Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Syysistuntokausi Puh

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Syysistuntokausi 2011. Puh. 050-5121 587 raimo.piirainen@eduskunta.fi www.raimopiirainen."

Transkriptio

1 Rami press Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Syysistuntokausi 2011 Puh Paavo vakuuttui Transtechilla Pitkäaikainen pääministeri, presidenttiehdokas Paavo Lipponen vieraili Kainuussa. Transtechin tehtaalla Otanmäessa Paavo vakuuttui jälleen kainuulaisten taidosta valmistaa maailman parhaat junanvaunut. Hyvää Joulua kaikille! Lämmin kiitos myös menneen vuoden hyvästä yhteistyöstä ja onnea tulevaan. Mannelinin matkassa SKAL ry järjesti näyttävän tempauksen kuljettamalla kansanedustajat valtiopäivien avajaisiin syyskuussa. Kuljetusalan huolista ja toiveista Ramia evästi purkamo- ja hinauspalvelualan raudanluja ammattilainen, yrittäjä Ilpo Mannelin. Köydenvetoa Syksy sujui opposition kanssa mitellen. Vaikea taloustilanne vetää vastuunkantajien ilmeet ankaraan vääntöön, kun narun toisessa päässä tyydytään irvistelemään läpinäkyvällä populismilla.

2 Terveiset eduskunnasta Eduskunnan syysistuntokauden pääosassa ovat olleet euroalueen velkakriisi, kuntauudistus ja valtion vuoden 2012 talousarvio, jota on sävyttänyt epävarmuus maailman talouden tilasta. Juuri käydyssä välikysymyskeskustelussa euroalueen velkakriisin keskeisin ristiriita opposition kanssa on siinä, että hallituksen mielestä Suomen etu on olla Euroopan unionin yhteistyön kärjessä. Perussuomalaisten mielestä velkakriisi on euron kriisi. Välikysymyskeskustelu kylläkin jakoi kansanedustajien näkemyksiä Suomen roolista, aktiivisuudesta ja mahdollisuuksista euroalueen kriisin ratkaisuissa. Suomi on vientivetoisena taloutena riippuvainen Euroopan ja maailman taloudesta. Euron alueen lamaantumisen seuraukset voisivat olla Suomen viennille ja kansantaloudelle kohtalokkaita, mistä kärsisivät yritykset ja kotitaloudet. Suomen etu on jatkossakin olla vahvan euroalueen jäsen. Mutta euroalueen talouskurin on parannuttava, jotta euroalueella on eväitä selvitä yhdessä. Pysyvän vakausmekanismin osalta Suomen vaatimukset sijoittajavastuusta ja yksimielisyyspäätöksistä on tärkeitä, jottei anneta päätösvaltaa Saksalle, Ranskalle ja Italialle. Uusi hallitus sai syksyllä käsiinsä kasvavan valtionvelan lisäksi kahtiajakautuneen kansakunnan. Tässä tilanteessa hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sai aikaiseksi kansankunnan yhtenäisyyden kannalta arvokkaan raamisopimuksen, näin Suomi palasi sopimisen kulttuuriin. Hyvien sopimusten lisäksi tulevien vuosien keskeinen haaste on valtiotalouden tasapainottaminen ja nyt näyttää siltä, että tässä vaikeassa taloustilanteessa ei uusilta menoleikkauksilta vältytä. Kuntauudistus on herättänyt suuria tunteita etenkin keskustapuolueen riveissä. Keskustapuolue on ottanut kaiken oppositioriemun irti kuntauudistuksen julkistamisesta saakka, unohtaen tyylittömästi itse rakentamansa kuntauudistuksen perusteet ja tarpeellisuuden. Nykyinen hallitus on asettanut samat kuntauudistuksen perusteet ja tavoitteet, mitkä jo todetaan olemassa olevassa lainsäädännössä. Tätä itse rakentamaansa ja tarpeelliseksi toteamaansa kuntauudistusta keskustapuolue on nyt asettunut vastustamaan. Pitkän aikavälin kestävyysvaje, joka liittyy väestöpohjan ikääntymiseen ja samalla huoltosuhteen heikkenemiseen, vaatii hallitukselta toimenpiteitä julkisen sektorin rakennemuutosten aikaansaamiseksi ja tätä esitetty kuntauudistus palvelee. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden vuoksi, olisi keskustapuolueen tämä totuus myös oppositiopuolueena syytä myöntää. Kuntauudistusta valmistelee nyt virkamiestyöryhmä, jolla on seurantaryhmä johon kuuluvat valtiosihteerit. Hallitus aloittaa kuntakierrokset helmikuussa 2012, jolloin kuullaan kuntapäättäjiä ja pyydetään kunnilta lausunnot lain valmistelun pohjaksi. SDP on esittänyt, että myös oppositio lähtisi kuntauudistuksen lain valmisteluun avoimesti mukaan. Eduskunnan valiokunnat ja valtiovarainvaliokunta ovat saaneet vuoden 2012 hallinnonalojensa talousarviolausuntonsa valmiiksi. Valtiovarainvaliokunta esittää mietinnössään eduskunnalle muutamiin pääomaluokkiin määrärahalisäyksiä yhteensä 40,4 miljoonaa euroa. Tässä muutama poiminta talousarviolausunnoista valiokunta valmisteluista: Rajavartiolaitoksen laaja organisaatiouudistus on päättymässä ja hallintoa on viime vuosina kevennetty merkittävästi. Rajaliikenteen kasvu tulee olemaan rajavartiolaitokselle iso tulevaisuuden haaste ja arvioiden mukaan rajaliikenne tulee olemaan kaksi kertaa vilkkaampaa kymmenen vuoden kuluttua. Valtiovarainvaliokunta totesikin, että muuttuva toimintaympäristö asettaa rajavartiolaitoksen vaikeaan tilanteeseen ja on selvää, että rajaliikenteen kasvua ei ole mahdollista hallita ilman pysyvää lisämäärärahaa. Tämän vuoksi valtiovarainvaliokunta esittää lisää määrärahoja rajavartiolaitoksen momentille euroa. Määrärahan osoittamisesta maaseudun vesihuollon rakentamiseen tein talousarvioaloitteen yhdessä Kari Rajamäen (sd) ja Sirpa Paateron (sd) kanssa (TAA 300/2011 vp). Vesihuollon varmistamiseksi esitimme lisäystä vesihuoltomomentille hallituksen esittämään talousarvioon lisättäväksi euroa. Maatalousjaosto päätti yksimielisesti esittää talousarvioaloitteeni lisäystä valtiovarainvaliokunnalle. Toivotan kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

3 Raimon kirjoitukset syysistuntokaudella: Suomen suunta ja SAK SAK:n vaikuttamista ja yhteistyötä sosialidemokraattien kanssa on arvosteltu viime aikoina milloin minkäkin tahon toimesta. Kolumnien lisäksi on julkisuuteen tuhnauteltu monenkirjavia tutkimuksia, joissa sekä SDP että ammattiyhdistysliike on leimattu likimain syypäiksi kaikkeen yhteiskunnalliseen pahoinvointiin. Jotkut mielenkiintoisiltakin vaikuttaneet tutkimusaiheet ovat lopulta vesittyneet läpitunkevista tilaajan tarpeista. Tapana on, että nollatutkimukset kruunataan räväkällä otsikolla joko tutkimuksen vähäisen sisällön johdosta tai selonteon tilanneen lähtimet huomioiden. Vale, emävale, tilasto, tutkimus. Hyviäkin tutkimuksia toki julkaistaan, mutta yhä useammin on syytä syventyä tilaajan motiiveihin ja asemaan osana yhteiskunnallista verkostoa. Äänekkäimpien arvosteluiden mukaan SAK kuuluu hylänneen kaikkein köyhimmät. Epäselväksi tosin tässä kohtaan jää, milloin köyhyyden poistaminen ulkoistettiin valtiolta ammattiyhdistysliikkeelle? Sitä voisi tutkia jokin muu kuin elinkeinoelämältä rahoituksensa saava tutkimuslaitos tai poliittisin perustein läänitetty viranomaistaho. Kai sellaisiakin vielä löytyy? Tutkimusten mukaan työelämässä asiat ovat nyt mallillaan. Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on tyytyväisiä työhönsä. Varjon suomalaisen työhyvinvoinnin ja kansakunnan kaikkinaisen muun hyvän yritti langettaa tietysti ammattiyhdistysliike, joka sitoutumalla raamisopimukseen esti globaaliin markkinatalouteen kuuluvan liberaalidynaamisen henkilöstöpoliittisen resurssijouston vaarantaen näin kansainvälisen kilpailukykymme. Muuten menisi mukavasti. Paitsi että tuppaa työväellä olemaan lomia liikaa ja työurat ovat liian lyhyet. SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen muistopuheiden laatijoita on helppo ymmärtää. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on tarjonnut turvaa, koulutuksen ja mahdollisuuksia. Näistä lähtökohdista ei ole ollut tarvetta nousta barrikadeille. Tokihan SDP ja ammattiyhdistysliikekin tarvitsevat tuunaamista. Kukapa ei näinä aikoina, mutta lienee selvää, että edunvalvontajärjestönä SAK:lla on velvollisuus osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, juuri sen vuoksi meillä on etujärjestöt olemassa. SAK on paikallaan edunvalvontatehtävässä vastapainona etelärannan liberaalityövoimapolitiikalle. Seuraavien vuosien Suomen suunta määritetään presidentti- ja kuntavaaleissa. SAK:n tehtävänä on puolustaa yli puoluerajojen näissäkin vaaleissa jäsentensä etuja. Raimo Piirainen kansanedustaja (SD)

4 Keskusta ja kuntauudistus Kuntauudistus on herättänyt suuria tunteita etenkin keskustapuolueen riveissä. Keskustapuolue on ottanut kaiken oppositioriemun irti kuntauudistuksen julkistamisesta saakka, unohtaen tyylittömästi itse rakentamansa kuntauudistuksen perusteet ja tarpeellisuuden. Kun hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) esitteli kuntauudistuksen lähtökohdat ja perusteet, erehtyi hän nostamaan esille tilastot työssäkäyntialueista ja asioimissuunnista, jotka jo pian karttaharjoituksiksi nimettiin. Esityksen tarkoituksena oli havainnollistaa ja arvioida ihmisten tulevaisuuden liikkumisen tarvetta ja tästä esityksestä keskustapuolue otti perustan kuntauudistuksen vastustukselleen. Kuntauudistuksen kannalta on paikallaan tarkastella keskustapuolueen kahdeksan vuoden hallituskautta. Vuosina oli kuntaministerinä Hannes Manninen (kesk.) ja hänen aikanaan valmisteltiin laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, jossa todetaan hyväksytyssä esityksessä seuraavaa: 1 Lain tarkoitus: Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. 4 Keinot: Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. 5 Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Myös seuraava kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) jatkoi kuntauudistusta edeltäjänsä Hannes Mannisen linjalla. Nykyinen hallitus on asettanut samat kuntauudistuksen perusteet ja tavoitteet, mitkä jo todetaan olemassa olevassa lainsäädännössä. Tätä itse rakentamaansa ja tarpeelliseksi toteamaansa kuntauudistusta keskustapuolue on nyt asettunut vastustamaan. Pitkän aikavälin kestävyysvaje, joka liittyy väestöpohjan ikääntymiseen ja samalla huoltosuhteen heikkenemiseen, vaatii hallitukselta toimenpiteitä julkisen sektorin rakennemuutosten aikaansaamiseksi ja tätä esitetty kuntauudistus palvelee. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden vuoksi, olisi keskustapuolueen tämä totuus myös oppositiopuolueena syytä myöntää. Kuntauudistusta valmistelee nyt virkamiestyöryhmä, jolla on seurantaryhmä johon kuuluvat valtiosihteerit. Hallitus aloittaa kuntakierrokset helmikuussa 2012, jolloin kuullaan kuntapäättäjiä ja pyydetään kunnilta lausunnot lain valmistelun pohjaksi. SDP on esittänyt, että myös oppositio lähtisi kuntauudistuksen lain valmisteluun avoimesti mukaan

5 Itsenäinen sopimisen Suomi Sosialidemokraattien paluu hallitukseen merkitsi samalla sopimisen kulttuurin paluuta. Raamiratkaisu työmarkkinoilla vahvistaa maamme kilpailukykyä, talouden ennustettavuutta sekä työllisyyttä ja ostovoiman kehitystä. Maahan syntyi tämä ainutlaatuisen kattava tuloratkaisu hallituksen tukemana ja raamiratkaisu tuo epävarmassa taloustilanteessa työmarkkinoille ennustettavuutta yli kahdeksi vuodeksi. Työnantajat taipuivat tässä vaikeassa taloustilanteessa keskitettyyn sopimiseen, vaikka olivat olleet aikaisemmin jyrkästi sitä vastaan. Etelärannasta kuuluikin useita soraääniä raamiratkaisua vastaan kaikki eivät ole ymmärtäneet iloita raamiratkaisusta. Raamiratkaisu on tärkeä osa Suomen valtiontalouden kansallisesta pelastusrenkaasta. Suomi tarvitsee erityisesti nyt laajaa yhteistyöhön perustuvaa talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Suomi selviää taloutta uhkaavista järistyksistä tahdolla ja työllä, sekä rakentamalla kansallista eheyttä sosiaalisesti oikeudenmukaisella hyvinvointipolitiikalla. Hallitus panosti kehyspäätöksessään erityisesti kasvuun, työllisyyteen ja julkisen talouden tervehdyttämiseen, joka toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Julkisen talouden yhteisvastuuta on peräänkuulutettu ja on luonnollista, että vastuu on kannettava koko kansakuntana. Talouden tervehdyttämistoimissa on kaikkien oltava mukana omalla maksukyvyllään. Hallitus tukee erityisesti työllisyyttä. Tukitoimia ovat muun muassa liikenneinvestoinnit ja perusparannustoimet, jotka tukevat liikennepoliittisten tavoitteiden ohella kasvua ja työllisyyttä. Hallitusohjelman mukaisesti keväällä on tulossa lisäpäätöksiä julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi. Lisätoimissa edetään hallitusohjelman mukaisesti, menoja ja tuloja sopeutetaan tasapainossa ja rakenteellisia toimia toteutetaan. Uudet rakenteelliset sopeutustoimet on hallituksen tehtävä ja ajoitettava niin, että ne eivät heikennä talouden kasvua ja kotimarkkinoiden kulutusta. Maamme itsenäisyydellä on suomalaisille aivan erityinen merkitys. Me suomalaiset olemme saaneet rakentaa hyvinvointiamme nyt rauhan oloissa, samalla meidän pitää muistaa, että itsenäisyytemme puolesta on taisteltu ja kansakuntamme on maksanut siitä erityisen kovan hinnan. Sotiemme veteraaneille kuuluu kunnia meidän itsemääräämisoikeuden säilymisestä. Itsenäisyytemme ei ole ollut itsestäänselvyys. Talvisodan ja jatkosodan rauhanehdot olivat Suomelle raskaat. Moni oli menettänyt läheisensä tai koko perheensä. Suomi onnistui kuitenkin säilyttämään itsenäisyytensä ja pystyimme kehittämään edelleen yhteiskuntajärjestelmäämme ja elämäntapaamme. Suomalaisella sisulla ja ahkeruudella oli käyttöä, olimme selviytyneet itsenäisenä ja yhtenäisenä kansakuntana. Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet meille hienon maan asua. Sotien jälkeen Suomi kehittyi hyvinvointivaltioksi, jossa kaikille suomalaisille turvattiin perusoikeudet. Hyvinvoinnistamme suuri kiitos kuuluu sotiemme veteraaneille ja menneille sukupolville. Ilman heitä meillä ei olisi ollut mahdollisuutta kehittää muun muassa korkealaatuista koulutusjärjestelmää, joka turvaa kaikille suomalaisille tasapuoliset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen. Hyvinvointivaltiomme on arvokas perintö, jota kukin sukupolvi vuorollaan huolella vaalii. Tämä perintö on hyvinvointimme perusta ja tehtävämme on varmistaa, että hyvinvoinnin oikeus säilytetään myös tuleville sukupolville.

6 Liikenneverkoista on huolehdittava Suomen maantie- ja rataverkossa on valtiolla suuri omaisuusarvo. Tästä valtion omaisuudesta meidän täytyy pitää hyvää huolta, ettei perusväylien omaisuusarvo pääse laskemaan. Liikenneverkon kunnolla on keskeinen merkitys Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Maamme liikenneverkko on pidettävä laadukkaana, jotta hyvällä liikenneverkolla ja toimivilla kuljetusketjuilla pystytään kompensoimaan Suomen maantieteellisestä sijainnista vientiteollisuudelle aiheutuvia kilpailurasitteita. Perusväylänpidon kunnossapidossa on kysymys myös liikenneturvallisuudesta, jossa on aina kehitettävää. Asetetut radanpidon tavoitteet ovat viime vuosina jääneet saavuttamatta, koska investoinnit jäivät jatkuvasti vähimmäistason alapuolelle ja korjausvelkaa syntyi. Hallitus on nyt korjannut tilannetta tuomalla ratojen kunnostukseen 20 miljoonaa euroa lisää vuodelle Määrää lisätään vuosittain viidellä miljoonalla eurolla, jolloin vuonna 2015 summa on 35 miljoonaa euroa. Rautatieliikenne on viime aikoina kokenut vaikeuksia, jotka osin johtuvat rataverkon ikääntymisestä ja rataverkon heikentyneestä kunnosta. Rataverkon yksittäiset kehittämisinvestoinnit eivät tule riittämään, mikäli samaan aikaan laiminlyödään muun rataverkon palvelutason ylläpito sekä kehittäminen. Maamme rataverkon kilpailukykyä, turvallisuutta ja palvelutasoa pitää kehittää kokonaisuutena. Rataverkko oheislaitteineen tulee vaatimaan tulevaisuudessa entistä suuremman panostuksen, jotta turvallinen ja täsmällinen rautatieliikenne voi toteutua. Liikennerajoitukset heikentävät rautatieliikenteen kilpailukykyä. On arvioitu, että rataverkon pistemäisten kohteiden rajoitusten lukumäärä lisääntyy tulevina vuosina. Asetettavilla rajoituksilla olisi useita haittavaikutuksia. Rajoitukset johtavat muun muassa pidempiin matkustusaikoihin ja tavaraliikenteen kuljetusaikojen pidentymiseen. Tämä heikentää teollisuuden kilpailukykyä. Erityisen haitallisia liikennerajoitukset ovat vilkkaasti liikennöidyillä rataosuuksilla. Puu- ja kaivosteollisuuden kuljetustarpeiden osalta on tärkeää huolehtia myös vähäliikenteisten ratojen kunnosta ja toimivuudesta. Edellisen hallituksen aikana ratahankkeiden rahoituksessa ei päästy toivottuun pitkäjänteisyyteen. Perusväylänpidon rahoitus on perustunut liikaa hallituskauden pituisiin valtiontalouden kehyksiin, sekä vuotuisiin talousarvioihin ja lisätalousarvioihin. Tästä esimerkkinä on Seinäjoki-Oulu -rataosuuden perusparannushanke sekä kaksoisraiteen rakentaminen välille Kokkola-Ylivieska. Hanke on valtakunnallisesti vaikuttava ja kansantaloudellisesti kannattava investointi. Sillä on myönteisiä elvyttäviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia elinkeinoelämään ja alueen kilpailukykyyn. Kuitenkin hankkeen kokonaisrahoitusta on jaettu useille vuosille ja hankkeen toteutus jopa melkein keskeytyi, jolloin hanketta jouduttiin jatkamaan VR:n omalla rahoituksella. Hankkeen venymisestä on aiheutunut liikenteelle väistämättä haittavaikutuksia. Tämä Pohjois-Suomen tärkein liikenneinvestointi on nyt saatettava loppuun entistä kustannustehokkaammalla tavalla

7 Kehitysohjelma suomalaiselle puurakentamiselle Suomella on pitkät perinteet ja vahva osaaminen puun käytöstä. Suurin osa puutuotteista päätyy rakentamiseen ja puolet metsän myyntituloista tulee rakentamisesta. Puun suosio perustuu sen hyvään kilpailukykyyn. Puu on suomalaisille tärkeä raaka-aine. Puurakentamisella on merkittävä vaikutus aluetalouteen, koska rakennusosien ja tuotteiden valmistus tapahtuu usein kasvukeskusten ulkopuolella. Tämä tuo haja-asutusalueille työtä ja hyvinvointia. Puun käyttökohteita ja jalostusarvoa pitää edelleen nostaa. Nykyisellään rakennettavista pientaloista selkeästi suurin osa tehdään puusta. Kotimaan rakentaminen on suomalaisen puuteollisuusteollisuuden suurin markkina-alue. Puurakentaminen luo työllisyyttä. Yhden pientalon tekemiseen tarvitaan hieman yli neljä henkilötyövuotta, joista kaksi tarvitaan työmaalla ja kaksi vuotta teollisuudessa. Puun käyttöä rakentamisessa pitää tulevaisuudessa lisätä. Puurakentamisen ympärille voitaisiin Suomessa luoda uusi tutkimus- ja kehitysohjelma, joka sisältäisi muun muassa mallit puurakentamisen ratkaisujen kehittämiselle, kokemusten analysoinnin sekä tiedonsiirron uusiin hankkeisiin. Kehitys- ja tutkimusohjelman pohjalta tähdättäisiin puukerrostalorakentamisen laajamittaiseen lisäämiseen. Jotta puukerrostalorakentaminen voi kasvaa, tarvitaan poliittista tahtoa, oikeat rakennuskohteet ja uudistetut, hyvät palomääräykset. Näin voitaisiin panostaa uuteen puukerrostalojen rakentamisen osaamiseen ja esimerkiksi osaajien synnyttämiseen yliopistojen tiedeohjelmien avulla. Julkinen sektori voisi olla puukerrostalojen rakentamisessa suunnannäyttäjä ja edelläkävijä. Lainsäädännöllä voitaisiin ohjata esimerkiksi kuntia omissa julkisissa hankinnoissaan suosimaan ekotehokasta puurakentamista. Puun käyttöä voitaisiin edellyttää myös rakennuskaavoissa. Puu on vahvistanut asemaansa rakentamisessa muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Isossa- Britanniassa, joissa puun osuus kerrostalorakentamisessa on kasvanut. Teollinen puurakentaminen on parantanut näissä maissa myös rakentamisen laatua ja työn tuottavuutta. Lisäksi puun käytön lisääminen on nopeuttanut rakentamista huomattavasti. Puun renessanssi näkyy myös kansainvälisissä rakennusalan julkaisuissa, joissa puuarkkitehtuuri saa yhä enemmän palstatilaa. Maamme metsä- ja puuteollisuus ovat merkittäviä teollisuudenaloja kansantaloutemme kannalta ja näiden toimialojen kilpailuedellytykset pitää turvata. Yksi turvaamistoimenpide olisi puurakentamisen lisääminen edellä mainituin toimenpitein.

8 Perusturva vahvistuu Sosiaaliturvan merkitys on suuri niiden ihmisten elämässä, jotka muun muassa sairauden, vanhuuden tai työttömyyden vuoksi eivät voi ansaita elantoansa työmarkkinoilta. Suomalaista sosiaaliturvaa on kehitetty vuosikymmeniä ja sosiaaliturvajärjestelmämme kestää hyvin kansainvälisen vertailun. Hyvästä sosiaaliturvan tasosta huolimatta kansalaisten hyvinvointierot ovat kasvaneet ja erojen kasvu on heijastunut negatiivisesti yhteiskuntamme eheyteen ja luottamukseen. Sosialidemokraatit ovat reagoineet tähän kehitykseen ja kampanjoivat eduskuntavaaleissa perusturvan vahvistamisen puolesta. Sateenkaarihallitus on nyt osoittanut vahvan tahtonsa vähentää köyhyyttä ja ehkäistä eriarvoistumista. Eriarvoisuuden vähentämistä tukee valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) laatima ensi vuoden valtion budjetti. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tekemän tutkimuksen mukaan ensi vuoden budjetti vähentää köyhyyttä ja kaventaa tuloeroja. Tuloerojen kaventamiseksi hallitus toteuttaa sadan euron korotuksen heikompiosaisten tuloihin. Työttömyysturvan peruspäivärahaan, ansiopäivärahaan, työmarkkinatukeen, aikuiskoulutustukeen ja vuorottelukorvaukseen tehdään 120 euron kuukausikorotus yhdessä indeksikorotuksen kanssa. Toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla, ja asumistuen tulorajoja korotetaan 100 eurolla työmarkkinatuen tasonkorotuksen johdosta vuoden 2012 tukiperusteita määrättäessä. Tällä turvataan se, että yksin asuvalla säilyy edelleen oikeus täysimääräiseen asumistukeen työmarkkinatuen korotuksen jälkeen. Ikääntyvän ihmisen toimeentulon pitää olla sellaisella tasolla, että se turvaa kohtuullisen elämisen. Pienituloisten eläkeläisten kannalta hyvä palvelujen saatavuus ja laatu sekä asiakasmaksujen kohtuullisuus ovat tärkeitä. Sosiaali- ja terveyspalveluja on edelleen kehitettävä niin, että ne ovat jokaisen saatavilla tuloista riippumatta. Eläkkeiden ja muiden etuuksien tasoa sekä niiden kehitystä suhteessa asiakasmaksuihin ja hinta- ja palkkatasoon on jatkuvasti seurattava. Yhteiskuntakehityksen suunta on nyt se, mitä sosialidemokraatit ovat tavoitelleet. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta oikeudenmukaisuus on hallituksen toimenpiteillä vahvistumassa.

9 Kiitetään Jutta Urpilaisen sitkeyttä Sosialidemokraatit lupasivat eduskuntavaaleissa, että Suomi ei ole Kreikan lainoituksessa mukana, ellei lainalle saada vakuuksia. Kansalaisille luvattu linja piti ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) sitkeys palkittiin. Suomi sai Kreikan ERVV-lainalle 880 miljoonan euron arvoiset vakuudet. Tästä työstä on syytä kiittää Jutta Urpilaista. Vakuuden koko ei ole vielä kiveen hakattu. Vakuuden lopullinen arvo selviää, kun lainaohjelman yksityiskohdista ja määrästä lopullisesti sovitaan. Vakuusjärjestelyllä saatiin veronmaksajien rahoille riittävä turva, ja vakuudet ovat turvallisia AAA-luottoluokituksen arvopapereita. Vakuusjärjestelyn keskeinen ajatus on, että vakuuden 880 miljoonan euron alkupääoman arvo kasvaa 30 vuodessa 2,2 miljardiin euroon. Tämä vastaa Suomen myöntämän lainaerän nimellistä arvoa Kreikan uudessa lainaohjelmassa. Vakuuden ajallinen kesto on Suomen kannalta tärkeä elementti. Vakuusoperaatio toteutetaan vaiheissa, jolloin velkakirjat myydään useissa erissä vuosien aikana, sitä mukaa kun Kreikan uusi lainaohjelma maksetaan ja Suomelle kertyy vastuita. Nyt toteutetulla vakuusjärjestelyllä otettiin takuu sitä silmällä pitäen, että Kreikka ei maksa ERVV:ltä saamansa lainaa takaisin. Tällöin Suomen antama takaus laukeaa maksettavaksi vakausrahastolle. Vakuusjärjestelyllä puolustetaan suomalaisten veronmaksajien varoja tilanteessa, jossa on ilmeistä, ettei Kreikka selviä veloistaan ilman merkittävää velkataakan keventämistä. Keventäminen voi kohdistua korkojen alentamiseen tai laina-aikojen pidentämiseen, velkasaneerauskin on mahdollinen. Mikäli tapahtuu helleenien talousihme Kreikka täyttää velvoitteensa ja maksaa lainansa sovitun mukaisesti palautuu vakuus aikanaan Kreikan valtiolle. Euroalueen ensimmäisten pankkien romahtaminen on nähty ja kriisipankit päätyivät pikavauhtia uusien omistajien tai valtion syliin. Euroalueen yllä leijuu nyt vakavan pankkikriisin ja talouslaman uhka. Valtionlainat on tässäkin valossa perusteltua vakuuttaa. Pankkien rahoitustoiminnan halvaantuminen olisi huomattavasti suurempi asia kuin Kreikan vararikko, siksi pankit on pakko pelastaa. Pankkien pelastusoperaatiot ovat ensisijaisesti omistajien ja pankkien kansallisvaltioiden tehtävä, sillä pankkien rahoittaminen ei sisälly ERVVlainoitukseen. Suomalaisten veronmaksajien iloksi maamme pankit ovat pääomiltaan ja lainakannoiltaan riittävän kestäviä ottamaan uhkaavan talouslaman haasteet vastaan. Vielä on tärkeää muistaa, että ilman euroalueen yksimielistä päätöstä ERVV-muutokset eivät astu voimaan. Kriisivaltiot maksavat valtionlainoistaan nyt korkeaa lainakorkoa markkinoiden epäluottamuksen vuoksi. Suomen tilanne on toinen, vakuusvaatimukset Kreikalta on katsottu markkinoilla vastuulliseksi politiikaksi ja Suomen pitkät valtiolainojen korot ovat laskeneet ennätyksellisen alhaiseksi, tämä on kaikkien suomalaisten etu

10 Hankintalaki uudistetaan Hallitus uudistaa hankintalain hallitusohjelman mukaisesti. Tämä oli yksi sosialidemokraattien keskeinen tavoite hallitusneuvotteluissa. Hallitus tulee nyt lainsäädännöllä selkeyttämään palvelujen tuottamiseen liittyvää kilpailuttamista ja julkisen tuen myöntämisen sääntöjä. Hankintalain uudistus on julkisten hankintojen kannalta erityisen tärkeää. Julkisia varoja pitää käyttää tehokkaasti ja edistää laadukkaita hankintoja. Nykyinen hankintamenettely on aivan liian jäykkä ja byrokraattinen. Siksi hankintamenettelyjä on tarkoitus yksinkertaistaa ja muun muassa määritellä raamit kuntien, kuntayhtymien, kuntien liikelaitosten ja muiden kunnallisten toimintayksiköiden harjoittamalle elinkeinotoiminnalle niille aloille, jotka kilpailevat markkinoilla yritysten kanssa. Nykyisellään hankintaperusteena pidetään pääsääntöisesti halvinta hintaa. Hankintalaki uudistetaan nyt sosialidemokraattien vaatimusten mukaisesti siten, että erilaiset laatutekijät otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa. Lisäksi kuntien suorahankintamahdollisuudet lisääntyvät ja työllisyys- ja terveyspoliittiset, sosiaaliset sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa. Kilpailupolitiikassa arvioidaan SGEI-normiston (yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut) vaikutus ja säädetään mahdollisesti puitelaki, jonka tarkoitus on parantaa markkinoiden toimivuutta ja pienten toimijoiden asemaa osana julkisia hankintoja. Tämä tarkoittaa muun muassa lähiruoan asemaa osana julkisia hankintoja. Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua laajoihin tarjouskilpailuihin pitää taata uudessa hankintalaissa selkeästi. Nykyisellään pk-yritykset voivat osallistua julkisiin hankintoihin myös toimimalla tarjouskilpailut voittaneiden toimittajien alihankkijoina, tilaaja voi kieltää aliurakoitsijoiden ottamisen vain pätevästä syystä. On tärkeää, että uuden lainsäädännön lisäksi hankintaviranomaiset osallistuvat entistä enemmän vuoropuheluun yritysten kanssa. Tämä lisää yritysten luottamusta ja kiinnostusta julkisia hankintoja kohtaan ja täten parantaa yritysten menestymisen mahdollisuuksia.

11 Hallitus toteuttaa ohjelmaansa Hallitusohjelman keskeisiä hankkeita ovat markkinoiden toimivuus ja työpolitiikka. Markkinoiden toimivuushanke käsittää muun muassa harmaan talouden torjunnan. Työpolitiikka sisältää muun muassa nuorten yhteiskuntatakuun ja työelämän kehittämishankkeet. Hallitus on asettanut työryhmän valmistelemaan lisätoimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi rakennus-, majoitus- ja ravitsemisalalla. Työryhmän erityisenä tehtävänä on selvittää mahdollisuudet torjua ohimyyntiä sekä muuta harmaata taloutta ko. aloilla. Lisäksi tehtävänä on kartoittaa erityisesti majoitus- ja ravitsemisalan yrityksiin kohdistuvat tiedonantovelvoitteet. Tehtävänä on myös arvioida ehdotusten taloudelliset ja muut vaikutukset yrityksiin. Työryhmä on osa tehostettua harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Hallituksen lupaus taata kaikille nuorille työtä tai koulutusta hanke käynnistyi, kun työministeri Lauri Ihalainen (sd) asetti työryhmän nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutus tullaan aloittamaan vuonna 2012 ja se saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 aikana, jolloin kaikille alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista ja hankkeen onnistuminen on tärkeää, jotta vältytään nuorten syrjäytymisestä, työstä ja yhteiskunnasta. Hankkeen onnistuminen edellyttää nuorille suunnatun työvoimapoliittisen koulutuksen lisäämistä. Pienille ja keskisuurille yrityksille luodaan toimintaedellytyksiä, jotta nuoria voidaan kouluttaa entistä enemmän oppisopimuskoulutuksella. Nuorten yhteiskuntatakuuta rakennetaan laajapohjaisesti, ja on tärkeää kuunnella myös nuoria hankkeen valmistelutyössä. Talouden ja työmarkkinoiden rakennemuutos tulee jatkumaan Suomessa voimakkaana ja ennalta arvaamattomana. Tämän vuoksi työmarkkinoiden toimivuuden varmistaminen on aiempaa tärkeämpi osa talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

12 Kunnat osana julkista taloutta Keskustelu kuntien valtionosuuksista käy kiivaana. Hyvä, että kuntien rahoituksesta keskustellaan. Kysyä sopii, onko väliä, että eurot käytetään tehottomasti tai täysimääräisesti kuntalaisen hyödyksi? Mielestäni kuntatalouteen tarvitaan uusia rakentavia ajatuksia rahan järkevästä jaosta ja käytöstä. Keskustelun taso ei nyt ole kovinkaan korkeatasoista, kun lukuja pyöritellään. Sen sijaan hyödyllisempää olisi kiinnittää huomiota itse kuntalaisten asiaan: mitä rahalla halutaan tehdä? Lienee kaikkien tahtotilana varmistaa rahoituksen riittävyys kunnissa, jotta voidaan järjestää kattavat palvelut kuntalaisille. Hallituksen aloittaman kuntauudistuksen tarkoitus on varmistaa, että raha käytetään kunnissa hyödyllisesti. Onkin erikoista, että keskustapuolueen piiristä sekä vastustetaan kuntauudistusta, että toivotaan lisää rahaa valtionosuuksiin. Kuntien valtiontuet pitää nähdä osana palvelutuotannon kokonaisuutta ja myös osana laajempaa julkisen talouden kokonaisuutta. Tietenkin olisi toivottavaa, että valtio pystyisi tukemaan kuntia nykyistäkin enemmän. Valtion panostuksia kaivattaisiin useisiin menokohtiin: liikennehankkeista koulutukseen. Valtiontalouden tila on kuitenkin keskustavetoisen hallituksen jäljiltä vakava ja pahasti alijäämäinen. Nykyisellään päädymme ottamaan lainaa tulevilta sukupolvilta joka vuosi 7-8 miljardia euroa. Valtiontalous ei ole nyt kestävällä pohjalla, eikä se lukujen kikkailulla oikene. On myös harvinaisen selvää, että valtiontalouden säästötarvetta ei saada täytettyä vain helpoista kohteista, kuten tuottamattomia yritystukia leikkaamalla. Kestävään valtiontalouteen pitää pyrkiä nyt, eikä vyöryttää talousongelmia vastuuttomasti lapsillemme. Tässä kuntien rahoituksen pitää olla osa ratkaisua, ei ongelma. Kainuun tulevaisuuden ja maakuntakokeilun osalta elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja. Puolangan poisjäänti saattaa kaataa koko hallintokokeilun, tämä olisi mielestäni erittäin vahingollista kokonaisuuden kannalta. Henkilökohtaisesti toivon, että vuodet voitaisiin Kainuussa jatkaa nykymallilla, tosin kehittäen mallia vahvemmin lähipalveluiden suuntaan. Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä tarkastellaan Kainuun kunta- ja palvelurakennetta, siksi olisi hyvä jatkaa vielä nykymallilla eteenpäin.

13 Kuntien valtionosuudet populistien hampaissa Oppositiosta erityisesti keskustapuolue on rummuttanut julkisuudessa kuntien valtionosuuksien leikkaamisesta vuoden 2012 budjetissa. Esitetyissä väitteissä ei totuus paista ja katson aiheelliseksi oikaista näitä keskustan esittämiä virheellisiä ja populistisia väitteitä. Ensin pitää muistaa mistä rahoituksen lähtökodista nykyiseen tilanteeseen ollaan tultu. Edellisen keskustavetoisen hallituksen aloittaessa kautensa, Suomen valtiontalous oli yli kolme miljardia euroa ylijäämäinen. Nyt Kataisen hallituksen aloittaessa Suomen valtiontalous on 8-9 miljardia alijäämäinen. Edellinen hallitus hukkasi kaudellaan miljardia euroa. Valtiontalouden tila on velkaantumisen vuoksi nyt vakava. Uusi kokoomuksen ja demareiden johtama hallitus on alijäämän vuoksi pakotettu sopeuttamaan valtion menoja 1,25 miljardia ja lisäämään valtion tuloa vuosittain 1,25 miljardia euroa. Kuntien valtionosuudet ovat valtion menoista merkittävä osa ja siksi myös niitä on tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa tarkasteltava. Kokonaisuutena kuntien nykyinen valtionrahoitus ei nykyisestä tasosta vähene. Kuntien valtionosuuksia leikataan 631 milj. euroa, mutta samanaikaisesti valtion ja kuntien välistä kustannustasoa tarkastetaan kuntien hyväksi 420 milj. euroa. Edellinen hallitus siirsi tehtäviä valtiolta kunnille, muttei osoittanut uusille toiminnoille rahoitusta. Nyt näihin toimintoihin on varattu rahoitus. Indeksitarkistukset tehdään täysimääräisinä, jonka vaikutus on 260 miljoonaa euroa, tiukkoina talouden aikoina näitäkin on usein leikattu. Yhteisöveron väliaikainen korotus on ollut 10 %, joka tehtiin ainoastaan vuosille 2010 ja Korotus olisi poistunut kokonaan tämän vuoden lopussa ja menetys olisi ollut kunnille 600 miljoonaa euroa. Hallitus päätti kuitenkin jatkaa yhteisöveron korotusta 5 %:lla, tämä tuottaa kuntatalouteen uutta rahoitusta 300 milj. euroa. Ensi vuoden alusta otetaan käyttöön uusi verotulojen tasausjärjestelmä ja kiinteistöveron osuus poistuu tasauksesta. Tämä tarkoittaa, että joidenkin kuntien tulot lisääntyvät kiinteistöverotulojen kasvun myötä. Ne kunnat, joiden kiinteistöverotulot ovat pienet, tulevat menettämään vastaavasti tuloja. Kokonaisuutena kuntien valtiontulot kasvavat, mutta vaikutus tulee olemaan kunnille hyvin erilainen.

14 Kainuun hallintokokeilu ja erikoissairaanhoidon tulevaisuus Pari kuukautta sitten saatiin Suomeen hallitus kaikkien vaiherikkaiden veivausten jälkeen. Hallituksen tehtävät ovat olleet pääasiassa ministeriökohtaisten budjettien raamitusta. Pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ovat välillä pistäytyneet Euroalueen kokouksissa neuvottelemassa Kreikan pelastamisesta talouskriisistä. Suomen asettamat tavoitteet on otettu huomioon hyvin. Jos reilu vuosi sitten SDP:n tekemät esitykset olisi otettu Kreikan rahoitusta järjesteltäessä huomioon, tilanne saattaisi olla toisenlainen tällä hetkellä. Talouskurimuksessa olevat maat olisivat ottaneet talousasiat vakavasti ja olisivat ryhtyneet jo silloin toimenpiteisiin talouden vakauttamiseksi. Aikaa on kulunut reilu vuosi, eikä Kreikassa ole juurikaan tehty päätöksiä mitkä saisivat aikaan rahoitusmarkkinoiden rauhoittumisen. Nyt Kreikka joutuu tekemään paljon kovempia taloudellisia leikkauksia ja veronkorotuksia selviytyäkseen kuivuille vesille. Kainuussa painitaan samansuuntaisten asioiden kanssa kuin EU:ssakin, tosin toisista lähtökohdista lähtien. Rahasta on kuitenkin kysymys. Kainuun hallintokokeilun jatko neljällä vuodella on vaarassa kaatua rahoitusjärjestelmän muutokseen. Kainuun hallintokokeilun kaatuminen ja siitä eroavat kunnat saattavat samalla vaarantaa vaativan erikoissairaanhoidon tulevaisuuden Kainuun keskussairaalan osalta. Se olisi todella suuri isku potilasturvallisuuden kannalta. Vaativan erikoissairaanhoidon palveluiden ostaminen Oulusta tai Kuopiosta kuljetuksineen olisi todella kallista. Arvioiden mukaan se heikentäisi aluetalouden volyymia toistasataa miljoonaa euroa/vuosi. Kysymys on siis todella suurista asioista taloudellisessakin mielessä. Toivon todella, että kainuulaiset kuntapäättäjät pystyvät ratkaisemaan ongelmat ja Kainuun kunnat voivat yhdessä rintamassa lähteä kehittämään edelleen palvelutuotantoa niiden saatavutta ja laatua sekä keventämään hallintoa. Terveydenhoidon palveluissa on toivomisen varaa Kainuussa. Lauantaina kävin Kuhmossa, jossa tuskailtiin hammashoidon palveluiden saatavuuden kanssa. Mielestäni hammashoito kuuluu niihin palveluihin, jotka pitää saada oman kunnan alueelta. Samoin vanhuspalveluiden sektorilla tökkii pahasti Kainuussa. STM:n valtakunnallinen tavoite, että yli 75 vuotiaista alle 9% olisi laitoshoidon piirissä, ei toimi Kainuussa. Muistisairaus on sairauden laji, joka nykypäivänä vie ihmisiä laitoshoidon piiriin. Vanhukset asuvat kotona tai ovat kotihoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa. Nämä ovat monelle hyvä ja toimiva asumismuoto, mikäli ihmisen toimintakyky antaa siihen mahdollisuuden. Kun toimintakyky huononee, täytyy meillä olla varaa hoitaa vanhukset kunniallisesti viimeiseen lepoon. Nyt aloitteleva uusi hallitus on hallitusohjelmassaan päättänyt vanhuspalvelulain säätämisestä ja siihen on myös osoitettu rahoitus.

15 Liikennettä on järkevästi siirrettävä raiteille Rautateiden merkitystä ei ymmärretä Suomessa vielä riittävästi. Nykyisellä kehityksellä on vaarana, että Suomi putoaa eurooppalaisesta trendistä, jossa painotetaan selkeästi enemmän raideliikenteen merkitystä. Raideliikenteen kehittymisen yksi perusedellytys on hintakilpailukyky, raideliikenteen on pystyttävä kilpailemaan mm. halpalentoyhtiöiden kanssa. Valtion omistajana on tämän vuoksi suhtauduttava myötämielisesti VR:n tahtotilaan uudistaa matkalippuhinnat vastaamaan eurooppalaista hintatasoa. Samalla omistajan on tarkistettava yhtiölle asettamia tulostavoitevaatimuksia. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite rautatieliikenteen sujuvaksi saattamisesta. Toimenpiteenä tämä tarkoittaa Helsingin ratapihan liikenteen ohjausjärjestelmän uudistamista ja Pisara-radan suunnittelupäätöstä. Tarkoituksena on puuttua Helsingin ratapihan ruuhkiin. Pisara-rata hanke on selkeästi koko maan raideliikennettä parantava hanke, vaikka rata onkin Helsinkiin suunnitteilla. Pelkästään Helsingin ohjausjärjestelmäuudistuksella ja ratapiharatkaisuilla rautatieliikenteen toimivuutta ei yksinomaan ratkaista. Seinäjoki-Oulu rataosan kunnostus ja osin toisen raiteen rakentaminen ovat hallituksen priorisointilistan kärjessä. Rataosan investointi tulee saattaa valmiiksi mahdollisimman nopeasti, jotta investointia päästään hyödyntämään tavara- ja henkilöliikenteen nopeutumisena. Pohjois-Suomen uusien kaivoshankkeiden käynnistyttyä, meidän täytyy varautua myös liikenneyhteyksien rakentamiseen kaivoksille. Raideliikenteen kehittämisen keskusteluun pitää nostaa tulevaisuuden Suomi, jota pitää hallita isot pitkäjänteisesti suunnitellut kokonaisuudet väylä-, rata- ja tiehankkeissa. Myös aloitettujen tiehankkeiden eteenpäin vieminen tulee varmistaa sekä liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet, pienetkin, on huomioitava suunnittelussa. Meillä ei ole varaa yhteenkään ihmishengen menetykseen liikenneturvallisuuden laiminlyöntien takia. Suomen raideliikenteen kehittäminen on yhteiskuntapoliittisesti järkevää. Kehitystyössä on varauduttava myös yllättäviin ja arvaamattomiin tapahtumiin, jolloin myös poikkeustilanteissa joukkoliikenteen toimintavarmuus on turvattu. Viime vuosina raideliikenteessä koetut ongelmat käyvät tästä esimerkkinä, kaikkeen on varauduttava. Talviaikaisen raideliikenteen ongelmat johtuvat ratojen heikosta kunnosta, turvalaitteiden toimimattomuudesta, lumen ja jään aiheuttamista ongelmista sekä välityskyvyn heikkoudesta. Suomen puheenjohtajakaudella EU:n ohjelmaan saatiin Pohjoinen ulottuvuus, joka on EU:n ja Venäjän yhteisprojekti. Tämä laaja liikenne-, teollisuus-, luonnonvara- ja ympäristöasioiden kokonaisuuden kehittäminen on ollut valitettavasti oikeistohallituksen aikana pysähtyneisyyden tilassa. Energiatalouden, kaivostoiminnan, puuhuollon ja raaka-aineiden vuoksi Suomen pitää kohentaa yhteistyötä Pohjoisen alueella. Suomen talouden yksi tukijalka on matkailu, jonka toimintaedellytyksiä liikennepolitiikalla pitää myös kehittää.

16 Väkivaltarikosten ennaltaehkäisy Ilmaisen syvän osanottoni Norjan järkyttävän verityön uhrien omaisille ja kaikille, joita tämä mieletön veriteko on koskettanut. Silmitön väkivalta pysäyttää ja hiljentää. Väkivallan käyttö on aina tuomittavaa. Surutyön rinnalla tarvitaan kuitenkin tekoja. On toimittava väkivaltaa vastaan. Suomessakin koetut ampumavälikohtaukset ovat oire kansalaisten keskuudessa esiintyvistä vakavista ongelmista. Ensisijaisesti ongelmat on pyrittävä ehkäisemään avoimuudella ja yhteisöllisyydellä. Kansakunta on koottava yhteen tällaisten veritekojen ehkäisemiseksi. Mukaan tarvitaan poliittiset toimijat yli puoluerajojen sekä kansalaisyhteiskunnan asiantuntemus. Tarvitsemme laajan kansallisen hankkeen kansalaisten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Tässä ajassa turhautuneisuus purkautuu usein netin kautta. Kielenkäyttö on kovempaa, mutta sen tasoa kritisoitaessa helposti unohdetaan kansakunnan todellinen tila. Enemmän kuin kielenkäytöstä netissä, huolen tulisi kohdistua oksennusrefleksin syntymisen syihin. Vähättelemällä tai mitätöimällä ongelmia huutomerkkien takana enemmistön hyvinvointiin viitaten, rakennetaan kokkoa sytyttäjää varten. Internetvalvonta on tärkeää ja lainsäädäntö pitää päivittää vastaamaan netin tuomiin haasteisiin. Nuorten miesten syrjäytyminen todettiin maamme sisäisen turvallisuuden suurimmaksi uhkaksi jo vuosia sitten. Uusi hallitus tuo lääkkeeksi tähän ongelmaan nuorten yhteiskuntatakuun, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto. Askeleet hyvinvoinnin parantamisessa ovat lasten ja nuorten yleiset elinolosuhteita sekä ehjäksi kasvamisen edellytyksiä parantavat toimenpiteet. Näitä ovat mm. koulun opiskelija huoltopalvelut, perheiden hyvinvointipalvelut ja riittävät mielenterveyspalvelut. Uusi ampuma-aselaki astui juuri voimaan, jossa aseiden lupakäytäntöä tiukennettiin ja rajoitettiin käsiaseiden tulivoimaa. Nyt on syytä seurata lain muutoksen vaikutuksia. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa käsiaseiden vapaa hallussapito julkisilla paikoilla ei ole missään tapauksessa kansalaisoikeus. Elämme tänään maailmassa, jossa henkilökohtainen turvallisuus kaduilla, kouluissa ja työpaikoilla on ihmisen perusoikeus. Se ei perustu vahvemman oikeuteen, vaan yhteisesti sovittuihin sääntöihin ja oikeuksiin, joissa aseilla ja niiden käytölle ei ole sijaa. Toisaalta meidän pitää ymmärtää kansalaisten elinolosuhteet ja aseiden käyttötarkoitukset. Itsekin 15-vuotiaasta saakka metsästystä harrastaneena tiedostan ongelmat, mitkä syntyy jos aseiden säilytys keskitetään. Vastaavasti aselain kiristäminen ei ratkaise väärinkäytösongelmia. Valvonnan toteuttaminen käytännön tasolla tarkoittaisi merkittävästi lisää resursseja valvonnan puolelle. Haja-asutusalueella asuvien ihmisten harrastus on usein metsästys, jolloin aseiden pitää olla kotona saatavilla päivittäisille metsästysretkille. Näiden ihmisten metsästysaseiden säilyttäminen yhteissäilytyspisteessä on mahdotonta järkevästi toteuttaa. Keskustelua aseiden hallussapidon pelisäännöistä on kuitenkin syytä jatkaa edelleen mm. ase- ja metsästysseurojen kanssa

17 Raimon lakialoitteet, kirjalliset kysymykset ja talousarvioaloitteet syysistuntokaudelta: Lakialoite 50/2011 vp Laki työttömyysturvalain 6 luvun 4 :n muuttamisesta Eduskunnalle Tapaturmaeläkettä osaeläkkeenä saavalle työttömäksi joutuminen voi tarkoittaa pudotusta pelkästään tapaturmaeläkkeen varaan, ja se voi olla merkittävästi pienempi tapaturmaa edeltäneestä ja sen jälkeen vakiintuneesta ansiotasosta. Työttömyysturvalain 6 luvun 4 :n 1 momentin mukaan palkansaajan ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan henkilön vakiintuneen palkan pohjalta työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä ajanjaksolta, jona henkilö on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Vuoden 2003 alusta voimaan tulleen työttömyysturvalain (1290/2002 ) 5 luvun 2 :n mukaan ansiopäivärahaan on oikeus palkansaajakassan jäsenellä (vakuutettu), joka vakuutettuna olleessaan on täyttänyt työssäoloehdon. Myönnettävän ansiopäivärahan tulee vastata henkilön vakiintunutta ansiotasoa, ja vakuutusmuotoisen ansiopäivärahan tarkoituksena on korvata työttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä. Tapaturmaeläkettä osaeläkkeenä saavan oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan ei välttämättä toteudu, koska tapaturmaeläkettä osaeläkkeenä saavalle ei ole säädetty työttömyysturvalaissa poikkeusta työtulon tarkastelujakson pidennykselle. Tämä sosiaaliturvaloukku on korjattavissa työttömyysturvalain 6 luvun 4 :n muuttamisella siten, että myös tapaturmaeläkkeellä olevan ansiopäivärahan perusteena oleva palkka määräytyy tapaturmaeläkkeen alkamishetkellä olleen tilanteen mukaan. Työttömyysturvalain 6 luvun 4 :n muuttaminen takaa tapaturmaeläkettä saavalle 5 luvun 2 :n mukaisen oikeuden ansiopäivärahaan ja 4 luvun 7 :n säädös vähentää sosiaalietuutena saadun tapaturmaeläkkeen, jolloin työttömyysturvalain 5 luvun 2 :n oikeus ansiopäivärahaan toteutuu. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: Laki työttömyysturvalain 6 luvun 4 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002 ) 6 luvun 4 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1192/2009, seuraavasti: 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto 4 Palkansaajan ansiopäivärahan perusteena oleva palkka Työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä tai osa-aikaeläkettä tai tapaturmaeläkettä osaeläkkeenä saavan tai saaneen henkilön ansiopäivärahan perusteena oleva palkka määräytyy eläkkeen alkamishetkellä vallinneen tilanteen mukaisesti. Jos henkilön 5 luvun 3 :n mukainen työssäoloehto täyttyy kokonaisuudessaan eläkkeen päättymisen jälkeisenä aikana, ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan 1 momentin mukaisesti. Mitä edellä säädetään, koskee henkilöä, joka on ollut vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995 ) tai vuorotteluvapaalain (1305/2002 ) mukaisella vuorotteluvapaalla tai saanut julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua osaaikalisää tai ollut osittaisella hoitovapaalla taikka jonka palkkaa on alennettu määräaikaisesti ja palkan alentaminen perustuu työsopimuslain 7 luvun 3 :n mukaisiin irtisanomisperusteisiin tai työpaikalla tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehtyyn henkilöstöä koskevaan kirjalliseen sopimukseen. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2011 Raimo Piirainen /sd

18 KIRJALLINEN KYSYMYS 15/2011 vp Ilman CITES-lupaa olevien kalastusperhojen kuljettaminen Suomen ja EU:n rajojen ulkopuolelta Eduskunnan puhemiehelle Perholla kalastamisella on Suomessa yli puolentoista vuosisadan perinteet. Perhoja on Suomessa sidottu vuodesta 1876 lähtien, kun kajaanilaisen kalastusvälinetehtailija Herman Renforsin sisar Marie Renfors palasi perhonsidontaopista Englannista. Nykyään suomalainen perhonsidonta on vieläpä laajuudellaan maailman kärkeä, mitä lukuisa määrä kaikkein arvostetuimpia mestaruuksia todistaa. Perhonsidontamateriaaleille on tyypillistä, että ne materiaalit, joita vähemmän tarvitaan, saattavat kulua hyvinkin hitaasti ja näin säilyä käyttökelpoisina hyvinkin kauan, yleensä kymmeniä vuosia. Näin ollen perhonsidonnassa nykyään käytetyt lintujen sulat ja eläinten karvat voivat uusissakin perhoissa olla kymmenienkin vuosien ikäisiä. Vanhoille sidontamateriaaleille on tyypillistä, että paperit puuttuvat, eli niille ei ole olemassa alkuperäistodistuksia. Perhonsidonnan piiriin onkin syntynyt jo ennalta tiedossa ollut ristiriitatilanne EU:n CITES-lainsäädännön kaupanrajoitusten ja luonto- ja lintudirektiivien hallussapitodirektiivin kanssa, kun useista aikoinaan laillisista sidontamateriaaleista on tullut CITES-materiaaleja. CITES eli Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora tarkoittaa sopimusta uhanalaisien eläin- ja kasvilajien kansainvälisestä kaupasta. CITES-lajeja ovat linnuista mm. Afrikan hanhi, monet fasaanit, flamingot, kuningaskalastajat, monet kutojat, punaiibis, sarvinokat, silkkihaikara, viidakkokukko, papukaijat ja kaikki kotkat ja haukat, pöllöt, kondorit, kurjet ja trapit sekä nisäkkäistä mm. kaikki apinat, karhut, sudet, ilvekset ja saukot. Ainoastaan joitakin metsästyslain 5 :ssä lueteltuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomien eläinten osia saa tarjota myytäviksi tai ostaa ilman lupaa, mutta esim. karhun ja suden karvojen myynti on luvanvaraista. Metsästäjä, joka on ampunut karhun, voi kyllä itse pitää ampumansa karhun taljan, mutta ei kaatoluvasta huolimatta voi myydä sitä tai sen osaa ilman CITES-lupaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ostettaessa perhonsidontaan CITES-sopimuksen I, II tai III ja EU-asetuksen A, B ja C lajiliitteissä mainittujen lajien osia, esim. karvoja tai höyheniä taikka niistä tehtyjä perhoja, on niille oltava CITESlupa tai -todistus. Luonnonsuojelulainsäädännössä on lähtien luontodirektiivin IV (a) ja lintudirektiivin artiklassa 1 lueteltujen eläinten tai niiden osien ja johdannaisten hallussapito, kuljetus, myyminen, vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi ja vaihdettavaksi kielletty ilman lupaa. Nykyään mikä tahansa tavallinen riistaeläin voi olla jollain tavalla kiellettyjen joukossa, vaikka ne eivät CITES-lajeja olisikaan. Vuoden 1999 alusta Suomessa metsästettyjen kanadanhanhen, metsähanhen, heinätavin, allin, telkän, tukka- ja isokoskelon, pyyn, teeren ja metson samoin kuin niiden tunnistettavien osien tai niistä valmistettujen tuotteiden kauppa on kielletty - eli niiden myymiseen ei edes myönnetä lupaa. Näin ollen meillä yleisessä myynnissä olevien esim. pyyn ja metson sulkien on oltava tuontitavaraa. Paitsi perhonsitojilla, joilla on laillisesti hankittua hyvää ja omassa käytössä edelleen käyttökelpoista, mutta nykyisen lainsäädännön mukaan myyntikelvotonta CITES-materiaalia ja niistä sidottuja perhoja, myös lähes kaikilla perhoilla kalastavilla kalamiehillä on omistuksessaan merkittävä määrä vanhempia ja uudempia perhoja, joissa on CITESsopimuksen I, II tai III ja EU-asetuksen A, B ja C lajiliitteissä mainittujen lajien osia, joista ei ole eikä ole koskaan ollutkaan minkäänlaisia todistuksia niiden alkuperästä. Asian tekee jatkossakin erittäin vaikeaksi se, että nykyään vapaasti myytävillä oleva laji voi jo muutaman vuoden päästä olla CITES-laji. Tyypillistä on CITES-listojen muuttuminen niin, että kun jokin laji saa CITES-statuksen jossain maassa, niin toisessa laji poistetaan listalta. Perhoihin, joissa käytettyihin CITES-materiaaleihin ei alkujaankaan ole ollut alkuperäistodistusta, ei sellaista voi myöskään saada. Nykyisen lainsäädännön mukaan CITES-materiaaleja sisältävien perhojen hallussapidosta voi joutua käräjille, jos kalastaja käy perhoineen Suomen rajojen, erityisesti EU:n rajojen, ulkopuolella esim. Norjassa kalastamassa ja tulli sattuu tarkastamaan perhot ja löytää CITES-materiaaleja, joihin kalastajalla ei ole alkuperätodistusta.

19 Nykyisen lainsäädännön valossa näyttää harvinaisen selvältä, että suomalainen ei voi enää uittaa lohiperhojaan Norjan lohijoilla. Lain kirjainta tarkasti tulkiten lohenkalastusmatkat suomalaisten eniten suosimille lohijoille Pohjois-Norjaan ovat tulleet mahdottomiksi, sillä Näätämön ja Utsjoen tulliasemien läpi ei enää saa edes tuoda CITES-materiaaleja sisältäviä perhoja, jollaisia on lähes jokaisella perhokalastajalla. Perhokalastaja on eriskummallisen tilanteen edessä, kun hänen jopa vuosikymmeniä omistamansa perhot voidaan takavarikoida ja kalastaja voi saada sakkotuomion. Asia kärjistyy Tenojoella, jossa lohensoutaja saa kalastussäännön mukaan vapaasti rantautua myös Norjan puolelle - siis EU:n ulkopuolelle. Jos kalastajalla on tällöin mukanaan (jopa kymmeniä vuosia omistamansa) lohiperhoja, joissa on CITES-sopimuksen I, II tai III ja EU-asetuksen A, B ja C lajiliitteissä mainittujen lajien osia, syntyy ongelmatilanne, jota he eivät edes tiedosta. - Ne soutajista, jotka eivät itse ole sitoneet vaan ovat ostaneet perhonsa, tuntevat ne parhaimmillaan vain nimeltä ja tunnistavat ehkä perhojen silmähöyheninä käytetyn viihdakkokukon (harmaa viihdakkokana Gallus sonneratii, Cites II/B laji), mutta soutajat eivät yleensä tunnista muita perhon materiaaleja, kun niitä kaikkia eivät tunnista sitojatkaan. Tarkoitus ei voi olla, että nämä kalastajat asetetaan syytteeseen sitä mukaa kuin he taas rantautuvat Suomen puolelle. - Voimassa olevan lain mukaan perhokalastaja ei voi tuoda Norjasta takaisin omistamaansa paria B-liitteen CITESlajin höyhentä sisältävää lohiperhoaan, vaikka samaan aikaan sadat miljoonat EU-turistit voivat ulkomailta ostaa ja poikkeusluvan turvin tuoda EU:hun B-liitteen CITES-lajeista valmistettuja uusia tuotteita: kaviaaria 125 grammaa, kaktuskasveista valmistettuja sadekeppejä 3 kpl, krokotiilituotteita 4 kpl, siipikotilon kuoria 3 kpl, kuolleita merihevosia 4 kpl ja jättiläissimpukan kuoria 3 kpl. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kalastusmahdollisuuksien taantuessa Suomessa kalastusmatkailu eri puolille maailman kalavesiä on kasvanut voimakkaasti. Aikooko hallitus pikaisesti korjata myös osana EU:n lainsäädäntöä olevan kohtuuttoman lakipykälän, joka tekee perhokalastajista rikollisia heidän palatessaan maamme rajojen ja EU-alueen ulkopuolelta omistamiensa perhojen kanssa, joissa on ilman alkuperäistodistusta olevia CITES-materiaaleja? Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2011 Raimo Piirainen /sd Eero Suutari /kok Jukka Kärnä /sd Eeva-Johanna Eloranta /sd Pauliina Viitamies /sd Katja Taimela /sd Päivi Lipponen /sd Anneli Kiljunen /sd Matti Saarinen /sd Suna Kymäläinen /sd Merja Kuusisto /sd Mika Kari /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 15/2011 vp: Kalastusmahdollisuuksien taantuessa Suomessa kalastusmatkailu eri puolille maailman kalavesiä on kasvanut voimakkaasti. Aikooko hallitus pikaisesti korjata myös osana EU:n lainsäädäntöä olevan kohtuuttoman lakipykälän, joka tekee perhokalastajista rikollisia heidän palatessaan maamme rajojen ja EU-alueen ulkopuolelta omistamiensa perhojen kanssa, joissa on ilman alkuperäistodistusta olevia CITES-materiaaleja? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus, jäljempänä CITESsopimus, solmittiin vuonna 1973 ja sen on allekirjoittanut yli 170 maata. CITES-sopimuksen tarkoituksena on suojella luonnonvaraisia kasveja ja eläimiä valvomalla niillä käytävää kauppaa. Sopimukseen on liitetty lajeja, joiden on todettu uhanalaistuneen tai jotka ovat vaarassa tulla uhanalaisiksi niillä käytävän kansainvälisen kaupan seurauksena. Kauppaa valvotaan pääasiassa eriasteisin tuonti- ja vientirajoituksin riippuen lajin uhanalaisuudesta ja siitä kuinka paljon sen kannat kestävät käyttöä.

20 Suomen osalta sopimus tuli voimaan vuonna 1976 (SopS 45/1976). Vuonna 1996 Euroopan yhteisön neuvosto hyväksyi asetuksen luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä (ETY N:o 338/97, jäljempänä CITES-asetus), joka tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta Asetus koskee CITES-sopimuksen täytäntöönpanoa yhteisössä, mutta on soveltamisalaltaan laajempi kuin sopimus. Asetus koskee uhanalaisten luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien tuontia, vientiä ja jälleenvientiä EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa sekä EU:n jäsenvaltioiden välistä ja sisäistä kauppaa sekä elävien eläinten ja kasvien siirtoja. CITES-asetus on sellaisenaan Suomessa sovellettavaa lainsäädäntöä. Luonnonsuojelulain (1096/1996 ) 44 :n mukaan CITES-asetuksessa tarkoitettujen eläin- ja kasvilajien yksilöiden, niiden osien tai johdannaisten maahantuonnista, maastaviennistä, jälleenviennistä ja kauttakuljetuksesta sekä niiden kaupasta, tarjoamisesta kaupaksi, hallussapidosta kaupallisessa tarkoituksessa, julkisesta näytteillepanosta kaupallisessa tarkoituksessa ja kuljetuksesta myytäväksi on voimassa, mitä mainitussa asetuksessa säädetään. CITES-yleissopimukseen kuuluvien lajien listat (liitteet I ja II) ja mahdolliset muutosehdotukset käsitellään osapuolikokouksessa noin 3 vuoden välein perustuen uhanalaisten lajien tilanteeseen. CITES-listat ovat samat joka maassa; melko harva osapuoli on ilmoittanut varaumaa tiettyjen lajien kohdalla. EU:ssa CITES-lajilistat toimeenpannaan komission asetuksella. EU:n lainsäädäntö ei tee perhokalastajasta rikollisia. Perhokalastaja ei syyllisty rikokseen, ellei hänen hallussaan ole laittomasti hankittuja luvanvaraisia esineitä. Luvanvaraisia perhoja, joissa on käytetty CITES-lajien osia, esimerkiksi karhun karvoja tai harmaaviidakkokanan sulkia, voi kuljettaa mukanaan EU:n ulkopuoliseen maahan, kun on hankkinut niiden tuonnille ja viennille tarvittavat luvat, ja ne tuodaan maahan laissa määritellyn rajanylityspaikan kautta. CITES-lupakäytäntö on luotu sen varmistamiseksi, ettei laittomasti hankittuja luvanvaraisia CITES-lajeja olisi kaupan. Perhoja voi siten viedä Norjaan ilman CITES-asiakirjoja, jos perhot eivät sisällä CITES-lajeja tai muita Suomessa kiellettyjä tai muun luvan vaativia lajeja. Jos perhokokoelmaan kuuluu CITES-materiaaleja ja perhoille on myönnetty CITES-vientilupa, voi niitä viedä Norjaan, mutta tällöin on kuljettava joko Kilpisjärven tulliaseman kautta tai on haettava Suomen lupaviranomaiselta poikkeuslupa, jonka turvin voi viedä tai tuoda muun kuin nimetyn CITEStullitoimipaikan kautta. Lisäksi on varmistettava myös Norjan viranomaisilta, mitkä heidän lupavaatimuksensa ovat. Käytännön tasolla CITES-lajien EU:n ulkorajat ylittävän tuonnin ja viennin valvonta tapahtuu Suomessa lupaviromaisena toimivan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) myöntämien, Tullissa esitettävien kirjallisten lupien avulla. Jos perhokalastajalla on hallussaan CITES-asetuksen lajiliitteissä A ja B lueteltuja yksilöitä eli eläviä ja kuolleita eläimiä tai kasveja, niiden osia tai niistä valmistettuja tuotteita, on niiden tuontiin EU:n alueelle ja vientiin EU:n ulkopuolelle oltava aina voimassaoleva lupa tai todistus. EU:n ulkorajojen yli CITES-tavaraa vietäessä esitetään Tullissa CITES-vientilupa. Jos kyse on henkilökohtaisessa omistuksessa olevasta CITES-tavarasta, kuten henkilökohtaisessa käytössä olevista perhoista, joita kuljetetaan osana omia matkatavaroita ei-kaupalliseen tarkoitukseen, voi Tullin käsittelemää asiakkaan CITES-vientilupakappaletta käyttää sen jälkeen EU:n Tullissa sekä tuonti- että vientiasiakirjana. Myös sellaisen yksilön tai siitä valmistetun tuotteen, joka on tuotu Suomeen ennen CITES-asetuksen ( ) tai CITES-sopimuksen ( ) voimaantuloa tuojan/viejän on esitettävä siitä alkuperätodistus tai muulla tavalla pyrittävä selvittämään materiaalin tai esineen laillinen alkuperä SYKE:lle tuonti- tai vientiluvan myöntämiseksi. Jos luvanhakija pystyy esittämään riittävät todisteet yksilön tai tuotteen laillisesta alkuperästä, kuten kymmeniä vuosia vanhoista perhonsidontamateriaaleista, SYKE tapauskohtaisen lupaharkinnan perusteella voi myöntää niille tuontitai vientiluvan. Vanhojen CITES-perhomateriaalien ollessa kyseessä voi niiden laillisen saannon ja alkuperän osoittaa myös muunlaisella dokumentoinnilla tai todistelulla, mutta jos ei mitään todistettavaa tietoa ole esittää, ei lupaviranomainen voi lupaa myöntää. Lupaviranomaisen on ratkaistava kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen saapumisesta voidaanko lupa myöntää. Usein lupa myönnetään tätä nopeammin, mikäli kaikki hakemusasiakirjat ovat kunnossa ja ellei asiassa ole kuultava muita viranomaisia. Vienti- ja tuontilupa sekä jälleenvientitodistus maksavat 100 ı. EU:n toimielinten antamat asetukset, kuten CITES-asetus, ovat jäsenvaltiossa suoraan sovellettavaa oikeutta. Asetuksen kansallinen voimaansaattaminen on pääsääntöisesti kielletty lukuun ottamatta asetuksessa mahdollisesti edellytettyjen seikkojen, kuten rangaistusseuraamusten ja toimivaltaisten viranomaisten säätämistä. Asetuksessa säädetyistä seikoista ei voida poiketa kansallisella lainsäädännöllä. Aloiteoikeus EU-lainsäädännön säätämiseksi ja muuttamiseksi on EU:n komissiolla. CITES-asetuksen muuttaminen voi näin ollen tulla kysymykseen vain komission aloitteesta.

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Moderni vapaakuntakokeilu

Moderni vapaakuntakokeilu Moderni vapaakuntakokeilu Aloite Kuntaliitolle kokeilun valmistelusta 17.12.2013 Aloitteen tekijät Hattula Hollola Kalajoki Kuusamo Lapua Pudasjärvi Tutkimus kustannustehokkuudesta 353 kunnassa vuosina

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Risto Lappalainen Liikennevirasto, työturvallisuusvastaava p. 0295 34 3966 Hanke kust.arvio valmis

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 15/2011 vp Ilman CITES-lupaa olevien kalastusperhojen kuljettaminen Suomen ja EU:n rajojen ulkopuolelta Eduskunnan puhemiehelle Perholla kalastamisella on Suomessa yli puolentoista

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot