LÄHEISTEN MUKANAOLON MERKITYS PÄIHDEKUNTOUTUKSEN AIKANA HIETALINNA-YHTEISÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHEISTEN MUKANAOLON MERKITYS PÄIHDEKUNTOUTUKSEN AIKANA HIETALINNA-YHTEISÖSSÄ"

Transkriptio

1 LÄHEISTEN MUKANAOLON MERKITYS PÄIHDEKUNTOUTUKSEN AIKANA HIETALINNA-YHTEISÖSSÄ Huhtimo Petra Hynninen Virpi Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Huhtimo Petra, Hynninen Virpi. Läheisten merkitys päihdekuntoutuksen aikana Hietalinna-yhteisössä, Helsinki, kevät 2005, 63 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma. Sosiaali- ja kasvatusala, Sosionomi (AMK). Tutkimus palvelee Hietalinna-yhteisössä meneillään olevaa päihdehoitoon liittyvää kehittämistyötä. Kehittämistyön tavoitteena on löytää keinoja, millä tavoin asiakkaiden läheiset voisivat olla tukemassa päihdekuntoutusta. Tutkimuksessa tarkastellaan läheisten merkitystä ja roolia päihdekuntoutuksen aikana Hietalinna-yhteisössä, keskittyen asiakkaiden näkökulmaan. Tutkimuksessa selvitetään, millaista tukea asiakkaat ovat kokeneet saavansa läheisiltään ja onko läheisten mukanaolo tukenut päihdekuntoutusta. Tutkimuksessa kartoitetaan myös asiakkaiden näkemyksiä siitä, miten ja missä määrin he toivovat läheisiään mukaan hoidon rakenteisiin ja kuinka toimintaa voitaisiin kehittää edelleen. Tutkimus toteutettiin käyttäen kvalitatiivista tutkimusotetta ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin viidelle Hietalinnayhteisön asiakkaalle ja ne toteutettiin ryhmähaastatteluina syksyllä Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja tutkimuksessa noudatettiin asiakaslähtöisyyden näkökulmaa. Tutkimustulosten perusteella läheisten toivotaan osallistuvan päihdekuntoutukseen. Kokemus on, että läheiset ovat tukeneet päihdekuntoutusta. Ongelmakohtana on kuitenkin se, ettei kuntoutujilla juurikaan ole tukea antavia ja päihderiippuvuutta ymmärtäviä läheisiä. Ymmärtämättömistä läheisistä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Läheisen mukaan ottaminen hoitoon aivan laitoshoidon alkuvaiheessa saattaa olla hoidon kannalta haitallista ja häiritä kuntoutusta. Haasteellista onkin löytää kuntoutusta tukevan läheisen lisäksi myös oikea ajankohta läheisen hoitoon osallistumiselle. Tutkimustulosten mukaan vertaistuesta hyödyttiinkin enemmän kuin muista läheisistä, erityisesti laitoshoidon alussa. Tutkimustulosten mukaan kehittämisalueena Hietalinna-yhteisössä on mm. yhteisön ulkopuolella tapahtuvan vertaistukitoiminnan ja tukihenkilötoiminnan kehittäminen. Myös läheisille tukea antavan toiminnan kehittäminen koettiin tärkeäksi. Läheisille voitaisiin esimerkiksi järjestää info-tilaisuuksia, joissa heille yleisesti kerrottaisiin päihderiippuvuudesta ja Hietalinna-yhteisön yhteisöhoidosta. Asiasanat: päihderiippuvuus, sosiaalinen tuki, yhteisöhoito, perheverkosto, vertaistuki, päihdekuntoutus

3 ABSTRACT Huhtimo, Petra and Hynninen, Virpi. The Meaning of Family and Peer Support in the Rehabilitation of Intoxicant Abusers. Helsinki, spring Language: Finnish. 63 pages. 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education; Bachelor of Social Sciences. The purpose of this study is to get more and deeper information about the meaning of peer and family support networks in an institution (Hietalinnayhteisö) for intoxicant abusers. This study was requested by the institution to be part of a development project. The aim of this project was to increase the peer and family support of clients in their rehabilitation. One important aspect of this project is that the clients choose for themselves who belong to their support network. This study examines the client s perspective, the meaning of networks and the role of rehabilitation. Also in this study, we look at the clients perspectives about how and how much they wish those in their network to be involved in their rehabilitation and how Hietalinna-yhteisö can further develop their activities. Hietalinna-yhteisö is a rehabilitation institution for intoxicant abusers. There are places for sixteen clients. In Hietalinna-yhteisö, they do not use any medicine. And the peer support is the strength in the rehabilitation. This study is qualitative. The study was conducted using theme interviews. Five recovering intoxicant abusers were interviewed in fall The interviews were analysed thematically, focusing on the clients perspectives. According to the results, most of the clients felt that peers understand them better than family because they are in the same life situation. However, the findings showed that clients desired that family members play a bigger role in the rehabilitation process. Experiences were that both family and friends had supported the clients in their rehabilitation. One problem was that the clients did not have family who understood intoxicant problems and, therefore, could not provide the right support. Family members who do not understand intoxicant problems might give more harmful than useful support. It might be harmful if family members are more involved from beginning. In the beginning, it is very challenging to find family who support rehabilitation and it is very challenging for family to find the time. The findings indicated that clients received more peer group support at the beginning of rehabilitation. About findings showed that Hietalinna-yhteisö should further develop their activities. Many clients also wanted to have their children spend some time in Hietalinna-yhteisö. They also thought that there could be increased peer support in Hietalinna-yhteisö. Keywords: Peer support, social support, intoxicant rehabilitation, intoxicant abuse, family network

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 RIIPPUVUUDEN ERI NÄKÖKULMAT Sosiaalipsykologinen näkökulma Kognitiivinen näkökulma Yhteiskunnallinen näkökulma 11 3 SOSIAALINEN TUKI Perheverkosto Vertaistuki 16 4 PÄIHDERIIPPUVAISEN KUNTOUTUSPROSESSI 19 5 YHTEISÖHOITO Yhteisöhoidon pääperiaatteet Yhteisöhoidon toiminnallinen rakenne 23 6 HIETALINNA-YHTEISÖ Hietalinna-yhteisön hoitoprosessin kuvaus Hoidon rakenne 27 7 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 28 8 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TOTEUTUS Tutkimusmenetelmät Teemahaastattelu Aineiston analyysi 37

5 9 TUTKIMUSTULOKSET Kokemukset läheisten mukanaolosta Omaiset Ystävät Vertaiset Sosiaalisen tuen muodot Emotionaalinen ja instrumentaalinen tuki Tiedollinen tuki Kehittämishaasteet Asiakkaille suunnattu toiminta Läheisille suunnattu toiminta JOHTOPÄÄTÖKSET Tiedottaminen ja sopiva ajankohta Keitä mukaan hoidon rakenteisiin TUTKIMUKSEN LUOTTETTAVUUS JA EETTISYYS POHDINTA 61 LÄHTEET 63 Liite 1 Teemahaastattelurunko 66

6 1 JOHDANTO Päihderiippuvaisen hoitoon tulo ja hoidossa pysyminen paranevat, kun hoitotapahtumaan otetaan mukaan perhe- ja muu läheisverkosto. Hoitotulokset paranevat sekä päihdeongelman että perheen toimivuuden osalta ja läheisiin kohdistuneet haittavaikutukset lievenevät. Hoitointerventioiden kohteeksi tulisikin määritellä koko perhe ja ne läheiset, joita päihdeongelma koskettaa. (Mäkelä 2002, 3.) Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää läheisten merkitystä ja roolia päihdekuntoutuksen aikana Hietalinna-yhteisössä. Idea tutkimuksen aiheesta syntyi Mielenterveys ja päihteet -opintokokonaisuuden harjoittelujakson aikana, jonka toinen tutkijoista suoritti Hietalinna-yhteisössä. Hietalinna-yhteisö on A- klinikkasäätiön alainen 15-paikkainen päihdekuntoutusyksikkö Helsingin keskustassa ja sen keskeisiä toimintaperiaatteita ovat yhteisöhoito sekä hoidon lääkkeettömyys. Tutkimus palvelee Hietalinna-yhteisössä ajankohtaista kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on löytää yhteisöhoidon rakenteisiin sopivia toimintoja, joissa asiakkaiden läheiset voisivat olla mukana. Tarkastelemme läheisten merkitystä ja roolia asiakkaiden näkökulmasta, kysyen, tukeeko läheisten hoitoon osallistuminen päihdekuntoutusta. Kysymme myös, millaista tukea asiakkaat läheisiltään ovat kokeneet saaneensa, sekä millä tavalla ja missä määrin he toivovat läheistensä olevan mukana hoidon rakenteissa. Haastateltavat määrittelivät itse, keitä heidän läheisensä ovat. Koska tutkimus tähtää laitoshoidossa olevien päihderiippuvaisten hoidon kehittämiseen, aloitamme tutkimuksen raportoinnin riippuvuuden eri näkökulmien tarkastelulla. Sen jälkeen luomme katsauksen sosiaalisen tuen määritelmiin, perheverkoston dynamiikkaan sekä vertaistuen merkitykseen ja eri toimintamuotoihin. Yhtenä tutkimuksen lähtökohtana on Hietalinna-yhteisössä käytettävät yhteisöhoidon periaatteet. Yhteisöhoidon sekä tutkimusympäristön tarkempi esittely luo osaltaan viitekehystä tutkimukselle.

7 7 Tutkimuksen raportoinnissa esittelemme aikaisempia aihekohtaisia tutkimuksia, tutkimuksen tavoitteita sekä toteutusta. Tutkimusotteemme on kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Haastattelut toteutimme kahden ryhmän haastatteluina, ryhmät koostuivat Hietalinna-yhteisön asiakkaista. Aineiston analysointimenetelmänä käytimme teemoittelua. Selvitämme tutkimuksen toteutuksen eri vaiheet ja kuvaamme aineiston edeten tutkimustuloksiin ja niistä muodostuneisiin johtopäätöksiin. Lopuksi pohdimme tutkimuksen luotettavuutta ja sen eettisiä näkökulmia sekä kerromme opinnäytetyön prosessista.

8 8 2 RIIPPUVUUDEN ERI NÄKÖKULMAT Päihderiippuvuutta tarkastelemme sosiaalipsykologisen, kognitiivisen ja yhteiskunnallisen näkökulman kautta. Näissä näkökulmissa tarkastelun keskiössä on yksilön ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen merkitys riippuvuuden kehittymiseen. Silloinkin kun riippuvuutta tarkastellaan yksilön kannalta, siihen liittyy aina yhteiskunnallinenkin aspekti, koska kaikkea poikkeavaa käytöstä arvioidaan yhteiskunnassa vallitsevista arvoista ja kulttuurista käsin. Tutkimuksen kannalta on tärkeää tuoda näitä näkökulmia esille, koska riippuvuuden ymmärtämisen kannalta on olennaista tiedostaa sen monimuotoisuus. Inkisen, Partasen ja Sutisen (2003, 32) mukaan ammatissaan päihderiippuvaisia ja heidän läheisiään kohtaavien on tärkeää ymmärtää päihderiippuvuutta mahdollisimman monimuotoisesti. Viitekehys, josta ammattilainen tarkastelee päihderiippuvuutta, vaikuttaa hänen lähestymistapansa valintaan asiakastyössä. Ammattilainen on myös tärkeässä asemassa välittäessään omaa tietouttaan riippuvuudesta kuntoutujien läheisille. Päihderiippuvuudesta on esitetty erilaisia lääketieteellisiä, biologisia, perinnöllisiä, psykologisia, sosiaalipsykologisia, oppimispsykologisia, sosiologisia sekä yhteiskunnallisia selitysmalleja (Inkinen ym. 2003, 33). Riippuvuuden eri selitysteorioita on useita, kuitenkaan ei ole pystytty yksiselitteisesti vastaamaan siihen, miksi jotkut ihmiset käyttävät itsetuhoisesti päihteitä tai miten riippuvuus syntyy. Vastakkain ovat luonnontieteiden mallin mukaiset kausaalisuhteisiin perustuvat syyselvitykset ja psykologis-sosiaaliset ihmisen tavoitteellisesta toiminnasta lähtöisin olevat mallit. (Tamminen 2000, 18.) 2.1 Sosiaalipsykologinen näkökulma Sosiaalipsykologisen näkökulman mukaan elämän kaikki osa-alueet muodostuvat erilaisista järjestelmistä. Kaikki järjestelmät puolestaan koostuvat osioista, jotka ovat yhteydessä toinen toisiinsa täyttääkseen yhteisen tarkoituksen. Näin

9 9 ollen myös perhe on järjestelmä, johon voi ydinperheen lisäksi kuulua muitakin läheisiä, kuten sukulaisia ja ystäviä. Perheenjäsenten välille kehittyy käyttäytymismalleja ja tapoja, jotka pitävät järjestelmän vakaana. Perheen sisäinen järjestelmä saattaa järkkyä, mikäli joku jäsenistä alkaa käyttää päihteitä. Riippuvuus kehittyy helpommin perheessä, jossa kaikki osallistuvat riippuvuuskäyttäytymisen seurausten peittelemiseen. (Giesekus 1999, ) Sosiaalipsykologisen näkökulman mukaan päihderiippuvaisen sosiaalinen verkosto valikoituu päihteidenkäyttöön liittyvän elämäntavan mukaan. Päihderiippuvaisen sosiaalisissa suhteissa päihdehakuisuus voi olla kiinteä osa yhteenkuuluvuuden tunnetta, johon liittyy mm. seksuaalisuus, seuran hakeminen, sekä yksinäisyyden tai masennuksen torjunta. Päihteiden käyttö voi olla myös sosiaalinen tapahtuma eli niin sanottu rituaalimeno. Monet päihderiippuvaiset ovatkin riippuvaisia itse rituaaleista, tavoista ja yhteisistä käyttöön liittyvistä kokemuksista. (Dahl & Hirschovits 2002, 266.) Tammisen (2000, 19) mukaan riippuvuuden syntyyn voidaan liittää myös kulttuurinen selitysmalli, joka osoittaa, että päihderiippuvuudella on vahva sosiaalinen tausta. Mitä suurempi positiivinen merkitys päihteiden käytöllä on kulttuurisella tasolla, sitä todennäköisemmin se voi muodostua riippuvuudeksi. Tammisen mukaan (2000, 19-21) sosiaalipsykologiaan perustuvan tutkimuksen tavoitteena ei ole ensisijaisesti selvittää, mitkä syyt johtavat päihderiippuvuuteen, vaan se keskittyy lähinnä päihderiippuvuuden inhimillisen logiikan ymmärtämiseen. Sosiaalipsykologisessa lähestymistavassa ihminen nähdään ympäröivässä todellisuudessa toimivana subjektina, jolloin ihminen ei ole pelkästään perimän tai ulkoisten ärsykkeiden summa. Tämä näkökulma suuntautuu päihderiippuvuuden sairausperspektiiviin kriittisesti, eikä päihderiippuvuutta nähdä poikkeavuutena, jota määrittäisivät geenit tai jokin psyykkinen häiriö. Päihderiippuvuus noudattaa muodostumisessaan samoja lakeja, kuin muukin inhimillinen toiminta. Vaikka ulkopuolisten mielestä päihteiden käyttö vaikuttaisikin epäloogiselta itsetuholta, voidaan se äärimuodoissaan nähdä subjektiivisesti mielekkäänä toimintana inhimillisen toiminnan näkökulmasta tarkasteltuna. Ihminen myös luo uusia kulttuurisia arvoja, eikä pelkästään toista niitä.

10 Kognitiivinen näkökulma Kognitiivinen samoin kuin sosiaalipsykologinenkin näkökulma pyrkii ymmärtämään päihderiippuvuutta ihmisen ja hänen ympäristönsä välisen vuorovaikutuksen, opitun elämäntavan ja selviytymisstrategian kautta. (Inkinen ym. 2003, 32). Kognitiivisen näkökulman mukaan riippuvuus muodostuu monista eri tekijöistä, joita ovat kulttuuriset arvot ja normit, sosialisaatio-kokemukset, vertaisryhmän paine, perinnölliset tekijät, päihteiden saatavuus ja niiden tuottama psyykkinen tyydytys. Henkilöt, jotka tulevat pysyvimmin riippuvaisiksi päihteistä, ovat usein jo ennen päihderiippuvuuden syntymistä moniongelmaisia. Sosiaalisten ongelmien ohella heillä saattaa olla myös masennusta, epäsosiaalisuutta ja rajatilatason häiriöitä. (Koski-Jännes 1995, 7.) Koski-Jännes (1995, 8) tuo esille, ettei psyykkinen riippuvuus kohdistu itse päihteeseen, vaan sen avulla saavutettavaan psyykkiseen tilaan. Hänen mukaansa psyykkinen riippuvuus perustuu oppimiseen, ihminen esimerkiksi oppii odottamaan päihtymiseen liittyviä mielihyvän- ja voimantunteita sekä kommunikoinnin helpottumista. Ihminen oppii myös kytkemään erilaiset ympäristövihjeet päihteiden käyttöön niin, että ne itsessään jo alkavat virittää hänessä haluja käyttää päihteitä. Usein alkuvaiheessa päihteitä käytetään enimmäkseen tehostamaan hauskanpitoa, mutta riippuvuuden syvetessä niitä saatetaan yhä useammin käyttää kielteisten mielentilojen lievittämiseen. Koski-Jänneksen (1995, 8) mukaan riippuvuuskäyttäytymiseen liittyvä toistokäyttäytyminen saattaa syntyä siitä, että ihminen yrittää päästä eroon ongelmistaan tavoilla, jotka lopulta kuitenkin syventävät ongelmia. Esimerkiksi lääkkeiden vieroitusoireita voidaan lievittää ottamalla lisää kyseistä lääkettä, tämän seurauksena kuitenkin päihdekierre syvenee. Kognitiivisessa psykologiassa on todettu, että päihderiippuvuuden muotoutumiseen vaikuttavat olennaisesti päihteen käytön välittömät seuraukset. Mitä nopeammin seuraus koetaan, sitä voimakkaammin se vaikuttaa kyseisen toiminnan esiintyvyyteen jatkossa. Päihderiippuvuuden kehittymiseen vaikuttavat siten ne palkitsevat tuntemukset, joita päihteen nauttiminen herättää. Päihteiden käyt-

11 11 töön liittyvät sosiaaliset merkitykset saattavat lisätä myönteisiä elämyksiä. Päihteiden käyttäjä saattaa ajatella olevansa positiivisella tavalla erilainen tai kokea samaistumista tovereidensa kanssa käyttäessään päihteitä. Myönteisenä voidaan kokea myös päihteiden antama tilaisuus paeta todellisuutta sekä välttää vaikeita tilanteita ja tunteita. (Kähkönen, Karila & Holmberg 2001, ) 2.3 Yhteiskunnallinen näkökulma Giddens (1994) pitää riippuvuutta oireena jälkitraditionaalisen kulttuurin individualismista: Se, että voimme nykyään tulla riippuvaisiksi mistä hyvänsä kaikista elämäntavan puolista ilmentää perinteen hajoamisen perinpohjaisuutta (Giddens 1994, 71). Yhteiskunnassa, jossa individualismia ja yksilön itsemääräämisoikeutta pidetään hyveinä, kaikkinainen riippuvuus vaikuttaa helposti heikkoudelta, joka herättää erityistä huolta. Tuloksena on kaksoissidos, joka itsessään voi tuottaa toistokäyttäytymistä. (Koski-Jännes 1998, 27.) Yhteiskunnan asiantuntijajärjestelmät ovat määritelleet tiettyjä käyttäytymistapoja ongelmiksi ja käsittelevät niitä riippuvuuksina. Postmoderni individualismi saattaa jo osaltaan synnyttää toistokäyttäytymistä, jota eivät juurikaan ohjaa tarkoituksenmukaisuus tai traditiot. (Sulkunen 1997, ) Sulkusen (1997, ) mukaan yhteiskunnan ulkoisten ohjausjärjestelmien ja traditioiden menettäessä merkitystään yksilön tunnemuistin ylivalta kasvaa. Tämän johdosta valintojen ja päätösten perusteeksi jää helposti vain yksilön oma hyvinvointi tai näkemys itsestään, jolloin riippuvuuden voidaan todeta olevan pakkomielteiksi muuntuneita minuuden tekniikoita. Yhteiskunnallisen näkökulman mukaan pakonomaisten toistokäyttäytymismuotojen katsotaan olevan vääristyneitä itsen rakentamisen malleja. Useat yhteiskunnallista näkökulmaa edustavat riippuvuusteoriat korostavat riippuvuuden olevan seurausta kulttuurisesta ja sosiaalisesta ympäristöstä. Mikään riippuvuusteoria ei kuitenkaan pysty yksiselitteisesti selittämään sitä, millä perusteella joitakin toistokäyttäytymisen muotoja kohdellaan riippuvuuksina ja

12 12 joitakin ei. Ne eivät myöskään selitä, miksi juuri riippuvuudeksi määritelty poikkeava käytös aiheuttaa niin voimakkaita sosiaalisia reaktioita, että jo pelkästään niiden vuoksi riippuvuudesta eroon pääseminen saattaa olla ylivoimaista. (Sulkunen 1997, 199.)

13 13 3 SOSIAALINEN TUKI Tutkimuksessamme kiinnostuksen kohteena ovat Hietalinna-yhteisön asiakkaiden kokemukset ja odotukset tuesta, jota he läheisiltään saavat ja toivovat. Sosiaalisen tuen teoria luo siis osaltaan pohjaa tutkimuksellemme. Sosiaalisen tuen jälkeen tarkastelemme käsitteitä perheverkosto ja vertaistuki. Perhe on yksikkö, jossa sosiaalista tukea perinteisesti annetaan ja vastaanotetaan. Vertaistuki taas tarjoaa sosiaalista tukea niiltä, joilla on yhteneväisiä elämän kokemuksia, tässä yhteydessä päihderiippuvuudesta. Yksilön toisilta ihmisiltä saamaa tukea sanotaan sosiaaliseksi tueksi. Käsitteenä sosiaalinen tuki ei ole yhtenäinen, vaan sitä on määritelty varsin monin tavoin. Cobb loi ensimmäisen käsitteellisen määritelmän sosiaalisesta tuesta vuonna Hänen mukaansa sosiaalinen tuki on tietoa, joka saa asianomaisen uskomaan, että hänestä välitetään ja häntä rakastetaan, arvostetaan ja kunnioitetaan. Käsitteeseen liittyy oleellisesti myös se, että henkilö tuntee kuuluvansa vastavuoroiseen ihmissuhdeverkostoon. (Pienimäki 2001, 5.) Renfors ja Keskinen (1996, ) tuovat esille artikkelissaan Pruhnillin ja Philipsin (1987) luoman käsitteen sosiaalisesta tuesta. Heidän mukaansa kyky antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea on yksilön kehitystulos. Taustalla on tarveteoreettinen ajattelu, jossa sosiaalinen tuki mielletään turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kaltaisena tarpeena. Yksilön eri kehitysvaiheissa nämä perustarpeet tyydyttyvät eri tavoin eri lähteistä. Tämän määritelmän mukaan sosiaalista tukea tarvitaan läpi elämän, eikä pelkästään kriisi- ja poikkeustilanteissa. Sosiaalisen tuen tarve on erilainen eri ihmisillä, osa näistä eroista johtuu persoonallisuustekijöistä. Sosiaalinen tuki ja sosiaaliset verkostot ymmärretään yksilön käytettävissä olevina sosiaalisina resursseina. Ne voivat lisätä hyvinvointia, antaa konkreettista tukea selviytymisyrityksissä ja lieventää stressitilanteiden aiheuttamaa uhan kokemusta. Sisällöllisesti tai materiaalisesti vaatimattomaltakin tuntuva sosiaali-

14 14 sen tuen ilmaisu voi vaikuttaa ratkaisevasti yksilön selviytymiseen esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa. (Salo & Tuunainen 1996, 230.) Vahtera (1993, 28-29) kuvaa sosiaalista tukea sosiaalisiin suhteisiin liittyvänä positiivisena, terveyttä edistävänä ja stressiä ehkäisevänä tekijänä. Hän korostaa sosiaalisista tukea suhteista saatavana voimavarana. Vahteran mukaan sosiaalisen tuen muodot jaotellaan seuraavasti: 1. Tietotuki, johon kuuluvat neuvot ja ehdotukset sekä tilanteiden uudelleen arvioinnit tai -määrittelyt. 2. Aineellinen tuki, esimerkiksi rahan lainaaminen ja kaikenlainen konkreettinen auttaminen. 3. Arvostustuki, joka sisältää positiiviset arviot toisen ihmisen tekemisistä ja kyvyistä. 4. Henkinen tuki, johon luetaan halukkuus auttaa, luottamuksellisuus, empaattisuus, kuunteleminen ja rohkaiseminen. Sosiaalisessa tuessa voidaan erottaa tuen rakenteellinen ja funktionaalinen puoli. Rakenteella tarkoitetaan olemassa olevien suhteiden määrää ja funktionaalisella tuella viitataan tuen sisältöön. Sisältö voidaan jakaa emotionaaliseen, tiedolliseen ja instrumentaaliseen tukeen. (Pienimäki 2001, 6.) Rakenteellisessa puolessa tarkastellaan sosiaalisen verkoston kokoa, joka ei välttämättä kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä sosiaalisen tuen saamiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Pelkkä sosiaalisen verkoston rakenteellinen tutkiminen ei ole selvittänyt, miksi sosiaaliset suhteet auttavat ihmisiä ja mitkä ovat ne mekanismit, joiden avulla sosiaalisella tuella on positiivinen vaikutus. Ollakseen hyödyllistä, sosiaalisen tuen on vastattava tarpeisiin. Tärkeäksi seikaksi on noussut myös vuorovaikutus ongelmatilanteiden tuottamien tarpeiden ja yksilön sosiaaliselle kanssakäymiselle antamien merkitysten välillä. (Pienimäki 2001, 6.) Avun tarjoaminen voidaan tulkita myös negatiivisesti. Paljon itseään arvostavat ihmiset reagoivat apuun negatiivisemmin kuin vähän itseään arvostavat. Tuen vastaanottaminen saattaa uhata henkilön omanarvontuntoa ja sosiaalistuneita

15 15 arvoja, kuten itsenäisyyttä, omavaraisuutta, sosiaalisten suhteiden vastavuoroisuutta. Tuen tarjoaminen voidaan tulkita viittaukseksi kyvyttömyydestä selviytyä. Avun vastaanottamiseen vaikuttavat tarjottavan tuen luonne, ympäristö sekä avunantajan ja vastaanottajan välinen suhde. (Pienimäki 2001, 10.) Sosiaalinen tuki voi olla joko suoraan henkilöltä toiselle annettavaa tukea tai välillistä, järjestelmän kautta annettavaa tukea. Pienyhteisöissä, kuten perheissä ja hoitoyhteisöissä sosiaalinen tuki on suoraa ja persoonallista. Kuntatasolla sosiaalisen tuen antaminen on eriytynyttä sekä kontrolloitua, välillistä tai välitöntä viranomaistyötä. (Kumpusalo 1991, 17.) Sosiaalinen tuki voidaan jakaa primaari-, sekundaari- ja tetriaaritasoon sosiaalisten suhteiden läheisyyden perusteella. Primaaritasoon kuuluvat oma perhe ja muut läheisimmät ihmissuhteet. Sekundaaritasoon kuuluvat ystävät, sukulaiset, työtoverit sekä naapurit ja tetriaaritasoon ammatti-ihmiset. Primaari- ja sekundaaritason tuki muodostuu pääosin läheisten antamasta tuesta, tetriaaritason tuen ollessa ammatti-ihmisten antamaa. (Kumpusalo 1991, 15.) 3.1 Perheverkosto Päihdetyötä tekevät ammattilaiset kohtaavat työssään yhä useammin päihderiippuvaisten perheenjäseniä tai muita läheisiä. Tämän vuoksi ammattilaiset tarvitsevat työssään laaja-alaista tietoa ja ymmärrystä päihteiden käytön vaikutuksista yksittäisiin perheenjäseniin ja koko perheeseen. Ammattilainen tarvitsee taitoa ja rohkeutta käsitellä päihteiden käyttöön liittyviä asioita päihderiippuvaisen ja hänen läheistensä kanssa. (Inkinen ym. 2003, ) Perhettä voi kuvata suhdeverkostona, jolla on oma yksilöllinen kulttuuri, historia ja vakiintunut toimintatapa. Perinteet vaikuttavat kaikkeen, mitä perhe yhdessä kokee ja kuinka se yhdessä ja yksilöinä reagoi eri tilanteisiin. Perheen kaikki jäsenet vaikuttavat toisiinsa, eli muutos yhdessä jäsenessä koskee kaikkia perheeseen kuuluvia. Usein perheisiin on muodostunut toimintamalli, johon sen jäsenet turvautuvat stressitilanteen uhatessa. (Leskinen, Lassila, Kalamaa &

16 16 Rytkölä 2003, ) Päihdeperheessä läheiset elävät helposti päihderiippuvaisen ehdoilla, jolloin läheisten oma elämä ja omat tarpeet saattavat jäädä toissijaisiksi. (Dahl & Hirschovits 2002, 187.) Yhdenkin perheenjäsenen päihteiden käyttö vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Yksilöllistä kuitenkin on, miten eri jäsenet sen kokevat. Perhe voi ajautua kriisiin ja on mahdollista, että perheenjäsenet ajautuvat rooliin, jossa he yrittävät auttaa päihteiden käyttäjää, siinä kuitenkaan onnistumatta. Erilaiset minuuden puolustusjärjestelmät tulevat usein vahvasti näkyviin päihteiden käytön tullessa ilmi. Tämän johdosta tunteita ei useinkaan pystytä ottamaan vastaan tai käsittelemään, vaan niitä saatetaan vähätellä. Päihteiden käytön todellisuus voidaan myös kieltää kokonaan. (Leskinen ym. 2003, 34.) Tärkeää on, että myös läheisiä rohkaistaan hakemaan toipumiselleen tukea. Läheiset tarvitsevat myös ymmärrystä siitä, että päihderiippuvainen tarvitsee riippuvuudesta toipumiseen lähes aina ammattiapua. Tiedon lisääminen auttaa tunnistamaan riippuvuuskäyttäytymisen myös omassa suhteessa käyttäjään. (Leskinen 1999, 47.) 3.2 Vertaistuki Vertaistuki on yksi sosiaalisen tuen muodoista. Mielenterveyden keskusliitto on määritellyt vertaistuen olevan omaehtoista ja yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää jokin kohtalonyhteys. Kohtalonyhteys on tekijä, jonka yhteiskunta määrittelee poikkeavaksi ja jonka myötä yksilö tarvitsee tavallista enemmän sosiaalista tukea. (Vuorinen 1996, 7.) Yhtenä esimerkkinä vertaistuesta ovat itseapuryhmät. Ihminen on sosiaalinen olento, joka kokee turvallisuutta kuuluessaan samankaltaisten yksilöiden muodostamaan ryhmään. Itseapuryhmien toimivuus perustuukin juuri tähän sosiaalisuuteen. Itseapuryhmien tehokkuuden perustelu voidaan jakaa viiteen eri osaalueeseen. Ensimmäisenä perusteluna on yhteisten ongelmien ja kokemusten jakamisen ja ymmärretyksi tulemisen myötä saatu tuki. Toinen ryhmien toimivuuden peruste on osallisuus ryhmän antamasta avusta sekä saajana että antajana. Kolmas auttava tekijä on ryhmän mahdollistama verkostoituminen ja ver-

17 17 koston antama tuki ongelmatilanteissa. Neljäntenä ovat ryhmän kautta opitut uudet arvot ja muuttunut elämäntyyli. Viidentenä tehokkuuteen vaikuttavana tekijänä on ryhmän jäsenten vahva usko toipumiseen. (Hännikäinen-Uutela 2004, 260.) Vertaistukea päihderiippuvaisille tarjoaa mm. Nimettömät alkoholistit alcoholics anonymous eli AA, joka on alkoholisteille tarkoitettu kahdentoista askeleen toipumisohjelman mukainen itseapuryhmä. Ainoa pääsyvaatimus ryhmään on halu lopettaa juominen. AA:n jäsenet myöntävät olevansa voimattomia alkoholiriippuvuutensa suhteen ja ryhmässä heidät hyväksytään heikkouksineen. Ryhmän jäsenille nimetään kummit. Kummi on AA:n jäsen, joka on jo pidempään ollut raittiina ja joka tukee ja opastaa raittiuden alussa olevaa jäsentä. (Hännikäinen-Uutela 2004, ) AA:n toiminta ei ole yhteydessä mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitokseen. AA:n toiminta perustuu nimettömyyteen. Tarkoituksena on korostaa tasavertaisuutta ryhmissä sekä tehdä tunnetuksi toipumisohjelmaa, ei niinkään yksilöitä, jotka sitä noudattavat. (Kettunen, Ihalainen & Heikkinen 2001, 163.) Nimettömät narkomaanit narcotics anonymous eli NA on itseapuryhmä, joka on tarkoitettu lääkeaine- ja huumeriippuvaisille. AA:n kahdentoista askeleen ohjelmaa noudatetaan myös NA-ryhmissä ja sen perusperiaatteet ovat samat kuin AA:ssa. (Hännikäinen-Uutela 2004, ) Oleellisinta näissäkin ryhmissä on vuorovaikutuksellinen vertaisryhmän tuki. NA-ryhmissä on myös samanlaista kummitoimintaa, kuin AA:ssa. (Dahl & Hirschovits, 2002, 352.) Omaisille tarkoitettu ryhmätoiminta alkoi Suomessa yleistyä 80-luvulla. Silloin aloittivat toimintansa myös ensimmäiset huumeita käyttävien lasten vanhemmille tarkoitetut läheisryhmät. Omaisille tarkoitetut itseapuryhmät toimivat useimmiten eri järjestöjen, seurakuntien ja julkisen sektorin yhteydessä. Näissä ryhmissä omaiset saavat tietoa päihde- ja läheisriippuvuudesta ja siten saavat selvyyttä myös päihteiden käytön syistä. Ymmärrys päihderiippuvuudesta esimerkiksi sairautena voi auttaa hyväksymään, ettei omaisilla välttämättä ole keinoja tai kykyjä estää päihteiden käyttöä. (Leskinen 1999, ) Päihdeongelmaisten lapsille on myös tarjolla omaa ryhmätoimintaa. Näiden lasten on tärkeää saada

18 18 tukea, hyväksyntää, positiivista palautetta ja rohkaisua perheen ulkopuoliselta aikuiselta. (Havio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1995, 161.) Vertaistoimintaa päihderiippuvaisten omaisille ja ystäville tarjoaa mm. Al-Anon. Al-Anonin itseapuryhmissä lähdetään siitä, etteivät perheenjäsenet pysty auttamaan päihderiippuvaista, eivätkä hillitsemään hänen päihteiden käyttöään. Päihderiippuvuus nähdään koko perheen ongelmana. Omaisen suhtautumistavan muuttuessa ja kontrolliyritysten vähetessä päihderiippuvaisen toipuminen saattaa kuitenkin mahdollistua. (Koski-Jännes & Hänninen 2004, ) Ryhmään osallistuvat jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa ja auttavat siten toinen toisiaan (Inkinen ym. 2003, 90).

19 19 4 PÄIHDERIIPPUVAISEN KUNTOUTUSPROSESSI Riippuvuudesta toipuminen alkaa yleensä vasta silloin, kun ihminen myöntää, päihteiden käytön riistäytyneen hallinasta. Toipumisen kannalta on tärkeätä tiedostaa, mistä päihderiippuvuudessa on kyse ja kiinnittää huomiota oman päihteiden käytön lisäksi myös sitä ylläpitämiin uskomuksiin. Riippuvuudesta toipuminen edellyttää muutoksia ihmisen elämäntavoissa ja sosiaalisessa verkostossa. (Leskinen, Lassila, Kalamaa & Rytkölä 2003, 15.) Seuraava askel kohti toipumista on, että päihderiippuvainen hakee itselleen apua. Näkymä tulevaisuudesta saattaa olla lyhytjännitteinen, joten jo muutoksesta puhuminen on tärkeä osa avun hakemisen prosessia. (Leskinen ym. 2003, 15.) Hoitoon lähtemisen kynnys on usein korkea ja motivaatio ailahteleva, joten läheisten tuki ja kannustus ovat silloin erityisen tärkeitä. (Leskinen 1999, 27.) Tyypillisiä päihderiippuvaiselle ovat toistuvat lupaukset hakeutua hoitoon, osaltaan tätä selitetään sillä, että raitistumisen motiivit saattavat olla selkiytymättömiä ja elämäntilanne sekava. Pitkällä aikavälillä useat hoitoyritykset ja retkahdukset voivat olla myös läheisille raskaita, kun toiveet päihderiippuvaisen raitistumisesta hiipuvat. (Leskinen ym. 2003, 15.) Päihderiippuvainen tarvitsee runsaasti tukea toipumisprosessin aikana. Päihdehoidossa perhettä on mahdollista tarkastella yksilön taustalla olevana voimavarana. Esimerkiksi raittiin tai kohtuullisesti päihteitä käyttävän puolison osallistuminen hoitoon on osoittautunut toipumisprosessin kannalta merkittäväksi. Hoitoon osallistuminen voi sisältää esimerkiksi pari- tai perhekeskusteluja, keskusteluryhmiä tai erikseen läheisille tarkoitettuja tukimuotoja. Tavoitteena on, että ristiriita- ja stressitilanteisiin löydetään uudenlaisia käyttäytymisvaihtoehtoja, jotta ne pystyttäisiin ratkaisemaan rakentavasti. Tärkeää on myös opetella antamaan positiivista palautetta ja muuttamaan ennemminkin käyttäytymistä, kuin puolisoa. (Inkinen ym. 2003, 164, 181, 184.) On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että omaisista tuen antaminen voi tuntua myös vaikealta, koska he ovat saattaneet pettyä odotuksissaan jo useaan kertaan. Omaiset saattavat pitää raittiutta myös itsestään selvänä asiana, jos heillä itsellään ei ole päihdeongelmaa, kun

20 20 taas päihderiippuvaiselle raittius voi olla suuren työn takana. (Koski-Jännes & Hänninen 2004, ) Päihderiippuvuuden luonteeseen ja siitä toipumiseen kuuluu, että vanhoihin käyttäytymistapoihin palaaminen aiheuttaa helposti retkahduksen. (Leskinen 1999, 62). Päihderiippuvaisen siirtyminen takaisin omaan asuinympäristöön laitoskatkaisun jälkeen voikin olla toipumisprosessissa kriittinen vaihe. Jatkohoito on onnistuneen toipumisprosessin perusta. Jatkohoidon tukena toipumisprosessissa sosiaalisella tukiverkostolla on suuri merkitys. Tärkeitä ovat esimerkiksi tiivis kontakti läheisiin, uudelleen solmitut suhteet perheeseen, ystäviin ja muihin tärkeisiin ihmisiin, jotka eivät käytä päihteitä. (Inkinen ym. 2003, 164.) Päihderiippuvuuden fyysisistä ja henkisistä vaikutuksista toipuminen saattaa viedä usein kuukausia, jopa vuosia. Toipuminen vaatii päihderiippuvaiselta pitkään aktiivista työskentelyä, toipumisprosessiin yleensä kuuluvat myös ajoittaiset takapakit. Toipumisprosessiin saattaa kuulua myös päihteiden käytön takia menetetyn luottamuksen uudelleen rakentaminen. (Koski-Jännes & Hänninen 2004, )

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05. Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.2014 Annemari Merilainen-Ottridge, Principal MacIntryre Charity, UK Kun

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot