JÄSENTIEDOTE. Kauppakamariasiaa. 2/ huhtikuuta. Kauppakamari kouluttaa. Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa.

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 2/ huhtikuuta KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Kehysriihestä tuli odotuksia parempi veroratkaisu...3 Puolet yritysjohtajista tyytymättömiä kaavoitukseen...3 EK ja kauppakamarit tiivistävät yhteistyötä Kauppakamarien tutkimus PK-yrittäjien näkemyksestä hallituksensa työskentelyyn...4 Uusia jäseniä Kauppakamarin verkostoitumistilaisuudet: Rauman kauppakamarin kevätkokous Seuraa kampanjaa netistä ja tykkää facebookissa...5 Kauppakamari kouluttaa Kauppakamari kouluttaa Connecting Business! Kauppakamarin päivitetty Koulutuskalenteri/kevät Kansainvälisiä asoita Brasilian markkinoita koskeva tietoisku Liettuan Klaipedassa kolme yritystapahtumaa REACH-asetuksen avulla kemikaalien käytöstä turvallisempaa Euroopassa...9 Suomalais-saksalainen haku pk-yritysten yhteisprojekteille...9 Muuta yritystietoa Uusi eurooppalainen ajokortti Digitaalisen talouden nousu tarvitsee kasvuohjelman Lakiasiat Määräaikaisen työntekijän tiedonsaantioikeus laajenee Isyysvapaa pidemmäksi vuoden alussa Verotarkastusmenettely ja hyvä verotarkastustapa

2 YHTEYSTIEDOT Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Päivi Junnila Puhelin GSM Yhteyspäällikkö Johanna Huhtala (KV-asiat ja Olkiluoto-yhteyshenkilö) Puhelin GSM Lakiasiantuntija Veroasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus yritysjärjestelyt Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os. 2

3 KAUPPAKAMARIASIAA Kehysriihestä tuli odotuksia parempi veroratkaisu, rikkidirektiivin kompensaatio jää vaisuksi Keskuskauppakamari pitää hallituksen päätöstä yhteisöverokannan alentamisesta 20 prosenttiin tässä poliittisessa tilanteessa hyvänä ratkaisuna. Hallitus sai aikaan kasvua tukevan paketin. Osinkoveroratkaisu on myös onnistunut. Yhteisöverokannan alennus ei ollut toivotun suuruinen, mutta kuitenkin merkittävä, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Terhi Järvikare. Tämä parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia investoida ja luoda lisää työpaikkoja. Hallituksen tekemä rakenteellinen uudistus yritys- ja osinkoverotukseen on tasapainoinen. Se alentaa yritysverotusta ilman, että omistajan kokonaisverorasitus oleellisesti nousee. Myönteistä on myös se, ettei entisestään kireitä pääomaverokantoja korotettu. Hallituspohjaan nähden ratkaisu on oikein hyvä. Tämä paketti on kasvua tukeva, toteaa Järvikare. Yritysveroratkaisulla on varmasti myönteisiä vaikutuksia myös Rauman kauppakamarin alueella. Rauman kauppakamarin näkökulmasta tärkeää oli - paitsi veroratkaisu - se, että liikennehankkeiden rahoitus varmistui. Tämä tarkoittaa sekä Valtatie 8:n että Rauman syväväylän rahoituksen varmistumista. Nyt pitää asettaa tähtäin Valtatie 8:n jatkorahoitukseen, sillä merkittävä osa Turku- Rauma- Pori tiestä jää vielä epätyydyttävään kuntoon ensimmäisen vaiheen jälkeen, sanoo toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo. Rikkidirektiiivin kompensaatio jää vaatimattomaksi, kun käytännössä tuetaan LNG hankkeita ja nostetaan kuljetusvälineiden painoja. Osittain rikkidirektiivin aiheuttamia kustannuksia lieventää hallituksen lupaama asetus, joka mahdollistaa raskaan liikenteen ajoneuvoyhdistelmien kokonaispainojen ja -mittojen kasvattamisen. Windfall vero ei toteudu niin suurena kuin pelättiin, mutta se joka tapauksessa nostaa kustannusrasitetta. Puolet yritysjohtajista tyytymättömiä kaavoitukseen: valta on virkamiehillä ja valittajilla Kauppakamarien yritysjohtajakysely paljastaa, että puolet suomalaisista yritysjohtajista on tyytymättömiä kaavoituksen sujuvuuteen. Pääasialliset haasteet ovat pitkä kesto, laaja valitusoikeus sekä viranomaisen harkintavalta. Kaavoitus toimii hyvin joissakin osissa Suomea ja toisissa ei ollenkaan. Kyselyyn vastanneiden yritysjohtajien mukaan heikoimpia alueita ovat Häme, Kymenlaakso sekä Etelä-Savo. Rauman kauppakamarin alueelle reilusti yli puolet vastaajista (55% ) on tyytymättömiä kaavoituksen sujuvuuteen. Erityisen tyytyväisiä puolestaan ollaan Satakunnan kauppakamarin, Riihimäki-Hyvinkään alueella sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Kauppakamarien yritysjohtajakyselyn vastaajat ovat yksimielisiä siitä, että kaavoituksen toimivuus on tärkeää yrityksen toiminnalle, kasvulle ja kehitykselle. Tätä mieltä on 95 prosenttia yritysjohtajista. Kaavoitukseen liittyviä prosesseja oman yrityksensä toiminta-alueella kuitenkin piti sujuvana vain puolet vastaajista Kaavoituksen ongelmat ovat hyvin konkreettisia asioita yrityksille. Ne liittyvät keskeisesti yritystoiminnan tulevaisuuden kehittämiseen ja siitä tulee sen merkitys. Raumalla ongelmat ovat tuttuja ja samoja kuin muuallakin, mutta asioissa on päästy keskustelemalla jonkun matkaa eteenpäin. Suuria ongelmia ovat prosessien pituus ja valitusajat. Vieläkin riittää kehitettävää siten, että puhutaan samaa kieltä ja kehittämisnäkökulma selkeästi esiin, sanoo Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo. Kasvujarru ja investointihidaste Kaavoituskysymykset liittyvät niin yritysten toimitilaratkaisuihin, liikenneyhteyksiin kuin henkilöstön saatavuuteen. Mikäli Suomeen mielitään saada kasvua, investointeja ja työpaikkoja, olisi kaavoituksen syytä toimia. Arviot toimivuudesta kuitenkin vaihtelevat räikeästi ympäri Suomen. Heikoimmilla alueilla ei yksikään kyselyyn vastannut yritysjohtaja ollut tyytyväinen. Parhailla alueilla yli 80 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä. Yleensä kauppakamarien yritysjohtajakyselyissä ei mielipiteiden hajonta ole näin laaja, joten tulos on poikkeuksellinen. Tulkinnat ja menettelyt epäyhtenäisiä Tuloksissa korostuu se, miten voimakkaasti lain tulkinnat ja soveltaminen vaihtelevat kaavoituksessa. Yksittäisen virkamiehen valta on päässyt muodostumaan varsin suureksi. Kaavoitus ei saa olla suhdetoimintaa, vaan sujuva prosessi, jossa on samat pelisäännöt kaikkialla Suomessa. EK ja kauppakamarit tiivistävät yhteistyötä Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Keskuskauppakamarin ja 19 kauppakamarin muodostama kauppakamariryhmä tiivistävät yhteistyötään. Tavoitteena on tehostaa ja vahvistaa elinkeinoelämän alueellista edunvalvontaa ja palveluita sekä poistaa toiminnan päällekkäisyyksiä. Nimet ovat paperissa. Yhteistyön yleisistä pelisäännöistä on sovittu Keskuskauppakamarin ja EK:n välillä. Seuraavaksi EK sopii käytännön yhteistyöstä kunkin kauppakamarin kanssa. Suomalaisten yritysten hyvinvointi on molempien järjestöjen yhteinen asia. Kauppakamarit kattavat alueellisesti koko Suomen ja pystyvät siten tarjoamaan erinomaisen kontaktipinnan yrityksiin. Samalla saadaan alueille jalkautettua EK:n osaamista mm. koulutus- ja kauppapolitiikassa. 3

4 KAUPPAKAMARIASIAA Yhteistyöstä on etua monella tapaa. Kauppakamarit saavat uuden toimintamallin myötä käyttöönsä EK:n monipuolisen asiantuntemuksen. Kauppakamarit puolestaan vahvistavat EK:lle kontaktipintaa alueelliseen yritystoimintaan. Yhteistyötä tehdään muun muassa järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia, tekemällä yritystoimintaa koskevia kyselyitä ja selvityksiä sekä välittämällä ajankohtaista tietoa järjestöjen sekä alueilla toimivien yritysten ja sidosryhmien välillä. Yhteistyö ei vaikuta yritysten jäsenyyteen EK:ssa eikä sen jäsenliitoissa tai kauppakamarissa. Kauppakamarien tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa PK- yrittäjistä on tyytyväisiä hallituksensa työskentelyyn Uusia jäseniä 2013: Rauman kauppakamari toivottaa 2013 uudet jäsenet tervetulleiksi jäsenistöönsä. AJADO OY CARROT KESKI-SUOMI OY RAUMA EXPRESSATA OY NEMODESIGN OY Verkostoitumis- ja aamupalatilaisuudet Rekrytointi sosiaalisessa mediassa ja yrityksen nettinäkyvyys ja löydettävyys Tiistaina ,Ravintola Byssassa, Raumalla PK -yritysten hallitustyöskentely on tehokasta ja ulkopuoliset jäsenet ovat tuoneet lisäarvoa hallituksen työskentelyyn, paljastaa Keskuskauppakamarin ja kauppakamareiden PK -hallitusbarometri Kauppakamarien PK -hallitusbarometrin vastaajista 70 prosenttia katsoo, että hallituksen kokoukset ovat hyvin tai erittäin hyvin valmisteltuja. Myös hallituksen jäsenten valmistautumista kokouksiin arvostetaan, sillä 60 prosenttia vastaajista katsoo hallituksen jäsenten olevan hyvin tai erittäin hyvin valmistautuneita kokouksiin. Markkinoinnin asiantuntija Jarkko Sjöman esitelmöi rekrytoinnista sosiaalisessa mediassa Parannettavaa löytyy hallituksen keskeisen tehtävän hoitamisessa: 55 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että hallitus keskittyy kokouksissaan tarpeeksi strategiaan ja tulevaisuuteen, mutta 45 prosenttia pitää suoritusta keskinkertaisena tai heikkona. Parantamisen varaa löytyy hallituksen jäsenten oma-aloitteisuudessa: vain 45 prosenttia vastaajista antoi hyvän arvosanan siitä, että hallituksen jäsenet tuovat tarpeeksi asioita käsiteltäviksi. Kyselyssä selvitettiin myös alueen yritysten ajankohtaisia toimenpiteitä ja suunnitelmia. Uuden liiketoiminta-alueen käynnistämisestä ilmoitti enää 30 prosenttia, kun vuonna 2011 luku oli 40 prosenttia. Yrityksen nettinäkyvyydestä ja ja löydettävyydestä kertoi kehityspäällikkö Toni Aalto, Mainostoimisto Jabadabaduusta Reilulla neljänneksellä yrityksistä oli meneillään tai suunnitteilla muu merkittävä investointi. Viidesosa vastaajista suunnitteli toiminnan laajentamista yritysostoin ja samoin viidesosa suunnitteli viennin käynnistämistä tai laajentamista. Tilaisuus herätti keskustelua osallistujien keskuudessa. 4

5 KAUPPAKAMARIASIAA Manpowerin globaalin työmarkkinabarometrin tulokset, Q2/ Hotelli Cumuluksessa, Raumalla Rauman kauppakamarin kevätkokous Mika Wilén, johtaja, markkinointi ja sidosryhmäsuhteet, ManpowerGroupista esittelee Manpowerin globaalin työmarkkinabarometrin tulokset, Q2/2013 Rauman kauppakamarin kevätkokous pidetään tiistaina klo Länsi-Suomen Osuuspankin tiloissa (Nortamonkatu 16, RAUMA). Ilmoittautuminen osoitteeseen Kokousvieraana on OP-Pohjola ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen. Kristiina Ekholm, henkilöstöjohtaja Rolls Royce Oy Ab:sta luennoi osaavan työvoiman saatavuudesta Satakunnassa tehdään töitä nuorten työllistämisen turvaamiseksi! Työtä Nuorille kampanjan tarkoituksena on - edistää nuorisotakuun toteutumista - parantaa nuorten mahdollisuuksia työllistyä yrityksiin - lisätä tietoa yrityksen rekrytointiprosessia helpottavista palveluista - tuoda esiin nuorten työllistämisen etuja yrityksen ja yhteiskunnan näkökulmasta Tavoitteena on löytää ennakkoluulottomia ja kannustavia keinoja nuorten työllistämiseen. Seuraa kampanjaa netistä ja tykkää facebookissa! 5

6 Rauman kauppakamarin kevään 2013 koulutuskalenterin koulutustarjontaa Koulutuskalenterin koulutusten tarkemmat sisällöt ja ilmoittautumislinkit löydät Rauman kauppakamarin sivuilta joulukuun aikana kohdasta koulutus. Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen erityiskysymykset varmista kv. toimitusten ja toimituksiin liittyvien ostojen oikea käsittely Aika Perjantai , klo Asiantuntija Petri Salomaa, arvonlisäveroasiantuntija, Deloitte &Touche Oy Paikka Hotelli Cumulus, Pöllä-sali, Aittakarinkatu 9, Rauma Koulutus sisältää mm: - Kv. kaupan perusperiaatteet lyhyesti - Myyntien ALV-käsittely - Myynteihin liittyvien ostojen ALV-käsittely - Kansainvälisen kaupan ajankohtaiset erityiskysymykset - Muuttuneet laskutussäännökset kv. kaupassa Työhyvinvoinnin kehittäminen - teoriasta käytäntöön Aika Keskiviikko , klo Paikka Byssa, Teknologiatalo Sytytin, Sinkokatu 11, Rauma Asiantuntija Henrietta Aarnikoivu, Protulos Oy Koulutus sisältää mm: - Työhyvinvointi strategisena tekijänä - Mitä on työhyvinvoinnin johtaminen? - Työhyvinvoinnin johtamisen hyvät käytännöt - Miten tästä eteenpäin? Kirjanpidon perusteet (2pv ja ) Aika ja klo Paikka Byssa, Teknologiatalo Sytytin, Sinkokatu 11, Rauma Asiantuntija KTL Asta Manner, Visma Services Teemuaho Oy Koulutus sisältää mm: Kirjanpidon haltuunotto ja juokseva kirjanpito Kirjanpidon haltuunotto - Juokseva kirjanpito Tuloslaskelma ja tase sekä arvonlisäveron perusteet Tuloslaskelma ja tase - Arvonlisäveron perusteet verottajan vaatimukset matkalaskun korvaamiselle ( myös vuoden 2014 uudistukset) 6 Aika Torstai , klo: Asiantuntija Tomi Peltomäki, Asiantuntija vero- ja oikeusyksikkö, VEROHALLINTO Paikka Villa Tallbo, Petäjäksentie178, RAUMA ( huom! Pitsihuvilan puoli) Koulutus sisältää mm: Matkan käsitteet verotuksessa Mitä voidaan korvata verovapaasti? Milloin matkasta voi syntyä veronalaista etua? Veronalaiset matkakustannusten korvaukset Koti- ja ulkomaan päivärahat, ateriakorvaukset Matkavuorokausi, matkan alkaminen ja päättyminen Matkakustannusten korvaukset Verohallinnon ohjeet Matkoihin liittyvät kanta-asiakaspisteet Mitä matkalaskulta vaaditaan? Matkakulujen alv-käsittely Erityistilanteita Vuoden 2014 uudistukset

7 Keskuskauppakamarin matkaseminaarit - Saku Tuominen, Tuija Piepponen, Tiina Helenius, Ari-Pekka Lindberg, Marja-Leena Haapanen Sihteeri- ja Assistentti laivaseminaari Verohallinnon Sari Wulff on kauppakamarien vuoden kouluttaja Ymmärrettävä, rento, asiantunteva, luonnehtivat koulutusten osallistujat kauppakamarien vuoden kouluttajan, Verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulffin taitoja. Kyseessä on esimerkillinen viranomaisen ja yritysten vuorovaikutustapa, jota kauppakamarit haluaisivat kannustaa. Vastaavaa aloitteellisuutta nähtäisiin mielellään laajemminkin yritysten toimintaan ja hallinnollisiin velvoitteisiin liittyvillä, vaativaa asiantuntemusta edellyttävillä alueilla. Kauppakamarien vuoden kouluttaja Sari Wulff on luennoinut useiden kauppakamareiden koulutuksissa. Valintaan johdatti erinomainen osallistujapalaute. Hän osaa kertoa asioista ymmärrettävästi. Esitystapa on rento mutta asiantunteva. Häneltä saa aina heti vastaukset osallistujien kysymyksiin. Mikäli hän ei tiedä vastausta, hän ottaa asiasta heti selvää tai antaa yhteystietonsa kysyjille, jotta asiaan voi palata, luonnehtivat koulutuksiin osallistuneet. Esimerkillinen edelläkävijä Kyseessä on tiedon jakamisen lisäksi esimerkillinen viranomaisen ja yritysten vuorovaikutustapa, jota kauppakamarit haluaisivat kannustaa. Vastaavaa aloitteellisuutta nähtäisiin mielellään laajemminkin, yritysten toimintaan ja hallinnollisiin velvoitteisiin liittyvillä, usein mutkikkailla alueilla. Palkinto on suuri kunnia. Kouluttamisella on minulle laaja merkitys, pidän sitä erinomaisena tapana varmistaa Verohallinnon asiakkaiden riittävän ja oikean tiedon saaminen sekä hyvä vuorovaikutus. Saan samalla myös hyvää palautetta, jota voin hyödyntää työssäni, sanoo Wulff. Kauppakamareiden järjestämissä noin 500 vuosittaisessa koulutustilaisuudessa käy yli osallistujaa. Opettajien lukumäärä on noin 500.Kauppakamarit valitsivat vuoden kouluttajan nyt toista kertaa. Kauppakamarit käyttävät kouluttajina alansa parhaita osaajia, ja laatuvaatimukset ovat erittäin korkeat. Pidämme tärkeänä, sitä, että kouluttajilla on mahdollisimman käytännönläheinen ja nykyaikainen käsitys aihealueestaan ja innostava sekä vuorovaikutteinen ote kouluttamiseen, luonnehtii kauppakamarien yhteisen koulutustyöryhmän vetäjä Maria Lindbom Turun kauppakamarista Ammattilaisia ja huippuosaajia Tutkimusten mukaan kauppakamareiden tarjoaman koulutuksen vahvuuksia ovat tuotteiden ja palveluiden laatu, hyvä hinta-laatusuhde sekä monipuolinen palvelutarjonta. Tärkeintä ovat kuitenkin kouluttajamme, jotka ovat alansa ehdottomia huippuosaajia, lisää Lindbom. Kauppakamarit kuuluvat Suomen suurimpiin koulutusorganisaatioihin, mitä tulee yritysten toimintaan liittyvässä osaamisessa. Taloustutkimuksen TEP Yrityskuvatutkimuksen mukaan kauppakamarit ovat valtakunnan toiseksi suosituin yritysten kouluttaja. Vastaajina olivat työelämän päättäjät. Koulutustoimialalla vertailtiin 25 yritystä. Kauppakamarin Koulutuksen vahvuuksiksi mainittiin tuotteiden ja palveluiden laatu, palvelutarjonta, asiakaspalvelu ja hintataso. Tulevaisuuden Suomi elää innovaatioista! Suomen Nuorkauppakamarit ry:n järjestämä Tuottava Idea kilpailu vuoden 2013 osalta on käynnistynyt valmistelujen osalta. Kyseinen kilpailu järjestetään tänä vuonna jo 36. kerran. Kilpailuaika on Kansallisena projektipäällikkönä vuonna 2013 toimii Heidi Kemppainen. Alueprojektipäälliköiden nimet ja yhteystiedot löytyvät tarkemmin yhteystiedot -kohdan alta Mikäli kauppakamari@rauma.chamber.fi 7

8 sinulla on hyvä idea jo tiedossa, niin ole rohkeasti yhteydessä jo alueprojektipäällikköösi ja varaa ideasi häneltä. Heidi Kemppainen, Kansallinen projektipäällikkö Tuottava Idea -kilpailu 2013 heidi.kemppainen(a)jci.fi, Puh. (050) Opinnäytetyöstipendejä Satakunnan korkean teknologian säätiöltä Satakunnan korkean teknologian säätiö on perustettu vuonna 1990 tukemaan Satakunnan alueen teknistaloudellista ja luonnontieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä. Säätiön jäseninä ovat 15 satakuntalaista kuntaa sekä 16 yritystä ja yhteisöä. Säätiö myöntää ympäri vuoden valmistumassa olevien opiskelijoiden opinnäytetöihin liittyviä stipendejä ja julistaa kahdesti vuodessa haettaviksi apurahat tutkimustöihin ja niihin liittyviin jatko-opintoihin sekä tutki-musohjelmiin ja -hankkeisiin. Hankeapurahoja voivat hakea myös yritykset. Säätiömme sivuilla on lisätietoja varsinkin apurahojen hakuun liittyen. Säätiö ohjaa opinnäytetyöstipendejä varten saamansa lahjoitukset pääsääntöisesti tekniikan, liiketalouden ja luonnontiedealojen opinnäytetöihin. Kuitenkin muunkin alan (myös sosiaali- ja terveysalat) opinnäytetöille voidaan jakaa stipendilahjoituksia silloin, kun tällainen opinnäytetyö on selkeästi teknologiapainotteinen. Teettäjälle se tarjoaa mahdollisuuden esim. kehittää toimintojaan tai ratkaista nimetty ongelmakokonaisuus tarvittaessa ulkopuolisin resurssein. Työn laajuus luonnollisesti riippuu opiskelijan opiskelemasta tutkinnosta ja oppilaitoksesta. Toimeksiantaja saa käyttöoikeuden opinnäytetyön tuloksiin ja niiden kaupalliseen hyödyntämiseen. Oppilaitokset etsivät jatkuvasti toimeksiantajia opinnäytteiden tekemiselle, mutta kiinnostuneiden yritysten kannattaa itsekin olla yhteydessä oppilaitoksiin. Satakunnan korkean teknologian säätiö on verohallinnon päätöksellä nimetty säätiöksi, jolle tehdyn rahalahjoituksen saa toinen yhteisö vähentää verotuksessaan, mikäli lahjoitus on arvoltaan euroa. Tämä perustuu siihen, että säätiön toiminnan tarkoitus on tieteen tukeminen. Säätiö kohdentaa tietyille tutkimusaloille saamiaan lahjoituksia opinnäytetyön tehneille henkilöille ympäri vuoden. Säätiön hyväksi jää 10 % saaduista lahjoituksista ja 90 % jaetaan edelleen opinnäytetyönsä tehneille. Saajalleen opinnäytetyöstipendi on verovapaa. Säätiömme toiminta on avoinna uusille yritysjäsenille! Jäsenemme ovat käytännössä edustettuina valtuuskunnassa, joka on säätiömme ylin päättävä elin, puheenjohtajanaan Kari Ollila. Lisäksi toimielimenämme on hallitus, jonka puheenjohtajana on Juha Kämäri. Päivittäistä toimintaa hoitaa asiamies Kari Lindfors Satakunnan ammattikorkeakoulun tiloissa Porin Tiedepuistossa. Kari Lindfors, Asiamies, Satakunnan korkean teknologian säätiö, , kari.lindfors@samk.fi KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Brasilian markkinoita koskeva tietoisku Rauman kauppakamari järjesti yhteistyössä alueen muiden kv- toimijoiden kanssa Brasilian markkinoita koskevan tietoiskun. Brasilian suurimmat vientiartikkelit Suomeen ovat metalliromu, paperimassa, kahvi, tee, mausteet, vihannekset, hedelmät, teräs ja rauta. Suomesta Brasiliaan viedään mm. paperia ja paperijalosteita, öljyä, koneita sekä erilaisia koneiden osia (mm. energiatuotantoon liittyviä). Tilaisuus keräsi hyvin osallistujia Satakunnan alueelta. Yrityksille tarjottiin myös mahdollisuus keskustella kahden kesken suurlähettilään kanssa ja muutama yritys hyödynsikin tilaisuuden. Suurlähettiläs kertoi myös terveisiä yrityksille, jos ilmenee kysyttävää Brasilian markkinoihin liittyen, voi sähköpostia lähettää lähetystön osoitteeseen: secom@brazil.fi Liettuan Klaipedassa kolme yritystapahtumaa Tilaisuudessa oli mukana myös suurlähettiläs Norton de Andrade M. Rapesta Brasilian suurlähetystöstä Helsingistä. Rapestan mukaan kaupanteko Brasiliassa vaatii pitkäjännitteisyyttä sekä hyvien suhteiden luomista. Kaupanteko ei ole vain sopimusten tekemistä ja papereiden allekirjoittamista, vaan se vaatii joustavuutta osapuolilta, kulttuurin ymmärtämistä ja ystävyyssuhteiden luomista. International Exhibition of Western Lithuanian Business Achievements, International Transport and Logistics Business Forum ja International Fair of Business Contacts , Klaipeda, Liettua Liettuan Klaipedassa järjestetään kolme yritystapahtumaa, jotka tarjoavat hyvät mahdollisuudet solmia kontakteja liettualaisten yritysten kanssa. kauppakamari@rauma.chamber.fi

9 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA International Exhibition of Western Lithuanian Business Achievements esittelee liettulaisia kansainvälisestä yhteistyöstä kiinnostuneita yrityksiä, International Transport and Logistics Business Forum -tapahtuman aikana keskustellaan kuljetus- ja logistiikka-alan kehittymismahdollisuuksista ja International Business Contact Fair antaa liettualaisille ja ulkomaan yrityksille mahdollisuus verkostoitua järjestämällä tapaamisia. Tapahtumat järjestetään Klaipedassa, Liettuassa. Lisätietoja tapahtuman sivuilta: REACH-asetuksen avulla kemikaalien käytöstä turvallisempaa Euroopassa Kemikaalien käytöstä on tullut Euroopassa selvästi turvallisempaa REACH-asetuksen tultua voimaan. Tämä käy ilmi Euroopan komission julkaisemassa kertomuksessa. Tiedot markkinoilla olevista kemikaaleista ovat helpommin saatavilla, ja riskinhallintatoimenpiteet on kohdistettu tarkemmin. Näiden toimenpiteiden avulla REACH-asetuksen mukaisesti rekisteröityjen aineiden aiheuttamat riskit ovat merkittävästi vähentyneet. Suuntauksen odotetaan jatkuvan, sillä teollisuus tekee jatkuvasti työtä löytääkseen vaarallisimmat aineet korvaavia aineita. Viisi vuotta voimaantulon jälkeen asetuksen täytäntöönpano on täydessä vauhdissa. Yritykset ovat tähän mennessä rekisteröineet Helsingissä sijaitsevassa Euroopan kemikaalivirastossa (ECHA) asiakirja-aineistoa, joissa kuvataan valmistettua tai markkinoille saatettua kemiallista ainetta. Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan 61 prosenttia eurooppalaisista pitää kemikaaleja turvallisempina kuin 10 vuotta sitten. Komission kertomuksessa myönnetään REACH-järjestelmän aiheuttavan kustannuksia, jotka vaikuttavat etenkin pk-yrityksiin. Toisaalta teollisuuden mukaan järjestelmällä on positiivinen vaikutus liiketoimintaan. REACH-järjestelmällä yhdenmukaistetaan edelleen sisämarkkinoita, ja siitä onkin tullut kemianteollisuuden kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeinen tekijä. Edistääkseen edelleen Euroopan kemianteollisuuden kilpailukykyä komissio aikoo piakkoin esittää rekisteröintimaksun alentamista pk-yrityksille. Suomalais-saksalainen haku pk-yritysten yhteisprojekteille Tekes avaa yhdessä saksalaisen ZIM-ohjelman kanssa haun, jonka tavoitteena on käynnistää pienten ja keskisuurten yritysten välisiä markkinaläheisiä innovaatioprojekteja. Hakuaika päättyy Haun projekti-ideat lähtevät yritysten omista tarpeista ja voivat kohdistua mille aihealueelle tahansa. Projekteissa kehitetään kilpailukykyisiä innovatiivisia tuotteita, palveluja ja prosesseja. ZIM-ohjelma (Zentrale Innovationsprogramm Mittelstandon) erittäin hyvää palautetta keräävä ja tärkein saksalainen innovaatiorahoituksen muoto pk-yhtiöille. Yhteisprojekteissa tulee olla yksi merkittävästi hankkeeseen panostava pk-yritysosallistuja sekä Suomesta että Saksasta. Hankekonsortiot ovat avoimia myös muille ja muun maalaisille osapuolille. Tutkimusorganisaatioiden panos työhön tapahtuu tyypillisesti alihankintana. Haku on käynnistynyt ja hakemukset tulee lähettää viimeistään pe klo Haussa käytetään täydellisestä hakuilmoituksesta löytyvää yhteishankkeen kuvauslomaketta. Se liitetään osaksi Tekesin sähköistä rahoitushakemusta, joka suomalaisosapuolten tulee täyttää. Muistakaa vastata sähköisen hakemuksen alasivulle 6 (Projektin liitynnät) kysymykseen Liittyykö hakemus muuhun tutkimus/ rahoituskokonaisuuteen? Kyllä ja merkitä rahoitusohjelman nimeksi ZIM. Tarkemmat tiedot hausta ovat täydellisessä hakuilmoituksessa (pdf). Haun yhteyshenkilö on Tekesissä Kirsi Vähä-Pietilä (puh , kirsi.vaha-pietila (at) tekes.fi). Lähde: Tekes MUUTA YRITYSTIETOA Uusi eurooppalainen ajokortti Kaikki EU:ssa myönnettävät uudet ajokortit ovat alkaen muovisia ja luottokortin kokoisia. Niiden malli on standardoitu koko EU:n alueella, ja ne ovat paremmin suojattuja. Uusi eurooppalainen ajokortti korvaa asteittain yli 100 erilaista paperista ja muovista korttimallia, joita käyttää yli 300 miljoonaa kuljettajaa kaikkialla EU:ssa. Olemassa olevat ajokortit säilyvät tässä vaiheessa ennallaan, mutta ne on muutettava uuden mallin mukaisiksi kortin uusimisen yhteydessä tai viimeistään vuonna Eurooppalaiseen ajokorttiin voidaan sisällyttää kansallisia tunnuksia kunkin jäsenvaltion oman päätöksen mukaan. 9

10 MUUTA YRITYSTIETOA Uusi ajokortti sisältää joukon turvaominaisuuksia sen suojaamiseksi väärinkäytöltä ja väärentämiseltä. Lisäksi sen tueksi perustetaan eurooppalainen sähköinen tiedonvälitysverkosto, joka helpottaa tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden hallintoelinten välillä. Keskeinen tekijä petosten torjumisessa ja liikenneturvallisuuden parantamisessa on se, että ajokortti on uusittava kaikkialla EU:ssa säännöllisin väliajoin. Uusien sääntöjen mukaan henkilöauton ja moottoripyörän kuljettajien on uusittava ajokorttinsa joka vuosi jäsenvaltiosta riippuen. Linja- ja kuorma-auton kuljettajien ajokortti on uusittava viiden vuoden välein, ja uusiminen edellyttää lääkärintarkastusta. Kyseessä on hallinnollinen uusiminen, joka ei edellytä uutta ajokoetta. Eurooppalainen ajokorttijärjestelmä parantaa myös onnettomuuksille altteimpien tienkäyttäjäryhmien suojelua. Esimerkiksi alaikäraja suoran ajo-oikeuden saamiseksi (teoria- ja ajokokeen kautta) kaikkein tehokkaimpiin moottoripyöriin nostetaan nykyisestä 21 vuodesta 24 vuoteen. Lisäksi portaittaisen ajo-oikeuden saamisen alaikärajaa nostetaan ja menettelyyn lisätään uusia vaiheita. Mopot muodostavat uuden ajoneuvoluokan, ja mopoajokortin hakijoiden on vastedes läpäistävä teoriakoe. EU asettaa 16 vuoteen suositellun alaikärajan, jolloin kaikki jäsenvaltiot tunnustavat ajokortin vastavuoroisesti (jäsenvaltiot voivat laskea alaikärajan 14 vuoteen oman maansa alueella). Mopoille ei ole aikaisemmin ollut alaikärajaa koskevia EU:n vaatimuksia. Kuljettajantutkinnon vastaanottajien on täytettävä perustason ammattipätevyyttä ja jatkokoulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset. Tämä toimenpide tuo laadunvalvonnan uuteen järjestelmään. Uusi ajokortti on osa laajempaa voimaantulevaa toimenpidekokonaisuutta (kolmatta ajokorttidirektiiviä), jonka tavoitteena on lisätä vapaata liikkuvuutta, torjua ajokorttipetoksia ja parantaa liikenneturvallisuutta koko EU:ssa. Lähde: Euroopan komission Suomen edustusto Digitaalisen talouden nousu tarvitsee kasvuohjelman Työ- ja elinkeinoministeriön digitaalisen talouden tulevaisuutta pohtinut ICT työryhmä ehdottaa kymmenen vuoden kasvuohjelmaa. Sen mukaan Suomessa tarvitaan yhtenäistä IT-palveluarkkitehtuuria, alan tutkimusvoimien yhdistämistä, laajan rahoitusohjelman käynnistämistä ja pitkäjänteisen kymmenen vuoden kehitysohjelman aloittamista. ICT työryhmä ehdottaa merkittäviä uudistuksia, jotka yhdistävät infrastruktuurin, tutkimuksen, rahoituksen ja toimintatavat uuden kasvun rakentamiseen. Vaikka Suomen rakenteellinen kilpailukyky on hyvä, Suomessa ei ole edetty riittävän nopeasti useilla tärkeillä osaamisalueita. Suomi on pudonnut nopeasti kasvavissa digitaalisissa palveluissa seuraajaksi, vaikka meillä olisi mahdollisuus kulkea kärjessä. Uudistuminen vaatii voimien yhdistämistä samaan suuntaan, sanoo työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä. Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: 1. Yhtenäisen kansallisen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. 2. Kymmenen vuoden tutkimuskehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. Ohjelman vuosikustannus on 20 miljoonaa euroa. 3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin miljoonan euron panostukset. 4. Pitkäjänteisen kehittämistavan varmistaminen. Työryhmä esittää valtioneuvoston kansliaan perustettavaa ICT-asiantuntijaryhmää, joka seuraa ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista. Samoin se täydentää tulevina vuosina tänään julkistettuja polkuja. Työryhmän ehdotukset vaativat valtiolta yhteensä miljoonan euron rahoitusta. Investoinnit ovat välttämättömiä, kun haluamme uudistua ja kuroa umpeen taloudellisen ja teknologisen murroksen luoma kasvukuilun, jossa työtä ja vientiä katoaa nopeammin kuin uutta syntyy, Ala-Pietilä sanoo. Työ- ja elinkeinoministeriö perusti ICT työryhmän maaliskuussa Nokiaklusterin rakennemuutoksen seurauksena. Ryhmän toimintaan on osallistunut yli 200 henkeä yhteiskunnan eri aloilta. Työryhmän raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www. tem.fi/julkaisut 10

11 LAKIASIAT Määräaikaisten työntekijöiden tiedonsaantioikeus laajenee Työsopimuslain 2:4 mukaan työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Vuokratyöntekijälle selvitys on annettava tämän pyynnöstä myös alle kuukauden pituisissa vuokratyösuhteissa. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa määräaikaisissa työsuhteissa selvityksestä tulisi käydä ilmi määräaikaisuuden perusteen lisäksi määräaikaisen sopimuksen päättymisen ajankohta, jos se on sopimusta solmittaessa tiedossa tai sopimuksen päättymisen arvioitu ajankohta, jos se on kytketty työn valmistumiseen, sijaisuuden päättymiseen tai muuhun objektiiviseen syyhyn. Säännös koskee kaikkia määräaikaisia työsuhteita. Käytettäessä työnantajan aloitteesta määräaikaista vuokratyösopimusta vuokrayrityksen antamasta selvityksestä tulee käydä ilmi tieto määräaikaisen sopimuksen taustalla olevasta käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta. Tarkoituksena on, että vuokratyöntekijä pystyy arvioimaan paremmin, onko määräaikaisen vuokratyösopimuksen solmimiselle olemassa lainmukaiset perusteet. Käyttäjäyrityksellä on TSL 1:7.3 mukaan velvollisuus toimittaa vuokrayritykselle tiedot, jotka se tarvitsee työnantajavelvollisuuksiensa täyttämiseksi, ja selvitys tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta on tällainen tieto. Lisäksi vuokrayrityksen antamassa selvityksessä on oltava sopimuksentekohetken arvio vuokrayrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä. Arvio tehtäisiin työsopimuksen tekohetkellä, mutta se koskisi määräaikaisen sopimuksen päättymishetken jälkeistä tilannetta. Tällä säännöksellä on tarkoitus parantaa vuokratyöntekijän mahdollisuutta arvioida määräaikaisuuden perustetta ja lisätä tietoisuutta työllistymismahdollisuuksista kyseisen vuokratyötilauksen päätyttyä. Tilaajavastuulain 6.1 :ssä säädettyä henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeutta vuokratyöstä on tarkoitus laajentaa. Työnantajan käyttäessä vuokratyöntekijöitä luottamusmiehellä, luottamusvaltuutetulla tai työsuojeluvaltuutetulla olisi jatkossa oikeus saada työnantajalta tieto myös vuokratyön käytön syistä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 alussa. Isyysvapaa pidemmäksi vuoden alusta Isyysvapaa piteni 54 arkipäivään eli noin 9 viikkoon alkaen. Yhdeksän viikon isyysvapaa korvaa nykyisen isyysvapaan ja isäkuukauden. Isyysvapaan pidentäminen ei silti lyhennä äitiys- tai vanhempainvapaata. Muutos koskee perheitä, joissa ensimmäinen saman lapsen perusteella maksettava vanhempainetuus kohdistuu tai sen jälkeiseen aikaan. Isyysvapaa on lapsen isän käyttöön tarkoitettu perhevapaa. Isyysvapaaseen on oikeus lapsen äidin kanssa avio- tai avoliitossa elävällä lapsen isällä, joka osallistuu lapsen hoitoon. Jos isä asuu lapsen äidistä erillään välien rikkoutumisen takia, ei hänellä ole oikeutta isyysvapaaseen, ellei lapsi asu hänen luonaan. Isyysvapaan aikana ei saa olla ansiotyössä, ei edes osa-aikatyössä, koska isyysvapaan saaminen edellyttää työstä poisjäämistä ja lapsen hoitoon osallistumista. Isä voi pitää jatkossakin isyysvapaata 18 arkipäivää eli noin kolme viikkoa yhtä aikaa äidin vapaan kanssa. Nämä päivät voi jakaa enintään neljään jaksoon. Isyysvapaapäivät voidaan sijoittaa vapaasti mihin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakaudelle, eikä isyysvapaan pitäminen vaikuta vanhempainvapaan pituuteen. Koska isyysvapaa annetaan lapsen hoidon vuoksi, vapaa ei voi alkaa ennen lapsen syntymää. Loput 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa voi jakaa kahteen jaksoon. Äiti tai isä voivat hoitaa lasta kotona hoitovapaalla tai lapsi voi olla päivähoidossa ennen kuin isä jää isyysvapaalle. Päivähoitopaikan voi säilyttää isyysvapaan ajan. Koko isyysvapaa on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta, eikä sitä voi siirtää toiselle vanhemmalle. Vaikka perhe saa uuden lapsen ennen kuin ensimmäisestä lapsesta haettu isyysvapaa on pidetty, isä ei enää menetä oikeuttaan isyysvapaisiin. Vastaavalla tavoin kuin biologisella isällä, on ottoisällä, joka on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen, oikeus 54 arkipäivän isyysvapaaseen. Perheen sisäisessä adoptiossa ottoisällä on oikeus isyysvapaaseen, jos lapsi on alle vuoden ikäinen. Ilmoittaminen työnantajalle Isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisajankoh- 11

12 LAKIASIAT taa. Jos kyse on enintään 12 arkipäivää jatkuvasta isyysvapaajaksosta, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Ilmoitusvelvollisuus koskee jokaista jaksoa erikseen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös lyhyemmistä ilmoitusajoista. Vapaan pitämisen kannalta riittävää on se, että työntekijä ilmoittaa, ilmoitusaikaa noudattaen, työnantajalle halustaan pitää isyysvapaata ja sen ajankohdan. Työnantajalla ei ole oikeutta siirtää tai estää isyysvapaan pitämistä. Synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan työntekijä saa muuttaa, jos se on tarpeen esimerkiksi lapsen syntymän ennenaikaisuuden tai yliaikaisuuden vuoksi, lapsen tai äidin sairaalahoidon tai isän oman sairauden vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Muulloin kuin lapsen syntymän yhteydessä pidettävän isyysvapaan työntekijä voi muuttaa kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Muuttamiselle on kuitenkin oltava sellainen perusteltu syy, jota työntekijä ei ole voinut ennakoida ilmoitusta tehdessään. Tällainen perusteltu syy voi olla esimerkiksi lapsen, isän tai äidin sairastuminen tai kuolema taikka lapsen vanhempien erilleen muutto tai avioero. Koska isyysvapaa on kestoltaan lyhytaikainen, voi isän lyhytkin sairaus oikeuttaa isyysvapaan muuttamiseen. Isyysvapaan ajankohdan muuttaminen on aina mahdollista myös työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella. Lain mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta isyysvapaan ajalta. Monet alakohtaiset työehtosopimukset kuitenkin edellyttävät palkanmaksua tyypillisesti kuudelta isyysvapaapäivältä. Jukka Koivumäki Helsingin seudun kauppakamarin veroasiantuntija Verotarkastusmenettely ja hyvä verotarkastustapa Verohallinnon kotisivuilla omaksutun määritelmän mukaan verotarkastus on viranomaistoimi, jossa selvitetään: - mikä on tarkastettavan toiminnan laatu ja laajuus, - vastaavatko kirjanpitomerkinnät tosiasioita ja - onko kirjanpidosta ilmenevät tiedot ilmoitettu verohallinnolle oikein. Verotarkastus kohdistuu erityisesti yrityksen kirjanpitoon sekä muuhun siihen liittyvään aineistoon, ja verohallinto valvoo näin kirjanpitojen luotettavuutta. Tarkastusten yhteydessä annetaan myös neuvoja ja ohjausta verovelvollisille sekä kerätään vertailutietoja muista verovelvollisista. Verotarkastusten tavoitteena on turvata verotulojen kertyminen, huolehtia verojärjestelmän uskottavuudesta sekä varmistaa, että verorasitus jakautuu lainmukaisesti eri veronmaksajien välillä. Tarkastuksilla halutaan myös estää verotukseen liittyvät virheet ja väärinkäytökset mahdollisimman ajantasaisesti. Verotarkastusta koskevat säännökset sisältyvät verotusmenettelylakiin, ennakkoperintälakiin, arvonlisäverolakiin sekä niiden nojalla annettuihin asetuksiin. Tarkastuksen aloittamisajankohdasta ja tarkastuspaikasta on ilmoitettava verovelvolliselle etukäteen, ellei erityisestä syystä ole aihetta muunlaiseen menettelyyn. Tällainen erityinen syy voi olla esimerkiksi epäily aineiston hävittämisvaarasta tai verorikoksesta. Muuten otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon verovelvollisen toivomukset tarkastusajasta ja -paikasta. Verotarkastus suoritetaan verovelvollisen toimitiloissa, tilitoimistossa tai verohallinnon tiloissa. Nykyisin enenevässä määrin tarkastukset toteutetaan atk-verotarkastuksina; tämä tarkoittaa menettelyä jossa ennen varsinaisen tarkastuksen aloittamista käydään läpi virastotyönä yritykseltä saatu aineisto hyödyntämällä mahdollisimman paljon sähköiseen muotoon arkistoitua taloushallinnon ja kirjanpidon liiketapahtumia koskevaa dokumentaatiota. Verotarkastuksessa on esitettävä tarkastettavaksi kaikki elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvä aineisto ja omaisuus sekä muukin aineisto, joka saattaa olla tarpeen verovelvollisen verotusta tai sitä koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä. Aineistolla tarkoitetaan mm. tasekirjaa, taseerittelyjä ja muita kirjanpitokirjoja, tilipuitteita, kirjaussuunnitelmaa, koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvausta, tositteita, liikekirjeenvaihtoa, muistiinpanoja, sopimuksia ja pöytäkirjoja. Yrityksen toimitiloissa tai tilitoimistossa tapahtuvan tarkastuksen suorittamiseksi verovelvollisen on annettava tarkastajien käyttöön tarkoituksenmukaiset työskentelytilat ja välineet sekä tarvittaessa apuhenkilöstöä. Varsinainen verotarkastus aloitetaan alkukeskustelulla yrityksen edustajien kanssa. Keskustelussa pyritään saamaan kokonaiskuva yrityksen liiketoiminnasta, kirjanpitojärjestelmästä ja veroasioiden hoidosta. Verovelvolliselle on myös kerrottava tarkastuksen tavoitteista ja kulusta sekä jatkotoimenpiteistä. Tarkastuksen kuluessa tarkastajat käyvät yrityksen edustajien kanssa keskustelua esiin tulleista seikoista ja saavat selvityksiä kysymyksiinsä. Verotarkastus päätetään loppukeskusteluun, jossa käydään läpi tarkastuksessa esille tulleet asiat, todetaan havaitut virheet ja puutteet yksityiskohtaisesti sekä selvitetään asian jatkokäsittelyn vaiheet ja arvioitu aika tarkastuskertomuksen valmistumiselle. Tarkastushavaintojen perusteella laaditaan ensin alustava tarkastuskertomus, jonka johdosta verovelvolliselle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen lopullisen verotarkastuskertomuksen valmistumista. Verovelvollista kuultaessa on kerrottava, mistä asioista verovelvollisen tulisi erityisesti esittää selvitystä. Verotarkastuskertomuksesta tulee käydä ilmi muun muassa tarkastuksen kulku, tarkastettu aineisto, verotukseen vaikuttavat seikat, tarkastuksella annettu ohjaus, verovelvollisen esittämä selvitys, sovellettavat säännökset sekä tarkastajien tekemät johtopäätökset perusteluineen ja ehdotukset verotustoimenpiteiksi. Verotarkastusmenettelyyn kuuluvat asiat on kuvattu yksityiskohtaisesti ohjeessa Hyvä verotarkastustapa ( ), joka löytyy verohallinnon kotisivuilta Rauman Offsetpaino Oy