Maastrichtin julkilausuma. ammatillisen koulutuksen tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painotuksista

Transkriptio

1 Maastrichtin julkilausuma ammatillisen koulutuksen tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painotuksista 14. joulukuuta 2004

2 Maastrichtin julkilausuma ammatillisen koulutuksen tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painotuksista (30. marraskuuta 2002 annetun Kööpenhaminan julistuksen tarkistus) Maastrichtissa 14. joulukuuta 2004 kokoontuneet 32 Euroopan maan 1 ammattikoulutuksesta vastaavat ministerit, Euroopan tasolla toimivat työmarkkinaosapuolet ja Euroopan komissio sopivat vahvistavansa yhteistyötään tavoitteena modernisoida ammatillisen koulutuksen järjestelmiään tehdäkseen Euroopasta kilpailukykyisimmän talouden ja tarjota kaikille eurooppalaisille olivatpa he nuoria, ikääntyneitä työntekijöitä, työttömiä tai muita heikommassa asemassa olevia ne tiedot ja taidot, joita he tarvitsevat pystyäkseen osallistumaan täysimääräisesti nyt muotoutumassa olevaan, tietoon perustuvaan yhteiskuntaan, sekä saada aikaan lisää ja entistä parempia työpaikkoja. POLIITTINEN KONTEKSTI JA EDISTYMINEN Neuvosto (koulutus, nuoriso ja kulttuuri) antoi 12. marraskuuta 2002 päätöslauselman i ammatillisen koulutuksen tehostetun yhteistyön edistämisestä Euroopassa. EU-maiden, Eftan ETA-maiden ja ehdokasmaiden (osallistujamaiden) ammattikoulutuksesta vastaavat ministerit vahvistivat yhdessä komission ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolten kanssa Kööpenhaminassa marraskuuta 2002 pitämässään kokouksessa päätöslauselman strategiaksi, jolla parannetaan ammatillisen koulutuksen suorituskykyä, laatua ja houkuttelevuutta (Kööpenhaminan julistus). Kevään 2004 Eurooppa-neuvostolle esittämässään yhteisessä väliraportissa Koulutus 2010 ii neuvosto ja komissio esittävät yhteenvedon Kööpenhaminan prosessin ensimmäisistä konkreettisista tuloksista ja vahvistavat sen merkityksen uudistusten aikaansaamisessa, elinikäisen oppimisen tukemisessa ja keskinäisen luottamuksen rakentamisessa keskeisten toimijoiden ja maiden välille. Väliraportissa pidetään ensisijaisena tehtävänä kehittää yhteiset eurooppalaiset puitteet ja periaatteet ja panna ne täytäntöön kansallisella tasolla niin, että eri maiden tilanteet ja kansallisten elinten toimivalta otetaan huomioon. Marraskuusta 2002 lähtien neuvosto on päässyt poliittiseen yhteisymmärrykseen eräistä konkreettisista tuloksista, joiden taustalla on tehostettu ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvä yhteistyö. Aiheisiin kuuluvat mm. inhimillinen pääoma sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi, iii elinikäinen ohjaus, iv epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen yhteiset eurooppalaiset tunnistamis- ja tunnustamisperiaatteet, v laadunvarmistus ammatillisessa koulutuksessa vi sekä yhteinen tutkinto- ja pätevyysvaatimuksia selkeyttävä Europassväline. Euroopan tason työmarkkinaosapuolet käynnistivät helmikuussa 2002 yhteistyöprosessin hyväksymällä toimintapuitteet ammattitaidon ja pätevyyden elinikäiselle kehittämiselle. vii Vuotuiset seurantaraportit muodostavat työnantajien ja ammattiliittojen konkreettisen panoksen Lissabonin strategian ajamiseen. Kööpenhaminan prosessilla on kahdessa vuodessa onnistuttu parantamaan ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä ja asemaa Euroopan tasolla ja Lissabonin strategiassa. Osallistujamaat ja sidosryhmät ovat 1 EU:n 25 jäsenvaltiosta, neljästä ehdokasmaasta sekä Eftan kolmesta ETA-maasta (mukana siis samat maat kuin Kööpenhaminassa ja lisäksi Kroatia). 1

3 päässeet yhteisymmärrykseen asiaan liittyvistä haasteista ja sopineet strategioista, joilla niihin vastataan. Lisäksi ne ovat kehittäneet konkreettisia välineitä strategioiden toteuttamiseen. HAASTEET, JOIHIN VASTAAMISTA LISSABONIN TAVOITTEITTEN TOTEUTUMINEN EDELLYTTÄÄ Kööpenhaminan prosessissa asetetaan jatkossakin poliittisia painopisteitä Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi ammatillisen koulutuksen alalla Koulutus työohjelman puitteissa. Ammatillista koulutusta on tehostettava niin EU:n kuin kansallisellakin tasolla vapaaehtoisella ja alhaalta ylös suuntautuvalla yhteistyöllä: ammattipätevyyksien tunnustamiseen liittyvien lainsäädäntöjärjestelyjen ja Euroopan työllisyysstrategian ohella ammatillinen koulutus on näet olennainen osatekijä pyrittäessä luomaan todelliset eurooppalaiset työmarkkinat ja kilpailukykyinen talous. Lisää painoa olisi kuitenkin annettava toimille, joilla sovitut tavoitteet toteutetaan kansallisella tasolla yhteisten eurooppalaisten puitteitten ja periaatteitten mukaisesti. Kun Kööpenhaminan prosessin painotuksia tarkistettiin vuosiksi , otettiin huolellisesti huomioon ne haasteet, jotka tuotiin esiin komission teettämässä ammattikoulutuksen järjestelmien edistymistä tarkastelleessa tutkimuksessa viii samoin kuin Wim Kokin työryhmien raporteissa vuosilta 2003 ix ja x Yhtenä haasteena on ottaa riittävällä tavalla huomioon työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset, joilla on vaikutusta ammattikoulutuksen alan kehitykseen. Yhteisessä väliraportissa esitetään keskeisille aloille joukko uudistustoimia ja -prioriteetteja, joiden avulla Euroopan koulutusjärjestelmistä tehdään maailman laatuvalioita vuoteen 2010 mennessä ja elinikäisestä oppimisesta tulee todellisuutta kaikille. Sitä varten on aktivoitava tarvittavat investoinnit tehokkaasti ja painotettava kansalaisten tärkeimpien kykyjen kuten oppimaan oppimisen, innovatiivisuuden ja yrittäjähenkisyyden elinikäistä kehittämistä. Uudistuksissa ja investoinneissa olisi painotettava etenkin seuraavia: Parannetaan ammatillisen koulutuksen imagoa ja houkuttavuutta työnantajien ja muun väestön silmissä, jotta sen piiriin saadaan enemmän väkeä. Saatetaan ammattikoulutusjärjestelmien laatu ja niiden piirissä tehtävä innovointi korkealle tasolle. Se koituu kaikkien oppijoiden hyödyksi ja tekee Euroopassa tarjottavasta ammatillisesta koulutuksesta maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen. Parannetaan ammatillisen koulutuksen yhteyksiä osaamistalouden työmarkkinoiden vaatimuksiin: tarvitaan hyvin koulutettua työvoimaa ja väestörakenteen muutosten vuoksi etenkin iäkkäitten työntekijöitten taitojen päivittämistä ja kehittämistä. Vastataan vähän koulutettujen (ryhmään kuuluu EU:ssa noin 80 miljoonaa vuotiasta) ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin ja lisätään niin sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallistumista työmarkkinoille. Ammatillista koulutusta annetaan yhä enemmän kaikilla koulutustasoilla, ja siksi on niin Euroopan tasolla kuin yksittäisissä maissakin pyrittävä innovatiivisilla strategioilla ja välineillä parantamaan ammatillisen koulutuksen arvostusta ja yhteyksiä suhteessa yleissivistävään (ja etenkin korkea-asteen) koulutukseen. Nyt tarvitaan sellaisia ammatillisen koulutuksen järjestelmiä, jotka houkuttelevat lisää opiskelijoita ja varustavat heidät paremmalla ammattipätevyydellä. Se on hyödyksi myös innovaatiotoiminnalle ja kilpailukyvylle. 2

4 KANSALLINEN TASO: VAHVISTETAAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTELMIEN, OPPILAITOSTEN, YRITYSTEN JA TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN PANOSTA LISSABONIN TAVOITTEITTEN SAAVUTTAMISEEN xi ETUSIJALLE OLISI ASETETTAVA SEURAAVAT: i) Tuetaan yhteisillä välineillä, puitteilla ja periaatteilla ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja käytäntöjen uudistamista ja kehittämistä esimerkiksi avoimuuden (Europass), elinikäisen ohjauksen, laadunvarmistuksen ja epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnistamisen ja tunnustamisen osalta. Tässä yhteydessä olisi vahvistettava näiden välineiden yhteyksiä ja näkyvyyden ja keskinäisen ymmärryksen parantamiseksi lisättävä sidosryhmien tietoisuutta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla jäsenvaltioissa. ii) iii) iv) Lisätään julkisia ja yksityisiä investointeja ammatilliseen koulutukseen hyödyntämällä myös julkis-yksityistä yhteistyötä ja muutetaan tarpeen mukaan verotus- ja etuusjärjestelmiä koulutusta edistäviksi Lissabonin Eurooppa-neuvoston suosituksen mukaisesti. xii Tuetaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston kautta. Edellyttäen, että tulevista EU:n rakennerahastoista päästään sopimukseen, ja ottaen huomioon näitä rahastoja vuosina koskevat yleiset suuntaviivat rahastojen olisi tuettava koulutuksen ensisijaista asemaa pyrittäessä edistämään taloudellista kehitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä Koulutus työohjelman tavoitteita. Tavoitteista mainittakoon erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet, ammatillisen koulutuksen järjestelmien innovatiivinen uudistaminen sekä haasteet, jotka liittyvät nuorten varustamiseen heidän elämän mittaan tarvitsemillaan keskeisillä taidoilla ja toisaalta ikääntyvän väestön taitojen ajantasaistamiseen ja uusien taitojen oppimiseen. Jatketaan ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehittämistä vastaamaan niiden ihmisten ja ryhmien tarpeisiin, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta. Heitä ovat erityisesti varhain koulunkäyntinsä päättäneet, heikosti koulutetut, siirtolaiset, vajaakuntoiset ja työttömät. Pohjaksi tarvitaan investointien kohdentamista, aiemman koulutuksen arviointia sekä räätälöityä koulutusta. v) Kehitetään ja toteutetaan sellaisia avoimia oppimismuotoja, joiden avulla ihmiset voivat edetä yksilöllisesti ja saada tuekseen asianmukaista ohjausta ja neuvontaa. Täydennykseksi olisi luotava ammatilliselle koulutukselle joustavia ja avoimia puitteita, jotta voitaisiin vähentää ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen välisiä esteitä ja lisätä mahdollisuuksia edetä peruskoulutuksesta täydennys- ja korkeakoulutukseen. Ammatilliseen perus- ja jatkokoulutukseen olisi lisäksi sisällytettävä liikkuvuus. vi) vii) Lisätään ammatillisen koulutuksen merkitystä ja parannetaan sen laatua siten, että kaikki keskeiset toimijat osallistuvat järjestelmällisesti kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen toimintaan erityisesti laadunvarmistuksen osalta. Ammatillisille oppilaitoksille pitäisi sitä varten antaa mahdollisuus osallistua kumppanuuksiin ja niitä olisi rohkaistava siihen. Erityisesti on korostettava tarvittavien taitojen määrittämistä varhaisessa vaiheessa ja tarjottavan ammatillisen koulutuksen suunnittelua, ja siinä on keskeisillä sidosryhmillä työmarkkinaosapuolia myöten merkittävä tehtävä. Jatketaan oppimista edistävien ympäristöjen kehittämistä oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Vahvistetaan ja käytetään sellaisia pedagogisia lähestymistapoja, jotka tukevat omaehtoista opiskelua ja joissa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan sekä verkko-opiskelun tarjoamia mahdollisuuksia; näin parannetaan koulutuksen laatua. 3

5 viii) Kehitetään ammatillisen koulutuksen opettajien ja kouluttajien pätevyyttä jatkuvasti niin, että siinä otetaan huomioon heidän erityiset oppimistarpeensa ja muuttuva roolinsa ammatillisen koulutuksen kehittyessä. EUROOPAN TASO: KEHITETÄÄN AVOIMUUTTA, LAATUA JA KESKINÄISTÄ LUOTTAMUSTA TODELLISTEN EUROOPAN LAAJUISTEN TYÖMARKKINOITTEN TOTEUTTAMISEKSI xiii ETUSIJALLE OLISI ASETETTAVA SEURAAVAT: i) Helpotetaan Kööpenhaminan prosessin painopisteiden vahvistamista ja konkreettisten tulosten täytäntöönpanoa. ii) Luodaan tutkintoja varten joustavat ja avoimet eurooppalaiset puitteet, jotka perustuvat avoimuuteen ja keskinäiseen luottamukseen ja muodostavat yhteisen, sekä ammatillisen että yleissivistävän (toisen ja korkea-asteen) koulutuksen kattavan viitekehyksen, joka perustuu pääasiassa taitoihin ja oppimistuloksiin ja jonka pohjalta voidaan helpottaa pätevyyksien tunnustamista ja siirtämistä. Puitteet auttavat selkeyttämään koulutusjärjestelmiä, tarjoavat perustan muodollisen koulutuksen ulkopuolella hankittujen taitojen validoinnille sekä tukevat Euroopan laajuisten, kansallisten ja alakohtaisten työmarkkinoitten sujuvaa ja tehokasta toimintaa. Puitteitten tueksi tarvitaan yhteiset viitetasot samoin kuin Euroopan tasolla sovitut välineet etenkin laadunvarmistusta varten, joilla huolehditaan keskinäisen luottamuksen rakentamisesta. Puitteet antavat tukea taitopohjaisten ratkaisujen vapaaehtoiseen kehittämiseen Euroopan tasolla, kun eri toimialoilla voidaan niiden avulla vastata kaupan ja tekniikan kansainvälistymisen myötä esiin tuleviin uusiin koulutusalan haasteisiin. iii) Toimitaan ammatillista koulutusta koskevan eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) kehittämiseksi ja soveltamiseksi, jotta oppilaat voivat hyödyntää aiemmat opintonsa siirtyessään järjestelmästä toiseen. ECVET-järjestelmän pohjana ovat taidot ja oppimistulokset, joissa on otettu huomioon niille eri maissa ja eri toimialoilla annetut määritelmät. Siinä hyödynnetään korkea-asteella sovellettavan ECTS-järjestelmän samoin kuin Europass-välineen käytöstä saatuja kokemuksia. Käytännön toteutuksen yhteydessä olisi solmittava vapaaehtoisia sopimuksia ammatillisen koulutuksen tarjoajien välille joka puolella Eurooppaa. Tämä laajapohjainen ja joustava järjestelmä voidaan ottaa kansallisella tasolla käyttöön porrastetusti, ja aluksi käyttöönotossa keskitytään virallisiin koulutusjärjestelmiin. iv) Tarkastellaan ammatillisen koulutuksen opettajien ja kouluttajien erityisiä oppimistarpeita ja muuttuvaa roolia sekä mahdollisuuksia tehdä ammatista houkuttelevampi, mihin kuuluu myös opetushenkilöstön ammattitaidon pitäminen jatkuvasti ajan tasalla. Opetushenkilöstöä olisi tuettava heidän tehtävässään toimia innovoijina ja auttajina oppimisympäristössä. Olisi luotava yhtenäiset järjestelyt, joilla tuetaan ammatillisen koulutuksen laadun parantamista. v) Parannetaan ammatillista koulutusta koskevien tilastojen laajuutta, tarkkuutta ja luotettavuutta, jotta pystytään arvioimaan edistymistä ammatillisen koulutuksen tehostamisessa ja sen houkuttelevuuden parantamisessa. Kun käytettävissä on riittäväntasoiset tiedot ja indikaattorit, pystytään ymmärtämään, mitä ammatillisessa koulutuksessa tapahtuu ja mitä lisätoimia ja -päätöksiä kaikilta asianosaisilta edellytetään. 4

6 TÄYTÄNTÖÖNPANO JA JATKOTOIMET i) Kaikkia ammatillisen koulutuksen parissa toimivia tahoja koulutuksen tarjoajia, työnantajia, ammattiliittoja, kauppakamareita ja ammattialajärjestöjä, työnvälityspalveluja, alueellisia elimiä ja verkkoja jne. kehotetaan antamaan panoksensa sen hyväksi, että Kööpenhaminan prosessia voidaan toteuttaa tehokkaasti kaikilla tasoilla. Kansalliselle tasolle olisi perustettava verkkoja, joissa ovat mukana kaikki asiaankuuluvat tahot etenkin ministeriöt, työmarkkinaosapuolet ja alueviranomaiset. ii) Yhteisen väliraportin mukaisesti koulutusprosesseja olisi rationalisoitava ja virtaviivaistettava Euroopan tasolla sisällyttämällä Koulutus työohjelmaan edellä olevissa päätelmissä ja Kööpenhaminan prosessin ryhmissä vahvistetut painopisteet. Tässä yhteydessä olisi hyödynnettävä Kööpenhaminan prosessissa käytetyistä menettelyistä saatua kokemusta. iii) Ammatillisen koulutuksen neuvoa-antava ryhmä osallistuu täytäntöönpanoon ja jatkotoimiin täysipainoisesti. iv) Olisi laadittava ja tarkasteltava ehdotuksia ammatillista koulutusta koskevista eurooppalaisista puitteista ja eurooppalaisesta opintosuoritusten siirtojärjestelmästä. v) Olisi kehitettävä yhdenmukainen lähestymistapa ja tiivistettävä yhteyksiä sekä kansallisella että Euroopan tasolla seuraaviin seikkoihin liittyvästi: korkea-asteen opetus Bolognan prosessin mukainen kehitys mukaan luettuna Euroopan taloutta, työllisyyttä, kestävää kehitystä ja sosiaalista osallisuutta koskevat toimintalinjat (esimerkiksi ohjeitten ja kansallisten toimintasuunnitelmien osalta) liittymistä valmistelevat välineet ja tuet tutkimuksen, käytännön ja toimintalinjojen väliset yhteydet: verkottuminen sekä tietojen vaihtaminen innovaatioista ja hyvistä toimintapolitiikoista ja käytännöistä. vi) vii) Osana integroitua Koulutus kaksivuotisraporttia olisi toimitettava kansallisten elinikäisen oppimisen strategioiden toteuttamisen yhteydessä tietoja ammatilliseen koulutukseen liittyvästä edistymisestä ja tulevista toimista kansallisella tasolla ja kaikki asiaan liittyvät toimijat kattavasti. Raportissa olisi oltava mukana edellä mainitut kansallisen tason prioriteetit, ja sen tulisi tarjota perusta kansainvälisen kokemustenvaihdon lisäämiselle niin osallistujamaiden kuin työmarkkinaosapuolten ja muiden asianosaisten kesken. Luodaan läheisempiä yhteyksiä työmarkkinaosapuoliin Euroopan, kansallisella, alueellisella ja alakohtaisella tasolla ottaen huomioon ne prioriteetit, jotka työmarkkinaosapuolet ovat vahvistaneet osaamisen ja pätevyyksien elinikäiseksi kehittämiseksi laatimissaan toimintapuitteissa. viii) Hyödynnetään tehokkaasti ja täysimääräisesti Leonardo da Vinci -ohjelmaa ja tulevaa elinikäisen oppimisen yhdennettyä toimintaohjelmaa ja tuetaan niiden kautta ammatillisen koulutuksen uudistamiseen liittyvien innovatiivisten toimien kehittämistä, testausta ja toteuttamista. 5

7 ix) Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop ja Euroopan koulutussäätiö antavat jatkossakin tukea Kööpenhaminan prosessille ja käyttävät verkkojaan (esim. ReferNetiä ja kansallisia seurantakeskuksia) ja sähköistä mediaa auttaakseen raportoinnissa, edistymisen seurannassa ja kokemustenvaihdossa etenkin seuraavin keinoin: levittämällä elinikäiseen oppimiseen liittyviä hyviä toimintalinjoja ja -tapoja kartoittamalla alakohtaista toimintaa tukemalla Leonardo da Vinci -opintovierailujen kautta keskinäistä oppimista ja vertaisarviointia. x) Kahden vuoden kuluttua järjestetään uusi ministerikokous, jossa arvioidaan täytäntöönpanoa ja tarkastellaan uudelleen ammatillisen koulutuksen prioriteetteja ja strategioita Koulutus ohjelman yhteydessä. i ii iii iv v vi vii viii ix x xi xii xiii Hyväksyttiin lopullisesti 19. joulukuuta 2002 (EYVL C 13, , s Koulutusneuvoston ja komission yhteinen väliraportti Lissabonin strategian toteuttamisesta: Koulutus 2010 Lissabonin strategian toteuttamisen edellyttämät kiireelliset uudistukset, helmikuu /03 EDUC 167 SOC 438, marraskuu /04 EDUC 109 SOC 179, toukokuu /04 EDUC 118 SOC 253, toukokuu /04 EDUC 117 SOC 252, toukokuu EAY, UNICE, UEAPME ja CEEP, 28. helmikuuta Achieving the Lisbon goals: The contribution of VET, lokakuu Jobs, Jobs, Jobs työllisyystyöryhmän raportti, marraskuu Tavoitteiden saavuttaminen kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia Wim Kokin johtaman korkean tason työryhmän raportti, marraskuu Vastaa väliraportin keinoja 1 (Keskitetään uudistukset ja investoinnit keskeisiin kohtiin) ja 2 (Tehdään elinikäisestä oppimisesta konkreettista toimintaa). Puheenjohtajan päätelmät, kohta 23. Vastaa väliraportin keinoa 3 (Luodaan vihdoinkin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen Eurooppa). 6