NUMERO 13 PARAS SUKU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMERO 13 PARAS SUKU"

Transkriptio

1 NUMERO 13 PARAS SUKU TAATA NORDSTRÖMIN SUKUSEURA RY:N JOULUJULKAISU

2 PELTOMAA RAILI JOULUTOIVOTUS Joulu taikaa, laulu raikaa joka tuvas, ja o luvas: Lunt ja pakkast jos se o matkas täsä ilmastoinni ajas. Tontut häärii, mones vajas, lahjoi käärii tehre töit, valvoi öit, et olis lapsil paljo lahjoi. Kaikkee hyvää! Kinkkuu ja soppaa ku ei vaa jäis kaikki kroppaa! Raili SUKULEHTI SIIRTYI VERKKOON Sukuseura päätti ensimmäisen kerran kokeilla nettilehteä. Mitäs pidätte? Tämän vuoden joulujulkaisun sivumäärä on ennätysmäinen, ensimmäisen kerran yli kolmekymmentä. Sen postituskustannus olisi jo huomattava, samoin painatus. Jäsenmaksujen kertymä ei enää riitä lehden painattamiseen, Suuri osa lukijoista on tottuneita netin käyttäjiä, oikeat sivut löytyvät helposti. Toisaalta taas monet eivät ole eläissään tietokoneeseen koskeneetkaan. Siispä toimituskunnalta pieni joululahjavihje. Tulosta sivut sukulaisellesi, jolla ei ole mahdollisuutta käyttää nettiä. Vuoden 2009 teemana on Mantan sukuhaaran esittely. Lämmin kiitos ahkerille kirjoittajille. Paras Suku lehden toimituskunta toivottaa teille kaikille Iloista Joulua ja Ikimuistoista Uutta Vuotta 2010! Päivikki Lehtihalme os Uusitalo (Taata>Kalle>Esko ) 2

3 LULU JA PANU TOIVOTTAVAT KAIKILLE SUVUN LEMMIKEILLE OIKEIN HYVÄÄ JOULUA! Rakkaat sukulaiset! Vuoden pimeimpään aikaan syttyvät monet kynttilät ja pihatuikut luomaan lämpöä ja valoa ihmismielen iloksi. Joulun juhlaa kuvaavan kynttilän elävä liekki on kauneinta joulunvieton tunnelmaa. Suomalaiseen perinteeseen kuuluu kynttilän sytyttäminen omaisten haudoille. Erityisesti nyt muistamme kaikkia talvisodassa kaatuneita vainajia. Tunnemme suurta kunnioitusta heitä kohtaan. He antoivat kaikkensa isänmaan puolesta. Heidän uhrauksensa ansiosta saamme elää vapaassa ja itsenäisessä Suomessa. Jos näet sankarihaudalla tuulen sammuttaman kynttilän niin sytytä se uudelleen palamaan ja vietä hiljainen, kunnioittava hetki ja mieti niitä olosuhteita, jossa sankarivainaja oli 70-vuotta sitten. Nyt saamme viettää joulua lumisessa pakkasilmassa eli oikeata vanhan ajan juhlaa. Toivotan kaikille sukulaisille hyvää ja rauhallista Joulua sekä onnellista Uutta Vuotta. Muistakaan halata toisianne! Esko taustila PS. Lulun (Miss Eckerö vuodelta 2009) ja Panun elämää voit seurata linkistä 3

4 ISÄN KANSSA PYÖRÄILEMÄSSÄ 1960-LUVUN PIHLAVASSA Sukuseuramme puheenjohtaja soitteli ja pyysi katsomaan Antin arkistosta ennen julkaisemattomia valokuvia lehteen. Sukuseuran sihteerinä kävin Antin luona ja selasimme satoja kuvia läpi. Harmillista, kuvia on paljon tallella, mutta tietoja ei ole keitä kuvissa olevat henkilöt ovat. Osassa kuvista löytyi vuosiluku, vanhin Muutamassa kuitenkin oli jotain tietoja julkaistavaksi seuraavissa joululehdissä. Olen syntynyt 1962 Eurajoen Sydänmaan kylässä. Muutimme 1965 takaisin Poriin ja Pihlavaan, kunnes 1986 rakentaessani ensimmäistä omakotitaloani selvisi, että asuimme kuitenkin Enäjärven kaupunginosan puolella. Olen aina pitänyt itseäni pihlavalaisena. Pihlavaan muutettuamme asuttiin äitini tädin mökissä, kunnes omakotitalomme valmistui Lapsen muistikuvat ovat ihmeellisiä, 3 4 vuotiaasta tapahtumia on jäänyt mieleeni. Kyläsaaren lepokodissa on vietetty ilmeisesti Kalle tuffan syntymäpäiviä, on kesä ja aurinko paistaa. Pihalla Tuhkasen Liisa ja Sinikka. Kotimme on rakenteilla ja isä on ujuttanut raudoituksen sidoslankoja, minä palautin lankojen päät takaisin isälle. Polkupyörillä mentiin isän kanssa Wikstenin talouskaupalle katsomaan äitiä, joka oli työssä kassalla. Ostettiin salmiakkiaski, maksoi muistaakseni 17 penniä. Siitä siirryttiin naapuriin Antin ja tuffan luokse. Antin rakennus vaikutti isolta linnalta, rappuset yläkertaan, tuffani Kalle istui harmaapäisenä keittiön pöydän ääressä. Mentiin Antin alakertaan talliin. Porattiin jotain isoja reikiä Antin käsin veivattavalla pylväskoneella. Istuin vanhan mopon päällä, pyysin isää ostamaan sen minulle. Ei suostunut. Jatkettiin matkaa pyörillä Manta tädin luokse, se oli jännä matka pikkupojalle. Juuri polkupyörää ilman apupyöriä oppimaan ajaneena Halssin mäkeä alas. Esko-isä muistutti jatkuvasti: Muista sanoa: Päivää, vastaan tuleville ihmisille, ja hattu pois päästä. No, eihän minulla ollut kuin sen aikainen lippis. Manta tädin luona oli sellainen pienistä hirsipalikoista koottava koriste, ilmeisesti aitta tai linnunlauta. Sen kanssa vietin aikaa keittiössä Heidin kanssa. Isällä oli turinoitavaa tädin kanssa. Pari vuotta vanhempana rohkaisin itseni ja kysyin Antilta suoraan, myisikö hän mopon minulle. Isä, äiti ja Antti suostuivat ostoaikeisiini. Olin varmaan kylän ylpein vuotias mopon omistaja Pihlavassa Kirjoittaja Kallen sukuhaarasta, Jyrki Uusitalo Taata >Kalle>Esko>Jyrki 4

5 MANTAN SUKUHAARAN VAIHEITA Amanda Adelina Nordström (s.1887). Juho ja Fredrika Nordströmin ylpeä tytär meni naimisiin puuseppä Eeli Thurmanin (s.1872) kanssa vuonna Eeli oli syntyjään Yyteristä, perheestä, jonka jäsenet olivat kuuluja kädentaidoistaan. Thurmanit olivat rannikon ruotsinkielistä pikkuporvaristoa, joilla ei ollut maaomaisuutta. Sen sijaan he olivat varsin herraskaisia tavoiltaan. Manta puolestaan uskoi kuolemaansa asti maaomaisuuden kaikkivoipaisuuteen ja piti maanomistajia muita parempina. Miehensä sukua hän vielä vanhanakin hyväntahtoisesti naureskellen kuvasi herranpaskaan astuneiksi. Mahtoi olla epäsäätyinen avioliitto! Avioliitto oli kuitenkin ilmeisen onnistunut vaikka kulttuurierot välillä aiheuttivatkin pientä hankausta ainakin aluksi. Nuorta liittoa koeteltiin myös oman kodin puuttumisella; pariskunta asui ensimmäiset vuodet yhdessä Eelin äidin hänkin Amanda - ja nuorempien sisarusten kanssa. Ensimmäinen lapsi Aune Ester syntyi tammikuun 28. päivänä 1905 fammun kodissa. Eeli ja Manta, v Hallussani olevista asiakirjoista selviää, että Eeli Thurman ja vaimonsa (allekirjoituksessa A.A.) ostivat Frans Wilhelm Blomsterilta ja vaimolta (allekirjoituksessa vain B) Asuin ja Ulko huoneet joita on 2 Asuin rakennusta sekä Navettarivi ja Talli ynnä Sauna rakennus, Puodi ynnä Puu liiteri Kaikki yhden tuhannen kahdeksan Sadan (1,800) Suomen markan hinnasta josta heti kaupan tehtyä maksettu (800) markka ja loppu summa 1 päivänä Huhtikuuta 1906, jolloin myös ostaja saa huonet vastaan ottaa. (Ote kauppakirjasta) Kauppaehtoihin kuului, että Blomsterin oli oikeus korjata sen laihon minkä hän on kylvänyt ruista 8 kopan kylvö. Samassa kauppakirjassa on maininta, että isäntä on vapauttanut Blomsterin seuraavan vuoden veronmaksusta, ja Esteri v että hän saa kaikki Sannan mitä hälle on. Kauppaa seuraa myös Tikapuut ja Palohaka. Sekä Palo Ämpärit. Todistajina olivat F H Nordström ja?? Grönroos (epäselvät etukirjaimet). Viimeisenä kirjoituksena on Lantmeetari Uusi talo J.G. Nordström ja puumerkki. Valitettavasti paperista puuttuu pala, josta selviäisi, missä ominaisuudessa Taata on puumerkkinsä piirtänyt. Takasivulta löytyy merkintä kaupan lopullisesta maksusta 31. p, mutta kuukausi ja vuosi puuttuvat repaleisuuden vuoksi. Myyjien puumerkit sekä todistajien nimikirjoitukset näkyvät hyvin. Muistan kuulleeni, että mummulan rakennukset on siirretty jostakin muualta. Ainakin kerrottiin, että ulko-ovi oli ollut keittiön puoleisella päätyseinällä. Kukahan tietäisi? Rakennukset olivat, mutta tontti puuttui. Sen hankinnasta kertoo Wuokra välikirja, jonka ovat puumerkein allekirjoittaneet Pihlavassa 13. p. Helmikuuta 1906 Lantmeetari Uusi talo J.G. Nordström Sekä Emäntä Fretriga Matilda, Todistajat F.H. Nordström (kirjoitti sama) ja Johan Steenvall (puumerkki) sekä tietysti ostajat Eli Thurman vaimo Amanda Thurman. 5

6 Taata vuokrasi 50 vuodeksi Tontti maan ynnä Karja laitumen. Tontti sijaitsee Wiinahaminan Pellon takana jota Eteläpuolelta vasta Wallijaakolan Raja, Idän puolla Muurari F.W. Nordströmin, Pohjois puolella Wiiki, sekä lännes Wiinahaminan mäki. Karjalaidun ynnä tontti maan suuruus on noin 18 kapan alaa, Peltomaata samoin 18 kapan alaa eli yhteensä 36 kapan alaa elli 59 ¼ Aaria. (Ote Wuokravälikirjasta) Ehtoihin kuului, että vuokraa maksettiin 18 Smk vuodessa, ja se oli maksettava vuosittain 25. maaliskuuta alkaen Ote kiinnityspöytäkirjasta todistaa, että vuokraus vahvistettiin kiinnityksellä Ulvilan ynnä muiden kuntain talvikäräjillä. Vuokra-aika jäi lyhyeksi, sillä Juho Kustaa Nordström kuoli , jolloin vuokrasopimus luonnollisesti raukesi. Ote lainhuudatuspöytäkirjasta kertoo monia mielenkiintoisia asioita. Siinä tosin on ainakin yksi ilmiselvä virhe vai olisiko uskottavaa, että vainajan kuoleman jälkeen tehtävä kalunkirjoitus olisi tehty jo ennen kuolemaa eli Eiköhän vuosiluku ole 1909? Joka tapauksessa Juho Kustaa Nordström oli testamentilla sulkenut perinnöstään pois lapset ensimmäisestä naimisestaan (lainaus pöytäkirjan liitteestä). Nämä perilliset olivat asianmukaisesti moittineet testamenttia, mutta kihlakunnanoikeus oli kumonnut heidän nostamansa kanteen. Näin ollen Uusitalo niminen 1/16 Lantmeetarin tilasta kiinteistö jaettiin siten, että leski sain puolet ja toinen puoli jaettiin lapsille. Tytär Amanda sai siis 1/10 Uudestatalosta eli Tuurelan. Vanhempi tytär Maria Loviisa Hjulgren peri samoin 1/10 eli Mäkelän. Perintöriita pitkitti lopullista lohkomista. Maaliskuun neljäntenä päivänä 1914 Karl Hjulgren ja vaimonsa Maria myivät Mäkeläksi kutsutun kymmeneksen Uudentalon rustitilasta Porin maaseurakunnan Kokemäensaaren kylässä 4500 markan kauppahinnasta mallityöntekijä Eli Thurmanille ja hänen vaimolleen Amanda Thurmanille. Kauppaa seurasi metsä siinä kunnossa kuin oli, muttei rakennukset. Ostajille jäivät maksettavaksi kaikki kaupan ja lohkomisen rasitukset, mutta olivat he toisaalta oikeutetut nostamaan alustalaisten verot ja päivätyöt. (Otteita kauppakirjasta) Eeli ja Manta rahoittivat Mäkelän oston 4500 markan lainalla, jonka saivat Yyterin kartanon työnjohtajalta Samuel Viktor Sjöroosilta Sjöroos haki talvikäräjillä kiinnityksen Mäkelän ja Tuurelan tiloihin velan vakuudeksi. Velka tuli maksettua etuajassa siten, että se oli lopullisesti maksettu maaliskuussa Sitä ennen olivat Tuurela ja Mäkelä kolmannen lainhuudatuksen jälkeen lopullisesti Eelin ja Mantan omaisuutta. Huvittava huomio ensimmäisen lainhuudatuksen pöytäkirjanotteesta: Mantan nimi on systemaattisesti Ellen Amanda, vaikka kaikissa liiteasiakirjoissa, jotka asiaan liittyen on pöytäkirjaan kopioitu, on nimi oikein Amanda Adelina. (Saman huolettomuuden olen huomannut vanhoissa kirkonkirjoissa) Mäkelän ja Tuurelan tiloilla oli ostettaessa mäkitupalaisten voimassaolevia vuokrasopimuksia, joita uudet omistajat jatkoivat. Mäkelään kuuluivat Rantalan, Fridlundin, Stenholmin ja Waltosen mäkitupa-alueet. Ne myytiin Torpparilain-nimellä tunnetun maankäyttölain perusteella lokamarraskuussa 1921 entisille vuokraajilleen. Tuurelaan kuuluva Koskisen mäkitupa-alue myytiin kesäkuussa Myöhemmin myytiin vielä tontti kauppias Oinoselle 1923 sekä toinen tontti leski Maria Ojaselle ostettiin Kalle Uusitalolta suulin mäen palsta, joka lienee ns. Pellonkedon suulin ympäristö. Tämän jälkeen Tuurelassa Thurman v

7 ja Mäkelässä ei tapahtunut muutoksia ennen 1950-luvulla tapahtunutta tien alle jäävän alueen pakkolunastusta, kunnes tilat myytiin Porin maalaiskunnalle Alkuvuosiin mahtui paitsi kodin ja konnun hankintaa myös perheenlisäystä. Aimo Veli syntyi ja Sisko Annikki Samana päivänä alkoi ensimmäisen maailmansodan suuri taistelu Venäjän ja Saksan keisarikuntien välillä. Aulis Antero syntyi ja Armi Aulikki syntyi Pikku-Anneli, jonka kohtaloksi koitui kätkytkuolema jo Hänestä kerrotaan, että hän oli harvinaisen kaunis lapsi, joka oli niin enkelin näköinen, ettei sitä ollut tänne tarkoitettu. Sisarussarjan viimeisenä syntyi Paula Anneli Eeli teki elämäntyönsä Ahlströmin konepajalla mallipuuseppänä. Hän oli millinkymmeneksen - tarkkuudestaan kuulu ammattimies, jämpti ja tunnollinen Ahlströmin suvun palvelija, niin kuin oli suurin osa hänen sisaruksistaankin. Eeli oli sahalla töissä, tosin ei missään reekoolissa vaan konepajalla, ja se erotti hänet tavallisesta rahvaasta taustan lisäksi. Eelin puhtaudesta ja hienoudesta olen kuullut tarinan jos toisenkin. Esimerkiksi kun hän tuli töistä, hän peseytyi huolellisesti niissä alkeellisissa pesutiloissa, jotka huushollista löytyi Aimo v.1912 ja ihme ja kumma vaihtoi työvaatteet fiinimpiin. Niin ei todellakaan ollut tapana muualla ympäristössä. Iltaisin oli silmienpesuseremonia, Huushollissa oli erityinen silmäfati, jota ei käytetty muuhun tarkoitukseen. Tähän seremoniaan kuului, että Manta seisoi puhtaan hantuukin kanssa assisteeraamassa. Mukulat kävivät illalla viimeksi pikkulassa isänsä kanssa. Näihin reissuihin kuului mm tähtitaivaan havainnointia tai lintujen iltaäänien tunnistamista. Jos luonto ei antanut havainnoitavaa, Eelillä kyllä riitti kerrottavaa historiasta tai sellaisia juttuja, joita nykyisin kutsutaan kansanperinteeksi. Eelin garderobiin kuului bonjour, jota käytettiin vierailulla tai jos kotiin tuli vieraita. Tuttavapiirin herrat nauttivat toteja fiinisti, lauloivat gluntteja, Fredmanin epistolan viisuja. Bellman oli melkein kotijumala. Eeli kävi myös teatterissa ja konserteissa. Työväentalolla näyteltiin operetteja. Sinne Eeli meni Esterin kanssa, joka oli yhtä musikaalinen kuin isänsä. (Äitini oli vielä yli 90-vuotiaana siitä kateellinen, hän ei koskaan päässyt mukaan!) Nämä kertomukset ovat vanhempien lasten kokemuksia ja muistoja. He palvoivat Eeliä vielä vuosikymmeniä tämän kuoleman jälkeen. Asialla saattaa olla toinenkin puoli, jos käännetään tarkastelukulmaa. Talossa, jossa harjoitettiin maataloutta, olisi pitänyt olla mies. Se rooli tuntuu jääneen Mantalle ja joillekin lapsille, sukupuolesta riippumatta. Vaikka Mantakin todennäköisesti kuului Eelin palvojiin, hän myös välillä kiukutteli ja tuiskahteli. Silloin Eelillä oli tapana sanoa itseään pidemmälle Mantalle: Suuri muija ei ol muut ko huoneen kauhistus ja perunai surma. Johon Manta aina vastasi: Kaunistus, Eeli! Kaunistus! Huumoria siis oli heidän välillään ja se varmaan hioi pahimpia särmiä. Eeli kyllä piti paikat kunnossa, samoin talouden tarvekalut, mutta maanviljelijä siinä taloudessa oli Manta. Thurmanin pellot olivat varsinaisia kivierämaita ; pienempää ja suurempaa musaa löytyi vuosikymmenien perkaamisen jälkeenkin vielä. Oman kokemukseni mukaan jokaista perunanmukulaa kohti nousi kaksi kiveä. Äitini muistaa, miten aina, kun teki mieli piirtää tai leikkiä, lyötiin käteen ämpäri ja komennettiin pellolle kiviä noukkimaan. Sama kokemus oli 7

8 Auliksella ja Armilla. Luultavasti talossa ei ollut omaa hevosta, sitä lainattiin Uudestatalosta työtä vastaan. Näin oli ainakin Eelin kuoleman jälkeen. Tietääkö joku tästä asiasta? Vuonna 1917 alkoi maailmansodan vaikutus talouteen tuntua Suomessakin. Teollisuuspaikkakunnilla vähennettiin työvoimaa tai jopa suljettiin tehtaita. Samanaikaisesti epätyydyttävät maanomistusolot aiheuttivat yhteiskunnallista liikehdintää. Tilannetta pahensi Venäjän epävakaa tilanne, keisarikunnan kuolonkouristukset tuntuivat täälläkin.syksyllä 1917 alkoivat lakot ja rettelöinti myös Pihlavassa. Eeli ei lakkoillut, Ahlströmin uskollinen palvelija. Se ei tiennyt hyvää, niinpä Manta saattoi uhkaillun ja pelkäävän miehensä aamulla töihin ja haki illalla kotiin. Mantalla oli rouninki, Browning-pistooli taskussaan ja kaikki sen tiesivät. Ilmeisesti ei kellään ollut syytä epäillä, etteikö hän olisi sitä tarvittaessa käyttänyt. Ainakaan pilkkahuutoja suurempaa vastustusta ei esiintynyt. Olot olivat kuitenkin suhteellisen rauhalliset eivätkä paikalliset punaiset syyllistyneet väkivaltaisuuteen. Tilanne muuttui sisällissodan alettua. Porin seudulla mellasti lähinnä Turun tienoilta lähtenyt joukkio, joka koostui ns irtolaisista, pikkurikollisista ja muusta joutoväestä. Tämänkaltaiset joukkiot pääasiassa syyllistyivät niihin raakuuksiin, joista myöhemmin syytettiin kaikkia punakaartilaisia. Pihlavassakin oli laadittu tappolistat, joista löytyivät sahan herrojen ja asemapäällikön lisäksi niin Eelin kuin Kalle Uusitalonkin nimet, muiden muassa. Hyvin tunnettu on tarina siitä, miten Uudentalon neuvokkaat ja rohkeat nuorimmat tyttäret Aina ja Elle onnistuivat pelastamaan muiden paitsi sahan herrojen hengen. Tunnettu on myös tarina Mantan rohkeudesta, kun punakaartilaiset tulivat Eeliä pidättämään. Onneksi mukana oli paikallisia, jotka ottivat Mantan uhkauksen tosissaan ja saivat muutkin uskomaan, että sen naisen kanssa ei ollut leikkimistä. Vuoden 1918 jälkeen Pihlavassakin oli punaorpoja ja leskiä. Oli myös niitä, joiden huoltajat olivat vankileireillä. Elintarviketilanne oli huono kaikilla, mutta punaisten perheillä eritoten. Manta antoi maitoa tai leipää, vaikka säännöstelystä johtuen omakin jauhomäärä oli 5 henkiselle perheelle riittämätön. Kun häntä siitä moitittiin, hän aina vastasi, että ei ole muijai ja mukulai syy jos äijät tappelee. Olojen vakiintuessa Thurmanilla elettiin kohtalaisen turvallista elämää. Ei voinut olla taloudellista estettä sille, ettei äitini, joka menestyi hyvin koulussa, saanut mennä Poriin oppikouluun. Syynä oli se, että tyttären koulutusta ei pidetty tarpeellisena pojathan olivat aivan eri asia. Esterillä ei ollut haluakaan koulunkäyntiin, lahjoja ehkä olisi ollut. Hän halusi ja meni nuorena naimisiin Viljonsa kanssa. Nannu oli sinnikäs ja meni omin luvin pääsykokeeseen ja pääsi Porin yhteiskouluun. Muutaman kuukauden ajan hän sitä kävi, mutta rahaa junalippuun saati koulutarvikkeisiin hän ei kotoa saanut. Aluksi hän kulki lainatulla polkupyörällä. Jossakin vaiheessa oli pakko pyytää rahaa. Rahan sijaan Manta lykkäsi leipätaikinatiinun eteen ja ilmoitti, että siinä on likkalapselle koulua. Ei siinä Eeli v (viimeinen kuva Eelistä) auttanut opettajan suositukset, ei tyttären itkut. Manta oli sanansa sanonut. Ihmettelen Eeliä, joka oli sivistyneen miehen maineessa. 8

9 Pikku-Annelin kuolemasta alkoi Thurmanin perheen onnettomuuksien aika. Pienen ajan sisällä kuolivat Esterin ja Viljon lapset Altti ja Ulla Suunnatonta surua lisäsi Eelin kuolema. Hän kuoli 60-vuotiaana sydäninfarktiin Manta jäi 45- vuotiaana leskeksi neljän alaikäisen lapsen kanssa, joista Nannu jo tosin 18-vuotias. Nuorin oli vasta 2-vuotias. Joskus minusta on tuntunut, etteivät Esteri ja Nannu koskaan toipuneet näistä surun vuosista. Nuoremmat eivät ehkä traumatisoituneet yhtä syvästi. Mantalla ei ollut juurikaan tuloja, mitä nyt muutamasta lehmänkantturasta sai maitotiliä. Hän oli enemmän kuin koskaan yksin talonpidon ja perheen kanssa. Pakaririvissä oli ajoittain vuokralaisina yksinäisiä työmiehiä, jotka saattoivat joissakin töissä auttaakin. Aimo oli jo aikuinen mies, mutta hänen kiinnostuksensa ei kovasti riittänyt kotiasioiden hoitamiseen. En ihmettele, että Manta oli valmis sopivan miehen ilmaantuessa ajattelemaan toista avioliittoa. Se mahdollisuus meni myttyyn aikuisten lasten raivokkaan vastustuksen vuoksi. En tiedä oliko mies niin sopimaton kuin väitetään vai oliko syynä lasten epärealistinen pyhimyskuva isästään, jonka muistoa ei saanut liata. Manta 60 vuotta, v Sota-aika koetteli kansaa monella tavalla. Mantan kaksi poikaa olivat sodassa, mutta hän ei joutunut kokemaan Maijasisarensa tuskaa. Tosin Aulis haavoittui, mutta kykeni kuitenkin sodan jälkeen jatkamaan opiskelua. Joskus minusta on tuntunut, että sota-aikana Manta ns nousi jaloilleen. Ehkä hänen luontainen rohkeutensa palasi, ja sillä oli käyttöä. Viinahamina 1930 luvulla 9

10 Vuoron perään myös tyttäret olivat lottina sotatoimialueilla. Sodan jälkeen Manta oli mukana erilaisissa yhdistyksissä, joista tiedän Marttatoiminnan olleen hyvin rakas harrastus. Elämällä oli vielä yksi kova isku Mantalle; Aimo kuoli Se oli isku, josta ei Mantankaan lujuudella tahtonut selvitä. Manta aloitti yli 60- vuotiaana vielä kerran elämän pienen lapsen, Aimon tyttären Lean äitinä. Luulen, että Lean kanssa hänellä oli ensimmäisen kerran aikaa nauttia äitinä olemisesta. Manta 60 vuotta, v Mitä vanhemmaksi Manta tuli, sitä enemmän hän tuntui nauttivan elämästä. Hän kävi retkillä ympäri maata, mm sisareni Tarun kanssa hän teki pitkän automatkan Kuusamon kautta Sodankylään 1967, siis 80-vuotisjuhliensa jälkeen. Kun Thurmanin tilat oli myyty 1960, jäi Mantalle elinikäinen oikeus asua kodissaan. Hänen olisi ollut paljon mukavampaa muuttaa nykyaikaisempiin tiloihin, mutta rakkaus maahan tai itsepäisyys esti sen. Rakennukset rapistuivat vähitellen, joka paikka repsotti, mutta koti oli kuitenkin aina ordningissa. Kun terveys alkoi iän myötä huonontua, oli asumisen epämukavuus - uunilämmitys harakanpesäksi kuluneessa talossa, huono kaivovesi, ulkohuussi, huonot pesumahdollisuudet lahoavassa saunassa - iankaikkinen huolen aihe muualla asuvien lasten mielessä. Jokaisella oli enemmän kuin tarpeeksi oman elämänsä kanssa. Siksi olisi ollut helpotus, jos mummu olisi suostunut muuttamaan turvallisempiin oloihin. Ei hän suostunut, ennen kuin sairaus pakotti; ensin Porin keskussairaalaan ja lopulta Kyläsaaren vanhainkodin vuodeosastolle, missä hän kuoli 18. päivänä helmikuuta Manta 80 v ja Kaarina ( ) 10

11 KASTEPUVUN TARINA kastettiin Porissa Tuuli Maria Veneranta, Heidi Thurmanin ensimmäinen lapsenlapsi. Tuuli Maria on Heidin nuoremman pojan Kallen ja vaimonsa Teijan esikoinen. Heidin vanhempi poika Elmo vaimonsa Kikan kanssa sekä Teijan sisar Miia ovat pikkuisen kummit. Tuuli Marian ensimmäinen juhlapuku oli sama kastemekko, jossa hänen isänsä on kastettu. Puvulla on pitkä historia. Lähes täsmälleen 69 vuotta aikaisemmin, välirauhan aikana, pukua käytettiin ensimmäisen kerran kastepukuna kun minut kastettiin Porissa Maija-tädin kodissa. Ne ristiäiset olivat monella tapaa poikkeukselliset paitsi ajankohdan myös monien taustaasioiden vuoksi. Aivan tarkkaan en tiedä, miksi juuri Maija-tädin koti oli valittu juhlapaikaksi, mutta oletettavasti se oli tilakysymys. Ehkä Porissa oli helpompi saada pappi kastetilaisuuteen kotiin kuin Pihlavassa. Tai ehkä vain yksinkertaisesti Maijatäti oli silloin suvun kokoava voima. Tuuli Maria Veneranta ( ) Paikalla oli paljon sukua; kummien Lahja ja Viljo Kangassalon sekä Kerttu-Liisa Uusitalon ja Aulis Thurmanin lisäksi paikalla olivat varmuudella ainakin Esko Uusitalo, Esteri ja Viljo Saimén, Anneli Thurman sekä villit Hjulgrenin pojat, joihin ilmeisesti laskettiin myös Juhani ja Olavi Kangassalo. Äitini Annikki tietysti oli paikalla, samoin Manta-mummuni. Sen sijaan isäni ei ollut paikalla, hän makasi Lahden keskussotilassairaalassa. Varmaan paikalla oli monia muitakin sukulaisia. Oletan että myös Uudentalon Taimi-täti on ollut paikalla, koska hän oli äitini nuoruudessa monesti ollut hänen hyvä haltijansa. Tilaisuudesta ei ole minun tietääkseni kuvadokumenttia. En liioin ole löytänyt kastetodistustani, vaikka äiti on huolella tallettanut monia muita lapsuusdokumenttejani. Sen sijaan olen kuullut ratkiriemukkaita kertomuksia juhlan kulusta. Milloin Esko, Aulis, Esteri ja Anneli joko kaikki yhdessä tai pienemmällä porukalla tapasivat, aina jossakin vaiheessa he ulvoivat naurusta muistellessaan ristiäisiäni. Ilmeisesti juhlan pääosan varastivat kastettavalta prinsessalta nuo Villit Hjulgrenin pojat. Juhlatilassa oli korkea kakluuni ja siinä upeat pellinnyörit. Voiko parempaa liaania olla nuorille tarzaneille? Salissa oli ilmeisesti myös palmuja tai muita isoja kasveja, joista syntyi ilmiselvä viidakko. Todennäköisesti tarzanit olivat harjoitelleet taitojaan jo aiemmin ja päättivät nyt antaa näytöksen, olihan yleisöä yltäkyllin. Kertomukset vaihtelevat siitä, koppasiko Esko vai Aulis yhden tarzanin ilmasta ennen kuin tämä olisi sukeltanut kastemaljaan. Palmut ainakin olivat huojuneet kuin taifuunin kourissa. Tunnen sukuni taidot tarinaniskijänä, pieni liioittelu maustaa hyvää juttua. Muistan elävästi, miten Saimeenska ja Aulis ulvoivat naurusta kyyneleet silmissä muistellessaan suurta juhlaani. Pappi ei ehkä hyvällä muistanut melkein katastrofiin päättynyttä seremoniaa. Yhtä kaikki, sain nimen ja varmaan myös kasteen. Erityisiä kastepukuja alettiin käyttää 1700-luvulla yläluokan lapsilla luvulla myös muut säätyläiset hankkivat kastepuvun, joka oli suvun aarre luvulla kastepuku alkoi yleistyä, mutta ei sitä kaikilla vielä ollut. Monilla seurakunnilla oli lainattava puku, jota lähes 11

12 kaikki kastettavat lapset käyttivät. Thurmaneilla ei sen enempää kuin Raivioillakaan ollut omaa kastepukua, joten kaunosielu äitini aloitti uuden aikakauden tehdessään esikoiselleen ikioman puvun, joka tuli palvelemaan kymmeniä lapsia. Välirauhan aikaan ei ollut vielä pahin pula, mutta varmaan oli jonkinlainen ongelma löytää sievää kangasta kastemekkoon. Rouva Inga Hjorth lahjoitti kauniin kihlajaispuvun. Puku oli 20-luvun muotia. Kaunis sveitsiläinen käsin kirjottu batisti oli pelkkää liehuketta. Äiti kokosi liehukkeista kauniin kastepuvun, jossa kastettiin kaikki sisarukseni, suurin osa serkuista, monet pikkuserkut ja naapurin lapset, jopa muutama ventovieraskin pikkuihminen. Valitettavasti läheskään kaikista puvun käyttäjistä minulla ei ole tietoa saati kuvaa. Olisinkin kovin onnellinen, jos saisin kuvia mahdollisilta käyttäjiltä. Minun jälkeeni seuraava puvun käyttäjä oli siskoni Taru, joka kastettiin Tampereella Siitä tilaisuudesta on kuva, jossa äitimme sylissään Taru sekä isosisko Marja-Riitta. Ulla syntyi helmikuun 6. päivänä Se oli ns suurpommitusten ensimmäinen päivä. Ullan ristiäisistä 27.2.ei tiettävästi ole kuvaa. Isä oli rintamalla eikä ilmeisesti ollut läsnä ristiäisissä, niin kuin ei ollut Tarunkaan. Sen ajan isyys oli kovin karua! Kun kolmen harjoittelukappaleen jälkeen syntyi Veli-Pekka, se olikin sen suuruusluokan tapaus, että ristiäiset tuli kunnolla kuvattua. Ristiäiset olivat Marian päivänä Tarun ristiäiset ( ) Vilma, päällään 110 vuotta vanha isoisän äidin, Maileenan puku (heinäkuu 2009) Lean ristiäiset v Vilma ja Taru (heinäkuu 2009) 12

13 Sota oli päättynyt, isät olivat palanneet perheiden elämään ja kuviin (eivät kaikki). Harri syntyi heinäkuussa Ristiäiset pidettiin kesähuvilalla Aitolahdella. Paikalla oli sukua mm Kalle-eno, Maija täti Olavin kanssa, Manta-mummu ja Lea, Kirjavaiset, Anneli ja Auliksen perhe. Saiménit olivat paikalla ilman muuta, koska heidän kanssaan vietettiin kaikki kesät. Kuvia on varmasti otettu, koska Aulis oli paikalla, mutta missä ne ovat. Vesa-Jukka syntyi ensimmäinen marraskuuta Veskun syntymä osui tosi kiireiseen aikaan; omakotitalo piti saada asuttavaan kuntoon mahdollisimman pian. Isä teki järjettömän pitkää päivää, ensin omissa töissään Messukylän autokoritehtaalla, illat ja yöt rakennuksella. Äiti oli vielä muutama tunti ennen pojan syntymää rakennushommissa, polki fillarilla kotiin, lämmitti saunan ja lähti sitten pyöräyttämään yli viisikiloisen pojan. Vesku kastettiin tutussa puvussa tapaninpäivänä Kuukautta myöhemmin muutimme omaan taloon. Jari syntyi ja kastettiin kotona kauneimman kevätkesän sunnuntaina. Kummankin nuoremman veljen ristiäisistä on kuvat olemassa, mutta en ole niitä onnistunut löytämään. Veli-Pekan ristiäiset v Pukua käyttivät myös Risto-Juhani Saimén eli Saimeenin Jussi (1945), Auliksen pojat Ilkka (1945, kuva), Pertti(1949) ja Timo, jonka ristiäiset kesäkuussa 1952 olivat myös mummun 65-vuotisjuhlat. Lea Thurman kastettiin maamme historian rankimpiin kuuluvana syksynä Tuskin mitään ristiäisjuhlia voitiin silloin järjestää eikä Aimo-isäkään ole päässyt mukaan. Kuva onneksi otettiin. Paikalla olivat Aulis-eno, Uudentalon Taimi-täti ja Esko. Manta-mummu pitää Leaa sylissään. Kuva on harvinainen, sillä Lean äiti Hilja eli Hissu on kuvassa mukana. Kuva on myös enteellinen: mummusta tuli myöhemmin Lean todellinen äiti. Mummu ja serkukset, Timon ristiäiset v

14 Dokumenttien puutteessa en tiedä täsmällisesti, kuinka paljon puvun käyttäjiä on. Myös jotkut Raivion suvun muista lapsista kastettiin siinä. Olimme sotaa paossa isän kotitalossa Ruovedellä helmikuun lopun pommituksista syyskuun välirauhaan Sinne oli majoitettu myös evakkoperhe, jonka vauva ainakin käytti yhteistä mekkoamme. Muistan myös minulle tuntemattoman naisen, joka tuli pyytämään mekkoa lainaksi kun oli kuullut joltakin tutun tutulta, että kyllä se Raivion rouva sitä lainaa. Niin kuin sitten lainasikin ja sai jotensakin rähjääntyneenä takaisin. Pula-aikana oli luontevaa lainata lähes ventovieraille. Heidin poika Kalle oli viimeinen tämän kastepuvun Ilkan ristiäiset v Tuuli Maria ja Heidi-mummu ( ) Otto (lokakuussa 2009) käyttäjä ennen Tuuli Mariaa. Olin ollut siinä uskossa, että puku on jo hyvin hauras. Olin onneksi väärässä. Minun esikoiselleni tehtiin 1965 uusi puku, joka taas on palvellut suurta joukkoa serkuksia sekä Raivion että Porraksen suvuissa. Nyt on menossa jo pikkuserkkujen sukupolvi. Viimeksi siinä kastettiin syntynyt Otto Aatu Johannes Haavisto, Taru Nopparin tyttären Nooran ja miehensä Ville Haaviston toinen lapsi. Mutta se onkin jo osa uutta tarinaa Marika P Vilma ja Otto ( ) 14

15 TALVISODASTA Talvisota alkoi ilman vaihtoehtoja, se päättyi rauhaan ilman vaihtoehtoja, ja siinä välissä oli 105 vaihtoehdotonta päivää. (Risto Lindstedt, Suomen Kuvalehti, ) Puheenjohtajamme pyysi, että jompikumpi perheeni kadettiupseereista kirjoittaisi jutun talvisodasta tähän lehteen. Nuorempi on sukupolvensa upseereiden tavoin niin tiukasti kiinni nyky- ja tulevien uhkien analysoinnissa ja maanpuolustusjärjestelmien globaalissa muutoksessa, ettei aihe ole relevantti. Talvisodan historia tunnetaan, veteraaneja kunnioitetaan, mutta se ei anna mitään kättä pitempää tulevien uhkien torjuntaan. Vanhempi on niin kiinni oman lehtensä toimittamisessa, ettei aika riitä. Kaiken lisäksi minä olen perheen ainoa sotahistorian harrastaja. Harrastan niin tosissani, että luen jopa aiheesta tehtyjä väitöskirjoja ja tutkimuksia ja niitähän riittää. On tarpeetonta käydä läpi talvisodan tapahtumia, sillä nyt päinvastoin kuin vielä 80- luvulla 70 vuoden takaista sotaa muistetaan, muistellaan ja ennen kaikkea tutkitaan arkistojen avauduttua. YLE on tuottanut loistavaa ohjelmistoa varsinkin radioon (YLEn ykkönen), mutta myös TV:n dokumentteina. YLEn arkistojen aarteita löytyy netistä, samoin kaikki ohjelmat. Yllä lainattu ote on Suomen Kuvalehdestä, joka on tuottanut nettisivuilleen talvisodan aikaista arkistomateriaaliaan. Viime vuosina on tehty merkittävää tutkimusta viime sodistamme. Vuonna 1999 herätti kovasti huomiota FT Lasse Laaksosen väitöskirja Todellisuus ja harhat: Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila talvisodan lopussa Laaksonen jatkaa myyttien ennakkoluulotonta kaatamista kirjassaan Eripuraa ja arvovaltaa, Mannerheimin ja kenraalien henkilösuhteet ja johtaminen (Ajatuskirjat, 2004). Jo luvun vaihteessa ilmestyi eversti Wolf H. Halstin erinomainen trilogia viime sodistamme. Sen ensimmäinen osa kuuluu jokaisen talvisodasta kiinnostuneen perusteoksiin kuten eversti Palojärven kuuluisa Kollaa kestää tai Yrjö Jylhän Kiirastuli. Unohtaa ei sovi Antti Tuurin Talvisotaa ja Pekka Parikan siitä tekemää elokuvaa. Nämä ovat kuitenkin läpikotaisin tuttuja asianharrastajille, sen sijaan kannattaisi tutkia uudempaa tuotantoa. Evl Heikki Tiilikaisen Talvisodan jäinen loppunäytös (Ajatuskirjat, 2005) kertoo trillerin tavoin lähes kokonaan vaietuista Kotkan ja Virolahden edustalla käydyistä taisteluista. Entä, mitä tiedätte neuvostoliittolaisen vastapuolen tunnoista? Jotakin kertoo esim neuvostoliittolaisen politrukin Anatoli Gordijenkon Kuoleman divisioona. Se on hyytävä kertomus Lemetin mottiin jääneen neuvostodivisioonan tuhosta. Kauheudesta huolimatta ei välillä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun politrukit saamansa tehtävän mukaan raportoivat divisioonan edetessä, miten se tuhosi ja valtasi milloin minkin lujasti linnoitetun kaupungin. Meidän tietojemme mukaan kyseessä oli yleensä muutaman savun kylä. Juuri ilmestynyt, Timo Vihavaisen ja Andrei Saharovin toimittama Tuntematon talvisota Neuvostoliiton salaisen poliisin kansiot (Edita, 2009) ja Antero Holmilan toimittama Talvisota muiden silmin (Atena, 2009) tuovat uutta tietoa talvisodasta. Miksi kirjoitan pitkän luettelon kirjoista kun pitäisi helskytellä sadastaviidestä kunnian päivästä, Raatteesta, Summasta, Taipaleesta? Siksi, että tuo helskyttely ja kalskuttelu kiukuttaa minua. Mitä enemmän olen lukenut historiallisista tositapahtumista, mitä enemmän olen kuunnellut talvisodan läpikäyneiden kertomuksia, sitä enemmän inhoan tyhjäksi kaluttuja sananparsia, sitä hölmömmiltä kuulostavat ontot juhlapuheet. Viime aikoina joka toinen markkinapelle tai puolitaitoinen poliitikonplanttu ovat viljelleet talvisodan henkeä, kunnian päiviä, kaveria ei jätetä sloganeja tietämättä ja tuntematta niiden taustaa. Se on veteraanien ja koko talvisodan läpikäyneen kansan halveksimista. Onneksi ei juuri enää löydy kenraaleita, jotka itsenäisyyspäivän puheeseen mahduttavat kaikki nuo kalutut käsitteet. Sataviisi kunnian päivää oli välirauhan aikana ilmestyneen kuvateoksen nimi. Siinä kerrottiin kuvin ja lyhyin tekstein juuri päättyneestä sodasta, siitä, mitä silloin tunnettiin syvällä 15

16 kansan sielussa. Se oli terapiaa lyödyille. Se ylläpiti tuntoa oman taistelun oikeutuksesta. Silloin, vuonna 1940, se oli oikea ja täsmällinen nimi päättyneelle taistelulle. Tämän nimen käyttöoikeus pitäisi kieltää muilta kuin talvisodan kokeneilta. Muiden pitää luoda jotakin uutta ja itsenäistä, milloin haluavat kunnioittaa isoisien ja -äitien taistelua. Raatteen tie, Summa, Taipale, Kollaa legendoja jo aikanaan. Mutta niiden lisäksi oli paljon muita nimiä; Tolvajärvellä saavutettiin ensimmäinen merkittävä voitto; Viipurinlahdella helsinkiläinen Ässärykmentti taisteli viimeisillä voimillaan sodan viimeiset päivät ja näin esti Viipurin motittamisen. Edellä olen maininnut Kotkan edustan taistelut. Laatokan saarissa menettivät kokonaiset kyläkunnat parhaassa iässä olevat miehensä (mm Rantasalmi sodan viimeisenä päivänä). Entä kotirintama? Suurimpien kaupunkien tuhot tunnetaan, mutta moniko tietää esimerkiksi Iisalmen tuhoista. Paikkojen nimiä on satoja. Miehet palelivat ja kärsivät yhtä paljon olipa taistelun paikka mikä tahansa. Kodin menetys oli yhtä kovaa iisalmelaiselle kuin viipurilaiselle. Talvisodan rauhan kyyneleet Ässä-rykmentti Tervajoella Talvisodan henki on jotakin, jota Jyrki Katainen ei saa käyttää poliittisena argumenttina. Eikä kukaan muukaan. Talvisodan henki tai sen syntyminen on mystinen juttu. Se on merkillinen esimerkki ryhmäenergiasta. Ihmeelliseksi sen tekee se, että kansa oli sodan edellä vieläkin sisällissodan kahtia jakama. Syvä trauma oli hoitamatta. Luokka ja varallisuusjako olivat jyrkkiä. Asevelvollisuusikäisistä suuri osa oli aliravittuja, huonosti koulutettuja ja varustettuja. Armeijassa oli jyrkät luokkaerot, ei se ollut mikään kansanarmeija. Stalin laski sen varaan, että punaisen osapuolen pojat ottavat sosialistiset vapauttajat ilomielin vastaan. Arvio oli puna-armeijalle kohtalokas virhe. Työväenliikkeen täysi tuki Suomen poliittiselle johdolle oli talvisodan hengen peruskivi. Toinen merkittävä asia oli liikekannallepanojärjestelmämme, jonka mukaan joukot muodostettiin pienemmästä suurempaan miesten asuinpaikan mukaan. Saman kylän pojat taistelivat rinnakkain. Kaveri tunnettiin oikealla ja vasemmalla. Kaverin hyvät ja huonot puolet tiedettiin. Kaveriin saattoi luottaa kun tunsi. Tämä järjestelmä tosin koitui monen paikkakunnan traagiseksi tappioksi. Täysosuma 16

17 yhteen korsuun saattoi tyhjentää yhden kylän parhaassa iässä olevista miehistä. Yksi taistelu saattoi harventaa kokonaisen pitäjän mieseloa. On murehdittu, ettei tämän päivän nuorista olisi talvisodan taistelijoiksi. Turha huoli! Talvisodan kaltaista taistelua ei enää voi kehittyä, muita kriisejä kyllä. Sotateknologia on muuttunut ja meitä ympäröivä maailma kutistunut. Tämän päivän uhat ovat suuria: ilmastokatastrofi, taloudelliset ja poliittiset kriisit, niiden aiheuttama hallitsematon maahanmuutto, terrorismi. Suomen uhkakuvien ennusteen top 10 listalla täysimittainen sota on vasta viimeisenä. Tämän päivän nörttisukupolvi on varustautunut vähintään yhtä hyvin kuin aliravitut, keisarivallan aikuisilla aseilla taistelleet esi-isänsä. Tästä on muuten tutkimuksiakin tehty: kaivakaapa kirjastosta VT Juha Mälkin väitöskirja Herrat, jätkät ja sotataito. Sitä voi verrata puolustusvoimien koulutusosaston tuoreisiin tutkimuksiin. Talvisodan taistelijoita syvästi kunnioittaen, kalskuttelua vältellen Marika P 17

18 JOULUN SALAISUUS Pidin joulukirkkoa päiväkodin väelle. Kysyin, mitä jouluun liittyvää lapset näkivät seurakuntakodissa. Yksi huomasi kuusen, toinen kynttilät, kolmas joulukoristeet ja neljäs seimiasetelman. Mutta eräspä lapsi kiljahti: sitten täällä on vielä joulupukki! Ihmettelin, missä hän näki joulupukin, vaikka minä en Korvatunturin valkopartaa ollut nähnyt. Lapsi kimitti: "pukki onkin katolla. Siksi sinä et voi huomata häntä." Pienet silmät havaitsivat taas kerran paljon enemmän kuin aikuisen mielikuvituksettomat sielunpeilit. Samalla nuo silmät löysivät jotain olennaista itse joulusta. Jouluun liittyy paljon kätkettyä ja salaista. Osa kätköistä avataan jouluna. Joulun suurin salaisuus paljastui kuitenkin ihmisten keskellä, mutta monetkaan eivät silloin huomanneet sitä. Harva muisti Raamatun ennustuksia tulevasta Pelastajasta, kun köyhä nainen työläismiehensä kanssa vaelsi Galileasta kohti Betlehemiä. Joku ehkä sääli heidän väsymystään, muttei sentään nähnyt pariskunnassa mitään taivaallista. Kun Maria laski vastasyntyneen pilttinsä seimeen, vain Joosef ja eläimet katselivat. Jumala lähetti enkelinsä kertomaan, mistä oli syvimmältään kysymys. Enkeli julisti kesken työtä ja yötä yllätetyille paimenille: teille on syntynyt Vapahtaja. Paimenet tosin tunsivat lupauksen tulevasta Pelastajasta, mutta tuskin jaksoivat uskoa niin suureen ihmeeseen. Nyt he sitten saivat kehotuksen mennä tapaamaan vastasyntynyttä lasta varmistuakseen enkelin sanasta. Tänä jouluna moni viettää juhlaa läheisten kanssa, rauhoittuu, saa kokea hyviä hetkiä. Joulun perimmäinen Sanoma tavoittaa meidät kuitenkin siitä riippumatta, kuinka hyvin kaikki ulkonaisesti onnistuu. Jumalan rakkaus koskee sinuakin. Jumalan Poika tahtoo tulla sinunkin joulusi Herraksi. Pirjo Tiira Pihlavan seurakunnan kappalainen 18

19 MANTAN LAPSISTA Aune Esteri eli Essu syntyi Essu oli kaunis lapsi, jolla oli ihana lauluääni. Essu kävi kiertokoulua, niin kuin tapa silloin oli. Jostakin syystä Essun muusta koulunkäynnistä ei koskaan puhuttu. Ehkä se ei ollut niin tärkeä asia kuin parille myöhemmin syntyneelle. Essu oli isänsä suosikki, varmaan juuri musikaalisuutensa vuoksi. Essu löysi yhtä musikaalisen miehen, Viljo Alarik Hamilkar Saiménista, joka oli syntynyt Viljo oli hyvin erikoisen perheen poika. Isä oli kulttuurin moniottelija Wilhelm Saimén, joka oli mm sanomalehden toimittaja ja kirjallisuusarvostelija. Manta vastusti jostakin syystä avioliittoa rajusti. Äitini esitti taannoin olettamuksen, että Manta tiesi jotakin epäedullista isä-saiménin terveydestä ja piti sitä esteenä. Viljon äiti Maria oli kotoisin kulttuurisuvusta. Hän kertoi kiehtovia tarinoita, joita en lapsena valitettavasti kaikkia ymmärtänyt. Hän oli ollut mm laulamassa kuorossa, joka esiintyi Paciuksen Kaarle kuninkaan metsästys -oopperassa itsensä Kajanuksen johdolla. Mantan vastustuksesta huolimatta häät pidettiin, mutta ei suinkaan kotona vaan Uudessatalossa Ensimmäinen lapsi oli poika, Altti Uolevi, joka syntyi Ulla Tuulikki syntyi Nuori pari asui aluksi vuokralla huoneessa, jossa keittäminen tapahtui kolmijalan päällä kakluunin pesässä. Viljo teki koko työuransa Porin sähkölaitoksella. En tiedä oliko hänellä koulutusta sähköhommiin vai oliko hän työssä oppinut ammattimies. Minun muistiini on jäänyt Viljo ajamassa sähkölaitoksen tummalla autolla, jonka takaovesta pääsi työkalutilaan. Siellä oli ainakin tolppakengät. Se viittaa siihen, että Vili oli linja-asentaja. Mutta kyllä hän osasi myös korjata sähkölaitteita kuten sähkösilitysraudan tai vetää uuden johdon kesämökin vintille. Esteri hoiti lapsia, lauloi kuorossa ja oli sydämestään lotta. Viljon rakkain harrastus liittyi VPK-toimintaan. Saiméneilla oli kesähuvila Kokemäenjoen joen rannalla. Luultavasti Huvilajuopa oli se paikka. Heillä oli myös paatti. Nämä seikat kertovat jonkinlaisesta varakkuudesta. Elämä olisi voinut ollut suoraa ja silleet, vaan ei ollut kauan. Altti sairastui elokuussa 1931 aivokalvontulehdukseen. Mukana oleva kuva on otettu sairastumista edeltävänä päivänä. Siihen aikaan ei ollut antibiootteja, joilla tappava bakteeri olisi saatu lannistettua. Altin sairaus oli raju ja nopea. Hiukan ennen loppua lapsi rauhoittui ja Esteri tuuditti häntä sylissään laulamalla Paimenpojan sunnuntai -laulua. Kun laulu päättyi, lapsi nukkui ikiunta. Altti kuoli Isku oli hirveä, mutta onneksi oli Ulla lohduttamassa. Vuotta myöhemmin Eeli kuoli varsin nopeasti sydänhalvaukseen. Se oli uusi isku isän tytölle Essulle, mutta pahempaa oli tulossa. Seuraavana Saiménin perhe v Altti, Ulla, Anneli, Armi, v Auli Aimon paatissa 1930 luvulla keväänä Ulla sairastui kurkkumätään. Se oli paljon lapsia tappanut tauti vielä minunkin lapsuudessani. Rokotetta tähän tautiin ei ollut vielä keksitty, eikä antibioottejakaan ollut. Ulla-parka kuoli

20 Kerrotaan, että Viljon tukka tuli yhdessä yössä harmaaksi. Essulla oli valtava suru lapsien menettämisestä, mutta surua lisäsi pelko Viljon murtumisesta. Viljo joutui tekemään yöpäivystyksiä, jolloin Esteri oli aina mukana valvomassa valvovaa miestään. En tiedä varmuudella, mutta luulen huvilasta luopumisen liittyvän tähän murhenäytelmien ketjuun. Essun oli löydettävä lapsien menettämisen korvaukseksi paljon toimintaa. Saiménilla oli 30-luvulla jonkin aikaa kauppa, jossa Armikin oli harjoittelijana. Lottatyö antoi sisältöä elämään, varsinkin kun sitä harjoitti niin intensiivisesti kuin Essu teki. Ennen sotia Essu ja Vili muuttivat upouuteen kerrostaloon Antinkadulla. Porilaiset tunsivat sen nimellä Pirtulinna. Sodan aikana Essu sai näyttää osaamisensa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa hän oli rintamalla vastuutehtävässä muonittamassa eteneviä joukkoja. Hänellä oli karmaisevia juttuja tuolta ajalta. Ne on onneksi tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran äänitearkistoon. Asemasotavaiheessa hän oli päällikkötehtävissä edelleen rintamalla. Armi oli hetken aikaa hänen alaisenaan rintamalottana. Veljet Aimo ja Aulis olivat samalla suunnalla, joten sisaruksista saatiin kuva lottakanttiinin edustalla kesällä Viljo taisteli viestiporukoissa Rukajärven suunnalla. Sodan jälkeen Essulle kävi kuin Raamatun Saaralle, hän synnytti poikalapsen vanhoilla päivillään, kuten itse sanoi. Risto Juhani eli Jussi syntyi On selvää, että Jussi oli ihme. Ihmelapsen taakkaa hän sai kantaa koko elämänsä, ilman muuta syytä kuin vanhempiensa kova kohtalo. Jussi oli monella tapaa lahjakas, mutta ei kaikessa. Sitä vain ei saanut millään tavoin tuoda esiin. Me kaikki serkut opimme heti, että Jussi oli ylivertainen, eikä meistä kukaan sitä lapsena edes kyseenalaistanut. Ei varmaan ikätoveri Ilkka sen paremmin kuin Pekkakaan olisi koskaan uskaltanut voittaa Jussia. Tai jos voitti vaikkapa juoksussa, se johtui Jussin jalkaan tulleesta kivusta tms. Rakastavat vanhemmat tekivät kaikkensa silottaakseen Jussin tien niin sileäksi, ettei sellaista oikeassa elämässä ole. Yhtä he eivät voineet antaa: Jussi kirjoitti lapsena joka joulu joulupukille. Toivelistalla oli aina ensimmäisenä siskovauva. Sitä hän ei koskaan saanut. Jussi, merimies v Ylioppilaaksi päästyään Jussin piti aloittaa Helsingin yliopistossa, mutta tilapäinen työ ensiaskeleitaan ottavassa ATK-maailmassa vei miehen. Jussi meni naimisiin Kristiina Vilan kanssa vuonna Kristiina oli lahjakas musiikinopiskelija Karkusta, missä Saimeneilla oli kesämökki vuodesta Saimenit muuttivat nuoren parin myötä Helsinkiin. Jussi oli kärsinyt lapsuutensa ainoan lapsen yksinäisyydestä, mitä nyt serkut ja kaverit sitä tuskaa lievittivät. Siksi hän hankki Krissen kanssa kunnon perheen. Hanna, Tuukka, Isa, Jenni ja Janne syntyivät vuosina Lapsenlapset olivat suuri ilo myös Essulle. Viljo ehti iloita vain Hannasta. Raskaat menetykset eivät vieläkään loppuneet, sillä Viljo kuoli Essu ja Vili olivat lähdössä Harri-veljeni ylioppilasjuhliin, kun Vili jäi kotipihallaan peruuttavan kuorma-auton alle. Esteri näki kaiken kotiparvekkeeltaan. Esteri oli mukana lottajärjestön työssä koko sen toiminta-ajan. Kun järjestö lakkautettiin, sen perintöä jatkoi Työmaahuolto ja Suomen Naisten Huoltosäätiö. Kummankin toiminnassa Essu oli mukana. Nämä järjestivät mm olympialaisten kenttämuonituksen, missä Essu oli mukana. Kun Rintamanaisten liitto perustettiin, oli Essu yksi perustajajäsenistä. Sitä ennen joukko rintamanaisia oli jo toiminut ilman isoa ääntä, Essu yhtenä joukosta. 20

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen syntymä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Kati Hämäläinen Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Samuel, Jumalan palvelija

Samuel, Jumalan palvelija Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (1. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Kaunis kuningatar Ester

Kaunis kuningatar Ester Nettiraamattu lapsille Kaunis Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 30/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,

Lisätiedot

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä. Eeva Laaksonen Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi 24.12.1922 Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan 8.12.1925 ja kävi koulunsa siellä. Eeva Siskokset Kirsti ja Eeva Sota-aikana Eeva

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kertomus 11/60.

Nettiraamattu lapsille. Kertomus 11/60. Nettiraamattu lapsille Hyvästi, faarao! Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 11/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot