EKOLOGINEN VELKA -MITÄ SE ON JA MITEN SE KERTYY? Suurin uhka maailman köyhimmille on rikkaiden harjoittama ylikulutus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKOLOGINEN VELKA -MITÄ SE ON JA MITEN SE KERTYY? Suurin uhka maailman köyhimmille on rikkaiden harjoittama ylikulutus."

Transkriptio

1 Suurin uhka maailman köyhimmille on rikkaiden harjoittama ylikulutus. Käsilläolevassa kirjassa pureudutaan rikkaiden ja köyhien maiden välisiin suhteisiin ekologisen velan käsitteen näkökulmasta. Lähtökohtana on, että vallitseva kulutustaso rikkaissa maissa säteilee erilaisin vaikutuksin maailman köyhimpien ihmisten elämään, näiden suureksi vahingoksi. Tämä rikkaiden ekologinen velka ei näy missään tilikirjoissa. Kuitenkin sen maksamista tulisi vaatia, samoin kuin kasvuperustaisen järjestelmän kyseenalaistamista. Maailmalla ei ole enää varaa materiaalisen kulutuksen kasvuun. Kirjan kirjoittajat ovat pääosin suomalaisia ympäristöaktivisteja, mukana on myös muutama käännösartikkeli. Kirjoittajat tuovat esiin ekologisen velan mekanismeja ja etsivät niille vaihtoehtoja. EKOLOGINEN VELKA -MITÄ SE ON JA MITEN SE KERTYY? Uusi Tuuli 2009

2 2

3 Uusi tuuli ry 2009 Toimittanut: Teppo Eskelinen Taitto: Herkko Eskelinen Valokuvat: Ulla Valovesi, Herkko Eskelinen Painopaikka Auranen Oy, Forssa Kirjan tekemistä on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista. 3

4 Sisällysluettelo Esipuhe Teppo Eskelinen 7 Ekologisen velan mekanismeja 1 Ekologinen velka -mitä se on? Teppo Eskelinen 10 2 Vesi ekologisen velan kontekstissa Olli-Pekka Haavisto 28 3 Ilmastopetos ja hiilikolonialismi Heidi Bachram* 44 Esimerkkejä maailmalta 4 Teollisten plantaasien velka yhteiskunnalle Markus Kröger 64 5 Mosambikin padot esimerkkinä ekologisen velan kertymisestä Francis N'gambi* 76 6 Alkuperäiskansat ja ympäristörasismi Ulla Valovesi 92 Kohti kestävää elämäntapaa 7 Energian merkitys ja merkitysten energia Niko Humalisto Kuinka palkkatyö vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseemme Jyri Jaakkola Paikallisporkkanoiden paluu. Ruoka ilman ekologista velkaa Päivi Mattila 128 Lisälukemistoa ja linkkejä 136 * suom. Teppo Eskelinen. 4

5 5

6 6

7 ESIPUHE Teppo Eskelinen Globaali köyhyys on pitkäaikainen huoli. Jo vuosikymmenten ajan järjestöissä ja kansainvälisissä instituutioissa on mietitty, kuinka puutteenalaisuutta maailmassa saataisiin vähennettyä. Perinteisin strategia on ollut taloudellisen kasvun aikaansaaminen. Vallitsevan kehitysmallin mukaan ulkomaisina investointeina köyhiin maihin siirtyvä pääoma lisää taloudellista toimeliaisuutta ja täten työpaikkoja, ostovoimaa ja hyvinvointia. Järjestöt ovat taas keskittyneet pienimuotoisten hankkeiden pyörittämiseen kehitysmaissa. Näiden hankkeiden avulla on pyritty esimerkiksi tarjoamaan peruspalveluita köyhille, joilla ei ole pääsyä näihin palveluihin. Globaali ympäristökriisi on uudempi huoli. Viime vuosikymmeninä tietoisuus nykyisen länsimaisen kulutus- ja tuotantomallin tuhoisuudesta on lyönyt itsensä läpi. Ilmastonmuutos uhkaa riistäytyä käsistä, eläinlajien sukupuutto kiihtyy, ja luonnonvaroja kaiken kaikkiaan käytetään liian nopeasti niiden uusiutumiskykyyn nähden. Elämme täyden maapallon taloudessa: kulutusmahdollisuudet, saati niiden kasvu yksille on toisilta pois. Tämä ei kuitenkaan ole vähentänyt ponnisteluja globaalin talouskasvun ylläpitämiseksi ja kiihdyttämiseksi, usein juuri köyhyyden vähentämisen nimissä. Täysin toisenlaisissa olosuhteissa syntynyttä, perusteiltaan virheelliseksi käynyttä talousmallia ei ole uskallettu arvioida uudelleen. Traagisinta asiassa on, että juuri globaali köyhälistö on usein näiden talouskasvuponnisteluiden suurin häviäjä. Ihmiset saavat seurata vieressä kotiensa menetystä suurhankkeiden tieltä, viljelysmaan muuttamista metsäplantaaseiksi, ympäristön saastumista ja niin edespäin. Globaalisti kiihtyvä tuotanto ja kulutus kiihdyttävät ilmastonmuutosta, joka iskee rajuimmin köyhimpiin. Sen sijaan, että talouskasvu olisi vähentänyt köyhyyttä, viime vuosikymmeninä tilanne on vain kärjistynyt. Olennaista onkin ymmärtää, että nykyinen kulutusmalli säteilee ongelmia eri puolille maapalloa, ja kulutusmallien poliittiset ja arkiset ylläpitäjät ovat näistä tuhoista myös vastuussa. 7

8 Tämä johtaa kehitysmaaliikkeen uusien kysymysten äärelle. Ensinnäkin näyttää siltä, että interventionististen hankkeiden sijasta olisi parasta tutkia omaa kulutuskäyttäytymistä ja elämäntapaa laajemmin. Niukkuus voi olla parasta solidaarisuutta ekologisten rajojen ollessa koetuksella. Toiseksi köyhyyden ja rikkauden mallit tulisi ymmärtää toisin. Globaalisti yleistämiskelvotonta kulutusmallia on turha yrittää yleistää maapallon vallitsevaksi normiksi. Ennen kaikkea kehitysmaiden ihmisillä on oikeus elää ilman että heidän elinympäristölleen, ja sen kautta myös elinkeinoilleen, tuotetaan jatkuvaa vahinkoa. Tämä ylikulutuksesta seuraava vahingonteko synnyttää vaatimuksen rajoittaa kulutusta, pohtia uusia kehitysmalleja ja korvata tehtyjä tuhoja. Kutsumme tätä pohjoisen ekologiseksi velaksi etelälle. Ekologinen velka voidaan nähdä hyvin pitkäaikaisena riiston prosessina, alkaen jo siirtomaa-ajoista, mutta täyden maapallon tilanteessa ekologiseen tuhoon liittyvät oikeudenmukaisuusongelmat ovat uudenlaisia. Paine luonnonvarojen käyttämiseen kasvaa, ja kamppailu niiden hallinnasta muuttuu entistä likaisemmaksi. Perinteisessäkin tuotannossa laajat ihmisryhmät joutuvat sivustaseuraajiksi ja kärsijöiksi. Erään esimerkin tarjoaa Francis N'gambin artikkeli tässä kirjassa. Siinä kuvataan, kuinka Mosambikin maaseudun ihmisten elämä on vaikeutunut Sambesi-joen suurten jokien patoamisen myötä, kun vesivoimaa rakennetaan lisää kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseksi. Mosambikin tapauksessa vesivoimaa kontrolloi suoraan eurooppalainen voimayhtiö. Vastaavanlaisia esimerkkejä ekologisen velan kertymisestä riittää toki ympäri maailmaa. Tässä kirjassa voidaan esitellä niistä vain muutamia. Talouskasvuperustaisesta kehitysmallista kiinnipitäminen ympäristökatastrofin aikakaudella johtaa myös uudenlaisiin ongelmiin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta puhuttaessa keskeinen lähestymistapa on muotoiltu sen kysymyksen kautta, miten kasvua voidaan ylläpitää, ja miten ilmastoa voidaan suojella markkinaperustaisin keinoin. Tämä johtaa herkästi uudenlaiseen biokolonialismiin, jossa talouskasvu yhtäällä varmistetaan muuntamalla Etelän maat luontoreservaateiksi, tehden ylikulutuksen uhrien elämän entistä hankalammaksi. Heidi Bachramin tekstissä havainnollistetaan prosessia, jossa ilmastonmuutosta torjutaan kehittämällä globaaliin Etelään luonnonsuojeluhankkeita. Näi- 8

9 den hankkeiden vuoksi siirretään ihmisiä asuinsijoiltaan epävarmojen tulosten vuoksi ja kehitetään korruptiotunutta markkinaperustaista hiilensitomisen todentamisen järjestelmää sen sijaan että globaalissa Pohjoisessa aidosti saastutettaisiin vähemmän. Kuitenkin kulutuksen ja saastuttamisen vähentäminen on ainoa keino kuluttaa ja saastuttaa vähemmän, niin tautologiselta kuin se kuulostaakin. Tässä kirjassa puhutaan usein globaalin Pohjoisen ekologisesta velasta globaalille Etelälle. Tämä kahtiajako on kuitenkin ymmärrettävä maantieteellisiä rajaviivoja monimutkaisempana kysymyksenä. Viime aikoina on usein todettu Pohjoisen ja Etelän sekoittuneen - Pohjoinen on tullut Etelään ja Etelä Pohjoiseen. Toisin sanoen Etelän maissa on pieniä mutta hyvin voimakkaita taloudellis-poliittisia eliittejä, jotka hyötyvät samankaltaisista talousjärjestelyistä kuin Pohjoinen. Toisaalta Pohjoisessa on erittäin sorretuja ryhmiä, jotka kohtaavat samankaltaista sortoa kuin Etelän enemmistöt. Nämä asiat käyvät havainnollisesti esille Markus Krögerin ja Ulla Valoveden artikkeleista. Kröger kuvaa plantaasiteollisuutta Etelässä, jossa paikalliset paperimagnaatit käärivät valtavia voittoja enemmistön kustannuksella. Valovesi taas havainnollistaa alkuperäiskansojen, tarkemmin Yhdysvaltojen intiaanien, kohtaamaa ympäristörasismia. Tämä kirja painottaa paitsi talousjärjestelmän vahingollisia piirteitä, erityisesti globaalisti köyhimmille vahingollisia piirteitä, myös ongelmien ratkaisua. Kansainvälisten talousjärjestelmien uudistaminen on olennaista, mutta tämä on jätetty vähemmälle. Sen sijaan kirjassa painotetaan elämäntavan muuttamisen tärkeyttä. Elämäntavan radikaali uudistaminen rikkaissa maissa on kansainvälisten talousjärjestelmien muuttumisen seuraus ja ehto. Kirjan viimeisessä luvussa Niko Humalisto kirjoittaa energiankulutuksesta, Jyri Jaakkola palkkatyöstä vapautumisesta ja Päivi Mattila ruoasta, erityisesti paikallisruoasta. Nämä avaukset tarjoavat näkökulmia siihen, kuinka globaalia järjestelmää tulisi pohtia uudelleen. Toivomme, että tämä kirja tarjoaa lukijalle paitsi näkökulmia globaaliin ympäristö-oikeudenmukaisuuteen, myös virikkeen pohtia omaa elämäntapaansa laajemmassa katsannossa. Vähintään se pyrkii olemaan pieni muistutus siitä, kuinka haitallinen meidän arkinen kulutustodellisuutemme globaalissa katsannossa on. 9

10 EKOLOGINEN VELKA MITÄ SE ON? Teppo Eskelinen Aluksi Monet globaalin etelän kansalaisliikkeet ovat jo kauan pyrkineet tuomaan ekologisen velan käsitettä kansainväliseen keskusteluun. Taustalla on erityisesti turhautuminen paitsi kiihtyviin ympäristötuhoihin, jotka alkavat uhata ihmisten elämää ja elinkeinoja entistä laajemmilla alueilla, myös taloudelliseen puhetapaan, jonka puitteissa nykyisen järjestelmän ongelmakohtia on hyvin vaikea käsitellä. Kehityksen nimissä tehdyt hankkeet Etelässä ja kasvuvetoinen talouspolitiikka ympäri maailman kiihdyttävät ympäristön tuhoja sosiaalisine seurauksineen, pikemmin kuin ratkaisevat ongelmia. 10

11 Käsite ei kuitenkaan ole tuttu edes useille kehityskeskusteluja aktiivisesti seuraavalle. Tässä luvussa pyritään selittämään, mitä ekologisella velalla tarkoitetaan. Perusväite on se, että globaali Pohjoinen on valtavasti velkaa globaalille Etelälle, mutta tätä velkaa ei tunnisteta tai tunnusteta lainkaan. Taloudellisen kasvun rajat pakottavat uusiin puhetapoihin, jotka huomioivat sekä oikeudenmukaisuuden toteutumisen nykytilanteessa että kasvun rajat, ja kykenevät tuhoisan kasvuajattelun uudelleenarviointiin. Velka käsitteenä Kun puhumme velasta, käytämme käsitettä jolla on vahva moraalinen lataus. Velka on jotain, mikä on vain lainassa toiselta, ja velan maksaminen on kunnia-asia: velat tulee maksaa. Velalla voidaan viitata myös yleisempään vastavuoroisuuteen, kunniavelkaan. Näin ainakin perinteisessä moraalissa, jonka intuitiiviset lataukset ovat edelleen laajasti jaettuja. Ei vaikuta ongelmalliselta ajatella, että jos lainaan kaveriltani rahaa, minulla on velvollisuus huolehtia siitä, että kykenen maksamaan lainani pois ja että myös teen sen. Velka voi syntyä paitsi lainanotosta, myös vahingonteosta joka aiheuttaa velvollisuuden vahingon kompensaatioon. Tätä voidaan pitää lähtökohtana. Nykyisessä finanssivetoisessa talousjärjestelmässä velka on tästä suoraviivaisesta arkiymmärryksestä huolimatta monimutkaistunut huomattavasti. Meillä on vaikeuksia tunnistaa, kuka on velkaa kenelle - tai tarkemmin, kenen pitäisi olla velkaa kenelle. Finanssijärjestelmä ei tunne rajoituksia velan kertymiselle, eivätkä rahoituksen toimijat ole aina yksiselitteisesti tunnistettavia tahoja. Velka on harvoin kahdenvälinen sopimus, ja sisältää monimutkaisia velkakirjojen kauppaamisen mekanismeja. Olennaista onkin se, millä tavoin kertomus velkasuhteista esitetään. Velan moraalinen luonne ylettyy myös kunniavelan alueelle harvoin mikään lahja on täysin ilmainen. Esimerkiksi kehitysapu aiheuttaa sekä psykologisesti että käytännön valtapoliittisesti saajalleen paljon velvoitteita miellyttää lahjoittajaa. Vaikka perinteisesti velan maksua onkin pidetty moraalisesti keskeisenä, velanmaksussa on tunnistettu tiettyjä rajoituksia, jotka kohtuullis- 11

12 tavat ja sitä kautta myös oikeuttavat velanmaksun vaatimusta. Vielä antiikissa ja keskiaikana koron pyytämistä pidettiin moraalisesti epäsuotavana. Myöhemminkin koronkiskojia on pidetty erittäin epäilyttävänä ammattikuntana. Kapitalistisessa talousjärjestelmässä esimerkiksi inflaatio tekee koron pyytämisestä ymmärrettävää, mutta tämän myötä on yleensä tunnustettu konkurssimekanismin ja velallisen suojan myötä rajoja korkojen kertymisen negatiivisille vaikutuksille. Yksittäiseltä kansalaiselta ei voi ulosmitata tuloja niin, että hänen mahdollisuutensa minimitoimeentuloon estyy. Velan maksamiseen on siis aina liittynyt mekanismeja, jotka estävät velkakierteen hyväksikäytön ylilyöntejä. Koska velka on hyvin voimakas valtasuhde, poliittisen järjestelmän on ollut tarpeellista rajoittaa vallan käytön kohtuuttomia muotoja. Toinen tulkinnanvarainen piirre velassa on suhtautuminen tilanteisiin, jossa velkaa ei ole missään vaiheessa konkreettisesti otettu, vaan kyse on pikemmin korvauksesta joistakin vahingollisista toimista. Esimerkiksi jos rikon toisen omaisuutta, muodostuu asiassa velkasuhde. Tällöin on kuitenkin sovittava kohtuullisesta korvauksesta, ja viime kädessä poliittisen järjestelmän olisi varmistettava, että asia tapahtuu oikeudenmukaisesti enkä ainakaan pääse tilanteesta kuin koira veräjästä. Mikäli järjestelmä suojelisi minua tilanteessa tehden minut immuuniksi velkasuhteen syntymiselle, pitäisimme järjestelmää hyvästä syystä epäoikeudenmukaisena. Tällaisten intuitiivisesti hyvin selvien ohjenuorien kanssa pyrimme tekemään selvää myös maailmantilanteesta. Kuka velkaantui kenelle, millä perusteilla, ja miten ja millä ehdoilla velka tulisi maksaa? Ekologisen velan idean perusväittämä on se, että kansainvälinen järjestelmä on keskittynyt tuijottamaan hyvin kapeaa velan määritelmää, mikä tekee osan toisia ihmisiä vahingoittavista toimista immuuneiksi velan kertymiselle. Toisin sanoen suuri osa vahingonteosta, joka tapahtuu talouden kentällä, jää huomioimatta ja korvaamatta. Kyseessä on siis moraalinen argumentti velkasuhteiden uudelleen määrittelemiseksi. Tämä ymmärrys voi johtaa hyvinkin radikaaleihin uudelleenmäärittelyvaatimuksiin kansainvälisessä järjestelmässä ja viime kädessä koko yhteiskunnallisen kehityksen idean uudelleenmäärittelyyn. 12

13 Velka talouskeskustelussa Nykyinen kertomus velkasuhteista globaalilla tasolla on yksinkertaisuudessaan suurin piirtein seuraavanlainen. Maailmassa on rikkaita maita ja köyhiä maita. Näistä rikkaat maat, lukuunottamatta kenties Yhdysvaltoja aivan viime aikoina, ovat harjoittaneet vastuullista taloudenpitoa ja ainakin tietävät, paljonko niillä on varaa ottaa lainaa. Sen sijaan useimmat köyhät maat ovat ottaneet aivan liikaa velkaa, mikä on johtanut ne rakenteelliseen velkakierteeseen. Tätä velkaa on otettu useimmiten välttämättömän taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi, mutta maat ovat osoittaneet holtintonta taloudenpitoa velkaantuessaan. Tätä velkaa peritään lainapapereihin säädettyjen korkosummien mukaisesti, paitsi silloin kun humanitaarisista syistä päätetään mitätöidä osa veloista. Mikä tässä tarinassa on sitten vialla? Ensimmäinen vika nousee yleisestä ihmettelystä siitä, miten kehitysmaat voivat olla nykyjärjestelmässä niin paljon velkaa. Ne kuitenkin tuottavat suurimman osan maailman raaka-aineista, joiden kuluttamiseen rikkaiden maiden elintaso pitkälti perustuu. Itse asiassa rikkaat maat käyttävät valtaosan kaikista maailman luonnonvaroista. Miten niillä voi edelleen olla niin valtavasti saatavia köyhistä maista? Toinen vika nousee siitä huomiosta, että velka on lakannut olemasta moraalinen vastavuoroisuuden vaatimus. Siitä on tullut rakenteellinen osa nykyjärjestelmää. Vaikka koron perimistä voi pitää periaatteessa oikeutettuna, nykyinen finanssijärjestelmä ei tunne käytännössä minkäänlaisia rajoja kohtuullisille koroille. Niinpä useimmat köyhimmistä kehitysmaista ovat maksaneet velkansa jo moneen kertaan, mutta ovat silti velkaisempia kuin lähtötilanteessa, kun korot ja korkojen korot ovat kasautuneet vuosikymmenten ajan. Huolimatta suureellisesti julkisoiduista velkamitätöinneistä, monilla tahoilla näyttää olevan intressi nimenomaan nykyisen status quon ylläpitämiseen maailmanmarkkinoiden tilanteen ylläpitämiseksi. Valtioiden kohdalla ei myöskään päde yleinen periaate, jonka mukaan minimitoimeentuloa ei saa vaarantaa velkojen perinnällä. Itse asiassa tätä periaatetta rikotaan kansainvälisessä järjestelmässä joka päivä. 13

14 Kolmas vika on se syy, miksi ekologisesta velasta puhutaan. Nykyinen erityisesti globaalissa Pohjoisessa vallitseva kulutuskulttuuri käytännössä vahingoittaa köyhiä maita monin tavoin. Kun luonnonvarat ovat rajallisia ja niitä käytetään yli uusiutumiskyvyn, tästä seuraa monenlaisia ongelmia. Nämä ongelmat kasautuvat hyvin yksipuolisesti köyhimpien maksettaviksi. Tämä prosessi synnyttää sellaista moraalista velkaa, jota nykyinen velkapuhe ei tunnista lainkaan olemassaolevaksi. Talous ja imperialismi Vaikka hallitsemisen ja halpojen resurssien saamisen tarve selittävät olemassaolevaa tilannetta, nämä eivät ole ainoita selityksiä. Laajemminkin nykyisenkaltainen talous- ja kehitysajattelu pönkittää vallitsevaa tarinaa globaaleista velkasuhteista ja näiden suhteiden ylläpitämistä ja uusintamista. Vallitsevassa kehitysajattelussa voidaan havaita kaksi erittäin ongelmallista taustaoletusta. Nämä ovat oletus loputtomista resursseista ja oletus kasvun välttämättömyydestä. Klassisen talousajattelun syntyessä ja 1800-luvuilla, oli hyvin vaikeaa kuvitella tilannetta, jossa luonnonvarat osoittautuisivat rajallisiksi. Esimerkiksi Adam Smithin ja Karl Marxin pyrkiessä selittämään kauppaan ja nousevaan teollisuuteen perustuvaa tuotantotapaa, maailmassa oli vain kourallinen tehtaita ja rajat ylittävä kauppa oli lopulta volyymiltaan varsin vähäistä ja keskittynyt lähinnä ylellisyystarvikkeisiin. Maailma näytti monellakin tapaa rajattomalta, erityisesti kun Amerikassa oli tilaa laajentua länteen ja ympäristöongelmat eivät kuuluneet sanavarastoon lainkaan. Talouden esiteoreetikot katsoivat, että ihmiskunnan alkuperäinen tila oli loputtoman puutteen ja väkivallan tila, josta voitaisiin nousta vauraaseen ja harmoniseen tilaan ainoastaan lisäämällä tuotantoa, erityisesti teollisuudessa. Kasvavasta teollisuustuotannosta tuli yhteiskunnallisen edistyksen suoraviivainen mittari. Saman ajattelutavan osana luonto merkitsi väkivaltaa ja ainaista puutetta, ja lisääntyvän tuotannon katsottiin vievän ihmisiä kauemmaksi luontoon assosiotuvasta huonosta elämästä. Eurooppalainen taloudellinen edistys näyttäytyi nimenomaan luonnon vastakohtana ja vastustamisena. 14

15 Jo aikaisemmin John Locke oli kehittänyt teorian, jonka mukaan vaurauden lähde on työn kautta tapahtuva resurssien tehokkaampi käyttö. Locke pohdiskeli, miten periaatteessa ihmiskunnan yhteisen maan yksityisomaisuutta voi oikeuttaa. Hän päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan rahan käyttöönotto vapautti ihmiset yhteisyyden rajoituksista. Locken mukaan maata voitiin ottaa haltuun, jos sen tehokkaammalla käytöllä voitaisiin tuottaa enemmän. Erityisesti Amerikan intiaanien maata hän piti täysin vajaakäyttöisinä ja sikäli niiden valjastamista tuottavaan käyttöön jopa moraalisena velvollisuutena. Locken ajatuksiin vedottiinkin varsin usein, kun siirtomaa-ajalla maata ryhdyttiin ottamaan käyttöön. Englantilaiset pitivät todellakin moraalisena velvollisuutena ottaa esimerkiksi irlantilaisten maata tehokkaaseen käyttöön, ja samat oikeuttamisen käytännöt levisivät myös uusiin siirtomaihin. Vaikka tehokkaampi käyttö epäilemättä lisäsikin maan taloudellista arvoa, käytännön seurauksena oli viljelyn yksipuolistuminen ja suuntautuminen vientiin. Tämä moraalisen velvollisuuden mukainen toimi johti useisiin ankariin nälänhätiin, kun paikallinen väestö ei pystynyt ruokkimaan itseään. Taloudellisen arvon lisäämisen ja ankaran puutteenalaisuuden yhteydellä on siis pitkät historialliset juuret. Tätä ei kuitenkaan juuri koskaan tuoda esiin taloudellisessa puheessa, jossa talouskasvu nähdään aina synonyymina puutteenalaisuuden vähentymiselle. Vientivetoisuus ja yksipuolistuminen tuotannossa olivat avainasemassa siirtomaapolitiikassa laajemminkin. Nykyisenkaltaisen maailmantalouden voi katsoa alkaneen Euroopan maiden hankkiessa uusia siirtomaita erityisesti Afrikasta. Näiden maiden taloudet viritettiin palvelemaan imperiumin etua. Tavoitteena oli imperiaalinen omavaraisuus, toisin sanoen järjestelmä, jossa imperiumien välistä kaupankäyntiä ei tarvittaisi. Useat siirtomaat saivat tässä järjestelmässä tehtävän olla yhden tai muutaman emämaassa tarvittavan raaka-aineen tuottajia. Siirtomaiden näkökulmasta tämä tarkoitti esimerkiksi paikallisen kaupan tukehduttamista ja pienviljelijöiden työntäminen syrjään parhailta viljelysmailta vientiin suuntautuneen viljelyn tieltä. Imperialismin jäljet olivat raskaimpia juuri raaka-aineiden hankkimisen kaudella. 15

16 Samoin siirtomaiden sosiaalista organisaatiota muokattiin kovalla kädellä. Välineinä olivat paitsi suora väkivalta ja haltuunotto, myös paikallisen heimopäällikköjärjestelmän luominen erityisesti Afrikassa. Täten varmistettiin hierarkinen organisaatio, jossa aina jotkut paikalliset hyötyivät siirtomaavallan etuja palvelevista tuotantomuodoista. Maailmantalousjärjestelmä sekä globaalina että entisten siirtomaiden sisäisenä järjestelmänä on pitkälti perua näiltä ajoilta. Myös järjestelmän sisäinen oikeutus kasvun kautta juontaa juurensa historiaan. Kasvu on tosin myöhemmin siirtynyt osaksi kehityspuhetta, jossa taloudellisen toiminnan kasvu samaistetaan parempaan yhteiskunnalliseen tilaan. Kuitenkin kehitys on ennen kaikkea globaali prosessi, jossa tuotetaan tietynlaista globaalia järjestelmää, jossa eri alueiden keskinäisriippuvuus voimistuu valtatasapainon tullessa entistä epäoikeudenmukaisemmaksi. Se, mitä kutsumme kehitykseksi ja se, mitä kutsumme alikehitykseksi, ovatkin pitkälle saman globaalin prosessin tuotetta, jonka yhteisenä nimittäjänä on tuotannon ja kulutuksen globaali kasvu. Katse talousjärjestelmään Taloustiede on koko olemassaolonsa ajan perustunut ajatukseen jatkuvan kasvun toivottavuudesta. Kasvun ajatellaan olevan automaattisesti ihmisten elämänlaatua parantavaa. Taloustieteen taustalla vaikuttavaan kehitysajatteluun kuuluu usko siihen, että ihmisten elämä luonnontilassa tai lähellä luontoa on automaattisesti kurjaa, ja moderni teknologia ja intensiivisempi talous tarjoavat ulospääsyn tästä kurjasta tilasta. Luonnontilan ajatusta käytettiinkin yleisesti perustelemaan jo siirtomaavaltaa. Tänäkin päivänä vanha oikeutuksen logiikka on voimissaan. Väitettä siitä, että kehitysmaissa menee paremmin kuin ennen, perustellaan yleisesti nimenomaan talouskasvulla. Tässä oikeutusmallissa jäävät kuitenkin huomaamatta monet seikat. Ensinnäkin talouskasvu mittaa ainoastaan jollakin alueella tuotettuja tavaroita ja palveluja, eikä se sano mitään siitä, kenen hyödyksi näistä tuleva tuotto menee. Käytännössä tuotto menee entistä useammin ulkomaille globaalista Etelästä. Toiseksi talouskasvun käsitteeseen ei kuulu ekologisten rajojen tunnistaminen 16

17 tai ekologisten tappioiden käsittely. Kasvavalla taloudella onkin paljon ulkoisvaikutuksia, mikä on sievistelevä nimi ekologisille ja sosiaalisille katastrofeille. Kolmanneksi talouskasvun käsite ei tunnista sitä, että kasvu merkitsee paitsi talouden muuttumista intensiivisemmäksi, myös talouden työntymistä yhä uusille elämänalueille. Tämän taloudellistumisen myötä ihmiset voivat köyhtyä heidän tulotasonsa noustessa. Keskeistä on huomata, että kasvu on säilynyt siirtomaa-ajalta tähän päivään toimien oikeutuksena, vaikka kasvun mittaustavat ovatkin hieman muuttuneet. Keskiössä on jatkuvasti ollut markkinoille ja vientiin tuotetun tavaran määrä, joiden ajatellaan näkyvän joko suoraan tai välillisesti hyvinvointina. On kuitenkin kysyttävä, että mikäli siirtomaa-ajalla aiheutettiin suuria nälänhätiä samalla kun toteuttiin talouden kasvattamisen moraalista velvollisuutta, miksi sama ei pätisi nyt? Luonnollisesti yhteiskunnallinen organisaatio ja tuotantotapa ovat muuttuneet siirtomaa-ajoista suurestikin. Tästä huolimatta voidaan nähdä talousprosessien oikeutuksen pysyneen samankaltaisena. Homogeenisen jatkuvuuden sijasta on ehkä hedelmällisempää erotella talousimperialismin eri vaiheita, jossa suorasta sotilaallisesta hallinnasta on siirrytty pehmeämpään kontrolliin esimerkiksi velkamekanismin ja kansainvälisten rahoituslaitosten poliittisen vallan kautta. Talouden kentän laajenemisen kautta syntyy uusia imperialismin vaiheita, kun ennen julkinen omaisuus muuttuu yksityiseksi ja yksityisen omistuksen jakomekanismit alkavat säädellä sen omistusta. Näin esimerkiksi ilmastolle on käymässä juuri nyt. Käytännössä tämä prosessi lähes aina kerryttää ekologista velkaa. Kasvuideologian eräs keskeinen ajatus on teoria pääoman tarpeellisuudesta. Erityisesti siirtomaa-ajan loppupuolilla kehitetyn keynesiläisen teorian mukaan talouden rajaton kasvu on mahdollista, jos taloudellinen toiminta säilyy tuottavana ja täten syntynyt uusi pääoma investoidaan takaisin uuteen tuotantoon. Keynesille kyse ei siis ollut luonnonvarojen rajoista, vaan siitä, että pääoma olisi tarjolla riittävästi. Investointien välttämättömyys on ollut taustalla myös kehitysmaiden nykyisessä velkaantumisessa, kun niiden katsottiin voivan poistua köyhyydestä vain lainaamalla pääomaa tuottaviin investointeihin. Nämä investoinnit eivät kuitenkaan ole osoittautuneet velallisten maiden näkökulmasta tuotta- 17

18 viksi. Useiden paikallisyhteisöjen näkökulmasta investoinnit erityisesti suuriin infrastruktuurihankkeisiin ovat olleet pikemmin tuhoisia. Nykyisenkaltaista maailmantaloutta voidaan tutkia järjestelmänä, jossa keinotekoisen halpoja resursseja siirtyy globaalista etelästä globaaliin pohjoiseen. Tässä vastakkain ovat tyypillisesti ihmiset, joiden elämänehdot ovat täysin riippuvaisia paikallisen ympäristön hyvinvoinnista, ja jatkuvasti kulutustaan lisäämään pyrkivät tahot. Näistä jälkimmäiset saavat edellämainitut entistä ahtaammalle, kun he erilaisten kansainvälisten sopimusten ja koneistojen avulla onnistuvat pyrkimyksissään. Paitsi että Etelä pysyy halpojen raaka-aineiden tuottajana, se joutuu tuottamaan niitä liikaa paikallisen luonnon uusiutumiskykyyn nähden. Taloudellisen velan järjestelmä voidaan nähdä kaikkineen tätä järjestelmää ylläpitävänä mekanismina. Tässä katsannossa lainojen myöntäminen ja velan periminen ovat vain saman prosessin osatekijöitä, eivät vastakkaisia prosesseja, kuten perinteinen talousajattelu opettaa. Lainojen ottamisen perusteena on, kuten yllä todettiin, ajatus siitä että luonnonvarat ovat köyhissä maissa alikäytössä. Tällöin tarvitaan lisää investointeja, jotta olemassaolevista resursseista voitaisiin hyötyä mahdollisimman paljon. Ongelmaksi vallitsevassa kehitysmallissa siis nähdään pääoman saatavuuden riittämättömyys. Kun taustalla on vielä ajatus luonnonvarojen periaatteellisesta ehtymättömyydestä, tuloksena on luonnonvarojen ylikäyttöä. Kyseessä ei ole ainoastaan luonnonvarojen määrällisen käytön ongelma, vaan myös oikeudenmukaisuuskamppailu ja sosiaalisten mallien yhteentörmäys. Käyttämättömillä luonnonvaroilla tyypillisesti tarkoitetaan, että luonnonvarojen käyttö ei ole ollut systemaattisesti markkinoille suuntautunutta, vaan perustunut perinteisempiin, luonnon kiertokulkuun pohjaaviin tapoihin. Ihmiset ovat aina käyttäneet luonnonvaroja (tosin yleensä kutsumatta niitä luonnonvaroiksi ), eikä tässä ole sinänsä mitään kummallista. Teolliset luonnonvarojen käytön mallit kuitenkin johtavat usein kestämättömiin tilanteisiin, sillä ne eivät perustu kestäviin käyttötapoihin. Leimallista luonnon teolliselle käytölle on luonnon näkeminen resursseina. Ajatukseen sisältyy käsitys luonnosta ainoastaan muovaamis- 18

19 taan odottavana varastona, jolla ei ole arvoa tämän toiminnan ulkopuolella. Vasta tuotteistaminen ja markkinoille saattaminen antaa resurssille arvon. Tässä sosiaalisten mallien yhteentörmäyksessä olennaista on, kykenemmekö vapautumaan resurssiajattelusta. Markkinalogiikan ulkopuolella käytettyjen luonnonvarojen pitäminen käyttämättöminä tuo esiin myös oikeudenmukaisuuskamppailun. Usein luonnonvarojen tehokkaampi käyttö merkitsee käytännössä sitä, että paikallisilta ihmisiltä riistetään mahdollisuus hyötyä heitä ympäröivästä luonnosta tai ainakin heikennetään heidän elämänehtojaan merkittävästi. Joskus kyse on kamppailusta samoista luonnonvaroista, kuten tehokalastuksen levittäytyessä pienkalastajien vesille. Toisinaan taas yhden luonnonvaran käyttö vaikeuttaa elämää muuten, kuten valjastettaessa maa-alueita kaivoskäyttöön. Tehokkuuden mukana tulee hallinnan muutos, kun ainoastaan vientivetoinen suuryritysten pyörittämä talous nähdään tehokkaana. Rahan lainaaminen luonnonvarojen tehokkaamman käyttämisen nimissä on kuitenkin vain prosessin toinen puoli, kuten todettua. Toinen puoli tulee näkyviin, kun velkoja ruvetaan perimään. Velallisten köyhien maiden on pakko saada vientituloja velkojen maksuun, koska velat ovat tyypillisesti dollarimääräisiä ja tällaisia kovia valuuttoja saa vain viennistä. Luonnonvarasektoriin voimakkaasti nojaavissa maissa ainoa tapa kasvattaa vientituloja on luonnonvarojen liikakäyttö. Usein tämän liikakäytön seuraukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Tämä prosessi tietysti palvelee kuluttajien etua, koska se varmistaa halpojen raaka-aineiden jatkuvan tulon markkinoille. Raaka-aineiden hintaa laskee entisestään se, että useat maat ovat samassa velkatilanteessa, ja joutuvat tuomaan yhtä aikaa markkinoille samoja luonnonvaroja. Noidankehä on valmis. Voittajat ja kärsijät Edellä esitetty herättää nopeasti kysymyksen, miksi globaalin Etelän maat suostuvat järjestelyihin, jotka ovat niille joka vaiheessa vahingollisia? Jos kerran lainaaminen johtaa paikallisille asukkaille tuhoisaan luonnonvarojen liikakäyttöön, miksi lainaa otetaan? Tässä on tärkeää 19

20 huomata, että puhetapa, jossa Etelää ja Pohjoista katsotaan blokkeina, joilla on omia intressejä, tai vähintään valtioita yhtenäisten intressien haltijoina, on erittäin ongelmallinen. Kehitysmaiden sisällä on intresseiltään hyvin eriytyneitä ryhmiä. Puhuttaessa luonnonvarojen vahingollisesta käytöstä puheen kohteena on erityisesti kehitysmaiden hiljainen enemmistö. Poliittisia päätöksiä tekevät ja taloudellista valtaa käyttävät tahot ovat tästä joukosta hyvin eriytynyt ryhmä. Tyypillisesti kehitysmaissa tuloerot ovat suuria, samoin kuin erot käytännön mahdollisuuksissa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Kehitysmaat eivät suostuisi näihin prosesseihin, jos niiden sisällä ei olisi paikallisia eliittejä, jotka hyötyvät suuresti vientivetoisen talouden kasvusta ja ylipäänsä luonnonvarojen kaupallisen käytön lisääntymisestä. Malli periytyy pitkälti siirtomaa-ajalta, jolloin näitä paikallisia hyvin voimakkaita eliittejä tietoisesti luotiin siirtomaajärjestelmän ylläpitämiseksi. Nykyisen maailmantalouden hyötyjät ja kärsijät eivät siis muodosta selvärajaisia maantieteellisiä blokkeja. Pikemmin yksittäisten kehitysmaiden sisällä on kulutuskulttuurin omaksuneen elämäntavan pisteitä, erityisesti pääkaupunkien keskustoissa ja rikkaiden alueilla. On olennaista nähdä nykyinen vallitseva kertomus maailmantaloudesta myös epäoikeudenmukaisen viestinnän mallina, jossa kehitysmaiden suuri hiljainen enemmistö saa hyvin heikosti kokemuksensa kuuluviin. Usein luonnonvaroista saatava taloudellinen hyöty on potentiaalisesti niin merkittävää, että pääsy luonnonvaroihin on johtanut monien maiden militarisoitumiseen ja luonnonvarojen käyttöön suoran poliittisen repression kautta, kun enemmistö ei vapaaehtoisesti suostuisi tällaisiin järjestelyihin. Kansainvälinen järjestelmä tukee hiljaisesti näitä käytäntöjä tunnustamalla maansa legitiimiksi edustajaksi käytännössä minkä tahansa ryhmän, joka onnistuu kaappaamaan vallan maassa käytännössä millä tahansa keinolla. Yksittäisten hylkiövaltioiden kansainvälisestä eristämisestä huolimatta erityisesti öljymaissa on tuettu paikallisia diktatuureja ja täten pidetty yllä hiljaista kansainvälistä yhteisymmärrystä, jossa pohjoisen kuluttajat ja paikallinen eliitti saavat hyödyn irti luonnonvaroista paikallisen enemmistön kärsiessä. 20

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi COUNTRY PAYMENT REPORT 16 Suomi Country Payment Report 16: SUOMI Maksutaparaportti on Intrum Justitian tuottama. Intrum Justitia kerää tietoa tuhansista yrityksistä Euroopassa muodostaakseen kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot