VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 MARKO NIIRANEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 MARKO NIIRANEN"

Transkriptio

1 VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 MARKO NIIRANEN

2

3 MARKO NIIRANEN VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 TALOUS- JA VELKANEUVONNAN OHJEITA 3

4 SISÄLLYS JOHDANTO 9 1 ELINKEINONHARJOITTAJAT VELKAJÄRJESTELYYN Johdanto Kuka on elinkeinonharjoittaja? Yksityistalouden, elinkeinotoiminnan vai molempien velkojen järjestely Velan käyttötarkoitus eriteltävä Elinkeinonharjoittajan järjestelyvaihtoehdot Yrityssaneeraus ja velkajärjestely ovat vaihtoehtoisia Elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyn edellytykset Yleiset edellytykset ja esteet koskevat myös yrittäjiä Edellytykset, että hakemus otetaan tuomioistuimessa tutkittavaksi Edellytykset velkajärjestelyn myöntämiselle Velkajärjestelylle ei saa olla estettä Velkajärjestely painavilla syillä esteestä huolimatta Elinkeinonharjoittajia koskevien edellytysten tutkiminen Jokaista elinkeinonharjoittajaa koskevat lisäedellytykset Maksuvarasta kertyy enemmän kuin varallisuuden myynnistä Yritys selviytyy veloistaan tai myös yrityksen velat järjestellään Vaadittavat liitteet ja selvitykset Vain yksityistä elinkeinonharjoittajaa koskeva lisäedellytys: maksuvara Elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyä koskevat lisäedellytykset Yksityinen elinkeinonharjoittaja, ei yhtiömuoto Myös yksityistalouden velat on järjesteltävä Elinkeinotoiminta on melko pienimuotoista Tervehdyttäminen ei edellytä yritystoimintaa koskevia järjestelyitä Yritystoiminta on kannattavaa Elinkeinotoiminta ei tarvitse olennaisesti lisävelkaa Hakemuksen päätarkoituksena ei ole perintätoimien estäminen Maksuohjelmalla kertyy enemmän kuin konkurssissa Vaadittavat liitteet ja lisäselvitykset Täsmennys aikaisemman yritystoiminnan veloista Elinkeinonharjoittajista johtuvia muita velkajärjestelylain muutoksia Velkajärjestelyn aloittamisen oikeusvaikutukset ja perintäkiellot Muutokset kaikkia velallisia koskien Muutokset, jotka koskevat vain elinkeinonharjoittajia Muutosten vaikutukset maksuohjelman laadintaan Selvittäjän saatavan maksamiseen kuusi kuukautta Maksuvaran laskeminen ja varojen jakaminen ennallaan Toimet maksukyvyn parantamiseksi Ilmoitukset patentti- ja rekisterihallitukselle sekä kaupparekisteriin Selvittäjän tehtävät ja asema Maksuohjelman vahvistamisen jälkeen Lisävelkaantuminen velkajärjestelyn aikana Maksuvaikeudet maksuohjelman aikana Lisäsuoritusvelvollisuus Yrittäjän asiakkuuden prosessi ja eri osapuolten rooli Asiakkaaksi hakeutuminen Jos asiakas soittaa ensin Talousapuun Jos asiakas soittaa ensin Talous- ja velkaneuvontaan 36 5

5 1.7.2 Asiakkuus talous- ja velkaneuvonnassa Talousavusta talous- ja velkaneuvontaan Talous- ja velkaneuvonnasta asiantuntijaselvitykseen Asiantuntijaselvityksestä talous- ja velkaneuvontaan Velkajärjestelyhakemuksen laadinta Maksuohjelman laadinta ja vahvistaminen Velkajärjestelylle on este tai ei edellytyksiä Yrityksen lopettaminen Elinkeinotoiminnan tervehdyttäminen Yrityssaneeraus Yritystoiminnan jatkaminen maksuvaikeuksista huolimatta Maksusopimukset velkojien kanssa Esite yrittäjäasiakkaille 42 2 TARKENNUKSIA ESTEISIIN JA EDELLYTYKSIIN Johdanto Väliaikaisen esteen täsmentäminen Mitä muuttui ja miksi VJL 9 a :ää ei enää sovelleta yksityiseen elinkeinonharjoittajaan Työttömät ja velkajärjestely Ei harkinnanvaraista, kun työttömyys on kestänyt yli 18 kuukautta Yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti Työttömyyden määritelmä Myöntäminen silloin, kun työttömyys on kestänyt alle 18 kuukautta Aikaisemman oikeuskäytännön merkitys Lakimuutoksesta tiedottaminen Kevytmielisyydestä piittaamattomaan ja vastuuttomaan velkaantumiseen Mitä muuttui ja miksi Kieliasun nykyaikaistaminen Velallisen iän vaikutus harkintakykyyn Luotonantajan vastuu Aikaisemmat perustelut ja oikeuskäytäntö pysyy pääosin voimassa Yhteenveto Muutokset muissa esteperusteissa Epäiltynä rikoksesta -sanamuodon tarkistaminen Lakisääteisten maksujen laiminlyönti Aikaisemmin myönnetty velkajärjestely -sanamuodon tarkistaminen Uusi esteperuste yksityishenkilön aseman parantamiseksi Painavien syiden täsmennys Mitä muuttui ja miksi Muutokset painavien syiden soveltamiseen Uusi velkajärjestely painavilla syillä Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 55 3 VELKAJÄRJESTELYMENETTELYN TEHOSTAMINEN Johdanto Sovintoneuvottelujen tehostaminen Sovintoneuvotteluita ei ole aina pakko käydä Velkojan velvollisuus myötävaikuttaa sovinnon syntymiseen Yksinkertaistettu menettely Mitä muuttui ja miksi 58 6

6 3.3.2 Edellytykset vahvistamiselle yksinkertaistetussa menettelyssä Velkajärjestelylain yleiset edellytykset täyttyvät Vähintään 80 %:a tai 5 prosentin osuudella olevat hyväksyvät Ehdotus on velkojien yhdenvertaisen kohtelun mukainen Velkojia ja velallista on kuultu Sovintoehdotus ja yksinkertaistettu menettely Sovintoehdotuksen laatiminen Velallinen kuulee velkojia Toimittaminen käräjäoikeuteen Vahvistaminen velkojia kuulematta Yksinkertaistettu menettely muutoin kuin sovintoehdotuksen yhteydessä Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Velkaselvittely ja saldopäivän käyttöönotto Mitä muuttui ja miksi Velkojan velvollisuus ilmoittaa pyydetyt tiedot Velan määrä eriteltynä Velan asianumero Velan lopullinen vanhentuminen Vakuusvelka ja vakuudet Velan yhteisvastuulliset Tilinumero Puhelinnumero Prosessiosoite Muut mahdolliset tarpeelliset tiedot Velkoja ei ilmoita pyydettyjä tietoja Menettely velkasaldojen pyytämiseksi Onko saldopäivän käyttäminen pakollista? Velkajärjestelyä vai velkatilanteen selvittämistä varten Saldopyynnön muoto ja sisältö Saldopäivän ja saldojen pyytämisen ajankohta Velan huomioiminen saldopäivästä poikkeavasti Menettely tuomioistuimessa Saldopäivän tarkistaminen Vapaaehtoinen sovinto ja yksinkertaistettu menettely Ehdotus maksuohjelmaksi on hakemuksen liitteenä Hakemuksen liitteenä ei ole ehdotusta maksuohjelmaksi Velka maksetaan pois ennen aloittamista Velka ilmenee maksuohjelman vahvistamisen jälkeen Lakimuutos vaikuttaa viimesijaisiin velkoihin Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Talous- ja velkaneuvojat laativat maksuohjelmaehdotuksia Mitä muuttui ja miksi Muutos on talous- ja velkaneuvojille mahdollisuus, ei velvollisuus Maksuohjelman laatimisessa lakimuutoksen jälkeen huomioitavaa Velkojien kuuleminen, jos liitteenä on ehdotus maksuohjelmaksi Menettely velkojien kuulemiseksi Kukaan velkojista ei vastusta: velkajärjestelyn aloittaminen Velkojat vastustavat hakemusta, mutta eivät maksuohjelmaa Velkojat vastustavat maksuohjelmaa Hakemuksen liitteenä ei ole ehdotusta, mutta ei määrätä selvittäjääkään Perusteet selvittäjän määräämiselle Talous- ja velkaneuvojan rooli ehdotuksen laatijana Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 80 7

7 3.6 Tiedoksiannot sähköpostitse Tiedoksiannot velkojille Tiedoksiannot velalliselle Yhteystietojen merkitseminen hakemukseen Arkaluonteisten ja salassa pidettävien tietojen lähettäminen sähköpostilla Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Lisäsuoritusvelvollisuuden lieventäminen Mitä muuttui ja miksi Lisäsuorituksen tilitysraja nousee Lisäsuoritusvelvollisuutta ei tarvitse vahvistaa kaikkiin maksuohjelmiin Uusi lisäsuorituslaskuri Lisäsuoritukset voi tilittää myöhemmin Velallisen osuuden määrittely selvittäjän saatavasta muuttuu Ennakkopäätös lisäsuoritusten maksuvelvollisuudesta Voimaantulosäännökset 86 4 MUUT VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOKSET Omistusasunnon säilyttäminen raskaammaksi Muutokset maksujen lykkäämisessä Lisää vapaakuukausia yli kolmen vuoden maksuohjelmiin Ilmoitus ilman perusteluita riittää Lykkäyslomake Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Mahdollisuus sopimusten irtisanomiseen Tuomioistuimen on ilmoitettava raukeamisesta velkojille Velkajärjestelylain muuttamiseen liittyvät muut muutokset Hakemuslomake Asetukset Laki talous- ja velkaneuvonnasta ERÄPÄIVÄSTÄ LASKETTAVA VANHENTUMINEN Mitä muuttui ja miksi Soveltamisala Vanhentumisaika alkaa eräpäivästä Vanhentumisaika 20 tai 25 vuotta Varallisuuden ulosmittaus, kuittaus ja pantti Lopullisen vanhentumisen suhde ulosottoperusteen määräaikaan Ulosottomies ei viran puolesta huomioi lopullista vanhentumista Määräajan pidentäminen Vaikutus maksuohjelman laatimiseen Velkojan pitää ilmoittaa vanhentumisajankohta saldotodistuksessa Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 95 6 LÄHTEET 97 7 VELKAJÄRJESTELYLAIN JA ASETUSTEN SÄÄDÖSTEKSTIT SEKÄ VOIMAANTULOSÄÄNNÖKSET 99 8

8 JOHDANTO Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia muutettiin Kirjassa on käsitelty kaikki muutetut asiat, mutta ennallaan pysyneitä seikkoja ei ole käsitelty tai on sivuttu vain lyhyesti. Kirjan on kirjoittanut kilpailu- ja kuluttajaviraston erikoissuunnittelija Marko Niiranen, joka on työskennellyt velkajärjestelyjen parissa yli 20 vuotta. Sisältöä on muokattu kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Juha Jokisen jolla on myös yli 20 vuoden kokemus velkajärjestelylain soveltamisesta palautteen perusteella. Aineisto on alun perin laadittu koulutustilaisuuksia varten, eivätkä kirjassa esitetyt näkemykset ole kilpailuja kuluttajaviraston linjauksia, vaan kirjoittajan henkilökohtaisia tulkintoja ja ehdotuksia käytännön menettelytavoiksi. Mahdollista virheistä, erilaisista tulkinnoista tai kysymyksistä, joita ei ole kirjassa käsitelty, voit lähettää palautetta kirjoittajalle (marko piste niiranen ät kkv piste fi) saakka. Tarvittaessa kirjaa vielä täydennetään palautteen perusteella. Mahdolliset täydennykset tai oikaisut julkaistaan KKV:n internetsivuilla. 9

9

10 1 ELINKEINONHARJOITTAJAT VELKAJÄRJESTELYYN 1.1 Johdanto Velkajärjestelylain suurin muutos oli mahdollistaa yksityisten elinkeinonharjoittajien elinkeinotoiminnan velkojen järjestely yksityishenkilön velkajärjestelylain puitteissa 1. Aikaisemmin elinkeinonharjoittajan piti joko lopettaa yritystoimintansa velkajärjestelyyn päästäkseen tai harkita yrityssaneerauksen hakemista. Yrityssaneeraus on kuitenkin usein pienyrittäjälle liian raskas ja kallis menettely, joten velkajärjestely tarjoaa edullisemman ja kevyemmän vaihtoehdon Kuka on elinkeinonharjoittaja? Velkajärjestelyn elinkeinonharjoittajia koskevia säännöksiä sovelletaan niihin velallisiin, jotka parhaillaan eli velkajärjestelyä hakiessaan harjoittavat elinkeinotoimintaa joko päätoimisesti tai osa-aikaisesti 3. Esimerkiksi eläkeläiseen, joka harjoittaa sivutoimisesti pienimuotoistakin elinkeinotoimintaa, sovelletaan elinkeinonharjoittajia koskevia säännöksiä 4. Elinkeinonharjoittajia koskevia säännöksiä ei sovelleta velalliseen, jonka elinkeinotoiminta on tosiasiallisesti päättynyt, vaikka hänellä olisi vielä Y-tunnus eli yritys olisi rekistereissä voimassa 5. Joissakin tapauksissa sellainen velallinen, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa vain sivutoimisesti, joutuu harkitsemaan elinkeinotoiminnan lopettamista, koska velkajärjestely voi estyä esimerkiksi maksuvaraedellytyksen vuoksi ja hakemisen kustannukset ovat suuremmat. 1.3 Yksityistalouden, elinkeinotoiminnan vai molempien velkojen järjestely Velan käyttötarkoitus eriteltävä Yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa elinkeinotoiminnankin veloista henkilökohtaisesti niin kuin myös avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömies. Velkajärjestelyssä joudutaan kuitenkin erottelemaan kunkin velan osalta, onko kyseessä yksityistalouden vai elinkeinotoiminnan velka, koska niitä koskevat eri säännökset 6. Nykyiseen hakemuslomakkeeseen ei kirjata lainkaan elinkeinotoiminnan velkoja 7. Velkajärjestelyhakemusta tullaan todennäköisesti muuttamaan niin, että jatkossa eritellään, mitkä ovat yksityistalouden ja mitkä elinkeinotoiminnan velkoja. Lakiin ei tullut muutoksia sen osalta, miten määritellään elinkeinotoiminnan tai yksityistalouden velka, joten aikaisemmat soveltamisohjeet ovat voimassa. Yrityksen nimissä otettu velka on yleensä elinkeinotoiminnan velkaa, mutta yksityishenkilönä otettu velka ei automaattisesti ole aina yksityistalouden velkaa, koska velka on voitu käyttää elinkeinotoimintaan. Velkajärjestelyssä jokainen velka on pystyttävä luokittelemaan kokonaisuudessaan jompaankumpaan ryhmään. 8 Rajanvetotilanteissa ratkaisevaa on velan pääasiallinen käyttötarkoitus 9. Elinkeinonharjoittajan verovelat ovat pääsääntöisesti elinkeinotoiminnan velkaa, koska yritys ei maksa tuloveroa, vaan yksityinen elinkeinonharjoittaja ja avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömies 1 Velkajärjestelyn mahdollistaminen pienyrittäjille oli ensisijaisesti poliittinen päätös, mutta lain esitöissä on tarkempia perusteluja (mm. HE 83/2014, 19 21, 27 28) 2 HE 83/2014, 1, 19 21, 27 28, 31 35, LaVM 12/2014, HE 83/2014, 67. VJL 2 2 mom. HE 183/1992 VJL 45 :n yksityiskohtaiset perustelut. LaVM 14/1992 VJL 7 luvun otsikon yksityiskohtaiset perustelut. Koskelo & Lehtimäki, Koskelo & Lehtimäki, HE 83/2014, 68. Niemi-Kiesiläinen, 63 6 VJL 45 ja 45 a 7 Hakemuksen laatimisohjeet, 7 8 Niemi-Kiesiläinen, Koskelo & Lehtimäki, Koskelo & Lehtimäki,

11 maksavat yrityksen tuloksesta ennakkoveroja 10. Jos ennakkoverot ovat maksamatta, ne ovat siten elinkeinotoiminnan velkaa, vaikka niitä peritäänkin velalliselta. Tilanne on monimutkaisempi, jos velallinen harjoittaa elinkeinotoimintaa vain sivutoimisesti, jolloin verot voivat liittyä sekä yksityistalouteen että elinkeinotoimintaan Elinkeinonharjoittajan järjestelyvaihtoehdot Lakimuutoksen jälkeen velallinen, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa, voi hakea velkajärjestelyä kahdessa vaihtoehtoisessa tilanteessa: 1. Vain yksityistalouden velat järjestellään ja kaikki elinkeinotoiminnan velat jäävät ennalleen. Edellytyksenä tällöin on, että elinkeinotoiminnan velat tulevat hoidettua elinkeinotoiminnasta saatavilla varoilla tai avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö on yrityssaneerauksessa. 12 Vaihtoehto on ollut aikaisemminkin mahdollinen, mutta käytännössä kohtalaisen harvinainen tilanne. 2. Sekä yksityistalouden että elinkeinotoiminnan velat järjestellään, minkä lakimuutos nyt mahdollistaa, mutta vain jos velallinen on yksityinen elinkeinonharjoittaja 13. Yksityishenkilön velkajärjestelyä ei voi edelleenkään saada pelkästään elinkeinotoiminnan veloille, mitä on käsitelty tarkemmin jäljempänä jaksossa sivulla Yrityssaneeraus ja velkajärjestely ovat vaihtoehtoisia Yrityssaneeraus on edelleen vaihtoehto yksityisen elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyyn, joten elinkeinotoimintaa harjoittava velallinen voi itse valita, että yrittääkö hän hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä vai yrityssaneerausta. Lain esitöiden mukaan yrityssaneeraus tulisi kyseeseen erityisesti silloin, kun ei ole enää kyse pienimuotoisesta yritystoiminnasta tai tarvitaan myös yritystoimintaa koskevia järjestelyitä eli pelkkä velkojen järjestely ei riittäisi. 14 Talous- ja velkaneuvoja ei voi asiakkaan puolesta päättää, kumpi vaihtoehto voisi olla parempi. Yrityssaneerauslakiin ei tullut muutoksia velkajärjestelylain muutosten vuoksi 15. Velalliset saattavat helposti sekoittaa käsitteet yrityssaneeraus ja velkajärjestely, joten välillä on syytä tarkistaa, että asiakas ymmärtää, mistä puhutaan tai mitä ollaan suunnittelemassa. Yksityishenkilön velkajärjestely voi tulla kyseeseen myös niille velallisille, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa AY:n tai KY:n vastuunalaisena yhtiömiehenä 16. Elinkeinonharjoittajan kannalta keskeisimmät erot velkajärjestelyn ja yrityssaneerauksen välillä voisi tiivistää seuraavasti: y Jos velallinen on yksityinen elinkeinonharjoittaja, velkajärjestelyssä järjestellään aina yksityistalouden velat, mutta lisäksi voidaan järjestellä myös yrityksen velat 17. Yrityssaneerauksessa järjestellään aina kaikki velat 18. y Jos velallinen toimii yrittäjänä yhtiömuodossa, yrityssaneerauksessa voidaan järjestellä vain yrityksen velat 19. Velkajärjestelyssä voidaan puolestaan järjestellä vain yksityistalouden velat Tuloverolaki 16. KKO:2003:41. KKO:2005: Niemi-Kiesiläinen, VJL 45 1 ja 2 mom. HE 83/2014, VJL 45 a 14 HE 83/2014, 20, 27, 31, 69. LaVM 12/2014, 4 15 HE 83/2014, VJL 45 2 mom 2 kohta ja VJL 45 a 2 mom 17 VJL 45 ja 45 a 18 HE 182/1992 jakso ja 4.7. HE 83/2014, YSL 4 1 mom. HE 182/1992 YSL 4 yksityiskohtaiset perustelut sekä jakso ja VJL 45 a 3 mom 12

12 y Menettelyn kustannukset ovat yrityssaneerauksessa yleensä vähintään euroa 21. Velkajärjestelyssä velallinen maksaa noin 1000 euroa asiantuntijan lausunnosta sekä kuusi kuukautta selvittäjälle maksuvaransa mukaan. y Maksuohjelman kesto on yleensä yrityssaneerauksessa pidempi kuin velkajärjestelyssä 22. y Yritystoimintaa voidaan tervehdyttää erilaisin järjestelyin yrityssaneerauksessa 23. Sen sijaan velkajärjestelyä ei voi saada, jos yritystoiminta ei ole kannattavaa eli vaatisi tervehdyttämistä 24. Mahdollinen yritystoiminnan tervehdyttäminen onkin pyrittävä tekemään ennen velkajärjestelyn hakemista. y Omistusasunnon säilyttäminen velkajärjestelyssä on todennäköisempää kuin yrityssaneerauksessa 25. y Talous- ja velkaneuvoja auttaa maksutta velkajärjestelyn hakemisessa, mutta ei voi auttaa yrityssaneerauksen hakemisessa 26. Oikeusministeriö laati lakivaliokunnalle seuraavan yhteenvedon yrityssaneerauksen ja velkajärjestelyn eroista: 27 Tavoite. Sekä velkajärjestelyn että yrityssaneerauksen tarkoituksena on korjata velallisen taloudellinen tilanne ja mahdollistaa velalliselle velaton uusi alku. Velkajärjestelyssä vahvistetaan maksuohjelma ja yrityssaneerauksessa saneerausohjelma, jonka päättymisen jälkeen velallinen vapautuu lopuista menettelyn piiriin kuuluvista veloistaan. Kesto. Velkajärjestelyn normaalikesto on kolme vuotta. Jos velkajärjestely on myönnetty painavien syiden nojalla yleisestä esteestä huolimatta, on velkajärjestelyn kesto viisi vuotta. Yrityssaneerauslaissa ei määrätä saneerausohjelman kestosta, mutta käytännössä se on usein velkajärjestelyä pidempi. Velkojien asema. Yrityssaneerauksessa velkojat jaetaan ryhmiin ja he äänestävät ohjelmaehdotuksesta, mikä käytännössä vaikuttaa ohjelman sisältöön ja velkojille tulevien kertymien määrään. Yksinkertaistetussa saneerausmenettelyssä velkojia ei kuitenkaan jaeta ryhmiin. Velkajärjestelyssä velkojien vastustuksella ei ole samaa merkitystä kuin yrityssaneerauksessa, sillä tuomioistuin voi laissa mainittujen edellytysten täyttyessä vahvistaa maksuohjelman velkojien vastustuksesta huolimatta. Velkojien kertymille ei ole säädetty vähimmäismäärää. Elinkeinonharjoittajien osalta nollaohjelma ei lakiehdotuksen mukaan kuitenkaan olisi mahdollinen, vaan velkojille pitäisi tulla jonkin verran kertymiä. Menettelyn piiriin kuuluva velka. Velkajärjestelyn piiriin kuuluu velka, joka on syntynyt ennen velkajärjestelyn aloittamista. Yrityssaneerauksessa menettelyn piiriin kuuluu velka, joka on syntynyt ennen hakemuksen vireilletuloa. Ohjelman sisältö. Velkajärjestelyssä voidaan käyttää vain velkajärjestelyn keinoja, kun taas yrityssaneerauksessa pyritään yritystoiminnan tervehdyttämiseen myös yritystoimintaa koskevin järjestelyin. Asunnon säilyttäminen. Omistusasunto kuuluu velkajärjestelyssä velallisen perusturvaan ja velallisella on tietyin edellytyksin mahdollisuus säilyttää asunto. Omistusasumisen suoja on korkea. Yrityssaneerauksessa velallisen omistusasunto ei nauti erityistä suojaa. Menettelyn kustannukset. Yrityssaneerauksessa velallinen vastaa menettelyn aiheuttamista kustannuksista itse. Menettelyn kustannukset ovat usein vähintään euroa. Velkajärjestelyssä velallinen saa apua velkajärjestelyhakemuksen tekemiseen talous- ja velkaneuvonnasta, joka on velalliselle maksutonta. Jos asiassa määrätään selvittäjä, velallinen vastaa tämän palkkiosta enintään neljän ja lakiehdotuksen mukaan elinkeinotoiminnan velkoja järjesteltäessä vähintään kuuden kuukauden maksuvaraansa vastaavalla määrällä. Loppuosan korvaa valtio selvittäjälle. 21 HE 83/2014, 20, Aalto 2014a, YSL 42 1 mom 24 VJL 45 a 1 mom 2 kohta 25 HE 83/2014, 18, 30 31, Laki talous- ja velkaneuvonnasta 1 27 Aalto 2014a, 13 13

13 1.5 Elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyn edellytykset Seuraavassa tarkastellaan kaikki ne ehdot, jotka velallisen ja hänen elinkeinotoiminnan on täytettävä, jotta elinkeinotoiminnan velkojen järjestely olisi mahdollista. Osa ehdoista koskee myös niitä elinkeinotoimintaa harjoittavia velallisia, jotka hakevat velkajärjestelyä vain yksityistalouden veloilleen. Koska kyseessä ovat velkajärjestelyn edellytykset, niiden puuttumista ei voi kumota painavilla syillä niin kuin velkajärjestely voidaan esteestä huolimatta myöntää painavilla syillä Yleiset edellytykset ja esteet koskevat myös yrittäjiä Yhtä jäljempänä mainittua poikkeusta (VJL 9 a ) lukuun ottamatta kaikkien elinkeinotoimintaa harjoittavien velallisen on täytettävä kaikki velkajärjestelyn yleiset edellytykset eikä velkajärjestelylle saa olla VJL 10 :n estettä 28. Edellytykset ja esteet koskevat kaikkia riippumatta siitä, hakeeko elinkeinonharjoittaja vain yksityistalouden vai myös elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyä sekä riippumatta siitä, onko kyseessä yksityinen elinkeinonharjoittaja vai yhtiömuodossa elinkeinotoimintaa harjoittava. Jos yksikin edellytyksistä jää täyttymättä, velkajärjestely on hylättävä 29. Suurin osa yleisistä esteistä ja edellytyksistä on käsitelty tässä aineistossa vain viitteellisesti, koska niiltä osin laki ei ole olennaisesti muuttunut Edellytykset, että hakemus otetaan tuomioistuimessa tutkittavaksi Hakemus ei saa olla puutteellinen Tuomioistuin voi jättää velkajärjestelyhakemuksen tutkimatta, jos se ei noudata vahvistettua kaavaa tai on puutteellinen 30. Siten esimerkiksi kaikki sekä yksityistaloudesta että elinkeinotoiminnasta edellytetyt asiakirjat pitää olla liitteenä ja vastaavasti hakemuksen kohdat pitää olla täytettyinä yksityistalouden ja elinkeinotoiminnan osalta. Velallisen kotipaikka on Suomessa Velkajärjestely voidaan myöntää vain henkilölle, jonka kotipaikka on Suomessa 31. Yrityksen kotipaikalla ei ole merkitystä. Velallinen ei saa olla konkurssissa Velkajärjestelyhakemusta ei oteta tutkittavaksi, jos velallinen on asetettu konkurssiin eikä pesäluetteloa ole vahvistettu 32. Kun pesäluettelo on vahvistettu tai konkurssiin asettaminen muutoin päättyy, hakemus voidaan tutkia. Edellytys koskee siis velallista henkilökohtaisesti, eikä velallisen henkilöyritystä. Hakemus on toimitettu toimivaltaiseen tuomioistuimeen Velallisen on jätettävä velkajärjestelyhakemus kotipaikkakuntansa tuomioistuimeen, mutta tästä pääsäännöstä on ollut useita poikkeuksia ja joitakin poikkeuksia tuli lisää lakimuutoksen myötä HE 83/2014, 68. HE 183/1992 VJL 2 2 mom yksityiskohtaiset perustelut 29 VJL 54 1 mom 30 VJL 50 1 mom 31 VJL 2 1 mom 32 VJL 20 3 mom 33 VJL 49 3 mom, 49 3 mom ja 50 1 mom 14

14 Edellytykset velkajärjestelyn myöntämiselle Velallinen on selvittänyt mahdollisuuden sovintoratkaisuun Lähtökohtaisesti velallisen on ensin selvitettävä mahdollisuus päästä sovintoon velkojen järjestelystä vapaaehtoisesti velkojien kanssa, ennen kuin voi hakea velkajärjestelyä tuomioistuimessa. Sovintomahdollisuus voidaan kuitenkin jättää selvittämättä jäljempänä jaksossa sivulla 57 käsitellyissä tilanteissa. Velallinen on maksukyvytön Velkajärjestelyn saamisen edellytyksenä on, että velallinen on maksukyvytön 34. Maksukyvyttömyyttä on vaikea määritellä lyhyesti, mutta sillä lähtökohtaisesti tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan 35. Määritelmän tulkinnassa huomioidaan myös velallisen ansaintamahdollisuudet jatkossa sekä perusturvaan kuulumattoman omaisuuden mahdollisesta myynnistä saatavat varat. Maksukyvyttömällä ei siis ole odotettavissakaan niin huomattavaa maksukyvyn parantumista tai perusturvaan kuulumattomien omaisuuksien myynnistä saatava tuottoa, että hän pystyisi riittävästi lyhentämään velkoja. Perusturvaan kuuluvan omaisuuden mahdollisesta myynnistä saatavia varoja ei tarkastella. 36 Velkojen määrällä ei ole suoranaista merkitystä tai alarajaa eli pienetkin velat voivat oikeuttaa velkajärjestelyyn, mikäli velallinen on maksukyvytön suhteessa niiden määrään 37. Maksukyvyttömyyden arvioinnissa otetaan huomioon myös mahdollinen sellainen elinkeinotoimintaan liittyvä varallisuus, joka ei ole tarpeellista toiminnan jatkamiseksi 38. Erikseen tarkastellaan lisäksi, kertyisikö koko elinkeinotoiminnan varallisuuden myynnistä enemmän kuin maksuvarasta, mitä on käsitelty tarkemmin jaksossa sivulla 18. Maksukyvyttömyysedellytys ei täyty, jos maksukyky tulee nousemaan niin paljon, että velallinen ei enää silloin ole maksukyvytön. Siten juuri elinkeinotoiminnan aloittaneen velalliselta osalta saattaisi poikkeuksellisesti tulla kyseeseen, että jos elinkeinotoiminnan tuloksen riittävä nousu on odotettavissa, maksukyvyttömyysedellytys ei täyttyisikään, vaikka maksuvaraedellytys täyttäisi. 39 Jos elinkeinonharjoittaja hakee velkajärjestelyä vain yksityistalouden veloilleen, silloin tarkastellaan maksukyvyttömyyttä vain yksityistalouden velkoihin nähden 40. Mutta jos velallinen hakee velkajärjestelyä myös elinkeinotoiminnan veloille, silloin tarkastellaan lain esitöiden mukaan maksukyvyttömyys erikseen sekä yksityistalouden että elinkeinotoiminnan velkoihin nähden. Maksukykyisen elinkeinotoiminnan velkoja ei voida järjestellä, vaikka velallinen olisi maksukyvytön yksityistaloudessaan 41. Jos maksukyvyttömyys tarkastellaan erikseen kumpaankin velkaryhmään nähden, on poikkeuksellisesti mahdollista, että elinkeinonharjoittaja on maksukyvytön elinkeinotoiminnan velkoihin nähden, mutta yksityistalouden velkoja ei ole lainkaan tai niitä on niin vähän, ettei maksukyvyttömyysedellytys täyty. Tällöin velkajärjestelyä ei voitaisi myöntää, vaan pitäisi harkita esimerkiksi yrityssaneerausta. Maksukyky heikentynyt tai muuten painavat perusteet Velkajärjestelyyn päästäkseen velallisen maksukyvyn tulee olla heikentynyt ilman omaa syytä tai velkajärjestelyyn tulee olla muuten painavat perusteet suhteessa velkamäärään 42. Koska kysymys on vaihtoehtoisista velkajärjestelyn edellytyksistä, yleensä käytännössä jompikumpi täyttyy. 34 VJL 1 1 mom ja 9 35 VJL 3 1 mom 2 kohta 36 Koskelo & Lehtimäki, Niemi-Kiesiläinen, VJL 46 2 mom. HE 183/1992 VJL 9 1 momentin sekä 46 2 momentin yksityiskohtaiset perustelut 39 Niemi-Kiesiläinen, Koskelo & Lehtimäki, HE 83/2014, HE 83/2014, VJL 9 15

15 Ensiksi velallisen maksukyky voi olla olennaisesti heikentynyt eli on tapahtunut maksukyvyssä jokin selvä muutos huonompaan. Olosuhdemuutoksen on tullut tapahtua pääsiassa ilman velallisen omaa syytä. Käytännössä tällaisia hyväksyttäviä olosuhdemuutoksia ovat esimerkiksi työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys, yritystoiminnan epäonnistuminen, avioero tai takausvastuiden lankeaminen. Kyseessä on siis tavallaan sosiaalinen suorituseste. Vaihtoehtoisena edellytyksenä voi tulla kysymykseen se, että velkajärjestelyyn on olemassa muuten painavat perusteet 43. Tällöin tarkastellaan lähinnä velallisen vastuiden suhdetta hänen maksukykyynsä eikä olosuhteiden muutoksella tai muuttumattomuudella ole merkitystä. Edellytys esimerkiksi täyttyy, mikäli velallinen ei pysty pidemmänkään ajan kuluessa lyhentämään velkojaan tai kykenee siihen vain osaksi. Kyseessä on tavallaan maksukyvyttömyyden täydennetty määrittely eli jos on maksukyvytön, todennäköisesti myös tämä edellytys täyttyy. Lain esitöissä ei ole täsmennetty, pitääkö tämäkin edellytys harkita erikseen yksityistalouden ja elinkeinotoiminnan osalta. Käytännössä sillä ei liene suurempaa merkitystä, koska jos velallinen todetaan maksukyvyttömäksi sekä yksityistalouden että elinkeinotoiminnan velkojen suhteen, edellytyksistä jälkimmäinen eli VJL 9 :n 2 kohdan mukaiset painavat perusteet yleensä täyttävät. Maksukyky ei ole heikentynyt väliaikaisesta syystä Mikäli velallisen maksukyvyssä erityisesti tuloissa on odotettavissa lähiaikoina eli muutaman vuoden kuluessa muutosta parempaan, velkajärjestelylle ei ole edellytyksiä 44. Tarkoituksena siis on, että velkajärjestely sijoittuisi velkojan kannalta optimaaliseen aikaan. Velkajärjestely voidaan kuitenkin aloittaa tällaisesta väliaikaisesta syystä huolimatta, mikäli a) velalliselle ei silloinkaan muodostuisi maksuvaraa tai b) ero ei ole merkittävä tai c) velallinen sitoutuu maksamaan jo nyt saman tai merkittävän määrän velkojaan. Olosuhteiden ei muutoin tarvitse välttämättä olla vakiintuneita, esimerkiksi asunnottomuus ei ole este velkajärjestelyn myöntämiselle. Maksuvaran vähäisyyttä väliaikaisesta syystä johtuen on käsitelty tarkemmin 2.2 jaksossa sivulla 45. VJL 9 a :n mukaista velkajärjestelyn estymistä väliaikaisena pidettävästä syystä ei arvioida lainkaan yksityisenä elinkeinotoimintana toimivan velallisen kohdalla, vaan häneen sovelletaan maksuvaraedellytystä, mitä käsitellään tarkemmin jaksossa sivulla 20. Jos velallinen harjoittaa elinkeinotoimintaa avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä tai osakeyhtiön johtoon kuuluvana osakkeenomistajana, hänen kohdalla arvioidaan VJL 9 a :n mukainen mahdollinen maksukyvyn vähäisyyden väliaikaisuus esimerkiksi yritystoiminnan vakiintumattomuuden tai muun tilapäisen syyn vuoksi Velkajärjestelylle ei saa olla estettä Jos velallinen hakee velkajärjestelyä sekä yksityistalouden että elinkeinotoiminnan veloille, velkoja (tai tuomioistuin 45 tai selvittäjä 46 tai ulosottoviranomainen 47 ) voi vedota velkajärjestelyn esteperusteisiin, jotka ilmenevät joko yksityistalouden tai elinkeinotoiminnan tai molempien veloista tai velallisen toiminnasta yksityistaloudessa tai elinkeinotoiminnassa. Jos velallinen hakee velkajärjestelyä vain yksityistalouden veloilleen, periaatteessa myös silloin voitaisiin vedota elinkeinotoiminnan tai sen velkojen moitittavuuteen. Mutta koska velkajärjestelyn voi lähtökohtaisesti saada pelkästään yksitalouden veloille vain, jos elinkeinotoiminnasta ei ole velkaa tai sitä on vain vähän, silloin elinkeinotoiminnasta on tuskin aiheutunut sellaista velkaa, joka viittaisi esteperusteeseen. Jos todetaan yksikin seuraavista esteistä eikä ole jäljempänä mainittuja painavia syitä, velkajärjestely on hylättävä Käsitteet sekoittuvat helposti, kun edellytysten yhteydessä VJL 9 :ssä käytetään ilmaisua painavat perusteet, mutta esteiden yhteydessä VJL 10 a :ssä painavat syyt 44 VJL 9 a 45 VJL 53 1 mom 46 VJL 66 4 mom 47 VJL 53 2 mom 48 VJL 54 1 mom 16

16 Maksuvelvollisuus rikoksen perusteella Velkajärjestelylle on este, mikäli velalliselle on määrätty rikoksen perusteella maksuvelvollisuus tai hän on epäiltynä tai syytteessä rikoksesta, josta voisi tulla maksuvelvollisuus 49. Esteperustetta arvioitaessa huomioidaan kuitenkin velan määrä, rikoksen laatu, vahingon kärsineen asema ja muut seikat. Rikos sinällään ei ole este, jos rikoksesta ei ole maksuvelvollisuutta. Velat moitittavasta elinkeinotoiminnasta Velkajärjestelylle on este, mikäli velallisella on merkittävästi velkaa elinkeinotoiminnasta, jossa on joko menetelty törkeästi velkojia kohtaan tai laiminlyöty olennaisesti lakisääteisiä velvollisuuksia tai toiminta on ollut keinottelunluonteista 50. Lakisääteisten maksujen laiminlyöntiä esteperusteena on käsitelty tarkemmin jaksossa sivulla 52. Nykyisen elinkeinotoiminnan lakisääteisten maksujen laiminlyönti voi lain esitöiden mukaan olla mahdollisen esteperusteena lisäksi osoitus siitä, ettei elinkeinotoiminta ole kannattavaa, mitä on käsitelty tarkemmin jaksossa sivulla 24. Taloudellisen aseman järjestely Esteeksi katsotaan, jos velallinen on järjestellyt taloudellista asemaansa velkojien vahingoksi 51. Sillä ei ole merkitystä, miten kauan taloudellisen aseman järjestelystä on kulunut, vaan sillä, onko teko vallinneissa olosuhteissa ollut osan tai kaikkien velkojien vahingoksi. Este ei poistu edes sillä, että velallinen olisi sittemmin hyvittänyt velkojilleen tekemänsä vahingon 52. Ulosoton välttely Esteeksi muodostuu ulosoton pakoilu tai ulosottoviranomaiselle väärien tietojen antaminen 53. Käytännössä tätä estekohtaa on sovellettu harvoin. Väärät tiedot luoton hakemisessa Velkajärjestelylle on este, mikäli velallinen on tarkoituksellisesti antanut velkojalle vääriä tietoja, joilla on ollut vaikutusta luoton myöntämiseen 54. Velallisen menettelyn on kuitenkin oltava erityisen moitittavaa ennen kuin kysymyksessä on este, joten käytännössä kyseinen seikka on ollut este vain harvoin. Piittaamaton ja vastuuton velkaantuminen Esteperustetta on käsitelty tarkemmin 2.3 jaksossa sivulla 48. Velkajärjestelyn vaikeuttaminen Velkajärjestelylle on este, mikäli velallinen on laiminlyönnillään tai menettelyllään vaikeuttanut velkajärjestelyä 55. Maksuohjelman noudattaminen olisi epätodennäköistä Velkajärjestelyn esteeksi muodostuu, mikäli velallinen ei todennäköisesti tulisi noudattamaan maksuohjelmaa 56. Aikaisempi velkajärjestely Velalliselle aikaisemmin vahvistettu velkajärjestelyn maksuohjelma on este 57. Yksityishenkilön korvauksen järjesteleminen olisi kohtuutonta Esteperustetta on käsitelty tarkemmin jaksossa sivulla VJL kohdat 50 VJL 10 3 kohta 51 VJL 10 4 kohta 52 KKO:1997:15 53 VJL 10 5 kohta 54 VJL 10 6 kohta 55 VJL 10 8 kohta 56 VJL 10 9 kohta 57 VJL kohta 17

17 Velkajärjestely painavilla syillä esteestä huolimatta Esteestä huolimatta velkajärjestely voidaan kuitenkin myöntää, mikäli on olemassa painavia syitä 58. Ketään ei ole lopullisesti suljettu velkajärjestelyn ulkopuolelle. Painavia syitä on käsitelty tarkemmin 2.5 jaksossa sivulla Elinkeinonharjoittajia koskevien edellytysten tutkiminen Velallisella on sekä vetoamistaakka ja todistustaakka siitä, että velkajärjestelyn myöntämisen edellytykset täyttävät. Velallisen velkajärjestelyhakemuksen tulee olla siis niin perusteellisesti laadittu, että hakemuksesta on nähtävissä edellytysten täyttyminen. 59 Tuomioistuimen on aina viran puolesta tutkittava, että velkajärjestelyn edellytykset täyttävät, mutta myös velkojilla on oikeus vedota edellytysten puuttumiseen 60. On pidettävä selvänä, että tuomioistuimen olisi viran puolesta tutkittava myös elinkeinonharjoittajia koskevien lisäedellytysten täyttyminen 61. Asiaan mahdollisesti määrätyllä selvittäjällä on velvollisuus ilmoittaa tuomioistuimelle, jos hänen tietoonsa tulee tai hän huomaa, ettei velkajärjestelyn myöntämiselle mahdollisesti ole edellytyksiä Jokaista elinkeinonharjoittajaa koskevat lisäedellytykset Kaikkien elinkeinonharjoittajien on täytettävä seuraavat velkajärjestelyn lisäedellytykset riippumatta yhtiömuodosta ja siitä, hakeeko velallinen vain yksityistalouden vai myös elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyä. 63 Myöskään sillä ei ole merkitystä, harjoittaako velallinen elinkeinotoimintaa pää- vai sivutoimisesti. Edellytyksistä kaikkien on täytyttävä, muuten velkajärjestelyä ei voida myöntää Maksuvarasta kertyy enemmän kuin varallisuuden myynnistä Säännös koskee lähinnä maksuohjelman laadintaa ja se koskee sekä yhtiömuodossa elinkeinotoimintaa harjoittavia että yksityisiä elinkeinonharjoittajia, mutta se on tiukempi yksityisen elinkeinonharjoittajan osalta. Säännöstä ei ole tarkistettu lakimuutoksen yhteydessä, joten tässä aineistossa ei käsitellä ehtoa yhtiömuodossa elinkeinotoimintaa harjoittavan velallisen osalta. Velkajärjestelylakia tarkennettiin kuitenkin yksityisten elinkeinonharjoittajien osalta niin, ettei elinkeinotoiminnan velkojen järjestelylle ole edellytyksiä, jos varallisuuden myyminen tuottaa paremman kertymän kuin maksuvarakertymä eikä elinkeinotoiminnan varallisuuden myynnin jälkeen olisi enää mahdollista jatkaa elinkeinotoimintaa 64. Ensinnäkin säännöksen nojalla elinkeinonharjoittaja on velvollinen myymään omaisuuden, joka ei ole elinkeinotoiminnan kannalta tarpeen, esimerkiksi tarpeettoman kalliin auton 65. Silloin elinkeinotoiminta voi jatkua myynnin jälkeenkin, eikä velkajärjestelyn myöntämiselle ole estettä. Tältä osin säännös koskee lähinnä maksuohjelman laatimista. Toisekseen velalliselta edellytetään kuitenkin myös elinkeinotoiminnan kannalta tarpeellisen varallisuuden myyntiä, jos toiminnan jatkaminen on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon siitä velalliselle kertyvä tulo. Konkreettisesti säännös tarkoittaa, että varallisuus olisi myytävä, jos velkajärjestelyn maksuohjelma varallisuus säilyttäen tuottaisi velkojille huomattavasti vähemmän kuin varallisuuden myynnistä saatavat tuotot 66. Tältä osin lakia ei ole muutettu eli aikaisemmat periaatteet ovat edelleen voimassa. Tiukasta euromääräisestä vertailusta voidaan poiketa esimerkiksi, jos ero varallisuuden myynnin ja säilyttämisen välillä ei ole velkojien kannalta olennainen tai omaisuuden arvo on vähäinen 67. Toisekseen arviointia ei välttämättä 58 VJL 10 ja 10 a 59 HE 83/2014, 33, 69. Niemi-Kiesiläinen, VJL 38 1 mom. HE 183/1992 VJL 38 1 mom yksityiskohtaiset perustelut. Koskelo & Lehtimäki, 101. Niemi-Kiesiläinen, Koskelo & Lehtimäki, VJL 66 4 mom. HE 83/2014, VJL 2 2 mom ja 7 luku 64 HE 83/2014, VJL 45 1 mom ja 46 2 mom 65 Koskelo & Lehtimäki, 311. HE 83/2014, HE 83/2014, 34, 67. VJL 46 2 mom. Koskelo & Lehtimäki, 310. LaVM 12/2014, 4 67 HE 83/2014, 34 18

18 rajoiteta vain maksuohjelman aikana kertyvään tuloon, vaan tapauskohtaisesti voitaisiin ottaa huomioon myös mahdollinen tulevaisuudessa elinkeinotoiminnasta saatava tulo 68. Varallisuuden myynnistä saatavaa tuottoa arvioitaessa huomioidaan luonnollisesti vain nettotuotto eli myyntikulujen ja mahdollisten verojen jälkeen käteen jäävä osuus. Velkojien suostumuksella on mahdollista, että velallinen hyvittää velkojille varallisuuden myynnistä kertyvän erotuksen maksamalla velkojaan pidempään eli velallisen ja velkojien suostumuksella maksuohjelma voi olla laissa asetettua pidempi. Tällöin osapuolten suostumuksella varallisuus voisi säilyä ja elinkeinotoiminta jatkua. Poikkeuksellisesti myös elinkustannuksista tinkimällä velallinen voi kyetä maksamaan enemmän. Säännöksestä ei käy selvästi esille, tehdäänkö vertailu niin, että kerralla myytäisiin kaikki yritystoiminnan kannalta tarpeellinen omaisuus, vai tehdäänkö vertailu jokaisen omaisuuserän kohdalla erikseen. Jälkimmäinenkin tulkinta lienee säännöksen mukaan mahdollinen, mutta johtaisi erittäin monimutkaisiin, työläisiin ja tulkinnanvaraisiin laskelmiin. Varallisuuden myynnistä huolimatta elinkeinotoiminnan jatkaminen voisi joissakin hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa olla pienimuotoisempana edelleen mahdollista. Varallisuuden myynnin arvioimista koskevaa säännöstä sovelletaan kaikkiin yksityisiin elinkeinonharjoittajiin eli myös sivutoimisiin ja heihin, joilla ei ole tarvetta elinkeinotoiminnan velkojen järjestelylle. Velallisen pitää esittää elinkeinotoiminnan varallisuus velkajärjestelyhakemuksessa, mutta pääasiallinen näyttötaakka varallisuuden myynnin ensisijaisuudesta on velkojalla 69. Lisäksi, jos asiaan on määrätty selvittäjä, tämän pitäisi arvioida realisointitarvetta 70. Voitaneen myös edellyttää, että velkajärjestelyasetuksen mukainen asiantuntija ottaisi asiaan selvityksessään kantaa 71. Velkajärjestelyhakemukseen ei merkitä elinkeinotoiminnan varallisuutta, vaan se pitäisi laatimisohjeiden mukaan ilmoittaa erillisessä liitteessä elinkeinonharjoittajan tuloselvitys 72. Kyseisessä liitteessä tietoa ei kuitenkaan tällä hetkellä kysytä, joten todennäköisesti liitelomaketta tullaan muuttamaan Yritys selviytyy veloistaan tai myös yrityksen velat järjestellään Elinkeinonharjoittaja voi saada velkajärjestelyn yksityistalouden veloilleen vain, jos elinkeinotoiminnan velat tulevat hoidettua elinkeinotoiminnasta saatavilla varoilla tai jos avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö on yrityssaneerauksessa tai jos yksityisen elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan velat järjestellään samanaikaisesti VJL:n mukaan. 73 Tässä kirjassa ei käsitellä kahta ensimmäistä vaihtoehtoa, koska niihin ei ole tullut muutoksia Vaadittavat liitteet ja selvitykset Nykyisiltä elinkeinonharjoittajilta vaadittaviin perusliitteisiin ei tilinpäätösasiakirjojen tarkentamisesta lukuun tullut säädösmuutoksia, mutta hakemuslomaketta ja tuloselvitysliitettä tullaan tarkentamaan. Yksityisen elinkeinonharjoittajan on liitettävä hakemukseen: y oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle laadittu elinkeinonharjoittajan tuloselvitys 74 y jäljennös elinkeinotoiminnan aloittamista koskevasta ilmoituksesta 75 y jäljennökset viimeisistä tilinpäätösasiakirjoista (ks. tarkennus jäljempänä) Koskelo & Lehtimäki, 310. LaVM 12/2014, Niemi-Kiesiläinen, HE 83/2014, VJA 3 a 2 3 kohdat 72 Hakemuksen laatimisohjeet, 5 73 VJL 45 1 ja 2 mom. HE 83/2014, VJA 2 1 mom 4 kohta. Hakemuksen laatimisohjeet, 6 75 VJA 3 1 mom 76 VJA 3 1 mom ja 4 mom 19

19 Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen on liitettävä hakemukseensa: y oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle laadittu elinkeinonharjoittajan tuloselvitys 77 y jäljennös yhtiön kaupparekisteriotteesta 78 y jäljennökset viimeisistä tilinpäätösasiakirjoista (ks. tarkennus jäljempänä) 79 y tilintarkastajan selvitys yhtiön taloudellisesta tilanteesta 80. Velallisen, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa osakeyhtiön johtoon kuuluvana osakkeenomistajana on liitettävä hakemukseensa: y oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle laadittu elinkeinonharjoittajan tuloselvitys 81 y jäljennös yhtiön kaupparekisteriotteesta 82 y jäljennökset viimeisistä tilinpäätösasiakirjoista (ks. tarkennus jäljempänä) 83. Tilinpäätösasiakirjoja koskien asetukseen tuli seuraava täydennys 84 : Jos velallisella ei ole kirjanpitolain (1336/1997) mukaan velvollisuutta laatia tilinpäätöstä, hakemukseen voidaan liittää tilinpäätösasiakirjojen sijasta selvitys toimitetusta verotuksesta tai siltä osin kuin verotusta ei vielä ole toimitettu, veroilmoituksesta liitteineen Vain yksityistä elinkeinonharjoittajaa koskeva lisäedellytys: maksuvara VJL 9 a :n mahdollisesta väliaikaisesta syystä johtuvaa maksukyvyn vähäisyyttä ei lakimuutoksen jälkeen tutkita niiden velallisten kohdalla lainkaan, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa yksityisinä elinkeinonharjoittajina 85. Yksityisen elinkeinonharjoittajan edellytys velkajärjestelyn saamiselle ei enää ole elinkeinotoiminnan vakiintuminen 86, vaan maksuvaran muodostuminen 87. Maksuvaraedellytystä ei ole yhtiömuodossa elinkeinotoimintaa harjoittavilla velallisilla, vaan heidän kohdallaan sovelletaan edelleen VJL 9 a :n 1 momenttia 88. Maksuvaraedellytystä sovelletaan nyt kaikkiin yksityisiin elinkeinonharjoittajiin eli myös heihin, joilla ei ole tarvetta elinkeinotoiminnan velkojen järjestelylle. Joissakin poikkeustilanteissa velallisen voi olla parempi lopettaa elinkeinotoiminta, jos maksuvaraa ei muodostu, jotta hänen kohdalla arvioitaisiin tilanteen väliaikaisuutta eikä maksuvaraedellytystä. Esimerkiksi eläkeläinen tai työtönkin voi harjoittaa vähäistä, mutta kannattavaa ja yleensä pienimuotoista, elinkeinotoimintaa, josta ei ole velkaa tai sitä on vain vähän. Jos maksuvaraa ei kuitenkaan muodostu, velkajärjestelyä ei voitaisi myöntää, vaikka muut edellytykset yksitalouden velkojen järjestelylle täyttyisivät. 77 VJA 2 1 mom 4 kohta. Hakemuksen laatimisohjeet, 6 78 VJA 3 1 mom 79 VJA 3 1 mom ja 4 mom 80 VJA 3 1 mom 81 VJA 2 1 mom 4 kohta. Hakemuksen laatimisohjeet, 6 82 VJA 3 1 mom 83 VJA 3 1 mom ja 4 mom 84 VJA 3 4 mom 85 HE 83/2014, 51, 66. VJL 9 a 2 mom 86 Jos elinkeinotoiminta on vasta alkanut tai toiminnan jatko on muutoin hyvin epävarmaa, ei voitane soveltaa myöskään VJL 10 9 kohdan mukaista estettä eli sitä, että olisi todennäköisestä, ettei velallinen tulisi noudattamaan maksuohjelmaa. Oikeuskirjallisuuden (Koskelo & Lehtimäki, 92) ja lain esitöiden (HE 183/1992) mukaan esteperusteella tarkoitetaan nimenomaan velallisen toiminnasta (esim. päihdeongelma) johtuvaa epäluotettavuutta maksuohjelman noudattamiseen. Siten esimerkiksi määräaikainen työsuhde tai asumistilanteen epävarmuus eivät ole laissa tarkoitettuja esteperusteita, joten yritystoiminnan epävarmuus lienee rinnastettavissa edellä mainittuihin. 87 HE 83/2014, 12, 51 52, 66. VJL 45 1 mom 88 HE 83/2014, 52 20

20 Säännöksessä on täsmennetty, että maksuvaraa pitää olla nimenomaan tavallisten velkojen maksamiseen eli jos maksuvara menee kokonaisuudessaan vakuusvelkojen maksamiseen, edellytys ei täyty. Muutoin maksuvaran muodostumiselle ei ole asetettu tarkempia ehtoja eli riittää, että maksuvara ei ole negatiivinen eikä se ole nolla 89. Maksuvara lasketaan täysin samalla tavalla kuin velkajärjestelylain ja maksukykyasetuksen mukaan muillekin velallisille eli elinkeinonharjoittajia varten ei ole erilaisia säännöksiä maksuvaran laskelmista varten 90. Säännöksessä ei ole myöskään määritelty, että pitääkö maksuvaraa olla koko maksuohjelman ajan vai riittääkö, että maksuvaraa on vain osan aikaa. Asia jää oikeuskäytännön varaan, mutta yhden tulkinnan mukaan voisi riittää lyhytkin maksuvaraa muodostava jakso maksuvarahan voi nousta tai laskea maksuohjelman aikana esimerkiksi tiedossa olevista elatusvelvollisuuksissa tapahtuvissa muutoksista johtuen. Lainsäätäjän tarkoituksena näyttää kuitenkin olleen, että maksuvaraedellytys on peruste kannattavuuden arvioinnille, joten lähtökohta lienee maksuvaran muodostuminen koko tai lähes koko maksuohjelman ajalta, jolloin muutama kuukausi ei täyttäisi tarkoitusta. Säännöksistä tai esitöistä ei myöskään käy ilmi, voiko velallinen elinkustannuksistaan tinkimällä saada aikaiseksi sellaista maksuvaraa, minkä perusteella velkajärjestely voitaisiin myöntää elinkeinonharjoittajalle. Maksukykyasetuksen mukaan on mahdollista huomioida elinkustannukset asetusta alhaisempina, jos velallinen arvioi tulevansa toimeen vähemmillä kustannuksilla 91. Siten maksukykyasetuksen mukaan velallinen voisi nostaa maksuvaransa suuruutta elinkustannuksista tinkimällä ja siten saada elinkeinonharjoittajana velkajärjestelyn, vaikka täysillä elinkustannusnormeilla laskettuna maksuvaraa ei muodostuisikaan. Samoin korkeimman oikeuden ratkaisuissa on hyväksytty elinkustannuksista tinkiminen esimerkiksi asunnon säilyttämiseksi, mutta toisaalta niissä on tehty terminologinen ero laskennallisen ja tingityn maksuvaran välillä 92. Koska säännös ei ole esimerkiksi muodossa, että edellytettäisiin laskennallista maksuvaraa, tinkiminen voisi olla mahdollista. Toisaalta, jos hyväksytään maksuvaran muodostaminen elinkustannuksista tinkimällä, jokainen velallinenhan voi ilmoittaa, että kyllä hän pystyy maksamaan esimerkiksi viisi euroa kuukaudessa siihen varmasti jokainen velallinen on valmis velkajärjestelyn saadakseen. Vastaava periaate käy ilmi myös maksuohjelman kestoa koskevan säännöksen soveltamisesta eli tiettävästi käytännössä ei ole hyväksytty, että maksuohjelman kesto lyhentyisi viidestä vuodesta kolmeen vuoteen, jos velallinen ilmoittaa tinkimällä kykenevänsä maksamaan muutaman euron kuukaudessa, vaan ratkaisevaa on laskennallinen maksuvara, vaikka sitä ei ole säännöksessä todettukaan. Säännöksen sanamuoto on erilainen kuin VJL 30 4 momentissa, joten sitä koskevat ennakkopäätökset eivät ole sovellettavissa VJL 45 :n 1 momenttiin. Siten ei riitä, että velkojille tulisi suorituksia vain menettelyajan kertymästä tai varallisuuden rahaksimuutosta. Säännös on siinä mielessä ehdoton, että vaikka elinkeinotoiminta olisi kannattavaa, velkajärjestelyä ei voida myöntää, jos ei ole maksuvaraa. Esimerkiksi jos velallisen elinkeinotoiminnasta saama tulo on muuten hyvä, mutta esimerkiksi puolisolla ei ole tuloja lainkaan tai vain vähän tai muuten elatusvelvollisuuksista johtuen menot ovat niin suuret, ettei maksuvaraa muodostu. Velkajärjestelyasetuksessa edellytetty asiantuntija tullee selvityksessään muodostamaan käsityksensä elinkeinotoiminnasta saatavasta tulosta 93. Talous- ja velkaneuvoja laskee maksuvaran hakemukseen velallisen antamien tietojen, mutta myös asiantuntijan selvityksen perusteella. Asiaan mahdollisesti määrätty selvittäjä tarkistaa myös maksuvaran määräytymisen perusteet 94. Maksuvara perustuu luonnollisesti toteutuneeseen tuloon, paitsi jos tulevat muutokset ovat varmuudella tiedossa, mutta maksuvaraa ei voi muodostaa tulevien epävarmojen positiivisten näkymien varaan. 89 HE 83/2014, HE 83/2014, Maksukykyasetus 4 3 mom 92 KKO:1996:3 ja KKO:2014:16 93 VJA 3 a 2 3 kohdat 94 HE 83/2014, 33 21

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla. Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg

Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla. Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg Esimerkkitapaus Perhe-oy toimitusjohtajana toiminut perheen äiti oli

Lisätiedot

Näytesivut. 10.1 Yleistä

Näytesivut. 10.1 Yleistä 10.1 Yleistä 10 YRITYSSANEERAUS Yrityssaneerausmenettelyä säätelee yrityssaneerauslaki (laki yrityksen saneerauksesta 25.1.1993/747). Lain tarkoituksena on yritystoiminnan tervehdyttäminen tai yrityksen

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

2. Elinkeinonharjoittajaa koskevien säännösten muuttaminen

2. Elinkeinonharjoittajaa koskevien säännösten muuttaminen HELSINGIN HOVIOIKEUS Dnro: 509/7074/2013 Salmisaarenranta 7 I PL 132 00181 Helsinki Puhelin 02956 40500, Telefax 02956 40512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi pvm. 12.2.2014 Oikeusministeriö

Lisätiedot

Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009)

Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009) Lausunto 1 (6) Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009) 1. Työryhmän ehdotuksen keskeinen sisältö

Lisätiedot

Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry Puheenjohtaja Aki Rasilainen, hovioikeudenneuvos. Eduskunnan lakivaliokunta

Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry Puheenjohtaja Aki Rasilainen, hovioikeudenneuvos. Eduskunnan lakivaliokunta 1 Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry Puheenjohtaja Aki Rasilainen, hovioikeudenneuvos Eduskunnan lakivaliokunta Kuuleminen 5.9.2014 klo 9:30 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä

TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä 2 Sisältö 1. Talous- ja velkaneuvonta...5 2. Maksujärjestelyt...5 3. Sopimukseen perustuva velkojen järjestely...5 4. Velkojen järjestely järjestelylainalla

Lisätiedot

Talvivaaran kevät 2014

Talvivaaran kevät 2014 Ympäristörikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Talvivaaraa epäillään törkeästä ympäristön turmelemisesta Talvivaaran kevät 2014 Työturvallisuusrikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Maaliskuussa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ REHABILITAATIOMENETTELYISSÄ

YRITTÄJÄ REHABILITAATIOMENETTELYISSÄ YRITTÄJÄ REHABILITAATIOMENETTELYISSÄ Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke Kirjallinen työ insolvenssioikeuden kurssilla 2006 Laatija: Pekka Lindberg Ohjaaja: Tuomas Hupli Maaliskuu 2007 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset. 2.1.1 Yleistä. Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle,

Näytesivut. 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset. 2.1.1 Yleistä. Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle, 2 V elkajärjestelyn edellytykset, estyminen ja esteet 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset 2.1.1 Yleistä Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle, 8 jolla on kotipaikka Suomessa.

Lisätiedot

Oikeusministeriön 16.6.2015 vahvistaman kaavan mukainen ohje.

Oikeusministeriön 16.6.2015 vahvistaman kaavan mukainen ohje. 1 VELKAJÄRJESTELYHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET Velallisen on ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä selvitettävä mahdollisuus sovintoratkaisuun velkojiensa kanssa. Jollei ratkaisuun päästä, velallinen voi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2011

Velkajärjestelyt 2011 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2011 Vuoden 2011 aikana loppuun käsitellyt yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 18/2011. Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu?

OPTL. Verkkokatsauksia 18/2011. Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Elisa Valkama Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? Verkkokatsauksia 18/2011 Sisällys Tiivistelmä 1 1 Johdanto 2 2

Lisätiedot

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Työllisyyden kannustinpäivä 16.1.2013 Talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylän kaupunki järjestänyt talous- ja velkaneuvontapalvelua

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Jukka Mononen 1 27.4.2010

Jukka Mononen 1 27.4.2010 Verojen perintä Jukka Mononen 1 Verohallinto 1.1.2010 1 Pääjohtaja Veronkantokeskus Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö Verohallitus Tietohallinto Hallintopalvelu Verovirastot Jukka Mononen 2 Verohallinto

Lisätiedot

Minna Juhala VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUS ELINKEINOTOIMINNAN VELKOJEN JÄRJESTELYYN

Minna Juhala VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUS ELINKEINOTOIMINNAN VELKOJEN JÄRJESTELYYN Minna Juhala VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUS ELINKEINOTOIMINNAN VELKOJEN JÄRJESTELYYN Liiketalouden koulutusohjelma 2015 VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUS ELINKEINOTOIMINNAN VELKOJEN JÄRJESTELYYN

Lisätiedot

Asia: lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä 2009:20, Maksuohjelman kesto (OM 15/41/2009)

Asia: lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä 2009:20, Maksuohjelman kesto (OM 15/41/2009) HELSINGIN HOVIOIKEUS PL 76, Ratamestarintie 9 00521 Helsinki Puhelin 0103640500, palvelunumero 010086305 Telefax 0103640512 kirjaamo Säh köpostiosoite helsin ki.ho@oikeus.fi 20.1.2010 Oikeusministeriölle

Lisätiedot

VELKAJÄRJESTELYHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET

VELKAJÄRJESTELYHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET 1 VELKAJÄRJESTELYHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET Velallisen on ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä selvitettävä mahdollisuus sovintoratkaisuun velkojiensa kanssa. Jollei ratkaisuun päästä, velallinen voi

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

Maksukyvyttömyys yritys velkojana ja velallisena

Maksukyvyttömyys yritys velkojana ja velallisena Maksukyvyttömyys yritys velkojana ja velallisena Risto Koulu Heidi Lindfors CC LAKIMIESLIITON KUSTANNUS 2010 Helsingin Kamari Oy/Helsingin seudun kauppakamari ja tekijät ISBN 978-952-246-042-4 Kannen suunnittelu:

Lisätiedot

PIENYRITTÄJÄN MAKSUVAIKEUDET YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYYN VAI YRITYSSANEERAUKSEEN?

PIENYRITTÄJÄN MAKSUVAIKEUDET YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYYN VAI YRITYSSANEERAUKSEEN? PIENYRITTÄJÄN MAKSUVAIKEUDET YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYYN VAI YRITYSSANEERAUKSEEN? Ella Aaltonen Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Maisteritutkielma Insolvenssioikeus Syksy 2015 Lapin yliopisto,

Lisätiedot

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat 1 FI A) Oikeudelliset asiakirjat Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat Citação-asiakirjalla (haaste) saatetaan vastaajan tietoon, että häntä koskeva asia on viety oikeuteen, ja kutsutaan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY ELINKEINONHARJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA

YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY ELINKEINONHARJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous / Julkishallinto ja juridiikka Niina Vainimo YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY ELINKEINONHARJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA Opinnäytetyö 2014 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä

Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen- seminaari 8.5.2009 Ylitarkastaja

Lisätiedot

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä Maksukyky-/maksukyvyttömyysseminaari Asianajaja Pekka Jaatinen 13.2.2009 Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.6.2011. Oikeusministeriölle OM 15/41/2009 OM041:00/2009 VELKAJÄRJESTELYN UUDISTAMINEN

LAUSUNTO 15.6.2011. Oikeusministeriölle OM 15/41/2009 OM041:00/2009 VELKAJÄRJESTELYN UUDISTAMINEN Oikeusministeriölle OM 15/41/2009 OM041:00/2009 VELKAJÄRJESTELYN UUDISTAMINEN Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä Velkajärjestelyn uudistaminen (Mietintöjä ja lausuntoja

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä - KOSTI. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014. Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen

Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä - KOSTI. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014. Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä - KOSTI Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä -

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Oikeus 2015 Velkajärjestelyt 2015, 1. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi maaliskuussa

Lisätiedot

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka 1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 29.11.2013/OM 16/41/2002. 1. Velkajärjestelylain tarkistamisen lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 29.11.2013/OM 16/41/2002. 1. Velkajärjestelylain tarkistamisen lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet 1 Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry OIKEUSMINISTERIÖLLE Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 29.11.2013/OM 16/41/2002 Asia: Lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä Velkajärjestelylain

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p)

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p) TÄYTÄNTÖÖNPANO-OIKEUS Valinnainen opintojakso 28.11.2013 1) a) Ulosmittauksen varmistustoimet? (4p) b) Velalliskohtaiset helpotukset palkan ulosmittauksessa? ( 6 p) 2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Aalto-yliopisto 24.5.2011 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssiasiamiehen toimistokonkurssiasiamiehen toimisto Bulevardi 30 B, PL 157 00121 HELSINKI Esityksen

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2014

Määräykset ja ohjeet 3/2014 Määräykset ja ohjeet 3/2014 Toimiluvat, rekisteröinnit ja ilmoitukset Dnro FIVA 2/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2014 Voimaantulopäivä 15.4.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Postiosoite. Kotipaikka. Nimi/muu yhteystieto Sähköpostiosoite Puhelinnumero. Nimi/muu yhteystieto Sähköpostiosoite Puhelinnumero

Postiosoite. Kotipaikka. Nimi/muu yhteystieto Sähköpostiosoite Puhelinnumero. Nimi/muu yhteystieto Sähköpostiosoite Puhelinnumero LIITE 2 TARJOUSTIEDOT JA TARJOAJAN SOVELTUVUUS Tarjouslomake, palautetaan täytettynä OHJEET TARJOAJALLE Seuraavassa tarjoajaa pyydetään yksilöimään tarjoajan tunnistetiedot (kohta 1) sekä ilmoittamaan

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET Ohjeita velkatietojen selvittämiseen Näin pääset alkuun Kokoa kaikki velkojilta, perimistoimistoilta tai ulosotosta viimeksi saamasi laskut tai maksuhuomautukset, haastehakemukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä

Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä Tekes projekti 40024 Yrityksen maksukyky & strateginen johtamien Jenny Väyrynen 20.11.2009 Lähtökohta Mitä valvonta on? Kenen hyödyksi valvonta on tarkoitettu?

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille TALOUS- JA VELKANEUVONTA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ TALOUS- JA VELKANEUVONTAAN, JOS OLET TILANTEESSA, JOSSA TULOT EIVÄT KATA MENOJA. LASKUT JA MAKSUT LAAHAAVAT

Lisätiedot

HE 83/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. harjoittaviin velallisiin. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi velkojien enemmistön suostumuksella.

HE 83/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. harjoittaviin velallisiin. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi velkojien enemmistön suostumuksella. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

59/2013. Velkajärjestelylain tarkistaminen

59/2013. Velkajärjestelylain tarkistaminen 59/2013 Velkajärjestelylain tarkistaminen 59/2013 Velkajärjestelylain tarkistaminen Oikeusministeriö, Helsinki 2013 21.11.2013 Julkaisun nimi Velkajärjestelylain tarkistaminen Tekijä Oikeusministeriön

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA Valtiontalouden tarkastusvirasto OHJE 1 (4) Dnro 394/40/2011 20.12.2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 1.1.2012 toistaiseksi. Sovelletaan 17.4.2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälki-ilmoituksen tekemiseen

Lisätiedot

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta.

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta. 1 (8) Nuoren viljelijän tuki (EU), kevään 2015 koulutuksen taustamateriaali 1. Tukiehdot Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET JA ESTEET

YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET JA ESTEET Opinnäytetyö (AMK) Liiketalouden koulutusohjelma Juridiikka 2015 Ferdane Imeri YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET JA ESTEET OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden

Lisätiedot

Apteekkiluvan hakeminen. Anna von Bonsdorff-Nikander Yliproviisori, FaT Lääkealan toimijoiden valvonta Luvat ja tarkastukset -yksikkö

Apteekkiluvan hakeminen. Anna von Bonsdorff-Nikander Yliproviisori, FaT Lääkealan toimijoiden valvonta Luvat ja tarkastukset -yksikkö Apteekkiluvan hakeminen Anna von Bonsdorff-Nikander Yliproviisori, FaT Lääkealan toimijoiden valvonta Luvat ja tarkastukset -yksikkö Hakisinko vai olisinko hakematta? Harkitse, mitä haet Ovatko paikkakunta,

Lisätiedot

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa 18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2013 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes Oikeus 2011 Velkajärjestelyt 2011, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2011 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

HAKEMUS PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUSETELILLÄ TUOTETTAVAAN

HAKEMUS PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUSETELILLÄ TUOTETTAVAAN HAKEMUS PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUSETELILLÄ TUOTETTAVAAN Kotipalveluun Kotisairaanhoitoon Kotiin tarjottaviin omaishoidon sijaishoitajapalveluihin Hakemus on saapunut... Palveluntuottajaa koskevat tiedot

Lisätiedot

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen ja osuuskunnan purkaminen Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen Osuuskunta voi sulautua toiseen osuuskuntaan siten, että

Lisätiedot

Velkajärjestelyn esteet ja painavat syyt

Velkajärjestelyn esteet ja painavat syyt Velkajärjestelyn esteet ja painavat syyt Lehto-Sten, Marika 2011 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Velkajärjestelyn esteet ja painavat syyt Marika Lehto-Sten Liiketalous Opinnäytetyö Marraskuu,

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen. ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan

Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen. ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan Nuorten päivät Vierumäki 3.10.2014 HYVÄ ASIANAJAJATAPA KOHTA 3 PERUSARVOT 3 3.3 ESTEETTÖMYYS

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS Kevät 2015. Yleistä Suora tuki Aktiiviviljelijän määritelmä Rahoituskuri Täydentävät ehdot Suorien tukien 200 euron alaraja Maksetaan koko maassa Haetaan

Lisätiedot