Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2015, kun arvioitiin hiihtopiirien toimintasuunnitelmien olevan valmiit.

Transkriptio

1 Kysely hiihtopiirien valmennuksen tilasta 2015 Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2015, kun arvioitiin hiihtopiirien toimintasuunnitelmien olevan valmiit. Kyselyn tarkoitus oli kartoittaa maastohiihdon Hiihtopiirien valmennuksen tilaa Suomessa ja hakea erilaisia kehittämisideoita piirien toimintoihin. Kysely lähettiin kaikille hiihtopiireille (19), Vastaukset saatiin 13 hiihtopiiriltä. Liitteenä kysely. Vastaukset: 1. Onko hiihtopiirissänne nimettyä valmennusvastaavaa /piirivalmentajaa kaudella ? PP KP SK E-K E-P SS K-S La L-P PO-SA PO-KA V-S Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei 2. Onko Hiihtopiirissänne valmennuksen toimintasuunnitelmaa kaudelle ? PP KP SK E-K E-P SS K-S La L-P PO-SA PO-KA V-S Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei 3. Järjestääkö Hiihtopiirinne Hopeasompa valmennusleiritystä kaudella ? PP KP SK E-K E-P SS K-S La L- PO- PO- V-S P SA KA Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Leirit Osall lkm Valm lkm ,

2 Kommentit: PP HS-leirien lisäksi 3 minisompaleiriä, joissa osallistujia 35 KP SK EK EP SS K-S syntyneille järjestetään oman piirin alueella 2 viikonloppuleiriä vuosittain seurojen järjestämänä. Lisäksi on 3 leiriä Vuokatissa ja päiväharjoituksia kesällä. Piirileirityksellä on tarkoitus tarjota hopeasompaikäisille hiihtäjille / seuroille tukea valmentautumiseen. Samalla nuoret leiriläiset opetetaan / tutustutetaan leirielämään ja toimintatapoihin / sääntöihin. Kasvatetaan leiriläisiä niin että he pystyvät siirtymään seuraavalle tasolle alue ym. leirityksiin ongelmitta. Näin tarjotaan urheilijoille polku, jota kulkien he matkaavat kohti huippua. Urheiluun kuuluu olennaisena osana tavoitteet. Tässä kohtaa pyritään antamaan eväät tavoitella seuraavaa leiritysporrasta joka on mielestämme alueellinen leiritys. seuraleirità, piirileirità, alueleirità ym. urheilussa tarvitaan selkeä polku, mitä kuljetaan, Ja matkalla pitää olla välitavoitteita (tässä tapauksessa seuraavaan leiriryhmään nouseminen). Alueleirien täydellinen avoimuus ei tue urheilijan tavoitteellista urakehitystä. Piiri on ollut luomassa seurojen välistä yhteistyötä, johon kuuluvat kuukausittaiset yhteisharjoitukset ja yksi omakustanteinen leiri. Leirit 3 pv Kuortane ja Jämi, Lisäksi pari yksittäistä leiripäivää Lapuan Simpsiöllä Osa leireistä on kaikille avoimia leirejä ja osa ns. hs ryhmään valituille Keski-Suomessa haettiin hakemuksella HS piirileiritykseen. Hakemuksia tuli 27. Kaikki hakijat valittiin leiritykseen.lisäksi on tarkoitus perustaa alueellisia ryhmiä, jotka järjestävät paikallisesti yhteisharjoituksia kerran viikossa. Ryhmään voi osallistua yli seurarajojen. Valmentajille annetaan koulutus piirin puolesta. Kouluttajana Jussi Simula. Valmentajat tulevat näihin ryhmiin lähiseudulta. Suurena haasteena on, kuka pystyy koordinoimaan toimintaa? Piirin kaikkiin seuroihin on tehty kevään aikana soittokierros ja kysytty seurojen tilannetta. Yleisesti voisi todeta, että seuroissa tarvittaisiin aktivoitumista joka saralla. Tekemisen määrää tulisi rohkeasti kasvattaa. Parhaimmillaan seuroissa järjestetään kaksi kertaa viikossa ohjatut harkat, mutta pääsääntöisesti kerran viikossa. Se on todella vähän verrattuna moneen muuhun lajiin. Tosin hiihtäjät ovat aika yksinäisiä puurtajia muutenkin, joten kimppakivan tarve on vähäisempää. Lisäksi tavoite on järjestää viikottaisia treenejä Jyväskylässä. Myös alueellisia treeniryhmiä on tavoite saada koottua. P-S P-K V-S Olemme joskus kokeilleet useampaakin leiriä mutta kynnyskysymykseksi tulee leiritysten hinta, koska piirinä emme pysty tukemaan valmennusta, vaan leirille osallistujat maksavat valmentajista syntyvät kulut. Hopeasompaajat ovat leireilleet enemmän Kopravaara- Kolin välimaastossa eri valmentajien kanssa. Majoitukset ovat yhteiset kaikille. Leirit ovat päiväleirejä Yhteistyössä I-alueen piirien kanssa

3 4. Järjestääkö Hiihtopiirinne nuorten sarjalaisille /aikuisille valmennusleiritystä kaudella (16 v->)? PP KP SK E-K E-P SS K-S Lappi ja L- P Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Leirit Osall lkm PO- SA PO- KA V-S Valm lkm valm ,5 0 2 Kommentit: PP KP SK E-K E-P SS K-S PO-SA Osaleireistä on kaikki urheilijat yhtä aikaa jossa ohjaaja määrä on 10. On hyvä olla kaikki leiriläiset yhtä aikaa kun se on mahdollista. Habita-ryhmässä on 3 ja Nuorten MM-ryhmässä 2 piirimme hiihtäjää. Valitettavan moni hiihtäjä lopettaa tässä vaiheessa kilpahiihdon. Tämän ryhmän osalta ongelma on suomalaisen hiihdon leiritysjärjestelmän sekavuus. Jostain syystä rakennetaan ajatusmaailmaa, jossa piirileirit koetaan ala-arvostetuiksi. Pitäisi olla selkeä järjestelmä, joka kannustaisi leirityksiin jokaisella tasolla. Näin saataisiin tarjottua riittävä määrä leirivuorokausia Olisi ehkä hyvä olla järjestelmä, jossa piirileirit olisivat osa näiden leiriläisten toimintaa Piiri on ollut luomassa seurojen välistä yhteistyötä, johon kuuluvat kuukausittaiset yhteisharjoitukset ja yksi omakustanteinen leiri. 4 pv Jämi, lisäksi pari yksittäistä leiripäivää Lapuan Simpsiöllä Ryhmä kantaa nimeä tehosompa. Ryhmään valitaan ikäisissä hiihtäviä nuoria sekä nuoria aikuisia. Keski-Suomessa nuorten ryhmä herätettiin henkiin kaudella Kausi oli aktiivista leiritystä noin 7 leirin voimin. Kaudelle leiritystä pudotettiin kolmeen mutta tilalle otettiin päivittäinen valmennus 1-3 kertaa viikossa. Näin saatiin enemmän valmennuspäiviä ja kustannuksia saatiin karsittua. Lisäksi avattiin uutena ideana Kihun testit nuorten ryhmälle. Kustannuksia saatiin alas valmentajan osallistuessa itse testaamiseen (valmennus ja testausopin opiskelijana). Aikuisille / yleisen sarjan hiihtäjille olisimme perustaneet ryhmän, mutta halukkaita osallistujia ei ollut tarpeeksi. Piirileirimme ovat suunnattu vuotiaille. PO-KA V-S Yhteistyössä II-alueen kanssa, valmentajat muualta, ulkopuolisia Leirit yhteistyössä I-alueen piirien kanssa

4 5. Arvioikaa monta valmennuksellisesti aktiivista seuraa Hiihtopiirinne alueella on (Kriteerit: Seuralla on hiihtokoulutoimintaa, päivittäisvalmennusta ja kilpailutoimintaa)? PP 15 KP SK E-K 5 E-P 10 SS 6 K-S 10 LAP 3 L-P 6 PO-SA 8-10 PO-KA V-S Onko Hiihtopiirillänne yhteistyötahoa valmennuksessa PP KP SK E-K E-P SS K-S La L- P PO- SA PO- KA v-s Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Hiihtopiiri V-S SS K-S La L- P PO- KA PO- SA SK, HÄM, FSS Lah, Hel Vuokatti Vuo Kuor tane Pikku- Syöte Urheiluakatemia Et- Savo Urheiluopisto Muu Tanhu Lapin UA Lappi P-S- UA TurUA Jämi, VakkaS Kuntoputki Paju lahti

5 Kommentit: PP SK Piirillä on sopimus leirikeskuksen kanssa myös syötekeskus tuo omaa osaamista ja vaihtelua harjoitteluun. Leiripaikkana erinomainen, maastot ja tilat ovat käytössä vapaasti. Tällä osa-alueella olisi paljon mahdollisuuksia / kehitettävää. Tässä pitäisi olla isompi rooli hiihtoliitolla. Liiton pitäisi olla mukana rakentamassa yhteistyökuviota paikallisten koulujen kanssa. Liiton pitäisi olla mukana keskustelemassa, miten urheilijamme voitaisiin integroida osaksi paikallista koulujärjestelmää. Nyt pitää unohtaa ajatusmaailma, että vain pohjoisen valmennuskeskuksia kehitetään. Jos liitto ei nyt näe tärkeäksi osa-alueeksi kehittää näitä läntisiä ja eteläisiä alueellisia valmennuskeskuksia (mm. Jämi), niin on lähes varmaa, että hiihto loppuu suomesta. Liian monta vuotta on jo menetetty keskittymällä Vuokatin ja Rovaniemen toimintoihin. Niiden toimintoja kyllä tarvitaan edelleenkin tukemaan yleisensarjan ja 20v. sarjan osalta, mutta jos ja toivottavasti kun halutaan rakentaa riittävä kivijalka suomalaisen hiihtourheilun pohjaksi tarvitaan ehdottomasti enemmän massaa nuorten sarjoihin. Ainoa mahdollisuus siihen on kehittää ja rakentaa vahvoja hiihtoliiton tukemia valmennuskeskuksia etelään ja rannikkoseudulle. Meidän näkökulmasta Jämin kehittäminen osaksi hiihtoliiton valmennustrategiaa on lähes välttämätöntä. Olemme jo vuosia osoittaneet, että täältä lumettomiltakin seuduilta pystytään tuottamaan kovia kiihtäjiä maailmalle. Tämä ei ole Vuokatilta eikä Rovaniemeltä pois. Päinvastoin se vain vahvistaa kummankin asemaa. Nämäkin yhteistyöt I-alueen piirien kesken 7. Mitkä ovat Hiihtopiirinne valmennuksen suurimmat haasteet? PP K-P SS SK EK Että riittää Ohjaajien ja valmentajien sekä lajista kiinnostuneiden nuorien riittävyys. Miten seurat saadaan pidettyä elossa. Piirimme on laaja ja seuroja on paljon. Valmennustietous seuroissa, valmentajien puute ja erityisesti koulutettujen valmentajien vähyys. Liiton valmennustietouden juurrutus. Löytää innokkaita ja motivoituneita valmentajia mukaan seura- ja piirivalmennukseen. Koulutuksen / opiskelun yhdistäminen valmennukseen niin, että urheilijat voisivat harjoitella kotiseudullaan mahdollisimman suuren osan kaudestaan. Matkustamisen tuoma rasitus pitäisi pystyä minimoimaan. Piiri itsessään on käytännössä rahaton, eikä pysty tuohon siten panostamaan. Täysin talkoopohjalta ei ole oikein tapahtunut mitään suoraan piirin toimintana. Seurojen kautta yritetään. EP Valmentajat toimivat otona. Henkilökohtaiset valmennettavat vievät paljon aikaa ja ryhmävalmennuksiin jää vähemmän aikaa. Myös aktiivisten koulutettujen valmentajien vähyys vaikuttaa Lappi ja L-P Seuratoiminnan hiipuminen piirien aluilla, Harrastaja määrien väheneminen PoSa Seurojen lepotila. Valmiudet puuttuvat esim. urheilulukioon tulijoilta. KS Valmentajia löytyy mutta palkattuja ei. Alueella on urheilulukio, mutta sen vetovoima on heikko. Alueen seurojen aktivointi vaatisi kovasti töitä. Jyväskylän valmennuskeskuksen

6 rakentaminen ottaa aikansa ja mikä on sen tahtotila kaikilla tasoilla (seurat, koulut, kunnat, piiri, K-S liitto, URA, SHL...). Jyväskylään pitäisi saada korkeakouluikäisille hiihtäjille valmennusta. Keski-Suomeen ei ole saatu palkattua akatemia valmentajaa. Asiasta on puhuttu niin kauan kuin minä muistan ja varmaan kauemminkin. Seurauksena on, että meiltä karkaa toisaalle parhaita valmentajia paikkakunnille, joihin liitto keskittää toimintaa. Näin ollen meillä paikallisesti toiminta vaikeutuu ja urapolku katkeaa viimeistään urheilulukion jälkeen, kun jatko-opiskelut aloitetaan. Samalla myös toiselta paikkakunnalta yliopistoon tulevat opiskelijat jäävät ilman akatemiavalmennusta. Jyväskylässähän asuu tai opiskelee noin 37 SM-tason yleisen sarjan hiihtäjää + muualla Keski-Suomessa asuvat / opiskelevat päälle. Erityisen vähäistä seuratoiminta on pienillä paikkakunnilla, vaikka yksilölajin pitäisi pärjätä maaseudullakin. Ongelma lienee se, että vanhat toimijat ovat harmaantuneet ja uusia aktiivisia seuratoimijoita ei ole tullut. Joitakin aktiivisia toimijoita kuormitetaan välillä vastuuntunnottomasti. Henkilökohtaisia valmentajia on yhä vaikeampi löytää. Kaikissa seuroissa kilpailukulttuuria ei ole sisäistetty, vaan toimintaa pyöritetään vanhakantaisilla Nuori-Suomi arvoilla (joka toki sekin on hienoa toimintaa). VS Lumitilanne, kouluttajien puute (korjaantumassa), kouluttautumishalukkuus Piirivalmennuksen tasolla valmennuksen organisointi ja valmentajien löytyminen. 8. Mitkä ovat Hiihtopiirinne valmennuksen vahvuudet? PP: KP: SS: SK: EP: La L-P: K-S: Piirissämme on hyvä valmentaja- ja ohjaajatilanne. Ja koulutus on ollut jatkuvaa ja käymme siellä pitämässä missä koulutusta tarvitaan. Olemme saaneet uusia nuorten mukana vanhempia toimintaan. Piirileiritys on hyvä konsepti. Sillä on hyvä maine ja piirimme menestyneet nuoret hiihtäjät ovat pääsääntöisesti olleet alkuvaiheessa Pystymme mielestämme tukemaan piirimme hiihtäjiä taloudellisesti suhteellisen hyvin. Harjoittelun monipuolisuus (olosuhteistakin johtuen). Valmentajien ja ohjaajien riittävyys. Alueelta löytyy riittävän monipuoliset ja vaativat harjoitusolosuhteet nuorten harjoitteluun. Muutamien valmentajien hyvä kokemus Aluekoordinaatio Lapin Urheilupiston kautta, lumivarmuus Liikuntatieteellinen, KIHU, Sijainti, Olosuhteet poislukien hiihtoputki tai hyvä ensilumen latu. Urheilulukion olemassaolo Jyväskylässä. Myös Pihtiputaalla ja Jämsässä on urheilulinja (lukio / ammattioppilaitokset) mutta niiden vetovoima on ollut vähäistä. Aktiiviset ihmiset? Potentiaalia löytyisi (paikallisväestö + liikunta + muut opiskelijat). Päivittäisvalmennuksen aloittaminen on toivon mukaan askel kohti yhteisöllisempää ja kootumpaa valmennusta ja harjoittelua. Se toki edellyttää valmentajalta sitoutumista, ideoita, hengen luontia, työtä jne. Siihen ei normaalin työssäkäyvän ihmisen resurssit riitä ikävä kyllä, vaan se vaatisi ammattivalmentajan. Urheilija-valmentajaparille jää hyvin tilaa toteuttaa haaveita ja suunnitelmia. Tämän voi perustella sillä, että hopeasommassa piirimme pärjää melko huonosti, nuorissa eroa on saatu kurottua kiinni ja aikuisissa saavutetaan parhaat tulokset. POSA: V-S Olosuhteet löytyvät läheltä. Motivoituneet apuvalmentajat. Monipuolinen harrastaminen ja erilaiset lajit pohjalla Vahvoilla seuroilla hyvä tekemisen meininki. Hyviä valmentajia

7 9. Miten Hiihtopiirinne valmennustoimintaa tulee kehittää? PP KP SK Valmennustoiminta on hyvällä mallilla ja toivotaan sen jatkuvan. Nykyisen toiminnan kehittäminen ja uusia ulottuvuuksia. Valmennustoiminnan kannalta akuutein kehitettävä asia on talous, valmentajien kulujen kattaminen. Seurayhteistyön aktivointi ja piirileirityksen uudelleen järjestely; aloittelevat hopeasompaikäiset omalle leirille ja kultasompa ja HS I omaksi ryhmäksi. Erillinen leiriajankohta molemmille leireille, jolloin jokaiselle voidaan taata mahdollisimman yksilöllinen valmennus oman tason mukaisesti. Piirileirien jatkumoksi pitäisi saada järjestelmä johon valikoidaan ikä-luokkien kovimmat hiihtäjät. Tämä voisi olla ns. laajennettu alueleiritys jossa olisi omat valmennusvastaava, joka pyörittää sitä leiritystä. Valmennusvastaava kokoaisi oman valmentajatiiminsä, jota voitaisiin käyttää lisäresurssina myös piirien leirityksissä (mikäli piirien omat rahkeet ei riitä). Nämä piirileirit ehdottomasti eriaikaisesti alueleirien kanssa. EK EP SS Valmennustoimintaa tulee kehittää: Tässä vaiheessa edistämällä seurojen yhteistyötä. Valmennustoimintaa tulee kehittää: Täytyisi saada oma vastuuvalmentaja hopeasomparyhmälle ja nuorten / yleisen sarjan hiihtäjille. Yhteistoimintaa naapuripiirien kanssa tulisi kehittää, Seurojen valmentajien yhteistyötä tulisi lisätä. Kerätä piirin sisältä ns. valmentajaverkosto, joka tukee itse itseään. KS LA LP POSA V-S Saada alueelle kiinnostava valmennuskeskus, jonka toimintaa pyörittäisi palkattu valmentaja apuvalmentajien / keikkatyöläisten kanssa. Työnkuva: seurojen aktivointi / tsemppaaminen, ohjaajien kouluttaminen, hiihtokoulujen / treeniryhmien perustaminen eri puolille maakuntaa, urheilulukion toiminnan vahvistaminen, korkeakouluikäisten valmennusryhmien luominen, päivittäisvalmennuksen käynnistäminen. Uusia aktiivisia toimijoita. Kaikki tekevät työtä hiihdon eteen hyvän hyvyyttään, mutta ei tekisi pahaa jos itse kukin ymmärtäisi aika ajoin kyseenalaistaa oman asemansa. Valmennustoimintaa tulee viedä seuroihin ja saada seurat toimimaan paremmin Seurojen pitäisi olla aktiivisempia. Seuroissa pidetään jonkunlaista toimintaa, mutta liian vähän, eli 1- (2)kertaa/vko ja ottaa vastaan piirin tarjoamaa konsulttiapua. Valmennustoimintaan lisää resursseja, jolloin voisi lisätä leirityksen määrää ilman, että kustannukset kohdistuisi vanhempien kukkarolle. Yhteinen harjoitustarjonta nuorille, leireille vastuuvalmentaja, 1-tason koulutus leirien yhteyteen, aluevalmentajan palkkaaminen Piirin muut seurat pitäisi saada aktivoitua.

8 10. Järjestääkö Hiihtopiirinne valmentajakoulutusta kaudella ? PP KP SK E-K E-P SS K-S La ja PO- PO- V-S L-P SA KA Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei I-taso 1 1? 1-2 kpl 0 1 1? 1 1? valmentaja I-taso ohjaaja kpl Seurakoulutu s Muu Integr ohj. Koul TD Kilp. Kilp. järj järj Avoi n 0 0 Valm 0 Suksi kons h päivä seuroille 0 0 Suksih? 11. Miten maastohiihdon ohjaaja- ja valmentajakoulutusta tulee mielestänne kehittää? PP Mahdollisimman helpolla että sinne pääsee, ohjaajakoulutukseen tulee varsinkin panostaa. Valmentajakoulutus on tällä hetkellä liian pitkä ja vaativa, ohjeet sen helpottamiseksi. KP Piirimme seurat ovat kilpailijamääriltään pieniä tai pienehköjä. Seuroissa hoidetaan hiihtokoulut hyvin, mutta monessa seurassa siitä eteenpäin järjestettävä valmennustoiminta on vaatimatonta tai sitä ei ole lainkaan. Koulutettuja valmentajia ei tahdo löytyä. Valitettavaa on, että tarjolla olleisiin kursseihinkaan ei ole saatu riittävästi osallistujia. Tämän lisäksi näen, että olemassa olevaa valmennustietoutta ei aina olla valmiita jakamaan muille. Summa summarum, yhteistyöllä päästään eteenpäin ja tiedon ja opin jakamisella. SK Se toimintamalli, jota kehittelimme Vaasan I-tason kouluttajakoulutuksessa nyt keväällä on juuri sen suuntainen, mihin asioita pitää tulevaisuudessa viedä. mm. se, että huomioidaan entistä enemmän koulutettavien taustat ja tarpeet ohjaajina / valmentajina (asioita voidaan painottaa sen mukaan, mikä on todellinen tarve). Räätälöidään siis koulutus koulutettavien mukaan ja painotetaan ja syvennytään entistä tarkemmin juuri niihin asioihin joita koulutettavat tarvitsevat. Varsinkin ohjaajakoulutus pitäisi pystyä kohdentamaan mahdollisimman paljon seurakohtaiseksi, jolloin koulutuksen yhteydessä pystytään ohjaamaan pakottamaan koulutettavat tekemään sitä käytännöntyötä omissa seuraoissaan. Kynnys on paljon matalampi lähteä ohjaajaksi, kun koulutuksen kautta on käytännöntehtävänä jo ohjannut harjoituksen tai kaksi. tämä ohjaustehtävä voi olla myös etätehtävänä, jolloin seuran vastuuhenkilö kuittaa harjoituksen pitämisen. EK EP Voisiko koulutuksiin löytyä kiertävä kouluttaja, joka saapuisi piirin alueelle, mikäli riittävä osallistujamäärä löytyisi? I-tason valmentajakoulutusta voitaisiin suunnata enemmän seuroille tai muutaman seuran ryhmille. Osan aiheista voisi suorittaa itseopiskeluna valmiin materiaalin pohjalta. Lähijaksot voitaisiin pitää leirien tai leiripäivien yhteydessä. Kun kynnys valmennuskoulutukseen on

9 pieni, saadaan osallistujia enemmän. Koulutuksen käyneet ovat aktiivisia myös seuratyössä ja sitä kautta senkin taso paranee. SS Jos resursseja olisi, niin kehittäisin valmentajakoulutusta enemmän ns. mentorointisuuntaan. Jokaisella seuralla olisi ns. oma mentori, joka huolehtisi seuran valmennuksen laadusta POSA V-S Tarjontaa on mielestäni riittävästi mutta kalenterista loppuvat päivät osallistua kaikkeen tarjontaan. Koulutuksissa tulisi huomioida koulutukseen osallistujan oma aktiiviura ja sen tuoma kokemus. Ohjaaja- ja valmentajakoulutusta tulee kehittää: uudistaa; synnyttää kouluttautumishalukkuutta sekä halukkuutta ryhtyä henkilökohtaiseksi valmentajaksi. Näkisin Liiton olevan avainasemassa keskitetyn ja yhdenmukaisen valmennustoiminnan takaamiseksi.

10 LIITE Arvoisat Hiihtopiirien puheenjohtajat ja valmennusvastaavat Maastohiihdon valmennuksen kehittämistyö on lähtenyt liikkeelle viime kaudella. Lähtökohtana on ollut se, että valmennusjärjestelmä pystyy nykyistä paremmin vastaamaan urheilijan polun haasteisiin maastohiihdossa. Kehittämiskohteita on paljon ja viime kaudella lähdettiin liikkeelle valmennusryhmävetoisesti ja tässä keskiössä on ollut huippu-hiihdon eteenpäin vieminen. Konkreettisesti on uusittu valmennuksen toimintatapoja ja lisätty yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Näin on pystytty jakamaan valmennusosaamista ryhmävalmentajien kesken ja laajemminkin. Yhteistyötä on tiivistetty myös mm. tutkimustoiminnassa ja valmennuksen seurannassa. Samalla olemme linjanneet nuorten ja aikuisten valmennusta sekä akatemiatoimintaa. Tämä työ jatkuu ja toivottavasti näkyy menestyksenä tulevaisuudessa kaikilla tasoilla. Huippu-urheilumenestyksen jatkuvuuden takaa vahva lasten ja nuorten parissa tehtävä työ seuroissa ja Hiihtopiireissä. Myös maajoukkueiden ulkopuoliset hiihtäjät tarvitsevat tukea omaan valmentautumiseensa ja kehittymiseen hiihtäjänä niin kansallisella kuin kv. tasolla. Valmennus lasten, nuorten ja nuorten aikuisten parissa elää murrosta. Mikä on seuran, piirin ja liiton rooli? Ja mikä on tai voisi olla urheiluakatemioiden rooli tässä kokonaisuudessa? Miten saamme pidettyä maastohiihdon vetovoimaisena lajina ja harrastajamäärät runsaina ja onko meillä osaavia ohjaajia ja valmentajia tulevaisuudessa? Miten yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset heijastuvat maastohiihtoon? Huippu-urheilusta lähtenyt valmennuksen kehittämistyön seuraavassa vaiheessa lähdemme linjaamaan urheilijan polun alkupäätä. Tämä kehitystyö tulee koskemaan myös seurojen ja Hiihtopiirien toimintaa. Tällä kyselyllä kartoitamme maastohiihdon Hiihtopiirien valmennuksen tilaa Suomessa. Eli missä mennään vuonna Toivon, että kyselyyn vastaajat pyrkivät arvioimaan oman hiihtopiirin valmennuksen tilaa neutraalilla tavalla jotta saisimme mahdollisimman objektiivisen kuvan valmennuksen tilasta ja tarpeista. Vastaukset pyydän lähettämään mennessä osoitteeseen Vastaan mielellään kysymyksiin Kiitos jo etukäteen vastauksistanne! Eero Hietanen Maastohiihdon valmennuspäällikkö p

11 Kysely hiihtopiirien valmennuksen tilasta HIIHTOPIIRI: KYSELYYN VASTAAJA(T): 1. Onko hiihtopiirissänne nimettyä valmennusvastaavaa /piirivalmentajaa kaudella ? - Kyllä / Ei (kirjoita Kyllä tai Ei): - Valmennusvastaavan/ piirivalmentajan nimi ja yhteystiedot: Nimi: Osoite: Puhelin: 2. Onko Hiihtopiirissänne valmennuksen toimintasuunnitelmaa kaudelle ? - Kyllä / Ei : 3. Järjestääkö Hiihtopiirinne Hopeasompa valmennusleiritystä kaudella ? (Hopeasompa: 12-15(16) vuotiaat - Kyllä / Ei : - Leirien määrä: - Osallistujien määrä (arvio): - Leirivalmentajien määrä: - Kommentit: 4. Järjestääkö Hiihtopiirinne nuorten sarjalaisille /aikuisille valmennusleiritystä kaudella (16 v->)? - Kyllä / Ei : - Leirien määrä: - Osallistujien määrä (arvio): - Leirivalmentajien määrä: - Kommentit:

12 5. Arvioikaa monta valmennuksellisesti aktiivista seuraa Hiihtopiirinne alueella on (Kriteerit: Seuralla on hiihtokoulutoimintaa, päivittäisvalmennusta ja kilpailutoimintaa)? - Aktiivisia seuroja Hiihtopiirissämme on noin: 6. Onko Hiihtopiirillänne yhteistyötahoa valmennuksessa Kyllä / Ei : Nimetkää yhteistyötaho ja yhteistyön muoto: - Toinen Hiihtopiiri: - Urheiluakatemia: - Urheiluopisto: - Muu taho, mikä: - Kommentit: 7. Mitkä ovat Hiihtopiirinne valmennuksen suurimmat haasteet? - Valmennuksen suurimmat haasteet ovat: 8. Mitkä ovat Hiihtopiirinne valmennuksen vahvuudet? - Valmennuksen vahvuudet ovat 9. Miten Hiihtopiirinne valmennustoimintaa tulee kehittää? - Valmennustoimintaa tulee kehittää 10. Järjestääkö Hiihtopiirinne valmentajakoulutusta kaudella ? - Kyllä / Ei (kirjoita Kyllä tai Ei): - I-tason valmentajakoulutus (Kyllä /Ei, kurssien lkm): - I-tason ohjaajakoulutus (Kyllä /Ei, kurssien lkm): - Seurakoulutus (Kyllä /Ei, kurssien lkm): - Muu koulutus, mikä?

13 11. Miten maastohiihdon ohjaaja- ja valmentajakoulutusta tulee mielestänne kehittää? - Ohjaaja- ja valmentajakoulutusta tulee kehittää Kiitos vastauksistanne! Palautus sähköpostilla eero.hietanen@hiihtoliitto.fi