6 Potilaaksi ei pidä jäädä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6 Potilaaksi ei pidä jäädä"

Transkriptio

1 Hengitysliiton jäsenlehti 5/ Potilaaksi ei pidä jäädä 16 Moni tupakoija ei tunnista sairauttaan 30 Arkkiatri: Potilasta on kuunneltava Hengitysliitto

2 2 Hengitys >

3 Hengitysliiton jäsenlehti 5/2013 Toimitus Hengitysliitto ry PL 40, HELSINKI Puh Sähköpostiosoitteet: Päätoimittaja Mervi Puolanne Toimitus Toimituspäällikkö: Tiina Salo Toimitussihteeri: Anne Leinonen Tämän lehden sinulle tekivät Tuula Hakkarainen, Virpi Hämeen- Anttila, Kimmo Juutilainen, Virve Järvinen, Tuula Ketola, Veikko Korpela, Sari Mäki, Katri Nokela, Tarja Pajunen, Mervi Puolanne, Elina Ranta ja Tuula Syrjänen Käännökset Thomas Harald Taitto Sauli Heikkilä/Pieni Huone Oy Ulkoasu Arto Sivonen Kansi Kuva: Pekka Fali Jäsenasiat ja tilaukset Susanne Peura Puh Tilaushinta Vuosikerta 35 Valoa ja iloa Tästä oli vähällä tulla vuodatus siitä, miten masentavaa ja ankeaa on tarpoa pimeässä, sateisessa marraskuussa kohti sydäntalvea ja yhä lyheneviä päiviä. Ja siitä, miten tekisi mieli kaivautua peiton alle talviuneen ja herätä vasta kevään koittaessa. Mutta kuinka ollakaan, tänään paistaakin aurinko - ja heti elämä hymyilee ja mieliala on korkealla! Kuka voi murjottaa, kun valonsäteet kirkastavat maiseman, vaikka vain lyhyeksi aikaa? Myönnän, että kuulun niihin ihmisiin, joihin valon määrä vaikuttaa. Yritän kuitenkin opetella positiivisuutta edes lähiympäristöni takia. Hymyileminen on myös tutkitusti terveellistä: se vähentää stressiä ja alentaa sydämen sykettä. Virpi Hämeen-Anttila kirjoittaa tässä lehdessä, että myönteisen ihmisen sisällä on lataus, joka nostaa hänet aina kuopasta, kun taas kielteisyys syö omaa ja toisten energiaa tehokkaammin kuin monet vakavat ruumiin taudit. Hänen kolumninsa on sivulla 48. Positiivinen on myös Ari Koivunen, joka on todennut, että aktiivisuus ja liikunta auttavat pitämään kunnon ja olon parempana, keuhkoahtaumataudista huolimatta. Hän jaksaa järjestää toimintaa myös muille. Lue hänen tarinansa sivulta 6. Toinen aktiivinen henkilö on sivulla 16 haastateltu ylilääkäri Tuula Toljamo, joka väitteli tupakoijien hengityssairauksista vuosi sitten. Tutkimus- ja potilastyön lisäksi hänellä on aikaa myös Hengitysliitolle. Itselläni oli ilo päästä keskustelemaan arkkiatri Risto Pelkosen kanssa potilaan itsemääräämisoikeudesta. Hän on positiivinen ja valoisa henkilö, joka puhuu toivon ja rohkaisun merkityksestä sairastuneen hoidossa. Arkkiatrin haastattelu on sivulla 20. Teimme tästä lehdestä hieman tavallista tuhdimman lukupaketin sinulle, hyvä lukija. Toivottavasti löydät siitä tietoa ja elämystä sopivassa suhteessa. Kaikenlaiset ruusut ja risut ovat tervetulleita, niiden avulla voimme kehittää lehteä edelleen! Mukavaa joulun odotusta! Julkaisija Hengitysliitto ry PL 40 (Oltermannintie 8) HELSINKI Puh Ilmoitusmarkkinointi Je-Mark Ky Puh. (09) , fax (09) Painos vuosikerta ISSN ISSN-L Toimitus ei julkaise tilaamatta lähetettyjä juttuja ja kuvia. Tiina Salo Toimituspäällikkö Mauri Ratilainen Hengitysliitto Hengitys >

4 Tässä numerossa 6 Potilaaksi ei pidä jäädä Oululaiselle Ari Koivuselle aktiivinen elämä ja liikunta ovat keuhkoahtaumataudin hoidon perusta. 16 sään Moni tupakoija ei tunnista sairauttaan Erikoislääkäri Tuula Toljamo tutki väitöstyöstupakoijien varhaisia hengityssairauksia. Arkkiatri: Potilasta on kuunneltava Potilaan itsemääräämisoikeus on hyvin vah- 20va, muistuttaa arkkiatri Risto Pelkonen. 32 Pipo päähän pakkasella 10 Kolumni: Elämästä ja kuolemasta 11 Sosiaaliturva: Hengityssairaan valinnanvapaus laajenee 14 Köhivä tupakoija ei mene turhaan lääkäriin 23 Allergiaohjelma tässä ja nyt 24 Iltaliikkujasta aamuliikkujaksi 26 Homeesta sairastuneiden hanke jalkautui Lappiin ja Savoon 30 Märkätilat kuntoon 34 Varainhankinnalla apua hengityssairaille 37 Saa nähdä sen hienon antamisen hetken 38 Kuluttajaparlamentti haluaa parannusta lapsiperheiden kotipalveluun 40 Tuetulle lomalle virkistäytymään 41 Ylös tuolista ja liikkeelle! 42 Kirjavinkkejä 44 Mitä on hengityssairauden hyvä hoito? 48 Hämeen-Anttila: Myönteinen hyönteinen 50 Jouluristikko 51 Svenska sidor 4 Hengitys >

5 ALLERGIAKAUPPA Ota osoite talteen ja muista poiketa verkkokaupassamme Tule kauppaamme tekemään huippuhankintoja laadukkaasta tuotevalikoimasta ja muista myös kertoa lähimmäisillesi verkkokaupastamme. Hyvintointia Huolehdi itsestäsi! Hekatek Oy Yrittäjänkaari 17, Forssa PÖLYNIMURI DC52 ALLERGY PARQUET 494,00 Käänteentekevä uutuusmalli. Uutta Ball & Cinetic teknologiaa hyödyntävä imuri. Ainoa pölynimuri jossa ei ole suodattimien huoltotarvetta, ei pölypussien ostotarvetta, ei imutehon heikkenemistä. PÖLYNIMURI DYSON DC29 ANIMALPRO T2 394,00 Dyson DC29 poistaa tehokkaasti allergiaa aiheuttavat pölyt ja allergeenit. Suuri imuteho, Puhdas poistoilma, minkä takia pölynimuri sopii erityisesti astmasta ja allergiasta kärsiville. ILMANPUHDISTIN /-KOSTUTIN DAIKIN MCK75J 689,00 Tämän hetken todellinen huippu ilmanpuhdistin, jossa on ilmankostutin sisäänrakennettuna. ILMANKOSTUTIN STADLER FORM FRED 129,00 Höyrystävä ilmankostutin, jonka hauska muotoilu jaksaa ilahduttaa päivästä toiseen. Talvella talojen lämmittäminen kuivattaa ilmaa ja aiheuttaa ikäviä oireita ihmisille. ILMANKOSTUTIN STADLER FORM OSKAR 129,00 Oskar kosteuttaa huoneilman evaporaatiotekniikalla, hiljaisesti ja erittäin taloudellisesti. Oskar ilmankostuttimen hygrostaatti pitää huoneen ilmankosteuden hyvänä, samalla kun virrankulutus pysyy minimissään. ASIAKASPALVELU ALLERGIAKAUPPA.FI AVOINNA ARKISIN Hengitys > KLO

6 Potilaaksi ei pidä jäädä Teksti: Anne Leinonen Kuvat: Pekka Fali Oululaiselle Ari Koivuselle aktiivinen elämä ja liikunta ovat keuhkoahtaumataudin hoidon perusta. Päivittäinen liikunta pitää hänet kunnossa ja auttaa sairauden kanssa. 6 Hengitys >

7 Hengitys >

8 Keuhkoahtaumatautia 16 vuotta sairastanut Ari Koivunen laskee sairauden hoidossa savuttomuuden, lääkkeiden ja erityisesti liikunnan varaan. Potilaaksi ei pidä jäädä. Pitää olla aktiivinen ja touhuta, sillä kunto laskee herkästi, Ari kertoo. Liikuntaa Ari harrastaa päivittäin. Tärkein harrastus on kuntosali, jossa hän käy kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Väliin sitten pihatöitä ja kävelylenkkejä. Ulkonakin on käytävä, että saa raitista ilmaa, Ari toteaa. Liikunnasta osa arkea Liikunta tuli säännöllisenä harrastuksena mukaan Arin elämään vuonna 2004, kun hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Sairaus oli todettu vuonna Se paheni vähitellen. Ari jäi ensin osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ja sitten kokonaan pois työelämästä. Kun diagnoosin saa, oireet saavat selityksen. Sitten pitää ruveta sopeutumaan ja hyväksyä se, että oireet eivät poistu treenilläkään. Täytyy tehdä asioita, mitä pystyy, Ari sanoo. Eläkkeelle jäämisen myötä Ari muutti Etelä-Suomesta takaisin Ouluun lähemmäs poikansa perhettä. Muuton jälkeen liikunnasta tuli osa arkea. Aloitin ostamalla itselleni kuntosaliohjelman, Ari kertoo. Samaa ohjelmaa Ari käyttää edelleen, sillä sitä on helppo myös varioida tilanteen mukaan. Koko kehoa harjoittava saliohjelma on kolmiosainen ja keskittyy vuorollaan jalkoihin, selkään sekä hartioihin, rintaan ja käsiin. Jokaisessa osiossa on mukana vatsalihasliikkeitä. Sinnikkyydellä tuloksia Säännöllinen liikunta alkoi pian tuottaa tulosta. Puolen vuoden kuntosaliharjoittelun jälkeen Arin suorituskyky oli parantunut 60 prosenttia. Myös puhalluskokeiden tulokset ovat parantuneet huonoimmasta tasostaan. Arille onkin selvää, että liikunnalla on suuri merkitys keuhkoahtaumataudin hoidossa. Yksi iso kynnys sairauden toteamisen jälkeen on se, lähteekö siinä kunnossa salille. Alussa huomaa suorituskyvyttömyyden ja miettii, miten tällaiseen kuntoon on mennyt. Mutta kun on sinnikäs, tulosta alkaa tulla, Ari kertoo. Minusta on tärkeää, että ihmiset muistaisivat harjoituttaa keuhkojaan. Niitä täytyy myös ulkoiluttaa. Kuntosaliryhmässä liikutaan yhdessä Liikuntaharrastuksen lisäksi Arin aikaa menee Oulun Seudun Hengitysyhdistyksen toiminnassa, jossa hän on ollut mukana jo kahdeksisen vuotta. Pari vuotta hän oli myös hallituksessa ja varapuheenjohtajana, mutta nyt hän on aktiivinen toiminnan järjestäjä. Liikkumisen aloittamisen vaikeudet sairauden alkuvaiheessa todennut Ari sai parisen vuotta sitten idean perustaa Ouluun keuhkoahtaumatautia sairastavien kuntosaliryhmän. Keuhkoahtaumatautia sairastavista moni haluaisi liikkua, mutta yleisille salivuoroille lähteminen on vaikeaa. Ryhmässä kaikki lähtevät samalta tasolta ja se rohkaisee, Ari kertoo. Kerran viikossa kokoontuva ryhmä sai yllättävän suosion. Kerralla mukana 8 Hengitys >

9 on liikkujaa. Harjoittelua kuntosalilla ohjaa koulutettu ohjaaja. Alkuvaiheessa monella on olo, ettei osaa eikä jaksa liikkua. Liikkua kannattaa sen verran kun jaksaa, ja sitten kun jaksaa paremmin, liikkuu enemmän. Vertaistuelle tarvetta Kuntosaliryhmän lisäksi Ari on vetänyt vuoden ajan kerran kuussa kokoontuvaa vertaisryhmää keuhkoahtaumatautia sairastaville. Lisäksi hän on toiminut kolme vuotta vertaistukihenkilönä ja pitänyt kokemusasiantuntijana sairastuneen puheenvuoroja esimerkiksi opiskelijoille. Oulun yliopistollinen sairaala järjestää vastasairastuneille kursseja, jonka puitteissa he käyvät yhdistyksen tiloissa Johteenhovissa tutustumassa. Olen silloin pitänyt heille puheenvuoroja kokeneen sairastuneen näkökulmasta, Ari kertoo. Ari on huomannut, että vertaistuelle on tarvetta. Sitä tapahtuukin usein myös muissa kuin virallisissa tapaamisissa, esimerkiksi kuntosaliporukassa. Ari on aina valmis puhumaan, jos joku sitä toivoo. Jos yksinään sairastaa, niin helpottaa kuulla, että muutkin miettivät samoja asioita, Ari sanoo. Esimerkiksi limaisuudesta ja sen kanssa elämisestä olen puhunut monen kanssa. Olen keskustellut ihmisten kanssa, jotka välttelevät liman poistoa. Ymmärrän kyllä, koska se on rankkaa, mutta ei tilanne sillä parane, Ari toteaa. Avuksi muille voi kertoa omia ratkaisuja liman poistoon. Kaikkein parasta liman irrottamiseen on liikunta ja erityisesti sauvakävely. Olo kevenee, kun lima poistuu. Oma halu auttoi savuttomuudessa Luonnollinen osa sairauden hoitoa Arille on myös savuttomuus. Tupakoinnin hän lopetti jo talvella 1980 tupakoituaan säännöllisesti kymmenen vuotta. Lopettaminen ei ollut minulle vaikeaa, siihen tuli sisältäpäin halu. Aloin miettiä, onko tämä tupakointi todella pakollista, Ari kertoo. Aluksi tupakat olivat lähellä joka paikassa, takin taskussa, kotona ja autossa. Tupakan olisi voinut sytyttää, jos olisi halunnut. Yhtään Ari ei ole kuitenkaan sytyttänyt lopettamispäätöksen jälkeen. Kun olin ollut viikon polttamatta, ajattelin, että ei tätä viikkoa voi heittää hukkaan polttamalla. Puhumattakaan sitten, kun oli kulunut kuukausi ja vuosi. Savuttomuudesta on Arilla myös konkreettinen muisto. Lopetettuaan tupakanpolton hän laittoi ennen tupakkaan menneen rahan aina sivuun. Se oli ylimääräistä rahaa, joka olisi muuten mennyt tupakkaan. Niillä rahoilla ostin ensimmäiset urkuni ja niihin konkretisoitui savuttomuus. Lääkärikin totesi, että tupakoinnin lopettaminen on parhaita päätöksiä, mitä Ari on tehnyt. Eikä savuttomuus ole lopettamispäätöksen jälkeen ollut vaikeaa. Kun tupakointi loppui, se loppui. Nyt saan tupakansavustakin oireita, Ari sanoo. Savuttomuutta hän suosittelee kaikille. Syy-seuraussuhde tupakoinnilla ja keuhkoahtaumataudilla on niin ilmeinen, että riskiä ei kannata ottaa. Joka toinen tupakoitsija sairastuu keuhkoahtaumatautiin, ei voi tietää, kumpaan ryhmään kuuluu. n Hengitys >

10 Kolumni Markku Ojala Elämästä ja kuolemasta Parhaimmillaan elämä on juurtumista, kasvamista, vuorovaikutusta ja vaikuttamista. On hyvä olla paikka, ympäristö ja ihmiset, joihin voi kiinnittyä ja kiintyä. Kehitys vaatii työtä, puurtamista ja muuttumista, ja se sisältää niin onnistumisia kuin takaiskujakin. Itsensä kehittäminen on aina suhteessa muihin ihmisiin: on löydettävä itsensä ja saatava hyväksyntä toisilta. Arki on täynnä valintoja, joista jotkin osoittautuvat onnistuneiksi ja toiset eivät. Joihinkin asioihin voi vaikuttaa, mutta joissakin on tyydyttävä muiden tai muihin ratkaisuihin. Päämäärien pitää olla tavoitteellisia, kuitenkin saavutettavia. Suhteellisuudentaju ja armeliaisuus ovat hyväksi. Ahneus ja kateus turmelevat. Elämä ilman unelmia on merkityksetöntä, mutta haaveilu ilman vähäisintä realismia on tarkoituksetonta. Unelmia on oltava, ei höttöä. Olennaista on aika: mennyt on mennyttä, mutta muistot elävät ja muuttuvat, toisaalta tulevaisuuteen voi varautua. Tärkeintä on nykyhetki; siihen voi vaikuttaa. Osin tämä ajatus on muuttunut vastakohdakseen: kaikki on saatava itselle heti, tässä ja nyt. Yleensä mediassa ja erityisesti kasvavassa viihdeteollisuudessa pinnallisuus on päivän sana. Määrällisesti se näkyy viestinnän nopeutena ja lyhyytenä. Usein parhaana pidetään ajankohtaiseen mieluusti vielä skandaaliin tai ainakin huomiota herättävään tapahtumaan liittyvää muutaman kymmenen merkin uutista. Ennen uutisen vanhentumisaikana pidettiin päivää, jona lehti käytettiin torilla kalankääreeksi, nyt vastaava aika lasketaan tunneissa. Laadullisesti muutos ilmenee televisio-ohjelmina, joissa mainosten välissä ihmisten toilailuja tarkkaillaan akvaariooloissa, heitä nolataan julkisesti tanssiparketilla ja uima-altaalla tai joissa pääosassa ovat alati muuttuvat sisustus-, pukeutumis- ja ehostustrendit. Optimistina on ajateltava, että kulutusta ja kiirettä korostava asenne ei ole elämän perusvire. On vaikea uskoa, että asioiden taustoittaminen ja erittely, levollinen keskustelu ja pohdiskelu ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen olisivat tyystin unohtuneet. Muodikkuuden puutteesta huolimatta arkiruoka, yhdessä syöminen, aito rentoutuminen, kirjojen lukeminen ja rauhallinen kävely ovat säilyttäneet merkityksensä. Tasapaino ja vaikuttamismahdollisuudet ovat elintärkeitä elämän murrosvaiheissa, kuten itseä tai läheisiä koskevan vakavan sairauden tai vammautumisen kohdatessa. Mitä vahvempi itsetunto on, sitä kivuttomammin voi kohdata vaikeudet ja selvitä niistä. Asenne yhteiskunnallisten palvelujen käyttäjään on muuttumassa, mitä osoittavat uudehkot lait potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Niissä säädetään oikeudesta hyvään hoitoon ja huoltoon sekä kohteluun otetaan suunta palvelun käyttäjän itsemääräämisoikeuteen ja osallisuuteen. Elämän vääjäämättömyyksiä on sen päättyminen kuolemaan. Siltä ei voi välttyä, mutta siihen voi varautua. Merkityksellistä on elää elämisen arvoisesti: tuntea oma arvonsa ja antaa arvo toisillekin. Asioidensa ja omaisuutensa hoidosta voi määrätä etukäteen elämän loppuajaksi, mutta myös sen jälkeiseltä ajalta. Päätökset on tehtävä hyvissä ajoin ja täydessä ymmärryksessä, jotta ne olisivat päteviä ja voisi saada mielenrauhan. Näkemykset ovat suuresti muuttuneet viime aikoina. Ennen ajateltiin, että ihminen voi määrätä jälkisäädöksellään testamentilla vain aineellisesta omaisuudestaan kuolemansa jälkeen. Nyt korostetaan itsemääräämisoikeutta ja hyväksytään, että jokainen voi vaikuttaa oman elämänsä viimeisiin hetkiin ja tapahtumiin. Yleistyvä käsite on hoitotahto tai -testamentti, joka käytännössä on määrämuotoinen asiakirja siltä varalta, että ihminen tulee sairauden tai muun syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan tai ilmaisemaan tarpeitaan ja toiveitaan. Tahdonilmaisullaan henkilö voi etukäteen tietyssä määrin määrätä hoidostaan: joko suostua tiettyihin hoitoihin tai kieltää ne. Hoitotahdon merkitys kasvaa eliniän pidentyessä ja hoitojen kehittyessä. Ajatuksena on, että arvokasta elämää seuraa arvokas kuolema. Veikko Korpela Toimitusjohtaja 10 Hengitys >

11 Sosiaaliturva Teksti: Tarja Pajunen, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Hengityssairaan valinnanvapaus laajenee Markku Ojala Ensi vuoden alusta vapaus valita hoitopaikka laajenee oman kotikunnan ja jopa oman maamme rajojen ulkopuolelle. Myös lääkkeiden hankkiminen Euroopan maissa helpottuu. Vaihtoehtoja punnittaessa on kuitenkin hyvä huomioida muutamia asioita. Valinnan vapautta kotimaassa Kiireellisessä hoidon tarpeessa apua saa aina paikasta riippumatta. Kiireettömän hoidon osalta valinnan vapaus laajenee vuoden alusta niin, että hoitopaikka on mahdollista valita mistä julkisesta terveysasemasta tai sairaalasta tahansa. Mikäli vaihdon haluaa tehdä, sen tulee kohdistua yhteen terveysasemaan kerrallaan ja vaihtoon sitoudutaan vähintään vuodeksi kerrallaan. Terveysaseman vaihtamisesta tulee tehdä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan että sen kunnan terveyskeskukselle, jota aikoo käyttää. Hoitovastuun siirtymiselle on varattu aikaa kolme viikkoa. Valinta ei koske pitkäaikaista laitoshoitoa, eikä kunnalla ole velvollisuutta järjestää kotisairaanhoitoa oman kuntansa ulkopuolella. Oikeus saada kotikunnan laatiman hoitosuunnitelman mukaista hoitoa esimerkiksi mökkipaikkakunnalla säilyy edelleen. Kun lääkäri on arvioinut hoidon tarpeen, on mahdollista valita erikoissairaanhoidon yksikkö, joka vaadittua hoitoa antaa. Valinta tehdään yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa. Esimerkiksi ikääntyneen hengityssairaan näkökulmasta voi olla hyvä ajatus hakeutua lähiomaisten kotikunnan sairaalaan vaativaa hoitoa tai pitkäaikaista toipumista vaativaa toimenpidettä varten. On muistettava, että valinnan tehdessään sitoutuu matkakustannusten nousuun, sillä Kela korvaa matkan vain lähimpään hoitoyksikköön. Eurooppalainen resepti lisää liikkumisen vapautta Euroopassa liikkuvan potilaan oikeudet paranevat entisestään uuden lääkemääräysuudistusesityksen myötä. Jatkossa lääkkeitä voisi hankkia myös muiden EU- ja ETA-maiden apteekeista. Lakimuutostyön tavoitteena on voimaantulo joulukuun 2013 alusta. Edellytyksenä on, että suomalainen lääkäri kirjoittaa eurooppalaisen lääkemääräyksen, joka kirjoitetaan pääosin vaikuttavan aineen perusteella. Apteekilla on oikeus kieltäytyä toimittamasta lääkettä, mikäli heillä herää epäily lääkemääräyksen aitoudesta, sisällöstä tai ymmärrettävyydestä. Eurooppalaisella lääkemääräyksellä ei ole mahdollista kirjoittaa huumausaineita. Lääkettä haettaessa reseptin voimassaoloaika katsotaan sen maan lainsäädännön mukaan, josta lääke ostetaan. Lääkkeitä ulkomailla ostettaessa maksetaan ne ensin itse ja haetaan korvausta Kelasta jälkikäteen. Hoitoa ulkomailla? Vuoden 2014 alusta valinnanvapaus terveyspalvelujen saannista laajenee myös muihin EU- ja ETA-maihin samoin perustein kuin Suomessa. Eli sellaisista hoidoista on mahdollista hakea korvausta, joita toteutetaan ja korvataan Suomessa. Esimerkiksi homeopatia ei kuulu Suomessa korvattaviin hoitoihin. Mikäli hakeutuu hoitoon ulkomaille oma-aloitteisesti, maksetaan hoito ensin kokonaan itse ja korvausta haetaan jälkikäteen Kelasta. On oleellista selvittää kustannukset etukäteen, koska korvauksen suuruus on sama kuin olisi käyttänyt Suomessa yksityisen lääkäriaseman palveluja. Harkittaessa hakeutumista hoitoon ulkomaille on hyvä muistaa, että hoitotietojen siirtyminen maiden välillä on omalla vastuulla. Tämä sisältää myös niin asiakirjojen kääntämisestä aiheutuneet kuin tulkkipalvelujen kustannukset. Matkat korvataan lähimpään oman kunnan hoitoyksikköön, ei ulkomaille. Matkavakuutus on hyvä muistaa, ja kannattaa aina selvittää etukäteen, minkälaisissa tapauksissa se korvaisi ja korvaisiko lainkaan tulleita kuluja, esimerkiksi ambulanssikuljetusta Suomeen. Suomen potilasvakuutus ei kata ulkomailla annettua hoitoa. Potilasvahingon sattuessa vahingonkorvaukset korvataan hoitoa antaneen valtion potilasvakuutuksen mukaisesti. Tilanteissa, joissa julkinen terveydenhoito ei pysty hoitotakuulainsäädännön puitteissa järjestämään tarvittua hoitoa Suomessa, on oikeus hakea ennakkolupaa maksusitoumuksesta. Ennakkolupa haetaan Kelasta. Ennakkoluvalla hoidosta maksetaan itse hoitoa antavan valtion lainsäädännön mukainen asiakasmaksu. Matkojen, yöpymisten ja lääkkeiden kustannuksista voi hakea jälkikäteen korvausta Kelasta. Hoito ulkomailla äkillisesti sairastuessa Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saa maan julkisesta terveydenhuollosta sairaanhoitoa, jos sairastuu äkillisesti tai joutuu tapaturmaan. Hoitoon pääsee myös, jos pitkäaikaissairaus, kuten hengityssairaus sitä välittömästi vaatii. Hoidon kustannukset määräytyvät samoin perustein kuin maassa asuville kansalaisille. Samoin perustein muiden EUtai ETA-maiden tai Sveitsin kansalaiset saavat lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa oman maansa myöntämällä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, kun he vierailevat Suomessa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti on ilmainen ja se tilataan Kelan verkkosivuilta tai numerosta Myös ulkomailla asuvat eläkeläiset, joiden sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa, voivat tilata kortin. Lisätietoa ja Hengitys >

12 Ilmassa nyt Koonnut: Anne Leinonen Wolna/Dreamstime Vakavassa astmassa lääkitys tehoaa huonommin Pohjoismaisissa ravintosuosituksissa huomio ruokavalion kokonaisuuteen Uusissa pohjoismaisissa ravintosuosituksissa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota yksittäisten ravintoaineiden sijaan ruokavalion kokonaisuuteen sekä eri ruoka-aineiden laatuun ja merkitykseen ravintoaineiden lähteenä. Esimerkiksi rasvan ja hiilihydraattien laatuun kiinnitetään aiempaa enempää huomiota. Lisäksi suosituksessa kehotetaan aikuisia liikkumaan kohtuullisen kuormittavalla tasolla vähintään 150 minuuttia viikossa tai rasittavalla tasolla 75 minuuttia viikossa. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset julkaistiin lokakuun alussa. Niihin perustuvat suomalaiset suositukset julkaistaan tammikuussa Lähde: Vakavaa astmaa sairastavalla lääkitys tehoaa huonommin kuin lievää astmaa sairastavalla, kertoo uusi tutkimus. Tutkimuksessa mukana olleista vakavaa astmaa sairastavista aikuisista 55 prosentilla keuhkoputkien supistuminen oli vakavampaa kuin lievää astmaa sairastavilla siitä huolimatta, että he käyttivät suun kautta otettavaa kortikosteroidia säännöllisesti. Lisäksi heillä oli lääkityksestä huolimatta pahenemisvaiheita ja vakavia oireita. Euroopan unionin rahoittamassa tutkimuksessa oli mukana 300 lasta ja 700 aikuista. Lähde: Ramona Smiers/Dreamstime Tutkimuspotilaiden hyvinvointi paranee Tupakkatuotedirektiivistä äänestettiin EU-parlamentissa Mihai-bogdan Lazar/Dreamstime Lääketieteelliseen tutkimukseen osallistuvan tutkittavan asema vahvistui Maailman Lääkäriliiton uusimassa Helsingin julistuksessa. Tutkimuksen seurauksena mahdollisesti syntynyt haitta tulee jatkossa korvata asiallisesti. Helsingin julistukseen on koottu ihmiseen kohdistuvan lääketieteellisen tutkimustyön periaatteet. Niitä pitää noudattaa kaikessa lääketieteellisessä tutkimuksessa ympäri maailman. Lähde: Lääkäriliitto EU-parlamentissa äänestettiin 8. lokakuuta tupakkatuotedirektiivistä. Äänestyksessä linjattiin myönteisinä asioina savukkeiden mentolin ja muiden makuaineiden kielto sekä näkyvämmät terveysvaroitukset tupakkaaskeihin. Direktiivin yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen estäminen. Tästä näkökulmasta vaille kieltoa tai rajoituksia jäivät ohuet savukkeet ja sähkösavukkeet sekä mahdolliset uudet tupakkatuotteet. Hengitysliitto pitää tätä huolestuttavana. 12 Hengitys >

13 Mainos_hengitys 2013 nro5 vol1 0,5xA4.pdf :46:52 Nyt kampanjoidaan paremman sisäilman puolesta Loppuvuoden ajan saakka tarjoushintaan Marjukka Myllärniemi (vas.) ja Katri Koli. Keuhkofibroosin tutkimukseen tukea Jane ja Aatos Erkon säätiöltä Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt Helsingin yliopiston tutkijoille euron rahoituksen keuhkofibroosin ja mesoteliooman tutkimukseen. Molemmat ovat vaikeita keuhkosairauksia, joihin ei tällä hetkellä ole tehokasta hoitoa. Dosentti Katri Koli ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, dosentti Marjukka Myllärniemi löysivät joitakin vuosia sitten solutason mekanismin, joka myötävaikuttaa keuhkofibroosin kehittymiseen. He havaitsivat saman mekanismin olevan syynä myös siihen, että solunsalpaajat tehoavat niin huonosti asbestin aiheuttamaan keuhkopussinsyöpään, mesotelioomaan. Säätiön rahoituksen tuella he voivat jatkaa tutkimushanketta, jonka puitteissa on jo löytynyt yksi keuhkofibroosia estävä lääke-ehdokas. C M Y CM MY CY CMY K IQAir- sekä CLAIRilmanpuhdistinmallit: Health Pro max. 440 m³/ h - max. 85 m ,00 EUR (1285,00) TAI Health Pro max. 350 m³/ h - max. 65 m 2 925,00 EUR (993,00) * * Niklas Sjöblom/Pictorium Katso myös UUDISTUNEET CLAIR C-1101 ILMANPUHDISTIMET *Kaikki hinnat sis. alv 24 % 399,00 (434,50) * Ahtauttava keuhkosairaus yhdistetty muistiongelmiin Ahtauttava keuhkosairaus on uudessa tutkimuksessa yhdistetty kognitiivisten taitojen heikkenemiseen, erityisesti muistin ja tietojen käsittelyjen osalta. Ahtauttavaa keuhkosairautta sairastavat suoriutuivat huonommin muistitesteissä, parien yhdistämistesteissä sekä reaktioaikaa mittaavassa testissä. Tutkimuksessa oli mukana ahtauttavaa keuhkosairautta sairastavaa sekä ihmistä, joilla tätä sairautta ei ole. Lähde: KATSO JOULULAHJA- TARJOUS Syötä kampanjakoodi: HENGITYS2 Saat lahjahinnan Oskar-ilmankostuttimelle! 4 eri väriä! Hengitys >

14 Köhivä tupakoija ei mene turhaan lääkäriin Teksti: Tuula Hakkarainen Kuva: Aceshot/Fotolia Parikymmentä vuotta tupakoineiden kannattaa suunnata lääkärin vastaanotolle, jos portaiden nousu ahdistaa henkeä tai tupakkayskä vaivaa. Turhia lääkärikäyntejä ei ole. Vaikka keuhkoahtaumatauti sairautena aletaan jo tuntea, ovat haasteet entiset: sairaus etenee usein salakavalasti pitkälle, ennen kuin ihminen ymmärtää hakeutua lääkäriin. Keuhkoahtaumatauti on ikävä sairaus. Sen ensimmäiset merkit tulevat usein vasta sitten, kun keuhkojen toimintakyvystä on saattanut hävitä yli puolet, kertoo työterveyshuollon ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Esko Kurttila Terveystalosta. Suurin osa keuhkoahtaumataudeista aiheutuu tupakoinnista, mutta myös pölyisen ja käryisen ympäristön tiedetään altistavan sille. Riski kasvaa etenkin silloin, jos ympäristöaltistuksen lisäksi keuhkoja rasittaa tupakointi. Sairauden klassiset merkit ovat tupakkayskä eli jatkuva limaisuus ja yskä sekä rasitushengenahdistus. Tyypillistä keuhkoahtaumataudille ovat myös flunssan yhteydessä esiintyvät ahtauttavat keuhkoputkentulehdukset, joissa hengitys rohisee. Siinä vaiheessa pitäisi ihmisellä hälytyskellojen soida ja hänen olisi mietittävä keuhkoahtaumataudin mahdollisuutta, Kurttila huomauttaa. Hän esittää, että kaikkien vuotta tupakoineiden pitäisi hakeutua lääkäriin tutkituttamaan keuhkojensa kunto spirometriatutkimuksella heti ensimmäisten oireiden tultua. Näin sairaus voitaisiin todeta nykyistä aikaisemmin, Kurttila ehdottaa. Seulonnan merkitys korostuu tupakoijilla Pitkäaikainen tupakointi on merkittävä terveysriski ja etenkin keuhkoille se on tuhoisaa. 14 Hengitys >

15 Tupakoitsijoiden seulontatutkimuksia tukee suomalainen tutkimus, jonka mukaan 20 vuotta tupakoineista yhdellä kolmasosalla on keuhkoahtaumatauti. Esko Kurttila korostaa, että parikymmentä vuotta tupakoineiden ja oireilevien ihmisten ei kannata pelätä vievänsä turhaan lääkärin aikaa tutkimuspyynnöllään. Tällaisissa tapauksissa turhia lääkärissäkäyntejä ei ole. Kurttilan mukaan myös lääkärit voisivat terästäytyä tupakoivia potilaita kohdatessaan. Seulonnoista puhutaan kyllä terveydenhuollossa, mutta vastaanotolla on paljon muitakin asioita, joihin pitää kiinnittää huomiota. Spirometria voi unohtua, joten kyllä potilas itsekin voisi olla aktiivinen. Monilta vastaanotoilta löytyy nopean esitutkimuksen mahdollistavia pikaspirometrialaitteita, joilla saa hyvän käsityksen tupakoijan keuhkoista. Alentunut tulos puhalluksessa johtaa jatkotutkimuksiin ja tarkempiin selvityksiin. Tutkimuksia ja kokeita Keuhkoahtaumatautia epäiltäessä kaiken perustana on se, että lääkäri keskustelee potilaan kanssa. On tärkeää kuunnella potilaan tarinaa, hengenahdistuksen syitä ja kysyä oikeita kysymyksiä. Lääkäri pystyy saamaan kiinni potilaan kertomuksesta ja päättelemään oireista, miten edetään, Esko Kurttila kertoo. Hengenahdistusta potevan potilaan kohdalla lääkäri pohtii niin astman kuin keuhkoahtaumataudin mahdollisuutta. Sairauksien erot ovat selvät: Astmassa oireet tulevat kohtauksittain. Siihen yleensä liittyy aamu- ja iltayskä, aamutukkoisuus sekä hajujen ja käryjen laukaisemat oireet. Myös kylmä ilma ja fyysinen rasitus voivat tuoda astmaoireet esille. Keuhkoahtaumataudissa hengenahdistus tulee esille rasituksen yhteydessä. Taudissa esiintyy myös yskää ja limaisuutta. Tautia selvitellessä lääkäri tutkii potilaan ja muun muassa kuuntelee tämän Vaikka tauti olisikin lähes oireeton, spirometria on lahjomaton. Se paljastaa keuhkojen kunnon. keuhkot, kirjoittaa lähetteen laboratoriokokeisiin ja tarkistaa keuhkokuvat. Pelko keuhkosyövästä on olemassa ja se pitää sulkea pois. Potilas tekee myös kahden viikon ajan PEF-puhallusseurantaa, joka on etenkin astman diagnoosin kannalta keskeistä. Astmaatikoilla PEF-puhalluksista piirrettävässä seurantakäyrässä on tyypillisesti vaihtelua, kun taas keuhkoahtaumatautia sairastavilla PEF-mittausten tulos piirtyy suorana viivana. Spirometriatutkimus on kaikkein tärkein keuhkoahtaumataudin vahvistava tutkimus, sillä se antaa tarkan kuvan ihmisen keuhkojen kunnosta ja toimintakyvystä. Ihminen sopeutuu oireisiin Keuhkoahtaumataudin viivästynyttä diagnosointia selittää yksinkertaisesti oireisiin sopeutuminen. Pitkään, vuosikymmeniä, tupakoinut ihminen laittaa hengästymisen, suorituskyvyn alenemisen ja kunnon heikkenemisen ikääntymisen piikkiin. Oireisiin sopeudutaan helposti, Esko Kurttila tietää. Ihminen alkaa vältellä rasitusta vaativia tilanteita huomaamattaan: auto ajetaan lähemmäksi kauppaa, portaiden sijasta valitaan hissi, kuntoilusta luovutaan ja siirrytään sen sijaan television ääreen. Voi olla, että mukana on myös taudin kieltämistä. Ei haluta tunnustaa sitä tosiasiaa, että voidaan sairastua. Nykypäivänä ihmiset tietävät kuitenkin tupakoinnin olevan vaarallista, joten tupakointiin voi liittyä myös syyllisyyttä. Lisähaasteen taudin tunnistamiseen tuo se, että sairaus voi olla lähes oireetonkin. Joillakin voi esiintyä ainoastaan yskää ja hengästymistä porraskävelyssä, Esko Kurttila kuvailee ja kehottaa läheisiä olemaan silloin valppaana ja patistamaan tarvittaessa tutkimuksiin. Vaikka tauti olisikin lähes oireeton, on spirometria lahjomaton. Se paljastaa keuhkojen kunnon. Stop tupakalle Vaikka keuhkoahtaumatauti onnistuttaisiin löytämään seulonnalla, ei se vielä riitä. Tauti etenee, jos tupakointi jatkuu. Tärkeintä taudin etenemisen pysäyttämiseksi on tupakoinnin lopettaminen, Esko Kurttila toteaa. Hän pitää seulontaa hyvänä herättäjänä ja lopettamispäätöksen tekemiseen kannustajana. Kun oireet ja sairaus saavat nimen, on mahdollista aloittaa myös lääkehoito. Lääkkeillä voidaan helpottaa potilaan olotilaa, Kurttila toteaa, mutta hämmästelee sitä, että yllättävän moni jatkaa tupakointia taudin diagnosoinnin jälkeenkin. Monille tupakointi on elämäntapa, josta on vaikea päästä eroon. Nikotiini koukuttaa, ihminen voi olla kiinni siinä fyysisesti ja sosiaalisesti. Lääkäri voi vain motivoida potilasta tupakoinnin lopettamiseen. Myös nikotiinikorvaushoitoa voidaan käyttää lopettamisessa apuna. Keuhkoahtaumatautia sairastava hyötyisi myös omalla paikkakunnallaan järjestettävistä tupakastavierotusryhmistä. Kurttilan mukaan vierotusryhmien käyttäminen on kuitenkin paikkakuntakohtaista. Joillakin paikkakunnilla ollaan aktiivisia, mutta kaikkialla ryhmiin ei välttämättä saada osallistujia. Kurttila tunnustaa tupakasta vierotuksen olevan jatkuvaa kannustamista ja potilaan tsemppaamista, asian puheeksi ottoa. Hän pitää tärkeänä, että tupakanpolton lopettaminen on lääkärin vastaanotolla joka kerta puheena. Ellei siitä puhuta, saattaa syntyä virheellinen kuva siitä, että tupakointia voi jatkaa sairastumisen jälkeen. n Hengitys >

16 Lääketieteen tohtori Tuula Toljamo on toiminut Hengitysliiton hallituksessa vuodesta Haluan saada monia eri näkökulmia potilastyöhönikin ja yrittää välttää elämänasenteen kapeutumista, hän perustelee mukanaoloaan. 16 Hengitys >

17 Moni tupakoija ei tunnista sairauttaan Teksti: Tuula Ketola Kuvat: Markku Ojala ja Sauli Heikkilä Erikoislääkäri Tuula Toljamo tutki väitöstyössään tupakoijien varhaisia hengityssairauksia. Aikaa hänellä riittää potilastyön ja tieteellisen tutkimuksen lisäksi myös Hengitysliitolle. L apin keskussairaalan keuhkosairauksien ylilääkäri Tuula Toljamo väitteli tohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa joulun alla Aiheena naisella oli Varhainen hengitystiesairaus nuorilla ja keskiikäisillä tupakanpolttajilla. Väitöskirja oli osa kansallisesti laajaa Lapin tupakkatutkimusta. Kenttätyö aloitettiin jo vuodenvaihteessa , keuhkosairauksien erikoislääkäri kuvaa urakkansa alkuvaiheita. Tupakkatutkimuksen kohdejoukkoina olivat tupakoivat keski-ikäiset aikuiset ja tupakoivat varusmiehet ja heille tupakoimattomat ikäverrokit. Aikuisia seurattiin noin kuusi vuotta. Tämän lisäksi noin varusmiehelle tehtiin kyselytutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin keuhkoahtaumataudin esiintyvyyttä päivittäin tupakoivien aikuisten keskuudessa, kroonisen keuhkoputkitulehduksen oireiden esiintyvyyttä tupakanpolttajien keskuudessa ja tutkittavien onnistumista tupakoinnin lopettamisessa. Tämän lisäksi pitkälle kehitetyin biokemiallisin menetelmin tutkitaan vieläkin uusien keuhkoahtaumatautiin ja myös keuhkosyöpään liittyviä varhaisen taudin biologisia merkkiaineita. Erityisesti keuhkoahtaumatautiin liittyvä merkkiaineiden etsintä on tuottanut ystäväni, vastikään edesmenneen professori Vuokko Kinnulan tutkijaryhmässä mielenkiintoisia edistysaskelia hyödyntäen samalla Kinnulan pitkäaikaisten kansainvälisten tutkijoiden osaamista, kertoo Toljamo. Sekä kansainvälisten että kansallisten kriteerien perusteella runsaalla 10 prosentilla itseänsä terveenä pitävistä pitkään tupakoineista aikuisista tutkittavista todettiin keuhkoahtaumatauti. Lisäksi 62 prosentilla oli pitkittynyttä yskää ja/tai limaneritystä. Jo kahden vuoden seurannassa joka viides keski-ikäisistä tutkittavista lopetti tupakoinnin, mutta kuinka suuri osa heistä pystyikään vuosien ajan sitkeästi pysymään repsahtamatta tupakoimaan, jää nähtäväksi lopullisten seurantatulosten lähiaikoina valmistuessa, tutkija jatkaa. Kaiken kaikkiaan liki puolet varusmiehistä oli päivittäistupakoijia. Melkein joka toisella heistä esiintyi pitkittynyttä yskää ja limaneritystä. Huomattava osa tupakoivista varusmiehistä oli yrittänyt lopettaa tupakoinnin omin päin ilman kummempaa ammattiapua. Melkein 50 prosenttia heistä oli käyttänyt nikotiinikorvaustuotteita yrityksissään. Tärkein tulos Meille on kertynyt monia erittäin mielenkiintoisia ja opettavia tutkimushavaintoja. Ehkä hämmästyttävintä on ollut niin monien tupakoijien kohdalla huomata, kuinka tupakoinnista luopuminen sinänsä on paljon isompi asia kuin pelkkä tavan lopettaminen. Se on niin mielenkiintoinen ja monisyinen yksilöllinen prosessi, miettii Toljamo. Kuinka vaikeaa pitkään tupakoineen onkaan tunnistaa itsestään, onko hän terve vai sairas. Moni ei yksinkertaisesti huomaa oireitaan! Ja toisaalta eihän monet vakavatkaan taudit aina ilmoittele etukäteen kovin kummoisin oirein. Lääkärin mukaan sama koskee myös astmaatikkoja. Moni heistä väittää, että ei tarvitse kotona PEF-mittauksia, koska tietävät itse, milloin heillä on huono olo. Mutta eihän potilas voi sitä täysin tietää - se on kuin veteen piirretty viiva. Vaivat tulevat hiljalleen - ja potilas saattaa hissukseen huomaamattaan vain tottua niihin. Moni astmaatikko myös lopettaa lääkityksensä siinä vaiheessa, kun alkaa kokea oireettomuutta tuntiessaan itsensä terveeksi lääkityksen aloittamisen jälkeen. Tätä tapahtuu valitettavan paljon, Toljamo harmittelee. Lääkärin rooli Lapissa tupakoidaan paljon enemmän kuin muualla Suomessa. Myös nuuskan käyttö on huomattavan yleistä nuorilla, myös lukiolaisilla. Vanhemmat ja valmentajat kantavat tästä huolta erityisesti eräiden joukkuelajien nuorten harrastajien piirissä. Erikoislääkärin mukaan jokainen tupakoitsija pelkää, että tupakkasairaus sattuu omalle kohdalle. Tuntuu, että tupakoiva ihminen syyllistää herkästi itsensä. Moni kantaa tupakkariippuvuudestaan huonoa omaatuntoa. Hengitys >

18 Tupakoivien ja tupakoimattomien varusmiesten lisäksi tutkittiin keski-ikäisiä aikuisia. Lisäksi tuhannelle varusmiehelle tehtiin kysely. Samoin moni tupakoija ilmaisee pelkonsa mahdollisesta sairastumisesta. Lääkärin olisi hyvä kyetä asenteillaan osoittamaan aitoa välittämistä ja tupakoijan arvostamista itsensä veroisena tasa-arvoisena ihmisenä, eikä mitenkään osoittaa arvostelevansa ihmistä sinänsä, vaikka valinnoista ja riippuvuuksista keskustellaankin. Toljamo jatkaa vielä: Tupakkatyössä ei voi onnistua sanelemalla! Lääkärin olisi hyvä luoda luottamuksen ilmapiiri. Ei listalla eikä tarjolla Parikymppisten varusmiesten tärkeyslistalla eivät tunnetusti ole terveys- eivätkä sairauskysymykset. Elämä on tässä ja nyt. Erityisesti nuorilla miehillä tuntuu olevan melkoisesti voimaa - ja kaiken on tapahduttava heti! Keuhkoahtaumatauti oli väitöskirjaa varten tutkittujen nuorten miesten mielestä vanhojen ihmisten tauti. He luulivat myös, että tauti on aina raskas ja voimakkaasti elämää rajoittava. Se ei ole niin. Keuhkoahtaumatautia sairastavat liikkuvat kaikkialla keskuudessamme. Suurin osa sairastuneista ei elä kodeissaan eristyksessä kytkettyinä happiviiksiin. Nyt tutkijalääkärillä on työryhmänsä kanssa menossa nuorten tupakoinnin lopettamisen seurantatutkimus. Ryhmässä nuorilla parikymppisillä miehillä tuntuu olevan taipumus esiintyä karskeina, mutta kahdenkeskisissä keskusteluissa he haluavat usein avata keskustelua herkistäkin asioista. On aika tavallista, että pojat kantavat kovasti syyllisyyttäkin polttamisestaan. Väitöskirjan mukaan nuoret miehet haluaisivat tupakoinninlopettamispalveluita sosiaalisessa mediassa. Miten Hengitysliiton fi sopii heille? Kovaa tutkimusnäyttöä näistä sosiaalisen median palveluista ei vielä ole, mutta ne voivat olla hyödyllisiä, Toljamo toteaa. Hänestä on hyvä, että nikotiinikorvaustuotteita on ostettavissa joka puolella, mutta huonoa, että ammattiauttajalle pikaista pääsemistä esimerkiksi terveyskeskukseen saattaa olla vaikea saada sellaisen, joka tässä ja nyt miettii tupakointinsa lopettamista. Nuoret kyllä yrittävät lopettaa polttamistaan, mutta he eivät hakeudu kovin helposti ammattilaisten neuvontaan. Olen monesti miettinyt, 18 Hengitys >

19 että kuinka paljon mahtaakaan olla terveyspalvelujen kohdalla siitäkin kiinni, että avun hakija ei osaa puhua terveydenhuollon kieltä! Lapin ääni hallituksessa Ylilääkäri Toljamolle Hengitysliitto tuli tutuksi jo 1990-luvulla. Vuosina toteutettiin Kansallinen astmaohjelma. Noista ajoista alkaen pidin silloin tällöin astman ensitietokursseja. Kävin ja edelleenkin käyn pyydettäessä harvakseltaan keskustelemassa keuhkoasioista erilaisissa tupailloissa. Lääkärin mukaan terveydenhuollon asiat voidaan ja pitää kääntää arkikielelle. Sen hän teki niin hyvin, että ystävät ehdottivat häntä Hengitysliiton hallitukseen. Nyt Toljamo lentää Rovaniemeltä Helsinkiin keskustoimistoon kokouksiin. Olen kiitollinen ja katson täyttäneeni tehtäväni, jos voin hallituksessa tuoda esille ja edistääkin lappilaisten asiaa. Lappi on iso ja moni-ilmeinen osa Suomea, pinta-alaltaan Belgian kokoluokkaa, eikä suinkaan vain Saariselkä, Ranualla syntynyt, Tervolassa kasvanut, Kemissä ja Oulussa koulunsa käynyt erikoislääkäri Tuula Toljamo on liki aina työskennellyt Lapissa, lukuun ottamatta yhtä koukkausta Kokkolaan. monotanssit ja nyppylähiihdot, sanoo Toljamo. Allergiaohjelma kentällä Tuula Toljamo on seurannut Kansallista allergiaohjelmaa ( ), joka on luonteva jatkumo Astmaohjelmalle. Hengitysliitto, Allergia- ja Astmaliitto ja Iholiitto ovat mukana ohjelman väestöviestintähankkeessa. Erinomainen ohjelma, joka on organisoitu hyvin. Terveydenhuollon kouluttajat, professori ja lasten allergologi Erkka Valovirta ja projektivastaava, erikoissairaanhoitaja Erja Tommila lupasivat ohjelman alkaessa vuonna 2008 kouluttaa joka vuosi terveydenhuollon ammattilaisia Lapin keskussairaalassa. Ja näin he ovat myös tehneet, Toljamo kiittelee. n Allergiaa? Kevät on ihanaa aikaa - paitsi jos kärsii siitepölyallergiasta. Monelle allergiselle kevät ja kesä ovat erittäin tukalaa aikaa. Wilfan ilmanpuhdistimilla helpotat oireitasi ja oloasi. Ilmanpuhdistimella saat puhtaampaa sisäilmaa, ja näin muun muassa öistäsi tulee helpompia ja olet aamulla virkeämpi. Lue lisää: Hengitys >

20 Arkkiatri Pelkonen: Potilasta on kuunneltava Teksti: Tiina Salo Kuva: Antti Verkasalo Potilaan itsemääräämisoikeus on hyvin vahva. Potilaan suostumus tarvitaan kaikkiin hoitotoimiin: hoidon aloittamiseen, aloittamatta jättämiseen tai lopettamiseen, sanoo arkkiatri Risto Pelkonen. Istumme keskustelemassa arkkiatri Risto Pelkosen työhuoneessa hänen kotonaan. Ikkunan takana on talven ensimmäinen kuura maassa, mutta sisällä tunnelma on lämmin. Keskustelukumppanini on ollut Suomen korkeimman lääkärille myönnettävän arvonimen haltija vuodesta 1995 lukien. Arkkiatri Pelkonen on monesti puhunut lääkärinä toimimisen moraalista ja etiikasta. Hänen mukaansa lääkärin työn ikiaikaisena perustana ovat moraaliset hyveet; hyvän tavoittelu ja lähimmäisen rakkaus. Parantajan etiikan ydin on Matteuksen evankeliumin auttamisen eetoksessa. Se on pysyvä arvo, joka ei ole muuttunut miksikään aikojen saatossa. Lääkintätaidon tavoitteena on edistää terveyttä ja jouduttaa sairaan paranemista, lievittää kärsimyksiä ja auttaa sairasta ihmistä sekä estää ennenaikainen kuolema mutta sallia kuolema silloin, kun on sen aika, sanoo Pelkonen. Turvallisuus tärkeintä Elämän kunnioittamisen ja elämän säilyttäminen ovat lääkintäetiikan keskeisiä periaatteita. Siinä vaiheessa, kun lääketieteellisiä keinoja ei enää ole potilaan perustaudin parantamiseksi, ruvetaan hoitamaan ensisijaisesti sairaan ihmisen oireita. Kun näyttää siltä, että kuolema on lähellä, parantumiseen tähtäävästä hoidosta luovutaan, mutta potilaan loppuelämästä pyritään saamaan mahdollisimman hyvä. Lääkärillä olisi oltava tuntosarvet, jotta hän vaistoaisi, milloin on oikea hetki ottaa asia puheeksi. Nuorille lääkäreille tilanteet ovat haastavimpia, niissä tarvitaan elämänkokemusta ja käytännön ammattitaitoa. Kuoleman kohtaamista ei opi kirjoista, vaan kokemalla. Siksi olenkin ehdottanut, että kaikkien lääkäreiden pitäisi työskennellä jonkin aikaa saattokodeissa. Pääasia on, että lääkäri kuuntelee ja tulkitsee tilanteen oikein. Jokainen kuolema on kuitenkin erilainen. Moni vanha ihminen pitkäaikaishoidossa hiipuu hiljaa kuoleman syliin ilman erityisiä hoitopäätöksiä. Kuoleminen alkaa, kun voimat loppuvat eikä vanhus enää jaksa elää, huomauttaa Pelkonen. Eliniän pidetessä kuolema tavoittaa suomalaiset yhä vanhempina: kolme neljästä on kuollessaan yli 75-vuotias ja kaksi kolmesta 80-vuotiaita. Valtaosa elää viimeiset hetkensä muualla kuin kotona, erilaisissa hoitolaitoksissa. Ihmisellä pitäisi olla luottamus siihen, että kun kuolema lähestyy, niin hänestä pidetään huolta. Se ei tarkoita elämää pitkittäviä teknisiä hoitoja, vaan sitä, ettei häntä jätetä yksin ja tehdään kaikki voitava, että loppuelämä olisi hyvä ja arvokas. Ilmapiirin pitää olla turvallinen. Tärkeintä on olla läsnä ja kuunnella. Toivon ylläpitäminen on keskeisen tärkeää, Pelkonen muistuttaa. Parantumattomasti sairaan ihmisen oireiden hoito ja kärsimysten lieventäminen sekä kuolevan potilaan arvokas kohtelu ovat inhimillisen lääkintätaidon ydinaluetta. Ne kertovat kaiken olennaisen hoitokulttuurista ja lähimmäisen rakkauden toteutumisesta, sanoo Pelkonen. Potilas määrää omasta hoidostaan Arkkiatri Pelkonen korostaa, että potilas on päättäjä omassa hoidossaan. Potilaan itsemääräämisoikeus on erittäin vahva. Potilaan suostumus tarvitaan kaikkiin hoitotoimiin: niin hoidon aloittamiseen kuin aloittamatta jättämiseen ja hoidon lopettamiseen. Esimerkiksi elvytyksestä pidättäytyminen edellyttää potilaan tai omaisten suostumusta. Itsemääräämisoikeus voi toteutua vain silloin, kun potilas tietää mahdollisuutensa. Kun lääkäri ehdottaa hoitoa, se on kerrottava ymmärrettävällä tavalla niin, että potilas tietää, mistä on kysymys. Itsemääräämisoikeus ei toteudu, jos joutuu tekemään päätöksiä sokkona. Potilaalle tulee myös kertoa, mitä voi seurata jos hän kieltäytyy hoidoista. 20 Hengitys >

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Ohjattu omahoito Terveydenhuollon ammattilaisen antamaa yksilöllistä potilasohjausta: sairauden alkuperästä, oireiden

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr Sanastoa Itsemääräämisoikeus - oikeus määrätä

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Potilaan oikeudet.

Potilaan oikeudet. Potilaan oikeudet Valvira.fi @ValviraViestii Potilaan oikeudet POTILAALLA ON OIKEUS saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä on kunnioitettava. Terveyspalveluita

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Suomen Senioriliike ry, Pirkanmaan osasto Lielahtikeskus, 6.9.2016 OTM, KTM Tuija Palo / Lakitoimisto Modus Oy Sisältö, edunvalvontavaltuutus Itsemääräämisoikeus Miten eroaa tavallisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTAVALTUUTUS * Edunvalvonta on suositeltava keino varautua tulevaisuuteen Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa EU- tai Eta-maissa

Lisätiedot

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Palveluketju paperilla ja käytännössä Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Hengitysliitto Edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS

EDUNALVONTAVALTUUTUS EDUNALVONTAVALTUUTUS Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Tervetuloa! Partnerskap Skåne on moottori, joka tuo yhteen Skoonen hyvät voimat toteuttamaan maahantulijoiden vastaanottoa mahdollisimman sisällyttävällä tavalla.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Aktiivisena eläkkeellä

Aktiivisena eläkkeellä Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot