Tuula Purolehto Mia Räisänen CASE VILLE II. Tapaustutkimus lapsuusperheen vaikeuksien vaikutuksesta asunnottoman miehen aikuisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuula Purolehto Mia Räisänen CASE VILLE II. Tapaustutkimus lapsuusperheen vaikeuksien vaikutuksesta asunnottoman miehen aikuisuuteen"

Transkriptio

1 Tuula Purolehto Mia Räisänen CASE VILLE II Tapaustutkimus lapsuusperheen vaikeuksien vaikutuksesta asunnottoman miehen aikuisuuteen Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 6, 2009 Author(s) Tuula Purolehto, Mia Räisänen Degree programme and option Degree Programme in Health Care Name of the bachelor's thesis Case Ville II: A case study on the influence of the childhood family problems on one homeless man s adulthood Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to find out what men in South-Savo think of their own well-being. We both specialized in mental health. Therefore this case was interesting. We go deep into one man s life. His name is Ville. We analyse Ville s life s turning points using literature and research. Our themes are family, life control, drinking and homelessness. Our study questions are: How childhood family s interaction shows in Ville s adulthood? What are Ville s survival methods through difficult times? What makes Ville drink? What does homelessness mean to Ville? Our study is qualitative. We received interview tapes from Jarmo Romo who had recorded them at Miesten asema Ry. We listened to his and Ville s conversations and made our notes. We focused on a couple of points that caught our attention. We wanted to understand Ville s thoughts, opinions and choices. In our assignment we gave space to his own voice. Our study results indicate that the things the man has gone through in childhood follow him to adulthood. Bad things at childhood can complicate life control in adulthood. Furthermore, the patterns of thought and behaviour that the man gets from the childhood family do not always benefit the managing in life. That can cause problems at school, unemployment and drinking. We also noticed that not all the children of the same family necessarily have problems because their own personality and temperament may protect them. We did our study as an assignment from Miesten asema Ry. The purpose of the organisation Miesten Asema is to support the men who have run into trouble and to improve their position in the social service system. Our study services nurses and other people. Case study gives information of one man s life. That can make people notice small things of person s lives and remind that every person is important and deserves good treatment. If someone has been drinking for a long time, he may maybe never be abstemious, but if he uses alcohol less, he can make his life a bit better. Subject headings, (keywords) Family, life control, alienation, drinking, homelessness Pages Language URN 48 Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Rauni Väätämöinen Bachelor s thesis assigned by Miesten asema Ry

3 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tuula Purolehto, Mia Räisänen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Nimeke Case Ville II: Tapaustutkimus lapsuusperheen vaikeuksien vaikutuksesta asunnottoman miehen aikuisikään. Tiivistelmä Opinnäytetyömme tarkoitus on tutkia eteläsavolaisten miesten hyvinvointia. Olemme molemmat suunnanneet opintojamme psykiatriaan, joten aihe tuntui heti mielenkiintoiselta. Haluamme osaltamme vaikuttaa siihen, että hoitotyössä havainnoitaisiin paremmin ihminen kokonaisuutena. Keskitymme yhden ihmisen, Villen, elämän kulkuun syvemmin. Tutkimme hänen elämänsä käännekohtia kirjallisuuden ja tutkimuksien valossa. Miksi asiat ovat menneet niin kuin ovat menneet? Lähemmin tarkastelemme neljää teemaa: perhe, asunnottomuus, alkoholin käyttö ja elämänhallinta. Tutkimuskysymyksemme ovat: Miten lapsuudenkodissa ollut vuorovaikutus näkyy Villen aikuisiässä? Mitkä ovat Villen selviytymiskeinot vaikeissa elämäntilanteissa? Mikä saa Villen juomaan? Mitä asunnottomuus merkitsee Villelle? Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen. Vertasimme teoriaa ja äänitteistä nousseita asioita abduktiivisen päättelyn avulla. Käytössämme oli valmiit haastattelunauhat, jotka oli äänitetty eräänlaisten terapiaistuntojen aikana. Istunnot oli järjestetty Miesten asemalla, jonka projektityöntekijä oli haastatellut eri-ikäisiä miehiä yksilöhaastatteluina. Villeä hän oli haastatellut avoimen, strukturoimattoman mallin mukaan. Haastatteluissa käsiteltiin Villen elämässään kohtaamia vaikeuksia. Kirjoitimme äänitteet auki sanasta sanaan, eli litteroimme ne. Käytimme sisällönanalyysiä aiheen rajaukseen. Poimimme tekstistä niitä asioita, jotka meidän mielestämme olivat mielenkiintoisia. Pyrimme ymmärtämään kohdehenkilön ajatuksia, mielipiteitä ja valintoja teemojemme osalta. Annoimme tilaa hänen omalle äänelleen, kun vertasimme hänen kokemiaan asioita tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Tulimme siihen tulokseen, että jo varhaislapsuudessa koetut asiat seuraavat mukana aikuisuuteen. Lapsena koetut ikävät asiat voivat hankaloittaa elämänhallintaa aikuisiässä. Myöskään opitut mallit lapsuuden perheestä eivät aina ole avuksi elämässä selviytymisessä. Negatiivinen tapahtumien ketju voi seurata sukupolvelta toiselle näkymällä mm. alhaisen koulutustason, työttömyyden ja alkoholin ongelmakäytön periytymisenä. Huomasimme, että sisarussuhteet voivat säilyä läpi elämän kantavana voimana, eivätkä saman perheen kaikki lapset välttämättä oirehdi, sillä mm. persoonalliset ominaisuudet ja temperamentti voivat toimia suojaavina tekijöinä. Teimme opinnäytetyömme Mikkelissä toimivan Miesten asema Ry:n toimeksiannosta. Miesten aseman tavoitteena on parantaa miesten asemaa palvelujärjestelmässä kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon seudullista palvelujärjestelmää siten, että elämäntilanteissaan vaikeuksiin joutuneiden miesten mahdollisuudet avun saamiseen paranevat. Työstämme voi olla tukea niin hoitoalan ammattilaisille, kuin tavallisille kansalaisille. Tapaustutkimus antaa hoitotyön tekijälle tietoa yhden ainutlaatuisen ihmisen elämänkokonaisuudesta ja elämänkulusta. Tämä voi auttaa hoitoalalla toimivia huomaamaan pienet asiat ihmisen elämässä ja muistuttaa, että jokainen ihminen on tärkeä yksilö ja ansaitsee tasavertaisen kohtelun. Työstämme voi olla hyötyä myös hoidon tavoitteiden asettamisessa hoidon suhteen. Pitkään alkoholia käyttänyt ei välttämättä koskaan täysin raitistu, mutta jo juomisen vähentäminen voi kohentaa elämänlaatua huomattavasti. Asiasanat (avainsanat) Perhe, asunnottomuus, elämänhallinta, syrjäytyminen, alkoholin käyttö Sivumäärä Kieli URN 48 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Rauni Väätämöinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Miesten Asema Ry

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TAPAUS VILLE TAUSTAA Lapsuusperheen yhteys aikuisuuteen Lapsuuden koti ja perheen määritelmä Väkivaltaisuus Koulu Aikuisuuden perhe ja parisuhde Aikuisuus ja elämänhallinnan vaikeudet Syrjäytyminen Elämänhallinnallisten taitojen puutteiden yhteys alkoholinkäyttöön Alkoholinkäytön yhteys asunnottomuuteen Ongelmien kasautumisen teoria OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSKYSYMYKSET JA TYÖSSÄ KÄYTETYT MENETELMÄT Tutkimuskysymykset Opinnäytetyön aineisto ja siihen kohdistuneet menetelmät Opinnäytetyön luottamuksellisuus OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Perhe Elämänhallinta Alkoholi Asunnottomuus Yhteenveto tutkimuksemme tuloksista POHDINTA Opinnäytetyön luotettavuuden arviointi Opinnäytetyön tulosten tarkastelu Ajatuksiamme opinnäytetyöstä LÄHTEET... 45

5 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyömme lähti liikkeelle keväällä 2008 Miesten aseman tarpeesta. Jarmo Romo, Miesten aseman projektityöntekijä, oli lähestynyt Mikkelin ammattikorkeakoulua ja ehdottanut yhteistyötä, johon tartuimme mukaan. Olemme molemmat suunnanneet opintojamme vapaasti valittavilla opintojaksoilla painottumaan psykiatriseen hoitotyöhön, ja Case Ville kuulosti aiheena hyvältä mahdollisuudelta syventää oppimiamme asioita ja tutkia niitä lisää. Nuorten elämänhallinnan ongelmat, syrjäytyminen ja päihteiden ongelmakäyttö ovat kasvava ongelma yhteiskunnassamme. Halusimme selvittää osaltamme perheen ja lapsuuden kasvatuksen ongelmien yhteyttä tähän tutkimuksen kohdehenkilön elämässä, antaen samalla Miesten asemalle apua Jarmo Romon keräämien haastatteluaineistojen työstämiseen. Hän oli tavannut työssään eriikäisiä eteläsavolaisia miehiä, ja nauhoittanut heidän kanssaan tekemänsä haastattelut tarkoituksenaan täyttää Miesten aseman projektin tarkoitusta, joka on selvittää, kuinka miehet täällä Etelä-Savossa voivat. Miesten asema on Viola-väkivallasta vapaaksi ry:n ja Sovittelu ry:n yhteinen hanke, jota Viola hallinnoi. Toiminta-alueena on Mikkeli ympäristöineen aina Mäntyharjua ja Kangasniemeä myöten. Hankkeen tavoitteena on parantaa miesten asemaa palvelujärjestelmässä kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon seudullista palvelujärjestelmää siten, että elämäntilanteissaan vaikeuksiin joutuneiden miesten mahdollisuudet avun saamiseen paranevat. Hankkeella ei pyritä luomaan varsinaisesti uutta toimintayksikköä. Asiakaspalvelun lisäksi tavoitteena on koota, ylläpitää ja luoda uutta tietoa miehestä ja miehenä olemisesta ja kohtaamisesta sekä yhdistää olemassa olevia toimintoja alueellisesti verkostoiksi. Jarmo Romo antoi meidän käyttöömme yhden miehen kanssa tekemänsä haastattelujen äänitteet, joita aloimme purkaa kolmen naisen voimin. Näistä äänitteistä esitämme työssämme katkelmia, jotka ovat merkitty kursivoidulla tekstillä. Katkelmissa Jarmo Romon ääni on merkitty J-kirjaimella ja tutkimuksen kohdehenkilön, josta käytämme hänen luvallaan nimeä Ville, ääni kuuluu itseoikeutetusti V:llä merkittynä. Myöhemmin tavoitteemme ja kiinnostuksen kohteemme aineiston suhteen tarkentuivat, ja ryhmämme koostumus muuttui kolmikosta parityöksi. Saman aineiston pohjalta on siis valmistunut jo yksi kvalitatiivinen opinnäytetyö elämänkaarinäkökulmasta katsottuna

6 (Pääkkönen, Elina Case Ville: Tapaustutkimus yhden nuoren miehen elämästä elämänkaarinäkökulmaan pohjautuen.) 2 Tämä meidän työmme on myös kvalitatiivinen tapaustutkimus. Pyrimme selvittämään abduktiivisen päättelyn menetelmää käyttäen tutkimuskohteena olevan henkilön lapsuuden perheen vaikutusta siihen, miksi asiat ovat menneet niin kuin ovat. Miksi hän on syrjäytynyt yhteiskunnan yleisesti hyväksyttävistä normeista asunnottoman alkoholistin tielle? Avainsanoiksi nousevat työmme neljää teemaa mukaillen: Elämänhallinta, syrjäytyminen, perhe, alkoholinkäyttö, asunnottomuus. Miehistä on olemassa suhteellisen vähän tutkittua tietoa hoitotieteen piirissä, johtuen ilmeisesti siitä, että hoitotyö on hyvin naisvaltainen ala. Kynnys hoitoon hakeutumiseen on monesti varsinkin miehille liian suuri. Toisaalta hoitoon ei välttämättä aina pääse, vaikka haluaisi. Lääkäriin päästäkseen täytyy varata aika puhelimitse, jossa joutuu perustelemaan hoidon tarpeensa. Arviointi ihmisen terveydentilasta voi olla vaikeaa näkemättä ihmistä, ja avun tarvitsija voi olla ongelmiensa kanssa niin voimaton että jo pelkkä soittaminen vaatii ponnisteluja, puhumattakaan sitten moneen kertaan hätänsä kertaamisesta eri ihmisille. Vastaanotoilla ja laitoksissa kiireen keskellä unohtuu monesti ihmisen kokonaisuus, sairaus hoidetaan ja laitetaan asiakas ulos tietämättä minne hän menee. 2 TAPAUS VILLE Tässä kappaleessa esittelemme teille tutkimuksemme päähenkilön. Kirjoitamme tiivistetysti hänen elämänsä käännekohdat siltä osin, miten ne äänitteissä tulevat esiin. Ville syntyi 70-luvun loppupuolella vanhempiensa esikoislapsena kaupunkimme laidalla keskiluokkaiseen perheeseen. Vanhemmat työskentelivät tehtaassa ja kaupan kassalla. Muutamaa vuotta myöhemmin hän sai pikkusiskon, josta on kantanut paljon huolta. Vanhemmat päätyivät eroon sisarusten ollessa pieniä, jonka jälkeen heitä pompoteltiin lastenkodin ja vanhempien asuntojen välillä lopulta päätyen isän luokse asumaan, isän paremman taloustilanteen vuoksi.

7 3 Molemmat vanhemmat menivät tahoillaan jossakin vaiheessa uusiin naimisiin, ja saivat uusien kumppaniensa kanssa lapsia 90-luvun alussa. Äiti 2 tyttöä ja isä 1 tytön. Asuinpaikassaan isänsä luona Villellä oli sopeutumisongelmia uuden äitipuolensa kanssa. Tämä johti hänen ja isän välien riitautumiseen Villen ollessa teini-ikäinen, n vuotias. Peruskoulun jälkeen Ville muutti pois kotikaupungistaan ja lähti muualle opiskelemaan. Opinnot kuitenkin päättyivät alkoholin alkaessa näytellä suurempaa roolia kuin koulukirjat. Hän palasi takaisin kotiseudulleen, meni asumaan äitinsä luokse ja sai sitten hetken kuluttua sosiaalitoimen kautta tukiasunnon ollessaan 17-vuotias. Tukiasunnossa asuessaan hän tutustui nuoreen naiseen jonka kanssa hänestä tuli isä. Tämä parisuhde kesti kolmisen vuotta. Pieni poika syntyi 90-luvun loppupuolella ollen nyt jo n. 10- vuotias. Ville ei nykyisin tapaa lastansa juurikaan, lapsen äidin toivomuksesta. Mainittakoon, että Ville ei ollut tervetullut lapsensa elämään alun pitäenkään, häntä ei huolittu edes ristiäisiin mukaan. J: Tiedätsä mitä hän harrastaa, oletsä hänen elämässä mukana? V: No siitä miä en oo ihan varma että mitä hän harrastaa kun hänen äiti ei oikein tykkää että myö tavattais mitenkää kovin aktiivisesti. Näihin aikoihin Ville myös kävi armeijan. Armeijassa olon aikana Villen isä yritti itsemurhaa, ja Ville anoi perhesyistä vapautusta. Asioiden hoidon jälkeen hän kuitenkin palasi takaisin ja sai asepalveluksen suoritettua loppuun. V: Juu, armeija tuli käytyä. Vaihtelevalla menestyksellä. J: Ai kuinka niin vaihtelevalla. Et kuitenkaan upseeriks halunnu? V: No oisinhan miä halunnu mut ensimmäisen 3kk jälkeen jouvuin anomaan perhesyistä vapautusta, kun isäukko otti ja koitti benjihyppää 3 kerroksen parvekkeelta ilman narua. Se oli niinku palasin sitte takasi kun asia oli kunnossa.

8 4 Armeijan jälkeen Ville jatkoi alkoholin huuruista elämäntyyliään. Hän istui pari lyhyttä vankilatuomiota humalassa tehdyistä väkivaltarikoksista sekä maksamattomista sakoista ja sai kosketusta kaupunkimme tarjoamiin päihdehuollon palveluihin. Hän oli useampaan kertaan katkolla ja kuntoutumassa mm. Kinnarin asumispalveluyksikössä, jossa häntä yritettiin myös työllistää vaihtelevalla menestyksellä. Erään kesätyön aikana Ville rakastui ja muuttikin sitten tulevan aviovaimonsa luokse asumaan 2000-luvun alussa. V: Sillä työputkella kun aloitin työt niin tapasin silloisen vaimoni, jonka kanssa mentiin sit naimisiin. Et sinänsä se työpaikka oli ihan positiivinen yllätys. J: Et se antoi sellaisen uudenlaisen elämän pohjan. V: Joo ja sitä tuli oltuakin pitkän aikaa sillein ettei tullut käytettyy minkään valtakunnan päihteitä. J: Oliks siinä se liitto vai joku muu eräänlainen potku elämässä eteenpäin? V: Oli oli. Ajatukset oli muualla. Juu ei siinä tullut heti tosiaan ajateltua minkäännäköisiä alkoholituotteita ja muitakaan lääkkeitä. Avioliiton onnea kesti aikansa, kunnes anoppi alkoi Villen sanojen mukaan lähes asua avioparin luona. J: Mitä sää nyt ajattelet siitä ajasta? Liittyyks siihen vaan hyviä muistoja vai liittyykö siihen katkeruutta tai muuta sellaista? V: No on siitä hyviäkin muistoja paljon, mutta jos mää ikinä koskaan meen seuraavan kerran naimisiin, niin mää varmistan et anoppi on haudassa ja syvällä siellä kans. Ville koki olonsa tukalaksi ja alkoi viihtyä kodin ulkopuolella työpäivien päälle. Viikonlopun riennot houkuttelivat ja ryöstäytyivät lopulta käsistä. V: Välillä oli vähän rauhallisempaa mutta sitten se taas alkoi vähän lipeemään käsistä. Et ei se kun täyden viikon teit pitkää päivää ja kotona sitten kuuntelet anopin nakutusta kun säkin voisit olla enemmän perheen

9 5 parissa Niin mäkin sanoin et niin voisit säkin olla enemmän oman perhees parissa, niin sit se vähän suutahti siitä. Sit se lipes loppujen lopuksi siihen, että tuli sitten otettua vähän enemmän. Villellä ehti olla joitakin lyhyeksi jääneitä työsuhteita kunnes hän ei enää kyennyt hoitamaan töitänsä alkoholinkäytön ja avioliitto-ongelmien lisäksi. Liitto päättyi eroon n. 3 vuoden kuluttua (2004) ja Villestä tuli pian asunnoton hänen menetettyään nopeasti asuntonsa jonne hän vaimonsa luota muutti. Villen koko omaisuus mahtui henkilöautoon, jossa Ville vietti yönsä. Toisinaan ex-vaimo suostui ottamaan hänet sohvalleen nukkumaan. Jonkin ajan kuluttua Villeltä meni katon pään päälle tarjonnut autokin. Haastattelujen nauhoitushetkellä Ville oli päässyt eläkkeelle. Hän oli asunnoton ja viettänyt öitään ulkosalla, rappukäytävissä, autiotaloissa, kavereiden nurkissa. Talvipakkasilla hengissä pysymisen keinot olivat tulleet tutuiksi. Tulevaisuudelta Ville toivoi saavuttavansa raittiuden ja sen jälkeen oman kodin, tietämättä vielä kuinka hän saisi itsessään muutoksen aikaan. 3 TAUSTAA Kuunneltuamme haastattelumateriaalin ja litteroituamme äänitteet tekstiksi aloimme etsiä kirjallisuudesta ja tutkimuksista tietoa, johon voisimme Villen elämää peilata. Tässä luvussa kirjoitamme taustatietoa valitsemiimme osa-alueisiin; perheeseen, elämänhallintaan, alkoholiin ja asunnottomuuteen. Nämä aihealueet kietoutuvat toisiinsa, eikä ole yksiselitteistä mikä on syytä ja mikä seurausta mistäkin. 3.1 Lapsuusperheen yhteys aikuisuuteen Lapsuuden perheellä, kokemuksilla ja tunteilla on paljon vaikutusta ihmisen elämässä. Tässä osiossa esitämme etsimäämme teoriaa ja tutkimuksia lapsuuden perheestä, jotka tuntuvat liittyvän Villen tarinaan. Pieniltä tuntuvat asiat ovatkin lopulta suuria ja lapsuudessa koetut tapahtumat vaikuttavat koko loppuelämään sekä hyvässä, että pahassa.

10 3.1.1 Lapsuuden koti ja perheen määritelmä 6 Perhe käsitteenä on hyvin tunnepitoinen, koska jokaisella on omat käsityksensä ja kokemuksensa lapsuuden perheestään. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni, Värmälä 1998, 78.) Perheen muodostumiskriteereitä pidetään tiukkoina siinä mielessä, että perhe rakentuu vain kahdenlaisen suhteen varaan. Nämä ovat parisuhde ja lapsen suhde vanhempaan. (Jallinoja 2000, ) Mikä on perhe? Ihmiset tietävät mikä perhe on, mutta saattavat määritellä sen eritavalla. Kysymys ketkä ovat perhe, on ajankohtainen silloin kun perhe ei muodostu yksiselitteisellä tavalla. Jallinoja (2000) toteaa Reunan 1997 tekemästä tutkimuksesta 98 % suomalaisista olleen ollut sitä mieltä, että aviopari lapsineen muodostaa perheen. Nykyisin (2000) tuo luku on 86 %. Ihmiset ajattelevat, että avioliitto takaa sitoutumisen, joten avioliitto on merkki oikeasta perheestä. Kuitenkin 93 % suomalaisista pitää myös yksinhuoltajaa lapsineen perheenä. Tässä onkin tapahtunut suuri muutos, koska ennen tällaisia perheitä pidettiin vajaina perheinä. On ollut tapana kutsua perheiksi niitä ruokakuntia joissa on lapsia. Suomalaiset ovat asiasta eri mieltä, koska 73 % suomalaisista pitää lapsettomia avioparejakin perheenä. Avoliitto ei vakuuta yhtä hyvin, sillä vain 55 % pitää lapsettomia avopareja perheenä. Suomalaisista 85 % hyväksyvät perheeksi myös suurperheen, jossa eri sukupolvet asuvat yhdessä. Lisäksi 72 % pitää perheenä vanhempia ja heidän aikuisia lapsiaan, jotka eivät enää asu kotona. Perhemuodot ovat erilaisia, mutta ihmiset ilmeisesti pitävät niitä perheinä, koska ne mielletään perheen eri vaiheiksi. (Jallinoja 2000, ) Nykyisin (2000) mennään naimisiin noin viisi vuotta vanhempana kuin 1960-luvulla. Tämä johtunee siitä, että ihmiset kouluttautuvat ja hankkivat työpaikan ennen lapsien hankkimista. Yhteensopivuus koetaan tärkeäksi parisuhteessa, jonka toivotaan kestävän kauan. Ajatellaan että parisuhde kestää senkin jälkeen kun rakastumisen tunne on hävinnyt. Aikaisemmin vanhemmat halusivat lastensa avioituvan samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa. Silloin lapset pysyisivät samassa säädyssä mihin ovat syntyneet. Näin vanhemmat takasivat yhteiskunnallisten hierarkioiden säilymisen.

11 7 Vanhemmat ajattelivat muutakin kuin edullisen hierarkian säilymistä yhteiskunnassa. He ajattelivat lapsiaan ja toivoivat heidän elämän säilyvän vauraana. He ajattelivat että varallisuus ja yhteiskunnallinen asema toisivat muutakin hyvää. He uskoivat myös, että samaan säätyyn ja luokkaan kuuluvat puolisot tulevat keskenään paremmin toimeen. Usko perustui ajatukseen, että samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvat ihmiset ovat samankaltaisia. Räisäsen tutkimuksen mukaan 1900-luvun avioliitto-oppaissa korostettiin, että avioliiton mahdollisuus onnistua on hyvä, jos puolisot kuuluvat samaan yhteiskuntaluokkaan. Perusteluissa ei puhuttu vauraudesta tai yhteiskunnallisesta asemasta. Sen sijaan vedottiin yhteiseen elämäntapaan, samaan sivistystasoon, samanlaisiin mielipiteisiin ja yhteiseen uskonnolliseen vakaumukseen. Myös yhteiset harrastukset koettiin tärkeiksi. (Jallinoja 2000, ) Vanhemmuuden tehtävistä Pulkkinen (1984) on tutkinut aikaisempia tutkimuksia lasten kotikasvatuksesta. Nuorten kasvuoloja oli tutkittu 14 vuoden iässä. Nuorta ja hänen toista vanhempaansa haastateltiin. Tuloksiksi saatiin kaksi toisistaan eroavaa kasvatusilmapiiriä: aikuiskeskeinen kohtelu ja ohjaava kasvatus. Ohjaavaan kasvatukseen sisältyy monia tärkeitä asioita. Ohjaavan kasvatuksen mukaan vanhempien tulisi luottaa lapseen. Vanhempien tehtävänä on tietää missä lapsi viettää vapaa-aikaansa ja kenen kanssa. Vapaa-ajan suhteen ei tulisi olla ristiriitoja lapsen ja vanhempien välillä. Vanhempien tulee olla kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä ja kannustaa opiskelemaan, sekä osoittaa myötätuntoa jos lapsi epäonnistuu. Ruumiillinen kuritus ei ole suotavaa, eikä rangaistuksia tulisi käyttää kuin pikkulapsi-vaiheessa. Vanhempien tulee ottaa lapsen mielipiteet huomioon ja keskustella hänen kanssaan päivittäin. Vanhempien tulisi olla kasvatuksessaan johdonmukaisia ja rajoituksissa oikeudenmukaisia. Jos lapsi tekee väärin, häntä ohjataan ja neuvotaan. Perheilmapiirin tulisi olla demokraattinen. Vanhempien tulisi kiittää lasta jos hän menestyy ja käyttäytyy hyvin. Vanhempien tehtävänä on myös ohjata lasta sopimaan ristiriitatilanteet. Nuorille oli tullut tunne että vanhemmat luottavat, ovat kiinnostuneita ja oikeudenmukaisia sekä antavat neuvoja lapsen niitä tarvitessa. Nuoret pitivät ohjaavaa kasvatusil-

12 mapiiriä hyvänä. Se ohitti jopa varakkuuden. Lapset eivät siis tarvitse ympärilleen hienoja puitteita, riittää kun he saavat ymmärrystä, kannustavaa tukea ja yksilöllistä kunnioitusta. (Pulkkinen 1984, ) 8 Perheen vuorovaikutus Etzell ym. (1998) kirjoittaa, että vanhemmat kokevat sukupolven ketjun jatkuvan, kun saavat ensimmäisen lapsensa. Yhteydet isovanhempiin ja sukulaisiin vahvistuvat usein. Vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus vaikuttaa perhe-elämään sekä sen tyydyttävyyteen ja laatuun. Lapsi syntyy yksilönä ja hänellä on heti syntyessään oma temperamentti, aktiivisuus ja rytmisyys. Lapsi osoittaa erityistä kiinnostusta ihmiskasvoja ja ääniä kohtaan, eli hän on syntymästään asti virittynyt inhimilliseen vuorovaikutukseen. (Etzell ym. 1998, ) Keltikangas-Järvinen (2004) määrittelee temperamentin olevan ihmisen myöhemmän persoonallisuuden varhaisempi biologinen perusta. Siihen kuuluu joukko synnynnäisiä taipumuksia tai valmiuksia, jotka voidaan nähdä käyttöaineena tai raaka-aineena. Näistä sitten erilaiset ympäristön vaikutukset, kuten lasten saama kasvatus, yhteisön odotukset ja kulttuurin normit sekä arvostukset muokkaavat persoonallisuuden. Temperamentissa ja persoonallisuudessa on eronsakin. Persoonallisuus syntyy ympäristön vaikutuksesta, kun taas temperamentin piirteet ilmestyvät jo varhain, ennen kuin ympäristö on ehtinyt vaikuttaa niihin. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä ettei ympäristö muokkaisi myös temperamenttia. Temperamentilla määritellään yksilön käyttäytymistyyli tai tapa jolla hän toimii. Se on siis käyttäytymiseen tai reagoimiseen liittyvä ominaisuus. Temperamentti kertoo miten ihminen tekee sen, minkä tekee. Se ei vastaa kysymykseen mitä ihminen tai miksi hän tekee niin. (Keltikangas-Järvinen 2004, ) Etzell ym. (1998) kertovat myös lapsen ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen tärkeydestä. On tärkeää, että vanhempien ja lapsen välille syntyy vuorovaikutussuhde jo varhaislapsuudessa. Näin ollen vanhempien tulisi olla herkkiä havaitsemaan lapsen signaaleja ja tulkita ne oikein, nopeasti ja sopivasti. Ensimmäisen ikävuoden ihmissuhdetta pidetään perusluottamuksen ja minäkuvan kehityksen pohjana. Kun lapsen

13 tarpeisiin vastataan mielihyvää tuottavalla tavalla, hänen turvallisuudentunteensa lisääntyy. Samalla hän kiintyy hoitavaan ihmiseen. 9 Vuorovaikutusta voi tukea monella tapaa, esimerkiksi korostamalla vanhemmuutta ja auttamalla vanhempia ymmärtämän oma merkityksensä lapselle. Vuorovaikutusta voivat myös parantaa yhteiset harrastukset, kuten vauvauinti ja kerhot. Avoimen ja suoran vuorovaikutuksen merkitys korostuu leikki-ikäisen lapsen perheessä. Kun lapsi alkaa itsenäistyä, on tärkeää, että vanhemmat ovat sopineet johdonmukaisesta kasvatuslinjasta. Vanhempien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu auttaa lasta säätelemään tunnetilojaan. Tässä vaiheessa on tärkeää, että lapsi saa harjoitella pettymysten sietämistä turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä. Lapsen turvallisuutta lisäävät myös selvät rajat. (Etzell ym. 1998, ) Tunnekasvatus, perheen merkitys Kemppisen (2000) mukaan lapsen ja nuoren tunne-elämän kehitykseen on olemassa monia tukimuotoja. Tärkeimmät asiat ovat tunteiden havaitseminen ja hallinta. Tunteen huomaaminen on tietoista tarkkailua ja analysointia siitä, mitä tunnemme ja ajattelemme tästä tunteesta. Tunteiden hallitseminen on tilanteisiin sopivien ja sopivan voimakkaiden tunteiden ilmaisua. Jokainen ihminen on pohjimmiltaan tunneihminen. Tunteet ovat lapsuudessa ja nuoruudessa suuremmassa osassa kuin aikuisena. Näin ollen lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista elämää määrittelevät enemmän tunteet kuin järki. Mitä turvallisempi ympäristö ja aikuissuhteet nuorella on, hän on sitä tasapainoisempi ja toiveikkaampi tulevaisuuden suhteen. Tunne-elämän kehityksen herkkyysasteet ajoittuvat varhaislapsuuteen ja murrosiän identiteettikriisiin. Tänä aikana lapsi tai nuori on erityisen herkkä ottamaan vastaan tunnekasvatusta. Sille luo pohjan riittävä rakkauden ja huomion saaminen. Jos lapsi ei saa näitä asioita riittävästi pyytämättä, hän jää roikkumaan vanhempiensa läheisyyteen peläten näiden katoavan. Lapsi tottuu torjumiseen ja siihen, että kun odottaa tarpeeksi kauan, voi saada rakkautta ja positiivista palautetta. Se voi kuitenkin johtaa siihen, että lapsesta tulee epävarma, pelokas ja itseensä käpertyvä. Tunnekasvatus pyrkii muodos-

14 10 tamaan lämpimiä ihmissuhteita. Hyvä ihmissuhde perustuu luottamukseen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Tunneäly korostaa, että asioiden ymmärtämiseen ei riitä pelkkä järki. Tunneäly on omien tunteiden tiedostamista, mielialojen hillitsemistä, itsensä kannustamista suorituksiin, itsekuria ja hyvää ihmissuhdetaitoa. (Kemppinen 2000, 1-5.) Väkivaltaisuus Väkivaltaiset käyttäytymismallit opitaan usein jo lapsena. Harvoin kuitenkaan väkivaltaisen käyttäytymisen syy on yksiselitteinen. Useimmiten kyseessä on kuitenkin opittu käyttäytymismalli, jolloin ristiriidat on opittu ratkaisemaan uhkaamalla, huutamalla, kiroilemalla tai tappelemalla. Tällöin nuori uskoo voivansa ratkaista ongelmat väkivallalla ja hän saattaa nähdä myös ympäristön poikkeuksellisen väkivaltaisena. Vuosien patoutumisesta johtuen purkautuu pahanolon tunne. Se tekee kireäksi, levottomaksi ja kiukkuiseksi, sekä nostaa stressihormonien tasoa liikaa. Sopivan tilanteen tullen nuori purkaa kiukun ulos. Usein ongelmana on kuitenkin se, että vihaa syntyy nopeammin kuin sitä ehditään purkaa. Tällöin väkivaltaisesta käyttäytymisestä tulee kehä, ylitse pääsemätön este, jota ei voida ratkaista, ennen kuin tiedetään väkivallan taustalla olevat syyt. (Kemppinen 2000, 10.) Sinkkonen (1990) kirjoittaa väkivaltaisuuden suhteesta onnettomaan lapsuuden perheeseen. Tähän voivat olla syynä esimerkiksi vanhempien alkoholismi, taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat, väkivaltaisuus sekä vanhempien väliset ristiriidat. Lapsen perheessä on myös voinut olla useita erotilanteita tärkeistä hoitavista aikuisista. Vanhempien ero voi johtaa siihen, ettei tapaa toista vanhempaa tarpeeksi, tai lasta on heitelty lastenkodin ja oman kodin välillä.(sinkkonen 1990, 18.) Synnynnäiseen temperamenttiin kuuluu taipumus kokea vihaa ja stressiä. Se on joskus aikaansaanut kysymyksen: ovatko aggressiivisuus ja väkivaltaisuus temperamentin piirteitä? Keltikangas-Järvisen (2004) mukaan näin ei ole. Aggressiivisuus on toimintamalli. Se on tapa ratkaista ongelmia siinä tilanteessa, kun ihminen menettää itsekontrollin ja muut keinot loppuvat. Jotkut ihmiset turvautuvat toisia helpommin ongelmatilanteissa aggressioon, mutta se viittaa aina jonkinlaiseen häiriöön. Lievimmillään se voi olla itsekontrollin häiriö ja vakavimmillaan syvätasoisempi psyykkisen tason häi-

15 11 riö. Temperamenttipiirteet osoittavat yksilöiden välisiä eroja normaalijakaumalla ja aggressiivisuus ei kuulu siihen, niin että joillakin ihmisillä olisi vähän aggressiivisuutta, joillakin paljon ja suurimmalla osalla keskinkertaisesti. Kenelläkään ihmisellä ei katsota olevan synnynnäistä taipumusta käydä toisen kimppuun. Aggressio on merkki häiriöstä jollain psyykkisen kehityksen osa-alueella tai jossain psyykkisen kehityksen vaiheessa. (Keltikangas-Järvinen 2004, 77.) Koulu Suurella osalla koulun aloittavista lapsista on ennestään kokemuksia kodin ulkopuolisista oppimisympäristöistä. Niistä saadut kokemukset, tiedot, taidot ja arvostukset ovat merkittäviä tulevien oppimiskokemusten kannalta. Nykyisin koulun aloitus nähdään usein jatkona aiemmin opitulle. Lapsuuden oppimisympäristöjen välille on rakennettu turvallisia siltoja. Tämä on luonut jatkuvuutta kasvuun ja oppimiseen. (Kankaanranta, Mäkitalo, Tiihonen 1999, 5-6). Koulu ja koti muodostavat useimmille lapsille merkittävimmät elämänpiirit. Niiden lisäksi lapset kaipaavat yksityisempää ystävistä ja harrastuksista syntyvää elämän piiriä. Näistä kolmesta elämänpiiristä lapsi voi saada kokemuksen, minulla on, minä osaan ja minä olen. Koulu antaa lapselle oppimismahdollisuuden ja kokemuksen, minä osaan. Koti, koulu ja yksityinen elämänpiiri tukevat lapsen kehitystä, mutta niihin voi liittyä myös kehitystä uhkaavia tekijöitä. (Rönkä, Kinnunen 2002, 14.) Ihmisen temperamentti vaikuttaa myös koulunkäyntiin. Se vaikuttaa oppilaan sopeutumiseen ja koulumenestykseen ja jatkuu kaikkien kouluvuosien ajan. Temperamenttia ei huomata silloin, kun se edesauttaa oppilaan sopeutumista ja helpottaa oppimista. Koulussa ja muutoinkin elämässä temperamentin merkitys korostuu silloin, kun se johtaa yksilön riitaan ympäristön kanssa. (Keltikangas-Järvinen 2004, ) Jos ihmisen yksilöllisen temperamentin ja ympäristön odotusten välinen ristiriita ilmenee koulussa, voi seuraukset olla dramaattisempia kuin muualla elämäntilanteissa tulevat ristiriidat. Pahimmillaan tämä ristiriita voi johtaa oppilaan syrjäytymiseen kokonaan koulumaailmasta. (Keltikangas-Järvinen 2004, )

16 12 Vaikka koulumenestyksen ja temperamentin välillä on yhteys, asia ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen. Se ei suoraan vaikuta siihen, kuka on hyvä koulussa ja kuka ei. Kyse on siitä, että erilaisen temperamentin omaavat lapset reagoivat eri tavoin samaan ympäristöön ja saman opettajan opetukseen. Opettajan opetustyyli voi sopia paremmin toisille lapsille. Temperamentti saa oppilaissa aikaan myös motivaatioeroja. Kun jokin asia on vaikea, sen oppiminenkaan ei kiinnosta. (Keltikangas-Järvinen 2004, ) Aikuisuuden perhe ja parisuhde Ihmisen minässä tapahtuu Vuorisen (1997) mukaan voimakas muutos silloin, kun kaksi ihmistä solmii parisuhteen. Vakavaan parisuhteeseen kuuluu erilainen sitoutuminen kuin varhaisempiin seurustelukokeiluihin. Avo- tai avioliitto rikastuttaa kumppaneiden minuutta. Yhteinen elämä johtaa usein arkipäiväistymiseen, riippumatta siitä onko liitto solmittu juhlallisesti vai yksinkertaisin menoin. Tämä merkitsee kuitenkin muutakin, kuin rutinoitumista. Lapsena muodostuneet ihanteet ovat koetuksella, vaikka ne yleensä kestävätkin särkymättä keski-ikään asti. Tähän ehkä vaikuttaa se, että varhaisaikuisilla on koko ajan uutta ja innostavaa löydettävää paineiden keskelläkin. (Vuorinen 1997, ) Avioliitto, joka on monien unelmien kohde, johtaa usein pettymyksiin juhlahumun hävitessä. Käytännön ongelmat selittävät osan turhautumisesta: parin täytyy järjestää elämän ulkoiset puitteet, huolehtia toimeentulosta ja muista käytännön järjestelyistä. Suhteessa on paljon vaikutusta sillä, miten parit osaavat yhdessä kohdata ongelmia ja ratkaista ne. (Vuorinen 1997, ) Pysyvässä parisuhteessa otetaan vastuu myös toisesta ihmisestä. Tämä muuttaa merkittävästi kumppaneiden vuorovaikutusmalleja. Tähän vaikuttaa se, etteivät yhteisessä liitossa olevat ihmiset voi enää tukeutua omiin vanhempiinsa suhteen kiemuroissa. Ei tunnu oikeudenmukaiselta, jos toinen kumppaneista neuvottelee omien vanhempiensa kanssa oman parisuhteensa ongelmista toisen osapuolen selän takana. Nuorella parilla

17 onkin haastetta selvitä parisuhteen väistämättömistä hankaluuksista. (Vuorinen 1997, ) 13 Tämän päivän vanhemmuus vaatii paljon. On oltava hyvä itsetunto, että jaksaa uskoa omaan vanhemmuuteensa ja taitoonsa kasvattajana. Joukkotiedotusvälineissä puidaan ohjeita miten lasta tulisi kasvattaa ja miten ei, jotta hänestä kasvaisi vahva ja hyvän itsetunnon omaava aikuinen. Jossain kaukaisuudessa on aika jolloin tavallisen maalaisjärjen uskottiin riittävän lasten kasvattamiseen. Monien kasvatusalan ammattilaisten neuvojen keskellä vanhemmuudesta tulee suoritus, josta hädin tuskin selviää. Vanhemmat väsyvät kaikkien neuvojen, harrastuksiin kuljettamisten ja virikkeiden etsimisten myötä. (Kristeri, 2002, 22.) Vanhemmat haluavat hyvää lapsilleen, mutta riittämättömyyden tunne voi saada aikaan luovuttamisen. Vanhempi turhautuu ja luopuu kasvattamisesta antaen sen muiden tehtäväksi. Kuitenkin lapsille usein riittäisi vain vanhemmilta saatu aika. Lapset muistavat asioita, joita on tehty yhdessä perheenä. Suorittamista ja ylenpalttisia harrastuksia ei niinkään kaivata. (Kristeri, 2002, 22.) Isä-lapsisuhde Korhonen (1999) on tutkinut isyyden muutosta tutkimuksessaan Keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää suomalaisessa kasvatuskulttuurissa tapahtuneita muutoksia, painottuen kotikasvatukseen ja vanhemmuuden muutoksiin. Tutkimusaineistona olivat suuriin ikäluokkiin kuuluvien ihmisten haastattelut, 39 naista ja 41 miestä. Tutkimusmenetelmänä oli käytetty teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin vuosina Tutkimustulokseksi hän sai seuraavaa: 50-luvun isät ovat olleet melko kaukana lastensa arjesta. Suurten ikäluokkien miehet ovat sitoutuneempia isyyteensä ja kotiin. Isyyteen liittyi enemmän huolenpitoa, läsnäoloa ja läheisyyttä. Sinkkosen (1990) mukaan tuohon aikaan (1950-luvulla) pojat ovat kasvaneet pääosin naisten kasvattamina. Isien vetäytyminen on tavallista, eikä siihen kiinnitetä sen kummempaa huomiota. Kuvitellaan, että naapurin mies tai talonmies riittää samaistumisen kohteeksi. Isän ja pojan yhteiset leikit ja puuhastelut auttaisivat lasta samaistumaan

18 14 isän miehekkyyteen ja taitavuuteen. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä siihen, että lapsen miehinen itsetunto rakentuisi. Monen pojan tunne-elämän häiriintymiselle onkin syynä isän vähäinen läsnäolo lapsen elämänvaiheissa. (Sinkkonen, 1990, ) Sinkkonen (1998) kirjoittaa perinteisen isyyden ja ns. pehmoisyyden vastakkain asettelusta. Perinteiseen isän rooliin on usein mielletty ankaruus, kurinpito, emotionaalinen etäisyys lapsista ja vaimosta sekä epätasapaino kotitöiden ja kasvatusvastuun jakamisessa. Äiti huolehtii kodista ja lapsista, isän tehtävänä on katsottu olevan rahan ansaitseminen. Ero pehmoisään on siinä, että hän on alusta pitäen mukana lapsen hoidossa, osallistuu kotitöihin sekä viettää paljon aikaansa lasten kanssa. Sinkkonen kirjoittaa omista lapsuuden muistoistaan, 1950-luvulta. Silloin isät vaativat lapsiltaan paljon. Isää uskottiin ja he käyttivät valtaansa myös väärin. Tavallista oli lasten fyysinen kurittaminen. Moni isä oli tuolloin lapsilleen etäinen tai jopa pelottava. Isän ankaruus ei kuitenkaan ollut isän ja lapsen suhdetta vaikeuttava tekijä. Alkoholi vei isän omaan maailmaansa, köyhdytti perheitä. Alkoholi myös aiheutti isässä raivoa, joka sai toimimaan aggressiivisesti perhettä kohtaan. Alkoholismin merkitys isyyden tuhoajana on vielä nykyäänkin suuri. (Sinkkonen, 1998, ) 3.2 Aikuisuus ja elämänhallinnan vaikeudet Lapsuuden vaihtuessa hiljalleen aikuisuudeksi, on valintojen paikkoja ollut monia. Lapsi on imenyt itseensä kuin huomaamattaan esimerkkiä vanhemmiltaan ja ympäristöstään. Tulevaisuus rakentuu tälle jo syntymästä asti rakentuneelle pohjalle Syrjäytyminen Määritelmän mukaan syrjäytyminen on useiden elämänalueiden ulkopuolelle joutumista tai useiden sosiaalisten ongelmien kasautumista samalle yksilölle. Syrjäytymistä on myös jaoteltu. Voidaan puhua innovatiivisista syrjäytyjistä, jotka ovat tarkoituksella valinneet elämäntapansa, tai vetäytyneistä syrjäytyneistä joilla ei ole taitoja, valmiuksia tai halua toimia yhteiskunnan odottamalla tavalla. Varsinaisesta pitkään jatkuneesta syrjäytymisestä on haluttu erottaa väliaikainen karsiutuminen joltakin elämän osa-alueelta. Syrjäytymisen vakavimmassa muodossa on kyse kauan jatkuneesta syr-

19 15 jäytymiseen johtavasta kehityksestä, tosin erilaiset elämänhallinnalliset yllättävät vaikeudet voivat saada aikaan ongelmien kasautumista myös lyhyellä aikavälillä. (Saarinen ym. 1996, 8-9.) Syrjäytymisen ensimmäisellä tasolla ihmisellä on ongelmia kotona tai koulussa. Toisella tasolla hän on epäonnistunut koulussa tai keskeyttänyt koulunkäynnin. Kolmas taso merkitsee heikkoa asemaa työmarkkinoilla. Neljänteen tasoon liittyy taloudelliset ongelmat ja riippuvuus hyvinvointivaltiosta. Viidennellä tasolla mukaan tulevat elämänhallinnan ongelmat, kuten päihde- ja mielenterveysongelmat sekä rikollisuus. (Suutari 2001, 135.) Kansanterveystieteen professori Rimpelä toteaa seuraavaa Elämän syrjästä kiinnikirjaan Helsingin sanomista poimitussa katkelmassa: Terveydellinen syrjäytyminen alkaa usein jo varhaisina nuoruusvuosina. Huono koulumenestys, tupakka, päihteet ja muut terveysuhat kasaantuvat samoille nuorille. Huonosta koulumenestyksestä seuraa varhainen koulutuksen lopettaminen ja matala koulutustaso. Selitysmalleina on tarjottu muun muassa tupakoinnin ja päihteidenkäytön kompensoivaa vaikutusta huonon koulumenestyksen aiheuttamalle heikentyneelle itsetunnolle. Keskimääräistä useammin nämä nuoret tulevat vaikeista perhe-suhteista ja ovat törmänneet jo moniin ongelmiin kotonaan. (Rimpelä 1996, 4.) Syrjäytymiseltä suojaavat tekijät; selviytyminen Ihminen kohtaa elämässään valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia, joissa määrittyy elämän suunta eteenpäin. Negatiivisenakin koettu asia, kuten esimerkiksi erotilanne voi ohjata kääntymään positiiviseen suuntaan. Olosuhteiden muutos saa pohtimaan elämää itsessään ja uudet ympäristöt tarjoavat uusia kehitysmahdollisuuksia. Elämäntyylin pysyvään muutokseen vaaditaan kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota sekä ympäristön pysyvää tukea. Riskiolosuhteissa on eduksi, että yksilö on temperamentiltaan aktiivinen, hyvän itsetunnon omaava ja selviytymistaitoinen. Yksikin hyvä ihmissuhde riittää, mutta eduksi on omata ihmissuhteita myös lähipiirin ulkopuolella. Koululla ja työllä on myönteinen vaikutus selviytymiseen.

20 16 Selviytyäkseen nuori tarvitsee erilaisia sosiaalisia taitoja. Näitä tarvitaan kontaktien solmimiseen, ryhmissä toimimiseen, asioimiseen, ihmissuhteisiin jne. Niin sanotun ongelmanuoren sosiaaliset taidot voivat jäädä puutteellisiksi epäsosiaalisiin piireihin ajautumisen tai lähipiiristä puuttuvan hyvän esimerkin vuoksi. Paremman esimerkin puuttuessa nuori voi samaistua jonkin alakulttuurin käsitykseen hyvästä selviytymisestä, ja alkaa kohottaa itsetuntoaan rakentamalla minäkuvaa jossa esim. koulussa menestyminen ei ole tärkeää mutta kovan esittäminen ja normien rikkominen on. Nuori sopeutuu näin vallitseviin olosuhteisiin. Ihminen ei silti ole vain ympäristön luoma vaan itse ohjaa elämänsä kulkua. (Saarinen ym. 1996, 11.) Vanhempien valvova silmä ja rajojen asettaminen lapselle toimii suojatekijänä syrjäytymistä vastaan. Jos tämä osa-alue puuttuu, hyvät välit isovanhempiin korvaa puuttuvan kontaktin vanhempiin tai hyvä harrastus ja menestys siellä kompensoi oppimisvaikeuksia koulussa. Hyvinvointi ja osallisuus Itä-Suomessa Tutkimuksen aikaväli sijoittuu loppuvuoteen 2006 ja vuoteen Se on osa Työ, toimeentulo ja osallisuus Itä-Suomessa kehittämishanketta. Hankkeen on toteuttanut Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Hanke on lähtenyt liikkeelle kansalaisten kokemasta vaikutusmahdollisuuksien puutteesta. Tämä näkyy mm. aikaisemmissa kyselyissä ja äänestysprosentin laskuna. Hankkeen tavoitteena on välittää ajankohtaista tietoa hyvinvoinnin tilasta ja puutteista. Haasteena on tavoittaa palvelujärjestelmän ulkopuolelle joutuneiden ihmisten äänet ja tarpeet. (Siltaniemi, Perälahti, Eronen, Londén, Peltosalmi 2008, 8.) Kehittämishanke jakautui kolmeen osaan. Ensimmäisenä kehittämisvaihe, jossa viranomaiset antavat oman näkemyksen siitä, miten tuotettua tietoa voidaan hyödyntää syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Toisessa vaiheessa toteutettiin kansalaiskysely ja raportoitiin tulokset. Kysely toteutettiin postikyselynä, vastauksia saatiin 7 973, joista itäsuomalaisia. Kolmantena oli vaikuttamisvaihe, jossa kerättyä aineistoa hyödynnetään yhteistyössä prosessissa mukana olleiden kanssa alueellisessa hyvinvointityössä. (Siltaniemi ym. 2008, 8-9.)

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja

Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja Lapsen eduksi, perheen parhaaksi 6.11.2008 Jyväskylä Perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa, Väestöliitto Perheverkko toiminut 1998 alkaen Kohderyhmät:

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana

Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana * Uhkakuvat * Kehityspolut * Tulevaisuuden mahdollisuudet Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos 10.10.2005 Lapset Nuoret Mielenterveyshäiriöt 7 15% 15-25%

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot