Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Minna Rantalaiho, YTM, sosiaalityöntekijä, Salon kaupunki
|
|
- Helena Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa Minna Rantalaiho, YTM, sosiaalityöntekijä, Salon kaupunki
2 Raportti on luettavissa osoitteessa: dle/10138/37848/tutkimuksia124.pdf Tutkimusapulaisena toimi Anna Maria Tenojoki. Tutkimusta rahoitti Alli Paasikiven säätiö.
3 Miksi tutkia lasten eriarvoisuutta? Lapsiperheiden taloudellisen aseman heikentyminen; lapsiköyhyyden kasvu; lapsiperheiden sisäisten tuloerojen kasvu; huoli lasten ja nuorten jakautumisesta enenevästi köyhiin ja rikkaisiin ; luokkatietoisuuden kasvu nuorten parissa (esim. Sauli ym. 2011; Wilska & Eresmaa 2003) Tutkimukset osoittavat eriarvoisuuden kärjistymisen lisäävän väestön sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia (esim. Wilkinson & Pickett, 2009) Eriarvoistuminen vaikutukset lasten hyvinvointiin: korkean eriarvoisuuden maissa lapset voivat huonommin (Wilkinson & Pickett 2009; UNICEF 2010) Lapsuuden kulutuskeskeisyys: lapset voimakkaan markkinoinnin kohde; vanhempien lapsilleen ostamien kulutustavaroiden määrä kasvanut; erityisesti vapaa-ajan kulutus jakaa ja erottelee lapsia (esim. harrastukset ja oman rahan käyttö) (Raijas & Wilska 2007; Niemelä & Raijas 2010)
4 Tutkimuksen tavoitteet ja kysymyksenasettelu Kiinnostus taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksista lasten hyvinvointiin Lapsinäkökulman arvostaminen: lasten kertoma tieto taloudellisesta eriarvoisuudesta välttämätöntä ymmärtääksemme ilmiötä ja sen vaikutuksia vaikutuksia lasten hyvinvointiin Halu tuottaa tietoa taloudellisen eriarvoisuuden ilmiöstä lasten arjessa (pilotti!) Tutkimuskysymykset: Mitä lapset sisällyttävät välttämättömään kulutukseen? Mitä lapset käsittävät taloudellisella eriarvoisuudella ja miten he havaitsevat sitä omassa sosiaalisessa ympäristössään? Miten lapset selittävät taloudellisen eriarvoisuuden olemassaoloa? Missä lasten arjen eri yhteyksissä taloudellinen eriarvoisuus ilmenee ja mitä seurauksia sillä on?
5 Menetelmät ja aineisto Avoin teemahaastattelu Haastateltavat 5. ja 8.-luokkalaisia tyttöjä ja poikia Toteutettiin yksilöhaastatteluina Teemoja: esim. kuluttaminen ja materialismi lapsen arjessa tavallisen päivän kuvaamisen kautta; eriarvoisuuden havaitseminen omassa sosiaalisessa ympäristössä ja siihen liitetyt merkitykset (miten erottaa kulutusresurssien erot ja mitä ko. eroista voi seurata) Haastattelujen tukena kuvamateriaalia/tehtäväpaperi
6 Välttämättömyyksistä kysyminen - 5-luokkalaisille 39 kuvakorttia - 8-luokkalaisille kirjallinen lista Haastattelukysymyksiä: - Mitkä näistä välttämättömiä sinun ikäisellesi? Miksi? - Mitä sinulla itselläsi näistä on? Oletko tyytyväinen? - Mitkä ovat täysin tarpeettomia? Miksi? - Mistä voisit/mistä et voisi luopua? Miksi?
7 Esimerkki kuvakollaaseista (tyttö, 8. luokka)
8 Menetelmät: eläytymistarina Kehyskertomus I Veera/Eetu on ikäisesi tyttö/poika, jolla ei koskaan ole pulaa rahasta. Hänellä on varaa ostaa mitä haluaa ja käydä elokuvissa tai hampurilaisella aina kun häntä huvittaa. Kerro millaista Veeran/Eetun elämä on. Voit kirjoittaa myös siitä, mitä hän itse ajattelee itsestään ja mitä muut ajattelevat hänestä. Kehyskertomus II Veera/Eetu on ikäisesi tyttö/poika, jolla on aina tiukkaa rahan suhteen. Hän ei koskaan voi ostaa mitä haluaa eikä käydä elokuvissa tai hampurilaisella ilman, että hänen pitää ensin säästää sitä varten. Kerro millaista Veeran/Eetun elämä on. Voit kirjoittaa myös siitä, mitä hän itse ajattelee itsestään ja mitä muut ajattelevat hänestä.
9
10
11 Tutkimusaineisto Haastatteluja Kirjoituksia Piirustuksia 5.luokka tytöt pojat luokka tytöt pojat PILOTIT YHTEENSÄ
12 Aineiston jäsentäminen Fenomenologinen tutkimusote: huomio kerrotussa kokemuksessa Laadullinen sisällönanalyysi: huomio aineiston sisällössä; erityisesti kuluttamisen, materialismin ja eriarvoisuuden merkityksissä ja niiden havaitsemisen/ilmenemisen konteksteissa Analyysi pääasiassa aineistolähtöistä; osassa jäsennyksistä hyödynnettiin aikaisempia tutkimuksia
13 Minkä lapset kokevat välttämättömänä? 5lk. tytöt (n=5) 5lk. pojat (n=7) 8lk. tytöt (n=10) 8lk. pojat (n=8) Kännykkä (5/5) Polkupyörä (6/7) Kännykkä (10/10) Kännykkä (8/8) Oma huone (5/5) Kännykkä (5/7) Taskuraha (8/10) Taskuraha (8/8) Perheessä auto (5/5) Oma huone (5/7) Tietokoneen käyttömahdollisuus (7/10) Tietokoneen käyttömahdollisuus (8/8) Mahdollisuus kutsua kavereita kylään (4/5) Säännöllinen harrastus (5/7) Mahdollisuus osallistua luokkaretkelle (7/10) Internet (8/8) Puiston/ulkoilupaikan Taskuraha (5/7) Oma huone (8/8) läheisyys (4/5) Taskuraha (4/5) Perheessä auto (8/8)
14 Mistä lapset erottavat varallisuuden erot? Materiaaliset tekijät Vaatteet, tavarat, perheen auto, asuminen, käytössä oleva rahan määrä Lasten habitus ja ulkoinen olemus Köyhempi lapsi on ei huolehdi ulkonäöstään ja vaatteet ovat rikkinäisiä ja likaisia; lapsi pukeutuu toistuvasti samoihin vaatteisiin Luonteenpiirteet ja käytös Rikas voi olla ylimielinen, itsekäs ja ilkeä, kuvataan usein aktiivisena Köyhä lapsi kuvataan usein araksi, hiljaiseksi ja syrjäänvetäytyväksi, myös laiskaksi ja epäsosiaaliseksi Arki on erilaista Vapaa-aika ja vapaa-ajan vietto on erilaista: rikkaammilla kiireistä, paljon harrastuksia ja sosiaalista toimintaa; köyhemmillä arki passiivista ajan kuluttamista (tv-katselu, pelien pelaaminen), enemmän vastuuta esim. kotitöistä Eroja esim. lasten koulutyössä, rikkaammat selviytyvät paremmin, koska kotona tuetaan heidän koulunkäyntiään
15 H: Mistä sun mielest huomaa sen, että sun ikäisillä nuorilla, joillaki on paljon rahaa ja toisilla on vähän rahaa? Huomaaks sä sen jostain? V: No sen huomaa siit, et ne kenel ei oo hirveesti rahaa, ni ne on esimerkiks aina samat vaatteet päällä, vaik ne on joskus likasiaki ja näi ees päin. Ja, jos on puhelin, ni se on sit vähän semmonen halvemman näkönen ja saattaa olla pikkasen rikkiki. Ja sit taas ne kenel on rahaa, niil on aina eri vaatteet ja sit jos niit tullaa hakee koulust, ni se on ihan sairaan iso auto ja joku ihme merkkiauto viel ja tällasta. Ja sit niil on just tämmöset kalliimmat puhelimet, näi ees päi. (H1, kahdeksasluokkalainen poika)
16
17 Eriarvoisuuden merkitykset lasten suhteissa Osallisuus: eriarvoisuus ystävyys- ja vertaissuhteiden yhteydessä Yhteiset intressit ja samanlainen kulutustaso yhdistävät Ryhmästä ulossulkeminen: muista erottuminen lisää kiusatuksi tulemisen riskiä Luottamus: onko rahalla ansaittu ystävä aito ystävä? Minä muut: eriarvoisuus minäkuvan rakentamisen kontekstina Minä -puhe; omien käsitysten ja näkemysten puolustaminen Oma tyyli; tuunaaminen Itsestä kiinni; oma suhtautuminen asioihin Perhesuhteet: materian merkitys välittämisen ja huolenpidon yhteydessä Vanhempien läsnäolo; aika lapsille Vanhemmat kuluttamisen roolimalleina Osallisuus perheessä kuulluksi tuleminen
18 H: Onks sillä, et on tavaroita mitään merkitystä vaikka luokas tai kaverisuhteisiin tai sillee? Et tost just puhuttii tost pleikkarist, et se on pojille esimerkiks aika tärkee imagoasia. V: Joo, ei mul kyl pleikkarii oo, mul on xboxi. H: Joo no, mut siis semmonen joku. V: Eiku on mul pleikkariki. No joo mut tota, on se tavallaan imago, koska sillon, koska pojat kumminku puhuu tällasista asioista. H: Nii. V: Kuten kaikki elektroniikka ja tällanen, tai sit just mopot ja tällee. Ni, kyl se niinko, kyl siit voi tulla sellast nauruu. Tai sit jos puhuu jostai, ja sit jos sä et omista sitä, ni sä oot myöski aika ulkon siit asiasta, koska jos puhutaan siit konsolist tai jostai pelist, mikä on vaan sil konsolil, jos et omista sitä, ni sit sä oot niinko ulkon koko puheenaiheesta ja sillon sul voi olla aika niinko tylsää siinä porukas. H: Joo. V: Niinko vierest kattoo, ku muut tietää mistä puhutaan. (H4, kahdeksasluokkalainen poika)
19 H: Ajatellaan, et teidän luokalle tulis uus oppilas, ni mitä sä luulet, et teidän luokkalaiset haluis, et kumpi se näist tytöistä ois? V: Mm, mm, no emmä oikeen, mut kumpi, hmm, no ehkä ne haluis et se ois niinku tämä (köyhä) mut ei se sit taas ois, ei se nyt sit haittais, jos se ois tämäkää, et nii. H: Miks ne haluis, et se ois toi, jolla ois vähemmä? V: No ehkä et, se ois niiku enemmä niiku heijänlaisensa. H: Okei. V: Eikä niinku ois niinku, nii. H: Onks teidän luokalla sit yleensä sillee et tää mil on vähemmän, ni se ois semmonen niinku yleisempi? V: Nii tai siis ehkä niinku. No nii, no nii, se pitäis olla niinku vähän vähemmän, mut ei mitenkään niinku kauheest, niinku keskitason ihmisii. H: Joo, joo. V: Et sit sä samaistut siihen niinku paremmin, et niinku tutustuu ehkä helpommin. (H7, kahdeksasluokkalainen tyttö)
20 Herää nyt, Hanna! Petaa petisi ja nouse tekemään kotitöitä! äiti huusi Hannalle. Hanna nousi, petasi pienen, valkoisen sänkynsä ja meni keittiöön. Aloita tekemällä itsellesi aamupala. Mutta käy ensin kaupassa. Minä menen töihin äiti sanoi ja paiskasi oven kiinni mennessään. Hanna katsoi ikkunasta äitiä, joka viittoi vihaisesti kauppaa. Hanna juoksi huoneeseensa ja kaatoi rahansa pöydälle snt, ei enempää eikä vähempää. Siinä on viiden kuukauden säästöt Hanna sanoi ja nappasi rahat kouraansa. Hän lähti kauppaan. Kauppa oli lähellä Hannan taloa. Rahat riittivät yhteen sämpyläpussiin. Hän meni kotiin ja söi kuivan sämpylän. Pian tuli kouluunlähtöaika. Hannaa syrjittiin paljon. Hänellä oli vain kaksi kaveria ja toinen olikin naapuri hänelle. Hanna, haluuks sä leffaan? Nii, juu, ei sul ookkaan varaa! naureskeli Sara, yksi syrjijöistä. Shoppailee meen tänään, tuuks mukaan? Ai niin, et sä taidakaan päästä sanoi Saran kaveri Kaisa ja purskahti nauramaan koko porukan kanssa. Hanna ja hänen kaverinsa Eetu ja Jaana lähtivät paikalta. Koulun jälkeen Hanna imuroi talon, pesi ikkunat, katsoi peiliin ja purskahti itkuun. (Eläytymistarina, 5-lk. tyttö)
21 H: Millastas näitten [kuvakollaasi] elämä muuten on, et jos miettii vaik onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, tuleeks sul mieleen? V: Kyl mä uskon sillee no täl [köyhemmällä] on ehkä vähän enemmä mitä se haluis uutta, tai siis niinku olis niinku, toivois et ois mahollist. H: Mm. V: Mut sit, nii no täl [rikkaammaalla] on varmaa sit, voi tulla sellanen olo, et onk mul kaverei vaan sen takii, et mul on näi pal kaikkee hienoo. H: Nii, aivan. V: Juu, no se saa ehkä vähän helpommin uusii kaverei ku sil just on kaikkee, mut sit et onk ne sit semmosii aitoi kaverei vai, vai niinku, et mimmosii et. (H13, kahdeksasluokkalainen tyttö)
22 Lasten keinoja vaikuttaa eriarvoisuuden seurauksiin/kokemuksiin Oman taloudellisen tilanteen parantaminen (esim. pullojen kerääminen) Rahan lainaaminen kavereilta Omista tarpeista/haluista luopuminen Valehteleminen ja vältteleminen
23 Tunti kuluu. Veera ei keskity opetukseen lainkaan vaan miettii omaa elämäänsä. Viime aikoina Veera on alkanut pohtia, että millaista hänellä olisikaan, jos hänellä ei olisi rahaa. Olisiko hän suosittu? Olisiko hänellä ystäviä? Kunnioitettaisiinko häntä? Mitä muut ajattelevat hänestä? Veeran mielestä vastauksia on vain yksi: EI. Veera miettii äskeistä tilannetta. Mitä jos hän olisikin ujo tyttö? Tuoko raha itsevarmuutta ja itsevarmuus kunnioitusta ja valtaa? Veera ei tiedä, mutta hänestä tuntuu, että vastaus on kyllä, ellei vain ole hyvä tyyppi mahtavalla persoonalla. Mutta miten olla hyvä tyyppi? Veera haluaisi olla vain hyvä tyyppi ilman rahan tuomaa arvostusta. Veera ei tiedä mitä tehdä. Pitäisikö hänen vaihtaa koulua ja aloittaa alusta, sillä hän ei halua olla mikään öykkäri, jota kaikki katsovat ylöspäin vain koska hän on rikas. Hän haluaisi uuden alun, mutta miten?
24 Veera aloittaa päivänsä aivan tavallisesti pukemalla H&M:n alennusmyynnistä hankitut housut ja t-paidan. Hän ottaa vähän ruokaa ja lähtee pyöräilemään kouluun äitinsä pyörällä. Koulussa valitaan minne mennään retkipäivänä. Kaikki muut valitsevat Särkänniemen tai värikuulasodan, mutta Veera tietää, että niihin ei ole varaa. Onneksi hänen paras ystävänsä tulee hänen kanssaan sauvakävelemään. Päivän kuluessa ruokailussa tulee puhe elokuvista ja rippimekoista. Veera ei hirveästi halua ottaa kantaa puheenaiheisiin, koska tietää, että hänen pitäisi säästää niihin paljon. Veera ajattelee, ettei ikinä pääse mihinkään, ja joutuu aina tekemään töitä ja säästämään sen eteen, että voisi edes käydä kahvilla kavereiden kanssa. Koulusta Veera lähtee suoraan kotiin, siellä hän hoitaa pienempiä sisaruksiaan, koska äiti lähtee iltavuoroon. Veeran loppupäivä kuluukin tehdessä ruokaa ja vahtiessa sisaruksia. Hän tietää, että muut hänen ystävänsä ovat kaupungilla shoppailemassa ja elokuvissa, mutta hän ei niihin niin usein pääse ja on siitä todella surullinen. (Eläytymistarina, 8lk, tyttö)
25 Yhteenveto Taloudellinen eriarvoisuus on läsnä lasten arjessa monin tavoin materiaalisina eroina sekä tunnetasolla Lapset liittävät köyhyyteen stigmaa, joka voi olla lapselle materiaalisia haasteita vakavampi ongelma Lasten erilaiset kulutusresurssit tuottavat eriarvoisuutta, joka voi määrittää lapsen sosiaalisen aseman ja osallisuuden vertais- ja kaverisuhteet Lapset rakentavat omia toimintamalleja tilanteisiin, joissa taloudelliset ja materiaaliset erot ovat läsnä muovaavat siten eriarvoisuuden ilmiötä
26 Olisi helpompaa, jos kaikilla nuorilla olisi viikossa saman verran rahaa, köyhillä sekä rikkailla. Köyhien ei tarvitsisi olla kateellisia eikä rikkaiden tuntea pahalta, että saa enemmän rahaa. (Eläytymistarina, 8.lk, tyttö)
27 KIITOS!
Alueelliset etsivän nuorisotyön päivät Jyväskylässä
Alueelliset etsivän nuorisotyön päivät Jyväskylässä 29.10.2015 30.10.2015 1 Lasten ja nuorten eriarvoistuminen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 30.10.2015 2 Lapsiasiavaltuutetun
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotKulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012
Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotNUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014
NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat
LisätiedotPäätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotYksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista
Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotMinkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu
Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu Tarja.korpela@lamk.fi Palvelu on noussut strategisella tasolla kriittiseksi
LisätiedotKÖYHYYS JA LUOKKAEROT
KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Roosa Ritvanen, Emma Tuomola ja Nelli Sirkemaa Kuinka lapset erottavat köyhät rikkaista? Materiaaliset tekijät Tavaroiden määrä, käytössä oleva raha, vaatetus jne. Ulkoinen olemus
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotKuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto
Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Puhu rahasta -seminaari Helsinki 12.11.2015 TEKEEKÖ RAHA ONNELLISEKSI? KOEN OLEVANI
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotPienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön
Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön Päivi Marjanen ja Annika Kultavirta Jonna Takala & Vesa Setälä Suvi Poutiainen & Hanna-Kaisa Salminen Hannele
LisätiedotYksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija
Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotSOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki
SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,
LisätiedotPIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali
PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.
LisätiedotOmistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.
Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotYksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana
Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena
LisätiedotKÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)
KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee
LisätiedotVuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä. Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.
Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.2017 S2 ja tilanteinen oppiminen -projekti - HUS: tukea suomen kielen käyttöön
LisätiedotAssembly wild-compo demo, 3-5min Käsikirjoitus kesäkuu 2004 / Sampo Pesonen
POWER ON ssembly wild-compo demo, 3-5min Käsikirjoitus kesäkuu 2004 / Sampo Pesonen POWER ON KOHTUS 1 NÖRTIN HUONE INT ILT Tietokone on jylhänä pöydällä. Nörtti painaa koneen päälle. Kuva jähmettyy KOHTUS
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA
LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
Lisätiedotliikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata
LIIKUNTA Lämmittely Harrastatko liikuntaa? Miksi / miksi et? Millainen liikunta sopii sinulle? Mitkä asiat ovat tärkeitä, kun valitset kuntosalin / liikuntakeskuksen? Mitä liikuntapaikkoja tiedät sinun
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotKokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotELÄMÄNOTE-TUTKIMUS
11.4.2019 ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS Elämänote-tutkimus Pilotti tammikuussa 2019 7 tiedonkerääjää ja 7 haastateltavaa pääkaupunkiseudulla Kutsut, koulutus, käytännöt, haastattelurungot Levitys muihin hankkeisiin
LisätiedotICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA
ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotEt kai sä nyt mennyt sinne koneelle? Mun pitää tehdä tää sun helvetan mekkos eikä siitä tuu mitään, jos sä et oo tässä mallinukkena.
Hämärä huone, jonka keskellä on sänky ja sivussa ovi. Sängyssä on pastellin väriset petivaatteet ja sänky on petaamatta, vuodevaatteet myllättyinä. Huoneen päävalonlähde on karusellilamppu, joka piirtää
LisätiedotTäytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.
Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy
LisätiedotSuullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus
Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotVastuuta ja valikoimaa
interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotRAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus
SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten
LisätiedotSinettiseminaari 2013 ryhmätyöt
Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotLapset Luotu :25
Lapset 2017 Luotu 22.02.2017 14:25 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä lapset 54 54 53 Yhteensä 54 54 53 Vastausprosentti 100% Lopettaneet 98.1% Kesken jättäneet 1.9% Eivät
LisätiedotPäiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Tutkimusryhmä Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
LisätiedotParitreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
LisätiedotYleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /
RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.
LisätiedotPäiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotPÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi
PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi Tutkimusaineisto 29 (5-7- vuotiaita) lapsia Menetelmänä: lapsihaastattelu Ja lasten piirrokset Miksi kuunnella lasta? YK:n
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotMITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA
MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -
LisätiedotMiten minä voisin ansaita rahaa
Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella
LisätiedotYHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista
YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden
LisätiedotIhminen järjestelmän keskiössä
Ihminen järjestelmän keskiössä 21.3.2018 Uskallatko katsoa, miltä 100 vuotias Suomi näyttää? me. Turhautuminen Merkitysten puute Ulkopuolisuus Ulkopuolisuus Yksinäisyys Masentunut mieli Tietojen ja taitojen
LisätiedotHIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma
NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät
Lisätiedot4.1 Samirin uusi puhelin
4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen
LisätiedotNuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika
Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko
LisätiedotPÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä
PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen
LisätiedotTyöhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei
Lisätiedot1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45
Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45 1/19 2/19 N Prosentti Hirvijärvi 0 0% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 0 0% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0 0%
LisätiedotPERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotKAHVIN KEITTÄMINE LOMA TYÖMATKA TAUKO KOPIOKONE AUTO VIRKISTYS- PÄIVÄ UUSI TYÖNTEKIJÄ TIIMI SEMINAARI WORKSHOP SISÄILMA VESSAT
Lämmittely Millaisia taukoja sulla on töissä? Mistä teemoista tauolla puhutaan? Tuletko syömään? (Tuuksä syömään? Tuutsä syömään? Tuutsie syömään?) Mihin mennään syömään? Hei, mä tuun mukaan! Onko sulla
LisätiedotSuunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!
Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks
LisätiedotHerään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi
Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotHuostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä
Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin
LisätiedotOne click is enough to make the world a be5er place.
One click is enough to make the world a be5er place. KERRO - mikä on sinun uusin vaate? - mistä sinä olet ostanut / saanut sen? - millainen se on? - mitä materiaalia? - mistä väristä pidät? - millaisia
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotHeräsin, koska kuulin alakerrassa ääniä. puhelimen kelloa ja kello on varttia vaille9. Täänän on ensimmäinen koulupäivä ylä-asteella uudessa
EELI POIKA Heräsin, koska kuulin alakerrassa ääniä. Katson puhelimen kelloa ja kello on varttia vaille9. Täänän on ensimmäinen koulupäivä ylä-asteella uudessa koulussa. Minua jännitti,koska minua oli kiusattu
LisätiedotAsiantuntijaorganisaation johtaminen
Asiantuntijaorganisaation johtaminen 18.10. 2018 Asiantuntijoiden johtaminen Taitoa vai taktiikaa seminaari Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Mervi Vähätalo Asiantuntijatalouden kehittämisohjelma
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotObjektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.
Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotU N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti
Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt
LisätiedotKOTITYÖT. Sanasto ja lämmittely
Sanasto ja lämmittely 1. Teitkö kotitöitä, kun olit lapsi? 2. Saitko viikkorahaa? 3. Miksi siivoat? 4. Onko sulla kengät jalassa sisällä? 5. Tuuletatko kotona? 6. Mihin viet paperiroskat ja lehdet? 7.
LisätiedotSijaishuoltopaikkaan tulo
Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,
LisätiedotVälähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta
Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä
LisätiedotSUORAAN VASEN OIKEA TAAKSEPÄIN KÄÄNNY
Lämmittely Mitä normaalisti ostat kaupasta? Mitä et ikinä osta kaupasta? Mikä on sinulle tärkeää, kun valitset kaupan? Miten valitset? Mihin asioihin kiinnität huomiota? Mitä eroja on Suomen ja sinun kotimaan
LisätiedotEtsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen
Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Pauliina Koljonen Matkalla etsiväksi nuorisotyöntekijäksi Lukio-opintoja 2 vuotta Keskeyttämisen jälkeen vuoden työharjoittelu nuorisotyössä 1994-1996
LisätiedotPuhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä
Puhelimen ostaminen Moi! Mä tarvisin uuden kännykän. Jaahas. Mitähän hintaluokkaa se saisi olla? No ei mikään ihan kauhean kallis, mutta siinä saisi olla hyvä akku, riittävästi muistia ja sellainen toimiva
Lisätiedot6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?
5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän
LisätiedotITSENÄISTYVILLE NUORILLE
JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut
LisätiedotKotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos
Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:
LisätiedotKaija Jokinen - Kaupantäti
Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee
LisätiedotNuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo
Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotKielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi
Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi Osallistujat: esiopettaja ja 15 lasta Aika: esiopetuksen syksy Lähde: TESSI-hanke, www.jyu.fi/tessi Kuvat: Kati Costiander
LisätiedotLapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,
LisätiedotMiten haluat kasvattaa lapsesi?
tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 2 tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 3 Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
Lisätiedot