150 vuotta. Metsänhoitajakoulutus. 30 vuotta metsätieteellistä opetusta ja tutkimusta Itä-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "150 vuotta. Metsänhoitajakoulutus. 30 vuotta metsätieteellistä opetusta ja tutkimusta Itä-Suomessa"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 2/ Metsänhoitajakoulutus 1 vuotta Juhlavuosi Joensuussa vuotta metsätieteellistä opetusta ja tutkimusta Itä-Suomessa Uudistunut Metsäkeskus 18 Alueellisista yksiköistä yhden katon alle Suomen Metsäkeskukseksi Tietoa sijoittumisesta 24 4L-työmarkkina tutkimuksen tuloksia jäsenten työllistymisestä

2 Pääkirjoitus Jarmo Hämäläinen sisältö Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja Metsäala nousussa määrä. Opiskelijakiintiöissä ollaan onneksi nyt menossa oikeaan suuntaan. Toinen syy lienee tehtaiden lopettamiseen liittyvät enneaikaiset viestit alan kuolemasta. Entä koulutuksen sisältö, voidaanko sen osuvuutta ja vetovoimaa parantaa? Tutkimuspuolella on nähty välttämättömäksi osaamisen yhdistäminen. Sitä varten on luotu strategisen huippuosaamisen keskittymät, yksi metsäklusteriin. Niillä on tarkoitus varmistaa tulevaisuudessa tarvittava osaaminen ja kilpailukyky. Eri tieteenalojen yliopistot ovat tutkimuskeskittymissä mukana. Kokemukset ovat hyviä, ja nyt lisävauhtia haetaan jo eri keskittymien yhteisistä ohjelmista. Voitaisiinko samantapaisilla enemmän tai vähemmän kiinteillä yhteenliittymillä vastata myös opetuksessa entistä paremmin tulevaisuuden tarpeisiin? Samalla kukaties näyttäydyttäisiin vetovoimaisena, uusinta osaamista yhdistävänä opetusklusterina alaa harkitseville. Metsänhoitajaliitto onnittelee Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoja pyöreitä vuosia täyttävästä metsänhoitajakoulutuksesta ja toivottaa menestystä muuttuvassa toimintaympäristössä. Koulutuksen kilpailukyvyn parantaminen näyttää keskeiseltä haasteelta. Metsäsektorin myönteiset näkymät antavat kehittämiselle hyvät lähtökohdat Jäsenten sijoittuminen työmarkkinoille 4L-liittojen työmarkkinatutkimuksen tuloksia 6 Metsänhoitajakoulutus 1 vuotta Aikamatka metsänhoitajakoulutuksen syntysijoille Evolle 28 Metsänhenki Esittelyssä Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Katja Turunen 12 Ensimmäiset Suomessa koulutetut metsänhoitajat Keitä ovat ennen Evoa valmistuneet yksityisoppilaat? 14 Kolmekymmentä vuotta metsätieteitä Joensuussa Joensuun metsäosaston 30. juhlavuosi ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Kirsi Greis, Miika Karppinen, Hanna Kaurala, Maija Kovanen, Anniina Kostilainen, Sini Niinistö, Silja Pitkänen, Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov puh. (09) telefax (09) OSOITTEENMUUTOKSET Hilkka Lehtovirta puh. (09) KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F 001 Helsinki ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. ILMESTYMISAJAT Vuonna 2012 viikot 10, 22, 39, ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. TILAUSHINTA 35 kotimaassa KANNEN KUVA Evon ensimmäinen virallinen kurssi ryhmäkuvassa. Hackstedtin / Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto Liittopalsta Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 62. VUOSIKERTA Suomen Metsäkeskus on lähellä metsänomistajia ja metsiä Uudistunut Suomen Metsäkeskus esittäytyy 20 Lakipalsta Avioehtosopimus ja lesken perintäoikeus tapaa pilata loma Keinoja onnistuneen loman välttelyyn 26 Äkillinen yrjötauti vai kauhea kankkunen? Lipittelystä voi tulla tiukka koukku 29 Puiden läpi Pakina 30 Opiskelijapalsta Ajankohtaista tietoa opiskelijoille 31 On aika ottaa loppuelämän ensimmäinen askel Esittelyssä uudistunut PHT ry:n kuntoremontti-ohjelma 32 Profiilissa Heikki Hamunen Tuoreen yrittäjän tarina 34 Henkilöuutiset shutterstock Uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuva elinkeinomme on saanut uutta puhtia. Meillä on lähes 70 sellu-, paperi- ja kartonkitehdasta, parisataa teollista sahaa ja levytehdasta, lukemattomia piensahoja sekä lähes tuhanteen nouseva määrä energiapuun käyttöpaikkoja pitkin Suomea. Bioöljyjä ja muita uusia tuotteita valmistavia laitoksia ollaan pystyttämässä, ja puurakentaminen on pääsemässä vauhtiin. Raakapuun käytön odotetaan palaavan lähes huippuvuosien tasolle vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi metsien muiden tuotteiden ja palvelujen merkitys on kasvussa. Metsänhoitajia todella tarvitaan jatkossakin. Onkin hälyttävää, että hakijamäärät koulutukseen ovat romahtaneet. Viime vuonna pääsykokeisiin osallistui 197 henkilöä, joista opiskelupaikan sai ja vastaanotti 90 eli noin joka toinen. Varttunut metsänhoitajakaarti muistaa ajan, jolloin Metsätalolle hyväksyttiin joka kymmenes pyrkijä. Vetovoiman kohentamisessa on kaikilla alan toimijoilla tehtävää. Metsänhoitajien työolot ja palkatkin ovat verraten kilpailukykyisiä muihin akateemisiin verrattuna. Mikä siis on vikana, kun koulutus ei enää kiinnosta entiseen malliin? Yksi työllistymisen ja jäsenpalautteen perusteella ilmeinen syy on liian suuri koulutus-

3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. Metsänhoitajien kurssilounaat Metsäpäivillä Metsäpäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa teemalla Me tulemme taas!. Metsänhoitajien kurssilounaat suositellaan järjestettäväksi perjantaina iltapäivällä. Julkaisemme kurssilounasilmoituksia syksyn Metsänhoitajassa. Lehteen tarkoitetut tiedot kurssilounaiden ajasta ja paikasta tulee toimittaa Metsänhoitajaliittoon Hilkka Lehtovirralle viimeistään perjantaina Osta Metsänhoitajaliiton isännänviiri Viirejä on saatavana kahteen erikokoiseen lipputankoon. Kahdeksanmetriseen lipputankoon sopiva viiri maksaa 75 euroa ja kymmenmetriseen tankoon 85 euroa. Hinnat sisältävät postikulut. Tilaukset Metsänhoitajaliiton toimistoon Hilkka Lehto virralle. Metsänhoitajaliitto ja Nordea palkitsivat Vuoden metsätekona kolmiosaisen kirjasarjan Suomen metsien käytön historiaa. Kuvassa palkitun teossarjan kirjoittajat Esko Pakkanen ja Matti Leikola. Vuoden metsäteko on metsää, puuta ja kovaa työtä Metsänhoitajaliitto antaa vuosittain suositukset opiskelijoiden, graduntekijöiden sekä vastavalmistuneiden vähimmäispalkoista. Suositukset perustuvat Metsänhoitajaliiton vuosittain tekemiin tutkimuksiin. Suositukset on tarkoitettu oman opintoalan yksityissektorin tehtäviin. Palkkasuositukset löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta: palkkasuositukset 4 Metsänhoitaja Kirjan teemoina ovat puun osto ja korjuu sekä metsäammattilaiset eri aikoina. Jatko-osat ilmestyivät lokakuussa Puut, perille ja käyttöön kertoo puun kuljetuksesta metsästä tehtaalle ja vienti satamiin sekä metsien muusta kuin teollisesta käytöstä. Tervaa, lautaa ja paperia kertoo puun teollisesta käytöstä: metsäteollisuuden synnystä ja kasvusta sekä metsän tuotteista. Metsänhoitajaliiton hallitus valitsi kirjasarjan vuoden 2012 metsäteoksi, ja palkinto myönnetään yhteistyössä Nordean kanssa. Palkinnon luovuttivat Helsingissä Esko Pakkaselle ja Matti Leikolalle Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Tuula Jusko ja Nordean projektipäällikkö Markus Laatikainen. Hollolan Messilässä Metsänhoitajien golfin Suomen mestaruuskilpailut järjestetään perjantaina alkaen klo 10 Hollolassa Messilän golfkentällä (www.messilagolf.fi). Kilpailuun tulee ilmoittautua viimeistään keskiviikkona p ). Ilmoittautuessaan pelaajan tulee antaa seuraavat tiedot: nimi, kotiseura, jäsennumero, tasoitus ja veteraanin kyseessä ollen myös syntymävuosi. Metsäylioppilaiden ja seuralaisten tulee ilmoittaa myös kilpailusarjansa. Hyytiälän kurssien väliseen joukkuekilpailuun ilmoittautuvien tulee ilmoittaa myös joukkuetoverinsa nimi. Lisätietoa Metsänhoitajaliiton verkkosivujen etusivulta tapahtumakalenterista tai Heikki Rauta korvelta. SHUTTERSTOCK Metsänhoitajaliiton palkkasuositukset verkossa Metsänhoitajaliitto palkitsi teossarjan Suomen metsien käytön historiaa Vuoden metsätekona. Muhkea kolmiosainen kirjasarja sisältää metsähistoriallisia kertomuksia maamme metsien käytöstä viimeisen 1 vuoden ajalta. Sen ovat kirjoittaneet Esko Pakkanen ja Matti Leikola. Historiasarjan lähteinä on alan kirjallisuuden lisäksi käytetty runsaasti ammatti- ja sanomalehtiä sekä metsäyhtiöiden ja viranomaisten arkistoja. Metsähistorian Seuran ja Metsäkustannuksen julkaisema teossarja jakautuu kolmeen niteeseen. Ensimmäinen nide Metsää, puuta ja kovaa työtä ilmestyi vuonna 2010, ja se on kirjasarjan jykevin teos. Siinä on 640 sivua, lähes 800 valokuvaa ja teos painaa lähes kolme kiloa! Metsänhoitajien SM-golf Toimiston aukioloajat kesällä Henkilökunnan lomien vuoksi Metsänhoitajaliiton toimisto on suljettuna välisen ajan. Toimiston asiamiesten kesäloman aikana voit mahdollisessa työsuhdeongelmassasi ottaa suoraan yhteyttä Asianajotoimisto Kasanen & Vuorisen toimistoon, puh. (09) Metsänhoitaja

4 Leena Paaskoski FT Intendentti, Lusto Suomen Metsämuseo Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto Metsänhoito-oppilaita aterialla Evon metsänhoito-opistossa Hackstedtin/Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto. Metsätalouden ja -teollisuuden nousu sekä vakinaisen metsänhoitolaitoksen perustaminen 1800-luvun puolivälissä synnyttivät Suomessa koulutetun virkakunnan tarpeen. Ennen kotimaisen metsäopetuksen aloittamista Evolla metsävirkamieheksi oli ollut mahdollista opiskella vain ulkomailla. Evon metsäopetuksen järjestäminen perustui saksalaisiin esikuviin, mutta muokkasi 1800-luvun kuluessa suomalaisen metsäopetuksen tradition, joka yhä myöhemmin heijastui niin yliopisto-opetuksen sisältöön kuin metsänhoitajien ammatilliseen kulttuuriin ja identiteettiin. Evo metsänhoitajuuden rakentajana 1 vuotta metsänhoitajakoulutuksen aloittamisesta 6 Metsänhoitaja Evon kurssi Valok. Fritz Hjertzell, Hackstedtin / Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto. Metsänhoitaja

5 Evon kurssi opettajineen valmistujaispäivänä Valok. Fredrik Diehl, Hackstedtin / Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto. S uurin osa ulkomailla metsäalaa opiskelleista suomalaisista miehistä kävi 18-luvun alkupuolella Pietarin metsäinstituutin. 18-luvun lopulla ja 18-luvun alkuvuosina lähdettiin puolestaan opiskelemaan Ruotsiin, Tukholman Kuninkaalliseen metsäinstituuttiin tai Norjan metsä i nstituuttiin, tai Saksan ruhtinaskuntiin, esimerkiksi Tharandtin tai Aschaffenburgin metsäakatemiaan. Ulkomailla opiskelleilta edellytettiin kuitenkin myös varsinaisen virkatutkinnon suorittamista kotimaassa. Osa uuden metsähallinnon virkamiehistä oli lisäksi maanmittareita, jotka suorittivat soveltuvan tutkinnon maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksessa. Kotimaisen metsäopetuksen järjestäminen tuli metsähallinnon vakiinnuttamisen myötä välttämättömäksi. Yliopisto-opiskelusta oli 1800-luvun alkupuolella tullut valtion virkauran edellytys. Tutkinnon tavoitteet määräsi valtionhallinto, vaikka oppiarvot perustuivatkin yliopiston omaan traditioon. Kuitenkin vuoden 1856 asetuksessa yliopisto-opinnoista vapautettiin muun muassa metsähallinnon palvelukseen haluavat, sillä päättäjät pitivät metsänhoitoa pikemminkin käytännön työnä, joka ei edellyttänyt tieteellistä koulutusta. Näkemys opetuksen sijoittamisesta yliopiston sijaan opistoon seurasi ulkomaisista metsäinstituuteista omaksuttua linjaa. Metsähallinnon alainen metsänhoito-opisto perustettiin 1858 Evolle Lammin pitäjään 8 Metsänhoitaja Hämeeseen. Sen ensimmäiseksi johtajaksi nimitettiin Alexander af Forselles, josta myöhemmin tuli metsähallituksen ylitirehtööri. Opiston sijaintia valittaessa huomioitiin se, että opetuksessa oli suuri merkitys käytännön harjoittelulla ja että opistossa oli tarkoitus harjoittaa myös alan tutkimusta. Nuoria miehiä uudelle alalle Uuteen Evon metsänhoito-opistoon haki oppilashakemusten perusteella lähinnä ruotsinkielisiä säätyläisperheiden poikia, joita luonto, ulkona liikkuminen ja ennen kaikkea metsästys kiehtoivat. Pääsyvaatimuksena oli ylioppilastutkinto. Opetuskieli olikin aluksi ruotsi, mutta myöhemmin kieliriitojen paineessa ja suomenkielentaitoisten opettajien myötä suomenkielistä opetusta lisättiin. Metsänhoitajan ammatti oli varsin käytännönläheinen mutta silti arvostettu virkamiesammatti, joten toisinaan esitetty käsitys parempien perheiden huonompien vesojen sijoittumisesta metsäalalle ei ehkä tuolloin ollut aivan perätön. Evolla oli jo vuosina opiskellut lehtori A. G. Blomqvistin yksityisoppilaina 11 miestä. Ensimmäisellä virallisella kurssilla oppilaita oli jo lähes kaksikymmentä. Oppiaineisiin kuuluivat metsätiede, matematiikka, insinööritiede, fysiikka, kemia, mineralogia ja geognosia, eläin- ja kasvitiede, piirustus, maatalous, lakioppi sekä metsästys- ja kalastusoppi. Jokaisen lukuvuoden päätteeksi järjestettiin tutkintotilaisuus. Opetuksen järjestämisessä huomioitiin useita ehdotuksia, joita Tharandtin metsäakatemian johtaja Edmund von Berg oli Evolla käydessään tehnyt. Ne liittyivät esimerkiksi ryhmäkokoon, kurssin kaksivuotisuuteen ja kesäaikojen käyttämiseen harjoitustöihin. Evon metsänhoito-opiston ohjesäännön mukaan opettajilla tuli olla tutkinto koti- tai ulkomaisesta metsäopistosta. Saksalainen metsäopetustraditio siirtyi Evolle luontevasti, sillä Evon ensimmäinen johtaja Alexander af Forselles ja lisäksi neljä opiston viidestä opettajasta oli opiskellut Tharandtin metsäakatemiassa. Heihin kuului myös A. G. Blomq vist, joka nimitettiin opiston lehtoriksi 1861 ja johtajaksi Internaattielämää Kaksi vuotta Evon uudessa internaatissa kuluivat paitsi yhdessä opiskellen myös vapaa-aikaa viettäen. Vapaa-aikaan kuuluivat keskustelut ja lehtien luku ravintolasalissa, lauantai-illat ja sunnuntai-iltapäivät kuluivat lauluesityksistä, konjakkituutingeista ja kahviplöröistä nauttien. Lisäksi käytiin kutsuilla opiston johtajan ja naimisissa olevien opettajien luona. Monet opettajista olivat tuskin oppilaitaan vanhempia, mutta opettajien ja oppilaiden välit olivat arvovallan ja kurin säilyttämiseksi varsin muodollisia. Erilaista urheiluakin harrastettiin, kuten hiihtoa, maaliin ammuntaa ja etenkin metsästystä. Erityisesti metsästyskokemuksia valokuvattiin ja muisteltiin myös myöhemmin. Esimerkiksi lukujen jännittä- Evon metsänhoito-opisto Punssivuorelta kuvattuna Valok. Svante Lagergrén, Hackstedtin /Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto. Poikani, keisarillisen Aleksanterin Yliopiston ylioppilas, Evert Theodard Sallm én, joka on anonut oppilaspaikkaa Suomen Metsä-Instituutin Hallitukselta, on pyytänyt minulta kirjall ista suostumusta suunnittelemalleen elämänuralle, liitteeksi hakemukseensa. Ja saanen täten tuoda esille, että oheisella hakemuksella on suostumukseni ja johtuu hänen luontaisista taipum uksistaan, joita on arvioitu sekä Oppilaitoksissa että kotielämän kokemusten mukaan, joissa kaikissa hän, muun asiaan kuuluvan ohessa, on osoittanut tuntevansa erityistä mieltymystä metsästykseen ja eläinten pyytämiseen. Evon metsänhoito-opiston saapuneet kirjeet 18 vistä susijahdeista, jotka liittyivät Turun ja Porin sekä Hämeen läänien tuolloisiin suuriin susiongelmiin ja niiden ratkaisemiseen venäläisten ammattimaisten sudenpyytäjien eli lukaasien avulla ja opeilla, jäi aikakirjoihin runsaasti muistoja. Venäläisiä lukaaseja käytettiin opettajina Evolla ainakin 1880-luvun lopulle asti. Hyvin paljon historiankirjoituksissa on kirjallisia kuvauksia ja valokuvia myös jokapäiväisemmistä jahdeista, metsästysseurueista ja koirista, joita oppilailla oli ilmeisen paljon. Esimerkiksi 1906 perustetun Evon Toverit -oppilasyhdistyksen pöytäkirjoissa todettiin, miten sanomalehtien luku ja koirien pito kokoushuoneessa häiritsi kokouksen pitoa. Nuorten miesten opiskeluaikaan liittyi toki kaikenlaista muutakin hauskanpitoa, oluenjuontia, Metsähummerit-lehden toimittamista ja keskinäistä huumoria, kuten Parranhoitoyhdistys Tapion perustaminen. Kaikkiaan 300 miestä ehti opiskella Evolla metsänhoitajan ammattiin 18-luvun alusta vuoteen 1908, jolloin korkein metsäopetus siirrettiin maatalousopetuksen esimerkkiä noudattaen Keisarilliseen Aleksanterin -yliopistoon Helsinkiin. Metsänhoito-opisto oli tämän ajanjakson aikana, vuosina , lähinnä oppilaspulan ja taloudellisten vaikeuksien takia myös suljettuna. Metsänhoito-oppilaat ja metsänvartijaoppilaat Vuonna 1876 Evon metsänhoito-opiston rinnalle perustettiin Suomen ensimmäinen metsänvartijakoulu, jonka perinteet jatkuvat Metsänhoitaja

6 Ilvesjahdissa Evolla Yrjö Ilvessalon kokoelma, Lusto. Varsinaisen hautauspuheen ja ex tempore piti oikeas taan Hackstedt, joka puhee ssaan muuten mainitsi, että hän on ollut mukana Evon syntyessä ja nyt myös mukana sen hautajaisissa. Ja niin kuin hautauspuheessa ainakin hän ilmoitti uskovansa että Evo uudes sa muodossaan tulee ylösnousemaan yliopiston yhteydessä Helsingissä, jossa hän toivoi metsäopetuksen pääsevän niistä vaikeuksista, joita sillä oli ollut Evolla. Ilmo Lassila, Evon hautajaiset (1937) nykyisessä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Metsänvartijakoulun opetuksesta vastasivat metsänhoito-opiston opettajat. On kuitenkin huomattava, että metsänvartijakoulun oppilaiden sosiaalinen tausta poikkesi pitkään jokseenkin paljon metsänhoitooppilaiden taustasta, kun ruotsinkielinen säätyläistö haki metsänhoito-opistoon ja suomenkielinen rahvas metsänvartijakouluun. Metsänvartijakoulun oppilaat olivat aluksi lähinnä Evon ympäristöstä Hämeestä ja Lounais-Suomesta lähtöisin olevia suomenkielisiä ja yleensä noin 20-vuotiaita työmiesten, torppareiden ja käsityöläisten poikia ja entisiä renkejä. Useimmilla oli takanaan kaksi vuotta kansakoulua. Kaksivuotinen metsänvartijakoulu tarjosi heille mahdollisuuden opintielle, koulutettuun ammattiin ja siten myös sosiaaliseen nousuun. Kahden eri oppilaitoksen oppilaiden välillä ei tästä syystä ollut kovin paljon kanssakäy10 Metsänhoitaja mistä. Eroa luotiin ja ylläpidettiin alusta alkaen hierarkialla, joka opintojen päätyttyä säilyi metsähallinnon organisaatiossa. Metsänhoitajat olivat herran ammatissa ja toimivat työelämässä metsänvartijoiden esimiehinä. Evo muistoissa ja merkityksissä Se miten korkein metsäopetus Evolla 1 vuotta sitten järjestettiin, vaikutti monella tapaa sekä metsäopetuksen myöhempään sisältöön että metsänhoitajien ammatillisen kulttuurin ja identiteetin rakentumiseen. Evo vaikutti itse asiassa koko metsäopetuksen muotoutumiseen, sillä ennen vuonna 1903 tapahtunutta Tuomarniemen metsänvartijakoulun perustamista Ähtäriin minkään tasoista varsinaista metsäopetusta ei annettu muualla. Evo toimi kaikella tavoin metsäopetuksen tienraivaajana ja esimerkin antajana. Metsäopetuksen puitteet ja sisällöt uudistuivat silti monella tapaa vuonna 1908 opetuksen siirtyessä yliopistoon. Tämän siirron yhteydessä haluttiin kuitenkin aivan tietoisesti ja aktiivisesti korostaa jatkuvuutta Evolta Helsinkiin. Asian otti ensimmäisen kerran julkisesti esille lehtori Hugo Hamilkar Hackstedt jo Evon lopettajaisjuhlassa 1908 puhumalla eräänlaisesta Evon ylösnousemuksesta Helsingissä, toiveesta, että Evolla aloitettu jatkuisi Helsingissä. Kun tuli kuluneeksi vuotta Evon metsänhoito-opiston avaamisesta, Helsingissä toimintansa aloittanut ylioppilasyhdistys Metsämiehet järjesti tapahtuman muistoksi juhlat, joihin osallistui myös 30 vanhaa evolaista. Metsämiehet-yhdistys julkaisi merkkipäivää varten myös Evon metsänhoito-opiston -vuotisjuhlajulkaisun Evon muistoja Evois minnen. Juhlilla ja kirjalla vahvistettiin voimakkaasti käsitystä Evon ja yliopiston yhteisyy- destä. On huomattavaa, että myös juhlapäivämäärän valinta liittyi Evoon: ensimmäinen päivä maaliskuuta oli sekä tuolloin että on edelleen metsäylioppilaiden vuosijuhlapäivä. Evoa muistellen juhlittiin Helsingissä itse asiassa pitkän aikaa säännöllisesti, aina silloin kun metsäopiston avaamisesta oli kulunut tasavuosia. Evon metsänhoito-opisto ja Keisarillinen Aleksanterin -yliopisto, sittemmin Helsingin yliopisto, erosivat opiskelupaikkoina kuitenkin toisistaan varsin paljon. Jatkuvuutta olikin helpompi rakentaa Evolta yliopiston metsäharjoitteluasemalle Hyytiälään kuin Helsinkiin. Esimerkiksi paikannimiä merkityksineen siirrettiin jatkuvuuden osoituksina paikasta toiseen. Hyytiälää nimitettiin nuorempien metsänhoitajien evoksi. Koska Evon Alisen Rautjärven hiekkarannat tunnettiin Rivierana, myös Hyytiälään piti nimetä Riviera Kuivajärven rannalle. Puheilla ja kirjoituksilla Evon lakkautetusta metsänhoito-opistosta luotiin käsitystä metsäopetuksen kehtona ja ammattikunnan juurina. Perinteiden haluttiin nähdä polveutuvan Evolta. Koska Evon upplagat eli metsänhoitajakurssit olivat kirjoittaneet nimikirjoituksensa Evon pitkänpytingin eli oppilaiden asuinrakennuksen oviin ja seiniin, jatkettiin tapaa Hyytiälässäkin, missä opiskelijoiden asuinrakennuksen kaapinovet, seinät ja katotkin vuosikymmenten kuluessa täyttyivät metsäylioppilaiden nimikirjoituksista. Ajatus henkisestä jatkuvuudesta ja yhteisestä ammattikunnasta ei vain Evolta yliopistoon tai metsänhoitajien välillä, vaan ylipäätään kaikkien metsäammattilaisten kesken rakentui Evolla syntyneen yhteishengen, metsämieshengen, varaan. Myös opillisen perinnön ja siihen pohjautuvan ammatti-identiteetin, metsäammattilaisuuden, voi katsoa syntyneen Evolla, jossa tulevat ammattilaiset oppivat teoriaa ja käytäntöä, sivistystä ja metsähenkisyyttä, joita tarvittiin herrojen, pomojen ja jätkien maailmassa. V91002:105; Evon ensimmäinen virallinen kurssi ryhmäkuvassa. Hackstedtin / Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto. Evon ensimmäinen virallinen kurssi Suurin osa Evon ensimmäisellä virallisella kurssilla opiskelleista miehistä astui valmistuttuaan metsähallinnon palvelukseen, jossa tehtävät, asemat ja toimipaikat vaihtelivat ajan tavan mukaan. Metsähallinnon virkamiehiksi ryhtyivät metsäkonduktöörit Krank, Litzell, Nordström, Pehrmand, Regnell, Roschier, Sallmén, von Schantz, Sigell, Sivén, Thomé ja von Zansen. Anders Alfred Sigell tosin muutti pian Venäjälle ja edelleen Ruotsiin, jossa hän puuhasi kaikenlaista tilapäistä, muun muassa insinöörityötä. Alexander Borenius meni metsänhoitajaksi Mustialan maanviljelysopistoon ja Hugo Hamilkar Hackstedt päätyi Evon pitkäaikaiseksi lehtoriksi. Leipurimestarinpoika K. E. Holm puolestaan vaihtoi alaa ja alkoi opiskella lääketiedettä yliopistossa. A. B. Mathenius teki hänkin uuden valinnan, metsästä postiin. Kurssista ainoastaan yksi, Torsten Aminoff, ei suorittanut tutkintoaan lainkaan. Se oli jokseenkin sekalainen seurakunta nuoria miehiä, joka ensimmäinen maaliskuuta 1862 kirjoittautui oppilaiksi vastaperustettuun Evon metsänhoito-opistoon valmistautuakseen metsämiehen vaivalloiseen, mutta tuona aikana varsin tavoiteltuun ammattiin. Albert Sivén, Evon muistoja Metsänhoitaja

7 Jukka Sippola Metsänhoitajaliitto Ensimmäiset Suomessa koulutetut metsänhoitajat Erikoisia persoonallisuuksia ja uria 1 vuotta sitten alkoi virallinen metsänhoitajakoulutus Suomessa, mutta jo sitä ennen oli valmistunut 11 metsänhoitajaa. Ketkä olivat nämä ammattikunnan ensimmäiset? E nnen Evon perustamista metsänhoitajan virassa toimi lähinnä maanmittareita tai ulkomailla metsäoppinsa ammentaneita. Tärkeimpiä ulkomaisia opiskelupaikkoja oli saksalainen, vuonna 1811 perustettu Tharandtin metsäakatemia, jossa opiskelivat myös Evon ensimmäinen johtaja, everstiluutnantti Alexander af Forselles ( ) sekä hänen seuraajansa, Suomen metsähoidon isäksi kutsuttu Anton Gabriel Blomqvist ( ). Vuonna 1859 Tharandtista valmistunut Evon metsänhoito-opiston lehtori A.G. Blom- qvist otti 11 miestä yksityisoppilaina opiskelemaan metsänhoitajaksi vuosina Juuri nämä 11 ovat ensimmäiset maassamme koulutetut metsänhoitajat. He olivat Adolf Otto Aminoff, Johan Fredrik Hedberg, Conrad Osvald Hjerta, Carl Otto Nikolai Nassokin, Frithiof Napoleon Neppenström, Karl Johan Numell, Carl Anders Johan Nyberg, Anton Fredrik Sanmark, Oskar Wilhelm Sanmark ja Onni Kurt Alfred Wetterhoff. He saivat todistuksen Evolta ja samalla heidät nimitettiin metsäkonduktööreiksi. Alun perin ajatus lienee ollut, että yksityisoppilaista koottaisiin henkilökuntaa avattavalle opistolle, mutta loppujen lopuksi opettajana toimi ainoastaan Anders Johan Nyberg ( ) vuoteen 1883 saakka, jolloin hän siirtyi rautatiehallituksen palvelukseen. Useimmat yksityisopetuksessa valmistuneet siirtyivät metsänhoitajiksi metsähoitohallitukseen (vuodesta 1908 pelkkä metsähallitus). Korkeimpaan asemaan heistä urallaan nousi Karl Johan Numell ( ), josta tuli metsänhoitohallituksen ylitirehtöörin apulainen ja kamarineuvos. Martti Kolkka Evon opistossa metsänhoitajakoulutukseen kuului runsaasti myös käytännön harjoittelua. Metsäopetuksen 1-vuotisjuhlassa evolaiset demonstroivat vanhoja työmenetelmiä. Nykyisin Evo kuuluu Hämeen ammattikorkeakouluun. 12 Metsänhoitaja Muutama erikoisempi ura ensimmäisten metsänhoitajien joukosta kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Johan Hedberg ( ) siirtyi poikkeuksellisesti heti yksityissektorin palvelukseen ja päätyi lopulta lehtimieheksi. Frithiof Napoleon Neppenström ( ) puolestaan siirtyi muutaman metsähallintovuoden jälkeen kauppiaaksi Joensuuhun ja hänestä tuli kauppaneuvos. Kun metsänhoitaja kirjoittaa jostain muusta kuin metsistä tai metsänhoidosta, hän yleensä kirjoittaa erä- tai sotakirjan. Eräkirjailija-metsänhoitajista tunnetuimpia ovat alan klassikot A.E. Järvinen, Alpo Harala, Valtteri Keltikangas, Erkki Timonen ja Pekka Reinikka, mutta ensimmäinen heistä oli Onni Wetterhoff ( ). Hän on myös koko suomalaisen eräkirjallisuuden isä. Wetterhoff julkaisi kaksiosaisen erätarinoiden kokoelmansa Från skog och sjö vuosina 1883 ja Teokset suomennettiin nimellä Saloilta ja vesiltä ensimmäisen kerran 1887 ja Metsäkustannus julkaisi kirjoista uuden Erkki Timosen käännöksen vuonna Wetterhoffin teos Bergön pyyntimiehet ilmestyi suomeksi Jo poikavuosinaan innokas erämies Onni Wetterhoff oli tunnetun hämeenlinnalaisen käsityökoulun perustajan Fredrika Wetterhoffin isoveli. Lyhyen metsähallintouran jälkeen Onni kokeili jopa näyttelijänuraa Helsingissä, mutta pestautui sitten johtamaan ruotsalaista puutavaran vientiyritystä Venäjän Pihkovan kuvernementissa luvun lopussa Wetterhoff vuokrasi Helsingistä tunnetun ravintola Kappelin, jonka isäntänä hän toimi muutaman vuoden ajan. Anton ja Oskar Sanmark olivat veljeksiä. Vaikka tarina on pantu myös parin muun metsänhoitajan nimiin, Anton Sanmark ( ) oli se metsänhoitaja, joka jätti työnantajansa tietämättä hoitoalueensa ja lähti Saksan-Tanskan sotaan Asia selvisi metsänhoitohallitukselle vasta kun Tanskan kuningas myönsi vapaaehtoiselle soturille Dannebrogs 3 -kunniamerkin ja maan suurlähettiläs tiedusteli Suomen metsähallinnolta mistä tämä sankari löytyisi. Tämän jälkeen metsänhoitohallitus julkaisi kiertokirjeen, jossa kiellettiin henkilöstöä osallistumasta ulkomaisiin sotiin ilman erillistä lupaa ja virkavapautta. Parkanolainen metsänhoitaja Alpo Mäkinen (s. 1934) teki vanhasta Evon päärakennuksesta pienoismallin, jossa talo nähdään 1890-luvun laajennuksen jälkeisessä asussa. Tuolloin rakennus sai toisen kerroksen. Päärakennus tuhoutui tulipalossa Mäkinen lahjoitti pienoismallin Evolle 1-vuotisjuhlan kunniaksi. EVON METSÄNHOITO-OPISTON HISTORIAA Metsänhoitajien omassa perinteessä elää vankkana käsitys, että Evon metsänhoito-opisto perustettiin 1 vuotta sitten, koska ruotsinkielisten parempien sukujen mustille lampaille piti löytää joku sopiva koulutus. Niinpä heidät pantiin kasvamaan pariksi vuodeksi metsänhoitajaoppiin Evolle, joka oli kaukana kaikesta ja jossa siksi oli vaikea aiheuttaa skandaaleja. Hyvin pian kuitenkin huomattiin, että ei kaikkein pahnanpohjimmaisimpia lampaita voinut Evollekaan työntää ja siksi vuonna 1865 päätettiin aloittaa Mustialassa agronomikoulutus. Seuraavana vuonna jouduttiinkin tekemään päätös Evon opiston lakkauttamisesta vuodesta 1867 alkaen oppilaspulan takia. Opisto avattiin uudelleen vasta Metsänhoitaja

8 Seppo Kellomäki Professori, Itä-Suomen yliopisto Kolmekymmentä vuotta metsätieteitä Joensuussa Metsätieteellinen tutkimus ja opetus Itä-Suomen yliopistossa täyttävät tulevana syksynä 30 vuotta. Kaikki alkoi kuitenkin Joensuun korkeakoulussa, joka perustettiin Joensuun korkeakoulu profiloitui opettajakoulutukseen, mutta jo alkuvuosista lähtien tavoitteena oli monitieteinen yliopisto. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarvittu monia avauksia, joista eräs oli metsätieteellisen opetuksen aloittaminen 1980-luvun alussa. Joensuuhun vai Kuopioon? Päätöksellä oli aluepoliittisia ulottuvuuksia, mutta se oli ennen muuta korkeakoulupoliittinen avaus: metsätieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen syntyi kannustavaa kilpailua, jota tarvittiin alan kehittämiseen. Päätöstä edelsi kiivas keskustelu, jossa tiedetraditiot, työmarkkinapolitiikka ja alueelliset ambitiot kohtasivat toisensa. Joensuun korkeakoulun lisäksi uutta metsätieteellistä yksikköä havittelivat myös Oulun yliopisto ja Kuopion korkeakoulu. Oulun yliopisto luopui kilpailusta kuitenkin jo varhain, ja vastakkain jäivät Joensuun ja Kuopion korkeakoulut. Ohtaansalmen molemmin puolin löytyi vahvoja argumentteja, miksi metsätieteellinen tutkimus ja opetus sopivat erinomaisesti Pohjois-Karjalaan tai Pohjois-Savoon. Keskustelusta tuskin jäi pahoja arpia, ja asetelmat unohtuivat lopullisesti vuonna 2010, kun Itä-Suomen yliopisto aloitti työnsä. Samalla Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta muuttui metsätieteiden osastoksi, joka on osa luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekuntaa. Metsätaloudellisella painotuksella kilpailukykyisiä asiantuntijoita Mutta palataan ajassa taaksepäin. Metsätieteet asemoituivat Joensuuhun 1982, jolloin ensimmäiset opiskelijat aloittivat silloisessa korkeakoulussa. Tätä ennen tehtiin kuitenkin perusteellinen valmistelu, joka huipentui budjettikeskusteluun syksyllä 1980, kun eduskunta päätti metsätieteellisen opetuksen aloittamisesta Joensuun korkeakoulussa. Avainhenkilöitä valmistelussa olivat silloinen rehtori Heikki Kirkinen ja vararehtori Jorma Tahvanainen, joiden sinnikäs työ Joensuun yliopistosta vuonna 1986 valmistuneet ensimmäiset metsänhoitajat. Vasemmalta lukien: Pentti Hyttinen, Jyrki Kangas, Taneli Kolström ja Yrjö Niskanen. 14 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

9 Ensimmäisessä haussa metsätieteiden opintoihin hakeutui kaikkiaan 1009 ylioppilasta kaikkialta Suomesta, vaikka opiskelupaikkoja oli tarjolla vain 20. Tänä päivänä moisesta kiinnostuksesta metsäalaa kohtaan voi vain unelmoida. avasi uuden kehityslinjan Joensuun korkeakoulun kehityksessä. Opetuksen yleiset linjat perustuivat Joensuun korkeakoulun metsäopetusta suunnitelleen työryhmän mietintöön, joka oli valmistunut maaliskuussa Suunnitelman mukaan tuli Joensuun korkeakoulun metsäopetusyksikön suuntautua metsäekologiaan ja -biologiaan. Opetuksen tuli myös täydentää maamme korkeinta metsäopetusta ja johtaa maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkintoon. Metsäalaa tunteva lukija huomaa heti, että Itä-Suomen yliopiston metsätieteellisen tutkimuksen ja opetuksen profiili on jotain muuta kuin mitä suunnitelmassa linjattiin: painotus on tällä hetkellä vahvasti metsätalouden koulutuksessa, jota täydentävät metsäekologia ja metsäbiologia. Syitä tähän painotukseen on monia, mutta vahvimmin nykyprofiiliin johtanutta kehitystä linjasi kuitenkin suunnittelua tukenut seurantaryhmä. Ryhmä otti selkeän kannan: Joensuun korkeakoulusta valmistuvien metsänhoitajien tuli kyetä kilpailemaan tasavertaisesti metsäalan työpaikoista muualta valmistuneiden metsänhoitajien kanssa. Vahva usko menestykseen vei metsätieteitä eteenpäin Kaikki uudet avaukset herättävät vahvoja odotuksia mutta myös pelkoja. Monet hankkeen kriitikot uskoivat, että Joensuun korkeakouluun tuskin saataisiin kelvollisia metsätieteiden opiskelijoita, niin ylivoimaisena pidettiin Helsingin yliopiston vetovoimaa. Ennakko-odotukset osoittautuivat kuitenkin katteettomiksi, sillä ensimmäisessä haussa metsätieteiden opintoihin hakeutui kaikkiaan 1009 ylioppilasta kaikkialta Suomesta, vaikka opiskelupaikkoja oli tarjolla vain 20. Tänä päivänä moisesta kiinnostuksesta metsäalaa kohtaan voi vain unelmoida. 16 Metsänhoitaja Metsätieteellinen koulutus on monitieteistä, ja se yhdistää biologiaa, taloustieteitä, tekniikkaa ja yhteiskuntatieteitä. Tällaisen kokonaisuuden toteuttaminen vaatii eri alojen opettajia ja tieteiden välistä yhteistyötä. Tässä suhteessa Joensuun korkeakoulun tarjoamat mahdollisuudet olivat rajalliset. Oli syytä pelätä, että metsätieteellinen koulutus näivettyisi voimanvarojen niukkuuteen. Tätä asetelmaa kuvaa hyvin hallintoviraston silloisen suunnittelijan Väinö Jääskeläisen arvelu, että koko metsätieteellisellä koulutusalalla Joensuussa tulisi tuskin koskaan olemaan enempää kuin yksi professori ja pari muuta opettajaa. Jääskeläisen profetia ei onneksi toteutunut, sillä jo aloitusvuonna 1982 oli metsätieteissä viisi opettajaa: yksi professori, kaksi apulaisprofessoria, yksi lehtori ja yksi assistentti. Voimavarat olivat tarpeeseen nähden kuitenkin vaatimattomat, mutta se ei häirinnyt vahvaa uskoa, että metsätieteellinen tutkimus ja koulutus tulisivat kukoistamaan Joensuun korkeakoulussa. Mainittakoon, että metsätieteiden osastossa työskentelee tällä hetkellä 25 opettajaa, joista yli puolet on metsätieteiden eri aloille erikoistuneita professoreita. Yliopistostatus vahvisti tieteellistä kapasiteettia Vuosi 1984 oli käännekohta metsätieteellisen koulutuksen kehittämisessä, kun Joensuun korkeakoulu sai yliopistostatuksen. Tuolloisen hallintouudistuksen yhteydessä syntyi myös metsätieteellinen tiedekunta. Tiedekuntastatus tarjosi uusia välineitä luoda omaa profiilia yliopiston puitteissa. Varmasti tuolloinkin pohdittiin tiedekunnan kehityslinjoja, vaikka nykymuotoista strategiatyötä ei vielä tunnettu. Tuolloin tärkeitä tutkimusteemoja olivat muun muassa männyn laatukasvatuskysymykset, metsäpuiden pakkaskestävyys, metsäyrittäjyys, satelliittikuvat valtakunnan metsien inventoinnissa ja monet metsäsuunnittelun kysymykset, ajankohtaisia metsätalouden teemoja nytkin. Toisaalta myös perustutkimus pohjasi tutkimuksen asemaa tiedekunnan profiilissa. Tästä esimerkkinä tiedekunnan ensimmäinen väitöskirja, jota Heikki Smolander puolusti 1985 teemasta Measurement of fluctuating irradiance in field studies of photosynthesis. Teemassa yhdistyvät puiden kasvu ja rakenne innovatiivisella tavalla säteilyfysiikkaan. Viime vuosina tutkimusta ovat profiloineet muun muassa ilmastonmuutos, kaukokartoitus ja metsäsuunnittelu. Ensimmäiset metsämaisterit valmistuivat 1986, ja nyt kuluneiden 30 vuoden aikana Joensuusta on valmistunut lähes tuhat metsämaisteria. Ensimmäisten maistereiden valmistuminen oli myös lähtökohta systemaattiselle jatkokoulutukselle. Tässä suhteessa 1990luvun alku merkitsi tutkimuksen lopullista juurtumista metsätieteellisen tiedekunnan arkipäivään, kun ensimmäiset omien oppilaiden väitöskirjat valmistuivat. Tämä vahvisti tieteellistä kapasiteettia mutta loi myös ilmapiiriä, jossa tutkimuksesta tuli aito uravaihtoehto, ja jo 2000-luvun alkuun mennessä tiedekunnassa tarkastettiin vuosittain 8 12 väitöskirjaa. Viime vuosina on väittelyaktiivisuus pysynyt likimain samalla tasolla. Vuodesta 1995 lähtien tiedekunnan koordinoima metsätieteiden valtakunnallinen tutkijakoulu on tarjonnut monille jatkokoulutusmahdollisuuden, joskin projekti- ja muu tutkimusrahoitus on tässä suhteessa vieläkin merkittävämpi. Kaiken kaikkiaan on metsätieteellisessä tiedekunnassa ja osastossa puolustettu yli 1 väitöskirjaa. Korkeatasoinen tutkimus ja opetuksen kehittäminen avanneet ovia kansainvälisyyteen Metsätieteellisen tutkimuksen ja opetuksen kehityksessä tärkeän käännekohdan muodosti myös vuonna 2002 alkanut kansainvälinen maisterikoulutus (European Forestry), jota rahoitetaan Erasmus Mundus -ohjelman puitteissa. Kansainvälisyys sinänsä ei ollut uuttaa, sillä tiedekunta on osallistunut muun muassa Euroopan Unionin rahoittamiin tutkimushankkeisiin jo vuodesta 1994, ja kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden toiminnan organisoimiseksi perustettiin 1991 Environmental Science and Forestry -ohjelma yhdessä biologien kanssa. Tänä päivänä valmistuvista maistereista noin 30 % on kansainvälisiä opiskelijoita ja noin vaihto-opiskelijaa tulee vuosittain hakemaan osaamista Joensuusta. Toisaalta tiedekunnan kansainvälisesti suuntautuneet tutkijaryhmät ovat houkutelleet monia Mundus- ohjelmassa opiskelleita jatko-opintoihin, ja European Forestry- ohjelmasta on vuosien mittaan kehittynyt tärkeä kanava rekrytoida jatko-opiskelijoita metsätieteisiin. Tutkimus on akateemisen yhteisön elinehto niin kuin lainsäätäjä sen sattuvasti sanoo: yliopistojen tehtävänä on tehdä tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa opetusta. Tutkittu tieto taustoittaa myös sidosryhmätyötä, johon laki velvoittaa yliopistoja. Viime vuosina tehdyt tutkimuksen laadun arvioinnit osoittavat, että metsätieteiden kehittäminen Joensuussa on tuottanut tulosta, ja metsätieteellinen tutkimus sijoittuu Itä-Suomen yliopiston parhaimmistoon. Tutkimuksen laadun arviointi on myös osoittanut, että osaston aktiivinen ja korkeatasoinen tutkimus on avannut ovia laajaan kansainvälisyyteen kauas Suomen rajojen ulkopuolelle. Tästä on hyvä jatkaa kohti uutta merkkipäivää. Taimissa on uuden metsän alku: perehtymistä metsänviljelyn käytäntöön metsänhoidon kenttä kurssilla. Metsänhoitaja

10 Tuovi Rautjoki Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus on lähellä metsänomistajia ja metsiä Suomen metsäkeskus aloitti toimintansa uudella organisaatiollaan, jossa kaikki alueelliset Metsäkeskukset siirtyivät saman katon alle yhdeksi, yhtenäiseksi Suomen metsäkeskukseksi. Isoin muutos organisaationäkökulmasta on julkisten palveluiden ja liiketoiminnan siirtäminen omiin, erillisiin yksiköihinsä. J ulkiset palvelut vastaa metsäalan edistämisestä, rahoituksesta ja metsänkäsittelyn laadun parantamisesta, metsätiedon jakamisesta sekä neuvonnasta. Julkisten palvelujen tehtävänä on myös valvoa, että metsien käyttö on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Liiketoiminta puolestaan jatkaa Metsäpalvelut-nimellä omassa yksikössään, jossa tarjotaan aiemmilta vuosilta tuttuja maksullisia palveluja, kuten metsäsuunnitelmien tekoa, tila-arvioita, teiden rakentamista ja perusparantamista sekä suometsän kunnostusta. Julkiset palvelut perehdyttää vuosittain tuhansia uusia metsänomistajia Metsäkeskuksen julkiset palvelut on hajautettu 13 alueelliseen yksikköön, joiden toimintaa ohjataan Lahteen perustetusta keskusyksiköstä. 18 Metsänhoitaja Suomen metsäkeskuksen Julkisten palvelujen keskusyksikkö perustettiin Lahteen Aiemmin Metsäkeskus toimi 13 itsenäisen aluekeskuksen voimin, jotka jatkavat nyt toimintaansa uuden keskusyksikön ohjauksessa. Metsäkeskuksen julkiset palvelut ovat valtion rahoittamaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää metsäalaa ja sen elinkeinoja, metsäluonnon monimuotoisuutta, rahoittaa met- sänhoidon toimenpiteitä sekä jalostaa ja jakaa tietoa Suomen metsistä, kertoo Julkisten palvelujen johtaja Ari Eini. Meillä on myös tärkeä tehtävä neuvonnassa. Tuhansia uusia metsänomistajia osallistuu vuosittain kursseillemme. Lisäksi vastaamme joka vuosi kymmeniin tuhansiin metsää koskeviin puhelin- ja sähköpostitiedusteluihin, Eini lisää. Metsänomistaja saa palvelua siellä, missä haluaa Suomen metsäkeskuksella on vahva alueellinen organisaatio, jonka ansiosta se on lähellä metsänomistajaa. Julkiset palvelut ja Metsäpalvelut toimivat osin samoissa toimitiloissa: Metsäpalvelut kattavat Suomen kuudella alueellaan, Julkiset palvelut on jakautunut 13 alueelle. Metsäkeskuksen tärkeimpänä tavoitteena on asiakasläheisyys: metsänomistajaa palvellaan siellä, missä se hänelle parhaiten sopii. Metsäpalveluilla on vuosikymmenien kokemus ja vahva osaaminen palvelutuotannosta ja 270 metsäammattilaista kattavasti yli sadassa toimipaikassa ympäri maan, kertoo Metsäpalveluiden johtaja Jukka Enarvi. Metsäkeskuksen Julkisten palvelujen tavoitteena on edistää metsäalaa ja sen elinkeinoja, metsäluonnon monimuotoisuutta, rahoittaa metsänhoidon toimenpiteitä sekä jalostaa ja jakaa tietoa Suomen metsistä. Metsäkeskuksen tulee olla alan toimintakentän keskiössä Metsänhoitaja Ari Eini nimitettiin Metsäkeskuksen Julkisten palvelujen johtajaksi alkaen. Aiemmin Eini on toiminut mm. Keski-Suomen metsäkeskuksen johtajana sekä sahateollisuuden vientitehtävissä Metsäntuottajat Oy:ssä. Eini on luotsannut Metsäkeskuksen organisaatiomuutosta lähtien toimiessaan väliaikaisena johtajana. Muutos on iso Metsäkeskukselle ja koko metsäalalle. Julkiset palvelut on valtion metsäpolitiikan toteuttaja ja alan yhteinen edunvalvoja. Haluan, että Metsäkeskus on alan toimintakentän keskiössä, Eini linjaa. Einin mukaan Metsäkeskusta ei ole ilman sen asiakkaita: Olemme olemassa asiakkaitamme varten ja kehitämme alaa yhdessä heidän kanssaan. Asiakkaiden hyöty on myös meidän hyötymme. Kuluvan vuoden tärkeimpiä tavoitteitamme onkin tarjota Suomen metsävaratieto kaikkien sitä tarvitsevien käyttöön. Tiedon käyttötavat määrittelee uusi metsätietolaki ja sujuvuutta tiedon jakamiselle tuo Metsään.fi-asiointipalvelu, joka tulee käyttöön loppuvuodesta. Metsäkeskuksen Julkiset palvelut työllistävät noin 700 asiantuntijaa eri puolilla maata. Henkilöstö on ollut hienosti mukana toteuttamassa muutosta ja ottanut omakseen uuden Metsäkeskuksen, Eini lisää. Metsänhoitaja

11 lakipalsta Matti Kukko Asianajaja, Asianajotoimisto Bützow Oy SHUTTERSTOCK äiti sekä tytön sisko. Pohjanmaalla oli muun muassa mittava perintötila. Tyttö rakastui yönmustaan gambialaiseen mieheen. Äidin neuvo oli, että naimisiin tyttö voi mennä mutta edellytyksenä oli avioehtosopimuksen tekeminen. Tyttö totteli. Tyttö vihittiin. Tyttö kuoli. Äidin näkemyksen mukaan tyttären puoliso ei perinyt tytön omaisuutta, koska heillä ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Pohjanmaalla koettiin hyvin järkyttävänä seikkana se, että gambialainen leski kuitenkin peri osan perintötilasta ja jopa äidin tyttärensä hyväksi tekemät henkivakuutussäästöt. Vakuutussopimuksessa edunsaajaksi oli merkitty omaiset! Avioehtosopimus ei ole kuolemanvaraistoimi. Sellaiseksi kelpaa vain testamentti. Jos esimerkkitapauksessa tyttö olisi tehnyt omaisuudestaan omistusoikeustestamentin äitinsä ja sisarensa hyväksi, tytön varallisuussuhteet olisivat määräytyneet äidin toivomalla tavalla. Avioehtosopimus ja lesken perintäoikeus Perhevarallisuuden järjestelystä puhuttaessa on hyvä asia ymmärtää, mitä tarkoittaa avio-oikeus, avioehtosopimus ja lesken perintöoikeus. Avioehtosopimuksen tekevät elossa olevat puolisot. Leskeys johtuu puolison kuolemasta. Yksinomaan testamentti on puhtaasti kuolemanvaraistoimi. A Varatuomari Matti Kukko, Asianajotoimisto Bützow Oy. vioehtosopimuksella aviopuolisot sopivat avio-oikeudesta, joka on avioliiton aikainen piilevä oikeus. Se saa alkunsa puolisoiden avioliittoon vihkimisestä ja liittyy puolisoiden aviovarallisuuden järjestämiseen. Avio-oikeus herää eloon puolisoiden avioliiton päättyessä joko avioeron tai toisen puolison kuoleman johdosta. Avio-oikeuden perusteella avioerotilanteessa puolisot tai kuolemantapauksessa leski ja rintaperilliset saavat pääsäännön mukaan puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä. Tätä puolikasta kutsutaan avio-osaksi. Se kertoo, kuinka paljon puolisolle tulee pesästä arvomääräisesti euroina omaisuutta. Voidaan puhua avioeroosituksesta tai puolison kuolemaan perustuvasta jäämistöosituksesta. Avioehtosopimuksella puolisot voivat kuitenkin sopia, että kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Tällöin suoritetaan omaisuuden erottelu. Ositusta ei myöskään tarvita ja puoliso perii toisen puo- lison, jos puolisoilla ei ole rintaperillisiä eikä testamentista muuta johdu. Puolison perintöoikeus on vahva oikeus Leski saa perinnön kautta omistusoikeuden ja samalla hallintaoikeuden puolisolta perimäänsä omaisuuteen. Lesken omistusoikeudellista vallintavaltaa on vain vähän rajoitettu: hän ei saa tehdä perimästään omaisuudesta testamenttia eikä sitä kohtuuttomasti lahjoittaa. Sen sijaan myyminen ja panttaaminen ovat sallittuja oikeustoimia. Kuolleen puolison toissijaiset perilliset (vanhemmat, sisaret ja veljet, sisar- ja velipuolet) voivat vain sivusta seurata, miten leski kuolinpesän ainoana osakkaana perintöleiviskäänsä hoitaa. Puolison perintöoikeutta voidaan vankentaa omistus oikeustestamentilla perintönä ja testamentilla tulleeseen omaisuuteen. Testamentti saa lainvoiman, kun se on annettu tiedoksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille (isä, äiti, siskot, veljet ynnä muut). Perintöoikeudellinen side toissijaisiin perillisiin katkeaa siten lopullisesti. Metsäkirja on arvostettu lahja Siitä hyötyvät saaja ja suomalainen metsä. Puut perille ja käyttöön Esko Pakkanen ja Matti Leikola Kirja kertoo puun kuljetuksista metsästä tehtaalle sekä tuotteiden kuljetuksista vientisatamiin. Lisäksi selvitetään puun ja metsien muuta kuin teollista käyttöä. 512 sivua, hinta: 48 euroa Jos puolisot ovat keskinäisellä tai ensin kuolleen puolison omistusoikeustestamentilla halunneet ohjata omaisuutta leskeksi jäävälle henkilölle, niin omistusoikeustestamentin kautta leski saa täysin suvereenin omistusoikeuden (vallintavallan) ensiksi kuolleelta puolisolta Tervaa, lautaa ja paperia Esko Pakkanen ja Matti Leikola Kirja keskittyy puun teolliseen käyttöön. Myös tervanpolttoa ja kotiteollisuutta kuvaillaan. 512 sivua, hinta: 48 euroa Jäämistöositus Jos pesässä on leski ja rintaperilliset, puhutaan osittamattomasta ja jakamattomasta kuolinpesästä. Sana osittamaton viittaa lesken ja rintaperillisten väliseen suhteeseen. Leski ei siis perinnön kautta saa mitään pesästä. Lesken ja rintaperillisten erottaminen toisistaan varallisuusoikeudellisesti tapahtuu jäämistöosituksen kautta. Vasta tämän jälkeen rintaperilliset perivät perintökaaren mukaisesti ensiksi kuolleen vanhempansa. Nämä seikat usein sotketaan käsitteellisesti. Suojaako avioehtosopimus puolison perintöoikeudelta? Otetaan esimerkki elävästä elämästä. Pohjanmaalta oleva tyttö asui Helsingissä. Tytön isä oli kuollut. Osittamattomaan ja jakamattomaan kuolinpesään kuului leskenä tytön lisätietoa Metsänhoitajaliiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus maksuttomaan puhelinneuvontaan yksityiselämän oikeudellisissa kysymyksissä Asianajotoimisto Bützow Oy:ssä arkisin klo 10-16, puh. (09) (Helsinki), (03) ja (03) (Hämeenlinna) tai (03) (Tampere). Voit soittaa mihin tahansa numeroista. Soittaessasi sinun tulee ilmoittaa jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi. Edellytyksenä neuvonnan maksuttomuudelle on, että lakimies voi selvittää asian puhelimitse asiakirjoihin perehtymättä. Myös toimeksiantoja hoidamme mielellämme, mutta ne maksavat erikseen. Työsuhde- ja työttömyysturva-asiat eivät kuulu palvelun piiriin. Näissä asioissa sinun tulee olla yhteydessä luottamusmieheen tai liiton toimistoon. Molemmat kirjat yhteensä vain 76,80 euroa, säästät 19,20 euroa. Edullinen pakettitarjous Kaikki metsäkirjat: Puhelintilaukset: Posti- ja toimituskulut: 1 kirja 7, euroa, 2-5 kirjaa 8, euroa, 6 kirjaa tai enemmän 10,00 euroa/lähetys. Kirjakauppa 20 Metsänhoitaja Metsänhoitaja Historiasarja Meho 100x120.indd

12 Mika Peltonen UP SHUTTERSTOCK loma 10 tapa a pilata Kympin arvoinen lomasuoritus K esälomat lähestyvät ja monet ovat jo suunnitelleet, mitä kaikkea silloin pitäisi tehdä. Jonkinasteista lomastressiä potee tilastojen mukaan jopa 38 prosenttia suomalaisista. Lomastressin hankkiminen on jo itsessään hyvä tapa pilata loma ennalta. Suomalaisten vapaa-aikaan liittyvistä käsityksistä tohtoriksi väitellyt Lapin yliopiston professori Anu Valtonen tietää tukun muitakin hyviä lomanpilaamistapoja. Lomailija voi esimerkiksi suunnitella aikataulun tarkasti ennalta päivä päivältä. Aina varmemmin loma menee kiville, jos sinnittelee pitääkseen aikataulusta kiinni. Hyvällä aikatauluttamisella saa kunnon suoritusloman, Valtonen vakuuttaa. Parhaiten tämä onnistuu Valtosen mukaan niiltä, jotka talvellakin suistuvat ylisuorittamiseen ja -tekemiseen. Jos koko loma on ladattu täyteen odotuksia ja suunnitelmia, lomasta tulee yksi maraton lisää, suoritus muiden joukossa. Jos suunnitelmat eivät ole valmiina loman alkaessa, ei kannata huolestua. Kalenterin ehtii täyttää parin lomapäivän jälkeenkin. Jos lähdet lomalla reissuun, jätä pakkaaminen mahdollisimman viime tippaan. Näin osa tavaroista unohtuu varmasti kotiin. Autolomalle lähtiessä kannattaa valita 22 Metsänhoitaja sellainen aika, jolloin kaikki muutkin ovat liikkeellä. Jos menet kesämökille, muista ylimitoittaa esimerkiksi se, miten mökkiä tänä kesänä remontoidaan. Sekin on hyvä keino, että suostuu kaikkeen, mitä muut haluavat. Jos joku haluaa mennä Linnanmäelle, niin kannattaa mennä mukaan, vaikkei huvittaisikaan. Lomalla kannattaa olla tehokas Jos ihminen rientää lomallakin harrastuksesta toiseen ja tapahtumasta kolmanteen, yllä on takuuvarmasti uusi pakkopaita. Parhaimmillaan yletön kohkaaminen johtaa siihen, että ihminen kokee tuhlaavansa vapaa-aikaa, jos ei tee mitään. Jos lomasää on huono, kannattaa Valtosen mukaan keskittyä voivotteleman sitä. Siivous tai muutto kannattaa myös järjestää mieluiten juuri lomalle. Muutto on mukavasti stressaavaa. Lomalla ei tietenkään kannata nukkua ja levätä riittävästi ja antaa itselleen aikaa pään tyhjentämiseen. Jos haluat pilata lomasi, älä vain vaihda sen aikana arjen rutiinejasi. Anna kotiarjen jäädä päälle. Lomareissulta tai mökiltä kannattaa palata kotiin mahdollisimman myöhään viimeisen lomapäivän iltana, ettei palautumiseen jää aikaa. Anu Valtonen lupaa, että hänen ohjeillaan olet töihin palatessasi varmasti väsyneempi kuin lomalle lähtiessäsi. Valtosen mukaan lomaan liittyvä tekemisen pakko periytyy osin jo valistuksen ajalta, osin taas viime vuosikymmeniltä. Suoritusyhteiskunnassa vapaa-aikakin on jotakin, joka tehdään. Sisäistynyt käsitys siitä, että pitää olla tehokas, pätee vapaa-ajallakin. Helppo tapa pilata lomansa on esimerkiksi ottaa töitä mukaan. Myös matkapuhelin kannattaa pitää päällä, jos työpaikalla on ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan juuri sinun apuasi. Kannattaa myös soitella lomalta töihin, jos mieleen tulee jotakin töiden kannalta tärkeää. Valtosen mukaan kannattaa murehtia jo ennalta myös loman jälkeistä elämää ja miettiä, mitä töissä pitää tehdä loman jälkeen. Tätä helpottaa se, että et missään nimessä tee kaikkia mahdollisia töitäsi valmiiksi ennen lomalle lähtöä. Myös riiteleminen perheen kesken on hyvä tapa pilata lomansa. Riidan saa takuuvarmasti aikaan lisäämällä alkoholin kulutusta. Pidä kiinni arjen rutiineista Pienemmät vakuutuslaskut? Moni oli kysyttäessä sitä mieltä, että ottaisi ilolla vastaan pienemmän vakuutuslaskun. Sehän onnistuu: kun keskität pankki- ja vakuutusasiasi OP-Pohjolaan, huomattavasti pienemmät vakuutuslaskut voivat olla täyttä totta. Tämä on asioinnistasi kertyvien OP-bonusten ansiota. Laske omien bonustesi määrä bonuslaskurilla osoitteessa op.fi/bonuslaskuri Yhdessä hyvä tulee. OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään /kk.

13 Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto Metsänhoitajaliiton jäsenten sijoittuminen Metsänhoitajaliiton jäsenet työllistyvät työmarkkinatutkimuksen mukaan pääsääntöisesti yksityiselle sektorille ja asiantuntijatehtäviin. Vaativissa työtehtävissä työviikot venyvät keskimäärin 2,5 tuntia sovittua pidemmäksi, usein ilman erillisiä korvauksia. M etsänhoitajaliitto selvittää yhteistyössä 4L-liittojen kanssa toteutettavalla vuosittaisella t yömark k inatutkimuksella jäsenistönsä sijoittumista työmarkkinoille, palkkatasoa, ansiokehitystä, työaikoja ja muita edunvalvonnallisesti keskeisiä asioita. Marraskuussa 2011 toteutetun työmarkkinatutkimuksen pohjalta Metsänhoitaja-lehden viime numerossa käsiteltiin liiton jäsenten palkkausta ja tässä numerossa pureudutaan työmarkkinoille sijoittumiseen liittyviin havaintoihin. Jäsenistön sijoittumista työmarkkinoille tarkasteltiin vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osalta. Yksityinen sektori työllistää Yli puolet, 56 %, Metsänhoitajaliiton jäsenistöstä työskentelee yksityisellä sektorilla. Julkiselle sektorille on sijoittunut lähes kolmannes ja kuntiin ja kuntayhtymiin vain vajaa kymmenesosa Metsänhoitajaliiton jäsenistä. Yli- Miehet ja naiset eritasoisissa tehtävissä tutkimus ja tuotekehitystä sisältävissä asiantuntijatehtävissä ja vajaa neljännes vaativissa asiantuntijatehtävissä. Erittäin vaativia, ylimmän johdon esikuntatehtäviä ja koko yritystä koskevia tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtäviä ilmoitti hoitavansa joka kymmenes vastaaja. Miehet sijoittuvat selvästi naisia useammin eritasoisiin johtotehtäviin. Naisista lähes kolmannes toimii perustason asiantuntijatehtävissä, kun taas miehistä vastaavissa tehtävissä toimii huomattavasti pienempi osuus, 16 % (Kuvio 1). Työtehtävien kirjo on jäsenten keskuudessa erittäin laaja (Kuvio 2). Yleisimmin jäsenkunnan työnkuvaan sisältyy erilaisia hallinnollisia tehtäviä, joka kuudennella vastanneella työtehtävät liittyivät pääasiallisesti hallintoon ja johtamiseen. Seuraavaksi yleisimmiksi työtehtäviksi nousivat tutkimustehtävät, joissa toimii 15 % jäsenistöstä. Yli puolet Metsänhoitajaliiton jäsenistöstä työskentelee eriasteisissa asiantuntijatehtävissä. Joka viides jäsen toimii suunnittelu-, Yliopistolla tehdään pätkätöitä ja yrityksissä ylitöitä opistoissa työsuhteessa on noin 5 % jäsenistä, naisista joka kymmenes ja miehistä vain neljä prosenttia. Miehet työllistyvätkin hieman naisia useammin yksityiselle sektorille; miehistä 58 % ja naisista 51 % työskenteli yrityksessä. Yksityisellä sektorilla toimialoista eniten työllistää metsäteollisuus, jonka palkkalistoilla työskentelee useampi kuin joka kolmas jäsen. Toiseksi suurimpia työllistäjiä yksityisistä ovat Tapio ja Metsäkeskus ja kolmanneksi työllistävyydessä jäävät järjestöt. Julkisella sektorilla erityisesti valtion tutkimuslaitokset työllistävät paljon jäsenistöä; jopa 40 % kaikista valtiolla työskentelevistä ilmoitti toimivansa tutkimuslaitoksessa. Vastaavasti valtion liikelaitoksiin sijoittuneita oli lähes kolmannes kaikista valtiolla työskentelevistä. Kuvio 1. Työsuhteessa olevat toimiaseman ja sukupuolen mukaan Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Johto Naiset Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Kaikista Metsänhoitajaliiton työsuhteisista jäsenistä 16 % työskentelee määräaikaisella työsopimuksella. Yliopistolla työskentelevistä jopa 84 %:lla on määräaikainen työsopimus, kun kunnissa määräaikaisten osuus on 20 %, valtiolla 18 % ja yksityisellä sektorilla 8 %. Kaikilla sektoreilla naiset ovat useammin määräaikaisella työsopimuksella miehiin verrattuna. Keskimäärin 27 % naisista ja 11 % miehistä oli vastaushetkellä määräaikaisena työsuhteessa. Yliopistoissa määräaikaiset työsuhteet näyttävät olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Työmarkkinatutkimuksen ajankohtana marraskuussa 2011 Metsänhoitajaliiton jäsenistä työttömänä oli vain kolme prosenttia. Liiton jäsenkunnassa työttömyyskokemukset ovat kuitenkin tuttuja paljon laajemmalle jäsenjoukolle. Kokonaan ilman työttömyyskokemuksia jäsenkunnasta oli selvinnyt noin %. Joka neljännellä metsänhoitajalla oli ollut yksi työttömyysjakso ja joka kymmenes oli ollut työttömänä kahteen otteeseen. Tätä useammat työttömyysjaksot olivat selvästi harvinaisempia. Suurimmalla osalla työttömyyttä kohdanneista työttö- Yliopistossa työskentelevistä naisista lähes kaikki (93 %) työskentelivät määräaikaisesti ja miehistäkin suurin osa (76 %). Osa-aikaisuus sen sijaan on jäsenten keskuudessa erittäin harvinaista. Tutkimukseen vastanneista vain kolme prosenttia teki osa-aikaista työviikkoa. Osa-aikatyötä tekevät pääosin naiset, heistä osa-aikatyössä oli viisi prosenttia ja miehistä vain alle kaksi prosenttia. Kokoaikaisesti työskentelevillä sovittu työaika on keskimäärin 38,2 tuntia viikossa. Kokoaikaisten todellinen viikkotyöaika oli kuitenkin vastaajien mukaan keskimäärin 40,7 tuntia, eli 2,5 tuntia sovittua työaikaa pidempi. Pisintä työviikkoa tehtiin yksityisellä sektorilla, jossa työviikko venyi keskimäärin 41 tunnin mittaiseksi. Vastaavasti muilla sektoreilla viikkotyöaika oli keskimäärin 40 tuntia. Viikkotyömäärä oli vahvasti yhteydessä myös työntekijän asemaan: ylimpään johtoon kuuluvat tekivät noin neljä tuntia keskimääräistä pidempää työviikkoa (Kuvio 3). Ylitöiden tekeminen on jäsenkunnassa varsin yleistä: vain noin 15 % vastanneista ilmoitti, ettei tee lainkaan ylitöitä. Ylitöistä ei myöskään saa usein rahallista korvausta. Jopa yli 40 % ylitöitä tehneistä ilmoitti, ettei ylitöitä korvata lainkaan tai niiden oletetaan jo sisältyvän peruspalkkaan. Reilu kolmannes ilmoitti voivansa pitää tehdyt ylityötunnit yhden suhde yhteen mallin mukaisesti vapaaaikana ilman korotuksia. Työaikalakien, virka- tai työehtosopimuksen mukaiset korvaukset korotettuna rahana sai vain murto-osa, 4 % ylitöiden tekijöistä. myysjaksot olivat kestäneet yhdestä kolmeen kuukautta (14,3 %) ja joka kymmenennellä työttömyysjaksojen yhteiskesto ylsi vähintään vuoden mittaiseksi. Vastaavasti vuosien 2010 ja 2011 aikana valmistuneista metsänhoitajista 57 %:lla ei ollut tutkimusajankohtaan mennessä lainkaan työttömyyskokemuksia. Niillä vastavalmistuneilla, jotka olivat kokeneet työttömyyttä valmistumisensa jälkeen, yleisin työttömyysjakson kesto oli vain alle kolme kuukautta. Jopa kolmella neljästä vastavalmistuneesta oli töitä tiedossa heti valmistumisensa jälkeen. Kuvio 2. Työsuhteessa olevat pääasiallisen työtehtävän mukaan Hallinnolliset tehtävät, johtaminen Tutkimustehtävät Muu Puun hankinta ja metsien hoito Opetus- ja koulutustehtävät Kansainvälisen kaupan tehtävät Konsultointi Muu luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä Tuotekehitys- ja tekniset suunnittelutehtävät Kaupalliset tehtävät kotimaassa Edunvalvonta Ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävät Tiedotus/viestintä Tarkastustehtävät Käyttö- ja ylläpitotehtävät, tuotteiden valmistus Laatutehtävät, auditointi Neuvonta/asiakaspalvelu Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävät % Kuvio 3. Kokoaikaisten todellinen viikkotyöaika toimiaseman mukaan Johto Ylin johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Opettaja Toimihenkilö Kaikki Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät tuntia/ viikossa Miehet Toimihenkilö Ylin johto Opettaja Metsänhoitaja % Metsänhoitaja

14 Paula Launonen T Äkillinen yrjötauti vai erhi on 41-vuotias henkilöstöpäällikkö. Virkeästä olemuksesta ei arvaa, että vielä pari vuotta sitten nainen heräsi joka aamu pöhnäisenä. Tavallisena arki-iltana punkkupullo tyhjeni melkein huomaamatta Facebook-kavereiden kanssa chatatessa ja Greyn anatomiaa vilkuillessa. kauhea kankkunen? Vähitellen lipesi Maanantaista torstaihin kontrolli piti, mutta viikonloppujen annoksia Terhi ei laskenut: tissuttelu oli luvallista lauantaiaamusta sunnuntai-iltaan riippumatta siitä, oltiinko miesystävän mökillä tai kotisohvalla. Kauppakorkeassa kaljoittelu oli osa iloista opiskelijaelämää. Työelämään siirryttyäni aloin käyttää alkoholia myös rentoutumislääkkeenä. Aluksi riitti lasillinen viiniä ennen nukkumaanmenoa. Vähitellen Terhin iltaharrastukset harvenivat. Kuntosalille tai työväenopiston espanjan tunnille ei enää riittänyt energiaa. Selitin itselleni, että työ vie kaikki mehut. Todellinen syy oli kuitenkin se, että halusin nopeasti kotiin. Jo puoliltapäivin aloin ajatella keittiön kaapissa odottavaa pulloa. Työnsä Terhi hoiti. Suhdettaan alkoholiin hän joutui vakavasti miettimään vasta, kun esimies alkoi ihmetellä toistuvia lyhyitä poissaoloja. Siinä vaiheessa juominen oli ollut päivittäistä jo monta vuotta. Lipittelystä voi tulla tiukka koukku. Riippuvuuteen pitää puuttua ajoissa. Koko kuukausi kännissä Suomessa yli 90 % työikäisistä käyttää alkoholia. Miehistä noin 40 % ja naisista 20 % on riskikäyttäjiä. Suomalainen on joka vuosi 30 vuorokautta humalassa. Osasta tulee suurkuluttajia tai riippuvaisia. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan joka toisen työyhteisössä on alkoholihaittoja. Mikä on kohtuujuomista? Missä kulkee riskiraja? Tarkista alkoholinkäyttösi verkossa: Työterveyshuolto avuksi Lähde: Työterveyslaitos & Taitolaji.fi Päihdeohjelma työpaikalle Tee aloite esimiehelle tai ota yhteys työterveyshuoltoon. Kysy ohjelmamalleja Työturvallisuuskeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Myllyhoitoyhdistyksestä tai omasta työterveyshuollostasi. Ohjelman painopiste on ennaltaehkäisyssä. Se sisältää ohjeita myös korjaavaan toimintaan, kuntoutukseen ja kriisinhallintaan. SHUTTERSTOCK 26 Metsänhoitaja Päihde- ja mielenterveystyön asiantuntija Eeva Gröhn tapaa työssään päteviä, tunnollisia ja kunnianhimoisia ihmisiä, joiden alkoholinkäyttö on muuttunut riippuvuudeksi. Monet pystyvät salaamaan ongelman työyhteisöltä siihen asti, kunnes alkaa tulla äkillisiä vatsatauteja ja eri paikoista hankittuja sairauslomatodistuksia. Oireita ovat myös heikentynyt työteho, esimiehen välttely sekä alakulo ja hermostuneisuus. Heikkoa oloaan ihminen voi selittää esimerkiksi uniongelmilla. Jyväskyläläisessä Työterveys Aallossa työskentelevä Gröhn on ottanut tehtäväkseen päihdeongelmien ennaltaehkäisyn. Hän kiertää yrityksissä puhujana ja kouluttajana. Gröhnin mukaan vain 16 prosenttia työyhteisöistä käsittelee päihdeasioita järjestelmällisen ohjelman avulla. Gröhnillä on hyviä kokemuksia työpaikoista, joilla ennaltaehkäisy otetaan vakavissaan. Päihdeohjelma toimii, kun ihmisiä ei tarvitse ohjata hoitoon, vaan tilanne saadaan haltuun työterveyshuollon voimin. tiutta voi alkaa pienin askelin. Ensin hän on juomatta arkena ja annan siitä hyvää palautetta. Pian hän kokeilee raittiutta viikonloppuisin. Useimmat joutuvat päättämään ehdottomasta linjasta, sillä suurkulutuksesta ei yleensä ole paluuta kohtuukäyttöön. Ongelmasta on puhuttava Kun alkoholi on muuttanut kehon kemiaa, tahto jää toiseksi. Yritin ensin vähentämistä. Kun huomasin juovani entiseen malliin, olin tosi pettynyt. Minun piti kiertää korkki kiinni lopullisesti, Terhi sanoo. Raitistumisen myötä löytyi jälleen liikunnan ilo kuntosalikortti on voimassa, ja uusi hauskuus ovat lavatanssit. Pitkästä aikaa Terhi suunnittelee elämäänsä eteenpäin. Juuri nyt ajankohtainen hanke on tuleva Kuuban-matka, jonka vuoksi on kerrattava espanjaa ja opeteltava salsan alkeita. Suhde miesystävään päättyi, koska tämä ei ymmärtänyt Terhin raittiutta. Työhön on tullut terve ote. Henkilöstöpäällikkö jättää työt konttorille. Iltaisin ja viikonloppuisin päässä pyörivät ihan muut asiat. Parasta on mielen hallinta. Sellaiset konfliktit, joihin en voi vaikuttaa, eivät enää rassaa. Nukahdan joka ilta tyytyväisenä omaan panokseeni tässä elämässä ja aamulla herään uteliaana uuteen päivään. Gröhn rohkaisee avoimuuteen. Päihdekoukkua kukaan ei kehitä tahallaan, eikä riippuvuudesta pidä syyllistää. Kissa on nostettava pöydälle, jos havaitsee suurkulutuksen merkkejä itsessään tai työkaverilla. Alkoholinkäytön määrää mittaava auditkysely kuuluu työterveyshuollon rutiineihin. Kun Gröhn havaitsee runsaan juomisen oireita, hän panee asiakkaan miettimään elämäänsä kokonaisvaltaisesti. Löytyykö taustalta perhe-, parisuhde- tai rahahuolia? Miten menee työpaikalla esimiehen, kollegoiden ja alaisten kanssa? Sitten mietitään alkoholin roolia. Asiakas havaitsee, ettei juominen helpota oloa, vaan aiheuttaa lisästressiä. Gröhn sanoo, ettei hän komenna ketään lopettamaan. Haitat oivallettuaan asiakas laatii raitistumissuunnitelmansa itse. Päihdeterapeutti korostaa asiakkaan omaa vastuuta, hänen näkökulmiensa huomioimista ja asiallista neuvontaa. Alkoholin terveysriskeistä ihmiset tietävät yllättävän vähän. Harva tietää, että jo yhden illan runsas juominen voi tulehduttaa haiman. Myös aivojen terveydelle alkoholi on iso uhka. Kannustuksella irti pullosta Vaikka haitat ovat vakavia, Gröhnin mielestä myönteinen asenne antaa pelottelua paremmat lähtökohdat koukusta irtautumiselle. Näen jatkuvasti onnistumisia. Ihmiset tekevät muutoksia elämäntavoissaan, kun heitä tuetaan oikealla tavalla. Yhtenä kannustimena Gröhn käyttää laboratoriotestejä. Jos maksakoe näyttää hyvälle, asiakas huokaa helpotuksesta. Tie kohti rait- Raittius maistuu Auta kaveria Jos huomaat työkaverissasi liiallisen juomisen merkkejä, ota asia puheeksi hänen kanssaan. Päihderiippuvainen ei yleensä itse myönnä ongelmaansa, vaan tarvitsee ympäristön apua herätäkseen. Jos hyssyttelet tai peittelet juovan työkaverin mokia, teet karhunpalveluksen sekä työyhteisölle että hänelle itselleen. Metsänhoitaja

15 metsänhenki Katja Turunen Iiris Kivi Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen pakina Miten päädyit metsäalalle? Saman kylän toinen tyttö opiskeli metsänhoitajaksi ja ymmärsin, että koulutus on mukava yhdistelmä tekniikkaa, taloutta ja ekologiaa. Moniosaaminen on aina ollut enemmän minun juttu kuin tiukka erikoisosaaminen, joten siinä valinnan peruste. Suvussani ei ole metsäammattilaisia. Mitä olet opiskellut ja milloin valmistuit? Opiskelin Joensuun yliopistossa, nykyisessä Itä-Suomen yliopistossa, pääaineena metsäteknologia ja puutalous. Valmistuin vuonna Olen opiskellut myös viestintää ja bioenergia-asioita työn ohella. Nyt opiskelen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa organisaatiot ja johtaminen -pääaineessa kauppatieteiden maisteriksi. Puiden läpi Kerro työurastasi ja mitä teet nykyisin? Tarina on runsas, monta kertaa olen hypännyt niin sanotusti liikkuvaan junaan. Työpolkuni alkoi tutkijan tehtävissä. Tein ensin Joensuun yliopistolla pari vuotta puunostoon liittyvää tutkimusta ja sitten Metsänhoitajaliitossa koulutuksen ennakointihanketta. Liiton työ toi minut kotikonnuilta Pohjois-Karjalasta pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla jatkoin markkinointitehtävissä paikkatietotalo GISnetissä. Tämän jälkeen sijaistin paria äitiyslomaa: Suomen metsäyhdistyksen Päättäjien metsäakatemiassa ja viestintäpäällikkönä Metsäteollisuus ry:ssä. Nyt olen ollut vajaat viisi vuotta Stora Enso Metsässä. Olen hoitanut tiimillä korjuita ja kuljetuksia, toiminut Etelä-Suomen hankinta-alueen metsäenergiaesimiehenä ja nyt teen puukauppaa ja markkinointia Helsingin metsäpalvelupisteellä. Vastaan myös Tähtitili-palvelustamme. Onko sinulla harrastuksia? Opiskelu on tällä hetkellä harrastuksena ykkösenä. Syksyllä tämä vielä korostuu, sillä ryhdyn tekemään gradua. Olen myös innostunut lenkkeilemään radion soidessa korvanapeissa. Pidän vanhoista tavaroista ja kierrän huutokaupoissa. Teen myös käsitöitä. Jos olisi mahdollista, pilkkisin ja matkustelisin nykyistä enemmän. Mikä oli ensikosketuksesi Metsänhoitajaliittoon? Työhaastattelu. Opiskeluaikana en ollut mukana järjestötoiminnassa. Kun sitten selvitin metsäalan korkeakoulutettujen tulevaisuuden osaamistarpeita liitossa työkseni, mielenkiinto yhteisiin asioihin heräsi. Millaista kokemusta sinulla on Metsänhoitajaliiton luottamustehtävistä? Olin ensin valtuustossa kaksi kautta Naismetsänhoitajien edustajana. Nyt olen toista vuotta Teollisuuden metsänhoitajien edustajana hallituksessa. Mikä on mielestäsi Metsänhoitajaliiton tärkein tehtävä? Työmarkkinoilla jäsentensä edunvalvonta, koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen sekä henkilökohtainen neuvonta työsuhdeasioissa. 28 Metsänhoitaja Katja toimii neljättä kauttaan Metsänhoitajaliiton luottamustehtävissä. Katjalle Metsänhoitajaliiton tärkeimpiä tehtäviä ovat jäsenten edunvalvonta työmarkkinoilla, koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen sekä henkilökohtainen neuvonta työsuhdeasioissa. Minusta tuli lausuntoautomaatti. Niin sellainen minusta tuli, syljen koneeltani aanelosia minkä ehdin, nakutan papereihin kieltoja ja myöntöjä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Otan kantaa toisten tekemisiin, minulla on valtaa pysäyttää toiminta. Pykälät ovat tuttuja, muistan ulkomuistista pitkät pätkät. Jos joku yrittää tehdä laittomuuksia, heristän pilkkuja ja pisteitä. Liimailen lauseita aikaisemmista lausunnoista sellaiseen muotoon, että vastaanottajalla on tekemistä ymmärtää, mitä päätös tarkoittaa. Mutta en minä tahtonut tällaista elämää. Riemumielin marssin Metsätaloon, sen suurimpaan luentosaliin ja kuuntelin sen pihkantuoksuisia, vahvasyisiä luentoja. Puiden hengityksestä, tuulen huminasta oksilla, nilan ja jäljen yhteiselosta. Miten tässä näin kävi, metsää en ole töissä nähnytkään, olisi pitänyt uskoa isää, kuinka se varoitti pyrkimästä metsäalalle. Kahvinkeittoon pääset, usko pois. Lopetin kahvin juonnin siihen. Hän oli väärässä, pääsin kahvihuoneen viereiseen huoneeseen. Jokaisen lausunnon välissä, kun leimaan kuoreen postileiman, unelmoin metsästä, sen tuoksusta, järeästä kaarnasta poskea vasten, koivun rungon neitimäisestä otteesta. Kun heitän kirjeen postilootaan, minua pistää, olen kateellinen sille joka kirjeen saa, hän omistaa metsää, jonne minä en pääse. Harmittaa, etten kirjoittanut viimeistä kieltolausetta tiukemmin. Timppa on sairastunut, pääsetkö sinä? Olen lyödä pääni postihuoneen laatikon reunaan, niin täräkästi sihteeri minua huhuilee. Ai minäkö, soperran ja puristan kynää. Joo, aateltiin että kun sulla on se metsänhoitajan tutkintokin, niin tietäsit vähän mitä sen metissä pitäs tehdä, Sussu sanoo. Enhän mää oo käyny metässä sitten vuosikymmenen. Nyt olis siihen hyvä mahis, nainen sanoo ja hymyilee ilkikurisesti. Suostun pitkin naamoin, osaanko enää. Olen tehnyt niin kirjaviisaita lausuntoja vuosia putkeen, että olen unohtanut miten metsässä ollaan, mättäiden yli kävellään. Vietän unettoman yön, pyöriskelen sängyssä, pohdin tunnistanko vielä ne sata indikaattorikasvia, joita pänttäsin Viikin herbaariossa, vai katselinko kasvien sijaan muita fukseja. Seuraavana aamuna ei enää auta. Kättelen reippaasti isäntää, tutustun hänen papereihinsa, ihmettelen hänen saamiaan päätöksiä, noin nasakasti kirjoitettua tekstiä, tätä pitää vähän suomentaa. Lähdetäänpä katsomaan kohdetta, isäntä ehdottaa. Kurkin isännän leveän selän takaa, kun hän harppoo edelläni pitkin askelin. Tunnen jo metsän tuoksun. Puiden lävitse pilkistää valoa. Metsänhoitaja

16 opiskelija Outi Moilanen Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry Opiskelijamatka Viroon imagokeskustelua, verkostoitumista ja tutustumista PHT:n järjestämät 1askel hyvinvointijaksot osoitteessa A Työttömyyskassa mielessä Kun kesätöiden aika koittaa, kannattaa tarkastaa kuuluuko työttömyyskassaan. On suositeltavaa, että opiskelija liittyy työttömyyskassaan jo ensimmäisestä kesätyöpaikastaan lähtien, jotta tarvittavat 34 vähintään 18 tunnin työviikkoa ehtivät kertyä ennen valmistumista. Työssäoloehdon täyttyminen voi taata jopa tuplasti parempaa työttömyyspäivärahaa, jos valmistuttuaan ei satu heti saamaan töitä. Lisää työttömyyskassasta osoitteessa: fi/. Sivuilta löytyy muun muassa laskuri, jolla pystyy laskemaan oman ansioturvansa. Myös Metsänhoitajaliitosta voi kysellä askarruttavia kysymyksiä. 30 Metsänhoitaja ikataulun tiedettiin jo ennakkoon olevan kireä, mutta silti noin 40 metsäylioppilasta Helsingistä ja Joensuusta suuntasivat suurin tavoittein kohti Viron laivaa. Tällä kertaa kyseessä ei ollut mikään tavanomainen opiskelijaristeily, vaan 22 tunnin risteilyekskursio, jonka aikana oli tarkoitus keskustella metsäalan vetovoimaisuudesta, verkostoitua ja tutustua Viron metsätalouteen. Ei siis ihme, että tämän matkan jälkeen väsytti. Virossa metsätaloudesta kertoivat edustajat valtion metsäkeskuksesta RMK:sta (Riigimetsa Majandamise Keskus) sekä yksityismetsäkeskuksesta (Erametsakeskus). Matkan tärkeimpänä osana oli ehdottomasti keskustelutilaisuus metsäalan vetovoimaisuudesta. Pohjana keskustelulle toimi järjestetyt metsäalan imagotreffit, missä metsäammattilaiset ympäri Suomea keskustelivat alan tulevaisuudesta ja vetovoimasta. Laivalla järjestetty keskustelutilaisuus oli ensimmäinen vastaavan suuruisena ja molempien metsäalan yliopistojen välisenä järjestetty tilaisuus, jossa ainoastaan opiskelijat olivat äänessä. Tilaisuuteen osallistuville oli ennen matkaa lähetetty ennakkotehtävä, jossa tiedusteltiin muun muassa, että onko metsäala riittävän vetovoimainen. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että tällä hetkellä alan vetovoimaisuus ei ole niin hyvä kuin toivoisi. Eniten tähän voidaan vaikuttaa median ja sosiaalisten verkostojen kautta. Uudet innovaatiot ja tulevaisuuden metsäalan tukipilarit hyvin usein unohtuvat, kun ympäriltä suljetaan tehtaita ja metsäteollisuutta ajetaan alas. Monista puuperäisistä innovaatioista ei edes tiedetä ja metsäala yhdistetään suoraan paperiteollisuuteen, jossa siinäkin on suurta tulevaisuuden potentiaalia muun muassa nanosellun ansiosta. Käsityksiä oikaisemalla päästään vaikuttamaan myös metsäalan vetovoimaisuuteen nuorten silmin. Monet keskustelutilaisuuteemme osallistuneista ilmoittivat jatkossakin markkinoivansa metsäalaa kotipaikkakuntiensa lukioilla ja yläasteilla. Paljon alan kiinnostavuuteen vaikuttaa myös oman alan kesätöiden saaminen. Tähän tilanteeseen onkin muutaman vuoden takaisesta tullut selkeä kehitys, koska valtaosa tilaisuuden metsäylioppilaista oli jo saanut kesätöitä metsäalalta. Metsä puhuu -kampanjan myötä metsäalan eri työmahdollisuudet ovat tulleet kaikille muillekin entistä tutummaksi. Keskustelussa löytyi kehitettävää erityisesti yliopistojen puolelta. Monet kokivat, ettei nykyinen pääsykoekirjallisuus palvele oikeaa tarkoitusta. Pääsykokeen tulisi vastata enemmän sitä, mitä yliopistossa oikeasti opiskellaan, eikä esimerkiksi raivaussahan terän teroittamista mitenkään sen merkitystä väheksymättä. Keskivertoihmiselle saattaa tulla metsäalasta kuva, että sillä kentällä työskentelee ainoastaan sikaria polttavat äreät vanhat miehet. Näin ei suinkaan ole, vaan koko ajan työmarkkinoille rantautuu lisää ammattitaitoisia naismetsänhoitajia ja elämäniloisia nuoria miehiä. Keskustelutilaisuuden tulokset tullaan raportoimaan retken rahoittajille, ja toivommekin, että kehitysehdotukset kantautuvat erityisesti yliopistoille. Päällimmäisenä itselleni jäi tilaisuudesta mieleen yleinen positiivinen asenne metsäalaa kohtaan ja vahva usko siihen, että olemalla oma itsemme vaikutamme kaikkein positiivisimmin alan imagoon. Opiskelijat ovat metsäalan tärkeimpiä käyntikortteja. On aika ottaa loppuelämän ensimmäinen askel Palkansaajalomajärjestöt yhteistyössä liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijoiden kanssa ovat kehittäneet ja uudistaneet työikäisille suunnattua kuntoremonttia viimeisen vuoden aikana. Työ on nyt ohi ja uudet hyvinvointijaksot starttaavat kesällä. P alkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT lanseeraa parhaillaan 1askel hyvinvointijakso -palveluitaan työikäisille ja heidän perheilleen. 1askel korvaa aiemmin järjestetyn kuntoremontti- ja perhekuntolomatoiminnan. Ryhmämuotoisia 1askel hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille järjestetään ympäri Suomea lähes 30 eri kohteessa. Jaksot ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Aiempia hyviksi todettuja käytäntöjä ei heitetty uudistuksessa romukoppaan, vaan toimintaa on hiottu järjestävien kohteiden vahvuuksia ja kokemusta hyödyntäen. Tästä esimerkkinä on kuntotestausosion keventyminen, jotta aikaa jää enemmän paljon toivotulle henkilökohtaiselle keskustelulle, sanoo projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä. Tavoitteena parempi arki 1askel-jaksojen tavoitteena on tukea elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä ja toimintakykyä. Jakson aikana osallistujille tehdään kuntotestejä, pidetään tietoiskuja, keskustellaan ja liikutaan. Kaikessa tekemisessä ajatellaan loppuelämää, ei vain viikon pituista jaksoa. Parhaimmillaan jaksolta löytyy kotiin viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia. 1askel-jaksot ovat innostavia ja hauskalla tavalla pysäyttäviä. Haluamme, että liikkuminen on elämyksellisempää eikä hampaat irvessä puurtamista, sanoo PHT:n toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo. Kuntotestit vertailukelpoisempia Yksi isoimmista uudistuksista on se, että 1askel -jaksot järjestetään samassa kohteessa ennalta määrättynä ajankohtana. Pilottijaksojen osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että perus- ja seurantajakso tulisi järjestää samassa kohteessa ja niin että seurantajakson ajankohta on ennalta määrätty. Myös samat ja siten vertailukelpoiset testit molemmilla jaksoilla tukevat elämäntapamuutosta, muistuttaa Koivuniemi. Ylitalon mukaan osallistujia ei unohdeta jaksojen välilläkään ja sparraukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Aiemmin kuntoremonttiin on hakeutunut pääasiassa suhteellisen hyväkuntoisia, työuran loppupuolella olevia naisia. Jatkossa PHT:n toiveena on, että myös miehet ja nuoremmat ikäryhmät löytävät hyvinvointijaksot. 1askel perhejaksot myös haussa PHT:n 1askel tuoteperheen toinen jäsen on hyvinvointijaksot lapsiperheille. Perhejaksot ovat kodin ulkopuolella järjestettäviä ryhmämuotoisia liikuntapainotteisia ja virikkeellisiä jaksoja, joiden aikana annetaan sekä lapsille että aikuisille mahdollisuus uusien harrastusten löytämiseen. Jaksoja on haettavissa parissakymmenessä kohteessa eri puolilla Suomea. Aiemmin vastaavat jaksot ovat olleet perhekuntolomia. Metsänhoitaja

17 profiili Maija Kovanen Nimi: Heikki Hamunen Yrittäjä Heikki Hamunen viettää suuren osan vapaaajastaan ja lomistaan luonnon helmassa. Valmistunut: vuonna 1998; MMM, Joensuun yliopisto Työpaikka: Oma yritys, Simana Oy Tuore yrittäjä odottaa mielenkiintoisia aikoja Retkeily, liikunta, metsät ja luonto niistä on joensuulainen yrittäjä, Heikki Hamunen tehty. Metsillä on suuri merkitys Hamusen vapaa-ajan harrastuksissa, mutta on niillä tärkeä rooli myös hänen henkilökohtaisen taloutensa kannalta. Hamunen paiskii töitä vuoden alussa perustamassaan yrityksessä ja odottaa tulevaisuudelta mielenkiintoisia aikoja. Työt eivät kuitenkaan määrittele hänen polkujensa suuntaa, vaan kuten hän itse asian muotoilee: Nyt, työkokemuksen ja kontaktiverkoston kartuttua yritän itse rakentaa työmahdollisuuksia muun elämän luomissa puitteissa. L uonto, talous ja tekniikka. Siinä yhdistelmä, joka sai Heikki Hamusen aloittamaan metsätieteiden opinnot Joensuun yliopistossa 1990-luvun alussa. Vaikka Helsinki ja kaupallisen puolen opinnot houkuttelivat toisaalla, veti Joensuu pidemmän korren mahdollistamalla vapaamman opintojen suunnittelun sekä opintojen ja muun elämän yhteensovittamisen. Hamunen on ollut valintaansa tyytyväinen. Kiinnostus vieraisiin kulttuureihin sai Hamusen painottamaan opinnoissaan kielten opiskelua hän myös ajatteli, että hyvä kielitaito voisi avata ovia työelämään. Tämä linjaus osui nappiin, Hamunen kertoo. Häneltä sujuu englanti ja saksa ja lisäksi hallussa ovat myös ruostunut ruotsi, venäjän aakkosia sekä sumuinen muistikuva swahilin alkeista. Opintojensa aikana Hamunen asuikin ulkomailla yhteensä 1,5 vuotta. Hän oli ensin Saksassa opiskelijavaihdossa, minkä jälkeen kontaktit ja kiinnostus kansainväliselle puolelle lisääntyivät entisestään. Niinpä hän ehti olla myös Sveitsissä työharjoittelussa ja stipendiaattina, Tansaniassa keräämässä graduaineistoa sekä töissä Luxemburgissa. Ei ollut pöllömpi ajatus käydä oman kylän ulkopuolella, Hamunen miettii. Tärkein anti lie se, että muistaa kuinka asiat näyttävät maailmalta katsottuna usein erilaiselta kuin 32 Metsänhoitaja kotitalon ikkunasta, hän jatkaa. Ei asuminen ulkomailla silti aina helppoa ollut päinvastoin, rankkaakin se oli. Oli kuitenkin arvokasta huomata pärjäävänsä. Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan Heikki Hamusen tie on vienyt hänet moniin erilaisiin paikkoihin. Omien sanojensa mukaan näin on käynyt pitkälti ajautumisteorian mukaisesti. Silti hän on viihtynyt kaikissa paikoissa, oli kyseessä pieni itäsuomalainen kirkonkylä, keskieurooppalainen miljoonakaupunki tai kenttäleiri Itä-Afrikan kuumuudessa. Vaikka asuinpaikat ovat olleet kovin erilaisia, niin ihmiset ovat kuitenkin aika lailla samanlaisia. Kiertolaisvuosien jälkeen elämän helppous pienemmillä paikkakunnilla saa kuitenkin Hamusen mielessä yhä enemmän painoarvoa. Kolilla tai Joensuussa pääsee eroon ihmisvilinästä hyvinkin nopeasti. Tämä miellyttää, hän myöntää. Juuriltaan Hamunen ei siis ole näillä näkymin lähdössä haussa on omakotitalo Joensuun seudulta, mieluiten järvimaisemalla. Vaikka Hamunen nauttii pienen paikkakunnan rauhallisesta elämänmenosta, ei hän silti laakereillaan lepää. Päinvastoin, aktiivinen joensuulainen viettää lomiaan metsänhoitajaavovaimonsa kanssa retkeillen ja urheillen, vuodenajasta riippumatta. Yritän päästä liikkumaan vuodenajan mukaan joko suksilla, pyörällä, melomalla, luistimilla tai jalan, Hamunen kertoo. Onpa hän juossut maratonejakin. Lisäksi hän osallistuu mielellään erilaisiin liikunta- ja seikkailutapahtumiin, ja tänä vuonna suunnitelmissa ovat mm. Pogostan Hiihto Ilomantsissa, Sulkavan Soutu sekä Kalevan Kierros. Elämän tähtihetkiä Hamunen on päässyt todistamaan ammattitaitonsa monissa erilaisissa työtehtävissä. Vaikutuksen hän pääsi tekemään aikoinaan myös Iisalmen paikallisradiossa, Radio Salmisen aamuvisassa, jossa yhtenä aamuna haettiin erään eläimen nimeä. Elämän tähtihetkiin kirjattiin taas yksi tapahtuma, kun Hamunen pääsi linjoille ja vastasi oikein: Ips typographus. Elämän kohokohtiin lukeutuu myös oman yrityksen perustaminen. Hamusen ura yrittäjänä on vasta aluillaan Simana Oy:n hän perusti tämän vuoden alussa. Kysyttäessä miten hän päätyi yrittäjäksi, hän vastaa, että keskustelut kollegoiden ja ystävien kesken käynnistivät jo pari vuotta sitten ajatuksen omasta firmasta. Viime syksynä tuli sopiva hetki irrottautua silloisesta pestistä Kolin matkailuyhdistyksessä ja lähteä viemään ideaa omasta yrityksestä käytäntöön, hän jatkaa. Yrittäjyys ei kuitenkaan ole ollut Hamusen elämässä päätavoite. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä mataloittivat myönteiset keskustelut potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Solmitut pidempiaikaiset toimeksiannot antoivat uskoa, että homma toimii, Hamunen kertoo. Yrityksensä välityksellä Hamunen tarjoaa asiantuntijapalveluita, muun muassa metsäja ympäristökysymyksissä, sisällöntuotantoa sekä palveluita matkailun, retkeilyn ja liikunnan parissa. Tavoitteena on myös kansainvälinen yhteistyö. Hamunen toivoo, että yrityksen avulla pystyisin rakentamaan koko elämää mielekkääseen vormuun. Tavoitteena on, että yrittäjänä voi elää elämää, johon kuuluu vapaa-aikaa ja joka sallii muunkin kuin työn tekemisen. Jos tällainen ei onnistu, niin sitten pitää miettiä muita ratkaisuja, Hamunen jatkaa vakaasti. Metsänhoitaja

18 ud u rja Ki henkilöuutiset Nimityksiä MH Leena Tenhola on nimitetty ylijohtajaksi ajalle Leena Tenhola on toiminut viraston ylijohtajana sen perustamisesta vuonna 2007 saakka. Suomen Metsäsäätiö Metsäylioppilas Lotta Forssell on nimitetty projektipäälliköksi Poimintoja Jäsenetujen Metsänhoitaja Asko Aarre Painilainen * Metsänhoitaja Niilo Martti Lappalainen * Metsänhoitaja Seppo Tapio Suomalainen * Metsänhoitaja Jorma Ensio Setälä * Metsäylioppilas Heikki Lauri Johannes Ingervo * Metsänhoitaja Pekka Samuli Seppälä * Metsänhoitaja, emba Jukka Matti Kivinen * MH Susanna Rissanen on nimitetty viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi alkaen. paratiisiloma kahdelle 130 /vrk Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 /hlö/3 vrk Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 /vrk Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 /vrk Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta! Rehbinder Lars Henrik Murtomäki Tuomo Arvo Aleksander Salminen Hannu Martti Kauhanen Uuno Aappo Viljami Petäistö Raija-Liisa Arola Kurtti Esa Raitio Hannu Juhani Poutanen Olli Tapani Luonua Simo Juhani Jaakkola Simo Jaakko Juhani Kantola Teuvo Kalevi Harju Martti Antero Lehtinen Pentti Allan Antola Allan August Koskimäki Antti Juhani Sundström Juha Tapio Kinnunen Ossi Sakari Päivinen Risto Teuvo Matias Ylänen Jaakko Knuutila Matti Antero Jalkanen Tuula Anneli Pikkarainen Tuomo Antero Paloniemi Jouko Kyösti Antti Reinikka Pekka Antero Kylmänen Pekka Juhani 34 Metsänhoitaja lomaristeilyistä 10 % Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta 20 % Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 10 ) Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista 20 % Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta EasyPark-kännykkäpysäköinti, liittyminen yksityishenkilö 0 (norm. 15 ), yritys 0 (norm. 25 ), yrityksen kohdalla etu koskee 1. liittyjää, loput veloitetaan normaalisti. Tilauskoodi JE032012/oma jäsennumero (esim. JE032012/ Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä ). Voimassa saakka. pääset hyödyntämään liiton omien jäsenetujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä käyttäjäksi osoitteessa Reima-myymälät Kankaanpää, Parkano japalvelun Lappeenranta anjäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. tavat normaalihintaisista tuotteista 10 %:n alennuksen, ReimaSeuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti! verkkokaupasta kaikki tuotteet 10 %:n alennuksella (myös alennetut). Tilauskoodi QHNMJS63. Ylimetsänhoitaja Jaakko Kahiluoto * handbagsuperstore.fi -verkkokaupasta kaikki tuotteet 10 %:n alennuksella, myös jo alennetut. Kampanjakoodi JÄSENEDUT10. Fashionstore.fi -verkkokauppa, Nike Helsinki, MPH Fashion Outlet City Helsinki, Guess Jeans Iso Omena Espoo, Guess Jeans Aleksi ja Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa? Jäsenedut-palvelussa tuottaa tapahtumia, Guess Jeanshalutaan Kampin kauppakeskus Helsinki, Guess by Marciano Kämp palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voihelsinki ehdottaa toiveensa esim. palvelun Galleria (ei koske GC-kelloja) ja Calvin Klein Jeans Helsinki Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii akavalaisia kiinnosantavat 10jatkuvasti %:n alennuksen normaalihintaisista tuotteista. tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja. Matkapojat, vaihtuvia tarjouksia. Metsänhoitaja Heikki Kalervo Salovaara * Apollomatkat, vaihtuvia tarjouksia. Touring Cars, asuntoautojen vuokraus jäsenetuhintaan. Alppilan Autohuolto, Alppila ja Pitäjänmäki, Helsinki antaa yli 200 euron huollosta 30 euron alennuksen, valtuutettu ja virallinen Merzedes-Benz- ja Volkswagenhuolto, renkaiden vaihto ja kausisäilytys yht. 75 (norm. 95 ). Merkkipäivät Päivämäärä/Nimi/Ikä nä etu si! Muita uusimpia jäsenetuja:tarjoamat jäsenedut. kevään hemmottelutarjouksista: Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun Tässä muutamia Härmän esimerkkejä tarjonnasta. Rekisteröidy palveluun jotta Kylpylä: Fashionstoren kylpyläpaketti 55 /hlö/vrk verkkokaupasta 10 % näet tarkemmat tiedot ja pääset hyödyntämään nettikauppojen kautta tulevat Ikaalistentarjouksista Kylpylä: keväinen kylpyläloma Lentolupakirja 114 /huone (1 2 henk.)/vrk TT-Aviationilta 10 % edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihkuntoutuskeskus Kankaanpää: PlusTerveys-hammaslääkäreiltä pääsiäispaketti täysihoidolla 63 /hlö/vrk palveluja jäsenetuhintaan tuvat Naantalin Kylpylä:koko ajan ja niitä tulee päivittäin Kristina Cruises lisää. äitiysloman sijaiseksi. Stora Enso Metsä luun ja hyödyn n palveluu Kirjaudu i! nnä etus ja hyödy TUONEN SATOA Maaseutuvirasto palve Lilleberg Risto Edvin Karvinen Paavo Uolevi Leinonen Esko Matti Antero Tuomola Timo Johannes Järvelä Timo Olavi Kilpi Kari Kalervo Savela Antti Valdemar Hartman Markus Edvard Casimir Mustonen Mika Juhani Mutikainen Aaro Tapio Karvonen Leo Ensio Jutila Risto Juhani Pouta Seppo Tapio Viinamäki Teuvo Kalevi Heiskanen Juha Olavi Valleala Einari William Erikkilä Vilho Olavi Laiho Matti Erik Nuottamo Ohto Mikael Saraniemi Jouko Kullervo Nuorteva Heikki Kalevi Salmi Juha-Pekka Moilanen Mikko Tapio Alve Mirja Anneli Salminen Sakari Johannes Häyrinen Ilkka Aatto Uolevi Toivanen Erja Helena Ponsi Matti Kauko Pihlajamäki Jukka Petteri Eronen Aki Tapani Kivijärvi Olli Pekka Laine Jaana Maarit Forsbacka Max Edvin Ossian Tyystjärvi Pentti Kalevi Lappalainen Ilkka Kalevi Hyytiä Mauri Tapio Ryynänen Oiva Antero Salo Jaakko Hokka Tauno Ensio Kauppinen Olli-Pekka Elias Pohjonen Reini Tapani Saarelainen Pauli Antero Jänterä Aarne Oskar Mikael Lohi Anssi Ilkka Rantala Toivo Veikko Viljam Tigerstedt Henrik Rabbe Severin Niemi Veikko Tapio Vanamo Ari Juha Untamo Vianor antaa renkaiden kausisäilytyksestä 20 %:n alennuksen, henkilöauton renkaista 5 %:n alennuksen kuluttajanettohinnoista, yksinmyyntierikoisvanteista 5 %:n alennus ja moottoripyörän renkaista 10 %:n alennus. Katso myös muut tarjoukset. Löydät nämä ja satoja muita etuja Jäsenedut.fi -palvelusta. Sibeliustalo, Lahti, vaihtuvia tarjouksia tapahtumista. Kultatähti-verkkokaupasta kaikki tuotteet 20 %:n alennuksella (myös merkkituotteet). Tilauskoodi Akavakulta. Kampin Keilahalli & Bar, Helsinki antaa 20 %:n alennuksen keilauksesta su-ke, etu koskee koko perhettä. Lomakoti ulkomailta tarjoaa rivitalon (TH101, TH111,TH124) tai omakotitalon (Sorrento) ostajalle ilmaiset lennot Helsinki-BangkokHelsinki. Voimassa saakka. METSÄNHOITAJALIITTO RY FORSTMÄSTAREFÖRBUNDET RF

19 Kesä ja kesätyöntekijät ovat saapuneet. Nyt on hyvä hetki muistuttaa kesäkollegaasi Metsänhoitajaliittoon liittymisestä. Palkinnoksi liittyneestä jäsenestä lähetämme sinulle Metsänhoitajaliiton avainkaulanauhan sekä muistitikun. Muista siis kertoa liittoon kenelle olet jäsenyyttä suositellut! Metsänhoitajaliitto on metsäalan korkeakoulutettujen ja opiskelijoiden ammattiliitto. Liitto auttaa jäseniään kaikissa työelämänvaiheissa työpaikasta riippumatta sekä toimii siltana opinnoista työelämään. ä t s y e ö K jäseneksi Metsänhoitajaliittoon! nt e k i j ät Ota askel kohti parempaa tulevais uutta! Metsänhoitajaliittoon liittyminen verkossa:

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä. A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi:

Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: 1 Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: Allekirjoittanut Liisa Marjatta Virtanen (031256-4828) määrään viimeisenä tahtonani, että omaisuuteni on kokonaisuudessaan menevä täydellä

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja 11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke. Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU

VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke. Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU Hankkeen taustaa Sotainvalidien Veljesliitto on hallinnoinut avustajatoiminnan projektia vuodesta 1998 Sotainvalidien Veljesliiton

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Tavoitteet yrittäjyysosiolle LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot