2005_5adv.fm Page 1 Monday, August 8, :35 AM 5/2005. Sisältö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2005_5adv.fm Page 1 Monday, August 8, 2005 11:35 AM 5/2005. Sisältö"

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat _5adv.fm Page 1 Monday, August 8, :35 AM 5/2005 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 6 Valtioneuvoston asetukset 8 MIETINNÖT YM. 8 ASETETUT TOIMIELIMET 11 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 12 Korkein hallinto-oikeus 14 Korkeimman oikeuden valitusluvat 16

2 2005_5adv.fm Page 2 Monday, August 8, :35 AM Momentti 5/2005 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki arvonlisäverolain muuttamisesta (331/2005) HE 22/2005 vp VaVM 5/2005 Laki tulee voimaan Arvonlisäverolakia muutetaan siten, että vähäisen laskun enimmäismäärä alennetaan eurosta 250 euroon. Vähäisten laskujen osalta voidaan soveltaa kevennettyjä laskun sisältövaatimuksia. Lakia muutetaan lisäksi siten, että EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden yritysten myymien sähköisten palvelujen arvonlisäverotukseen sovellettavaan erityisjärjestelmään tehdään pieni tarkistus. Verovelvollinen ei enää voi oikaista liikaa ilmoittamaansa Suomeen tilitettävää veroa vähentämällä se kalenterivuoden seuraavilta verokausilta Suomeen suoritettavasta verosta, vaan liikaa maksettu määrä palautetaan hakemuksen perusteella. Laki alkolukolla valvotun ajooikeuden kokeilemisesta (360/ 2005) ja laki tieliikennelain väliaikaisesta muuttamisesta (361/ 2005) HE 15/2005 vp LiVM 6/2005 Lait tulivat voimaan ja ne ovat voimassa saakka. Määräaikainen laki alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta säädetään. Alkolukolla tarkoitetaan laitetta, joka kuljettajan hengitysilmasta mitattavan alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistymisen. Rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle henkilölle määrätään ehdollinen ajokielto yhdistettynä ajo-oikeuden valvontaan, jos hänen kuljettamassaan ajoneuvossa on koetusajan alkolukko. Koetusajan pituus on yksi vuosi. Valvotun ajo-oikeuden määrääminen edellyttää rattijuopumuksesta epäillyn pyyntöä ja valvottava vastaa valvotusta ajo-oikeudesta hänelle aiheutuvista kustannuksista. Valvottavan on myös suoritettava päihderiippuvuuden arviointiohjelma ja koetusajan loppuun kestävä jatkoseuranta. Tieliikennelakiin tehdään valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta aiheutuvat muutokset. Laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta (378/2005) ja laki isyyslain muuttamisesta (379/ 2005) HE 56/2004 vp LaVM 1/2005 Lait tulevat voimaan Uusi laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta säädetään. Samalla kumotaan laki eräistä veri- ja muita periytyviä ominaisuuksia koskevista tutkimuksista. Isyyslakiin tehdään tarvittavat seurannaismuutokset. Isyyslain mukaan isyyden vahvistamisessa tai kumoamisessa ratkaisevaa on biologinen isyys. Oikeusgeneettinen isyystutkimus voidaan määrätä tehtäväksi toisin kuin nykyään myös isäksi oletetun miehen olemassa olevasta kudosnäytteestä tai hänen hautaamattomasta ruumiistaan. Jos aiempaa näytettä ei ole saatavilla, tuomioistuin voi antaa määräyksen miehen sukulaisten tutkimisesta. Tällainen tutkimus edellyttää kuitenkin aina tutkittavan suostumusta. Isyystutkimuksen voi lain mukaan teettää myös lastenvalvoja kaikkien osapuolten suostumuksella. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, millaisia ongelmia isyyslain voimaanpanosta annetun lain (701/1975) 7 :n 2 momentista aiheutuu, ja antaa eduskunnan käsiteltäviksi tämän selvityksen perusteella mahdollisesti tarpeellisiksi osoittautuvat lakiehdotukset. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta, laki kemikaalilain muuttamisesta ja laki rikoslain 44 luvun 11 ja 12 :n muuttamisesta ( /2005) HE 279/2004 vp TaVM 5/2005 Lait tulivat voimaan Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta korvaa vuonna 1953 annetun lain räjähdysvaarallisista aineista. Uusi laki sisältää kaikkien vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia koskevat säännökset. Laki sisältää myös räjähteitä sekä niiden valmistusta, maahantuontia, käyttöä, siirtoa, kauppaa, luovuttamista, hallussapitoa, varastointia, säilytystä ja hävittämistä koskevat säännökset. Lailla kemikaalilain muuttamisesta kumotaan kemikaalilaista terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia koskevat säännökset, jotka sisältyvät uuteen lakiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta. Rikoslain 44 luvun 11 ja 12 pykälien sanamuoto korjataan vastaamaan uudessa laissa käytettyjä käsitteitä. Laki opintotukilain muuttamisesta, laki tuloverolain muuttamisesta ja laki verotusmenettelystä annetun lain 16 ja 65 :n muuttamisesta ( /2005) HE 11/2005 vp SiVM 5/2005 Lait tulivat voimaan Asumislisää myönnettäessä huomioon otettavien asumismenojen ja korkeakouluopiskelijoille myönnettävän opintolainan valtiontakauksen määrää korotetaan ja korkeakoulututkinnon määräajassa suorittaneelle myönnetään oikeus verosta tehtävään opintolainavähennykseen. Asumislisää myönnettäessä huomioon otettava asumismenojen enimmäismäärä korotetaan 252 euroon. Korkeakouluopiskelijoiden opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää korotetaan 80 eurolla kuukaudessa. Verotuksessa otetaan käyttöön opintolainavähennys, johon on oikeutettu korkeakoulututkinnon laissa säädetyssä 2

3 Momentti 2005_5adv.fm Page 3 Monday, August 8, :35 AM määräajassa suorittanut verovelvollinen. Vähennys tehdään suoraan verosta enintään tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan 10 vuoden aikana. Kansaneläkelaitos ratkaisee verovelvollisen oikeuden opintolainavähennykseen ja vähennyksen enimmäismäärän. Lisäksi korkeakouluopintoihin oikeuttavaa opintotukiaikaa koskevia säännöksiä tarkistetaan. Asumislisää myönnettäessä huomioon otettavan vuokrarajan korotusta sovelletaan lähtien. Laki tieliikennelain muuttamisesta, laki ajoneuvolain muuttamisesta ja laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta ( /2005) HE 267/2004 vp LiVM 8/2005 Lait tulivat voimaan Tieliikennelakiin lisätään uusi luku, joka koskee tieliikenteen sosiaalilainsäädännön valvontaa ja ajopiirturin käyttöä. Lisäksi lukuun sisällytetään uuden, kuorma- ja linja-autoihin vaadittavan digitaalisen ajopiirturin käyttöönottamiseksi tarvittavat säännökset, kuten laitteissa käytettävien ajopiirturikorttien myöntämis- ja peruuttamisedellytykset. Lisäksi muutetaan ajoneuvolaissa olevia ajopiirturia koskevia säännöksiä siten, että säännökset koskevat jatkossa myös digitaalisia ajopiirtureita. Myös ajoneuvoliikennerekisteristä annettua lakia muutetaan siten, että tieliikenteen valvontalaitteiden korttien käsittelijän oikeutta saada ajopiirturikortteja koskevia tietoja rekisteristä laajennetaan. Lisäksi rekisterissä olevien ajopiirturikortteja koskevien tietojen poistamissäännöksiä muutetaan siten, että tietojen poistaminen sidotaan kortin voimassaoloajan päättymiseen. Laki rikoslain 30 luvun 13 :n muuttamisesta (465/2005) HE 8/2005 vp LaVM 3/2005 Laki tuli voimaan Rikoslakia muutetaan siten, että oikeushenkilö on rangaistusvastuussa lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa. Lailla pannaan Suomessa täytäntöön Euroopan unionin puitepäätös lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta (495/2005) ja laki kuntalain 50 :n muuttamisesta (496/ 2005) HE 20/2005 vp HaVM 9/2005 Lait tulevat voimaan Julkisuuslakiin otetaan nykyistä tarkemmat säännökset asiakirjakopioista perittävien maksujen määräytymisestä kustannusvastaavuusperiaatteen mukaisesti ja kuntalakiin lisätään viittaus näihin säännöksiin. Asetuksenantovaltuuksia täsmennetään siten, että sääntelyn nojalla voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokasta tietohallintoa sekä kehittää tietoturvallisuutta. Julkisuuslain mukaan yleinen salassapitoaika on henkilötietoja lukuun ottamatta 25 vuotta. Aika on osoittautunut liian lyhyeksi silloin, kun kysymys on esimerkiksi sotilaskäytössä olevista yli 25 vuotta käytössä olevista kiinteistöjä koskevista tiedoista. Salassapitoajan määrittelyssä otetaan huomioon rakennusten todellinen käyttöikä. Vaitiolovelvollisuus laajenee myös sellaisiin hallinnon ulkopuolisiin henkilöihin, jotka saavat salassapitosäännösten harkintarajojen puitteissa ja painavan yleisen edun vuoksi tietoja, jotka muutoin ovat salassa pidettäviä. Julkisuuslakiin otetaan lisäksi säännös, joka oikeuttaa kunnan siirtämään asiakirjapyynnön käsittely- ja ratkaisuvallan viranhaltijoille. Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta, laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain 6 ja 15 :n muuttamisesta, laki velkakirjalain 34 :n 4 momentin kumoamisesta ja laki korkotulon lähdeverosta annetun lain 3 :n muuttamisesta ( /2005) HE 38/2005 vp TaVM 9/2005 Lait tulivat voimaan Arvopaperimarkkinalain arvopaperien markkinointia, liikkeeseenlaskua ja tiedonantovelvollisuutta sekä valvontaa koskevia säännöksiä muutetaan. Arvopaperien liikkeeseenlaskua koskevaa tiedonantovelvollisuus koskee yleensä arvopaperien tarjoamista eikä pelkästään uusien arvopaperien liikkeeseenlaskutilanteita. Lisäksi tarjous- ja listalleottoesitteiden välillä ei tehdä enää eroa. Erot erilaisten esitteiden välillä riippuvat siitä, onko kyse esitedirektiivin vaatimusten mukaisesti julkistettavasta esitteestä vai direktiivin soveltamisalaan kuulumattomasta kansalliseen sääntelyyn perustuvasta esitteestä. Suomessa hyväksytyn esitteen käyttäminen on mahdollista muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vastaavasti muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa hyväksytty esite on voimassa Suomessa, jos arvopapereita tarjotaan yleisölle tai haetaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi Suomessa. Laissa säädetään myös kokeneista sijoittajista ja kokeneista sijoittajista pidettävästä rekisteristä. Kokeneille sijoittajille voidaan tarjota arvopapereita ilman velvollisuutta julkistaa esite. Muutoksilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (esitedirektiivi). Rahoitustarkastuksen arvopaperimarkkinalain mukaisia toimivaltuuksia lisätään. Rahoitustarkastuksesta annetun lain säännöksiä muusta rahoitusmarkkinoilla toimivasta tarkistetaan ja Rahoitustarkastuksen tarkastus- ja tietojensaantioikeutta jonkin verran laajennetaan. Rahoitustarkastuksesta annetun lain muutoksella pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta antaman direktiivin 2004/39/ETY viranomaisen tietojensaantia koskeva säännös. Lisäksi muutetaan velkakirjalakia ja lakia korkotulon lähdeverosta. Muutoksella kumotaan Rahoitustarkastuksen velvollisuus pitää luetteloa joukkovelkakirjoista. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus saatuaan kokemuksia myös uudesta voimaantulevasta lainsäädännöstä ryhtyy valmistelemaan arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistusta siinä ilmenneiden tulkintaongelmien poistamiseksi. Laki arvonlisäverolain muuttamisesta (453/2005) HE 35/2005 vp VaVM 11/2005 Laki tuli voimaan Momentti 5/2005

4 2005_5adv.fm Page 4 Monday, August 8, :35 AM Arvonlisäverolakiin sisältyviä yritysjärjestelyjä koskevia säännöksiä muutetaan. Kiinteistön uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittyvää rakentamispalvelua ei enää katsota otetuksi omaan käyttöön silloin, kun kiinteistö siirtyy liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä liiketoiminnan jatkajalle, joka ryhtyy käyttämään kiinteistöä vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen. Tällaisista luovutuksista ei siten ole suoritettava veroa. Liikkeen tai sen osan luovutusta liiketoiminnan jatkajalle ei myöskään enää pidetä arvonlisäverolaissa tarkoitettuna myyntinä. Tämän johdosta sovellettaessa marginaaliverotusmenettelyä liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä luovutettujen käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- tai antiikkiesineiden jälleenmyyntiin luovutuksensaajan veron perustetta eli voittomarginaalia laskettaessa ostohintana käytetään liikkeen luovuttajan eikä luovutuksensaajan ostohintaa. Maantielaki, laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, laki kiinteistörekisterilain 2 :n muuttamisesta ja laki luonnonsuojelulain 36 :n muuttamisesta ( /2005) HE 17/2004 vp LiVM 9/2005 Lait tulevat voimaan Uusi yleisiä teitä koskeva maantielaki korvaa vuodelta 1954 olevat yleisistä teistä annetun lain sekä oikeudesta entiseen tiealueeseen annetun lain. Maankäyttö- ja rakennuslakiin, kiinteistörekisterilakiin ja luonnonsuojelulakiin tehdään vähäisiä muutoksia. Yleisiä teitä koskeva lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan nykyisiä olosuhteita. Yleiset tiet tulevat olemaan maanteitä, joista valtio vastaa aina tienpitäjänä, ja joiden käyttö on edelleen maksutonta. Tienpitoviranomaisena toimii Tiehallinto. Maantiet jaetaan liikenteellisen merkityksensä perusteella valtateihin, kantateihin, seututeihin ja yhdysteihin. Osa maanteistä määrätään valtakunnallisesti merkittäviksi runkoteiksi. Maantiet osana liikennejärjestelmää tarjoavat liikkumis- ja kuljetustarpeiden vaatimia toimivia, turvallisia ja kestävää kehitystä edistäviä kulkuyhteyksiä koko maassa. Maantieverkon ulottuvuuteen ei tehdä muutoksia. Laki työsopimuslain muuttamisesta, laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta, laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta, laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja laki sairausvakuutuslain 11 luvun 6 :n muuttamisesta ( /2005) HE 48/2005 vp TyVM 6/2005 Lait tulivat voimaan Uusi muutosturvan toimintamalli parantaa tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotun työntekijän asemaa. Toimintamallin tavoitteena on yhteistoiminnan tehostuminen sekä työpaikoilla että työvoimaviranomaisten kanssa sekä taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen. Muutosturvaan kuuluu irtisanotun palkallinen vapaa uuden työn etsimistä varten, työnantajan tehostunut tiedottaminen, henkilöstön kanssa tehtävä toimintasuunnitelma ja työvoimatoimistojen kanssa laadittavat työllistymisohjelmat. Malliin kuuluu myös korotettu työttömyysturva henkilön osallistuessa työllistymisohjelmassa sovittuihin toimenpiteisiin. Laki omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa ja siihen liittyvät muutoslait ( /2005) HE 56/2005 vp LaVM 7/2005 Lait tulivat voimaan Lailla omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa pannaan Suomessa täytäntöön Euroopan unionin jäsenvaltioiden hyväksymä puitepäätös omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa. Laki sisältää sekä aineelliset että menettelylliset säännökset toisen jäsenvaltion tekemän jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanosta Suomessa sekä Suomessa tehdyn jäädyttämispäätöksen lähettämisestä täytäntöön pantavaksi toiseen jäsenvaltioon. Pakkokeinolakiin, kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annettuun lakiin sekä Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa annettuun lakiin tehdään puitepäätöksen täytäntöönpanoon liittyvät muutokset. Laki poliisilain muuttamisesta, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 2 ja 5 a :n muuttamisesta, laki tieliikennelain 48 :n muuttamisesta, laki tuloverolain muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta, laki keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta sekä laki tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 :n muuttamisesta ( /2005) HE 266/2004 vp LA 58/2005 vp HaVM 10/2005 Lait tulivat voimaan Lakimuutosten päätavoitteena on tehostaa järjestäytyneen rikollisuuden estämistä, paljastamista ja selvittämistä. Poliisin toimivaltuuksien tarkistuksilla pyritään vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Erityisesti pyritään parantamaan poliisin valmiuksia ennalta estää terrorismia. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että eduskunnalle antamista varten valmistellaan poliisilain säännösten pohjalta huolellisesti poliisilain kokonaisuudistus siten, että sääntelyesitys muodostuu mahdollisimman selkeäksi ja johdonmukaiseksi sisältäen kunkin yksittäisen pykälän täsmälliset ja muutoinkin asianmukaiset perustelut. Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta, rajavartiolaki, laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa ja niihin liittyvät muutoslait ( /2005) HE 6/2005 vp HaVM 12/2005 4

5 Momentti 2005_5adv.fm Page 5 Monday, August 8, :35 AM Lait tulevat voimaan Rajavartiolaitosta koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Uudistus ei merkitse muutosta rajavartiolaitoksen nykyisiin perustehtäviin. Uudistuksella ei muuteta turvallisuusviranomaisten välistä vakiintunutta tehtäväjakoa, mutta sillä tehostetaan turvallisuusvoimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Laeilla luodaan osaltaan edellytykset vastata turvallisuusympäristössä jo tapahtuneisiin ja ennakoitavissa oleviin muutoksiin. Rajavartiolaitoksen keskeisenä tehtävänä on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Laeilla varmistetaan, että rajavartiolaitoksella on asianmukaiset edellytykset huolehtia tehtävästä osana Euroopan unionin yhdentyvää rajaturvallisuusjärjestelmää. Rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviä ei muuteta. Rajavyöhykettä koskevat säännökset uudistetaan nykyisen perusoikeuskäsityksen mukaisiksi. Laki Euroopan talousalueelta saadusta osingosta suoritetun veron palauttamisesta eräissä tapauksissa (563/2005) HE 57/2005 vp VaVM 18/2005 Laki tuli voimaan Lailla saatetaan Euroopan talousalueelta saatuun osinkoon kohdistuva osingonsaajan verotus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten mukaiseksi. Osingonsaajan verotusta oikaistaan palauttamalla saadusta osinkotulosta liikaa suoritettu Suomen vero. Lakia ei sovelleta ansiotulona verotettavaan Euroopan talousalueelta saatuun osinkoon. Laki yliopistolain muuttamisesta (556/2005) HE 12/2005 vp SiVM 4/2005 että opiskelijoiden on täysipäiväisesti opiskellen mahdollisuus suorittaa tutkinnot niiden tavoitteellisissa suorittamisajoissa. Yliopisto myöntää opiskelijalle lisäaikaa tutkinnon loppuun saattamiseen, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun suorittamisesta. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan loppuun säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa tai jolle ei ole lisäaikaa myönnetty, menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden menettänyt voi hakea yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Lisäksi tarkennetaan yliopistojen tiedekuntien ja muiden yksiköiden hallintoelimien ulkopuolisten jäsenien valintaa koskevaa säännöstä. Laki tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta, laki tuloverolain 48 :n muuttamisesta sekä laki perintö- ja lahjaverolain 55 :n muuttamisesta ( /2005) HE 17/2005 vp MmVM 3/2005 Lait tulivat voimaan Lailla pannaan täytäntöön Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan uudistus Suomessa. Uudistuksen päälinjoista on säädetty vuonna 2003 annetussa EY:n neuvoston asetuksessa sekä kahdessa vuonna 2004 annetussa komission asetuksessa. Uudistuksen päälinja on muuttaa tukijärjestelmää siten, että valtaosa yhteisön maksamasta maataloustuesta ei määräydy tuotantomäärien mukaisesti. Laissa säädetään asioista, jotka uudistuksessa on jätetty jäsenvaltioiden ratkaistaviksi ja jotka kuuluvat Suomessa lain tasolla säädettäviksi. Näitä ovat muun muassa ns. tukimallin valinta, järjestelmän käyttöönottovuosi ja osittain se, mitkä tuet ovat edelleen tuotantoon sidottuja. Lisäksi monien yksityiskohtien osalta annetaan valtioneuvostolle valtuus tarkempien säännösten antamiseen. lainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Lainsäädännön rakennetta selkeytetään siten, että Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ja kuntoutusrahasta säädetään yhdessä laissa. Uuteen lakiin yhdistetään Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain ja kuntoutusrahalain säännökset. Lain rakenteen uudistamisen lisäksi uudistetaan yksittäisten säännösten sanamuotoja, sekä täsmennetään säädöstasoa ja valtuutussäännöksiä. Samalla vakiintunut tulkintakäytäntö kirjataan lakiin. Laki vakuutusedustuksesta ja siihen liittyvät muutoslait ( / 2005) HE 220/2004 vp TaVM 12/2005 Lait tulevat voimaan Lailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi vakuutusedustuksesta. Laki vakuutusedustuksesta koskee vakuutusmeklareita ja vakuutuksenantajien asiamiehiä. Näiden toiminta edellyttää rekisteröintiä. Rekisteröinti edellyttää muun muassa riittävää ammattitaitoa ja luotettavuutta sekä vakuutusmeklareilta lisäksi riippumattomuutta vakuutuksenantajista ja vastuuvakuutusta. Laissa säädetään myös meklareiden ja asiamiesten tehtävien hoitamisesta ja tiedonantovelvollisuudesta sekä mahdollisuudesta harjoittaa toimintaa muissa Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa. Meklareita ja asiamiehiä valvoo Vakuutusvalvontavirasto. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta (547/2005) HE 281/2004 vp YmVM 8/2005 Laki tuli voimaan Laki tulee voimaan Yliopistolakiin otetaan säännökset alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteellisista suorittamisajoista sekä korkeakoulututkintoon johtavia opintoja suorittavan opiskelijan opiskeluoikeudesta. Yliopistojen tutkintojen suorittamisaikoja lyhennetään joustavasti siten, että tutkintojen tavoitteellisten suorittamisaikojen lisäksi säädetään yliopistojen velvollisuudesta järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005) HE 3/2005 vp StVM 8/2005 Laki tulee voimaan Kansaneläkelaitoksen järjestämää kuntoutusta sekä kuntoutusrahaa koskeva Kadun kunnossapidon laatutason tavoitteissa korostetaan olosuhteiden, liikenneturvallisuuden, esteettömyyden, terveellisyyden sekä jalankulun ja pyöräilyn huomioon ottamista moottoriajoneuvoliikenteen tarpeiden ohella. Hiekoitushiekan poisto ajoradalta sekä jalankulku- ja pyöräteiden kunnossapito on kunnan vastuulla. Kunnalle tulee velvollisuus ottaa hoitaakseen tontinomistajille kuuluvat jalkakäytävien kunnossapitotehtävät ko- 5 Momentti 5/2005

6 2005_5adv.fm Page 6 Monday, August 8, :35 AM konaan tai osittain pientalovaltaisilla alueilla, jos alueella ei saavuteta lain mukaista kunnossapidon tasoa tai jos kunnossapitotehtävät jakautuvat alueen tontinomistajien kesken erityisen epätasapuolisesti. Kunta saa periä tehtävistä aiheutuneet kustannukset tontinomistajilta. Kadulla ja yleisillä alueilla tehtävistä töistä säädetään ilmoitusvelvollisuus kunnalle ennen töiden aloittamista. Kunta voi antaa määräyksiä työn suorittamisesta ja periä maksun sekä ilmoitusten tarkastamisesta että alueen tilapäisestä käyttämisestä työmaana. Kunta voi antaa lakia täsmentäviä kunnossa- ja puhtaanapitomääräyksiä. Lisäksi lakiin tehdään muutoksia, jotka koskevat muun muassa hallinnollisia menettelyjä, valvontaa ja muutoksenhakua sekä rangaistussäännöksiä. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 63/2005 vp) veronkantolaiksi sekä laeiksi valmisteverotuslain 36 :n ja ajoneuvoverolain muuttamisesta. Uusi veronkantolaki sisältää veron kantoa ja perintää koskevat säännökset. Perustuslain edellyttämällä tavalla lakiin sisällytetään säännökset, jotka nykyisin ovat veronkantoasetuksessa ja ministeriön päätöksissä. Samalla valtuutussäännöksiä tarkennetaan ja lakiin tehdään muun lainsäädännön muuttamisesta aiheutuvat muutokset. Lain rakennetta eheytetään ja sanamuotoja yhdenmukaistetaan. Valmisteverotuslakia muutetaan siten, rahalaitokselle määrättävä viivästyskorko määräytyy veronkantolaissa olevan säännöksen mukaisesti siinä tapauksessa, että rahalaitos ei ole siirtänyt vastaanottamiansa verovaroja määräajassa tullilaitoksen tilille. Ajoneuvoverolakia muutetaan siten, että ajoneuvoveron maksuunpantava vähimmäismäärä lasketaan 17 eurosta 10 euroon. Lisäksi ajoneuvoverolakiin tehdään eräitä teknisiä muutoksia. Esitys (HE 65/2005 vp) laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta. Kiinteistönmuodostamislakia muutetaan uusjakoa koskevilta osin siten, että jakoperusteesta poikkeamista koskevia säännöksiä väljennetään ja hankeuusjakojen suorittamiselle säädetään perinteisten uusjakojen suorittamisen edellytyksistä poikkeavat edellytykset. Rasitteiden ja kulkuyhteyttä koskevien oikeuksien järjestelymahdollisuuksia laajennetaan. Kiinteistötoimituksessa tehtyjä päätöksiä koskevia muutoksenhakusäännöksiä täydennetään ja toimituksen osittainen rekisteröinti ja täytäntöönpano lainvoiman saaneelta osin on mahdollista muutoksenhausta huolimatta. Eräistä naapuruussuhteista annettuun lakiin lisätään kiinteistötoimitusten ulkopuolella tapahtuvaa kiinteistöjen rajojen aukaisemista koskevat säännökset. Esitys (HE 68/2005 vp) sairausvakuutuksen rahoitusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että sairausvakuutuksen rahoitus jaetaan kahteen osaan, sairaanhoitovakuutuksen ja työtulovakuutuksen rahoitukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoidon korvaukset EU-maihin. Muutoin vakuutetut ja valtio osallistuvat sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseen yhtä suurella osuudella. Työtulovakuutuksen rahoittamiseen osallistuvat työnantajat, palkansaajat ja yrittäjät sekä valtio. Valtio rahoittaa vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä kuntoutusrahat. Työnantajat rahoittavat lain voimaantullessa muista työtuloetuuksista 73 % ja palkansaajat sekä yrittäjät yhdessä 27 %. Palkansaajilta ja yrittäjiltä peritään uutta sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 75/2005 vp) eräiksi kiinteistöjen omistajatietojen ajantasaisuutta parantaviksi säännöksiksi. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettuun lakiin, väestötietolakiin sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin tehdään vähäisiä muutoksia. Tarkoituksena on parantaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietojen ajantasaisuutta hyödyntämällä jo olemassa olevia rekistereitä ja viranomaistoimia. Kuolinpesän yhteyshenkilöitä koskevia tietoja siirretään verohallinnolta väestötietojärjestelmään ja edelleen kiinteistötietojärjestelmän käyttöön. Säännöksiä, jotka koskevat eri viranomaisrekistereistä kirjaamisjärjestelmän käyttöön luovutettavia tietoja, täydennetään. Kaupanvahvistajien ilmoituksiin perustuvaa tiedonkulkua tehostetaan ottamalla käyttöön sähköiset ilmoituslomakkeet ja yksinkertaistamalla viranomaisten välistä tiedonkulkua. Esitys (HE 76/2005 vp) sakon muuntorangaistusta koskevien säännösten muuttamiseksi. Rikoslakia sekä rangaistusten täytäntöönpanosta ja sakon täytäntöönpanosta annettuja lakeja muutetaan. Päiväsakoin määrättyjen sakkojen muuntosuhdetta muutetaan siten, että kolmea maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus. Uhkasakoissa yhden päivän vankeus vastaa jokaista täyden 30 euron määrää. Muuntorangaistuksen enimmäispituus alennetaan 60 päiväksi. Muuntorangaistusta ei saa määrätä ilman erityistä syytä, jos maksamatta olevia päiväsakkoja on vähemmän kuin 12. Usean samaan aikaan täytäntöönpanossa olevan sakon muuntorangaistuksen enimmäispituus alennetaan 90 päiväksi. Syyttäjän on aiheen ilmetessä tai tuomioistuimen pyynnöstä hankittava ulosottomieheltä selvitys maksuvelvollisten taloudellisesta asemasta. Tuomioistuin voi myös lykätä asian maksuvelvollisen taloudellisen aseman tai muuntorangaistuksen kohtuuttomuuteen mahdollisesti johtavien seikkojen selvittämiseksi. Esitys (HE 81/2005 vp) laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta ja viestintämarkkinalain 70 :n väliaikaisesta muuttamisesta. Niin sanottua kytkykauppaa koskevaa säännöstä muutetaan. Kytkykauppakielto koskee edelleen sellaisia matkapuhelimia ja liittymiä, joita voidaan käyttää vain GSM-matkaviestinverkossa, mutta ei enää uudempaa teknologiaa hyödyntävien matkapuhelinten kauppaa. Lakiin otetaan säännös, jonka mukaan kuluttajaa ei saa sitoa kahta vuotta pidempään määräaikaiseen liittymäsopimukseen sekä eräitä muita kuluttajan suojaamiseksi tarpeellisia säännöksiä. Säännös on voimassa kolme vuotta. Samassa yhteydessä viestintämarkkinalakiin tehdään eräitä muita lain soveltamiskäytännössä tarpeelliseksi havaittuja muutoksia. 6

7 Momentti 2005_5adv.fm Page 7 Monday, August 8, :35 AM Esitys (HE 85/2005 vp) laiksi hallinto-oikeuslain muuttamisesta. Alueellisten hallinto-oikeuksien päätösvaltaisuussäännöksiä muutetaan. Hallinto-oikeus on edelleen pääsääntöisesti päätösvaltainen kolmijäsenisenä, mutta laissa erikseen säädetyissä asioissa se on päätösvaltainen myös suppeammassa kokoonpanossa. Muutoksen avulla ratkaisutoiminnan hallinto-oikeuksissa on arvioitu tehostuvan enimmillään 6,5 henkilötyövuotta. Samalla asianosaisten mahdollisuudet saada asiansa käsitellyksi nopeammin paranevat oikeusturvan siitä kuitenkaan vaarantumatta. Laki on tarkoitettu voimaan syksyllä Esitys (HE 87/2005 vp) laiksi oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 2 :n muuttamisesta. Valitusasian käsittelyä hovioikeudessa koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä muutetaan. Hovioikeuden seulontamenettelyä muutetaan niin, että esittelystä ratkaistavien valitusasioiden tavoin myös hovioikeuden pääkäsittelystä ratkaistavat asiat kuuluvat seulontamenettelyn piiriin. Hovioikeus ei kuitenkaan voi seuloa valitusta pois enemmästä käsittelystä, jos käräjäoikeudessa tuomitun rangaistuksen ankaruus tai asian erityinen merkitys asianosaiselle edellyttää sen käsittelyn jatkamista. Oikeusavusta valtiolle aiheutuvissa kustannuksissa ja syyttäjälaitokselle hovioikeuden pääkäsittelyihin osallistumisesta aiheutuvissa kustannuksissa säästyy yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. Esitys (HE 90/2005 vp) laiksi poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Lakia poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta sovelletaan poliisin tiloihin sijoitettujen tutkintavankien, poliisin säilytettävinä olevien pidätettyjen ja kiinni otettujen sekä muiden poliisin säilytettävinä laillisella perusteella olevien vapautensa menettäneiden kohteluun. Laissa säädetään vapautensa menettäneiden kohtelussa noudatettavista yleisistä periaatteista, vapautensa menettäneen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä niistä toimenpiteistä, joihin poliisin henkilökunnalla on oikeus ryhtyä henkilön vapauden rajoittamiseksi sinä aikana, jona vapautensa menettänyt on poliisin säilytettävänä. Laissa säädetyin edellytyksin pidätettyjen ja kiinni otettujen valvonta voidaan toteuttaa teknisten laitteiden avulla etävalvontana poliisin etävalvontakeskuksesta. Laissa säädetään myös poliisin palveluksessa olevien vartijoiden asemasta, tehtävistä ja toimivaltuuksista. Lain soveltamisesta rajavartiolaitoksen, tullilaitoksen ja puolustusvoimien säilyttämien pidätettyjen ja kiinni otettujen kohteluun säädetään näitä viranomaisia koskevissa erityislaeissa. Esitys (HE 91/2005 vp) eräiden verotusmenettelyyn liittyvien säännösten muuttamisesta. Nykyiset veroehdotus- ja veroilmoitusmenettelyt yhdistetään. Verovelvollisille lähetetään verohallinnon saamien verotustietojen perusteella esitäytetty veroilmoitus, jonka verovelvollinen tarkistaa. Veroilmoitukseen ei pääsääntöisesti enää liitetä tositteita, vaan verovelvollisen on säilytettävä ne. Verohallituksen oikeutta määrätä veroilmoituksen muodosta, sisällöstä ja ilmoittamisvelvollisuudesta laajennetaan. Verotuksen toimittamista ja verotuspäätöksessä olevan virheen korjaamista koskevia säännöksiä muutetaan paremmin verotuksen massamenettelyluonteeseen soveltuviksi. Verotus toimitetaan verovelvollisen ilmoituksen, sivulliselta tiedonantovelvolliselta saatujen tietojen ja asiassa saadun muun selvityksen perusteella. Tiedot ja selvitykset tutkitaan tavalla, joka asian laatu, laajuus, verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu ja verovalvonnan tarpeet huomioon ottaen on perusteltua. Verotus voi olla valikoivaa siten, että eri vuosina voidaan valita eri asiaryhmiä erityisen tarkkaan tutkittaviksi. Verovirasto voi lähtökohtaisesti korjata kaikenlaiset verotuspäätöksessä olevat virheet myös verovelvollisen vahingoksi yhden vuoden ajan verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Viranomaisoikaisu ei ole kuitenkaan mahdollinen, jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä. Myös eräiltä muilta osin verovelvollisen vahingoksi tehtävien oikaisujen edellytyksiä tarkistetaan. Mahdollisuuksia oikaista verotusta verovelvollisen hyväksi niissä tapauksissa, joissa oikeuskäytäntö on muuttunut hänen edukseen, laajennetaan. Veronsaajan muutoksenhakuaikaa pidennetään jonkin verran. Veronkorotusta lievennetään eräiltä osin. Jäännösveron koron ja palautuskoron laskennan alkuajankohtaa varhennetaan. Jäännösveron koron määrää muutostilanteissa alennetaan niissä tapauksissa, joissa verovelvollinen ei ole laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuuttaan. Verovelvollisen mahdollisuuksia maksaa veroja ennakon täydennysmaksuna laajennetaan. Verontilityslain mukaisien oikaisutilitysten lukumäärää vähennetään. Lakeja sovelletaan osaksi vuoden 2005, osaksi vuoden 2006 ja 2007 alusta. Esitys (HE 93/2005 vp) laiksi rikosasioiden sovittelusta. Laissa rikosasioiden sovittelusta säädetään sovittelutoiminnan hallinnollisesta organisoinnista, valtion korvauksesta toiminnan kustannuksiin sekä menettelystä sovittelua toteutettaessa. Rikosasioiden sovittelu määritellään maksuttomaksi palveluksi, jossa rikoksen osapuolille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Sovittelutoiminnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Lääninhallitukset vastaavat palvelujen järjestämisestä siten, että niitä on saatavissa kaikkialla maassa. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti toimeksiantosopimuksen perusteella. Palvelut on tarkoitus järjestää maaliskuun alusta Esitys (HE 94/2005 vp) laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta sisältää säännökset työsuojeluviranomaisten valvontamenettelystä ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Vuonna 1973 työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettu laki uudistetaan vastaamaan muuttuneita tarpeita ja oikeusturvan vaatimuksia. Yleiseltä sisällöltään laki vastaa voimassa olevaa lakia ja sen nojalla annettua asetusta työsuojelun valvonnasta. Voimassa olevan asetuksen keskeinen sisältö säädetään laissa. Lailla pyritään parantamaan viranomaistoiminnan ennakoitavuutta ja valvonnan tehokkuutta keskittämällä pakkokeinojen käyttöä keskeisiin kysymyksiin. Lähtökohtana 7 Momentti 5/2005

8 2005_5adv.fm Page 8 Monday, August 8, :35 AM on viranomaisten ohjaava ja neuvova toiminta. Yhteistoiminnan osalta lisätään osapuolten sopimismahdollisuuksia. Samalla tehdään lähinnä säädösteknisiä muutoksia 12 lakiin. Esitys (HE 97/2005 vp) laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että lääkekorvausjärjestelmää ja valmisteen korvattavuuden hyväksymistä koskevia menettelysäännöksiä uudistetaan. Lääkekorvausluokkia on edelleen kolme ja uutena ryhmänä luokitellaan lääkkeet, jotka eivät kuulu korvausjärjestelmään. Ostokertakohtaisesta omavastuusta luovutaan ja korvaus lasketaan prosenttiosuutena lääkkeen kustannuksesta. Peruskorvaus on 42 prosenttia, alempi erityiskorvaus 72 prosenttia ja ylempi erityiskorvaus 100 prosenttia. Vakuutettu maksaa ylemmän erityiskorvausluokan ja vuotuisen omavastuuosuuden ylittymisen jälkeen lisäkorvattavien valmisteiden kustannuksista 3 euroa jokaisesta yhdellä kertaa ostetusta valmisteesta. Vuotuinen omavastuuosuus on 610 euroa. Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmässä kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet luokitellaan lääkkeiksi, joten vastaavat muutokset tehdään kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden korvattavuuteen. Lääkkeen kuuluminen korvausjärjestelmään edellyttää jatkossa sekä lääkkeen korvattavuuden että kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamista lääkkeiden hintalautakunnassa. Lääkkeiden hintalautakunta voi hyväksyä peruskorvattavuuden myös rajoitettuna. Lääkevalmisteen kohtuullinen tukkuhinta käsitellään uudelleen erityiskorvaushakemuksen yhteydessä. Lääkevalmisteen korvattavuuden ja tukkuhinnan yhdistetyssä käsittelyssä käsittelyaika on 180 päivää. Tukkuhinnan vahvistamisen lisäksi myös kliinisen ravintovalmisteen korvattavuutta koskeva asia käsitellään lääkkeiden hintalautakunnassa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään edelleen niistä vaikeista sairauksista, joiden hoidossa käytettäviä kliinisiä ravintovalmisteita voidaan korvata. Myös kohtuullisen tukkuhinnan lakkauttamista koskevia säännöksiä täsmennetään ja lääkekorvausmenojen kasvun hillitsemiseksi lääkevalmisteille vahvistettuja kohtuullisia tukkuhintoja alennetaan viisi prosenttia vuoden 2006 alusta lukien. Kolmivuotinen kokeilu lääkkeiden annosjakelun korvaamisesta toteutetaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta (431/2005) Asetus tuli voimaan ja se on voimassa saakka. Asetuksella säädetään alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilussa hyväksyttävälle alkolukolle asetettavista teknisistä vaatimuksista sekä alkolukon toiminnasta, asennuksesta ja käyttötietojen purkamisesta. Valtioneuvoston asetus televisiomaksuista (482/2005) Asetus tulee voimaan Televisiomaksua korotetaan lukien siten, että maksu on kolmelta kuukaudelta 51,10 euroa, kuudelta kuukaudelta 101,00 euroa ja kahdeltatoista kuukaudelta 200,70 euroa. Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista annetun asetuksen muuttamisesta Asetus tulee voimaan Rikesakko otetaan käyttöön seuraamuksena vesiliikennelain, vesiliikenneasetuksen tai veneliikenneasetuksen rikkomisista. Lisäksi rikesakon suurus voi olla myös 60 euroa. Asetuksen muutos liittyy rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevaa lainsäädännön uudistukseen. Uudistuksen myötä rikesakko voidaan määrätä seuraamukseksi vesiliikennelain tai sen nojalla annettujen sellaisten säännösten tai määräysten vähäisestä rikkomisesta, jotka koskevat vesillä liikkujaa koskevia yleisiä velvollisuuksia, vesikulkuneuvon rakennetta, varusteita ja kuntoa, vesiliikenteeseen liittyvien asiakirjojen esittämisvelvollisuutta tai vesiliikennettä koskevia alueellisia kieltoja tai rajoituksia. Valtioneuvoston asetus päiväsakon rahamäärästä annetun asetuksen 1 ja 7 pykälän muuttamisesta Asetus tulee voimaan Sakotettavan keskimääräiseen kuukausituloon luetaan tuloverolain (1535/1992) 33 a 33 c pykälän nojalla verovapaa osinkotulo ja 33 d pykälässä tarkoitettu muu verovapaa tulo. Samalla maininta vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksun vähentämisestä sakotetun tuloista poistetaan, koska kyseistä maksua ei enää ole lainsäädännössä. Lisäksi vesiliikennelaissa (463/1996) tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetyn suurimman sallitun nopeuden ylityksestä tuomittavan sakon vähin kokonaisrahamäärä vesikulkuneuvon kuljettajalle on 60 euroa. MIETINNÖT YM. Lainmukaisten palvelussuhteen ehtojen noudattamista ja tasavertaista kilpailuasemaa selvittäneen työryhmän (ULTEVA 2) muistio Työryhmä ehdottaa lakimuutoksia ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden suomalaisten vähimmäistyöehtojen toteutumiseksi ja niiden valvontamahdollisuuksien tehostamisesta. Lähetetyt vuokratyöntekijät asetettaisiin vähimmäispalkan osalta tasavertaisiksi Suomessa toimivien yritysten vuokratyöntekijöiden kanssa. Lähettäville yrityksille tulisi uusia työnantajavelvollisuuksia, joiden tarkoituksena on parantaa työehtojen valvontaa Suomessa. Vähimmäistyöehtojen noudattamisen turvaamiseksi ehdotetaan myös helpompaa ja nopeampaa tiedonsaantia lähetetyn työntekijän työsuhteen ehdoista jo työn kestäessä. Lisäksi luottamusmiesten tiedonsaantia parannettaisiin. Muistio on osoitteessa julkaisut. Avopuolison suojaa avoliiton purkautumiseen liittyvässä omaisuuden jaossa tarpeen parantaa Oikeusministeriössä on valmistunut muistio, jossa arvioidaan avoliiton purkautumiseen liittyviä varallisuusoikeu- 8

9 Momentti 2005_5adv.fm Page 9 Monday, August 8, :35 AM dellisia ongelmia sekä mahdollisuuksia ratkaista niitä lainsäädännön keinoin. Muistiossa ehdotetaan ongelmien ratkaisemiseksi lainsäädäntöä, jolla pyrittäisiin turvaamaan avopuolisoiden vähimmäissuoja omaisuuden jaossa. Tällä hetkellä ei ole erityislainsäädäntöä, joka nimenomaisesti sääntelisi avopuolisoiden keskinäisiä varallisuussuhteita. Käytännössä niihin sovelletaan samoja säännöksiä ja periaatteita, joita sovelletaan myös toisilleen vieraiden henkilöiden välisiin varallisuussuhteisiin. Lausuntokierrokselle lähteneessä muistiossa korostetaan, että mahdollisesta uudesta sääntelystä huolimatta avioliittoon ja rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvät oikeusvaikutukset takaavat osapuolille edelleen olennaisesti vahvemman oikeudellisen turvan kuin avoliitto ja siihen rinnastettava parisuhde. Taloudellinen yhteisyys huomioon omaisuuden jaossa Avioliittolain omaisuuden ositusta avioerossa koskevat normit ottavat huomioon sen, että osapuolten välillä on avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen aikana vallinnut taloudellinen yhteisyys. Yhteisen talouden hyväksi annetut panokset koituvat osituksessa molempien hyväksi. Avoliiton päättyessä lähtökohtana on, että kummallakin on oikeus pitää se omaisuus, jonka hän omistaa. Omistuksen perusteella tapahtuva jako ei kuitenkaan aina johda oikeudenmukaiseen tulokseen, sillä silloin ei voida ottaa riittävästi huomioon sitä, että avopuolisoiden välillä on avoliiton aikana vallinnut taloudellinen yhteisyys. Erityisesti irtaimen omaisuuden osalta erotilanteessa voi myös olla käytännössä mahdotonta selvittää, kumpi osapuoli omaisuuden on alun perin hankkinut. Muistion mukaan avopuolisoiden osalta tulisi avioliittolakia vastaavasti säätää ns. yhteisomistusolettaman sisältävä säännös. Tällöin irtain omaisuus, josta ei voida selvittää, kummalle osapuolelle se kuuluu, olisi katsottava yhteiseksi omaisuudeksi. Säännöksen avulla tavanomainen koti-irtaimisto voitaisiin usein katsoa yhteiseksi omaisuudeksi. Lisäksi tulisi säätää avopuolison oikeudesta hyvitykseen yhteistalouden hyväksi antamistaan panoksista, jos omaisuuden jako omistussuhteiden perusteella johtaisi siihen, että avopuoliso saisi perusteetonta etua toisen kustannuksella. Asunnon tarpeessa olevalle suoja sekä avio- että avoliiton purkautuessa Avopuolisoiden yhteisesti omistaman asunnon jakamiseen sovelletaan nykyisin yhteisomistuslain säännöksiä. Jos osapuolet eivät eron jälkeen pääse sopimukseen siitä, että toinen osapuoli lunastaa toisen omistaman osuuden asunnosta, ainoaksi keinoksi saada omaisuus jaettua jää yhteisomistussuhteen purkaminen myymällä asunto. Asunnon tarvetta ei näin ollen voida ottaa jaossa huomioon. Suomessa ei ole edes aviopuolisoiden osalta voimassa säännöksiä, joiden mukaan aviopuolisoiden omaisuuden osituksessa voitaisiin ottaa huomioon se, kumpi puolisoista tarvitsee enemmän yhteisenä kotina käytettyä asuntoa. Muistion mukaan tulisi ensisijaisesti selvityttää tarvetta säätää asunnon tarpeen huomioon ottamisesta avioliiton purkautuessa suoritettavassa osituksessa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että enemmän tarpeessa olevalla puolisolla olisi laissa säädetyin edellytyksin oikeus osituksessa saada yhteisenä kotina käytetty asunto sisällytetyksi hänelle osituksessa tulevaan omaisuuteen. Tässä yhteydessä voitaisiin harkita vastaavanlaisen tai rajoitetumman suojan ulottamista koskemaan myös avopuolisoita. Pesänjakajan määrääminen mahdolliseksi myös avoliiton omaisuuden jakoon Avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen purkamiseen liittyvää omaisuuden ositusta varten tuomioistuin voi määrätä pesänjakajan. Avoliiton purkautuessa pesänjakajan määrääminen ei sitä vastoin ole mahdollista. Jollei jaosta päästä sopimukseen, omistusoikeutta koskevat riidat ja muut omaisuuden jakoon liittyvät kysymykset on ratkaistava oikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa. Muistion mukaan pesänjakajan määrääminen olisi tehtävä mahdolliseksi myös toimittamaan avopuolisoiden omaisuuden erottelu ja ratkaisemaan mahdolliset hyvitysvaatimukset. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2004 kaikkiaan noin 1,4 miljoonaa perhettä. Näistä avopareja oli noin eli 20,4 prosenttia. Noin avoliittoperheessä eli avopuolisoiden ohella yksi tai useampi lapsi. Avoliittoperheet ovat yleistyneet nopeasti 1970-luvulta alkaen. Kotikunnan vaihtamista selvittäneen työryhmän raportti Työryhmän tehtävänä oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä hoitoa ja huoltoa saavan muutto-oikeutta rajoittavan kotikuntalain säännöksen eli niin sanotun rajoitussäännöksen suhdetta perustuslain liikkumisvapaussäännökseen. Työryhmä päätyi mietinnössään siihen, ettei nykyinen kotikuntalain kotikunnan vaihto-oikeutta rajoittava säännös eli niin sanottu rajoitussäännös ole perustuslain 9 :n liikkumisvapaussäännöksen mukainen. Työryhmä katsoi, että muuttooikeuden toteuttaminen edellyttää kotikuntalain muutosta, kuntien välistä kustannusten jakoratkaisua sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutoksia. Työryhmän ehdotukset koskevat sellaisten henkilöiden kotikunnan vaihtamisoikeutta, jotka ovat jo hoidossa ja huollossa tai jotka muuttavat itse järjestämäänsä hoitoon ja huoltoon yksityiseen sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikköön. Tämä edellyttää jatkovalmistelua sosiaali- ja terveysministeriöltä. Kuntalaskutus perustuisi siihen, että uusi kotikunta päättäisi palvelujen järjestämisestä. Vanha kotikunta korvaisi uudelle kotikunnalle kuntalaskun, joka muodostuisi henkilön tarvitsemien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannuksista vähennettynä henkilön maksamilla asiakasmaksuilla ja valtionosuusvähennyksellä, joka perustuisi uuden kotikunnan saamaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen. Työryhmä katsoo, että kotikunnan vaihtamiseen liittyvät ehdotukset muodostavat kokonaisuuden eikä ehdotuksia tulisi toteuttaa erillisinä. Työryhmän selvityksen mukaan nykyinen rajoitussäännös koskee sosiaalija terveyspalvelujen käyttäjistä laitoshoitoa, asumispalveluja sekä perhehoitoa saavia henkilöitä. Raportti osoitteesta Oikeusministeriön ulosotto-organisaation hallinnollista kehittämistä selvittäneen työryhmän mietintö Työryhmä ehdottaa ulosoton keskushallintoviranomaisen perustamista. Virastolle siirrettäisiin nykyisin oikeusministeriön ulosottoyksikössä ja lääninhallitusten oikeushallinto-osastoissa hoidettavat ulosoton toiminnan ohjausja kehittämistehtävät. Ehdotus merkitsisi ulosottohallinnon keskittämistä yhdelle valtakunnalliselle, oikeusministe- 9 Momentti 5/2005

10 2005_5adv.fm Page 10 Monday, August 8, :35 AM riön hallinnonalalla olevalle viranomaiselle. Työryhmän mukaan ministeriöiden ohjaus on osin päällekkäistä ja epätarkoituksenmukaisesti järjestettyä. Nyt mietintönsä jättäneen työryhmän työ on jatkoa helmikuussa päättyneelle ulosoton organisaatiotyöryhmän työlle. Vaihtoehtoja vertailleen jatkotyöryhmän mielestä keskushallintovirasto on hallinnollisesti ja organisatorisesti toimivin ratkaisu tilanteessa, jossa perusorganisaatio ja henkilöstö olisivat jo valmiina. Lisäksi keskusvirasto olisi myös kustannuksiltaan halvin vaihtoehto sekä nopeammin toteutettavissa kuin valtakunnallinen ulosottoviranomainen. Työryhmän mietintö on oikeusministeriön verkkosivulla osoitteessa Ulosoton organisaatiotyöryhmän helmikuussa valmistunut loppuraportti on verkkosivulla Oikeudenkäyntien julkisuuden lisäämistä tutkineen työryhmän mietintö Työryhmän esityksen tavoitteena on lisätä oikeudenkäyntien avoimuutta ja julkisuutta sekä parantaa lainkäytön läpinäkyvyyttä. Oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotus koskee käräjäoikeuksia, hovioikeuksia, korkeinta oikeutta sekä eräitä muita tuomioistuimia. Ehdotuksella parannettaisiin yleisten tuomioistuinten mahdollisuuksia ottaa aikaisempaa monipuolisemmin ja joustavammin huomioon sekä oikeudenkäynnin julkisuus, yksityiselämän suoja että muut oikeudenkäynnin julkisuuden toteuttamiseen vaikuttavat seikat. Eräitä pakkokeinoasioita lukuunottamatta laissa ei enää määrättäisi, milloin käsittely on pidettävä suljettuna. Tuomioistuimen ratkaisu olisi julkinen, jollei sitä ole tarpeen salata esimerkiksi asianosaisten yksityiselämän suojaamiseksi. Uutta olisi, että ratkaisu ei koskaan olisi suoraan lain nojalla salassa pidettävä, vaan salassapidosta olisi aina erikseen tehtävä päätös ja siitä tehtävä julkinen seloste. Yksityiselämän piiriin kuuluvien tietojen salassapitoaika muuttuisi niin, että yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia tietoja sisältävien oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapitoaikaa pidennettäisiin enintään 60 vuoteen. Myös oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus lisääntyisi. Mietintö on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa Oikeusministeriön oikeudenkäyntien julkisuuden sääntöjen selkeyttämistä eri tuomioistuimissa tutkineen työryhmän mietintö Työryhmä ehdottaa, että oikeudenkäynnin julkisuutta hallintotuomioistuimissa koskevat keskeiset periaatteet koottaisiin omaan lakiinsa. Näin selkeytettäisiin nykytilaa, jossa hallintolainkäytön julkisuutta koskevia säännöksiä on sekä julkisuuslaissa, eri tuomioistuimia koskevissa erityislaeissa että lähinnä yleisiin tuomioistuimiin soveltuvassa laissa. Uutta lakia sovellettaisiin ehdotuksen mukaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, hallinto-oikeuksissa, vakuutusoikeudessa ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa sekä asiasta riippuen markkinaoikeudessa ja työtuomioistuimessa. Työryhmä kannattaa oikeudenkäyntien julkisuuden lisäämistä. Työryhmä toteaa, että lähtökohtana hallintolainkäytön julkisuutta koskevassa sääntelyssä on julkisuusperiaate. Julkisuutta voidaan rajoittaa vain lailla ja vain välttämättömistä syistä. Asiakirjoja koskeva julkisuus on kuitenkin toteutettava siten, ettei asianosaisten yksityisyyden suoja ja oikeusturva vaarannu. Samanaikaisesti on oikeusministeriössä valmistunut toinen ehdotus, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa. Työryhmän mietintö on oikeusministeriön verkkosivulla osoitteessa htm. Ulosottolain uudistuksen viimeinen vaihe lausunnolle Oikeusministeriössä on valmistunut ulosottolain kokonaisuudistuksen järjestyksessään neljättä ja samalla viimeistä vaihetta koskeva ehdotus. Uutta olisi, että ulosotossa enimmäisajan ollut velka lakkaisi ja että ulosottomiehen tulisi tehdä ilmoitus alaikäisestä ulosottovelallisesta. Ehdotuksen mukaan säädettäisiin kokonaan uusi ulosottoa koskeva laki. Sillä kumottaisiin nykyinen ulosottolaki, joka on alun perin vuodelta Uusi laki olisi nimeltään ulosottokaari. Ehdotus on lausuntokierroksella syksyyn saakka. Oikeusministeriön tarkoituksena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle ensi vuoden aikana. Uusi ulosottokaari voisi näin tulla voimaan vuoden 2008 alussa. Ehdotuksen mukaan ulosottoperustetta, yleisiä menettelysäännöksiä, ulosmittausta, myyntiä ja tilitystä koskevat, jo uudistetut tai eduskunnan käsiteltävänä olevat säännökset siirrettäisiin sellaisenaan uuteen lakiin. Säännöksiin tehtäisiin välttämättömät tekniset tarkistukset. Muihin lukuihin tehtäisiin vähäisiä asiallisia tarkistuksia. Nykyinen veroulosottolaki korvattaisiin veron ja maksun täytäntöönpanosta annetulla lailla. Ulosotto-organisaatiota koskeviin säännöksiin tehtäisiin vastikään mietintönsä jättäneen ulosoton organisaatiotyöryhmän ehdottamat muutokset, jotka koskivat ulosoton keskushallintoviraston perustamista. Väliportaan hallinnosta luovuttaisiin ja ulosoton piirikokoa suurennettaisiin tuntuvasti, heikentämättä kuitenkaan palvelujen alueellista saatavuutta. Velka lakkaisi, kun ulosoton määräaika on kulunut Velkaa voidaan periä velallisena olevalta luonnolliselta henkilöltä ulosottotoimin 15 vuoden ajan. Jos kuitenkin velkojana on yksityinen ihminen tai rikoksen johdosta vahinkoa kärsinyt asiassa, jossa on tuomittu vankeutta, määräaika on 20 vuotta. Määräaika lasketaan lopullisesta tuomiosta. Määräajan päättyminen estää saman velan ulosottoperinnän, mutta velka ei kuitenkaan vanhennu eikä muutenkaan lakkaa. Ehdotuksen mukaan velan vanhentumisesta annettuun lakiin otettaisiin säännös siitä, että saatava lakkaa, kun ulosoton määräaika ja sen jatkamista koskevan kanteen kahden vuoden määräaika on kulunut. Saatavan lakkaaminen tarkoittaisi käytännössä samaa kuin velan vanhentuminen, ja velallinen saisi normaalin taloudellisen toimintavapauden. Ulosottomies antaisi velallisen pyynnöstä hänelle todistuksen siitä, että ulosottoperuste ja siinä tarkoitetut saatavat ovat lakanneet. Näin velallinen saisi varmuuden oikeusasemastaan. Nykyinen epämääräinen tilanne on ehdotuksen mukaan omiaan passivoimaan velallista vielä senkin jälkeen, kun ulosotto on päättynyt. Tästä aiheutuu myös yhteiskunnalle kustannuksia muun muassa toimeentulotuen ja työttömyyden aiheuttamina kuluina ja verotulojen menetyksenä. Ehdotuksen tavoitteena on, että velallisen asema ulosoton määräajan päätyttyä olisi selkeä ja tukisi velallisen palaamista aktiiviseksi jäseneksi yhteiskunnassa. Näin myös yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset alenisivat. Suurin kertakaikkinen merkitys uudistuksella olisi 1990-luvun alun velkojen osalta, joiden ulosotto päättyy aikai- 10

11 Momentti 2005_5adv.fm Page 11 Monday, August 8, :35 AM sintaan Nämä velat lakkaisivat siten aikaisintaan Ulosoton määräajan jatkamisesta nykyistä tarkemmat säännökset Lain mukaan ulosoton 15 tai 20 vuoden määräaikaa voidaan poikkeuksellisesti käräjäoikeuden päätöksellä jatkaa kymmenellä vuodella, jos velallinen on alkuperäisen määräajan kuluessa siirtänyt tuntuvasti varojaan ulkomaille tai muutoin olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia. Uudistuksessa säännöstä tarkennettaisiin. Perusedellytyksenä ulosoton jatkamiselle säilyisi se, että velallinen on olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia. Laissa mainittaisiin nimenomaisesti eräitä toimintatapoja, kuten omaisuuden kätkeminen ja lahjoittaminen, tarkoituksellinen lisävelkaantuminen sekä maksukyvyttömyysmenettelyssä varallisuustietojen salaaminen tai vääristely. Kuitenkin myös muunlainen sopimaton toiminta saattaisi johtaa määräajan jatkamiseen. Alaikäisestä ulosottovelallisesta ilmoitus holhousviranomaiselle Ehdotuksen mukaan ulosottomies tekisi holhousviranomaiselle eli maistraatille ilmoituksen alle 18-vuotiaista velallisista, joilta peritään muuta yksityisoikeudellista velkaa kuin korvaussaatavaa. Ennen ilmoituksen tekemistä ulosottomies ottaisi kuitenkin yhteyttä alaikäisen huoltajiin, jolloin he voisivat hoitaa asian ilman enempiä toimenpiteitä. Ilmoitus holhousviranomaisille tehtäisiin myös silloin, kun alaikäisellä on veroja maksamatta. Lisäksi alaikäistä velallista koskevien tietojen antamista ulosoton tietojärjestelmästä ja rekisteröintiä luottotietojärjestelmään rajoitettaisiin. Uudistuksen tarkoituksena on puuttua alaikäisen velkaannuttamiseen ja saada huoltajat huomaamaan toimet, jotka ovat ristiriidassa huoltajan tehtävien kanssa. Ehdotuksen mukaan on eettisesti arveluttavaa, että hyvinkin pieniä lapsia on ulosottovelallisena ja maksuhäiriöistä rekisteröitynä. Uudistuksen tavoitteena on myös saada erilaiset julkiset velkojat huomaamaan se, että lapsen nimelle kirjoitettu lasku saattaa päätyä ulosottoon ja aiheuttaa lapselle maksuhäiriömerkinnän. Tästä syystä velkojalta pyydettäisiin selvitys alle 15-vuotiaan maksuvelvollisuudesta muun muassa erilaisten terveyden- ja sosiaalihuollon maksujen osalta. Maksuhäiriömerkintöjä jopa alle 10-vuotiailla Oikeusministeriössä tehdyn selvityksen mukaan 11 kuukauden seurantajaksona (ajalla ) ulosotossa oli yhteensä noin alaikäistä velallista ja asioita heillä oli yhteensä Alaikäisistä suurin osa oli vuotiaita. Kuitenkin noin 800 velallista oli alle 15-vuotiaita, ja näistä noin 300 oli alle 10-vuotiaita. Alaikäisiltä perittiin ulosotossa yhteensä 2,3 miljoonan euron saatavia. Alle 15-vuotiaiden ulosotossa perittävistä veloista kappalemääräisesti suurin osa oli erilaisia veroja ja muita julkisoikeudellisia asioita, mutta myös yksityisoikeudellisia saatavia perittiin. Julkisoikeudellisista asioista noin 40 prosenttia oli erilaisia terveyden- ja sosiaalihuollon hoitomaksuja. Perittävinä oli myös runsaasti liikennevakuutusmaksuja. Lisäksi perinnässä oli muun muassa perintäkuluja ja pysäköintivirhemaksuja. Yksityisoikeudellisia velkomusasioita oli alle 15-vuotiailla noin 60 ja niiden pääoma noin euroa. Selvityksen mukaan vuotiailla olivat edellä mainittujen lisäksi merkittävinä asiaryhminä liikennevakuutusmaksut, joukkoliikenteen tarkastusmaksut sekä sakot. Myös rikosperusteisia korvaussaatavia oli runsaasti ulosottoperinnässä. Alaikäisten ulosottovelallisten veloista määrältään suurimpia olivat korvaus- ja velkomussaatavat, joiden perittävänä ollut pääoma oli yhteensä noin miljoona euroa. Niiden keskiarvo oli euroa. Etenkin velkomusasioiden pääomat vaihtelivat huomattavasti. Yksittäisissä tapauksissa hyvinkin nuorilta lapsilta saatettiin periä kymmenien tuhansien eurojen saatavia. Perittävien verosaatavien pääoma oli keskimäärin 535 euroa, sakkojen 122 euroa ja muiden julkisoikeudellisten saatavien 75 euroa. Suomen Asiakastieto Oy:stä saadun tiedon mukaan toukokuussa 2005 otettuna esimerkkipäivänä luottotietorekisterissä oli alle 18-vuotiaita koskevia maksuhäiriömerkintöjä 618 kappaletta. Lisäksi 18-vuotiaita henkilöitä, joita koskeva maksuhäiriömerkintä on todennäköisesti tehty henkilön ollessa alaikäinen, oli noin 700. Alle 10-vuotiaita koskevia rekisterimerkintöjä oli noin 60. Otannassa nuorin henkilö, jota koskeva maksuhäiriömerkintä on rekisteröity, oli kaksivuotias. Lähes kaikki maksuhäiriömerkinnät ovat peräisin ulosoton varattomuusesteilmoituksista. Ulosottovelallisia oli vuoden 2004 lopussa kaikkiaan , joka on noin kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Velallisten määrä oli enimmillään vuoden 1994 lopussa, jolloin velallisia oli noin Ehdotus löytyy oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteesta htm ASETETUT TOIMIELIMET Työryhmä pohtimaan rikoksesta tuomittujen tuen suunnitelmallisuutta Rikoksesta tuomittujen sosiaalista asemaa pyritään vahvistamaan. Sosiaali- ja terveysministeriö ja oikeusministeriö ovat asettaneet työryhmän valmistelemaan vapautuvien vankien ja muiden rikoksesta tuomittujen tukityön kehittämistä. Tarkoituksena on, että rangaistusajan suunnitelmaa täydennetään hyvissä ajoin ennen vapautumista vapauttamissuunnitelmalla. Siihen voidaan vielä liittää tarvittaessa Kriminaalihuoltolaitoksen valvontasuunnitelma. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä vangin kotikunnan sosiaali-, terveys-, asuntosekä työvoimaviranomaisten kanssa. Velkajärjestelyn lieventämistä ryhdytään valmistelemaan Oikeusministeriössä laaditaan ehdotus yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevien säännösten lieventämisestä niin, että velallinen saisi pitää nykyistä suuremman osan velkajärjestelyn aikana hankkimistaan lisätuloista. Tarkoituksena on, että hallituksen esitys voitaisiin antaa viimeistään alkuvuodesta Hanke on jatkotoimi maksukyvyttömyysjärjestelmien kehittämistarpeista laaditulle selvitykselle. Oikeusministeriön asettama työryhmä selvitti mahdollisuuksia lieventää yrittäjän henkilökohtaista velkavastuuta yritystoiminnan epäonnistuttua. Työryhmän asettaminen liittyi hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan. Työryhmä ehdotti mietinnössään, että yksityishenkilön velkajärjestelyä 11 Momentti 5/2005

12 2005_5adv.fm Page 12 Monday, August 8, :35 AM voitaisiin kehittää lieventämällä velallisen velvollisuutta maksaa velkojaan ansaitsemillaan lisätuloilla. Lisätuloista jäisi velallisen käyttöön puolet nykyisen yhden kolmasosan sijasta. Tällä lisättäisiin velkajärjestelyn kannustavuutta erityisesti yrittäjien kannalta. Työryhmä arvioi myös järjestelmää, jossa velkavastuusta voisi vapautua vain sillä, että velallisen omaisuus realisoitaisiin ja käytettäisiin velkojen maksuun. Tällaista järjestelmää ei työryhmän mielestä pidä luoda Suomeen. Jos velallinen ei olisi lainkaan velvollinen maksamaan velkojaan myöhemmin hankkimillaan tuloilla, vaikeutuisi erityisesti aloittavien yritysten luotonsaanti. Lisäksi järjestelmä heikentäisi yhteiskunta- ja maksumoraalia. Mietinnöstä saadun lausuntopalautteen mukaan lähes kaikki lausunnonantajat olivat työryhmän kanssa samaa mieltä siitä, ettei Suomeen tule luoda järjestelmää, jossa velallinen voisi vapautua veloistaan lähes automaattisesti. Työryhmän esittämään velkajärjestelyn lieventämiseen lausunnonantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti. Maksukyvyttömyysjärjestelmien kehittämistarpeiden arvioiminen (Oikeusministeriön työryhmämietintö 2004:20) on verkkosivulla htm Lausuntotiivistelmä (Oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2005:19) on verkkosivulla htm Työryhmä jatkamaan vesilainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua Oikeusministeriö on asettanut työryhmän jatkamaan vesilainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua. Oikeusministeriön asettama toimikunta esitti päivätyssä mietinnössään (KM 2004:2) vesilainsäädännön uudistamista kokonaisuudessaan. Mietintö sisälsi hallituksen esityksen muotoon laaditun ehdotuksen vesilain uudistamiseksi. Vesilain uudistaminen edellyttää laajasti muun ympäristölainsäädännön tarkistamista. Tämä vaatii perusteellista valmistelua laajapohjaisessa työryhmässä. Työryhmän tehtävänä on valmistella vesilain kokonaisuudistuksen johdosta tehtävät tarkistukset muuhun lainsäädäntöön, laatia luonnos vesiasetukseksi sekä tarkastella toimikuntatyöskentelyn aikana vähäiselle huomiolle jääneitä asioita. Työryhmän tulee muun muassa selvittää luonnontilaisten purojen suojelemisen edellytyksiä, voimassaolevien vesitalouslupien tarkistamismahdollisuuksia ja kalataloudellisten kompensaatiotoimien järjestelmää. Työryhmän puheenjohtajana on ylijohtaja Timo Kotkasaari maa- ja metsätalousministeriöstä. Työryhmän tulee saada ehdotus valmiiksi mennessä. Oikeusministeriö selvittää vankien sähköisiä valvontakeinoja Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään sähköisten valvontakeinojen käyttöä valvotun koevapauden ja vankilan ulkopuolella suoritettavien rangaistusten valvonnassa. Jo viidessätoista Suomen vankilassa on poistumisluvan saaneiden vankien olinpaikkaa valvottu koeluonteisesti matkapuhelimien verkkopaikannuksella ja puheluin. Nyt halutaan arvioida myös muiden tekniikoiden soveltuvuutta. Samalla pohditaan sähköisen valvonnan laajentamista uusiin käyttökohteisiin, kuten valvotun koevapauden, nuorisoarestin ja lähestymiskieltojen sekä vankilan ulkopuolella suoritettavien lyhyiden vankeusrangaistusten valvontaan. Elektronisen valvonnan hyödyntäminen on ajankohtaista ensi vuonna käyttöön otettavan valvotun koevapauden takia. Työryhmän olisi nyt laadittava ehdotus, miten koevapauden sähköinen valvonta voitaisiin järjestää teknisesti. Lisäksi tavoitteena on ottaa käyttöön nuorisoaresti, jossa nuoren liikkumista seurattaisiin sähköisillä valvontavälineillä ja kotiarestissa myös kotiin asennettavalla valvontalaitteella. Oikeusministeriön työryhmän on laadittava ehdotus valvotusta koevapaudesta mennessä. Sen jälkeen työryhmän kokoonpano laajenee. Laajennetun työryhmän on selvitettävä mennessä sähköisen valvonnan muut käyttötavat ja tekniikat sekä pohdittava mahdollisuuksia päihdevalvonnan tehostamiseksi. Tekniikoiden lisäksi työryhmän on tarkasteltava valvontatekniikoihin liittyviä ihmis- ja perusoikeusongelmia. KORKEIN OIKEUS KKO:2005:58 Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Käräjäoikeus oli katsonut myyjän rikkoneen liiketoiminnan kauppaan sisältynyttä kilpailukieltoehtoa ja velvoittanut myyjän suorittamaan ostajalle ehdon tehosteeksi sovitun sopimussakon. Kysymys siitä, oliko sopimussakon tuomitsemiseen perusteita, oli tulkinnanvarainen. Koska siten ei ollut selvää, että käräjäoikeuden ratkaisu ei ollut virheellinen, hovioikeus ei saanut seuloa myyjän valitusta. OK 26 luku 2 1 mom 2 kohta KKO:2005:59 Oikeudenkäyntikulut Lapsen huolto ja tapaamisoikeus - Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano A oli käräjäoikeudessa vaatinut, että B:lle asetetaan uhkasakko B:n huollossa olevan lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi. A:n peruutettua hakemuksensa asia jätettiin sillensä. Korkeimman oikeuden päätöksessä lausutuin perustein A velvoitettiin korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut. (Ään.) OK 21 luku 7 2 mom KKO:2005:60 Lapsen elatus Perusteettoman edun palautus Kertasuorituksena maksettu elatusapu, joka oli osoittautunut perusteettomaksi, voitiin määrätä palautettavaksi myös siltä osin kuin suoritus koski kanteen vireilletuloa edeltävää aikaa. Ks. KKO:1995:195, KKO:1996:29 KKO:2005:61 Työsopimus - Vuosiloma - Lomakorvaus Työsuhde oli alkanut ja päättynyt Työntekijällä oli oikeus saada alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta lomakorvausta, joka perustui kahden ja puolen arkipäivän vuosilomaoikeuteen kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. VuosilomaL 3 1 mom (272/1973) KKO:2005:62 Huumausainerikos - Törkeä huumausainerikos Tekijät olivat pitäneet hallussaan kappaletta huumausaineeksi luettavia lääketabletteja. Kysymys siitä, oliko rikoksen kohteena rikoslain 50 luvun 2 :n 1 kohdassa tarkoitettu suuri määrä huumausainetta ja oliko rikosta siten pidettävä törkeänä, arvioitiin tablettien sisältämän huumausaineen määrän ja 12

13 Momentti 2005_5adv.fm Page 13 Monday, August 8, :35 AM niistä saatavien käyttöannosmäärien perusteella. RL 50 luku 1 RL 50 luku 2 1 kohta KKO:2005:63 Rikoksen yritys - Tapon yritys A oli lyömällä B:tä kahdesti veitsellä vatsaan tahallaan yrittänyt tappaa B:n. Lyöntien jälkeen B oli pyytänyt A:ta kutsumaan sairasauton. A ei ollut noudattanut ensimmäistä pyyntöä, mutta oli kutsunut sairasauton B:n pyydettyä sitä toisen kerran. A:n katsottiin omasta tahdostaan ehkäisseen rikoksen vaikutuksen. Syyte tapon yrityksestä hylättiin ja A tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä. RL 4 luku 2 1 mom (39/1889) KKO:2005:64 Ottolapsi Ylimääräinen muutoksenhaku - Hakemusasiassa tehdyn päätöksen purkaminen Mies oli ottanut avopuolisonsa alaikäisen tyttären ottolapsekseen. Tästä kuitenkin seurasi ottolapsisuhdetta koskevien lainsäännösten vuoksi, että lapsen äidin huoltajuus lakkasi. Lapseksiottaminen oli perustunut lain sisältöä koskevaan erehdykseen. Kun lapseksiottaminen ei ollut lapsen edun mukainen, sen vahvistamista koskeva päätös purettiin. L lapseksiottamisesta 1 L lapseksiottamisesta 2 1 mom L lapseksiottamisesta 6 2 mom L lapseksiottamisesta 12 OK 31 luku 7 1 mom 4 kohta KKO:2005:65 Asunto-osakeyhtiö - Yhtiökokouksen päätöksen moite Asunto-osakeyhtiön kaikki osakkeenomistajat olivat yhtiökokouksessa yksimielisesti päättäneet kohdistaa yhtiön ottamat lainat osakkeenomistajien kesken huoneistojen A ja C hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajien vastattaviksi. Vaikkei päätös ollut ollut voimassa olleen yhtiöjärjestyksen mukainen, Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että yhtiökokouksen päätös sitoi sanottujen osakkeiden myöhempiä omistajia. Tämän vuoksi heidän yhtiökokouksessa tekemänsä päätös, jolla lainat päätettiin kohdistaa huoneistojen A ja B hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajien vastattaviksi, julistettiin huoneiston B osakkeenomistajien kanteesta pätemättömäksi. (Ään.) KKO:2005:66 Vahingonkorvaus - Julkisyhteisön korvausvastuu - Korvattava vahinko Poliisin laiminlyötyä suorittaa esitutkinnan kohtuullisessa ajassa A joutui olemaan huumaantuneena ajamista koskevan epäilyn perusteella poliisimiehen määräämässä väliaikaisessa ajokiellossa lähes neljä vuotta. Valtio velvoitettiin korvaamaan A:lle ajo-oikeuden menetyksestä aiheutunut taloudelliseksi vahingoksi katsottu haitta. VahL 5 luku 1 KKO:2005:67 Ylimääräinen muutoksenhaku - Tuomion purkaminen rikosasiassa Syyteoikeus - Syyteoikeuden vanhentuminen Kysymys rikoslain 8 luvun vanhentumista koskevien säännösten merkityksestä purettaessa rikosasiassa vapauttava tuomio vastaajan vahingoksi. KKO:2005:68 Velallisen rikos - Velallisen epärehellisyys A oli nostanut omistamastaan osakeyhtiöstä itselleen rahavaroja. Nostot oli kirjattu yhtiön kirjanpitoon A:lle annetuksi osakaslainaksi. A vetosi siihen, että kyse oli palkan maksamisesta ja kulujen korvaamisesta. Kysymys siitä, oliko varojen luovuttamiselle yhtiöstä ollut rikoslain 39 luvun 1 :n 2 kohdassa (769/1990) tarkoitettu hyväksyttävä syy. RL 39 luku 1 2 kohta (769/1990) KKO:2005:69 Velkomus Todistelu Todistustaakka Oikeudenkäyntimenettely - Prekluusio Kysymys todistelusta ja todistustaakasta yritysten väliseen liikesuhteeseen perustuvaa saatavaa koskevassa asiassa. Kysymys myös prekluusiosta. (Ään.) KKO:2005:70 Oikeudenkäyntimenettely - Asianosaisen kuuleminen Järjestysrangaistus Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 :n 1 momentissa tarkoitettua järjestysrangaistusta ei saanut tuomita kuulematta tuomittavaa asianosaista. OK 14 luku 7 1 mom KKO:2005:71 Menettämisseuraamus - Hyödyn menettäminen A:n omistama asunto, jota hän vuokrasi asunnoksi, oli ollut eräässä vaiheessa vuokrattuna prostituoiduille. A oli tuomittu rangaistukseen parituksesta. Menetettäväksi tuomittavaa rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä määrättäessä vuokratulosta vähennettiin Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla asunnon hoitokulut, mutta ei asuntoon kohdistuneesta lainasta aiheutuneita korkoja ja kuluja. (Ään.) KKO:2005:72 Oikeudenkäyntimenettely - Kanteen hylkääminen haastetta antamatta - Selvästi perusteeton vaatimus Oikeusjärjestyksen vastaisuus A, joka oli saanut elantonsa harjoittamalla prostituutiota, oli vangittuna ollessaan ollut estynyt harjoittamasta tätä toimintaa. A vaati syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain nojalla valtiolta korvausta tämän ansion menetyksestä. Kannevaatimus ei Korkeimman oikeuden tuomiossa lausutuilla perusteilla voinut saada oikeussuojaa. Vaatimus oli siten selvästi perusteeton ja kanne oli saatu hylätä heti haastetta antamatta. (Ään.) OK 5 luku 6 2 mom KKO:2005:73 Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen - Kohtuullistamisperusteet - Rangaistuslajin valinta - Oikeudenkäynnin kesto Euroopan ihmissoikeussopimus Kysymys oikeudenkäynnin keston vaikutuksesta rangaistuksen määräämiseen. (Ään.) RL 6 luku 7 3 kohta IhmisoikeusSop 6 art 1 kappale KKO:2005:74 Kiinteistönmuodostamislaki - Lohkominen Rasite A:n omistamalla tilalla oli rasitteena oikeus tiehen ja venevalkamaan. A myi tilasta määräalan ja seuraavana päivänä jäljellä olleen tilan. Lohko- ja kantakiin- 13 Momentti 5/2005

14 2005_5adv.fm Page 14 Monday, August 8, :35 AM teistöllä oli yhtäläinen tarve saada aikaisemmin perustettu rasite hyväkseen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että rasite oli lohkomisessa jätettävä kantakiinteistön hyväksi. KML 159 KKO:2005:75 Menettämisseuraamus Rattijuopumus Törkeästä rattijuopumuksesta rangaistukseen tuomittua henkilöä ei hänen aikaisemmasta vastaavasta rikollisuudestaan huolimatta tuomittu menettämään omistamaansa, rikoksen kohteena ollutta henkilöautoa valtiolle, koska menettämisseuraamusta ei pidetty tarpeellisena uusien rikosten ehkäisemiseksi. RL 10 luku 5 2 mom KKO:2005:76 Menettämisseuraamus Rattijuopumus Törkeistä rattijuopumuksista rangaistukseen tuomittu henkilö, joka oli aiemminkin toistuvasti syyllistynyt lukuisiin rattijuopumusrikoksiin, tuomittiin menettämään omistamansa, rattijuopumusrikosten kohteena ollut henkilöauto valtiolle, koska hänelle aikaisemmin tuomitut rangaistukset ja ajokiellot eivät olleet saaneet häntä pidättymään uusista rattijuopumusrikoksista ja oli todennäköistä, että hän tulisi vastedeskin syyllistymään vastaaviin rikoksiin, jos auto jäisi hänen haltuunsa. RL 10 luku 5 2 mom KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Verotusasiat KHO:2005:29 Elinkeinotulon verotus - Konserniavustus - Sijoittautumisvapaus - Pääomien liikkumisvapaus - Ennakkoratkaisupyyntö Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa oli kysymys siitä, voiko Suomessa rekisteröity yhtiö antaa verotuksessaan vähennyskelpoisen konserniavustuksen Iso-Britanniassa rekisteröidylle samaan konserniin kuuluvalle konserniyhtiölle olosuhteissa, joissa Suomen konserniavustuslain mukaiset edellytykset täyttyivät kotimaisuusvaatimusta lukuunottamatta. Korkein hallinto-oikeus päätti pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisun seuraavaan kysymykseen: Onko Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 ja 56 artikloja, ottaen huomioon sopimuksen 58 artiklan ja Neuvoston direktiivin eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (90/435/ETY), tulkittava siten, että ne ovat esteenä Suomen konserniavustuslainsäädännön mukaiselle järjestelmälle, jossa konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä verotuksessa on se, että sekä konserniavustuksen antaja että saaja ovat kotimaisia yhteisöjä. Laki konserniavustuksesta verotuksessa 1 5 :t Euroopan yhteisön perustamissopimus 43, 56 ja 58 artiklat KHO:2005:31 Rajoitetusti verovelvollinen - Urheilija - Suomesta saatu tulo - Lähdevero Kun Suomessa rajoitetusti verovelvollinen Viron tasavallassa asuva urheilija osallistuu Suomessa vuonna 2005 järjestettävään urheilutapahtumaan, hän harjoittaa tuloverolain 10 :n 4 b kohdassa tarkoitettua toimintaa Suomessa ja hän on velvollinen maksamaan Suomeen lähdeveroa ulkomaiselta yhdistykseltä mahdollisesti saamastaan rahapalkinnosta. Tuloverolaki 9 1 mom. 2 kohta, 10 4b kohta Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta 3 1 mom. Yleishallintoasiat KHO:2005:30 Kunnallisasia - Kirjallinen varoitus - Päätöksen valituskelpoisuus Kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/2003) ei ole säädetty erikseen varoituksen perusteista. Mainitun lain mukainen varoitus ei ole kurinpitorangaistus, eikä sitä merkitä nimikirjaan. Varoitukselle ei myöskään ole säädetty mitään määrämuotoa. Tähän nähden ja ottaen huomioon varoituksen tavoitteet sekä merkitys, varoitus on luonteeltaan työnantajan määräysvaltaan kuuluva työnjohdollinen ohjaus viranhaltijalle vastaisen varalle. Kun otettiin huomioon kuntalain 91, päätöksestä, jolla viranhaltijalle oli annettu varoitus ei saanut tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Laki kunnallisesta viranhaltijasta 35 3mom. Kuntalaki 91 KHO:2005:32 Psykiatrinen sairaalahoito - Alaikäinen - Mielenterveydenhäiriö - Touretten syndrooma Kun kysymys on alaikäisestä, vakavana mielenterveyden häiriönä pidetään sellaista häiriötä, joka vakavasti vaarantaa nuoren kasvua ja kehitystä. Touretten syndroomaa, johon liittyi voimakasta ahdistuneisuutta ja runsaasti ongelmia niin koulussa kuin kotonakin, oli pidettävä tällaisena häiriönä. Mielenterveyslaki 8 1 ja 2 mom. ja 11 3 mom. KHO:2005:34 Kalastuslaki - Työvoima- ja elinkeinokeskus - Muutoksenhaku - Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta - Valitus - Valituslupa - Viehekalastusmaksu - Varojen jakaminen - Kalastusalue - Vesialueen omistaja - Asian selvittäminen - Maa- ja metsätalousministeriö - Ohje - Kalastusrasitus - Valitusoikeus Kalavesien omistajille työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätöksellä jaettavat viehekalastusmaksuina kertyneet varat eivät olleet maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain 1 :ssä (1514/1994) tarkoitettua avustusta, korvausta, palkkiota tai muuta tukea, vaan vastikkeen luonteinen korvaus kalaveden käytöstä viehekalastuksen harjoittamiseen. Varojen jakamista koskevaan päätöksentekoon ei siten ollut sovellettava sanottua lakia. Valittamiseen korkeimmalle hallinto-oikeudelle ei näin ollen tarvittu mainitussa laissa edellytettyä valituslupaa. Viehekalastusrasitusta oli selvitetty maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta toteutetussa Suomi kalastaa projektissa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisemaan tutkimusraporttiin sisältyvän taulukon mukaan R:n kalastusalueen osuus viehekalastuspäivistä työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella vuonna 2001 oli 1,88 prosenttia. Työvoima- ja elinkeinokeskus oli antamallaan, viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille jaettavia varoja koskevalla päätöksellä jakanut vuodelta 2001 kertyneet viehekorttivarat kalastusalueittain niin, että R:n kalastusalueen edelleen kalaveden omistajille jaettavat varat olivat euroa. Määrä vastasi sitä 1,88 pro- 14

15 Momentti 2005_5adv.fm Page 15 Monday, August 8, :35 AM sentin osuutta työvoima- ja elinkeinokeskuksen jaettavina olleista vuodelta 2001 kertyneistä varoista, joka työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella harjoitetusta viehekalastuksesta mainitun valtakunnallisen selvityksen mukaan oli kohdistunut R:n kalastusaluetta oleviin kalavesiin. Maa- ja metsätalousministeriön ohjeella ei varojen jaon perusteita kalastusalueiden kesken kalastuslain 89 a :n 3 ja 4 momentti huomioon ottaen ollut voitu sitoa yksinomaan edellä mainittuun selvitykseen. Sellaisia seikkoja ei kuitenkaan ollut ilmennyt, joiden perusteella selvityksen luotettavuutta olisi ollut syytä epäillä tai sen tarkkuutta olisi ollut syytä pitää riittämättömänä, kun otettiin huomioon jakamispäätöksen tarkoitus ja luonne. Oikeudellista perustetta edellyttää jaettavana olevan kokonaisrahamäärän lisäämistä muista varoista ei ollut. Näin ollen päätös oli tehty kalastuslain 89 a :n 1 ja 3 momentissa edellytetyllä tavalla sekä vesialueeseen kohdistuva viehekalastusrasitus pykälän 4 momentin mukaisesti huomioon ottaen. Kalastuslaki 89 a (1045/1996) 1, 3 ja 4 mom. sekä mom. (154/2003) Laki maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta 7 Hallintolainkäyttölaki 13 Laki maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä Ks. myös KHO T 1359 ja T KHO:2005:35 Ulkomaalaisasia - Turvapaikka - Suojelun tarve - Somalia - Klaanitausta - Ihmisoikeusrikkomukset - Ammatti Etelä-Somaliasta kotoisin olevan henkilön katsottiin olevan ulkomaalaislain (378/1991) 31 :ssä tarkoitetun kansainvälisen suojelun tarpeessa, kun otettiin huomioon Somalian tilanne yleisesti sekä erityisesti valittajan henkilöön liittyvät seikat. Ulkomaalaisviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumottiin suojelun tarpeen perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevalta osalta ja asia palautettiin Ulkomaalaisvirastolle tältä osalta uudelleen käsiteltäväksi uudessa ulkomaalaislaissa (301/2004) säädetyssä järjestyksessä. Valitus turvapaikan osalta hylättiin. Ulkomaalaislaki (378/1991) 30 ja 31 sekä Ulkomaalaislaki (301/2004) 215 1mom. KHO 2005:36 Vammaispalvelu - Kuljetuspalvelu - Dementoitunut vanhus - Omatoiminen suoriutuminen A sairasti alzheimerin tautia ja hänellä oli astma. Hän tarvitsi lääkärintodistuksen mukaan saattajan pystyäkseen käyttämään julkisia liikennevälineitä eksymisvaaran ja muistin heikentymisen vuoksi. Hänellä oli sairauden vuoksi pitkäaikaista haittaa liikkumisessa ja taksi oli hänelle liikkumisessa välttämätön. A:lla ei lääkärintodistuksen mukaan kuitenkaan ollut sellaista ruumiillista vammaa tai sairautta, joka olisi vaikeuttanut hänen liikkumistaan ja jonka vuoksi hän ei olisi voinut käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Joukkoliikenteen käyttäminen tosin edellytti matkustamista puolison kanssa. A ei voinut alzheimerin taudin vuoksi käyttää myöskään haettuja kuljetuspalveluja ilman puolisoa. Haetut kuljetuspalvelut eivät hakemuksen perusteeksi esitetyn selvityksen mukaan siten vaikuttaneet sillä tavoin A:n liikkumiseen, että hän välttämättä olisi tarvinnut kuljetuspalveluita suoriutuakseen lain tarkoittamalla tavalla tavanomaisista elämän toiminnoista. Näillä perusteilla A:ta ei voitu pitää vammaispalveluasetuksen 5 :n 1 momentissa tarkoitettuna vaikeavammaisena henkilönä, jolla olisi erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jolle olisi järjestettävä vammaispalvelulain 8 :n 2 momentissa tarkoitetut kuljetuspalvelut. Hallinto-oikeuden päätös, jolla A:n oli katsottu olevan kuljetuspalveluihin oikeutettu vaikeavammainen, kumottiin. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1 ja 8 2 mom. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 5 KHO:2005:37 Rahapelilupa - Yksinoikeusyhteisö - Monopoli - Päätöksen perusteleminen - Asian palauttaminen Ladbrokes Oy oli hakiessaan rahapelilupaa perustellut hakemustaan muun ohella Euroopan yhteisöjen (EY) tuomioistuimen ratkaisulla C-243/01 (Gambelli) ja katsonut, ettei Suomen rahapelimonopoli täyttänyt kyseisessä tuomiossa monopolille asetettuja vaatimuksia ja että Suomen pelimonopoli on EY:n perustamissopimuksen 49 artiklassa säädetyn palvelujen tarjoamisen vapautta koskevan määräyksen ja sitä koskevan oikeuskäytännön vastainen. Valtioneuvosto oli ratkaissut asian nojautumalla yksinomaan Suomen arpajaislain säännöksiin. EY:n tuomioistuimen asioissa 222/86 (Heylens) ja C-70/95 (Sodemare) antamat tuomiot huomioon ottaen valtioneuvoston päätös oli sen vuoksi hallintomenettelylain 24 :n 1 momentin kannalta puutteellisesti perusteltu ja siten lainvastainen. Asian lainmukaisen menettelyn toteutuminen vaati, että asia käsitellään uudestaan rahapelilupaviranomaisessa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus, ottamatta kantaa Suomen arpajaislain mukaisen rahapelien järjestämisen yksinoikeusjärjestelmän ja sen tosiasiallisen soveltamiskäytännön lainmukaisuuteen, kumosi valtioneuvoston päätöksen ja palautti asian valtioneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi. Arpajaislaki 11 Hallintolainkäyttölaki 7 Hallintomenettelylaki 24 Hallintolaki 71 1 mom. Euroopan yhteisön perustamissopimus 43, 46 ja 49 artikla Ympäristöasiat KHO:2005:33 Maankäyttö ja rakentaminen - Poikkeaminen - Toimivalta - Kunta - Alueellinen ympäristökeskus - Asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus - Kaavamääräys - Kokonaisrakennusoikeus - Tiettyyn käyttötarkoitukseen osoitettu rakennusoikeus - Käyttötarkoituksen muutos - Vähäinen poikkeaminen Asemakaavana voimassa olevassa rakennuskaavassa oli asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (AL) voimassa kaavamääräys, jonka mukaan rakennusalalle sallitusta kerrosalasta enintään 50 prosenttia sai käyttää myymälätiloja varten (m 50 %). Kokonaisrakennusoikeuden ohella kaavassa oli siten rajoitettu myymälätilojen suurinta sallittua määrää suhteessa rakennuspaikalla sallittuun asuin- ja toimistorakentamiseen. Vaikka kokonaisrakennusoikeutta ei ylitettykään, myymälätiloja varten osoitetun rakennusoikeuden ylittämisen 21,5 neliömetrillä eli noin 10,5 prosentilla katsottiin olevan vähäistä suurempi poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Haettu käyttötarkoituksen muutos edellytti alueellisen ympäristökeskuksen myöntämää poikkeusta. Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 1 mom., mom., mom. 1 k., mom., 2 mom. 2 k. ja 3 mom., mom. ja mom. 15 Momentti 5/2005

16 2005_5adv.fm Page 16 Monday, August 8, :35 AM KKO:N VALITUSLUVAT VL: Veropetos Kavallus Tahallisuus Kysymys veropetoksen ja kavalluksen tunnusmerkistöjen täyttymisestä. VL: Kalastus - Erityinen oikeus kalastukseen Talolle oli vesipiirirajankäyntitoimituksessa vahvistettu ylimuistoiseen nautintaan perustuva erityisperusteinen kalastusoikeus kalastaa eräässä järvessä. Kysymys muun muassa siitä, oikeuttiko vahvistettu kalastusoikeus talosta muodostetun tilan omistajaa myös pitämään kalastustukikohtaan kuuluvia rakennuksia valtion maalla. VL: Oikeudenkäyntimenettely Prekluusio Kysymys oikeudesta vedota uusiin seikkoihin ja todisteisiin hovioikeudessa. VL: Sopimus - Luottoriskitakuu - Sopimuksen tulkinta Luottoriskitakuun yleisten sopimusehtojen mukaan takuunottajan korvaushakemuksen oli saavuttava takuunantajalle kirjallisena viimeistään kun kolme kuukautta oli kulunut tappion syntymisestä. Oikeus korvaukseen raukesi, ellei korvaushakemus saapunut määräajassa. Kysymys siitä, oliko takuunottajan oikeus korvaukseen rauennut, kun kirjallista korvaushakemusta ei ollut toimitettu määräajassa takuunantajalle. VL: Oikeudenkäyntimenettely Kysymys siitä, oliko hovioikeus työsopimuksen päättämistä koskevassa riidassa antanut lausuntonsa kaikista kanteen kiistämisen perusteeksi esitetyistä seikoista. VL: Oikeudenkäyntikulut - Rikosasia - Valtion korvausvastuu Vastaajalle oli vaadittu rangaistusta pahoinpitelystä. Käräjäoikeus katsoi hänen toimineen hätävarjelutilanteessa. Kysymys valtion velvollisuudesta korvata vastaajan oikeudenkäyntikulut. VL: Ulosottolaki - Ulosmittaus Veroulosotto Hallinto-oikeus oli verovelvollisen muutoksenhaun johdosta kumonnut arvonlisäveron maksuunpanopäätöksen ja palauttanut asian verovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen verovirasto oli tehnyt arvonlisäveron uudelleenkäsittelypäätöksen, jossa maksettavan veron määrää oli alennettu. Kysymys siitä, mistä ajankohdasta veron vanhentuminen oli verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 11 :n mukaan laskettava. Ks. KKO 2003:101 VL: Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Kysymys seulonnan edellytyksistä ulosottovalitusta koskevassa asiassa. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Kysymys seulontamenettelyn edellytyksistä kavallusta koskevassa rikosasiassa. Toimitus: Virpi Korolainen Talentum Media Oy

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 14/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta

HE 14/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ajoneuvoliikennerekisteristä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain 14 :n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 354 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain, ajoneuvoverolain 50 ja 53 :n ja polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan autoverolakia,

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 ~ - HE 113 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilakia muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin Euroopan

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän

Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta 12/1994 Annettu Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994

Lisätiedot

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

HE 165/1998 vp PERUSTELUT HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat

Lisätiedot

HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 44/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikenteen tietojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusedustuksesta annetun lain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta annettua lakia. Euroopan

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Päätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 222/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tieliikennelain ja ajoneuvolain 89 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tieliikennelakia ja ajoneuvolakia muutettavaksi. Lakeihin

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi annetun hallituksen esityksen (HE 112/2004 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan eduskunnalle annettua

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2012 Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2012 Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2012 875/2012 Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp Hallituksen esitys laiksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 vp -- lie 271 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rikoslain (39/1889) 2 a luvun 8 :n 2 momentin ja 9 :n 8 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 2 a luvun

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 46/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä. muuttamisesta. Asia. Päätös. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 46/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä. muuttamisesta. Asia. Päätös. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 46/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain ja työturvallisuuslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp Hallituksen esitys ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi Asia Hallitus on

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 38 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että mielenterveystyön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2008 N:o 510 515 SISÄLLYS N:o Sivu 510 Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta... 1473 511 Laki yksityisyyden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Ministeri Suvi-Anne Siimes. Neuvotteleva virkamies Risto Savola

Ministeri Suvi-Anne Siimes. Neuvotteleva virkamies Risto Savola Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetuksiksi (Palvelussuhteen lopullista päättymistä koskevat erityistoimenpiteet Euroopan yhteisöjen komissiossa, Euroopan unionin neuvoston

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Päätös. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Päätös. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 20/2004 vp Hallituksen esitys eräiden toimeentuloturvaa koskevien lakien takaisinperintäsäännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on vuoden 2003 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Voimalaitosverolaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 195/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle voimalaitosverolaiksi. annetun lain 16 :n muuttamisesta ja

Voimalaitosverolaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 195/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle voimalaitosverolaiksi. annetun lain 16 :n muuttamisesta ja EDUSKUNNAN VASTAUS 195/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle voimalaitosverolaiksi sekä laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 :n muuttamisesta ja verotilistä annetun lain 1 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 197/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi henkilökunnan aseman järjestämisestä kunnallisen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon laitoksen taikka tehtävän siirtyessä toisen kunnan tai kuntainliiton

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 122/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lasten kotihoidon tuesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 118/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. muuttamisesta... 4048

SISÄLLYS. muuttamisesta... 4048 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1131 1143 SISÄLLYS N:o Sivu 1131 Laki kansanterveyslain muuttamisesta... 4039 1132 Laki työturvallisuuslain 9 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta annettua lakia. Lakiin tehtäisiin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1114 1127 SISÄLLYS N:o Sivu 1114 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia

HE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia HE 242/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain 98 ja 103 :n sekä Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot