EKOLOGINEN VELKA -MITÄ SE ON JA MITEN SE KERTYY? Suurin uhka maailman köyhimmille on rikkaiden harjoittama ylikulutus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKOLOGINEN VELKA -MITÄ SE ON JA MITEN SE KERTYY? Suurin uhka maailman köyhimmille on rikkaiden harjoittama ylikulutus."

Transkriptio

1 Suurin uhka maailman köyhimmille on rikkaiden harjoittama ylikulutus. Käsilläolevassa kirjassa pureudutaan rikkaiden ja köyhien maiden välisiin suhteisiin ekologisen velan käsitteen näkökulmasta. Lähtökohtana on, että vallitseva kulutustaso rikkaissa maissa säteilee erilaisin vaikutuksin maailman köyhimpien ihmisten elämään, näiden suureksi vahingoksi. Tämä rikkaiden ekologinen velka ei näy missään tilikirjoissa. Kuitenkin sen maksamista tulisi vaatia, samoin kuin kasvuperustaisen järjestelmän kyseenalaistamista. Maailmalla ei ole enää varaa materiaalisen kulutuksen kasvuun. Kirjan kirjoittajat ovat pääosin suomalaisia ympäristöaktivisteja, mukana on myös muutama käännösartikkeli. Kirjoittajat tuovat esiin ekologisen velan mekanismeja ja etsivät niille vaihtoehtoja. EKOLOGINEN VELKA -MITÄ SE ON JA MITEN SE KERTYY? Uusi Tuuli 2009

2 2

3 Uusi tuuli ry 2009 Toimittanut: Teppo Eskelinen Taitto: Herkko Eskelinen Valokuvat: Ulla Valovesi, Herkko Eskelinen Painopaikka Auranen Oy, Forssa Kirjan tekemistä on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista. 3

4 Sisällysluettelo Esipuhe Teppo Eskelinen 7 Ekologisen velan mekanismeja 1 Ekologinen velka -mitä se on? Teppo Eskelinen 10 2 Vesi ekologisen velan kontekstissa Olli-Pekka Haavisto 28 3 Ilmastopetos ja hiilikolonialismi Heidi Bachram* 44 Esimerkkejä maailmalta 4 Teollisten plantaasien velka yhteiskunnalle Markus Kröger 64 5 Mosambikin padot esimerkkinä ekologisen velan kertymisestä Francis N'gambi* 76 6 Alkuperäiskansat ja ympäristörasismi Ulla Valovesi 92 Kohti kestävää elämäntapaa 7 Energian merkitys ja merkitysten energia Niko Humalisto Kuinka palkkatyö vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseemme Jyri Jaakkola Paikallisporkkanoiden paluu. Ruoka ilman ekologista velkaa Päivi Mattila 128 Lisälukemistoa ja linkkejä 136 * suom. Teppo Eskelinen. 4

5 5

6 6

7 ESIPUHE Teppo Eskelinen Globaali köyhyys on pitkäaikainen huoli. Jo vuosikymmenten ajan järjestöissä ja kansainvälisissä instituutioissa on mietitty, kuinka puutteenalaisuutta maailmassa saataisiin vähennettyä. Perinteisin strategia on ollut taloudellisen kasvun aikaansaaminen. Vallitsevan kehitysmallin mukaan ulkomaisina investointeina köyhiin maihin siirtyvä pääoma lisää taloudellista toimeliaisuutta ja täten työpaikkoja, ostovoimaa ja hyvinvointia. Järjestöt ovat taas keskittyneet pienimuotoisten hankkeiden pyörittämiseen kehitysmaissa. Näiden hankkeiden avulla on pyritty esimerkiksi tarjoamaan peruspalveluita köyhille, joilla ei ole pääsyä näihin palveluihin. Globaali ympäristökriisi on uudempi huoli. Viime vuosikymmeninä tietoisuus nykyisen länsimaisen kulutus- ja tuotantomallin tuhoisuudesta on lyönyt itsensä läpi. Ilmastonmuutos uhkaa riistäytyä käsistä, eläinlajien sukupuutto kiihtyy, ja luonnonvaroja kaiken kaikkiaan käytetään liian nopeasti niiden uusiutumiskykyyn nähden. Elämme täyden maapallon taloudessa: kulutusmahdollisuudet, saati niiden kasvu yksille on toisilta pois. Tämä ei kuitenkaan ole vähentänyt ponnisteluja globaalin talouskasvun ylläpitämiseksi ja kiihdyttämiseksi, usein juuri köyhyyden vähentämisen nimissä. Täysin toisenlaisissa olosuhteissa syntynyttä, perusteiltaan virheelliseksi käynyttä talousmallia ei ole uskallettu arvioida uudelleen. Traagisinta asiassa on, että juuri globaali köyhälistö on usein näiden talouskasvuponnisteluiden suurin häviäjä. Ihmiset saavat seurata vieressä kotiensa menetystä suurhankkeiden tieltä, viljelysmaan muuttamista metsäplantaaseiksi, ympäristön saastumista ja niin edespäin. Globaalisti kiihtyvä tuotanto ja kulutus kiihdyttävät ilmastonmuutosta, joka iskee rajuimmin köyhimpiin. Sen sijaan, että talouskasvu olisi vähentänyt köyhyyttä, viime vuosikymmeninä tilanne on vain kärjistynyt. Olennaista onkin ymmärtää, että nykyinen kulutusmalli säteilee ongelmia eri puolille maapalloa, ja kulutusmallien poliittiset ja arkiset ylläpitäjät ovat näistä tuhoista myös vastuussa. 7

8 Tämä johtaa kehitysmaaliikkeen uusien kysymysten äärelle. Ensinnäkin näyttää siltä, että interventionististen hankkeiden sijasta olisi parasta tutkia omaa kulutuskäyttäytymistä ja elämäntapaa laajemmin. Niukkuus voi olla parasta solidaarisuutta ekologisten rajojen ollessa koetuksella. Toiseksi köyhyyden ja rikkauden mallit tulisi ymmärtää toisin. Globaalisti yleistämiskelvotonta kulutusmallia on turha yrittää yleistää maapallon vallitsevaksi normiksi. Ennen kaikkea kehitysmaiden ihmisillä on oikeus elää ilman että heidän elinympäristölleen, ja sen kautta myös elinkeinoilleen, tuotetaan jatkuvaa vahinkoa. Tämä ylikulutuksesta seuraava vahingonteko synnyttää vaatimuksen rajoittaa kulutusta, pohtia uusia kehitysmalleja ja korvata tehtyjä tuhoja. Kutsumme tätä pohjoisen ekologiseksi velaksi etelälle. Ekologinen velka voidaan nähdä hyvin pitkäaikaisena riiston prosessina, alkaen jo siirtomaa-ajoista, mutta täyden maapallon tilanteessa ekologiseen tuhoon liittyvät oikeudenmukaisuusongelmat ovat uudenlaisia. Paine luonnonvarojen käyttämiseen kasvaa, ja kamppailu niiden hallinnasta muuttuu entistä likaisemmaksi. Perinteisessäkin tuotannossa laajat ihmisryhmät joutuvat sivustaseuraajiksi ja kärsijöiksi. Erään esimerkin tarjoaa Francis N'gambin artikkeli tässä kirjassa. Siinä kuvataan, kuinka Mosambikin maaseudun ihmisten elämä on vaikeutunut Sambesi-joen suurten jokien patoamisen myötä, kun vesivoimaa rakennetaan lisää kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseksi. Mosambikin tapauksessa vesivoimaa kontrolloi suoraan eurooppalainen voimayhtiö. Vastaavanlaisia esimerkkejä ekologisen velan kertymisestä riittää toki ympäri maailmaa. Tässä kirjassa voidaan esitellä niistä vain muutamia. Talouskasvuperustaisesta kehitysmallista kiinnipitäminen ympäristökatastrofin aikakaudella johtaa myös uudenlaisiin ongelmiin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta puhuttaessa keskeinen lähestymistapa on muotoiltu sen kysymyksen kautta, miten kasvua voidaan ylläpitää, ja miten ilmastoa voidaan suojella markkinaperustaisin keinoin. Tämä johtaa herkästi uudenlaiseen biokolonialismiin, jossa talouskasvu yhtäällä varmistetaan muuntamalla Etelän maat luontoreservaateiksi, tehden ylikulutuksen uhrien elämän entistä hankalammaksi. Heidi Bachramin tekstissä havainnollistetaan prosessia, jossa ilmastonmuutosta torjutaan kehittämällä globaaliin Etelään luonnonsuojeluhankkeita. Näi- 8

9 den hankkeiden vuoksi siirretään ihmisiä asuinsijoiltaan epävarmojen tulosten vuoksi ja kehitetään korruptiotunutta markkinaperustaista hiilensitomisen todentamisen järjestelmää sen sijaan että globaalissa Pohjoisessa aidosti saastutettaisiin vähemmän. Kuitenkin kulutuksen ja saastuttamisen vähentäminen on ainoa keino kuluttaa ja saastuttaa vähemmän, niin tautologiselta kuin se kuulostaakin. Tässä kirjassa puhutaan usein globaalin Pohjoisen ekologisesta velasta globaalille Etelälle. Tämä kahtiajako on kuitenkin ymmärrettävä maantieteellisiä rajaviivoja monimutkaisempana kysymyksenä. Viime aikoina on usein todettu Pohjoisen ja Etelän sekoittuneen - Pohjoinen on tullut Etelään ja Etelä Pohjoiseen. Toisin sanoen Etelän maissa on pieniä mutta hyvin voimakkaita taloudellis-poliittisia eliittejä, jotka hyötyvät samankaltaisista talousjärjestelyistä kuin Pohjoinen. Toisaalta Pohjoisessa on erittäin sorretuja ryhmiä, jotka kohtaavat samankaltaista sortoa kuin Etelän enemmistöt. Nämä asiat käyvät havainnollisesti esille Markus Krögerin ja Ulla Valoveden artikkeleista. Kröger kuvaa plantaasiteollisuutta Etelässä, jossa paikalliset paperimagnaatit käärivät valtavia voittoja enemmistön kustannuksella. Valovesi taas havainnollistaa alkuperäiskansojen, tarkemmin Yhdysvaltojen intiaanien, kohtaamaa ympäristörasismia. Tämä kirja painottaa paitsi talousjärjestelmän vahingollisia piirteitä, erityisesti globaalisti köyhimmille vahingollisia piirteitä, myös ongelmien ratkaisua. Kansainvälisten talousjärjestelmien uudistaminen on olennaista, mutta tämä on jätetty vähemmälle. Sen sijaan kirjassa painotetaan elämäntavan muuttamisen tärkeyttä. Elämäntavan radikaali uudistaminen rikkaissa maissa on kansainvälisten talousjärjestelmien muuttumisen seuraus ja ehto. Kirjan viimeisessä luvussa Niko Humalisto kirjoittaa energiankulutuksesta, Jyri Jaakkola palkkatyöstä vapautumisesta ja Päivi Mattila ruoasta, erityisesti paikallisruoasta. Nämä avaukset tarjoavat näkökulmia siihen, kuinka globaalia järjestelmää tulisi pohtia uudelleen. Toivomme, että tämä kirja tarjoaa lukijalle paitsi näkökulmia globaaliin ympäristö-oikeudenmukaisuuteen, myös virikkeen pohtia omaa elämäntapaansa laajemmassa katsannossa. Vähintään se pyrkii olemaan pieni muistutus siitä, kuinka haitallinen meidän arkinen kulutustodellisuutemme globaalissa katsannossa on. 9

10 EKOLOGINEN VELKA MITÄ SE ON? Teppo Eskelinen Aluksi Monet globaalin etelän kansalaisliikkeet ovat jo kauan pyrkineet tuomaan ekologisen velan käsitettä kansainväliseen keskusteluun. Taustalla on erityisesti turhautuminen paitsi kiihtyviin ympäristötuhoihin, jotka alkavat uhata ihmisten elämää ja elinkeinoja entistä laajemmilla alueilla, myös taloudelliseen puhetapaan, jonka puitteissa nykyisen järjestelmän ongelmakohtia on hyvin vaikea käsitellä. Kehityksen nimissä tehdyt hankkeet Etelässä ja kasvuvetoinen talouspolitiikka ympäri maailman kiihdyttävät ympäristön tuhoja sosiaalisine seurauksineen, pikemmin kuin ratkaisevat ongelmia. 10

11 Käsite ei kuitenkaan ole tuttu edes useille kehityskeskusteluja aktiivisesti seuraavalle. Tässä luvussa pyritään selittämään, mitä ekologisella velalla tarkoitetaan. Perusväite on se, että globaali Pohjoinen on valtavasti velkaa globaalille Etelälle, mutta tätä velkaa ei tunnisteta tai tunnusteta lainkaan. Taloudellisen kasvun rajat pakottavat uusiin puhetapoihin, jotka huomioivat sekä oikeudenmukaisuuden toteutumisen nykytilanteessa että kasvun rajat, ja kykenevät tuhoisan kasvuajattelun uudelleenarviointiin. Velka käsitteenä Kun puhumme velasta, käytämme käsitettä jolla on vahva moraalinen lataus. Velka on jotain, mikä on vain lainassa toiselta, ja velan maksaminen on kunnia-asia: velat tulee maksaa. Velalla voidaan viitata myös yleisempään vastavuoroisuuteen, kunniavelkaan. Näin ainakin perinteisessä moraalissa, jonka intuitiiviset lataukset ovat edelleen laajasti jaettuja. Ei vaikuta ongelmalliselta ajatella, että jos lainaan kaveriltani rahaa, minulla on velvollisuus huolehtia siitä, että kykenen maksamaan lainani pois ja että myös teen sen. Velka voi syntyä paitsi lainanotosta, myös vahingonteosta joka aiheuttaa velvollisuuden vahingon kompensaatioon. Tätä voidaan pitää lähtökohtana. Nykyisessä finanssivetoisessa talousjärjestelmässä velka on tästä suoraviivaisesta arkiymmärryksestä huolimatta monimutkaistunut huomattavasti. Meillä on vaikeuksia tunnistaa, kuka on velkaa kenelle - tai tarkemmin, kenen pitäisi olla velkaa kenelle. Finanssijärjestelmä ei tunne rajoituksia velan kertymiselle, eivätkä rahoituksen toimijat ole aina yksiselitteisesti tunnistettavia tahoja. Velka on harvoin kahdenvälinen sopimus, ja sisältää monimutkaisia velkakirjojen kauppaamisen mekanismeja. Olennaista onkin se, millä tavoin kertomus velkasuhteista esitetään. Velan moraalinen luonne ylettyy myös kunniavelan alueelle harvoin mikään lahja on täysin ilmainen. Esimerkiksi kehitysapu aiheuttaa sekä psykologisesti että käytännön valtapoliittisesti saajalleen paljon velvoitteita miellyttää lahjoittajaa. Vaikka perinteisesti velan maksua onkin pidetty moraalisesti keskeisenä, velanmaksussa on tunnistettu tiettyjä rajoituksia, jotka kohtuullis- 11

12 tavat ja sitä kautta myös oikeuttavat velanmaksun vaatimusta. Vielä antiikissa ja keskiaikana koron pyytämistä pidettiin moraalisesti epäsuotavana. Myöhemminkin koronkiskojia on pidetty erittäin epäilyttävänä ammattikuntana. Kapitalistisessa talousjärjestelmässä esimerkiksi inflaatio tekee koron pyytämisestä ymmärrettävää, mutta tämän myötä on yleensä tunnustettu konkurssimekanismin ja velallisen suojan myötä rajoja korkojen kertymisen negatiivisille vaikutuksille. Yksittäiseltä kansalaiselta ei voi ulosmitata tuloja niin, että hänen mahdollisuutensa minimitoimeentuloon estyy. Velan maksamiseen on siis aina liittynyt mekanismeja, jotka estävät velkakierteen hyväksikäytön ylilyöntejä. Koska velka on hyvin voimakas valtasuhde, poliittisen järjestelmän on ollut tarpeellista rajoittaa vallan käytön kohtuuttomia muotoja. Toinen tulkinnanvarainen piirre velassa on suhtautuminen tilanteisiin, jossa velkaa ei ole missään vaiheessa konkreettisesti otettu, vaan kyse on pikemmin korvauksesta joistakin vahingollisista toimista. Esimerkiksi jos rikon toisen omaisuutta, muodostuu asiassa velkasuhde. Tällöin on kuitenkin sovittava kohtuullisesta korvauksesta, ja viime kädessä poliittisen järjestelmän olisi varmistettava, että asia tapahtuu oikeudenmukaisesti enkä ainakaan pääse tilanteesta kuin koira veräjästä. Mikäli järjestelmä suojelisi minua tilanteessa tehden minut immuuniksi velkasuhteen syntymiselle, pitäisimme järjestelmää hyvästä syystä epäoikeudenmukaisena. Tällaisten intuitiivisesti hyvin selvien ohjenuorien kanssa pyrimme tekemään selvää myös maailmantilanteesta. Kuka velkaantui kenelle, millä perusteilla, ja miten ja millä ehdoilla velka tulisi maksaa? Ekologisen velan idean perusväittämä on se, että kansainvälinen järjestelmä on keskittynyt tuijottamaan hyvin kapeaa velan määritelmää, mikä tekee osan toisia ihmisiä vahingoittavista toimista immuuneiksi velan kertymiselle. Toisin sanoen suuri osa vahingonteosta, joka tapahtuu talouden kentällä, jää huomioimatta ja korvaamatta. Kyseessä on siis moraalinen argumentti velkasuhteiden uudelleen määrittelemiseksi. Tämä ymmärrys voi johtaa hyvinkin radikaaleihin uudelleenmäärittelyvaatimuksiin kansainvälisessä järjestelmässä ja viime kädessä koko yhteiskunnallisen kehityksen idean uudelleenmäärittelyyn. 12

13 Velka talouskeskustelussa Nykyinen kertomus velkasuhteista globaalilla tasolla on yksinkertaisuudessaan suurin piirtein seuraavanlainen. Maailmassa on rikkaita maita ja köyhiä maita. Näistä rikkaat maat, lukuunottamatta kenties Yhdysvaltoja aivan viime aikoina, ovat harjoittaneet vastuullista taloudenpitoa ja ainakin tietävät, paljonko niillä on varaa ottaa lainaa. Sen sijaan useimmat köyhät maat ovat ottaneet aivan liikaa velkaa, mikä on johtanut ne rakenteelliseen velkakierteeseen. Tätä velkaa on otettu useimmiten välttämättömän taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi, mutta maat ovat osoittaneet holtintonta taloudenpitoa velkaantuessaan. Tätä velkaa peritään lainapapereihin säädettyjen korkosummien mukaisesti, paitsi silloin kun humanitaarisista syistä päätetään mitätöidä osa veloista. Mikä tässä tarinassa on sitten vialla? Ensimmäinen vika nousee yleisestä ihmettelystä siitä, miten kehitysmaat voivat olla nykyjärjestelmässä niin paljon velkaa. Ne kuitenkin tuottavat suurimman osan maailman raaka-aineista, joiden kuluttamiseen rikkaiden maiden elintaso pitkälti perustuu. Itse asiassa rikkaat maat käyttävät valtaosan kaikista maailman luonnonvaroista. Miten niillä voi edelleen olla niin valtavasti saatavia köyhistä maista? Toinen vika nousee siitä huomiosta, että velka on lakannut olemasta moraalinen vastavuoroisuuden vaatimus. Siitä on tullut rakenteellinen osa nykyjärjestelmää. Vaikka koron perimistä voi pitää periaatteessa oikeutettuna, nykyinen finanssijärjestelmä ei tunne käytännössä minkäänlaisia rajoja kohtuullisille koroille. Niinpä useimmat köyhimmistä kehitysmaista ovat maksaneet velkansa jo moneen kertaan, mutta ovat silti velkaisempia kuin lähtötilanteessa, kun korot ja korkojen korot ovat kasautuneet vuosikymmenten ajan. Huolimatta suureellisesti julkisoiduista velkamitätöinneistä, monilla tahoilla näyttää olevan intressi nimenomaan nykyisen status quon ylläpitämiseen maailmanmarkkinoiden tilanteen ylläpitämiseksi. Valtioiden kohdalla ei myöskään päde yleinen periaate, jonka mukaan minimitoimeentuloa ei saa vaarantaa velkojen perinnällä. Itse asiassa tätä periaatetta rikotaan kansainvälisessä järjestelmässä joka päivä. 13

14 Kolmas vika on se syy, miksi ekologisesta velasta puhutaan. Nykyinen erityisesti globaalissa Pohjoisessa vallitseva kulutuskulttuuri käytännössä vahingoittaa köyhiä maita monin tavoin. Kun luonnonvarat ovat rajallisia ja niitä käytetään yli uusiutumiskyvyn, tästä seuraa monenlaisia ongelmia. Nämä ongelmat kasautuvat hyvin yksipuolisesti köyhimpien maksettaviksi. Tämä prosessi synnyttää sellaista moraalista velkaa, jota nykyinen velkapuhe ei tunnista lainkaan olemassaolevaksi. Talous ja imperialismi Vaikka hallitsemisen ja halpojen resurssien saamisen tarve selittävät olemassaolevaa tilannetta, nämä eivät ole ainoita selityksiä. Laajemminkin nykyisenkaltainen talous- ja kehitysajattelu pönkittää vallitsevaa tarinaa globaaleista velkasuhteista ja näiden suhteiden ylläpitämistä ja uusintamista. Vallitsevassa kehitysajattelussa voidaan havaita kaksi erittäin ongelmallista taustaoletusta. Nämä ovat oletus loputtomista resursseista ja oletus kasvun välttämättömyydestä. Klassisen talousajattelun syntyessä ja 1800-luvuilla, oli hyvin vaikeaa kuvitella tilannetta, jossa luonnonvarat osoittautuisivat rajallisiksi. Esimerkiksi Adam Smithin ja Karl Marxin pyrkiessä selittämään kauppaan ja nousevaan teollisuuteen perustuvaa tuotantotapaa, maailmassa oli vain kourallinen tehtaita ja rajat ylittävä kauppa oli lopulta volyymiltaan varsin vähäistä ja keskittynyt lähinnä ylellisyystarvikkeisiin. Maailma näytti monellakin tapaa rajattomalta, erityisesti kun Amerikassa oli tilaa laajentua länteen ja ympäristöongelmat eivät kuuluneet sanavarastoon lainkaan. Talouden esiteoreetikot katsoivat, että ihmiskunnan alkuperäinen tila oli loputtoman puutteen ja väkivallan tila, josta voitaisiin nousta vauraaseen ja harmoniseen tilaan ainoastaan lisäämällä tuotantoa, erityisesti teollisuudessa. Kasvavasta teollisuustuotannosta tuli yhteiskunnallisen edistyksen suoraviivainen mittari. Saman ajattelutavan osana luonto merkitsi väkivaltaa ja ainaista puutetta, ja lisääntyvän tuotannon katsottiin vievän ihmisiä kauemmaksi luontoon assosiotuvasta huonosta elämästä. Eurooppalainen taloudellinen edistys näyttäytyi nimenomaan luonnon vastakohtana ja vastustamisena. 14

15 Jo aikaisemmin John Locke oli kehittänyt teorian, jonka mukaan vaurauden lähde on työn kautta tapahtuva resurssien tehokkaampi käyttö. Locke pohdiskeli, miten periaatteessa ihmiskunnan yhteisen maan yksityisomaisuutta voi oikeuttaa. Hän päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan rahan käyttöönotto vapautti ihmiset yhteisyyden rajoituksista. Locken mukaan maata voitiin ottaa haltuun, jos sen tehokkaammalla käytöllä voitaisiin tuottaa enemmän. Erityisesti Amerikan intiaanien maata hän piti täysin vajaakäyttöisinä ja sikäli niiden valjastamista tuottavaan käyttöön jopa moraalisena velvollisuutena. Locken ajatuksiin vedottiinkin varsin usein, kun siirtomaa-ajalla maata ryhdyttiin ottamaan käyttöön. Englantilaiset pitivät todellakin moraalisena velvollisuutena ottaa esimerkiksi irlantilaisten maata tehokkaaseen käyttöön, ja samat oikeuttamisen käytännöt levisivät myös uusiin siirtomaihin. Vaikka tehokkaampi käyttö epäilemättä lisäsikin maan taloudellista arvoa, käytännön seurauksena oli viljelyn yksipuolistuminen ja suuntautuminen vientiin. Tämä moraalisen velvollisuuden mukainen toimi johti useisiin ankariin nälänhätiin, kun paikallinen väestö ei pystynyt ruokkimaan itseään. Taloudellisen arvon lisäämisen ja ankaran puutteenalaisuuden yhteydellä on siis pitkät historialliset juuret. Tätä ei kuitenkaan juuri koskaan tuoda esiin taloudellisessa puheessa, jossa talouskasvu nähdään aina synonyymina puutteenalaisuuden vähentymiselle. Vientivetoisuus ja yksipuolistuminen tuotannossa olivat avainasemassa siirtomaapolitiikassa laajemminkin. Nykyisenkaltaisen maailmantalouden voi katsoa alkaneen Euroopan maiden hankkiessa uusia siirtomaita erityisesti Afrikasta. Näiden maiden taloudet viritettiin palvelemaan imperiumin etua. Tavoitteena oli imperiaalinen omavaraisuus, toisin sanoen järjestelmä, jossa imperiumien välistä kaupankäyntiä ei tarvittaisi. Useat siirtomaat saivat tässä järjestelmässä tehtävän olla yhden tai muutaman emämaassa tarvittavan raaka-aineen tuottajia. Siirtomaiden näkökulmasta tämä tarkoitti esimerkiksi paikallisen kaupan tukehduttamista ja pienviljelijöiden työntäminen syrjään parhailta viljelysmailta vientiin suuntautuneen viljelyn tieltä. Imperialismin jäljet olivat raskaimpia juuri raaka-aineiden hankkimisen kaudella. 15

16 Samoin siirtomaiden sosiaalista organisaatiota muokattiin kovalla kädellä. Välineinä olivat paitsi suora väkivalta ja haltuunotto, myös paikallisen heimopäällikköjärjestelmän luominen erityisesti Afrikassa. Täten varmistettiin hierarkinen organisaatio, jossa aina jotkut paikalliset hyötyivät siirtomaavallan etuja palvelevista tuotantomuodoista. Maailmantalousjärjestelmä sekä globaalina että entisten siirtomaiden sisäisenä järjestelmänä on pitkälti perua näiltä ajoilta. Myös järjestelmän sisäinen oikeutus kasvun kautta juontaa juurensa historiaan. Kasvu on tosin myöhemmin siirtynyt osaksi kehityspuhetta, jossa taloudellisen toiminnan kasvu samaistetaan parempaan yhteiskunnalliseen tilaan. Kuitenkin kehitys on ennen kaikkea globaali prosessi, jossa tuotetaan tietynlaista globaalia järjestelmää, jossa eri alueiden keskinäisriippuvuus voimistuu valtatasapainon tullessa entistä epäoikeudenmukaisemmaksi. Se, mitä kutsumme kehitykseksi ja se, mitä kutsumme alikehitykseksi, ovatkin pitkälle saman globaalin prosessin tuotetta, jonka yhteisenä nimittäjänä on tuotannon ja kulutuksen globaali kasvu. Katse talousjärjestelmään Taloustiede on koko olemassaolonsa ajan perustunut ajatukseen jatkuvan kasvun toivottavuudesta. Kasvun ajatellaan olevan automaattisesti ihmisten elämänlaatua parantavaa. Taloustieteen taustalla vaikuttavaan kehitysajatteluun kuuluu usko siihen, että ihmisten elämä luonnontilassa tai lähellä luontoa on automaattisesti kurjaa, ja moderni teknologia ja intensiivisempi talous tarjoavat ulospääsyn tästä kurjasta tilasta. Luonnontilan ajatusta käytettiinkin yleisesti perustelemaan jo siirtomaavaltaa. Tänäkin päivänä vanha oikeutuksen logiikka on voimissaan. Väitettä siitä, että kehitysmaissa menee paremmin kuin ennen, perustellaan yleisesti nimenomaan talouskasvulla. Tässä oikeutusmallissa jäävät kuitenkin huomaamatta monet seikat. Ensinnäkin talouskasvu mittaa ainoastaan jollakin alueella tuotettuja tavaroita ja palveluja, eikä se sano mitään siitä, kenen hyödyksi näistä tuleva tuotto menee. Käytännössä tuotto menee entistä useammin ulkomaille globaalista Etelästä. Toiseksi talouskasvun käsitteeseen ei kuulu ekologisten rajojen tunnistaminen 16

17 tai ekologisten tappioiden käsittely. Kasvavalla taloudella onkin paljon ulkoisvaikutuksia, mikä on sievistelevä nimi ekologisille ja sosiaalisille katastrofeille. Kolmanneksi talouskasvun käsite ei tunnista sitä, että kasvu merkitsee paitsi talouden muuttumista intensiivisemmäksi, myös talouden työntymistä yhä uusille elämänalueille. Tämän taloudellistumisen myötä ihmiset voivat köyhtyä heidän tulotasonsa noustessa. Keskeistä on huomata, että kasvu on säilynyt siirtomaa-ajalta tähän päivään toimien oikeutuksena, vaikka kasvun mittaustavat ovatkin hieman muuttuneet. Keskiössä on jatkuvasti ollut markkinoille ja vientiin tuotetun tavaran määrä, joiden ajatellaan näkyvän joko suoraan tai välillisesti hyvinvointina. On kuitenkin kysyttävä, että mikäli siirtomaa-ajalla aiheutettiin suuria nälänhätiä samalla kun toteuttiin talouden kasvattamisen moraalista velvollisuutta, miksi sama ei pätisi nyt? Luonnollisesti yhteiskunnallinen organisaatio ja tuotantotapa ovat muuttuneet siirtomaa-ajoista suurestikin. Tästä huolimatta voidaan nähdä talousprosessien oikeutuksen pysyneen samankaltaisena. Homogeenisen jatkuvuuden sijasta on ehkä hedelmällisempää erotella talousimperialismin eri vaiheita, jossa suorasta sotilaallisesta hallinnasta on siirrytty pehmeämpään kontrolliin esimerkiksi velkamekanismin ja kansainvälisten rahoituslaitosten poliittisen vallan kautta. Talouden kentän laajenemisen kautta syntyy uusia imperialismin vaiheita, kun ennen julkinen omaisuus muuttuu yksityiseksi ja yksityisen omistuksen jakomekanismit alkavat säädellä sen omistusta. Näin esimerkiksi ilmastolle on käymässä juuri nyt. Käytännössä tämä prosessi lähes aina kerryttää ekologista velkaa. Kasvuideologian eräs keskeinen ajatus on teoria pääoman tarpeellisuudesta. Erityisesti siirtomaa-ajan loppupuolilla kehitetyn keynesiläisen teorian mukaan talouden rajaton kasvu on mahdollista, jos taloudellinen toiminta säilyy tuottavana ja täten syntynyt uusi pääoma investoidaan takaisin uuteen tuotantoon. Keynesille kyse ei siis ollut luonnonvarojen rajoista, vaan siitä, että pääoma olisi tarjolla riittävästi. Investointien välttämättömyys on ollut taustalla myös kehitysmaiden nykyisessä velkaantumisessa, kun niiden katsottiin voivan poistua köyhyydestä vain lainaamalla pääomaa tuottaviin investointeihin. Nämä investoinnit eivät kuitenkaan ole osoittautuneet velallisten maiden näkökulmasta tuotta- 17

18 viksi. Useiden paikallisyhteisöjen näkökulmasta investoinnit erityisesti suuriin infrastruktuurihankkeisiin ovat olleet pikemmin tuhoisia. Nykyisenkaltaista maailmantaloutta voidaan tutkia järjestelmänä, jossa keinotekoisen halpoja resursseja siirtyy globaalista etelästä globaaliin pohjoiseen. Tässä vastakkain ovat tyypillisesti ihmiset, joiden elämänehdot ovat täysin riippuvaisia paikallisen ympäristön hyvinvoinnista, ja jatkuvasti kulutustaan lisäämään pyrkivät tahot. Näistä jälkimmäiset saavat edellämainitut entistä ahtaammalle, kun he erilaisten kansainvälisten sopimusten ja koneistojen avulla onnistuvat pyrkimyksissään. Paitsi että Etelä pysyy halpojen raaka-aineiden tuottajana, se joutuu tuottamaan niitä liikaa paikallisen luonnon uusiutumiskykyyn nähden. Taloudellisen velan järjestelmä voidaan nähdä kaikkineen tätä järjestelmää ylläpitävänä mekanismina. Tässä katsannossa lainojen myöntäminen ja velan periminen ovat vain saman prosessin osatekijöitä, eivät vastakkaisia prosesseja, kuten perinteinen talousajattelu opettaa. Lainojen ottamisen perusteena on, kuten yllä todettiin, ajatus siitä että luonnonvarat ovat köyhissä maissa alikäytössä. Tällöin tarvitaan lisää investointeja, jotta olemassaolevista resursseista voitaisiin hyötyä mahdollisimman paljon. Ongelmaksi vallitsevassa kehitysmallissa siis nähdään pääoman saatavuuden riittämättömyys. Kun taustalla on vielä ajatus luonnonvarojen periaatteellisesta ehtymättömyydestä, tuloksena on luonnonvarojen ylikäyttöä. Kyseessä ei ole ainoastaan luonnonvarojen määrällisen käytön ongelma, vaan myös oikeudenmukaisuuskamppailu ja sosiaalisten mallien yhteentörmäys. Käyttämättömillä luonnonvaroilla tyypillisesti tarkoitetaan, että luonnonvarojen käyttö ei ole ollut systemaattisesti markkinoille suuntautunutta, vaan perustunut perinteisempiin, luonnon kiertokulkuun pohjaaviin tapoihin. Ihmiset ovat aina käyttäneet luonnonvaroja (tosin yleensä kutsumatta niitä luonnonvaroiksi ), eikä tässä ole sinänsä mitään kummallista. Teolliset luonnonvarojen käytön mallit kuitenkin johtavat usein kestämättömiin tilanteisiin, sillä ne eivät perustu kestäviin käyttötapoihin. Leimallista luonnon teolliselle käytölle on luonnon näkeminen resursseina. Ajatukseen sisältyy käsitys luonnosta ainoastaan muovaamis- 18

19 taan odottavana varastona, jolla ei ole arvoa tämän toiminnan ulkopuolella. Vasta tuotteistaminen ja markkinoille saattaminen antaa resurssille arvon. Tässä sosiaalisten mallien yhteentörmäyksessä olennaista on, kykenemmekö vapautumaan resurssiajattelusta. Markkinalogiikan ulkopuolella käytettyjen luonnonvarojen pitäminen käyttämättöminä tuo esiin myös oikeudenmukaisuuskamppailun. Usein luonnonvarojen tehokkaampi käyttö merkitsee käytännössä sitä, että paikallisilta ihmisiltä riistetään mahdollisuus hyötyä heitä ympäröivästä luonnosta tai ainakin heikennetään heidän elämänehtojaan merkittävästi. Joskus kyse on kamppailusta samoista luonnonvaroista, kuten tehokalastuksen levittäytyessä pienkalastajien vesille. Toisinaan taas yhden luonnonvaran käyttö vaikeuttaa elämää muuten, kuten valjastettaessa maa-alueita kaivoskäyttöön. Tehokkuuden mukana tulee hallinnan muutos, kun ainoastaan vientivetoinen suuryritysten pyörittämä talous nähdään tehokkaana. Rahan lainaaminen luonnonvarojen tehokkaamman käyttämisen nimissä on kuitenkin vain prosessin toinen puoli, kuten todettua. Toinen puoli tulee näkyviin, kun velkoja ruvetaan perimään. Velallisten köyhien maiden on pakko saada vientituloja velkojen maksuun, koska velat ovat tyypillisesti dollarimääräisiä ja tällaisia kovia valuuttoja saa vain viennistä. Luonnonvarasektoriin voimakkaasti nojaavissa maissa ainoa tapa kasvattaa vientituloja on luonnonvarojen liikakäyttö. Usein tämän liikakäytön seuraukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Tämä prosessi tietysti palvelee kuluttajien etua, koska se varmistaa halpojen raaka-aineiden jatkuvan tulon markkinoille. Raaka-aineiden hintaa laskee entisestään se, että useat maat ovat samassa velkatilanteessa, ja joutuvat tuomaan yhtä aikaa markkinoille samoja luonnonvaroja. Noidankehä on valmis. Voittajat ja kärsijät Edellä esitetty herättää nopeasti kysymyksen, miksi globaalin Etelän maat suostuvat järjestelyihin, jotka ovat niille joka vaiheessa vahingollisia? Jos kerran lainaaminen johtaa paikallisille asukkaille tuhoisaan luonnonvarojen liikakäyttöön, miksi lainaa otetaan? Tässä on tärkeää 19

20 huomata, että puhetapa, jossa Etelää ja Pohjoista katsotaan blokkeina, joilla on omia intressejä, tai vähintään valtioita yhtenäisten intressien haltijoina, on erittäin ongelmallinen. Kehitysmaiden sisällä on intresseiltään hyvin eriytyneitä ryhmiä. Puhuttaessa luonnonvarojen vahingollisesta käytöstä puheen kohteena on erityisesti kehitysmaiden hiljainen enemmistö. Poliittisia päätöksiä tekevät ja taloudellista valtaa käyttävät tahot ovat tästä joukosta hyvin eriytynyt ryhmä. Tyypillisesti kehitysmaissa tuloerot ovat suuria, samoin kuin erot käytännön mahdollisuuksissa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Kehitysmaat eivät suostuisi näihin prosesseihin, jos niiden sisällä ei olisi paikallisia eliittejä, jotka hyötyvät suuresti vientivetoisen talouden kasvusta ja ylipäänsä luonnonvarojen kaupallisen käytön lisääntymisestä. Malli periytyy pitkälti siirtomaa-ajalta, jolloin näitä paikallisia hyvin voimakkaita eliittejä tietoisesti luotiin siirtomaajärjestelmän ylläpitämiseksi. Nykyisen maailmantalouden hyötyjät ja kärsijät eivät siis muodosta selvärajaisia maantieteellisiä blokkeja. Pikemmin yksittäisten kehitysmaiden sisällä on kulutuskulttuurin omaksuneen elämäntavan pisteitä, erityisesti pääkaupunkien keskustoissa ja rikkaiden alueilla. On olennaista nähdä nykyinen vallitseva kertomus maailmantaloudesta myös epäoikeudenmukaisen viestinnän mallina, jossa kehitysmaiden suuri hiljainen enemmistö saa hyvin heikosti kokemuksensa kuuluviin. Usein luonnonvaroista saatava taloudellinen hyöty on potentiaalisesti niin merkittävää, että pääsy luonnonvaroihin on johtanut monien maiden militarisoitumiseen ja luonnonvarojen käyttöön suoran poliittisen repression kautta, kun enemmistö ei vapaaehtoisesti suostuisi tällaisiin järjestelyihin. Kansainvälinen järjestelmä tukee hiljaisesti näitä käytäntöjä tunnustamalla maansa legitiimiksi edustajaksi käytännössä minkä tahansa ryhmän, joka onnistuu kaappaamaan vallan maassa käytännössä millä tahansa keinolla. Yksittäisten hylkiövaltioiden kansainvälisestä eristämisestä huolimatta erityisesti öljymaissa on tuettu paikallisia diktatuureja ja täten pidetty yllä hiljaista kansainvälistä yhteisymmärrystä, jossa pohjoisen kuluttajat ja paikallinen eliitti saavat hyödyn irti luonnonvaroista paikallisen enemmistön kärsiessä. 20

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009 KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 10.9. 2009 Luennon teemoja Kehitysmaatutkimuksesta ja käsitteistä Kehityksen käsitehistoriaaa Kehityksen kolme ulottuvuutta: prosessi, ideaali ja interventio

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

Itämeren suojeluongelmien anatomia

Itämeren suojeluongelmien anatomia Suomen Akatemian Itämeriseminaari 4.-5.11.2008 Itämeren suojeluongelmien anatomia Markku Ollikainen Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Teesi 1. Itämeri kärsii yhteisomistuksen tuomista kannustinongelmista

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Rahan synty ja historia Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Luennon sisältö Fiktiivinen valtavirtainen rahatarina Rahatarinan ja todellisuuden väliset ristiriidat Raha velkana ennen

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä 1.12.2014 Helsinki Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi COUNTRY PAYMENT REPORT 16 Suomi Country Payment Report 16: SUOMI Maksutaparaportti on Intrum Justitian tuottama. Intrum Justitia kerää tietoa tuhansista yrityksistä Euroopassa muodostaakseen kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot