KUOPION HYVINVOINTIKERTOMUS 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION HYVINVOINTIKERTOMUS 2009"

Transkriptio

1 KUOPION HYVINVOINTIKERTOMUS 2009 Kuvaus kuopiolaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointistrategian tavoitteiden toteutumisesta Tiivistelmä laajemmasta raportista Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu, 2010

2 1 JOHDANTO Hyvinvointikertomus on eri asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista osa- ja taustatekijöistä. Lisäksi hyvinvointikertomuksessa kuvataan hyvinvoinnin strategisia linjauksia ja ohjelmia sekä analysoidaan näiden tavoitteiden toteutumisesta viime vuosina. Kaupungin valtuustossa joulukuussa 2009 hyväksytty Kuopion hyvinvointikertomus on tehty yhteistyössä kaupungin toimialojen ja muutamien sidosryhmien kanssa ja se on jatkoa Kuopion hyvinvointikertomukselle vuonna Noin 80 sivun raportin keskeisimmät asiat ja tulevien vuosien haasteet on koottu tähän tiivistelmään. Kuopion Hyvinvointikertomuksen 2009 rakenne ja sisältö Toteutus ja koonti: vuoden 2009 aikana, Hallinto- ja kehittämiskeskus, Talous- ja strategiapalvelu Mukana työssä ovat olleet: kaupungin toimialat laajasti, Kuopion ev.lut. seurakunta ja Kuopion Poliisi 1. Johdanto Mikä hyvinvointikertomus on ja kuinka hyvinvointia mitataan? Miten kuntalaiset voivat? 2. Hyvinvoinnin osatekijät / indikaattorit Toimintaympäristön kuvaus ja analyysi Ajanjakso: tietoa vuosilta Vertailu: koko maa ja vertailukaupunkeina: Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Joensuu 3. Miten kuntalaiset voivat? - koko väestö - lapset ja nuoret - työikäiset - ikääntyvät Eri ikäryhmien hyvinvointia ja terveyden edistämistä koskevat hankkeet ja toimintamallit on esitelty hyvinvointikertomuksen liitteenä. Kuopion vision mukaan Kuopio on vuonna 2012 uudelle avoin, kansainvälinen, hyvinvointiosaamisen kaupunkiseutu. Lisäksi strategian mukaan Kuopio on monipuolinen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki, joka mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Kuopion kaupunki on mukana kansallisessa Terve Kunta -verkostossa sekä kansainvälisessä WHO:n Healthy Cities verkostossa. Nyt valmistunut hyvinvointikertomus on tehty osin näissä verkostoissa sovituista lähtökohdista. Hyvinvointia on vaikea mitata tai tiivistää muutamaan määritelmään ja indikaattoriin. Hyvinvointiin vaikuttavat useat taustatekijät kuten mm. terveys, toimeentulo ja asuminen, mutta myös puhdas elinympäristö, koettu turvallisuus, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet sekä ihmissuhteet. Hyvinvointia voidaan kuvata objektiivisesti mitattavien indikaattorien avulla, mutta se on myös paljolti subjektiivinen henkilökohtaisten tuntemusten summa. Kuopion hyvinvointikertomuksessa tieto asukkaiden hyvinvoinnista perustuu pääosin valtakunnallisiin tilastoihin (Tilastokeskus, Sotkanet, Kouluterveyskysely), minkä vuoksi siinä kuvataan laajalti hyvinvointivajeita ja pahoinvoinnin riskitekijöitä. Tätä mielekkäämpää olisi kertoa asukkaiden kokemuksia hyvinvoinnista, hyvinvoinnin edistämisestä sekä onnellisuudesta. 4. Kuopion strategiset hyvinvointilinjaukset ja johtopäätökset hyvinvointityön haasteiksi Keskeisimmät strategiset hyvinvointilinjaukset, erillisohjelmat ja -strategiat ja suunnitelmat, alueelliset ja kansalliset linjaukset ja tavoitteet Johtopäätökset ja haasteet tuleville vuosille Hyvinvointi on korostunut jo hyvin pitkään Kuopion strategisessa johtamisessa. Kuopiossa on säännöllisesti kokoontunut poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä, jossa asukkaiden hyvinvointia on tarkasteltu, tutkittu ja analysoitu pitkäjänteisesti yhteistyössä mm. yliopiston sekä muiden keskeisten sidosryhmien (muut oppilaitokset, seurakunnat, poliisi) kanssa. KUOPIOLAISTEN HYVINVOINTIIN VAI- KUTTAVAT OLOSUHTEET JA TAUS- TATEKIJÄT Kuopiossa väestön koulutustaso, työllisyys ja tulotaso ovat kohonneet. Väestön ikärakenne on keskimääräistä nuorempi, vaikka ikääntyvien määrä jatkuvasti kasvaa. Kuopiossa on monipuoliset asumisen mahdollisuudet, hyvä ympäristön tila sekä laajat virkistymis- ja harrastevaihtoehdot. Asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavat olosuhteet ja taustatekijät tarjoavat kuopiolaisille entistä viihtyisämmän elinympäristön ja paremmat lähtökohdat asukkaiden hyvinvointiin.

3 2 Kuopiossa työllisyys on parantunut ja työpaikkojen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat tärkeimmät nuorten aikuisten Kuopioon muuttamisen syyt. Hyvän kehityksen myötä Kuopion huoltosuhde on alentunut jatkuvasti. Vuonna 2008 taloudellinen huoltosuhde oli 1,31, mikä tarkoittaa, että laskennallisesti jokaisella työllisellä on 1,3 muuta henkilöä huollettavana. % 50,0 45,0 Hyyvinvointiin vaikuttavien muutamien taustatekijöiden kehitys vuosina 2004, 2006 ja Yliopistokaupunkien tavoin Kuopiossa väestön koulutustaso on korkea ja se on noussut 2000-luvulla vuosittain. Vuonna 2008 korkeaasteen tutkinnon suorittaneita oli noin 31 prosenttia ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita noin 41 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vastaavasti asukkaiden tulotaso on myös kohonnut ja keskimääräinen tulotaso on samaa tasoa kuin muissa keskisuurissa kaupungeissa. Kuopiossa asuu kuitenkin paljon myös hyvin pienituloisia ja viime vuosina pienituloisuusaste on lievästi noussut (17,9 % vuonna 2007). Pienituloisuusaste (alle 60 % käytettävissä olevan rahatulon mediaanista) kuvaa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien asukkaiden osuutta kaikista asukkaista. Kaikista alle 18-vuotiaista kuopiolaisista lapsista noin 16 prosenttia kuului vuonna 2007 pienituloisiin kotitalouksiin. Keskimääräinen kokonaiseläke oli 1252 euroa/hlö kuukaudessa. Kuopiossa työpaikkakehitys oli 2000-luvulla voimakasta ja suhteellinen työpaikkojen nettolisäys oli suurten kaupunkien kärkiluokkaa. Työttömyys väheni vuoteen 2008 saakka, jonka loppupuoliskolla suhdannetilanteen heikettyä työttömien määrä alkoi lisääntyä. Kuopiossa työttömyys on ollut useita vertailukaupunkeja (suurimmat) vähäisempää, mutta selvästi koko maan keskimääräistä suurempaa. Vuonna 2009 työttömänä oli keskimäärin runsaat henkilöä (11,5 % työvoimasta / kk), mikä on runsaat 1000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Lähteet: Tilastokeskus Työllisten osuus, -% koko väestöstä Korkea-asteen koulutuksen saaneet -% 15 v. täyttäneistä Kouluttamattomat - % 15 v. täyttäneistä Kuopion työttömyys Miehet Naiset Alle 20 -v. Nuorisotyöttömät 50 v. täyttäneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Työttömyyden kasvu on kohdistunut Kuopiossa etenkin miehiin sekä nuorten ikäryhmiin. Vuoteen 2008 saakka nuorisotyöttömien (alle 25-v.) määrä laski koko ajan, minkä jälkeen määrä on lisääntynyt melko voimakkaasti jälleen. Vuonna 2009 Kuopiossa oli keskimäärin 850 nuorisotyötöntä henkilöä kuukausittain. Pitkäaikaisesti eli yli vuoden työttömänä olleita oli vastaavasti reilut 900 henkilöä. Viihtyisä ja virikkeellinen luonto ja elinympäristö sekä monipuoliset kulttuuri- ja harraste-

4 3 mahdollisuudet mahdollistavat osaltaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveellisen elämän. Kuopiossa asumisen mahdollisuudet ovat monipuoliset. Asuntoalueilla on lähipalveluja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja joukkoliikenteen palvelutaso on Kuopiossa sen kokoon nähden erittäin hyvä. Kuopion kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelutarjonta on hyvin laaja ja monipuolinen. Kuopion turvallisuuteen liittyviä tietoja kartoitettiin laajasti vuonna 2008 valmistuneessa Kuopion turvallisuussuunnitelmassa. Turvallisuus on ihmisen perusoikeus ja laajaalaisena käsitteenä se tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta luvulla rikoslakirikosten määrä lisääntyi, mutta omaisuusrikosten ja varkauksien määrä pienentyi. Huolestuttavaa on ollut henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrän kasvu vuoteen 2008 saakka. Näiden rikosten esiintyvyys on vertailukaupunkeja ja koko maan keskiarvoa suurempaa. Kuopion neuvoloissa, päivähoidossa ja alakouluissa kiinnitetään erityistä huomiota lasten hyvinvointiin. Ennakoiva varhaisen puuttumisen työote on käytössä lasten palveluissa ja oppimisen sekä kasvun polkua ja kehitystä tuetaan erilaisten palvelujen avulla. Päivähoidossa toteutetaan perheiden ja päivähoidon kasvatuskumppanuutta. Vanhemmille on käytössä kahden viikon päivähoitoon tutustumisjakso ja lapsille toteutuu omahoitajuus. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalla tuetaan kodin ja koulun kasvatusta. Kuopiossa tähän toimintaan osallistuu vuosittain noin 660 alaluokkien lasta (n. 57 %). Lisäksi kaikille peruskoulun luokille on tarjolla erilaista kerhotoimintaa. Vuosina kerhotoiminnan painopistealueena on ollut liikunta ja ympäristö. Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa on peruskoulun 1-9 luokille suunnattu koulu-, vapaa-aikaja kulttuuritoimen hanke, joka järjestää mm. liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä tapahtumia ja toimintaa. Suureen osaan pahoinpitelyistä liittyy päihteiden käyttöä ja viime vuosina yksityisissä asunnoissa tapahtuneet pahoinpitelyt ovat lisääntyneet. Myös perheväkivalta, kotirauhan rikkominen ja laittomat uhkaukset ovat lisääntyneet hieman. Alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret syyllistyvät rikoksiin hyvin harvoin aikuisväestöön verrattuna vuotiaiden rikokset ovat yleensä varkaus- ja omaisuusrikoksia, pahoinpitelyjä sekä liikennerikoksia. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI Suurin osa lapsista ja nuorista on terveitä ja voi erittäin hyvin, mutta samaan aikaan erilaiset lasten ja nuorten terveyteen, käyttäytymiseen ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat ja riskitekijät ovat yleistyneet. Hyvin usein koko perheen elintavat ja elämänhallinnan puutteet heijastuvat lapsien ja nuorien ongelmina. Kuopiossa nämä riskitekijät tunnistetaan hyvin, jolloin monipuolisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä työllä voidaan edistää ja auttaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Kouluissa lasten viihtyvyyttä ja koulutyötä heikentävät eniten kiusaaminen, rauhattomuus ja kova meteli. Näihin ongelmiin puututaan aktiivisesti ja etenkin kiusaamisen poistamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

5 4 Erityisopetuksen tarvetta aiheuttavat mm. oppimisvaikeudet, vammaisuus, tarkkaavaisuushäiriöt sekä erilaiset käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmat. Kuopiossa erityisopetusta järjestetään erityisluokilla, erityiskouluissa sekä yleisopetukseen kokonaan tai osin integroituna. Lukuvuonna erityisopetuksessa oli yhteensä 715 oppilasta, joka on 8,5 prosenttia perusopetuksen oppilaista. Viime vuosina erityisopetuksessa (normaali oppivelvollisuus) olevien oppilaiden lukumäärä on säilynyt jokseenkin samana ja integrointi yleisopetukseen on yleistynyt. Suhteessa kaikkiin peruskoulun oppilaisiin erityisopetuksessa olevien osuus on hieman noussut. Kuopiossa (Itä-Suomen yliopisto/fysiologia) käynnistyi lasten liikuntaa ja ravitsemusta koskeva elintapainterventiotutkimus vuonna Tutkimuksessa on mukana noin 500 koulunsa aloittavaa 6-7-vuotiasta lasta. Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan kuopiolaiset lapset liikkuvat liian vähän, ravinto sisältää liikaa kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa sekä noin joka viides lapsi on ylipainoinen. Lisäksi jo näin nuorilla lapsilla on havaittu metabolista oireyhtymää, johon liittyy heikentynyt fyysinen kunto. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn (2008) mukaan kuopiolaisten yläasteikäisten nuorten terveydessä on paljon huolestuttavia piirteitä. Koulun työilmapiirissä nähtiin yleisemmin ongelmia kuin aiemmin ja kouluviihtyvyyden havaittiin huononevan yleisesti koulunkäynnin myötä. Erityisesti murrosikäisten ja etenkin poikien kouluviihtyminen on heikkoa. Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista 8. ja 9. luokkalaisista koki viikoittain niska- tai hartiakipuja ja päänsärkyä, noin 10 prosentilla oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai ylipainoa. Lisäksi noin joka kymmenes nuori koki terveydentilansa vain keskinkertaiseksi tai huonoksi. Nuorten liikunnan harrastaminen jakaantuu hyvin epätasaisesti. Osa nuorista liikkuu erittäin paljon, kun taas yli puolet kouluterveyskyselyyn vastanneista harrasti viikoittain liian vähän liikuntaa. Useat perheessä ongelmia aiheuttavat tekijät ovat yhteydessä nuorten päivittäiseen tupakointiin ja humalajuomiseen. Peruskoululaisilla ja lukiolaisilla tupakointi, humalahakuinen alkoholin juominen ja huumeitten kokeilu on hieman vähentynyt Terveys kansanterveys-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sen sijaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveystottumukset ovat edelleen huolestuttavia tupakoinnin, humalajuomisen, huumekokeilujen, vähäisen liikunnan ja epäterveellisten välipalojen syönnin osalta. Yläaste- ja lukioikäisille nuorille on Kuopiossa tarjolla kouluterveydenhoitajan sekä koululääkärin palveluja. Alakoululaisille on tarjolla koulupsykologipalveluja ja yläkoululaisille kuraattoripalveluja. Viime vuosina oppilashuoltopalveluja käyttäneiden oppilaiden määrä on lisääntynyt, kuten myös käyntikertojen määrä oppilasta kohden. Tosi humalassa vähintään kerran kuussa, % oppilaista Tupakoi päivittäin, % oppilaista Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % oppilaista Ei yhtään läheistä ystävää, % oppilaista Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % luokkalaisista Lähde: THL, Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyn tuloksia vuonna 2008 (yläaste, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) 2,0 4,0 6,0 8,0 7,0 9,0 8,0 9,8 8,2 14,0 12,0 14,5 26,0 40,0 41,0 Ammat. oppilaitokset Lukio Yläaste 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Kuopiossa päättötodistuksen ovat saneet kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet oppilaat ja kaikille ilman peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa jääneille on pystytty tarjoamaan 10. luokan mahdollisuutta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria (17-24-v.) oli 8,4 prosenttia Kuopiossa vuonna 2007.

6 5 Erityisen huolestuttavaa on lastensuojelutarpeen voimakas kasvu Kuopiossa luvulla. Vuonna 2008 lastensuojeluilmoituksia tehtiin yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2006 nähden. Ilmoitusten pääasiallisina syinä olivat: perheväkivalta, vanhemman päihteiden käyttö, lapsen rikollinen käyttäytyminen ja lapsen päihteiden käyttö. Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvun lisäksi myös kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä on lisääntynyt ja sijoitettujen osuus on valtakunnallisesti korkea. Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus oli 1,9 prosenttia vuotiaiden ikäryhmästä. Viime vuosien kehityksen syitä on analysoitu ja kasvua voivat selittää mm. palvelurakenteen ja työkäytäntöjen erilaisuus, puuttumiskynnyksen tai lastensuojelutarpeen erot. Lasten ja nuorten (0-17 v.) mielenterveyshäiriöiden ja lastensuojelutoimenpiteiden yleisyys % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet /1000 vast.ikäistä kohden Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana Huostassa olleet viimeisimmän sijoitustiedon mukaan Kodin ulkopuolelle sijoitetut Lähde: Sotkanet 1,2 1,0 1,5 1,9 1,8 1,6 6,1 5,9 7,3 7,2 8, ,4 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Kuopiolaisten työikäisten terveydestä ja hyvinvoinnista saatava tieto on hyvin hajanaista ja sen vuoksi kokonaiskuvaa työikäisten tilanteesta on vaikea saada. Erilaisten kansansairauksien yleisyys heijastaa kuitenkin osaltaan työikäisten hyvinvointia, kuten myös mm. työttömyyteen, työkyvyttömyyteen ja toimeentulon riittämättömyyteen liittyvät tilastot. Useiden indikaattorien avulla kuvattuna kuopiolaisten työikäisten hyvinvointi ja terveys ovat lähellä keskisuurten kaupunkien tai koko maan keskimääräistä tasoa. Suurin osa työikäisistä voi erittäin hyvin ja elää terveellisesti, mutta osa työssäkäyvistä uupuu ja sairastaa paljon. Huolestuttavaa on valtakunnallisesti havaittu kehitys, jonka mukaan terveys- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet eri sosioekonomisten väestöryhmien välillä. Kuopion sairastavuusindeksi (112 % v. 2008) heijastaa keskimääräistä hieman yleisempää sairastavuutta. Sairastavuusindeksi kuvaa kolmen eri muuttujan avulla koko väestön sairastavuutta: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Kuopiossa indeksiä nostavat erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen suuri osuus (26 % v. 2008) työikäisistä (25-64-v.) sekä keskimääräistä suurempi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus väestöstä. Työikäisillä kuopiolaisilla keskeisemmät kansansairaudet ovat suhteessa hieman lisääntyneet. Kansansairauksista etenkin mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat työssäkäynnin kannalta vaikeita ja aiheuttavat pitkiä sairausjaksoja: Kuopiossa depression vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen suhteellinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on selvästi lisääntynyt 2000-luvulla. Myös diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen työikäisten aikuisten määrä ja suhteellinen osuus on lisääntynyt. Laajemmin maassamme aikuisväestön kohdalla kriittisiä huolenaiheita ovat lisääntynyt ylipaino, päihteiden käyttö sekä perheväkivalta, kuten myös tupakointi, vaikka se on vähentynyt viime vuosina. Työikäisten hyvinvointi muuutamin indikaattorein kuvattuna TYÖIKÄISTEN HYVINVOINTI Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 55,3 55,5 55,8 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 112,7 111,9 112,4 Sairauspäivärahaa saaneet v. /1000 vastaavanikäistä 126,0 133,1 126,1 Työkyvyttömyyseläkettä saavat v., % vastaavanikäisestä väestöstä 10,5 10,5 10,6 Lähde: Sotkanet

7 6 Kuopiolaiset siirtyvät työelämästä eläkkeelle keskimääräistä aikaisemmin. Vuonna 2008 keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 55,8 vuotta. Keskimääräistä korkeampi sairastavuus näkyy varhaisen eläkkeelle jäännin lisäksi sairauspoissaoloina, sairauspäivärahan saantiluvuissa sekä suurempana työkyvyttömyytenä. Pitkittyessään ongelmat heijastuvat myös toimeentulovaikeuksina. Kuopiossa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä korkeampi (10,6 %) vuotiaiden kohdalla ja sairauspäivärahaa sai vuonna 2008 noin 12 prosenttia kaikista vuotiaista. Suurimmat syyt sairauspäiviin olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyshäiriöt. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkettä saaneista vuotiaista kuopiolaisista lähes puolet (5,2 % koko ikäryhmästä) oli eläkkeellä juuri em. syistä. Myös sairauspoissaoloista suuri osa johtui mielenterveyden häiriöistä ja ongelmista. % Diabeteksen, sepelvaltimotaudin, psykoosin tai depression vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % vastaavanikäisestä väestöstä Diabetes, 1 Sepelvaltimotauti, 2 Psykoosi, 3 Depressio, v v v v. Lähde: Sotkanet IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTI Ikääntyvien määrä lisääntyy Kuopiossa jatkuvasti. Tänä päivänä ikääntyvät voivat paremmin ja elävät pidempään kuin koskaan aikaisemmin. Terveys ja toimintakyky ovat ihmisten tärkeimpiä voimavaroja ja erityisesti ikääntyvien kohdalla koettu terveys on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin ja kykyyn toimia itsenäisesti. Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman mukaan ikääntyvien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen on erityisen oleellista. Kuopiolaisista vuotiaista noin joka kymmenes sai toimeentulotukea vuonna Työikäisten kohdalla osuus pienentyi hieman vuosina , mutta tämän jälkeen suunnan oletetaan taas kääntyneen kasvuun työttömyyden lisääntymisen myötä. Noin 12 prosenttia kaikista lapsiperheistä sai toimeentulotukea vuoden 2008 aikana. Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman tavoitteena on, että ikääntyvät asuvat kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tällä hetkellä noin 92 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona itsenäisesti tai kotihoidon ja palvelujen turvin. Loput 8 prosenttia asuvat muissa asumismuodoissa eli palveluasunnoissa, palvelukeskuksissa, hoitokodeissa tai sairaaloissa. Vuonna 2009 omaishoidon tuella kotona asuvia oli 3,2 prosenttia ja säännöllistä kotihoidon tukea sai 9 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Kuopiossa omaishoidon tuen ja säännöllisen kotihoidon peittävyys ovat molemmat alle maan keskitason ja molemmissa valta-

8 7 kunnallinen suositus (6 % ja 14 %) on selvästi korkeampi. Kaikista 65 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista hieman yli puolet asuu yksin. keskimääräistä yleisemmin. Yleisempien kansansairauksien (mm. diabetes, depressio) esiintyvyys on vuosittain lievästi kasvanut erityiskorvattavien lääkkeiden käytön perusteella mitattuna. Joka kymmenes yli 65- vuotias kuopiolainen saa erikoiskorvattavia lääkkeitä diabeteksen hoitoon ja hieman tätä useampi depression perusteella. Sepelvaltimotauti on ainoita niistä kansansairauksista, jonka vuoksi erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö on vähentynyt. Edelleen kuitenkin yli kolmannes 65 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista käyttää erityiskorvattavaa lääkettä sepelvaltimotaudin tai verenpainetaudin vuoksi ja lääkkeitä näiden tautien vuoksi käyttäneiden osuus on Kuopiossa yleisempää kuin maassa keskimäärin. % 40 Diabeteksen, depression, sepelvaltimo- tai verenpainetaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyvien itse arvioima terveydentila on kohentunut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Vuonna 2007 terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus oli lähes puolet kaikista eläkeikäisistä. Omatoimisuus on lisääntynyt ja turvattomuuden kokeminen vähentynyt. Ikääntyvien kohdalla eniten turvattomuutta aiheuttavat toimeentulon niukkuus, toisen avusta riippuvaiseksi joutuminen, muistin heikkeneminen sekä laitoshoitoon joutuminen. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksen (2007) tulosten mukaan ikääntyneiden ruokailutottumukset ovat jatkuvasti kehittyneet myönteiseen suuntaan ja miesten tupakointi on vähentynyt. Sen sijaan terveyskäyttäytymisessä on tapahtunut myös huolestuttavaa kehitystä ja mm. ikääntyvien alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Samaan aikaan raittiiden eläkeikäisten osuus on jatkuvasti pienentynyt ja alkoholia käyttävien osuus on kasvanut etenkin nuoremmilla (65-74-v.) ja korkeammin koulutetuilla eläkeikäisillä. Useita sairauksia esiintyy Kuopiossa ikääntyvillä kuten työikäisillä hieman koko maan Diabetes, 1 Depressio, 2 Sepelvaltimotauti, 3 Verenpaine v. 65- v. 65- v. tauti, 65- v. Lähde: Sotkanet Palvelujen ja asumisen näkökulmasta dementia on yksi vaikeimmista väestön ikääntymiseen ja terveyteen liittyvistä haasteista. Dementia yleistyy nopeasti iän mukana ja sen vuoksi väestön vanhetessa dementiapotilaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Kuopiossa keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia oli vuonna 2009 seuraavasti: alle 65- vuotiaita 155 henkilöä (0,2 %) ja 65 vuotta täyttäneitä 993 henkilöä (6,9 %). Lisäksi lievää dementiaa sairastavia kuopiolaisia 75 vuotta täyttäneitä oli 572 henkilöä. Kuopiossa

9 8 dementian esiintyvyys on koko maan keskimääräistä tasoa. TULEVAISUUDEN HAASTEET KUOPIO- LAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ 1) Parannetaan strategian ohjaus- ja seurantajärjestelmää hyvinvointitiedon osalta Tieto kuntalaisten hyvinvoinnista on hyvin hajallaan ja sen vuoksi hyvinvoinnin kokonaiskuvaa ja sen muutosta on erityisen vaikea saada. Erilaista tietoa on kyllä paljon olemassa, mutta tieto kuvaa yleisemmin hyvinvoinnin vajeita ja riskitekijöitä kuin hyvinvointia tukevia myönteisiä asioita. Kuopion haasteena on kerätä hyvinvoinnin tietoa aiempaa johdonmukaisemmin, jonka lisäksi Itä-Suomen yliopiston, Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen (KWRC) sekä muiden asiantuntijoiden osaamista ja tutkimustietoa tulisi hyödyntää aiempaa enemmän hyvinvoinnin seurannassa. Jatkossa tulisi sopia indikaattoreista, joilla muutoksia säännöllisesti seurataan ja kuinka eri ikäryhmiä koskevaa tietoa kootaan. 2) Ennakoidaan paremmin hyvinvointiin liittyvien ohjelmien valmistelu Kuopiossa on kaupungin päästrategian ja toimialojen strategioiden lisäksi noin 20 erillisohjelmaa ja strategiaa, joiden pää- tai osatavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin ja siihen vaikuttavien tekijöiden parantaminen. Kuopion palvelualueuudistuksen yhteydessä on syytä tarkastella ohjelma-asiakirjojen tarpeellisuutta ja yhteismitallisuutta. Yhdenmukainen käytännön ja rakenteen luominen hyvinvointiohjelma- ja suunnitelmatyöhön on tarpeen. 3) Parannetaan kehittämistyön vaikuttavuuden arviointia ja vakiinnutetaan hyvät käytännöt Monilla hankkeilla ja toimintamalleilla pyritään edistämään asukkaiden hyvinvointia. Jatkossa hankkeiden tuloksia ja niiden hyödynnettävyyttä tulisi analysoida paremmin. Samoin erilaisen kehittämistyön vaikuttavuuden arviointia pitää parantaa. Hyvät käytännöt ovat parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuvia toimintaympäristössään hyväksi koettuja toimivia työkäytäntöjä, jotka hyödyttävät asiakkaita. Useiden toimintamallien vaikutukset näkyvät usein vasta pidemmän ajan kuluttua. Tavoitteena on näiden hyvien käytäntöjen vakiinnuttaminen osaksi perustyötä. 4) Lisätään henkilöstön osaamista ja asiakasnäkökulmaa Asiakkaat eivät ole kiinnostuneita vain saamastaan palvelusta tai etuudesta, vaan koko asiakasprosessista, eli myös mm. siitä, onko palvelu kohteliasta tai otetaanko asiakkaan omat näkemykset huomioon. Kaupungin omalla koulutusohjelmalla voidaan vaikuttaa henkilöstön osaamiseen, työtapoihin ja asenteisiin. Nykyään henkilöstöltä edellytetään moniammatillista osaamista kaikissa palvelutoiminnoissa. Kaupungin palvelualueuudistus huomioi asiakkaan ja asiakaspalautteen entistä paremmin. Hankeyhteistyö kuluu jatkossa yhä vahvemmin kunnalliseen toimintakulttuuriin. Ennaltaehkäisevän varhaisen tuen merkitys korostuu. 5) Kehitetään yhteistyömalleja työikäisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Työikäiset ovat heterogeeninen ryhmä, jonka terveydestä ja hyvinvoinnista ei saada riittävästi tietoa. Työikäisten hyvinvointia tulee seurata aiempaa johdonmukaisemmin ja tätä varten tarvitaan oma seurantaryhmänsä. Työikäisten hyvinvointiin panostaminen voi auttaa pysymään työelämässä pidempään. Samoin koko väestön huoltosuhteen kannalta on olennaista, että työikäiset jaksavat hyvin. Lasten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää panostaa vanhempiin, joiden elämänhallinta vaikuttaa ratkaisevasti kykyyn kasvattaa ja huolehtia lapsistaan. 6) Etsitään terveyden tasa-arvoa edistäviä keinoja ja tekijöitä Suomalaisten terveydentila on kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta sosioekonomisten ryhmien välillä terveyserot ovat säilyneet ja kuolleisuuserot jopa kasvaneet. Lapsuudessa koetuilla ongelmilla ja eriarvoisuudella on selkeä yhteys aikuisuudessa ilmeneviin terveyseroihin.

10 9 Ei ole olemassa yhtä ainoata toimintatapaa kaventaa terveyseroja. Terveyskäyttäytyminen selittää kuitenkin merkittävän osan sosioekonomisista sairastavuus- ja kuolleisuuseroista. Terveyden tasa-arvon kannalta tulisi kartoittaa riskitekijöitä ja riskiryhmiä, joiden elintapoihin ja elämänhallintaan ajoissa vaikuttamalla saadaan pitkäaikaisia vaikutuksia aikaan. On selkeä tarve tunnistaa myös kriittiset ikään ja kriisitilanteisiin liittyvät tapahtumat ja elämänvaiheet (esim. lapsen syntymä, murrosikä, työttömyys, avioero, eläkkeelle jääminen). Tämä edistää ja mahdollistaa palvelujen oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä kehittämistä terveyserojen kaventamiseksi. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä tieto on hyvin saavutettavissa tietojärjestelmien avulla. Helppokäyttöisen, ymmärrettävän ja luotettavan informaation tuottaminen on haaste koko kaupunkiorganisaatiolle. Tässä voidaan hyödyntää sosiaalista mediaa nykyistä enemmän. Terveyden lukutaidon parantamiseen voidaan vaikuttaa tuomalla terveysinformaatiota paikallisesti esim. asukastuville ja erilaisiin tapahtumiin. Nettineuvola ja hyvinvointikanava ovat esimerkkejä sähköisten palvelujen hyödyntämisestä. 7) Edistetään yhteisöllisyyttä ja elämänhallintaa Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan kansalaisten omaehtoista toimintaa, järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sekä vapaata sivistystyötä. Kansalaisjärjestöjen ja lähiöohjelman avulla päästään lähelle kuntalaisia, edistetään yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden yksi keskeinen tekijä on ihmisten välinen luottamus, jota voidaan joko lisätä tai vähentää erilaisilla toimilla. Tarvitaan myös enemmän yhteisvastuullisuuden korostamista. Suuri haaste Kuopiossa on saada ihmiset ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydestään ja elintavoistaan. Elämänhallinta-, vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja voidaan myös opettaa ja esim. kansalaisopistoopetusta voitaisiin suunnata entistä enemmän erityisryhmille, jotta heidän sosiaaliset verkostonsa vahvistuisivat. Myös projektityyppinen eri toimijoiden yhteistyöhön perustuva terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin oppimisohjelma tuottaisi lisää hyvinvointia juuri sitä eniten tarvitseville kuopiolaisille. 8) Hyödynnetään sähköisen viestinnän mahdollisuuksia kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä 9) Panostetaan terveellisen kaupunkiympäristön suunnitteluun ja asumiseen Asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on olennaista, millaisessa ympäristössä he asuvat, missä asunnot, työpaikat ja erilaiset toiminnot sijaitsevat sekä kuinka ne ovat saavutettavissa. Panostamalla kaupunkiympäristön suunnitteluun luodaan viihtyisämpää, vetovoimaisempaa ja terveellisempää kaupunkiympäristöä. Asumisen ja asuntoalueiden monipuolisuus on kaupunkirakenteen toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta keskeistä ja edistää myös väestörakenteen monipuolisuutta. Uusien asuntoalueiden suunnittelun rinnalla kaupunkisuunnittelussa on erittäin tärkeää kehittää ja uudisrakentamalla täydentää jo olemassa olevia alueita. Täydennysrakentaminen vahvistaa alueen väestöpohjaa ja antaa sitä kautta paremmat edellytykset lähipalvelujen säilymiselle. Väestön tasa-arvon kannalta on tärkeää, että välttämättömät päivittäistavarakaupan palvelut säilyvät niillä asuntoalueilla, joilla on paljon autotonta väestöä.

11 10 10) Korostetaan elinympäristön merkitystä hyvinvoinnille Elinympäristön tila, vesistöjen puhtaus sekä ilmanlaatu muodostavat merkittävän ja osittain jopa itsestään selvänä pidetyn osan hyvinvointiamme. Kuopion monipuolinen luonto ja sen tarjoamat ilmaiset virkistäytymismahdollisuudet eivät ole vieläkään riittävän hyvin kaikkien kuntalaisten tiedossa tai käytössä. Tiedottamista esim. virkistysreiteistä ja vesistöjen käyttömahdollisuuksista kannattaakin edelleen tehostaa. Kuopion ympäristöstrategia ja ilmastopoliittinen ohjelma sisältävät toimenpiteitä elinympäristön säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin ja terveysvaikutuksiin on varauduttava. Korkean melutason alueilla tai niillä melualueilla, joilla altistuvien määrä on suuri, tulisi selvittää keinoja, mahdollisuuksia ja kustannuksia meluhaittojen torjumiseksi. Hyvän talousveden turvaamiseksi pyritään haja-asutusalueella saamaan mahdollisimman suuri osuus asukkaista vesihuollon piriin. Ihmisten arvostukseen omasta ympäristöstään ja siitä huolehtimisesta kannattaa aktiivisesti vaikuttaa. 11) Nähdään kulttuuri ja liikunta terveyden edistäjinä Kulttuurin kuluttaminen, siihen osallistuminen ja harrastaminen edistää yhtä paljon terveyttä kuin liikunta. Taide- ja kulttuuritarjonnan tulisi kohdentua ennaltaehkäisevään toimintaan, sen tulisi olla osallistavaa ja aktivoivaa, tasapuolista, tasa-arvoista ja yhteisöllisyyttä korostavaa. Liikunnan osalta kehittämistä tulisi suunnata mm. liikuntareseptin käyttöönottoon sekä matalan kynnysten liikuntaryhmien toteuttamiseen yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 12) Kehitetään yhteistyötä yli kunnan rajojen Sosiaali- ja terveysministeriö kannustaa kuntia hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kehittämiseen muuttuvissa kunta- ja palvelurakenteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää monialaista yhteistyötä kunnan tai kuntayhtymän sisällä sekä valtion, seurakuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa. Merkittävä hyvinvoinnin palveluiden tuottamista koskeva terveydenhuoltolain uudistus tulee voimaan vuonna 2010/2011. Sen mukaan kunnan tulee mm. laatia yksin tai yhdessä useamman kunnan kanssa suunnitelma asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistävistä sekä terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Laki edellyttää yhteistyötä muiden viranomaisten sekä palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten kanssa. Suunnitelma tulee kytkeä osaksi kunnan strategian ja taloussuunnitelman valmistelua ja päätöksentekoa. 13) Tunnistetaan edellisen laman opit Laman negatiivisia vaikutuksia ei ole syytä vähätellä pitkittynyt työttömyys ja tulotason romahtaminen heikentävät yleensä ihmisen psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja toimintakykyä. Työttömyyden ongelmat koskettavat eri tavoilla eri ikävaiheessa olevia henkilöitä. Ikääntyneet kokevat suuria vaikeuksia työelämään paluussa, nuorilla kasvaa riski syrjäytyä työelämästä kokonaan ja keski-ikäisillä ongelmat tiivistyvät usein velkojen hoitoon ja perhe-elämän jännitteisiin. Pohdittaessa 1990-luvun laman opetuksia voidaan tunnistaa kolme tärkeää tekijää, jotka pitäisi turvata lasten ja nuorten kannalta kodin, koulun ja päivähoidon saumaton yhteistyö ja koko perheen tukeminen. Lasten kehityksen tukemisen kannalta materiaalisella hyvinvoinnilla ei ole niin suurta merkitystä kuin inhimillisillä resursseilla vanhemman tai muun aikuisen ohjauksella, auttamisella, huomioimisella sekä välittämisellä. Hyvinvointikertomus löytyy sähköisenä internetistä ja Kuopion kaupungin sivuilta: Kuopion kaupunki/hallinto- ja kehittämiskeskus/talous- ja strategiapalvelu/tilastot ja raportit/julkaisut Lisätietoja hyvinvointikertomuksesta: Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu, suunnittelija Katri Hiltunen (p ) tai Sosiaali- ja terveystoimi, suunnittelija Marjatta Pirskanen (p ) tai kuopio.fi

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄLLE Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012 Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: lasten ja nuorten koettu terveys ja

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Hyvinvointiraportoinnin työryhmä 2014: sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. koordinaattori. Koskensalo-Kleemola Heini (siht.)

Hyvinvointiraportoinnin työryhmä 2014: sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. koordinaattori. Koskensalo-Kleemola Heini (siht.) Vantaan vuoden 2014 hyvinvointikatsaukseen on valittu 33 hyvinvointia kuvaavaa indikaattoria, joista 23:sta on oma dia. Hyvinvointiraportointi on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua,

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot