleenjaon, uudelleensijoittumisen sekä uudelleenkäytön ja liiallisuuksista luopumisen avulla. Kapitalistisen järjestelmän puitteissa ei voida ratkaista ympäristöongelmia, koska järjestelmään on rakennettu sisään talouskasvun pakko. Jatkuva talouskasvu on mahdotonta, sillä öljyn kaltaiset uusiutumattomat resurssit ovat rajallisia ja loppuvat aikanaan. Elintärkeistä resursseista, kuten puhtaasta juomavedestä, kilpailee yhä suurempi joukko ihmisiä. Ympäristöongelmia käsiteltäessä on nähtävä yhteys ne aiheuttaneisiin tuotantotapoihin, valtarakenteisiin sekä etujen ristiriitoihin. Luonnollisesti kaikki ihmisen toiminta vaikuttaa ympäristöön, mutta voimme kehittää yhteiskuntaamme siten, että nämä vaikutukset tulevat huomioiduiksi. Kehityksen suunnaksi täytyy siksi ottaa punavihreä politiikka eikä viherpesty kapitalismi. Talouskasvu on tähän mennessä tarkoittanut aina materiaalisen tuotannon ja ympäristötuhojen kasvua, eikä sitä ole mahdollista kytkeä irti luonnonvarojen ja energian käytön kasvusta. Meidän tulee rajoittaa talouskasvua niin, että se lisää ihmisten hyvinvointia luonnon ehdoilla. 30

14 Yhdistyksen XXVI liittokokous Oulu Ainoa tapa välttää hupenevien resurssien ja liikakansoituksen aiheuttamien ristiriitojen kehittyminen vakaviksi levottomuuksiksi ja sodiksi, on vähien luonnonvarojen, kuten veden, öljyn ja viljelyyn kelpaavan maan, tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi hyödyntäminen. Luonnonvarojen hyödyntäminen täytyy toteuttaa siten, että siitä aiheutuu ympäristölle mahdollisimman vähän vahinkoa, ja siitä saatavat voitot kuuluvat kansainvälisten suuryritysten sijaan paikallisille asukkaille ja yhteisöille. Tämä myös parantaisi naisten mahdollisuuksia hyötyä luonnonvarojen käytöstä. Kansainvälistä ympäristöpolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti ihmiskunnan etua ajatellen. 4.1 Ympäristöoikeudenmukaisuus Vasemmistolaisen ympäristöpolitiikan lähtökohtana ovat oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus. Ilmastonmuutoksesta ja muista ympäristöongelmista kärsivät kaikista eniten globaalin etelän köyhimmät ihmiset, erityisesti naiset. Myös täällä rikkaassa pohjoisessa kapitalismin ympäristövaikutusten kärsijöinä ovat tavalliset ihmiset, joiden marjametsät katoavat hakkuuaukeiden tieltä ja kodit jäävät kaivosten alle. Tulevaisuudessa luonnosta ja sen antimista nauttiminen on yhä laajemmassa mittakaavassa luokkakysymys. Luonto riistetään kaikilta muilta ja tuotteistetaan vain rikkaimpia ihmisiä varten. Yhteisiä jokamiehenoikeuksiamme vastaan kohdistuu uhka rajoittamisesta. Ympäristöämme halutaan yhä suuremmassa määrin yksityistää eli esineellistää rahalla vaihdettavaksi. Luonnonvarat ovat jo nyt pala luontoa muutettuna kauppatavaraksi. Luonnonvarojen käyttöä tulee tarkastella oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on varmistettava. Jokamiehenoikeudet ovat edistyksellisintä lainsäädäntöä Suomessa, ja niistä tulee pitää kiinni ja laajentaa niitä myös muille elämän aloille, kuten uuden tiedon tuottamiseen ja tiedon jakamiseen. Fossiilisten polttoaineiden ja kaivannaisten hintojen noustessa tullaan näkemään kiihtyvää kilpailua uusiutuvista ja uusiutumattomista luonnonvaroista. Näiden hyödyntämisessä täytyisi erityisesti muistaa luonnonvarojen luonne yhteisomistettuna vaurautena. Luonnonvarojen hyödyntäminen vaikuttaa laajasti paikallisiin yhteisöihin, joilla pitäisi olla oikeus päättää luonnonvarojen käytöstä ja nauttia niiden käytöstä syntyvästä vauraudesta. Maanomistajien kuuleminen ja muutamat tilapäiset työpaikat eivät riitä. Vasemmistonuorten mielestä talousjärjestelmä tulee muokata ympäristöystävälliseksi verotuksen avulla. Kaikille yhteisen luonnon kuluttamista tulee verottaa siten, että ympäristön tuhoamisesta tulee taloudellisesti kannattamatonta. Tähän voidaan käyttää erilaisia kulutus- ja ympäristöveroja. Progressiivinen tuloverotus puolestaan tasaa kulutusmahdollisuuksia jakaen samalla ympäristönkuormitusta tasaisemmin kaikille ihmisille. Myös maksuton lähiliikenne ohjaa ihmisiä ympäristöystävällisempään liikkumiseen. Verotuksen tulee kannustaa tuotannon paikallistamiseen ja hajauttamiseen. 31

15 Vuosittaisiin päästövähennyksiin sitovan ilmastolain säätämisellä saadaan aikaan päästövähennyksiä, jotka ovat elintärkeitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Maapallon lämpeneminen tulee pysäyttää sitovalla ilmastolainsäädännöllä ja tavoitteena tulee olla hiilineutraali yhteiskunta, jossa päästöt on tiputettu lähelle nollaa vuosisadan puoleen väliin mennessä. Tämän jälkeen tulee löytää ratkaisuja, joissa jo ilmakehään päästettyä hiilidioksidia saadaan sidottua takaisin maaperään. 4.2 Energia Merkittäviä ratkaisuja energian tuotannon järjestämiseksi tehdään jatkuvasti. Hajautettuja energiantuotantomalleja vastustetaan tehokkuuden nimissä. Keskitetystä energiantuotannosta ja suurhankkeista hyötyvät kuitenkin vain energiateollisuus ja ylikansalliset suuryhtiöt. Syntyy siis monopoli, jolloin vain muutamat energiayhtiöt päättävät yksin energiatuotannosta ja estävät kilpailun hintaa laskevan vaikutuksen. Keskittäminen myös estää kotitalouksien energiantuotannon syöttämisen sähköverkkoon. Oikeudenmukaista ja ympäristöystävällistä on panostaa ensisijaisesti energiansäästöön, ja tuottaa sähkö ja lämpö uusiutuvista energianlähteistä hajautetusti työntekijöiden ja paikallisten asukkaiden yhdessä omistamissa laitoksissa. Sähköverkkoa pitäisi myös muuttaa niin, että yksittäiset kotitaloudetkin voisivat tuottaa osan tarvitsemastaan energiasta. Ydinvoiman tuottaminen aiheuttaa merkittäviä hiilidioksidipäästöjä koko prosessin ajan sekä suoraan että välillisesti. Ydinjäte on vakava uhka koko maapallolle. Sen tavoittelu lisää ylituotantoa ja ylikulutusta, mikä kuormittaa ympäristöä merkittävästi. Ydinvoiman lisärakentaminen täytyy estää, ja sen nykyisestä käytöstä on luovuttava. Uraanin etsintä ja tuotanto on kiellettävä Suomessa. Tehokkaita tapoja torjua hiilidioksidipäästöjä ovat hiiliverot ja -tullit, jotka takaisivat, ettei veroja voida kiertää. Turpeen energiakäytöstä on luovuttava. Turpeenpoltto aiheuttaa mittavia hiilidioksidipäästöjä ja lisäksi turpeen tuottaminen tuhoaa hiilinieluina toimivat suot. Merkittävästi suurempi osa rakentamista tulisi tehdä puusta, joka sitoo hiilidioksidia sen tuottamisen sijaan. Esimerkiksi puusta rakennetut ekokaupungit, jotka on kaavoitettu pyöräteille ja joukkoliikenteelle, ohjaavat ihmisten arkea rakenteellisesti kestävään suuntaan. Energiatehokkuus tulee ottaa huomattavasti nykyistä paremmin huomioon rakentamisessa ja peruskorjaamisessa. 4.3 Eläinten oikeudet ja ruoantuotanto Eläimiä ei saa nähdä pelkkinä tuotantovälineinä. Tehomaatalous tulee lopettaa, sillä siitä kärsivät sekä eläimet että ympäristö. Eläimet on ahdettu tiloihin, joissa ne eivät voi elää lajityypillistä elämää. Tämä aiheuttaa eläimille suunnattomia kärsimyksiä, stressiä ja sairauksia. Nykyinen lihan suurkulutus on merkittävä tekijä ilmastonmuutoksen vauhdittu- 32

16 Yhdistyksen XXVI liittokokous Oulu misessa. Vesistöt kärsivät suunnattomia vahinkoja maatalouden päästöistä. Eläinten teollisesta hyödyntämisestä ravinnontuotannosta on päästävä eroon. Eettisesti ja ekologisesti kestämättömän karjatalouden tukeminen julkisin varoin täytyy lopettaa. Karjataloudessa on siirryttävä tuotantoon, jossa on eläinten on mahdollista toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan. Julkisilla varoilla tulee tehomaatalouden sijaan tukea luomu- ja lähiruuantuotantoa. Eläin- ja ympäristönsuojelulait tulee säätää Euroopan unionin laajuisesti. Ruuantuotannossa on tuettava luonnonmukaista ja ekologista viljelyä. Julkiset ateriapalvelut on toteuttava mahdollisimman ekologisesti ja eettisesti kestävästi painottuen kasvisperäiseen ravintoon. Turkistarhauksesta tulee luopua Suomessa ja pyrkimyksenä on oltava maailmanlaajuinen turkistarhauksen kieltäminen. Eläinkokeiden hyödyntäminen muussa kuin lääketieteellisessä tarkoituksessa on lopetettava. Eläinkokeille vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä on kehitettävä pikaisesti. 4.4 Liikkumisen ympäristövaikutukset Liikenne on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Julkisomisteista joukkoliikennettä tulee tukea huomattavasti nykyistä runsaammin, samalla kun turhaa yksityisautoilua rajoitetaan esimerkiksi kaupunkien keskustoissa. Lähiliikenteen on oltava maksutonta, verovaroin kustannettua ja yhdessä omistettua. Suurimmissa kaupungeissa on rakennettava raitiovaunuliikennettä mahdollisuuksien mukaan. Kevyt liikenne ja liikkumisen tarve tulee ottaa huomioon jo kaavoituksessa. Pyörätiet tulee saada kattaviksi ja turvallisiksi. Paikoissa, joissa autoja oikeasti tarvitaan, tulee edistää biokaasulla ja uusiutuvalla sähköllä kulkevien autojen kehittämistyötä ja käyttöönottoa. Autoilun haittojen vähentämiseksi on otettava käyttöön ruuhkamaksut. Myös nopeusrajoitusten alentaminen, autottomat keskustat, parkkipaikkojen vähentäminen, pyöräkaistat ja kävelykadut sekä ihmisten ja ympäristön ehdoilla toteutettu yhdyskuntarakenne ovat viihtyisän kaupunkialueen tunnusmerkkejä. Lisäksi polttoaineveron korotukset ja päästöporrastukset, autoveron porrastuksen kiristäminen ja parkkimaksujen nostaminen olisivat tehokkaita ohjauskeinoja liikenteen haittojen minimoimiseksi. Joukkoliikenteessä on panostettava raideliikenteeseen. Suomessa on tuhansia kilometrejä käyttämätöntä tai vähän käytettyä rautatietä, joka tulee ottaa käyttöön. Julkisella tuella lippujen hinnoista saadaan kohtuullisia niin, että myös pitkän matkan liikkuminen raiteilla on kaikille ihmisille mahdollista. Valtion Rautateiden tulee säilyä valtion rautateinä, jo tehdyt rautatieliikenteen yhtiöittämiset tulee purkaa. Lentoliikenteen tukeminen tulee lopettaa ja lentomatkustamisen hinnan tulee vastata sen todellisia ympäristövaikutuksia. 33

17 Lentokerosiinia tulee verottaa ankarasti. 5. Sukupuoli ja seksuaalisuus Kapitalismin ohella sukupuolijärjestelmä rajoittaa ihmisten elämää kaikkialla. Taantumuksellisessa sukupuolijärjestelmässä yhdistyvät hierarkia, jossa naiset ovat yhteiskunnassa miehiä heikommassa asemassa sekä ajatus siitä, että sukupuolet täydentävät toisiaan, jolloin heteroseksuaalinen parisuhde, jossa nainen hoitaa kodin ja mies elättää perheen, on sukupuolijärjestelmän ideaali. Käsitys siitä, että naiset ovat yleisesti yhteiskunnassa miehiä heikommassa asemassa, ei tarkoita ettei miehiä sortavia rakenteita olisi. Sukupuolijärjestelmässä tyypillisesti samat piirteet sortavat naisia toisaalla ja miehiä toisaalla. Sukupuolijärjestelmä on valtajärjestelmä joka vaikuttaa meihin, halusimme tai emme. Myös seksuaalisuus on sukupuolijärjestelmän läpäisemää. Nykymuotoinen kapitalismi on mahdollista ainoastaan enimmäkseen naisten tekemän ilmaisen hoivatyön ansiosta. Kapitalismi myös rakentaa sukupuolia luomalla tarpeita sukupuolen mukaiseen kuluttamiseen. 5.1 Sukupuolijärjestelmä ja heteronormatiivisuus Sukupuolijärjestelmän purkaminen vaatii asian erillistä esille nostamista ja käsittelyä. Sukupuolijärjestelmä ei ole suoraan riippuvainen taloudellisista tai muista sortojärjestelmistä. Vallitseva sukupuolijärjestelmä tukee sosiaalisen hierarkiamme muodostumista, joka taas perustuu toisten alistamiseen. Saavuttaakseen tiettyjä valta-asemia nykyisessä yhteiskunnassa ihmisen täytyy alistaa toista. Sukupuolijärjestelmän ehdottomia häviäjiä ovat ihmiset, joille määrittyminen yksiselitteisesti mies- tai naissukupuoleen on hankalaa. Ihminen saattaa kokea sosiaaliseksi sukupuolekseen eri sukupuolen kuin hänen biologinen sukupuolensa on. Yhteiskunnassa on tunnustettava oikeus elää sukupuolten välissä tai ulkopuolella. Yhteiskunnalla ja muilla ihmisillä ei tule olla oikeutta määritellä sukupuolta ihmisen itsensä puolesta. Vasemmistonuoret haluaa edistää käsitystä sukupuolien moneudesta. Intersukupuolisten lasten hoitokäytäntö on tarkistettava, transnuorten hoitoa kehitettävä, transvestisuus on poistettava sairausluokituksesta ja transsukupuolisuuden luokittelu mielenterveyshäiriöksi on lopetettava. Vasemmistonuoret haluaa puhua sukupuolten välisen tasa-arvon sijaan sukupuolisesta tasa-arvosta, joka ei viittaa sukupuolten kaksinapaisuuteen ja vastakkainasetteluun. Sukupuolisen tasa-arvon eteen on tehtävissä paljon lainsäädännöllisin keinoin, mutta tämä ei yksistään riitä. Kasvatus sukupuoliin alkaa jo varhain sekä kotona että koulussa. Erityi- 34

18 Yhdistyksen XXVI liittokokous Oulu sesti opetusjärjestelmän sukupuolivaikutuksia tulee tutkia ja sukupuolikuvaa monipuolistaa. Sukupuolentutkimukselle on taattava riittävät resurssit, jotta sukupuolijärjestelmän toiminnasta on riittävää tietoa. Yhteiskunnan eri tasojen sukupuolivaikutukset tulee arvioida eli suvata. Vasemmistonuoret vaatii lainsäädännön ja muiden keskeisten yhteiskunnallisten päätösten suvausta, jotta julkisella vallalla on asiallista tietoa lakien vaikutuksesta eri sukupuoliin. Yhteiskunnassa vallitsevat käsitykset naisille ja miehille sopivasta seksuaalisuudesta rakentavat kunkin yksilön omaa seksuaalisuutta. Tavoitteena tulee olla jokaisen mahdollisimman suuri vapaus päättää itse omasta seksuaalisuudestaan. Lakien tulee rajoittaa ihmisten seksuaalisuutta vain väkivalta- ja hyväksikäyttötapauksissa. Yhteiskunnassamme vallitsee hetero-oletus ja kasvatus heteroksi aloitetaan jo varhain. Yhteiskuntamme instituutiot, kuten sosiaaliturva, perustuvat heteroparisuhteelle ja ydinperheelle. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokevat edelleen paljon syrjintää työelämässä, sosiaalisissa suhteissa ja muualla yhteiskunnassa. Lainsäädännössä on edelleen korjattavaa, mutta ennen kaikkea muutoksen tulee tapahtua kulttuurissa ja kasvatuksessa. Keskeisille viranomaisille ja julkisen alan työntekijöille on tarjottava koulutusta seksuaalisesta tasavertaisuudesta, sukupuolisensitiivisyydestä ja normikriittisyydestä Seksuaaliterveys ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus Koulujen seksuaalivalistuksen tulee ottaa huomioon erilaiset seksuaaliset suuntautumiset tasavertaisesti. Seksuaalivalituksen pitää antaa monipuolinen kuva erilaisista seksuaalisuuden muodoista eikä opetus saa keskittyä pelkästään ehkäisystä kertomiseen ja heterojen sukupuoliyhdyntään. Seksuaalisuuden tukipalveluiden on oltava kaikille tarjolla, kondomien ja muiden ehkäisyvälineiden tulee olla maksuttomia ja kaikkien saatavilla. Erilaisista ehkäisyvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista on puhuttava avoimesti. Jo 25 vuotta täyttäneillä tulee olla oikeus sterilisaatioon. Oikeus vapaaseen ja turvalliseen aborttiin on keskeinen osa naisen itsemääräämisoikeutta. Abortti tulee saada aidosti vapaaksi, mikä tarkoittaa, että nykyisestä lainsäädännöstä tulee poistaa vaatimus perustella aborttia. Seksuaalisessa väkivallassa loukataan olennaisesti ihmisen itsemääräämisoikeutta ja vapautta. Suomen lainsäädännön tulee tunnistaa tämä perustavanlaatuinen ihmisen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen fyysisen väkivallan lisäksi. Lainsäädännöstä ja sen tulkinnoista on poistettava räikeät epäkohdat, kuten uhrin humalatila tai käytetyn fyysisen väkivallan vähäisyys lieventävinä asianhaaroina. Seksuaalisen väkivallan uhrit kokevat usein syyllisyyttä tapahtuneesta ja uhria syyllistävät muiden ihmisten lisäksi jopa viranomaiset. Viranomaisia tulee kouluttaa tunnistamaan 35

19 seksuaalinen väkivalta sekä opastaa seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaamiseen oikein. Seksuaalirikosten uhreille on oltava tarjolla mielenterveydellistä tukea. 6. Turvallisuus ja kontrolli Turvallisuus tarkoittaa muutakin kuin puolustuspolitiikkaa ja armeijoita. Se pitää sisällään myös tavat, joilla elinympäristöämme, yhteiskuntaamme ja meitä itseämme kontrolloidaan. Vuoden 2001 terrori-iskuista alkanut määrätietoinen uhkakuvien luonti eri kulttuureita ja uskonnollisia ryhmiä vastaan pyrkii alleviivaamaan kulttuurien yhteensopimattomuutta ja eroavaisuuksia. Uhkakuvien tarkoituksena on ujuttaa ihmisille tunne jaotellusta, epävarmasta ja konfliktien täyteisestä maailmasta. Pelkoon vetoamalla on helpompi oikeuttaa poliittisia toimenpiteitä, jotka muuten eivät saisi laajaa kannatusta. Esimerkiksi äärioikeistolaisten ja rasististen liikkeiden tapana on kuvailla kansakunta ja kansalainen alttiiksi ulkoiselle uhalle, kuten maahanmuutolle. Tämä luo yksinkertaistetun kuvan kansakunnasta uhattuna yksikkönä, jonka puolustamiseksi voidaan kävellä ihmisoikeuksien yli. Uhkien ja turvattomuuden ehkäisemiseksi oikeisto tarjoaa kontrollia lisäämällä vartioinnin ja valvontakameroiden määrää. Hyvinvointiyhteiskunnan alasajon myötä epävarmuuden tunne lisääntyy yhä useampien arjessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden, toimeentulon tai työn saanti ei ole enää itsestäänselvyys. Aito turvattomuus, joihin esimerkiksi kouluampumiset ja perheväkivalta viittaavat, johtuu puutteista suomalaisessa perusturvassa, ei kansainvälisestä terrorismista tai maahanmuutosta. Yhteiskunnallinen turvallisuus varmistetaan pienentämällä tuloeroja sekä takaamalla jokaiselle kansalaisuudesta riippumatta oikeus riittäviin palveluihin, koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja terveelliseen ympäristöön. 6.1 Julkinen tila Yhteiskunnassa valtaa on niillä, joilla on oikeus omistaa, kontrolloida ja käyttää julkista tilaa. Julkinen tila kapenee yhä enemmän ja yksityisten, pääoman kasvattamiseksi valjastettujen tilojen määrä kasvaa. Omistajat sanelevat, mitä kaduilla ja toreilla saa tapahtua, mitä saa lukea seinissä, tolpissa ja sähkökaapeissa ja mitä saa tapahtua rakennuksissa. Julkisten tilojen suunnittelun ja käytön tulisi olla tasa-arvoista ja lähtöisin ihmisten tarpeista eikä kaupallisista intresseistä. Julkiset tilat on nähtävä yhteisenä resurssina, jotka omistetaan ja hallinnoidaan yhdessä. Konkreettisia esimerkkejä ovat esimerkiksi kirjastot, nuorisotalot, kokoustilat ja kansankeittiöt sekä -kahvilat. Vasemmistonuorten mielestä uhkakuvia vilisevä puhe on vaiennettava, ja sen sijaan on 36

20 Yhdistyksen XXVI liittokokous Oulu raivattava tilaa vaatimukselle jokaisen oikeudesta riittäviin julkisiin palveluihin, koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja terveelliseen ympäristöön kansalaisuudesta riippumatta. Jokaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus osallistua julkisten tilojen ja ympäristöjen suunnitteluun, esimerkiksi kaavoitusprosesseihin. Turvallisen kaupunkiympäristön luomiseksi tulee kaupunkisuunnittelussa huomioida muiden ihmisten läheisyys, alueiden valoisuus ja avoimuus. Kaikilla paikkakunnilla tulee olla mahdollisuus monipuoliseen yhteisten tilojen käyttöön ja epäkaupalliseen toimintaan. 6.2 Turvallisuus yksityisessä tilassa Ihmisellä on oikeus turvallisuuteen myös yksityisessä tilassa, kuten omassa kodissaan. Suomessa tapahtuu muita teollisuusmaita huomattavasti enemmän törkeäksi luokiteltavaa lähisuhdeväkivaltaa, joksi kutsutaan kaikkea läheisissä ihmissuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Lähisuhdeväkivalta alkaa harvoin törkeänä, ja sillä on taipumus pahentua ajan myötä. Siksi siihen pitää pystyä puuttumaan jo alkuvaiheessa. Suomeen tarvitaan lisää matalan kynnyksen paikkoja, joihin lähisuhdeväkivaltaa kokenut voi ottaa yhteyttä. Eri ammattilaisten voimin toimivien auttavien puhelimien ja internetsivustojen lisäksi tarvitaan turvakoteja, joiden ovien tulee olla tarvitseville auki jokaisessa kunnassa. Viranomaisia ja terveydenhuollon henkilökuntaa tulee kouluttaa tunnistamaan lähisuhdeväkivalta ja heillä tulee olla valmiudet auttaa uhria. Kaikille sukupuolille ja kaikenlaisissa suhteissa oleville on oltava tarjolla turvakotipaikkoja. Myös väkivallantekijöille on sukupuolesta riippumatta turvattava tukipalveluita. Lähisuhdeväkivallan uhreille on varmistettava kunnon palvelut. Näiden takaamiseksi on säädettävä kuntia velvoittava laki, joka velvoittaa kunnat tekemään lähisuhdeväkivallan vastaisen toimintasuunnitelman ja luomaan riittävät palvelut lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. 6.3 Siirtolaisuus ja maahanmuuttokontrolli Ihmiset ovat aina vaihtaneet asuinpaikkaa useista eri syistä. Siirtolaisuudessa on pohjimmiltaan kyse tilanteesta, jossa ihminen päättää liikkua tai hänet pakotetaan liikkumaan. Vasemmistonuoret ei hyväksy maahanmuuton kuvailemista rikollisena ilmiönä ja uhkana. Näitä käsityksiä edistetään muun muassa luokittelemalla oleskelulupia sekä käyttämällä käsitteitä, kuten laiton maahanmuutto. Myöskään siirtolaisten säilöönotto, eli vangitseminen ilman rikostuomiota, ei ole hyväksyttävää. Nykyinen maahanmuuttopolitiikka on ensisijaisesti työvoiman kontrolloimiseen liitty- 37

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

HALLITUS # :00

HALLITUS # :00 HALLITUS #2 3.11.2010 18:00 ESITYSLISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Esityslistan hyväksyminen 4. Yhdistykselle käyntikortit 5. Yhdistykselle pankkitili

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen elämä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Kuntauudistuskysely akavalaisille 2012. Yhteenveto tuloksista 14.5.2012

Kuntauudistuskysely akavalaisille 2012. Yhteenveto tuloksista 14.5.2012 Kuntauudistuskysely akavalaisille 0 Yhteenveto tuloksista 4.5.0 Kuntauudistuksen tarpeellisuus ja kunnallisten palveluiden järjestäminen Kuntauudistus on tarpeen, koska suuremmat kunnat pystyvät tarjoamaan

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Talous. kasvun. jälkeen. Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén

Talous. kasvun. jälkeen. Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén Talous kasvun jälkeen Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén ja Suomen tietokirjailijat ry. ovat tukeneet teoksen kirjoittamista Copyright 2016 Tekijät & Gaudeamus Helsinki

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot