Tuula Purolehto Mia Räisänen CASE VILLE II. Tapaustutkimus lapsuusperheen vaikeuksien vaikutuksesta asunnottoman miehen aikuisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuula Purolehto Mia Räisänen CASE VILLE II. Tapaustutkimus lapsuusperheen vaikeuksien vaikutuksesta asunnottoman miehen aikuisuuteen"

Transkriptio

1 Tuula Purolehto Mia Räisänen CASE VILLE II Tapaustutkimus lapsuusperheen vaikeuksien vaikutuksesta asunnottoman miehen aikuisuuteen Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 6, 2009 Author(s) Tuula Purolehto, Mia Räisänen Degree programme and option Degree Programme in Health Care Name of the bachelor's thesis Case Ville II: A case study on the influence of the childhood family problems on one homeless man s adulthood Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to find out what men in South-Savo think of their own well-being. We both specialized in mental health. Therefore this case was interesting. We go deep into one man s life. His name is Ville. We analyse Ville s life s turning points using literature and research. Our themes are family, life control, drinking and homelessness. Our study questions are: How childhood family s interaction shows in Ville s adulthood? What are Ville s survival methods through difficult times? What makes Ville drink? What does homelessness mean to Ville? Our study is qualitative. We received interview tapes from Jarmo Romo who had recorded them at Miesten asema Ry. We listened to his and Ville s conversations and made our notes. We focused on a couple of points that caught our attention. We wanted to understand Ville s thoughts, opinions and choices. In our assignment we gave space to his own voice. Our study results indicate that the things the man has gone through in childhood follow him to adulthood. Bad things at childhood can complicate life control in adulthood. Furthermore, the patterns of thought and behaviour that the man gets from the childhood family do not always benefit the managing in life. That can cause problems at school, unemployment and drinking. We also noticed that not all the children of the same family necessarily have problems because their own personality and temperament may protect them. We did our study as an assignment from Miesten asema Ry. The purpose of the organisation Miesten Asema is to support the men who have run into trouble and to improve their position in the social service system. Our study services nurses and other people. Case study gives information of one man s life. That can make people notice small things of person s lives and remind that every person is important and deserves good treatment. If someone has been drinking for a long time, he may maybe never be abstemious, but if he uses alcohol less, he can make his life a bit better. Subject headings, (keywords) Family, life control, alienation, drinking, homelessness Pages Language URN 48 Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Rauni Väätämöinen Bachelor s thesis assigned by Miesten asema Ry

3 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tuula Purolehto, Mia Räisänen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Nimeke Case Ville II: Tapaustutkimus lapsuusperheen vaikeuksien vaikutuksesta asunnottoman miehen aikuisikään. Tiivistelmä Opinnäytetyömme tarkoitus on tutkia eteläsavolaisten miesten hyvinvointia. Olemme molemmat suunnanneet opintojamme psykiatriaan, joten aihe tuntui heti mielenkiintoiselta. Haluamme osaltamme vaikuttaa siihen, että hoitotyössä havainnoitaisiin paremmin ihminen kokonaisuutena. Keskitymme yhden ihmisen, Villen, elämän kulkuun syvemmin. Tutkimme hänen elämänsä käännekohtia kirjallisuuden ja tutkimuksien valossa. Miksi asiat ovat menneet niin kuin ovat menneet? Lähemmin tarkastelemme neljää teemaa: perhe, asunnottomuus, alkoholin käyttö ja elämänhallinta. Tutkimuskysymyksemme ovat: Miten lapsuudenkodissa ollut vuorovaikutus näkyy Villen aikuisiässä? Mitkä ovat Villen selviytymiskeinot vaikeissa elämäntilanteissa? Mikä saa Villen juomaan? Mitä asunnottomuus merkitsee Villelle? Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen. Vertasimme teoriaa ja äänitteistä nousseita asioita abduktiivisen päättelyn avulla. Käytössämme oli valmiit haastattelunauhat, jotka oli äänitetty eräänlaisten terapiaistuntojen aikana. Istunnot oli järjestetty Miesten asemalla, jonka projektityöntekijä oli haastatellut eri-ikäisiä miehiä yksilöhaastatteluina. Villeä hän oli haastatellut avoimen, strukturoimattoman mallin mukaan. Haastatteluissa käsiteltiin Villen elämässään kohtaamia vaikeuksia. Kirjoitimme äänitteet auki sanasta sanaan, eli litteroimme ne. Käytimme sisällönanalyysiä aiheen rajaukseen. Poimimme tekstistä niitä asioita, jotka meidän mielestämme olivat mielenkiintoisia. Pyrimme ymmärtämään kohdehenkilön ajatuksia, mielipiteitä ja valintoja teemojemme osalta. Annoimme tilaa hänen omalle äänelleen, kun vertasimme hänen kokemiaan asioita tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Tulimme siihen tulokseen, että jo varhaislapsuudessa koetut asiat seuraavat mukana aikuisuuteen. Lapsena koetut ikävät asiat voivat hankaloittaa elämänhallintaa aikuisiässä. Myöskään opitut mallit lapsuuden perheestä eivät aina ole avuksi elämässä selviytymisessä. Negatiivinen tapahtumien ketju voi seurata sukupolvelta toiselle näkymällä mm. alhaisen koulutustason, työttömyyden ja alkoholin ongelmakäytön periytymisenä. Huomasimme, että sisarussuhteet voivat säilyä läpi elämän kantavana voimana, eivätkä saman perheen kaikki lapset välttämättä oirehdi, sillä mm. persoonalliset ominaisuudet ja temperamentti voivat toimia suojaavina tekijöinä. Teimme opinnäytetyömme Mikkelissä toimivan Miesten asema Ry:n toimeksiannosta. Miesten aseman tavoitteena on parantaa miesten asemaa palvelujärjestelmässä kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon seudullista palvelujärjestelmää siten, että elämäntilanteissaan vaikeuksiin joutuneiden miesten mahdollisuudet avun saamiseen paranevat. Työstämme voi olla tukea niin hoitoalan ammattilaisille, kuin tavallisille kansalaisille. Tapaustutkimus antaa hoitotyön tekijälle tietoa yhden ainutlaatuisen ihmisen elämänkokonaisuudesta ja elämänkulusta. Tämä voi auttaa hoitoalalla toimivia huomaamaan pienet asiat ihmisen elämässä ja muistuttaa, että jokainen ihminen on tärkeä yksilö ja ansaitsee tasavertaisen kohtelun. Työstämme voi olla hyötyä myös hoidon tavoitteiden asettamisessa hoidon suhteen. Pitkään alkoholia käyttänyt ei välttämättä koskaan täysin raitistu, mutta jo juomisen vähentäminen voi kohentaa elämänlaatua huomattavasti. Asiasanat (avainsanat) Perhe, asunnottomuus, elämänhallinta, syrjäytyminen, alkoholin käyttö Sivumäärä Kieli URN 48 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Rauni Väätämöinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Miesten Asema Ry

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TAPAUS VILLE TAUSTAA Lapsuusperheen yhteys aikuisuuteen Lapsuuden koti ja perheen määritelmä Väkivaltaisuus Koulu Aikuisuuden perhe ja parisuhde Aikuisuus ja elämänhallinnan vaikeudet Syrjäytyminen Elämänhallinnallisten taitojen puutteiden yhteys alkoholinkäyttöön Alkoholinkäytön yhteys asunnottomuuteen Ongelmien kasautumisen teoria OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSKYSYMYKSET JA TYÖSSÄ KÄYTETYT MENETELMÄT Tutkimuskysymykset Opinnäytetyön aineisto ja siihen kohdistuneet menetelmät Opinnäytetyön luottamuksellisuus OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Perhe Elämänhallinta Alkoholi Asunnottomuus Yhteenveto tutkimuksemme tuloksista POHDINTA Opinnäytetyön luotettavuuden arviointi Opinnäytetyön tulosten tarkastelu Ajatuksiamme opinnäytetyöstä LÄHTEET... 45

5 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyömme lähti liikkeelle keväällä 2008 Miesten aseman tarpeesta. Jarmo Romo, Miesten aseman projektityöntekijä, oli lähestynyt Mikkelin ammattikorkeakoulua ja ehdottanut yhteistyötä, johon tartuimme mukaan. Olemme molemmat suunnanneet opintojamme vapaasti valittavilla opintojaksoilla painottumaan psykiatriseen hoitotyöhön, ja Case Ville kuulosti aiheena hyvältä mahdollisuudelta syventää oppimiamme asioita ja tutkia niitä lisää. Nuorten elämänhallinnan ongelmat, syrjäytyminen ja päihteiden ongelmakäyttö ovat kasvava ongelma yhteiskunnassamme. Halusimme selvittää osaltamme perheen ja lapsuuden kasvatuksen ongelmien yhteyttä tähän tutkimuksen kohdehenkilön elämässä, antaen samalla Miesten asemalle apua Jarmo Romon keräämien haastatteluaineistojen työstämiseen. Hän oli tavannut työssään eriikäisiä eteläsavolaisia miehiä, ja nauhoittanut heidän kanssaan tekemänsä haastattelut tarkoituksenaan täyttää Miesten aseman projektin tarkoitusta, joka on selvittää, kuinka miehet täällä Etelä-Savossa voivat. Miesten asema on Viola-väkivallasta vapaaksi ry:n ja Sovittelu ry:n yhteinen hanke, jota Viola hallinnoi. Toiminta-alueena on Mikkeli ympäristöineen aina Mäntyharjua ja Kangasniemeä myöten. Hankkeen tavoitteena on parantaa miesten asemaa palvelujärjestelmässä kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon seudullista palvelujärjestelmää siten, että elämäntilanteissaan vaikeuksiin joutuneiden miesten mahdollisuudet avun saamiseen paranevat. Hankkeella ei pyritä luomaan varsinaisesti uutta toimintayksikköä. Asiakaspalvelun lisäksi tavoitteena on koota, ylläpitää ja luoda uutta tietoa miehestä ja miehenä olemisesta ja kohtaamisesta sekä yhdistää olemassa olevia toimintoja alueellisesti verkostoiksi. Jarmo Romo antoi meidän käyttöömme yhden miehen kanssa tekemänsä haastattelujen äänitteet, joita aloimme purkaa kolmen naisen voimin. Näistä äänitteistä esitämme työssämme katkelmia, jotka ovat merkitty kursivoidulla tekstillä. Katkelmissa Jarmo Romon ääni on merkitty J-kirjaimella ja tutkimuksen kohdehenkilön, josta käytämme hänen luvallaan nimeä Ville, ääni kuuluu itseoikeutetusti V:llä merkittynä. Myöhemmin tavoitteemme ja kiinnostuksen kohteemme aineiston suhteen tarkentuivat, ja ryhmämme koostumus muuttui kolmikosta parityöksi. Saman aineiston pohjalta on siis valmistunut jo yksi kvalitatiivinen opinnäytetyö elämänkaarinäkökulmasta katsottuna

6 (Pääkkönen, Elina Case Ville: Tapaustutkimus yhden nuoren miehen elämästä elämänkaarinäkökulmaan pohjautuen.) 2 Tämä meidän työmme on myös kvalitatiivinen tapaustutkimus. Pyrimme selvittämään abduktiivisen päättelyn menetelmää käyttäen tutkimuskohteena olevan henkilön lapsuuden perheen vaikutusta siihen, miksi asiat ovat menneet niin kuin ovat. Miksi hän on syrjäytynyt yhteiskunnan yleisesti hyväksyttävistä normeista asunnottoman alkoholistin tielle? Avainsanoiksi nousevat työmme neljää teemaa mukaillen: Elämänhallinta, syrjäytyminen, perhe, alkoholinkäyttö, asunnottomuus. Miehistä on olemassa suhteellisen vähän tutkittua tietoa hoitotieteen piirissä, johtuen ilmeisesti siitä, että hoitotyö on hyvin naisvaltainen ala. Kynnys hoitoon hakeutumiseen on monesti varsinkin miehille liian suuri. Toisaalta hoitoon ei välttämättä aina pääse, vaikka haluaisi. Lääkäriin päästäkseen täytyy varata aika puhelimitse, jossa joutuu perustelemaan hoidon tarpeensa. Arviointi ihmisen terveydentilasta voi olla vaikeaa näkemättä ihmistä, ja avun tarvitsija voi olla ongelmiensa kanssa niin voimaton että jo pelkkä soittaminen vaatii ponnisteluja, puhumattakaan sitten moneen kertaan hätänsä kertaamisesta eri ihmisille. Vastaanotoilla ja laitoksissa kiireen keskellä unohtuu monesti ihmisen kokonaisuus, sairaus hoidetaan ja laitetaan asiakas ulos tietämättä minne hän menee. 2 TAPAUS VILLE Tässä kappaleessa esittelemme teille tutkimuksemme päähenkilön. Kirjoitamme tiivistetysti hänen elämänsä käännekohdat siltä osin, miten ne äänitteissä tulevat esiin. Ville syntyi 70-luvun loppupuolella vanhempiensa esikoislapsena kaupunkimme laidalla keskiluokkaiseen perheeseen. Vanhemmat työskentelivät tehtaassa ja kaupan kassalla. Muutamaa vuotta myöhemmin hän sai pikkusiskon, josta on kantanut paljon huolta. Vanhemmat päätyivät eroon sisarusten ollessa pieniä, jonka jälkeen heitä pompoteltiin lastenkodin ja vanhempien asuntojen välillä lopulta päätyen isän luokse asumaan, isän paremman taloustilanteen vuoksi.

7 3 Molemmat vanhemmat menivät tahoillaan jossakin vaiheessa uusiin naimisiin, ja saivat uusien kumppaniensa kanssa lapsia 90-luvun alussa. Äiti 2 tyttöä ja isä 1 tytön. Asuinpaikassaan isänsä luona Villellä oli sopeutumisongelmia uuden äitipuolensa kanssa. Tämä johti hänen ja isän välien riitautumiseen Villen ollessa teini-ikäinen, n vuotias. Peruskoulun jälkeen Ville muutti pois kotikaupungistaan ja lähti muualle opiskelemaan. Opinnot kuitenkin päättyivät alkoholin alkaessa näytellä suurempaa roolia kuin koulukirjat. Hän palasi takaisin kotiseudulleen, meni asumaan äitinsä luokse ja sai sitten hetken kuluttua sosiaalitoimen kautta tukiasunnon ollessaan 17-vuotias. Tukiasunnossa asuessaan hän tutustui nuoreen naiseen jonka kanssa hänestä tuli isä. Tämä parisuhde kesti kolmisen vuotta. Pieni poika syntyi 90-luvun loppupuolella ollen nyt jo n. 10- vuotias. Ville ei nykyisin tapaa lastansa juurikaan, lapsen äidin toivomuksesta. Mainittakoon, että Ville ei ollut tervetullut lapsensa elämään alun pitäenkään, häntä ei huolittu edes ristiäisiin mukaan. J: Tiedätsä mitä hän harrastaa, oletsä hänen elämässä mukana? V: No siitä miä en oo ihan varma että mitä hän harrastaa kun hänen äiti ei oikein tykkää että myö tavattais mitenkää kovin aktiivisesti. Näihin aikoihin Ville myös kävi armeijan. Armeijassa olon aikana Villen isä yritti itsemurhaa, ja Ville anoi perhesyistä vapautusta. Asioiden hoidon jälkeen hän kuitenkin palasi takaisin ja sai asepalveluksen suoritettua loppuun. V: Juu, armeija tuli käytyä. Vaihtelevalla menestyksellä. J: Ai kuinka niin vaihtelevalla. Et kuitenkaan upseeriks halunnu? V: No oisinhan miä halunnu mut ensimmäisen 3kk jälkeen jouvuin anomaan perhesyistä vapautusta, kun isäukko otti ja koitti benjihyppää 3 kerroksen parvekkeelta ilman narua. Se oli niinku palasin sitte takasi kun asia oli kunnossa.

8 4 Armeijan jälkeen Ville jatkoi alkoholin huuruista elämäntyyliään. Hän istui pari lyhyttä vankilatuomiota humalassa tehdyistä väkivaltarikoksista sekä maksamattomista sakoista ja sai kosketusta kaupunkimme tarjoamiin päihdehuollon palveluihin. Hän oli useampaan kertaan katkolla ja kuntoutumassa mm. Kinnarin asumispalveluyksikössä, jossa häntä yritettiin myös työllistää vaihtelevalla menestyksellä. Erään kesätyön aikana Ville rakastui ja muuttikin sitten tulevan aviovaimonsa luokse asumaan 2000-luvun alussa. V: Sillä työputkella kun aloitin työt niin tapasin silloisen vaimoni, jonka kanssa mentiin sit naimisiin. Et sinänsä se työpaikka oli ihan positiivinen yllätys. J: Et se antoi sellaisen uudenlaisen elämän pohjan. V: Joo ja sitä tuli oltuakin pitkän aikaa sillein ettei tullut käytettyy minkään valtakunnan päihteitä. J: Oliks siinä se liitto vai joku muu eräänlainen potku elämässä eteenpäin? V: Oli oli. Ajatukset oli muualla. Juu ei siinä tullut heti tosiaan ajateltua minkäännäköisiä alkoholituotteita ja muitakaan lääkkeitä. Avioliiton onnea kesti aikansa, kunnes anoppi alkoi Villen sanojen mukaan lähes asua avioparin luona. J: Mitä sää nyt ajattelet siitä ajasta? Liittyyks siihen vaan hyviä muistoja vai liittyykö siihen katkeruutta tai muuta sellaista? V: No on siitä hyviäkin muistoja paljon, mutta jos mää ikinä koskaan meen seuraavan kerran naimisiin, niin mää varmistan et anoppi on haudassa ja syvällä siellä kans. Ville koki olonsa tukalaksi ja alkoi viihtyä kodin ulkopuolella työpäivien päälle. Viikonlopun riennot houkuttelivat ja ryöstäytyivät lopulta käsistä. V: Välillä oli vähän rauhallisempaa mutta sitten se taas alkoi vähän lipeemään käsistä. Et ei se kun täyden viikon teit pitkää päivää ja kotona sitten kuuntelet anopin nakutusta kun säkin voisit olla enemmän perheen

9 5 parissa Niin mäkin sanoin et niin voisit säkin olla enemmän oman perhees parissa, niin sit se vähän suutahti siitä. Sit se lipes loppujen lopuksi siihen, että tuli sitten otettua vähän enemmän. Villellä ehti olla joitakin lyhyeksi jääneitä työsuhteita kunnes hän ei enää kyennyt hoitamaan töitänsä alkoholinkäytön ja avioliitto-ongelmien lisäksi. Liitto päättyi eroon n. 3 vuoden kuluttua (2004) ja Villestä tuli pian asunnoton hänen menetettyään nopeasti asuntonsa jonne hän vaimonsa luota muutti. Villen koko omaisuus mahtui henkilöautoon, jossa Ville vietti yönsä. Toisinaan ex-vaimo suostui ottamaan hänet sohvalleen nukkumaan. Jonkin ajan kuluttua Villeltä meni katon pään päälle tarjonnut autokin. Haastattelujen nauhoitushetkellä Ville oli päässyt eläkkeelle. Hän oli asunnoton ja viettänyt öitään ulkosalla, rappukäytävissä, autiotaloissa, kavereiden nurkissa. Talvipakkasilla hengissä pysymisen keinot olivat tulleet tutuiksi. Tulevaisuudelta Ville toivoi saavuttavansa raittiuden ja sen jälkeen oman kodin, tietämättä vielä kuinka hän saisi itsessään muutoksen aikaan. 3 TAUSTAA Kuunneltuamme haastattelumateriaalin ja litteroituamme äänitteet tekstiksi aloimme etsiä kirjallisuudesta ja tutkimuksista tietoa, johon voisimme Villen elämää peilata. Tässä luvussa kirjoitamme taustatietoa valitsemiimme osa-alueisiin; perheeseen, elämänhallintaan, alkoholiin ja asunnottomuuteen. Nämä aihealueet kietoutuvat toisiinsa, eikä ole yksiselitteistä mikä on syytä ja mikä seurausta mistäkin. 3.1 Lapsuusperheen yhteys aikuisuuteen Lapsuuden perheellä, kokemuksilla ja tunteilla on paljon vaikutusta ihmisen elämässä. Tässä osiossa esitämme etsimäämme teoriaa ja tutkimuksia lapsuuden perheestä, jotka tuntuvat liittyvän Villen tarinaan. Pieniltä tuntuvat asiat ovatkin lopulta suuria ja lapsuudessa koetut tapahtumat vaikuttavat koko loppuelämään sekä hyvässä, että pahassa.

10 3.1.1 Lapsuuden koti ja perheen määritelmä 6 Perhe käsitteenä on hyvin tunnepitoinen, koska jokaisella on omat käsityksensä ja kokemuksensa lapsuuden perheestään. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni, Värmälä 1998, 78.) Perheen muodostumiskriteereitä pidetään tiukkoina siinä mielessä, että perhe rakentuu vain kahdenlaisen suhteen varaan. Nämä ovat parisuhde ja lapsen suhde vanhempaan. (Jallinoja 2000, ) Mikä on perhe? Ihmiset tietävät mikä perhe on, mutta saattavat määritellä sen eritavalla. Kysymys ketkä ovat perhe, on ajankohtainen silloin kun perhe ei muodostu yksiselitteisellä tavalla. Jallinoja (2000) toteaa Reunan 1997 tekemästä tutkimuksesta 98 % suomalaisista olleen ollut sitä mieltä, että aviopari lapsineen muodostaa perheen. Nykyisin (2000) tuo luku on 86 %. Ihmiset ajattelevat, että avioliitto takaa sitoutumisen, joten avioliitto on merkki oikeasta perheestä. Kuitenkin 93 % suomalaisista pitää myös yksinhuoltajaa lapsineen perheenä. Tässä onkin tapahtunut suuri muutos, koska ennen tällaisia perheitä pidettiin vajaina perheinä. On ollut tapana kutsua perheiksi niitä ruokakuntia joissa on lapsia. Suomalaiset ovat asiasta eri mieltä, koska 73 % suomalaisista pitää lapsettomia avioparejakin perheenä. Avoliitto ei vakuuta yhtä hyvin, sillä vain 55 % pitää lapsettomia avopareja perheenä. Suomalaisista 85 % hyväksyvät perheeksi myös suurperheen, jossa eri sukupolvet asuvat yhdessä. Lisäksi 72 % pitää perheenä vanhempia ja heidän aikuisia lapsiaan, jotka eivät enää asu kotona. Perhemuodot ovat erilaisia, mutta ihmiset ilmeisesti pitävät niitä perheinä, koska ne mielletään perheen eri vaiheiksi. (Jallinoja 2000, ) Nykyisin (2000) mennään naimisiin noin viisi vuotta vanhempana kuin 1960-luvulla. Tämä johtunee siitä, että ihmiset kouluttautuvat ja hankkivat työpaikan ennen lapsien hankkimista. Yhteensopivuus koetaan tärkeäksi parisuhteessa, jonka toivotaan kestävän kauan. Ajatellaan että parisuhde kestää senkin jälkeen kun rakastumisen tunne on hävinnyt. Aikaisemmin vanhemmat halusivat lastensa avioituvan samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa. Silloin lapset pysyisivät samassa säädyssä mihin ovat syntyneet. Näin vanhemmat takasivat yhteiskunnallisten hierarkioiden säilymisen.

11 7 Vanhemmat ajattelivat muutakin kuin edullisen hierarkian säilymistä yhteiskunnassa. He ajattelivat lapsiaan ja toivoivat heidän elämän säilyvän vauraana. He ajattelivat että varallisuus ja yhteiskunnallinen asema toisivat muutakin hyvää. He uskoivat myös, että samaan säätyyn ja luokkaan kuuluvat puolisot tulevat keskenään paremmin toimeen. Usko perustui ajatukseen, että samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvat ihmiset ovat samankaltaisia. Räisäsen tutkimuksen mukaan 1900-luvun avioliitto-oppaissa korostettiin, että avioliiton mahdollisuus onnistua on hyvä, jos puolisot kuuluvat samaan yhteiskuntaluokkaan. Perusteluissa ei puhuttu vauraudesta tai yhteiskunnallisesta asemasta. Sen sijaan vedottiin yhteiseen elämäntapaan, samaan sivistystasoon, samanlaisiin mielipiteisiin ja yhteiseen uskonnolliseen vakaumukseen. Myös yhteiset harrastukset koettiin tärkeiksi. (Jallinoja 2000, ) Vanhemmuuden tehtävistä Pulkkinen (1984) on tutkinut aikaisempia tutkimuksia lasten kotikasvatuksesta. Nuorten kasvuoloja oli tutkittu 14 vuoden iässä. Nuorta ja hänen toista vanhempaansa haastateltiin. Tuloksiksi saatiin kaksi toisistaan eroavaa kasvatusilmapiiriä: aikuiskeskeinen kohtelu ja ohjaava kasvatus. Ohjaavaan kasvatukseen sisältyy monia tärkeitä asioita. Ohjaavan kasvatuksen mukaan vanhempien tulisi luottaa lapseen. Vanhempien tehtävänä on tietää missä lapsi viettää vapaa-aikaansa ja kenen kanssa. Vapaa-ajan suhteen ei tulisi olla ristiriitoja lapsen ja vanhempien välillä. Vanhempien tulee olla kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä ja kannustaa opiskelemaan, sekä osoittaa myötätuntoa jos lapsi epäonnistuu. Ruumiillinen kuritus ei ole suotavaa, eikä rangaistuksia tulisi käyttää kuin pikkulapsi-vaiheessa. Vanhempien tulee ottaa lapsen mielipiteet huomioon ja keskustella hänen kanssaan päivittäin. Vanhempien tulisi olla kasvatuksessaan johdonmukaisia ja rajoituksissa oikeudenmukaisia. Jos lapsi tekee väärin, häntä ohjataan ja neuvotaan. Perheilmapiirin tulisi olla demokraattinen. Vanhempien tulisi kiittää lasta jos hän menestyy ja käyttäytyy hyvin. Vanhempien tehtävänä on myös ohjata lasta sopimaan ristiriitatilanteet. Nuorille oli tullut tunne että vanhemmat luottavat, ovat kiinnostuneita ja oikeudenmukaisia sekä antavat neuvoja lapsen niitä tarvitessa. Nuoret pitivät ohjaavaa kasvatusil-

12 mapiiriä hyvänä. Se ohitti jopa varakkuuden. Lapset eivät siis tarvitse ympärilleen hienoja puitteita, riittää kun he saavat ymmärrystä, kannustavaa tukea ja yksilöllistä kunnioitusta. (Pulkkinen 1984, ) 8 Perheen vuorovaikutus Etzell ym. (1998) kirjoittaa, että vanhemmat kokevat sukupolven ketjun jatkuvan, kun saavat ensimmäisen lapsensa. Yhteydet isovanhempiin ja sukulaisiin vahvistuvat usein. Vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus vaikuttaa perhe-elämään sekä sen tyydyttävyyteen ja laatuun. Lapsi syntyy yksilönä ja hänellä on heti syntyessään oma temperamentti, aktiivisuus ja rytmisyys. Lapsi osoittaa erityistä kiinnostusta ihmiskasvoja ja ääniä kohtaan, eli hän on syntymästään asti virittynyt inhimilliseen vuorovaikutukseen. (Etzell ym. 1998, ) Keltikangas-Järvinen (2004) määrittelee temperamentin olevan ihmisen myöhemmän persoonallisuuden varhaisempi biologinen perusta. Siihen kuuluu joukko synnynnäisiä taipumuksia tai valmiuksia, jotka voidaan nähdä käyttöaineena tai raaka-aineena. Näistä sitten erilaiset ympäristön vaikutukset, kuten lasten saama kasvatus, yhteisön odotukset ja kulttuurin normit sekä arvostukset muokkaavat persoonallisuuden. Temperamentissa ja persoonallisuudessa on eronsakin. Persoonallisuus syntyy ympäristön vaikutuksesta, kun taas temperamentin piirteet ilmestyvät jo varhain, ennen kuin ympäristö on ehtinyt vaikuttaa niihin. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä ettei ympäristö muokkaisi myös temperamenttia. Temperamentilla määritellään yksilön käyttäytymistyyli tai tapa jolla hän toimii. Se on siis käyttäytymiseen tai reagoimiseen liittyvä ominaisuus. Temperamentti kertoo miten ihminen tekee sen, minkä tekee. Se ei vastaa kysymykseen mitä ihminen tai miksi hän tekee niin. (Keltikangas-Järvinen 2004, ) Etzell ym. (1998) kertovat myös lapsen ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen tärkeydestä. On tärkeää, että vanhempien ja lapsen välille syntyy vuorovaikutussuhde jo varhaislapsuudessa. Näin ollen vanhempien tulisi olla herkkiä havaitsemaan lapsen signaaleja ja tulkita ne oikein, nopeasti ja sopivasti. Ensimmäisen ikävuoden ihmissuhdetta pidetään perusluottamuksen ja minäkuvan kehityksen pohjana. Kun lapsen

13 tarpeisiin vastataan mielihyvää tuottavalla tavalla, hänen turvallisuudentunteensa lisääntyy. Samalla hän kiintyy hoitavaan ihmiseen. 9 Vuorovaikutusta voi tukea monella tapaa, esimerkiksi korostamalla vanhemmuutta ja auttamalla vanhempia ymmärtämän oma merkityksensä lapselle. Vuorovaikutusta voivat myös parantaa yhteiset harrastukset, kuten vauvauinti ja kerhot. Avoimen ja suoran vuorovaikutuksen merkitys korostuu leikki-ikäisen lapsen perheessä. Kun lapsi alkaa itsenäistyä, on tärkeää, että vanhemmat ovat sopineet johdonmukaisesta kasvatuslinjasta. Vanhempien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu auttaa lasta säätelemään tunnetilojaan. Tässä vaiheessa on tärkeää, että lapsi saa harjoitella pettymysten sietämistä turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä. Lapsen turvallisuutta lisäävät myös selvät rajat. (Etzell ym. 1998, ) Tunnekasvatus, perheen merkitys Kemppisen (2000) mukaan lapsen ja nuoren tunne-elämän kehitykseen on olemassa monia tukimuotoja. Tärkeimmät asiat ovat tunteiden havaitseminen ja hallinta. Tunteen huomaaminen on tietoista tarkkailua ja analysointia siitä, mitä tunnemme ja ajattelemme tästä tunteesta. Tunteiden hallitseminen on tilanteisiin sopivien ja sopivan voimakkaiden tunteiden ilmaisua. Jokainen ihminen on pohjimmiltaan tunneihminen. Tunteet ovat lapsuudessa ja nuoruudessa suuremmassa osassa kuin aikuisena. Näin ollen lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista elämää määrittelevät enemmän tunteet kuin järki. Mitä turvallisempi ympäristö ja aikuissuhteet nuorella on, hän on sitä tasapainoisempi ja toiveikkaampi tulevaisuuden suhteen. Tunne-elämän kehityksen herkkyysasteet ajoittuvat varhaislapsuuteen ja murrosiän identiteettikriisiin. Tänä aikana lapsi tai nuori on erityisen herkkä ottamaan vastaan tunnekasvatusta. Sille luo pohjan riittävä rakkauden ja huomion saaminen. Jos lapsi ei saa näitä asioita riittävästi pyytämättä, hän jää roikkumaan vanhempiensa läheisyyteen peläten näiden katoavan. Lapsi tottuu torjumiseen ja siihen, että kun odottaa tarpeeksi kauan, voi saada rakkautta ja positiivista palautetta. Se voi kuitenkin johtaa siihen, että lapsesta tulee epävarma, pelokas ja itseensä käpertyvä. Tunnekasvatus pyrkii muodos-

14 10 tamaan lämpimiä ihmissuhteita. Hyvä ihmissuhde perustuu luottamukseen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Tunneäly korostaa, että asioiden ymmärtämiseen ei riitä pelkkä järki. Tunneäly on omien tunteiden tiedostamista, mielialojen hillitsemistä, itsensä kannustamista suorituksiin, itsekuria ja hyvää ihmissuhdetaitoa. (Kemppinen 2000, 1-5.) Väkivaltaisuus Väkivaltaiset käyttäytymismallit opitaan usein jo lapsena. Harvoin kuitenkaan väkivaltaisen käyttäytymisen syy on yksiselitteinen. Useimmiten kyseessä on kuitenkin opittu käyttäytymismalli, jolloin ristiriidat on opittu ratkaisemaan uhkaamalla, huutamalla, kiroilemalla tai tappelemalla. Tällöin nuori uskoo voivansa ratkaista ongelmat väkivallalla ja hän saattaa nähdä myös ympäristön poikkeuksellisen väkivaltaisena. Vuosien patoutumisesta johtuen purkautuu pahanolon tunne. Se tekee kireäksi, levottomaksi ja kiukkuiseksi, sekä nostaa stressihormonien tasoa liikaa. Sopivan tilanteen tullen nuori purkaa kiukun ulos. Usein ongelmana on kuitenkin se, että vihaa syntyy nopeammin kuin sitä ehditään purkaa. Tällöin väkivaltaisesta käyttäytymisestä tulee kehä, ylitse pääsemätön este, jota ei voida ratkaista, ennen kuin tiedetään väkivallan taustalla olevat syyt. (Kemppinen 2000, 10.) Sinkkonen (1990) kirjoittaa väkivaltaisuuden suhteesta onnettomaan lapsuuden perheeseen. Tähän voivat olla syynä esimerkiksi vanhempien alkoholismi, taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat, väkivaltaisuus sekä vanhempien väliset ristiriidat. Lapsen perheessä on myös voinut olla useita erotilanteita tärkeistä hoitavista aikuisista. Vanhempien ero voi johtaa siihen, ettei tapaa toista vanhempaa tarpeeksi, tai lasta on heitelty lastenkodin ja oman kodin välillä.(sinkkonen 1990, 18.) Synnynnäiseen temperamenttiin kuuluu taipumus kokea vihaa ja stressiä. Se on joskus aikaansaanut kysymyksen: ovatko aggressiivisuus ja väkivaltaisuus temperamentin piirteitä? Keltikangas-Järvisen (2004) mukaan näin ei ole. Aggressiivisuus on toimintamalli. Se on tapa ratkaista ongelmia siinä tilanteessa, kun ihminen menettää itsekontrollin ja muut keinot loppuvat. Jotkut ihmiset turvautuvat toisia helpommin ongelmatilanteissa aggressioon, mutta se viittaa aina jonkinlaiseen häiriöön. Lievimmillään se voi olla itsekontrollin häiriö ja vakavimmillaan syvätasoisempi psyykkisen tason häi-

15 11 riö. Temperamenttipiirteet osoittavat yksilöiden välisiä eroja normaalijakaumalla ja aggressiivisuus ei kuulu siihen, niin että joillakin ihmisillä olisi vähän aggressiivisuutta, joillakin paljon ja suurimmalla osalla keskinkertaisesti. Kenelläkään ihmisellä ei katsota olevan synnynnäistä taipumusta käydä toisen kimppuun. Aggressio on merkki häiriöstä jollain psyykkisen kehityksen osa-alueella tai jossain psyykkisen kehityksen vaiheessa. (Keltikangas-Järvinen 2004, 77.) Koulu Suurella osalla koulun aloittavista lapsista on ennestään kokemuksia kodin ulkopuolisista oppimisympäristöistä. Niistä saadut kokemukset, tiedot, taidot ja arvostukset ovat merkittäviä tulevien oppimiskokemusten kannalta. Nykyisin koulun aloitus nähdään usein jatkona aiemmin opitulle. Lapsuuden oppimisympäristöjen välille on rakennettu turvallisia siltoja. Tämä on luonut jatkuvuutta kasvuun ja oppimiseen. (Kankaanranta, Mäkitalo, Tiihonen 1999, 5-6). Koulu ja koti muodostavat useimmille lapsille merkittävimmät elämänpiirit. Niiden lisäksi lapset kaipaavat yksityisempää ystävistä ja harrastuksista syntyvää elämän piiriä. Näistä kolmesta elämänpiiristä lapsi voi saada kokemuksen, minulla on, minä osaan ja minä olen. Koulu antaa lapselle oppimismahdollisuuden ja kokemuksen, minä osaan. Koti, koulu ja yksityinen elämänpiiri tukevat lapsen kehitystä, mutta niihin voi liittyä myös kehitystä uhkaavia tekijöitä. (Rönkä, Kinnunen 2002, 14.) Ihmisen temperamentti vaikuttaa myös koulunkäyntiin. Se vaikuttaa oppilaan sopeutumiseen ja koulumenestykseen ja jatkuu kaikkien kouluvuosien ajan. Temperamenttia ei huomata silloin, kun se edesauttaa oppilaan sopeutumista ja helpottaa oppimista. Koulussa ja muutoinkin elämässä temperamentin merkitys korostuu silloin, kun se johtaa yksilön riitaan ympäristön kanssa. (Keltikangas-Järvinen 2004, ) Jos ihmisen yksilöllisen temperamentin ja ympäristön odotusten välinen ristiriita ilmenee koulussa, voi seuraukset olla dramaattisempia kuin muualla elämäntilanteissa tulevat ristiriidat. Pahimmillaan tämä ristiriita voi johtaa oppilaan syrjäytymiseen kokonaan koulumaailmasta. (Keltikangas-Järvinen 2004, )

16 12 Vaikka koulumenestyksen ja temperamentin välillä on yhteys, asia ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen. Se ei suoraan vaikuta siihen, kuka on hyvä koulussa ja kuka ei. Kyse on siitä, että erilaisen temperamentin omaavat lapset reagoivat eri tavoin samaan ympäristöön ja saman opettajan opetukseen. Opettajan opetustyyli voi sopia paremmin toisille lapsille. Temperamentti saa oppilaissa aikaan myös motivaatioeroja. Kun jokin asia on vaikea, sen oppiminenkaan ei kiinnosta. (Keltikangas-Järvinen 2004, ) Aikuisuuden perhe ja parisuhde Ihmisen minässä tapahtuu Vuorisen (1997) mukaan voimakas muutos silloin, kun kaksi ihmistä solmii parisuhteen. Vakavaan parisuhteeseen kuuluu erilainen sitoutuminen kuin varhaisempiin seurustelukokeiluihin. Avo- tai avioliitto rikastuttaa kumppaneiden minuutta. Yhteinen elämä johtaa usein arkipäiväistymiseen, riippumatta siitä onko liitto solmittu juhlallisesti vai yksinkertaisin menoin. Tämä merkitsee kuitenkin muutakin, kuin rutinoitumista. Lapsena muodostuneet ihanteet ovat koetuksella, vaikka ne yleensä kestävätkin särkymättä keski-ikään asti. Tähän ehkä vaikuttaa se, että varhaisaikuisilla on koko ajan uutta ja innostavaa löydettävää paineiden keskelläkin. (Vuorinen 1997, ) Avioliitto, joka on monien unelmien kohde, johtaa usein pettymyksiin juhlahumun hävitessä. Käytännön ongelmat selittävät osan turhautumisesta: parin täytyy järjestää elämän ulkoiset puitteet, huolehtia toimeentulosta ja muista käytännön järjestelyistä. Suhteessa on paljon vaikutusta sillä, miten parit osaavat yhdessä kohdata ongelmia ja ratkaista ne. (Vuorinen 1997, ) Pysyvässä parisuhteessa otetaan vastuu myös toisesta ihmisestä. Tämä muuttaa merkittävästi kumppaneiden vuorovaikutusmalleja. Tähän vaikuttaa se, etteivät yhteisessä liitossa olevat ihmiset voi enää tukeutua omiin vanhempiinsa suhteen kiemuroissa. Ei tunnu oikeudenmukaiselta, jos toinen kumppaneista neuvottelee omien vanhempiensa kanssa oman parisuhteensa ongelmista toisen osapuolen selän takana. Nuorella parilla

17 onkin haastetta selvitä parisuhteen väistämättömistä hankaluuksista. (Vuorinen 1997, ) 13 Tämän päivän vanhemmuus vaatii paljon. On oltava hyvä itsetunto, että jaksaa uskoa omaan vanhemmuuteensa ja taitoonsa kasvattajana. Joukkotiedotusvälineissä puidaan ohjeita miten lasta tulisi kasvattaa ja miten ei, jotta hänestä kasvaisi vahva ja hyvän itsetunnon omaava aikuinen. Jossain kaukaisuudessa on aika jolloin tavallisen maalaisjärjen uskottiin riittävän lasten kasvattamiseen. Monien kasvatusalan ammattilaisten neuvojen keskellä vanhemmuudesta tulee suoritus, josta hädin tuskin selviää. Vanhemmat väsyvät kaikkien neuvojen, harrastuksiin kuljettamisten ja virikkeiden etsimisten myötä. (Kristeri, 2002, 22.) Vanhemmat haluavat hyvää lapsilleen, mutta riittämättömyyden tunne voi saada aikaan luovuttamisen. Vanhempi turhautuu ja luopuu kasvattamisesta antaen sen muiden tehtäväksi. Kuitenkin lapsille usein riittäisi vain vanhemmilta saatu aika. Lapset muistavat asioita, joita on tehty yhdessä perheenä. Suorittamista ja ylenpalttisia harrastuksia ei niinkään kaivata. (Kristeri, 2002, 22.) Isä-lapsisuhde Korhonen (1999) on tutkinut isyyden muutosta tutkimuksessaan Keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää suomalaisessa kasvatuskulttuurissa tapahtuneita muutoksia, painottuen kotikasvatukseen ja vanhemmuuden muutoksiin. Tutkimusaineistona olivat suuriin ikäluokkiin kuuluvien ihmisten haastattelut, 39 naista ja 41 miestä. Tutkimusmenetelmänä oli käytetty teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin vuosina Tutkimustulokseksi hän sai seuraavaa: 50-luvun isät ovat olleet melko kaukana lastensa arjesta. Suurten ikäluokkien miehet ovat sitoutuneempia isyyteensä ja kotiin. Isyyteen liittyi enemmän huolenpitoa, läsnäoloa ja läheisyyttä. Sinkkosen (1990) mukaan tuohon aikaan (1950-luvulla) pojat ovat kasvaneet pääosin naisten kasvattamina. Isien vetäytyminen on tavallista, eikä siihen kiinnitetä sen kummempaa huomiota. Kuvitellaan, että naapurin mies tai talonmies riittää samaistumisen kohteeksi. Isän ja pojan yhteiset leikit ja puuhastelut auttaisivat lasta samaistumaan

18 14 isän miehekkyyteen ja taitavuuteen. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä siihen, että lapsen miehinen itsetunto rakentuisi. Monen pojan tunne-elämän häiriintymiselle onkin syynä isän vähäinen läsnäolo lapsen elämänvaiheissa. (Sinkkonen, 1990, ) Sinkkonen (1998) kirjoittaa perinteisen isyyden ja ns. pehmoisyyden vastakkain asettelusta. Perinteiseen isän rooliin on usein mielletty ankaruus, kurinpito, emotionaalinen etäisyys lapsista ja vaimosta sekä epätasapaino kotitöiden ja kasvatusvastuun jakamisessa. Äiti huolehtii kodista ja lapsista, isän tehtävänä on katsottu olevan rahan ansaitseminen. Ero pehmoisään on siinä, että hän on alusta pitäen mukana lapsen hoidossa, osallistuu kotitöihin sekä viettää paljon aikaansa lasten kanssa. Sinkkonen kirjoittaa omista lapsuuden muistoistaan, 1950-luvulta. Silloin isät vaativat lapsiltaan paljon. Isää uskottiin ja he käyttivät valtaansa myös väärin. Tavallista oli lasten fyysinen kurittaminen. Moni isä oli tuolloin lapsilleen etäinen tai jopa pelottava. Isän ankaruus ei kuitenkaan ollut isän ja lapsen suhdetta vaikeuttava tekijä. Alkoholi vei isän omaan maailmaansa, köyhdytti perheitä. Alkoholi myös aiheutti isässä raivoa, joka sai toimimaan aggressiivisesti perhettä kohtaan. Alkoholismin merkitys isyyden tuhoajana on vielä nykyäänkin suuri. (Sinkkonen, 1998, ) 3.2 Aikuisuus ja elämänhallinnan vaikeudet Lapsuuden vaihtuessa hiljalleen aikuisuudeksi, on valintojen paikkoja ollut monia. Lapsi on imenyt itseensä kuin huomaamattaan esimerkkiä vanhemmiltaan ja ympäristöstään. Tulevaisuus rakentuu tälle jo syntymästä asti rakentuneelle pohjalle Syrjäytyminen Määritelmän mukaan syrjäytyminen on useiden elämänalueiden ulkopuolelle joutumista tai useiden sosiaalisten ongelmien kasautumista samalle yksilölle. Syrjäytymistä on myös jaoteltu. Voidaan puhua innovatiivisista syrjäytyjistä, jotka ovat tarkoituksella valinneet elämäntapansa, tai vetäytyneistä syrjäytyneistä joilla ei ole taitoja, valmiuksia tai halua toimia yhteiskunnan odottamalla tavalla. Varsinaisesta pitkään jatkuneesta syrjäytymisestä on haluttu erottaa väliaikainen karsiutuminen joltakin elämän osa-alueelta. Syrjäytymisen vakavimmassa muodossa on kyse kauan jatkuneesta syr-

19 15 jäytymiseen johtavasta kehityksestä, tosin erilaiset elämänhallinnalliset yllättävät vaikeudet voivat saada aikaan ongelmien kasautumista myös lyhyellä aikavälillä. (Saarinen ym. 1996, 8-9.) Syrjäytymisen ensimmäisellä tasolla ihmisellä on ongelmia kotona tai koulussa. Toisella tasolla hän on epäonnistunut koulussa tai keskeyttänyt koulunkäynnin. Kolmas taso merkitsee heikkoa asemaa työmarkkinoilla. Neljänteen tasoon liittyy taloudelliset ongelmat ja riippuvuus hyvinvointivaltiosta. Viidennellä tasolla mukaan tulevat elämänhallinnan ongelmat, kuten päihde- ja mielenterveysongelmat sekä rikollisuus. (Suutari 2001, 135.) Kansanterveystieteen professori Rimpelä toteaa seuraavaa Elämän syrjästä kiinnikirjaan Helsingin sanomista poimitussa katkelmassa: Terveydellinen syrjäytyminen alkaa usein jo varhaisina nuoruusvuosina. Huono koulumenestys, tupakka, päihteet ja muut terveysuhat kasaantuvat samoille nuorille. Huonosta koulumenestyksestä seuraa varhainen koulutuksen lopettaminen ja matala koulutustaso. Selitysmalleina on tarjottu muun muassa tupakoinnin ja päihteidenkäytön kompensoivaa vaikutusta huonon koulumenestyksen aiheuttamalle heikentyneelle itsetunnolle. Keskimääräistä useammin nämä nuoret tulevat vaikeista perhe-suhteista ja ovat törmänneet jo moniin ongelmiin kotonaan. (Rimpelä 1996, 4.) Syrjäytymiseltä suojaavat tekijät; selviytyminen Ihminen kohtaa elämässään valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia, joissa määrittyy elämän suunta eteenpäin. Negatiivisenakin koettu asia, kuten esimerkiksi erotilanne voi ohjata kääntymään positiiviseen suuntaan. Olosuhteiden muutos saa pohtimaan elämää itsessään ja uudet ympäristöt tarjoavat uusia kehitysmahdollisuuksia. Elämäntyylin pysyvään muutokseen vaaditaan kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota sekä ympäristön pysyvää tukea. Riskiolosuhteissa on eduksi, että yksilö on temperamentiltaan aktiivinen, hyvän itsetunnon omaava ja selviytymistaitoinen. Yksikin hyvä ihmissuhde riittää, mutta eduksi on omata ihmissuhteita myös lähipiirin ulkopuolella. Koululla ja työllä on myönteinen vaikutus selviytymiseen.

20 16 Selviytyäkseen nuori tarvitsee erilaisia sosiaalisia taitoja. Näitä tarvitaan kontaktien solmimiseen, ryhmissä toimimiseen, asioimiseen, ihmissuhteisiin jne. Niin sanotun ongelmanuoren sosiaaliset taidot voivat jäädä puutteellisiksi epäsosiaalisiin piireihin ajautumisen tai lähipiiristä puuttuvan hyvän esimerkin vuoksi. Paremman esimerkin puuttuessa nuori voi samaistua jonkin alakulttuurin käsitykseen hyvästä selviytymisestä, ja alkaa kohottaa itsetuntoaan rakentamalla minäkuvaa jossa esim. koulussa menestyminen ei ole tärkeää mutta kovan esittäminen ja normien rikkominen on. Nuori sopeutuu näin vallitseviin olosuhteisiin. Ihminen ei silti ole vain ympäristön luoma vaan itse ohjaa elämänsä kulkua. (Saarinen ym. 1996, 11.) Vanhempien valvova silmä ja rajojen asettaminen lapselle toimii suojatekijänä syrjäytymistä vastaan. Jos tämä osa-alue puuttuu, hyvät välit isovanhempiin korvaa puuttuvan kontaktin vanhempiin tai hyvä harrastus ja menestys siellä kompensoi oppimisvaikeuksia koulussa. Hyvinvointi ja osallisuus Itä-Suomessa Tutkimuksen aikaväli sijoittuu loppuvuoteen 2006 ja vuoteen Se on osa Työ, toimeentulo ja osallisuus Itä-Suomessa kehittämishanketta. Hankkeen on toteuttanut Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Hanke on lähtenyt liikkeelle kansalaisten kokemasta vaikutusmahdollisuuksien puutteesta. Tämä näkyy mm. aikaisemmissa kyselyissä ja äänestysprosentin laskuna. Hankkeen tavoitteena on välittää ajankohtaista tietoa hyvinvoinnin tilasta ja puutteista. Haasteena on tavoittaa palvelujärjestelmän ulkopuolelle joutuneiden ihmisten äänet ja tarpeet. (Siltaniemi, Perälahti, Eronen, Londén, Peltosalmi 2008, 8.) Kehittämishanke jakautui kolmeen osaan. Ensimmäisenä kehittämisvaihe, jossa viranomaiset antavat oman näkemyksen siitä, miten tuotettua tietoa voidaan hyödyntää syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Toisessa vaiheessa toteutettiin kansalaiskysely ja raportoitiin tulokset. Kysely toteutettiin postikyselynä, vastauksia saatiin 7 973, joista itäsuomalaisia. Kolmantena oli vaikuttamisvaihe, jossa kerättyä aineistoa hyödynnetään yhteistyössä prosessissa mukana olleiden kanssa alueellisessa hyvinvointityössä. (Siltaniemi ym. 2008, 8-9.)

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana

Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana * Uhkakuvat * Kehityspolut * Tulevaisuuden mahdollisuudet Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos 10.10.2005 Lapset Nuoret Mielenterveyshäiriöt 7 15% 15-25%

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Kirsimarja Raitasalo 9.5.2011 1 Sisältö Nuorten alkoholin käytön trendejä Sosioekonomiset erot juomisessa Polarisaatiohypoteesi Onko polarisaatiota tapahtunut?

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot