KUOPION HYVINVOINTIKERTOMUS 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION HYVINVOINTIKERTOMUS 2009"

Transkriptio

1 KUOPION HYVINVOINTIKERTOMUS 2009 Kuvaus kuopiolaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointistrategian tavoitteiden toteutumisesta Tiivistelmä laajemmasta raportista Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu, 2010

2 1 JOHDANTO Hyvinvointikertomus on eri asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista osa- ja taustatekijöistä. Lisäksi hyvinvointikertomuksessa kuvataan hyvinvoinnin strategisia linjauksia ja ohjelmia sekä analysoidaan näiden tavoitteiden toteutumisesta viime vuosina. Kaupungin valtuustossa joulukuussa 2009 hyväksytty Kuopion hyvinvointikertomus on tehty yhteistyössä kaupungin toimialojen ja muutamien sidosryhmien kanssa ja se on jatkoa Kuopion hyvinvointikertomukselle vuonna Noin 80 sivun raportin keskeisimmät asiat ja tulevien vuosien haasteet on koottu tähän tiivistelmään. Kuopion Hyvinvointikertomuksen 2009 rakenne ja sisältö Toteutus ja koonti: vuoden 2009 aikana, Hallinto- ja kehittämiskeskus, Talous- ja strategiapalvelu Mukana työssä ovat olleet: kaupungin toimialat laajasti, Kuopion ev.lut. seurakunta ja Kuopion Poliisi 1. Johdanto Mikä hyvinvointikertomus on ja kuinka hyvinvointia mitataan? Miten kuntalaiset voivat? 2. Hyvinvoinnin osatekijät / indikaattorit Toimintaympäristön kuvaus ja analyysi Ajanjakso: tietoa vuosilta Vertailu: koko maa ja vertailukaupunkeina: Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Joensuu 3. Miten kuntalaiset voivat? - koko väestö - lapset ja nuoret - työikäiset - ikääntyvät Eri ikäryhmien hyvinvointia ja terveyden edistämistä koskevat hankkeet ja toimintamallit on esitelty hyvinvointikertomuksen liitteenä. Kuopion vision mukaan Kuopio on vuonna 2012 uudelle avoin, kansainvälinen, hyvinvointiosaamisen kaupunkiseutu. Lisäksi strategian mukaan Kuopio on monipuolinen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki, joka mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Kuopion kaupunki on mukana kansallisessa Terve Kunta -verkostossa sekä kansainvälisessä WHO:n Healthy Cities verkostossa. Nyt valmistunut hyvinvointikertomus on tehty osin näissä verkostoissa sovituista lähtökohdista. Hyvinvointia on vaikea mitata tai tiivistää muutamaan määritelmään ja indikaattoriin. Hyvinvointiin vaikuttavat useat taustatekijät kuten mm. terveys, toimeentulo ja asuminen, mutta myös puhdas elinympäristö, koettu turvallisuus, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet sekä ihmissuhteet. Hyvinvointia voidaan kuvata objektiivisesti mitattavien indikaattorien avulla, mutta se on myös paljolti subjektiivinen henkilökohtaisten tuntemusten summa. Kuopion hyvinvointikertomuksessa tieto asukkaiden hyvinvoinnista perustuu pääosin valtakunnallisiin tilastoihin (Tilastokeskus, Sotkanet, Kouluterveyskysely), minkä vuoksi siinä kuvataan laajalti hyvinvointivajeita ja pahoinvoinnin riskitekijöitä. Tätä mielekkäämpää olisi kertoa asukkaiden kokemuksia hyvinvoinnista, hyvinvoinnin edistämisestä sekä onnellisuudesta. 4. Kuopion strategiset hyvinvointilinjaukset ja johtopäätökset hyvinvointityön haasteiksi Keskeisimmät strategiset hyvinvointilinjaukset, erillisohjelmat ja -strategiat ja suunnitelmat, alueelliset ja kansalliset linjaukset ja tavoitteet Johtopäätökset ja haasteet tuleville vuosille Hyvinvointi on korostunut jo hyvin pitkään Kuopion strategisessa johtamisessa. Kuopiossa on säännöllisesti kokoontunut poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä, jossa asukkaiden hyvinvointia on tarkasteltu, tutkittu ja analysoitu pitkäjänteisesti yhteistyössä mm. yliopiston sekä muiden keskeisten sidosryhmien (muut oppilaitokset, seurakunnat, poliisi) kanssa. KUOPIOLAISTEN HYVINVOINTIIN VAI- KUTTAVAT OLOSUHTEET JA TAUS- TATEKIJÄT Kuopiossa väestön koulutustaso, työllisyys ja tulotaso ovat kohonneet. Väestön ikärakenne on keskimääräistä nuorempi, vaikka ikääntyvien määrä jatkuvasti kasvaa. Kuopiossa on monipuoliset asumisen mahdollisuudet, hyvä ympäristön tila sekä laajat virkistymis- ja harrastevaihtoehdot. Asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavat olosuhteet ja taustatekijät tarjoavat kuopiolaisille entistä viihtyisämmän elinympäristön ja paremmat lähtökohdat asukkaiden hyvinvointiin.

3 2 Kuopiossa työllisyys on parantunut ja työpaikkojen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat tärkeimmät nuorten aikuisten Kuopioon muuttamisen syyt. Hyvän kehityksen myötä Kuopion huoltosuhde on alentunut jatkuvasti. Vuonna 2008 taloudellinen huoltosuhde oli 1,31, mikä tarkoittaa, että laskennallisesti jokaisella työllisellä on 1,3 muuta henkilöä huollettavana. % 50,0 45,0 Hyyvinvointiin vaikuttavien muutamien taustatekijöiden kehitys vuosina 2004, 2006 ja Yliopistokaupunkien tavoin Kuopiossa väestön koulutustaso on korkea ja se on noussut 2000-luvulla vuosittain. Vuonna 2008 korkeaasteen tutkinnon suorittaneita oli noin 31 prosenttia ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita noin 41 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vastaavasti asukkaiden tulotaso on myös kohonnut ja keskimääräinen tulotaso on samaa tasoa kuin muissa keskisuurissa kaupungeissa. Kuopiossa asuu kuitenkin paljon myös hyvin pienituloisia ja viime vuosina pienituloisuusaste on lievästi noussut (17,9 % vuonna 2007). Pienituloisuusaste (alle 60 % käytettävissä olevan rahatulon mediaanista) kuvaa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien asukkaiden osuutta kaikista asukkaista. Kaikista alle 18-vuotiaista kuopiolaisista lapsista noin 16 prosenttia kuului vuonna 2007 pienituloisiin kotitalouksiin. Keskimääräinen kokonaiseläke oli 1252 euroa/hlö kuukaudessa. Kuopiossa työpaikkakehitys oli 2000-luvulla voimakasta ja suhteellinen työpaikkojen nettolisäys oli suurten kaupunkien kärkiluokkaa. Työttömyys väheni vuoteen 2008 saakka, jonka loppupuoliskolla suhdannetilanteen heikettyä työttömien määrä alkoi lisääntyä. Kuopiossa työttömyys on ollut useita vertailukaupunkeja (suurimmat) vähäisempää, mutta selvästi koko maan keskimääräistä suurempaa. Vuonna 2009 työttömänä oli keskimäärin runsaat henkilöä (11,5 % työvoimasta / kk), mikä on runsaat 1000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Lähteet: Tilastokeskus Työllisten osuus, -% koko väestöstä Korkea-asteen koulutuksen saaneet -% 15 v. täyttäneistä Kouluttamattomat - % 15 v. täyttäneistä Kuopion työttömyys Miehet Naiset Alle 20 -v. Nuorisotyöttömät 50 v. täyttäneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Työttömyyden kasvu on kohdistunut Kuopiossa etenkin miehiin sekä nuorten ikäryhmiin. Vuoteen 2008 saakka nuorisotyöttömien (alle 25-v.) määrä laski koko ajan, minkä jälkeen määrä on lisääntynyt melko voimakkaasti jälleen. Vuonna 2009 Kuopiossa oli keskimäärin 850 nuorisotyötöntä henkilöä kuukausittain. Pitkäaikaisesti eli yli vuoden työttömänä olleita oli vastaavasti reilut 900 henkilöä. Viihtyisä ja virikkeellinen luonto ja elinympäristö sekä monipuoliset kulttuuri- ja harraste-

4 3 mahdollisuudet mahdollistavat osaltaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveellisen elämän. Kuopiossa asumisen mahdollisuudet ovat monipuoliset. Asuntoalueilla on lähipalveluja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja joukkoliikenteen palvelutaso on Kuopiossa sen kokoon nähden erittäin hyvä. Kuopion kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelutarjonta on hyvin laaja ja monipuolinen. Kuopion turvallisuuteen liittyviä tietoja kartoitettiin laajasti vuonna 2008 valmistuneessa Kuopion turvallisuussuunnitelmassa. Turvallisuus on ihmisen perusoikeus ja laajaalaisena käsitteenä se tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta luvulla rikoslakirikosten määrä lisääntyi, mutta omaisuusrikosten ja varkauksien määrä pienentyi. Huolestuttavaa on ollut henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrän kasvu vuoteen 2008 saakka. Näiden rikosten esiintyvyys on vertailukaupunkeja ja koko maan keskiarvoa suurempaa. Kuopion neuvoloissa, päivähoidossa ja alakouluissa kiinnitetään erityistä huomiota lasten hyvinvointiin. Ennakoiva varhaisen puuttumisen työote on käytössä lasten palveluissa ja oppimisen sekä kasvun polkua ja kehitystä tuetaan erilaisten palvelujen avulla. Päivähoidossa toteutetaan perheiden ja päivähoidon kasvatuskumppanuutta. Vanhemmille on käytössä kahden viikon päivähoitoon tutustumisjakso ja lapsille toteutuu omahoitajuus. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalla tuetaan kodin ja koulun kasvatusta. Kuopiossa tähän toimintaan osallistuu vuosittain noin 660 alaluokkien lasta (n. 57 %). Lisäksi kaikille peruskoulun luokille on tarjolla erilaista kerhotoimintaa. Vuosina kerhotoiminnan painopistealueena on ollut liikunta ja ympäristö. Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa on peruskoulun 1-9 luokille suunnattu koulu-, vapaa-aikaja kulttuuritoimen hanke, joka järjestää mm. liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä tapahtumia ja toimintaa. Suureen osaan pahoinpitelyistä liittyy päihteiden käyttöä ja viime vuosina yksityisissä asunnoissa tapahtuneet pahoinpitelyt ovat lisääntyneet. Myös perheväkivalta, kotirauhan rikkominen ja laittomat uhkaukset ovat lisääntyneet hieman. Alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret syyllistyvät rikoksiin hyvin harvoin aikuisväestöön verrattuna vuotiaiden rikokset ovat yleensä varkaus- ja omaisuusrikoksia, pahoinpitelyjä sekä liikennerikoksia. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI Suurin osa lapsista ja nuorista on terveitä ja voi erittäin hyvin, mutta samaan aikaan erilaiset lasten ja nuorten terveyteen, käyttäytymiseen ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat ja riskitekijät ovat yleistyneet. Hyvin usein koko perheen elintavat ja elämänhallinnan puutteet heijastuvat lapsien ja nuorien ongelmina. Kuopiossa nämä riskitekijät tunnistetaan hyvin, jolloin monipuolisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä työllä voidaan edistää ja auttaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Kouluissa lasten viihtyvyyttä ja koulutyötä heikentävät eniten kiusaaminen, rauhattomuus ja kova meteli. Näihin ongelmiin puututaan aktiivisesti ja etenkin kiusaamisen poistamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

5 4 Erityisopetuksen tarvetta aiheuttavat mm. oppimisvaikeudet, vammaisuus, tarkkaavaisuushäiriöt sekä erilaiset käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmat. Kuopiossa erityisopetusta järjestetään erityisluokilla, erityiskouluissa sekä yleisopetukseen kokonaan tai osin integroituna. Lukuvuonna erityisopetuksessa oli yhteensä 715 oppilasta, joka on 8,5 prosenttia perusopetuksen oppilaista. Viime vuosina erityisopetuksessa (normaali oppivelvollisuus) olevien oppilaiden lukumäärä on säilynyt jokseenkin samana ja integrointi yleisopetukseen on yleistynyt. Suhteessa kaikkiin peruskoulun oppilaisiin erityisopetuksessa olevien osuus on hieman noussut. Kuopiossa (Itä-Suomen yliopisto/fysiologia) käynnistyi lasten liikuntaa ja ravitsemusta koskeva elintapainterventiotutkimus vuonna Tutkimuksessa on mukana noin 500 koulunsa aloittavaa 6-7-vuotiasta lasta. Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan kuopiolaiset lapset liikkuvat liian vähän, ravinto sisältää liikaa kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa sekä noin joka viides lapsi on ylipainoinen. Lisäksi jo näin nuorilla lapsilla on havaittu metabolista oireyhtymää, johon liittyy heikentynyt fyysinen kunto. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn (2008) mukaan kuopiolaisten yläasteikäisten nuorten terveydessä on paljon huolestuttavia piirteitä. Koulun työilmapiirissä nähtiin yleisemmin ongelmia kuin aiemmin ja kouluviihtyvyyden havaittiin huononevan yleisesti koulunkäynnin myötä. Erityisesti murrosikäisten ja etenkin poikien kouluviihtyminen on heikkoa. Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista 8. ja 9. luokkalaisista koki viikoittain niska- tai hartiakipuja ja päänsärkyä, noin 10 prosentilla oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai ylipainoa. Lisäksi noin joka kymmenes nuori koki terveydentilansa vain keskinkertaiseksi tai huonoksi. Nuorten liikunnan harrastaminen jakaantuu hyvin epätasaisesti. Osa nuorista liikkuu erittäin paljon, kun taas yli puolet kouluterveyskyselyyn vastanneista harrasti viikoittain liian vähän liikuntaa. Useat perheessä ongelmia aiheuttavat tekijät ovat yhteydessä nuorten päivittäiseen tupakointiin ja humalajuomiseen. Peruskoululaisilla ja lukiolaisilla tupakointi, humalahakuinen alkoholin juominen ja huumeitten kokeilu on hieman vähentynyt Terveys kansanterveys-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sen sijaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveystottumukset ovat edelleen huolestuttavia tupakoinnin, humalajuomisen, huumekokeilujen, vähäisen liikunnan ja epäterveellisten välipalojen syönnin osalta. Yläaste- ja lukioikäisille nuorille on Kuopiossa tarjolla kouluterveydenhoitajan sekä koululääkärin palveluja. Alakoululaisille on tarjolla koulupsykologipalveluja ja yläkoululaisille kuraattoripalveluja. Viime vuosina oppilashuoltopalveluja käyttäneiden oppilaiden määrä on lisääntynyt, kuten myös käyntikertojen määrä oppilasta kohden. Tosi humalassa vähintään kerran kuussa, % oppilaista Tupakoi päivittäin, % oppilaista Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % oppilaista Ei yhtään läheistä ystävää, % oppilaista Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % luokkalaisista Lähde: THL, Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyn tuloksia vuonna 2008 (yläaste, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) 2,0 4,0 6,0 8,0 7,0 9,0 8,0 9,8 8,2 14,0 12,0 14,5 26,0 40,0 41,0 Ammat. oppilaitokset Lukio Yläaste 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Kuopiossa päättötodistuksen ovat saneet kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet oppilaat ja kaikille ilman peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa jääneille on pystytty tarjoamaan 10. luokan mahdollisuutta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria (17-24-v.) oli 8,4 prosenttia Kuopiossa vuonna 2007.

6 5 Erityisen huolestuttavaa on lastensuojelutarpeen voimakas kasvu Kuopiossa luvulla. Vuonna 2008 lastensuojeluilmoituksia tehtiin yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2006 nähden. Ilmoitusten pääasiallisina syinä olivat: perheväkivalta, vanhemman päihteiden käyttö, lapsen rikollinen käyttäytyminen ja lapsen päihteiden käyttö. Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvun lisäksi myös kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä on lisääntynyt ja sijoitettujen osuus on valtakunnallisesti korkea. Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus oli 1,9 prosenttia vuotiaiden ikäryhmästä. Viime vuosien kehityksen syitä on analysoitu ja kasvua voivat selittää mm. palvelurakenteen ja työkäytäntöjen erilaisuus, puuttumiskynnyksen tai lastensuojelutarpeen erot. Lasten ja nuorten (0-17 v.) mielenterveyshäiriöiden ja lastensuojelutoimenpiteiden yleisyys % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet /1000 vast.ikäistä kohden Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana Huostassa olleet viimeisimmän sijoitustiedon mukaan Kodin ulkopuolelle sijoitetut Lähde: Sotkanet 1,2 1,0 1,5 1,9 1,8 1,6 6,1 5,9 7,3 7,2 8, ,4 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Kuopiolaisten työikäisten terveydestä ja hyvinvoinnista saatava tieto on hyvin hajanaista ja sen vuoksi kokonaiskuvaa työikäisten tilanteesta on vaikea saada. Erilaisten kansansairauksien yleisyys heijastaa kuitenkin osaltaan työikäisten hyvinvointia, kuten myös mm. työttömyyteen, työkyvyttömyyteen ja toimeentulon riittämättömyyteen liittyvät tilastot. Useiden indikaattorien avulla kuvattuna kuopiolaisten työikäisten hyvinvointi ja terveys ovat lähellä keskisuurten kaupunkien tai koko maan keskimääräistä tasoa. Suurin osa työikäisistä voi erittäin hyvin ja elää terveellisesti, mutta osa työssäkäyvistä uupuu ja sairastaa paljon. Huolestuttavaa on valtakunnallisesti havaittu kehitys, jonka mukaan terveys- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet eri sosioekonomisten väestöryhmien välillä. Kuopion sairastavuusindeksi (112 % v. 2008) heijastaa keskimääräistä hieman yleisempää sairastavuutta. Sairastavuusindeksi kuvaa kolmen eri muuttujan avulla koko väestön sairastavuutta: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Kuopiossa indeksiä nostavat erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen suuri osuus (26 % v. 2008) työikäisistä (25-64-v.) sekä keskimääräistä suurempi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus väestöstä. Työikäisillä kuopiolaisilla keskeisemmät kansansairaudet ovat suhteessa hieman lisääntyneet. Kansansairauksista etenkin mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat työssäkäynnin kannalta vaikeita ja aiheuttavat pitkiä sairausjaksoja: Kuopiossa depression vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen suhteellinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on selvästi lisääntynyt 2000-luvulla. Myös diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen työikäisten aikuisten määrä ja suhteellinen osuus on lisääntynyt. Laajemmin maassamme aikuisväestön kohdalla kriittisiä huolenaiheita ovat lisääntynyt ylipaino, päihteiden käyttö sekä perheväkivalta, kuten myös tupakointi, vaikka se on vähentynyt viime vuosina. Työikäisten hyvinvointi muuutamin indikaattorein kuvattuna TYÖIKÄISTEN HYVINVOINTI Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 55,3 55,5 55,8 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 112,7 111,9 112,4 Sairauspäivärahaa saaneet v. /1000 vastaavanikäistä 126,0 133,1 126,1 Työkyvyttömyyseläkettä saavat v., % vastaavanikäisestä väestöstä 10,5 10,5 10,6 Lähde: Sotkanet

7 6 Kuopiolaiset siirtyvät työelämästä eläkkeelle keskimääräistä aikaisemmin. Vuonna 2008 keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 55,8 vuotta. Keskimääräistä korkeampi sairastavuus näkyy varhaisen eläkkeelle jäännin lisäksi sairauspoissaoloina, sairauspäivärahan saantiluvuissa sekä suurempana työkyvyttömyytenä. Pitkittyessään ongelmat heijastuvat myös toimeentulovaikeuksina. Kuopiossa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä korkeampi (10,6 %) vuotiaiden kohdalla ja sairauspäivärahaa sai vuonna 2008 noin 12 prosenttia kaikista vuotiaista. Suurimmat syyt sairauspäiviin olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyshäiriöt. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkettä saaneista vuotiaista kuopiolaisista lähes puolet (5,2 % koko ikäryhmästä) oli eläkkeellä juuri em. syistä. Myös sairauspoissaoloista suuri osa johtui mielenterveyden häiriöistä ja ongelmista. % Diabeteksen, sepelvaltimotaudin, psykoosin tai depression vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % vastaavanikäisestä väestöstä Diabetes, 1 Sepelvaltimotauti, 2 Psykoosi, 3 Depressio, v v v v. Lähde: Sotkanet IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTI Ikääntyvien määrä lisääntyy Kuopiossa jatkuvasti. Tänä päivänä ikääntyvät voivat paremmin ja elävät pidempään kuin koskaan aikaisemmin. Terveys ja toimintakyky ovat ihmisten tärkeimpiä voimavaroja ja erityisesti ikääntyvien kohdalla koettu terveys on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin ja kykyyn toimia itsenäisesti. Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman mukaan ikääntyvien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen on erityisen oleellista. Kuopiolaisista vuotiaista noin joka kymmenes sai toimeentulotukea vuonna Työikäisten kohdalla osuus pienentyi hieman vuosina , mutta tämän jälkeen suunnan oletetaan taas kääntyneen kasvuun työttömyyden lisääntymisen myötä. Noin 12 prosenttia kaikista lapsiperheistä sai toimeentulotukea vuoden 2008 aikana. Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman tavoitteena on, että ikääntyvät asuvat kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tällä hetkellä noin 92 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona itsenäisesti tai kotihoidon ja palvelujen turvin. Loput 8 prosenttia asuvat muissa asumismuodoissa eli palveluasunnoissa, palvelukeskuksissa, hoitokodeissa tai sairaaloissa. Vuonna 2009 omaishoidon tuella kotona asuvia oli 3,2 prosenttia ja säännöllistä kotihoidon tukea sai 9 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Kuopiossa omaishoidon tuen ja säännöllisen kotihoidon peittävyys ovat molemmat alle maan keskitason ja molemmissa valta-

8 7 kunnallinen suositus (6 % ja 14 %) on selvästi korkeampi. Kaikista 65 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista hieman yli puolet asuu yksin. keskimääräistä yleisemmin. Yleisempien kansansairauksien (mm. diabetes, depressio) esiintyvyys on vuosittain lievästi kasvanut erityiskorvattavien lääkkeiden käytön perusteella mitattuna. Joka kymmenes yli 65- vuotias kuopiolainen saa erikoiskorvattavia lääkkeitä diabeteksen hoitoon ja hieman tätä useampi depression perusteella. Sepelvaltimotauti on ainoita niistä kansansairauksista, jonka vuoksi erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö on vähentynyt. Edelleen kuitenkin yli kolmannes 65 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista käyttää erityiskorvattavaa lääkettä sepelvaltimotaudin tai verenpainetaudin vuoksi ja lääkkeitä näiden tautien vuoksi käyttäneiden osuus on Kuopiossa yleisempää kuin maassa keskimäärin. % 40 Diabeteksen, depression, sepelvaltimo- tai verenpainetaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyvien itse arvioima terveydentila on kohentunut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Vuonna 2007 terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus oli lähes puolet kaikista eläkeikäisistä. Omatoimisuus on lisääntynyt ja turvattomuuden kokeminen vähentynyt. Ikääntyvien kohdalla eniten turvattomuutta aiheuttavat toimeentulon niukkuus, toisen avusta riippuvaiseksi joutuminen, muistin heikkeneminen sekä laitoshoitoon joutuminen. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksen (2007) tulosten mukaan ikääntyneiden ruokailutottumukset ovat jatkuvasti kehittyneet myönteiseen suuntaan ja miesten tupakointi on vähentynyt. Sen sijaan terveyskäyttäytymisessä on tapahtunut myös huolestuttavaa kehitystä ja mm. ikääntyvien alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Samaan aikaan raittiiden eläkeikäisten osuus on jatkuvasti pienentynyt ja alkoholia käyttävien osuus on kasvanut etenkin nuoremmilla (65-74-v.) ja korkeammin koulutetuilla eläkeikäisillä. Useita sairauksia esiintyy Kuopiossa ikääntyvillä kuten työikäisillä hieman koko maan Diabetes, 1 Depressio, 2 Sepelvaltimotauti, 3 Verenpaine v. 65- v. 65- v. tauti, 65- v. Lähde: Sotkanet Palvelujen ja asumisen näkökulmasta dementia on yksi vaikeimmista väestön ikääntymiseen ja terveyteen liittyvistä haasteista. Dementia yleistyy nopeasti iän mukana ja sen vuoksi väestön vanhetessa dementiapotilaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Kuopiossa keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia oli vuonna 2009 seuraavasti: alle 65- vuotiaita 155 henkilöä (0,2 %) ja 65 vuotta täyttäneitä 993 henkilöä (6,9 %). Lisäksi lievää dementiaa sairastavia kuopiolaisia 75 vuotta täyttäneitä oli 572 henkilöä. Kuopiossa

9 8 dementian esiintyvyys on koko maan keskimääräistä tasoa. TULEVAISUUDEN HAASTEET KUOPIO- LAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ 1) Parannetaan strategian ohjaus- ja seurantajärjestelmää hyvinvointitiedon osalta Tieto kuntalaisten hyvinvoinnista on hyvin hajallaan ja sen vuoksi hyvinvoinnin kokonaiskuvaa ja sen muutosta on erityisen vaikea saada. Erilaista tietoa on kyllä paljon olemassa, mutta tieto kuvaa yleisemmin hyvinvoinnin vajeita ja riskitekijöitä kuin hyvinvointia tukevia myönteisiä asioita. Kuopion haasteena on kerätä hyvinvoinnin tietoa aiempaa johdonmukaisemmin, jonka lisäksi Itä-Suomen yliopiston, Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen (KWRC) sekä muiden asiantuntijoiden osaamista ja tutkimustietoa tulisi hyödyntää aiempaa enemmän hyvinvoinnin seurannassa. Jatkossa tulisi sopia indikaattoreista, joilla muutoksia säännöllisesti seurataan ja kuinka eri ikäryhmiä koskevaa tietoa kootaan. 2) Ennakoidaan paremmin hyvinvointiin liittyvien ohjelmien valmistelu Kuopiossa on kaupungin päästrategian ja toimialojen strategioiden lisäksi noin 20 erillisohjelmaa ja strategiaa, joiden pää- tai osatavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin ja siihen vaikuttavien tekijöiden parantaminen. Kuopion palvelualueuudistuksen yhteydessä on syytä tarkastella ohjelma-asiakirjojen tarpeellisuutta ja yhteismitallisuutta. Yhdenmukainen käytännön ja rakenteen luominen hyvinvointiohjelma- ja suunnitelmatyöhön on tarpeen. 3) Parannetaan kehittämistyön vaikuttavuuden arviointia ja vakiinnutetaan hyvät käytännöt Monilla hankkeilla ja toimintamalleilla pyritään edistämään asukkaiden hyvinvointia. Jatkossa hankkeiden tuloksia ja niiden hyödynnettävyyttä tulisi analysoida paremmin. Samoin erilaisen kehittämistyön vaikuttavuuden arviointia pitää parantaa. Hyvät käytännöt ovat parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuvia toimintaympäristössään hyväksi koettuja toimivia työkäytäntöjä, jotka hyödyttävät asiakkaita. Useiden toimintamallien vaikutukset näkyvät usein vasta pidemmän ajan kuluttua. Tavoitteena on näiden hyvien käytäntöjen vakiinnuttaminen osaksi perustyötä. 4) Lisätään henkilöstön osaamista ja asiakasnäkökulmaa Asiakkaat eivät ole kiinnostuneita vain saamastaan palvelusta tai etuudesta, vaan koko asiakasprosessista, eli myös mm. siitä, onko palvelu kohteliasta tai otetaanko asiakkaan omat näkemykset huomioon. Kaupungin omalla koulutusohjelmalla voidaan vaikuttaa henkilöstön osaamiseen, työtapoihin ja asenteisiin. Nykyään henkilöstöltä edellytetään moniammatillista osaamista kaikissa palvelutoiminnoissa. Kaupungin palvelualueuudistus huomioi asiakkaan ja asiakaspalautteen entistä paremmin. Hankeyhteistyö kuluu jatkossa yhä vahvemmin kunnalliseen toimintakulttuuriin. Ennaltaehkäisevän varhaisen tuen merkitys korostuu. 5) Kehitetään yhteistyömalleja työikäisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Työikäiset ovat heterogeeninen ryhmä, jonka terveydestä ja hyvinvoinnista ei saada riittävästi tietoa. Työikäisten hyvinvointia tulee seurata aiempaa johdonmukaisemmin ja tätä varten tarvitaan oma seurantaryhmänsä. Työikäisten hyvinvointiin panostaminen voi auttaa pysymään työelämässä pidempään. Samoin koko väestön huoltosuhteen kannalta on olennaista, että työikäiset jaksavat hyvin. Lasten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää panostaa vanhempiin, joiden elämänhallinta vaikuttaa ratkaisevasti kykyyn kasvattaa ja huolehtia lapsistaan. 6) Etsitään terveyden tasa-arvoa edistäviä keinoja ja tekijöitä Suomalaisten terveydentila on kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta sosioekonomisten ryhmien välillä terveyserot ovat säilyneet ja kuolleisuuserot jopa kasvaneet. Lapsuudessa koetuilla ongelmilla ja eriarvoisuudella on selkeä yhteys aikuisuudessa ilmeneviin terveyseroihin.

10 9 Ei ole olemassa yhtä ainoata toimintatapaa kaventaa terveyseroja. Terveyskäyttäytyminen selittää kuitenkin merkittävän osan sosioekonomisista sairastavuus- ja kuolleisuuseroista. Terveyden tasa-arvon kannalta tulisi kartoittaa riskitekijöitä ja riskiryhmiä, joiden elintapoihin ja elämänhallintaan ajoissa vaikuttamalla saadaan pitkäaikaisia vaikutuksia aikaan. On selkeä tarve tunnistaa myös kriittiset ikään ja kriisitilanteisiin liittyvät tapahtumat ja elämänvaiheet (esim. lapsen syntymä, murrosikä, työttömyys, avioero, eläkkeelle jääminen). Tämä edistää ja mahdollistaa palvelujen oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä kehittämistä terveyserojen kaventamiseksi. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä tieto on hyvin saavutettavissa tietojärjestelmien avulla. Helppokäyttöisen, ymmärrettävän ja luotettavan informaation tuottaminen on haaste koko kaupunkiorganisaatiolle. Tässä voidaan hyödyntää sosiaalista mediaa nykyistä enemmän. Terveyden lukutaidon parantamiseen voidaan vaikuttaa tuomalla terveysinformaatiota paikallisesti esim. asukastuville ja erilaisiin tapahtumiin. Nettineuvola ja hyvinvointikanava ovat esimerkkejä sähköisten palvelujen hyödyntämisestä. 7) Edistetään yhteisöllisyyttä ja elämänhallintaa Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan kansalaisten omaehtoista toimintaa, järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sekä vapaata sivistystyötä. Kansalaisjärjestöjen ja lähiöohjelman avulla päästään lähelle kuntalaisia, edistetään yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden yksi keskeinen tekijä on ihmisten välinen luottamus, jota voidaan joko lisätä tai vähentää erilaisilla toimilla. Tarvitaan myös enemmän yhteisvastuullisuuden korostamista. Suuri haaste Kuopiossa on saada ihmiset ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydestään ja elintavoistaan. Elämänhallinta-, vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja voidaan myös opettaa ja esim. kansalaisopistoopetusta voitaisiin suunnata entistä enemmän erityisryhmille, jotta heidän sosiaaliset verkostonsa vahvistuisivat. Myös projektityyppinen eri toimijoiden yhteistyöhön perustuva terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin oppimisohjelma tuottaisi lisää hyvinvointia juuri sitä eniten tarvitseville kuopiolaisille. 8) Hyödynnetään sähköisen viestinnän mahdollisuuksia kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä 9) Panostetaan terveellisen kaupunkiympäristön suunnitteluun ja asumiseen Asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on olennaista, millaisessa ympäristössä he asuvat, missä asunnot, työpaikat ja erilaiset toiminnot sijaitsevat sekä kuinka ne ovat saavutettavissa. Panostamalla kaupunkiympäristön suunnitteluun luodaan viihtyisämpää, vetovoimaisempaa ja terveellisempää kaupunkiympäristöä. Asumisen ja asuntoalueiden monipuolisuus on kaupunkirakenteen toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta keskeistä ja edistää myös väestörakenteen monipuolisuutta. Uusien asuntoalueiden suunnittelun rinnalla kaupunkisuunnittelussa on erittäin tärkeää kehittää ja uudisrakentamalla täydentää jo olemassa olevia alueita. Täydennysrakentaminen vahvistaa alueen väestöpohjaa ja antaa sitä kautta paremmat edellytykset lähipalvelujen säilymiselle. Väestön tasa-arvon kannalta on tärkeää, että välttämättömät päivittäistavarakaupan palvelut säilyvät niillä asuntoalueilla, joilla on paljon autotonta väestöä.

11 10 10) Korostetaan elinympäristön merkitystä hyvinvoinnille Elinympäristön tila, vesistöjen puhtaus sekä ilmanlaatu muodostavat merkittävän ja osittain jopa itsestään selvänä pidetyn osan hyvinvointiamme. Kuopion monipuolinen luonto ja sen tarjoamat ilmaiset virkistäytymismahdollisuudet eivät ole vieläkään riittävän hyvin kaikkien kuntalaisten tiedossa tai käytössä. Tiedottamista esim. virkistysreiteistä ja vesistöjen käyttömahdollisuuksista kannattaakin edelleen tehostaa. Kuopion ympäristöstrategia ja ilmastopoliittinen ohjelma sisältävät toimenpiteitä elinympäristön säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin ja terveysvaikutuksiin on varauduttava. Korkean melutason alueilla tai niillä melualueilla, joilla altistuvien määrä on suuri, tulisi selvittää keinoja, mahdollisuuksia ja kustannuksia meluhaittojen torjumiseksi. Hyvän talousveden turvaamiseksi pyritään haja-asutusalueella saamaan mahdollisimman suuri osuus asukkaista vesihuollon piriin. Ihmisten arvostukseen omasta ympäristöstään ja siitä huolehtimisesta kannattaa aktiivisesti vaikuttaa. 11) Nähdään kulttuuri ja liikunta terveyden edistäjinä Kulttuurin kuluttaminen, siihen osallistuminen ja harrastaminen edistää yhtä paljon terveyttä kuin liikunta. Taide- ja kulttuuritarjonnan tulisi kohdentua ennaltaehkäisevään toimintaan, sen tulisi olla osallistavaa ja aktivoivaa, tasapuolista, tasa-arvoista ja yhteisöllisyyttä korostavaa. Liikunnan osalta kehittämistä tulisi suunnata mm. liikuntareseptin käyttöönottoon sekä matalan kynnysten liikuntaryhmien toteuttamiseen yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 12) Kehitetään yhteistyötä yli kunnan rajojen Sosiaali- ja terveysministeriö kannustaa kuntia hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kehittämiseen muuttuvissa kunta- ja palvelurakenteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää monialaista yhteistyötä kunnan tai kuntayhtymän sisällä sekä valtion, seurakuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa. Merkittävä hyvinvoinnin palveluiden tuottamista koskeva terveydenhuoltolain uudistus tulee voimaan vuonna 2010/2011. Sen mukaan kunnan tulee mm. laatia yksin tai yhdessä useamman kunnan kanssa suunnitelma asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistävistä sekä terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Laki edellyttää yhteistyötä muiden viranomaisten sekä palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten kanssa. Suunnitelma tulee kytkeä osaksi kunnan strategian ja taloussuunnitelman valmistelua ja päätöksentekoa. 13) Tunnistetaan edellisen laman opit Laman negatiivisia vaikutuksia ei ole syytä vähätellä pitkittynyt työttömyys ja tulotason romahtaminen heikentävät yleensä ihmisen psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja toimintakykyä. Työttömyyden ongelmat koskettavat eri tavoilla eri ikävaiheessa olevia henkilöitä. Ikääntyneet kokevat suuria vaikeuksia työelämään paluussa, nuorilla kasvaa riski syrjäytyä työelämästä kokonaan ja keski-ikäisillä ongelmat tiivistyvät usein velkojen hoitoon ja perhe-elämän jännitteisiin. Pohdittaessa 1990-luvun laman opetuksia voidaan tunnistaa kolme tärkeää tekijää, jotka pitäisi turvata lasten ja nuorten kannalta kodin, koulun ja päivähoidon saumaton yhteistyö ja koko perheen tukeminen. Lasten kehityksen tukemisen kannalta materiaalisella hyvinvoinnilla ei ole niin suurta merkitystä kuin inhimillisillä resursseilla vanhemman tai muun aikuisen ohjauksella, auttamisella, huomioimisella sekä välittämisellä. Hyvinvointikertomus löytyy sähköisenä internetistä ja Kuopion kaupungin sivuilta: Kuopion kaupunki/hallinto- ja kehittämiskeskus/talous- ja strategiapalvelu/tilastot ja raportit/julkaisut Lisätietoja hyvinvointikertomuksesta: Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu, suunnittelija Katri Hiltunen (p ) tai Sosiaali- ja terveystoimi, suunnittelija Marjatta Pirskanen (p ) tai kuopio.fi

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Sisällysluettelo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017... 2 Mitattavat tavoitteet:... 3 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus...

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Terveyden edistämisen kuntapäivä Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010 Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Hyvinvointiraportoinnin työryhmä 2014: sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. koordinaattori. Koskensalo-Kleemola Heini (siht.)

Hyvinvointiraportoinnin työryhmä 2014: sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. koordinaattori. Koskensalo-Kleemola Heini (siht.) Vantaan vuoden 2014 hyvinvointikatsaukseen on valittu 33 hyvinvointia kuvaavaa indikaattoria, joista 23:sta on oma dia. Hyvinvointiraportointi on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015

TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015 TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Keskeisimmät muutokset hyvinvoinnin tilassa 3 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 3 Kaikki ikäryhmät 3 Lapset, varhaisnuoret

Lisätiedot

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta Arjen keskiössä Harri Jokiranta 7.3.2013 Maailman kulku Ikärakenne Huoltosuhde Sairastavuus Terveyden edistäminen Kustannustehokkainta heikoimmassa asemassa olevien elinolosuhteiden parantaminen Yksinäistäminen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa!

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! 1 Aika Esitykset Päivän ohjelma 9:30 9:45 Patio analysoidun ja visualisoidun tiedon paikka Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, ESAVI 9:45 10:00

Lisätiedot