Järjestö-kuntayhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt. Ilomatsi Sakari Möttönen, dosentti,

Transkriptio

1 Järjestö-kuntayhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Ilomatsi Sakari Möttönen, dosentti,

2 MIKÄ ON KOLMAS SEKTORI? Yksiselitteistä määritelmää ei ole Se, mikä ei ole julkista eikä yksityistä, on kolmatta sektoria Kotitalouksista käytetty joskus nimitystä neljäs sektori Kolmas sektori ei ole oikeastaan sektori vaan toimintakenttä Kolmas sektori jakaantuu Organisoituneeseen osaan eli järjestöihin Organisoimattomaan osaan eli vapaaseen kansalaistoimintaan (esim. kansanliikkeisiin ja spontaaneihin mielenilmaisuihin)

3 Kolmannen sektorin tunnuspiirteitä On valtiosta vapaa Sitä ohjaavat siihen osallistuvat ihmiset Siihen osallistuminen on vapaaehtoista Se ei pyri tuottamaan voittoa Jorma Niemelä 2004

4 JÄRJESTÖJEN TEHTÄVÄT Edunvalvontajärjestö Vapaaehtoistoimintaa ylläpitävä järjestö Vertaistoimintajärjestö Asiantuntijajärjestö Palvelutuotantojärjestö

5 Yksityinen, julkisen ja kolmas sektori toiminnan perusta Yksityisen sektorin toiminta perustuu taloudelliseen voitontavoitteluun (tehokkuus) Kolmannen sektorin toiminta perustuu etiikkaan ja moraaliin (arvoperusta) Julkisen sektorin toiminnassa pitäisi tehokkuuden ja arvoperustan olla tasapainossa

6 Kolmannen sektorin asema Kolmatta sektoria on syytä tarkastella sekä itsenäisenä toimijana että suhteessa julkiseen ja markkinasektoriin Kolmatta sektoria yhdistää markkinasektoriin vapaaehtoisuus ja riippumattomuus Kolmatta sektoria yhdistää julkiseen sektoriin voittoatavoittelemattomuus ja ainakin tietyssä määrin yhteinen moraalis-eettinen perusta

7 Hyvinvointi - julkinen ja kolmas sektori Monet kuntien hyvinvointipalveluista ovat lähteneet järjestötyöstä Kuntien toiminta oli kansalais- ja järjestölähtöistä Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta (järjestöjen tehtäviä siirrettiin kunnille ja valtiolle) Keskitetyn valtionohjauksen kausi 1990-luvun laman aikana valtion tehtäviä ja vastuuta ryhdyttiin siirtämään muille toimijoille ja kolmas sektori nähtiin hyvinvointiyhteiskunnan pelastajana Murroskausi Huomio rakenne- ja järjestelmäkysymyksissä Kysymykset: Edellytetäänkö järjestöiltä ja yhteisöiltä sellaista hyvinvointivastuuta, joka ei kuulu niiden tehtäviin? Mitä kuntarakenteen muutos vaikuttaa järjestöjen toimintaedellytyksiin huolehtia hyvinvointitehtävästään?

8 Kansalaiset Toimintaympäristö KUNTA JÄRJESTELMÄNÄ Vaatimukset Tarpeet Kunnan organisaatio Päätökset Palvelut Palaute Kunta_jarjestelma_yhteiso_ pp SM/aat

9 Kuntalaiset Kuntalaiset KUNTA YHTEISÖNÄ EU Kuntayhtymät Yritykset Valtion laitokset Kunta Järjestöt Muut kunnat Säätiöt Kuntalaiset Yhdistykset Kunta_jarjestelma_yhteiso_ pp SM/aat

10 TOIMIJOIDEN VÄLISET SUHTEET HIERARKIA MARKKINAT VERKOSTOT HIERARKIA: PERUSTUU MÄÄRÄYSVALTAAN, YLEMMÄLLÄ HIERARKIATASOLLA ON OIKEUS KÄSKYTTÄÄ ALEMPAA. OHJAUSTAPANA AUKTORITEETTI MARKKINAT: PERUSTUU TAVARAN TAI PALVELUN OSTOON, JOSTA MAKSETAAN RAHALLINEN KORVAUS. OHJAUSTAPANA HINNANMUODOSTUS VERKOSTOT: PERUSTUU YHTEISEEN INTRESSIIN JA TOIMIJOIDEN RIIPPUVUUTEEN, JOSSA OLEELLISTA ON KESKINÄINEN TUKI JA LOJALITEETTI. OHJAUSTAPANA LUOTTAMUS

11 Toimintasuhteiden käyttöalueet Hierarkiasuhde: Tehtävissä oleellista lakien ja normien noudattaminen Tehdään kansalaisten (asiakkaiden) toimintaa rajoittavia päätöksiä Tehdään päätöksiä asiakkaiden oikeudesta saada palveluja Asiakkailla mahdollisuus testata päätösten oikeudenmukaisuus Tehokkuus ja joustavuus eivät ole oleellisia toiminnan kriteereitä Verkostosuhde: Tehtävät hankalasti tai ei ollenkaan tuotteistettavissa ja hinnoiteltavissa Ei vaihtoehtoisia tuottajia Paljon sidottuja tuotannontekijöitä Haetaan monien toimijoiden yhteistyötä Painotetaan yhteistyösuhteen pysyvyyttä Painotetaan kehittämistä ja uusien tuote- ym. innovaatioiden synnyttämistä Yhteisen arvopohjan ja eettisen perustan merkitys suuri Ratkaistaan ilkeitä ongelmia Markkinasuhde: Tehtävät tuotteistettavissa ja hinnoiteltavissa Vaihtoehtoisia palveluntuottajia Vähän sidottuja tuotannon tekijöitä Tehtävät voidaan hoitaa kahdenkeskeisellä sopimuksella Tuottajan vaihto ei lisää kohtuuttomasti kustannuksia eikä siihen liity toiminnallisia riskejä Tuotteet standardoitavissa (vähimmäislaatukriteerit) Ei eettisen perustan ja taloudellisen voitontavoittelun ristiriitaa

12 Kesyt ja ilkeät ongelmat Kesyt ongelmat Ongelma voidaan tarkasti määritellä Ongelmien ratkaiseminen voidaan antaa joidenkin tehtäväksi Ongelmalla on alku ja loppu Ongelman ratkaisu voidaan todeta ja sitä voidaan hyödyntää uusissa ongelmatilanteissa Ilkeät ongelmat Ongelmaa ei voida tarkasti määritellä sillä se on oireiden, syiden ja seurausten kimppu Ongelma näyttää erilaiselta riippuen siitä, mistä näkökulmasta niitä tarkastellaan Ongelmalla ei ole alkua eikä loppua Ongelmia voidaan ratkaista vain osittain Ongelman ratkaisemista ei voidaan antaa kenenkään tehtäväksi Jokainen on ongelma on uniikki eikä ratkaisua voida siirtää uuteen paikkaan

13 Ongelmat kuntastrategioissa (1) Kesyjä ongelmia voidaan ratkaista rationaalisella otteella Ratkaisut voidaan suunnitella, vastuuttaa ja aikatauluttaa Ongelmien ratkaisemista voidaan valvoa ja kontrolloida Ongelmat ratkaisijoita voidaan palkita tai rangaista Ongelmien ratkaiseminen voidaan määritellä prosessiksi ja strategiseksi hankkeeksi Ilkeitä ongelmia on piiritettävä monesta suunnasta Kyse on strategisesta lähestymistavasta ja yhteistoimintamuodoista, jolla ongelmien kimppuun voidaan käydä Strategiatyö on ilkeiden ongelmien etsintää ja oikeiden kysymysten asettamista eikä vastausten antamista Strategiatyö on voimavarojen keräämistä, verkostojen luontia ja niiden ylläpitoa Ilkeät ongelmat ovat usein yhteiskunnallisten rakenteiden synnyttämiä, joten niihin voidaan vastata myös rakenteita muuttamalla

14 Ilkeät ongelmat eivät ole ylitsepääsemättömiä Hyvinvointivaltiossa on pystytty ratkaisemaan ilkeitä ongelmia tai ainakin tuomaan niihin helpotusta Absoluuttinen köyhyys on poistettu Asunnottomuuteen on tuotu helpotusta (enää alkoholisteja ei kuole kaduille) Moniin kansanterveydellisiin sairauksiin on saatu helpotusta (esim. sydän- ja verenkiertotaudit, keuhkosairaudet) Ongelmien strategiset lähestymistavat (Roberts) Autoritaarinen (1) Kilpailukeskeinen (2) Interaktiivinen (3) Ilkeiden ongelmien kimppuun on käytävä interaktiivisella (vuorovaikutteisella) strategialla Ratkaisuissa on yhdistettävä monien toimijoiden tietoa ja ammattitaitoa Ratkaisuihin edetään erehdysten ja onnistumisten kautta Ilkeitä ongelmia lähestyttäessä on oleellista julkisten organisaatioiden ammattitiedon ja järjestöjen kokemusperäisen tiedon (arkitieto) yhdistäminen Kunnat painottavat järjestöyhteistyössä autoritaarista ja kilpailukeskeistä strategista lähestymistapaa

15 Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön lähtökohdat Kolmannen sektorin toiminta vahvistaa paikallisdemokratiaa ja sosiaalista pääomaa Järjestöt ovat demokratian kouluja ja toimiminen järjestöissä vahvistaa kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kykyä Järjestötoiminta vahvistaa luottamusta, kasvattaa yhteisöllisyyttä ja parantaa taloudellista toimivuutta Kolmas sektori luo hyvinvointia kuntalaisille Järjestöt tuottavat jäsenistölleen sosiaalista tukea, jolla on ongelmia ehkäiseviä, toipumista edistäviä ja palveluihin turvautumista estäviä vaikutuksia Toimimisella järjestöissä on terveyttä edistäviä vaikutuksia Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on koko kaupunkia ja kaikkia toimialoja koskeva asia Yhteistyössä järjestöjen kanssa ei ole kyse pelkästään konkreettisista yhteistyösuhteista vaan myös yleisestä asennoitumisesta järjestö- ja kansalaistoimintaan

16 Yhteistyön strateginen perusta Yhteistyössä on kyse verkostomaisesta toiminnasta, jota korostetaan kaupungin ja toimintaympäristön välisessä suhteessa että kaupungin omassa strategiassa Yhteistyöllä kolmannen sektorin kanssa turvataan Jyväskylän seudun sosiaalista eheyttä, joka on yksi määritelty tasapainoisen kaupunkikehityksen kulmakiveksi Yhteistyöllä kolmannen sektorin kanssa toteutetaan kahta kaupunkistrategian peruslinjaa Kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen

17 Kaupungin ja järjestöjen suhteet Intressi kaupungilla Ostopalvelut Maksusitoumukset Yhteistoimintasopimukset Avustukset Toimintaedellytysten parantaminen Intressi järjestöllä

18 Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyömuodot Yhteiset organisaatiot Sovatek säätiö Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Ostopalvelut ja maksusitoumukset Yhteistoimintasopimukset Avustukset Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen Järjestötoiminnan itsenäisyyden vaaliminen

19 Järjestöjen toimintaedellytysten parantaminen Tilat 1) Tukea tiloihin ovat oikeutettuja hakemaan kolmannen sektorin toimijat, kun toiminta on yleishyödyllistä 2) Tilavaihtoehtojen tarjoaminen kolmannen sektorin toimijoille; julkisten tilojen käyttöaste korkeammaksi 3) Keskitetyn sähköisen tilavarausjärjestelmän kehittäminen

20 Kansalaistoiminnan keskus Toimintaideat: 1) Järjestöjen, oppilaitosten ja kaupungin yhteistyön tehostaminen 2) Kohtaamispaikka neuvontapalveluineen 3) Kokoontumistiloja järjestöille

21 Kansalaistoiminnan keskus RAY ja kaupunki mukana rahoittamassa hanketta Päävuokralaisena ja hallinnoijana Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT) Matarankatu 6 (avattu maaliskuussa 2012) 1. kerroksen kohtaamispaikka (n. 450 m2): Monikulttuurikeskus, Vapaaehtois- ja vertaistuen keskus, ohjaus, neuvonta, kahvio 2. kerroksen tilat (n. 800 m2): iso kokoontumistila, pienryhmätilat, sotejärjestöjen toimistoja, taidetyöpajojen tiloja Matarankatu 4, 3. kerros: - Järjestöille toimistotilaa noin 1700 m2; 17 järjestöä, Humak:n yksikkö + muissa kerroksissa SOVATEK, KOSKE, KYT

22 Toimintaedellytysten parantaminen Avustukset Jatkossa enemmän toiminta-avustuksia (yleisavustuksia) perusteena on yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä edellisen vuoden toimintadokumentit Kohdeavustuksia vain rajattuihin käyttötarkoituksiin Sosiaali- ja terveysjärjestöt mukaan keskitettyyn hakuun Uudessa organisaatiossa (Uso) Avustukset keskitetään Elämänlaatu ja kulttuuri -palvelukokonaisuuteen

23 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN PALVELUORGANISAATIO 2013 Kuntalaiset, asiakkaat ja sidosryhmät Kaupunginjohtaja Andersson Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto palvelukokonaisuus - Hallinto - Kilpailukyky ja kaupunkikehitys - Voimavarat: talous, henkilöstö, tilat, tietohallinto ja hankinnat Apulaiskaupunginjohtaja Koivisto Elinympäristö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus - Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö - Liikkuminen ja yleiset alueet - Rakentaminen ja ympäristö Apulaiskaupunginjohtaja Lepistö Elämänlaatu ja kulttuuri -palvelukokonaisuus - Omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen (kulttuuri- ja liikuntalaitokset) - Osallistava hyvinvoinnin edistäminen (kulttuuri- ja liikuntakasvatus) - Kansalaistoiminnan edistäminen Kasvu, oppiminen ja perheet -palvelukokonaisuus - Varhaiskasvatus ja lasten päivähoito - Perusopetus - Kasvun ja oppimisen tuki ja nuorisopalvelut Apulaiskaupunginjohtaja Utriainen Toimintakyky ja arjen sujuvuus -palvelukokonaisuus - Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen - Kotona asumista tukevat palvelut - Ympärivuorokautiset palvelut Terveys ja sosiaalinen turvallisuus -palvelukokonaisuus - Terveyspalvelut - Sosiaalisen tuen palvelut

24 Yhteistyön ja kansalaistoiminnan kehittäminen 1. Verkostoyhteistyö - kaupunki toimijana yhteistyörakenteissa ja verkostoissa - verkosto- ja kumppanuussopimuksien kehittäminen 2. Asuinalue- ja kyläillat - asukkaille ja toimijoille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa - tasavertainen osallistava toimintamalli 3. Kansalaisraadit 4. Asuinalueiden palvelutarjontaa laajentavat yhteistyöpilotit - kehitetään uusia monitoimijaisia palveluratkaisuja 5. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta - laatu, organisointi, koordinointi, kehittäminen - vapaaehtois- ja vertaistoiminnan informaatio- ja resurssikeskus

25 Yhteistyö kaupungin sisällä Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmä - kehittää kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä ja kansalaistoimintaa - mm. avustus- ja tilakysymykset, tilojen varausjärjestelmän kehittäminen - vuosittaiset vuoropuhelu- ja yhteistyöfoorumit järjestöjen kanssa,

26 Verkostot Vuoropuheluareenat ja kansalaisvaikuttaminen Lasten parlamentti, nuorisovaltuusto Vammais-, vanhus-, veteraaniasiain neuvostot Asiakasraadit (päivähoito) Foorumit (kuntalaisfoorumit eri teemoista, katu- ja puistofoorumit, uutena kansalaisjärjestöyhteistyö) Asuinalueyhteistyö (kyläillat, yhteistyöryhmät)