VELKAJÄRJESTELYN VAIKUTUS VELALLISEN ELÄMÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VELKAJÄRJESTELYN VAIKUTUS VELALLISEN ELÄMÄÄN"

Transkriptio

1 VELKAJÄRJESTELYN VAIKUTUS VELALLISEN ELÄMÄÄN Virpi Peurasaari Opinnäytetyö Kesäkuu 2002 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) PEURASAARI, Virpi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 47 Julkaisun kieli suomi Luottamuksellisuus Työn nimi VELKAJÄRJESTELYN VAIKUTUS VELALLISEN ELÄMÄÄN Salainen saakka Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES, Marja Toimeksiantaja(t) Oikarinen Elvi, Kemin talous- ja velkaneuvonta Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli koota Kemin alueen velallisten kokemuksia velkaantumisesta ja velkajärjestelystä. Työssä tarkasteltiin velallisten taloudellista tilannetta ennen ja jälkeen velkajärjestelyn sekä sitä, olivatko taloudelliset ongelmat vaikuttaneet myös velallisten sosiaalisiin suhteisiin ja yleiseen terveydentilaan. Tavoitteena oli selvittää, oliko velkajärjestely toiminut lain tarkoittamalla tavalla, eli oliko velkajärjestely auttanut velalliset uuden, velattoman elämän alkuun. Tutkimus tehtiin haastattelemalla 12 Kemin talous- ja velkaneuvonnan asiakasta. Seitsemällä velkajärjestely oli vielä kesken, viidellä se oli jo ohi. Haastattelun tuloksia verrattiin kahteen samasta aiheesta tehtyyn laajempaan tutkimukseen. Haastatteluista kävi ilmi, että ennen velkajärjestelyä velallisten elämä oli ollut taloudellisesti vaikeaa. Henkinen ahdistus kasvoi jopa niin suureksi, että velalliset kärsivät masentuneisuudesta, stressistä ja henkisestä uupumisesta. Velkaantuminen supisti myös ystäväpiiriä. Tutkimus osoitti, että velkajärjestely tiukensi entisestään velallisten taloudellista tilannetta. Lähes kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että ylivelkaantumisesta syntynyt henkinen paine hellitti velkajärjestelyn myötä. Velkajärjestelyn päätyttyä velallisten taloudellinen tilanne parantui ja uuden velan ottoa vältettiin. Osalle säästeliäästi elämisestä oli tullut uusi elämäntapa ja he arvostivat rahan sijaan toimivaa parisuhdetta, hyvää terveyttä, sukulaissuhteita ja ystäviä. Tutkimuksen tekoalueella velkajärjestely oli toiminut lain määrittelemällä tavalla. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että velkaantumisen syyt ja ihmisten tuntemukset velkaantumisesta ovat samat ympäri Suomen, mutta velkajärjestelystä selviytyminen vaihtelee paikkakunnittain. Tutkimusalueen ihmiset selvisivät velkajärjestelystä hyvin myönteisen elämänasenteen sekä kiinteän turvaverkon avulla. Avainsanat (asiasanat) velkaantuminen, velkaneuvonta, velkajärjestely, maksuohjelma Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) PEURASAARI, Virpi Type of Publication Dissertation Pages 47 Confidential Language Finnish Until Title THE INFLUENCE OF DEBT ARRANGEMENT ON A DEBTOR S LIFE Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor Ms. Marja Nives Assigned by Oikarinen, Elvi, the finance and debt counsellor of Kemi Abstract The purpose of this dissertation was to gather experiences from debtors about getting into debt and debt arrangements in the Kemi area. The debtors financial situations before and after the debt arrangements were inspected and including the effect of financial troubles on the debtors social relations and physical health. The purpose was to find out if the debt guidance had been carried out in the way presupposed by the law, and if the debt arrangement had helped the debtor to start a new debtless life. The research was conducted by interviewing twelve clients of the Kemi finance and debt arrangement office. Seven of them had their debt arrangements still open and five of them had them already done. The results of this interview were compared to those of two other more extensive surveys on this same subject. The interviews revealed that the debtors lives had been financially difficult before the debt arrangements. The emotional agonies grew so huge that the debtors suffered from depression, stress and emotional exhaustion. Getting into debt also reduced the circle of friends. The research showed that debt arrangements restricted their already tight financial situations. Almost all the interviewed persons thought that emotional stress due to being deeply in debt gave in after the debt arrangement had been started. The debtors financial situations improved and they avoided being indebted again. Some of those interviewed had accepted economical living as a new lifestyle, and they appreciated a good personal relationship, good health, family relationships and friends instead of money. In the area concerned in this research, debt arrangements had been implemented in accordance with the law. This research shows that reasons for getting into debt and people s feelings about that are the same all over the Finland but managing the debt arrangements varies in different districts. The subjects of this survey had managed their debt arrangements through their positive attitudes and solid safety network. Keywords getting into debt, debt guidance, debt arrangement, payment programme Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO VELANMAKSUN LAIMINLYÖNNIN SEURAAMUKSET VELALLISTEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄT Velkojen järjestelyn tarpeellisuus Kirkkohallituksen eri rahastot sekä Punaisen Ristin katastrofirahasto Takuu-Säätiön myöntämä takaus ja sosiaalinen luototus Velkasovinto-ohjelma Velkajärjestely Velkajärjestelylain tavoitteet Tilastotietoa velkajärjestelystä Talous- ja velkaneuvonta Suomessa Kemin talous- ja velkaneuvontayksikkö VELKAJÄRJESTELYPROSESSIN ETENEMINEN Velkajärjestelyn hakeminen ja hakemuksen sisältö Hakemuksen jättämisen oikeudelliset vaikutukset Tuomionistuimen päätökseen vaikuttavat asiat Edellytykset Esteet Velkajärjestelyn aloittaminen tai hylkääminen MAKSUOHJELMA Maksuvara Velallisen omaisuus Velkajärjestelyn piiriin kuuluvat velat ja niiden järjestelykeinot Vakuusvelat Tavalliset velat Maksuohjelman vahvistaminen tai hylkääminen Maksuohjelman kesto, muuttaminen ja raukeaminen Maksuohjelman päättyminen ja lisäsuoritusvelvollisuus...23

5 2 6 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimusongelma ja tutkimuksen toteuttaminen Taustatietoja haastateltavista TUTKIMUKSEN TULOKSET Taloudellinen tilanne Lisätilitykset ja nykyinen velkatilanne Terveydentila Selviytymiskeinoja Velkajärjestelyn sopivuus ja maksuohjelman kohtuullisuus Velkaantumisen muut vaikutukset Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Mielipiteitä ja muutosehdotuksia YHTEENVETO JA POHDINTA...37 LÄHTEET...41 LIITTEET...43 Liite 1. Velkajärjestelysanasto...43 Liite 2. Haastattelukysymykset...45 Liite 3. Kyselylomake...47

6 3 1 JOHDANTO Teppo ja Tiina Tavallinen asuvat pienessä punaisessa tuvassa, jonka he ovat pankin avokätisellä avustuksella ostaneet omakseen. Eräänä kauniina päivänä Teppo Tavallisen ystävälle takaamat suuret yrityslainat lankeavat Tepon ja Tiinan maksettavaksi. Vaikka he kuinka yrittävät kiristää vyötä ja venyttää euroja, rahat eivät yksinkertaisesti riitä velkavastuiden hoitoon. Vouti kolkuttelee jo ovella ja edessä näyttää olevan rakkaan kodin pakkohuutokauppa sekä ikuinen velkavankeus. Tämä on tuttu tilanne tuhansille suomalaisille. Elämässä ei tarvita suuriakaan muutoksia, joiden seurauksena vakaalta näyttänyt taloudellinen tilanne horjuu. Muodollisuudelta tuntuva nimi takauspaperissa, työttömyys, sairaus tai joku muu seikka voi syöstä kenet tahansa ylitse pääsemättömiin vaikeuksiin taloutensa kanssa. Myös 90-luvun syvä talouslama antoi suomalaisille kouriintuntuvan esimerkin siitä, että ihmisen ei tarvitse olla holtiton tai muuten vain kevytmielinen rahankäyttäjä joutuakseen ylivoimaisiin maksuvaikeuksiin. Suurin osa velallisista pystyy selviytymään maksuvaikeuksistaan tinkimällä muista menoista tai neuvottelemalla uusia maksuehtoja velkojien kanssa. Aina tilanteen hoito ei kuitenkaan onnistu omin voimin, vaan käyttöön on otettava järeämpiä aseita, kuten tuomioistuimelta haettava velkajärjestely. Vielä 1980-luvulla velallisilla oli elinikäinen velkavastuu luvulla alettiin miettiä keinoja velkaongelmien korjaamiseksi. Vuonna 1993 annettu laki yksityishenkilön velkajärjestelystä on osoittautunut käyttökelpoiseksi keinoksi auttaa ylivelkaantuneita. Tähän päivään mennessä lain avulla on korjattu vakavia taloudellisia ongelmia ja näin ollen se on antanut mahdollisuuden uuteen alkuun tuhansille velkaongelmista kärsiville. Ilman sitä monella olisivat olleet edessä elinikäinen ulosotto, kodin menetys, pakkohuutokauppoja sekä muita henkilökohtaisia katastrofeja. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä ollut käytössä kymmenen vuotta. Velkajärjestelylain mukaan velkajärjestelyn tavoitteena on auttaa ylivelkaantuneita selviytymään

7 taloudellisista ongelmistaan. Suuri joukko velallisia onkin jo käynyt läpi velkajärjestelyn ja saanut sen avulla velattoman tulevaisuuden. 4 Velallisten selviytymisestä on tehty muutamia tutkimuksia valtakunnallisella tasolla. Opinnäytetyössäni olen tutkinut, miten velkajärjestely on vaikuttanut velkajärjestelyvelallisten elämään Kemin alueella. Työni tarkoituksena on koota velallisten kokemuksia velkaantumisesta ja velkajärjestelystä. Työssä tarkastellaan velallisten taloudellista tilannetta ennen ja jälkeen velkajärjestelyä sekä sitä, ovatko taloudelliset ongelmat vaikuttaneet myös velallisten sosiaalisiin suhteisiin ja terveydentilaan. Tavoitteena on selvittää, onko velkajärjestely toiminut lain tarkoittamalla tavalla. Tutkimuspaikkakunnaksi valitsin Kemin, koska suoritin harjoitteluni Kemin kaupungin talousja velkaneuvontayksikössä. Lisäksi vertaan tutkimukseni tuloksia kahteen samasta aiheesta tehtyyn, laajempaan tutkimukseen saadakseni selville, onko velallisten elämä samanlaista ympäri Suomen. Uusin vertailukohteista on Vesa Muttilaisen ja Elisa Valkaman tekemä tutkimus Velkajärjestelyn jälkeen Lama-ajan velallisten selviytyminen maksuohjelmista ja paluu luottomarkkinoille 2000-luvun alussa. Vanhempi on taas Maija-Helena Nykäsen, Osmo Kontulan sekä Kirsi Palosen tutkimus nimeltä Taloudellisen laman jälkimainingit Jatkotutkimus Vantaan velkaneuvonnan asiakkaiden taloudellisesta ja terveydellisestä tilanteesta. 2 VELANMAKSUN LAIMINLYÖNNIN SEURAAMUKSET Mikäli laskut tai velat jäävät maksamatta, velkoja voi ryhtyä eräpäivästä alkaen laskuttamaan saatavalleen viivästyskorkoa. Velkoja perii saatavaansa ensin vapaaehtoisesti lähettämällä useita maksumuistutuskirjeitä velan maksamatta jättämisen seuraamuksista, mutta jos velallinen ei reagoi mitenkään, saatava voidaan siirtää perintätoimiston perittäväksi. Jos velanmaksu viivästyy yli 60 päivää, velkoja voi ilmoittaa velallisen luottotietoihin kaksi vuotta voimassa olevan maksuhäiriömerkinnän. Velkoja

8 voi myöskin irtisanoa velallisen velan kerralla maksettavaksi, jos 2-3 luottoerää on jäänyt maksamatta tai viivästyneiden erien yhteismäärä on vähintään viisi prosenttia lainan alkuperäisestä määrästä. (Niiranen 2002, 5-7.) 5 Jos velkoja ei saa vapaaehtoisen perinnän avulla suorituksia saatavalleen, velkoja siirtyy pakkoperintään, eli ulosottoon. Velkoja hakee saatavalleen tuomion käräjäoikeudelta ja tuomion saaminen aiheuttaa velallisen luottotietoihin neljän vuoden maksuhäiriömerkinnän. Ulosoton suorittaa velallisen asuinpaikkakunnan ulosottovirasto. (Niiranen 2002, 7-8.) Ulosottoviranomainen lähettää velalliselle ennakkoilmoituksen, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudessa huomioon otettavien perheenjäsenten lukumäärästä ja ulosmittauksen ajankohdasta. Jos velallinen haluaa esimerkiksi maksaa velan kokonaan pois, hänen pitää ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan viranomaiseen. Ulosmittausilmoituksen jälkeen ulosottoviranomainen lähettää palkan- tai eläkkeenmaksajalle maksukiellon, jonka mukaan toimitetaan ulosottopidätys. Ulosmittaus jatkuu niin kauan, että saatava on maksettu. (Palkanulosmittaus 2003.) Velalliselta voidaan ulosmitata toistuvaissuorituksia suoraan palkasta, eläkkeestä, sairaus- tai työttömyyspäivärahasta. Tällöin ulosmittaus on pääasiallisesti yksi kolmasosaa nettotulosta, mutta velalliselle tulee kuitenkin jäädä asetuksella säädetty vähimmäismäärä elämiseen eli suojaosuus. Tällä hetkellä suojaosuus yksinäiseltä henkilöltä on 540 euroa kuukaudessa. Ulosmittaus voi myös tapahtua velallisen omaisuudesta. Jos velallisella ei ole mitään ulosmitattavaa, eli velallinen on varaton, saatava palautuu velkojalle aiheuttaen velallisen luottotietoihin neljä vuotta säilyvän varattomuusmerkinnän. Velkoja voi myöhemmin uusia ulosottoyrityksen. (Niiranen 2002, 8-9; Suojaosuustaulukko 2003.) Missä tahansa perinnän vaiheessa velallinen voi sopia uudesta maksuaikataulusta. Sopiminen kannattaa, sillä jokainen perinnän vaihe lisää velalliselle tulevia perintäkuluja. Viivästyskoron, perintäkulujen ja tuomioistuinkulujen jälkeen alkuperäinen velkamäärä on saattanut paisua moninkertaiseksi. Myös luottotiedoissa olevalla maksuhäiriömerkinnällä on vakavia seurauksia, koska se voi estää puhelinliittymän, vuokraasunnon, työpaikan sekä asunto- ja opintolainan saannin. Velan maksaminenkaan ei

9 poista merkintää ennen määräajan päättymistä, mutta rekisteriin voi pyytää rinnakkaismerkinnän velan maksamisesta loppuun. (Niiranen 2002, 6-10.) 6 Luonnollista henkilöä koskevalle ulosotolle on tulossa enimmäiskesto. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka velka säilyy, sitä ei voi enää ulosoton kautta periä. Tuomion ja muun ulosottoperusteen määräaika on 15 vuotta. Jos kuitenkin velkojana on luonnollinen henkilö, tai kysymys on rikosperusteisesta korvauksesta, määräaika on 20 vuotta. Muutos astuu voimaan ja määräaikoja sovelletaan taannehtivasti enintään kymmenen vuoden ajalta ennen lain voimaantuloa. (HE 216/2001; Niiranen 2002, 10.) Velan vanhentumista koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa niin, että velat vanhentuisivat kolmen vuoden kuluttua erääntymisestä. Velkoja pystyisi katkaisemaan vanhentumisen muistuttamalla velallista hänen velastaan tai ryhtymällä perimistoimiin. Nykyisin velkojan on katkaistava velan vanhentuminen kymmenen vuoden välein. (Velkojen vanhentumissäännökset uudistetaan 2002.) 3 VELALLISTEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄT 3.1 Velkojen järjestelyn tarpeellisuus Lainsäädännön tarpeellisuus tuli ajankohtaiseksi 1990-luvun alun laman aikana. Lama sai aikaan lukemattomia konkursseja ja ajoi tuhannet kotitaloudet taloudelliseen ahdinkoon. Sen syntymiseen vaikutti monta seikkaa luvun lopussa luottomarkkinat vapautuivat säännöstelystä ja sen vuoksi kotitalouksilla olikin mahdollisuus rahoittaa kulutustaan luoton avulla. Luoton tarjoajat eivät siihen aikaan kiinnittäneet juurikaan huomiota luotonhakijoiden luottokelpoisuuteen. Myös asuntoluottomarkkinat kävivät kuumina. Velkaantuneiden kotitalouksien määrä pysyi samana mutta näiden kotitalouksien velkataakka kaksinkertaistui 1980-luvulla. (Ryynänen 1993, 2.)

10 7 Luottomarkkinoiden vapautuminen siis ylikuumensi talouden, mikä johti muun muassa asuntojen hintojen nousuun luvun alussa vienti romahti, minkä seurauksena kotimarkkinayritysten konkurssiaalto johti työttömyysongelmiin ja pankkien rahoituskriiseihin. Samaan aikaan korot nousivat, asuntojen reaalihinnat laskivat ja työttömiä oli ennätysmäärä. Kuluttajien velkavastuut olivat laman iskiessä kovia ja monelle niistä selviytyminen talouden romahtaessa oli mahdotonta. Velkoja jätettiin siis maksamatta, ja se näkyi velkojen perintää kuvaavien maksumääräysten määrän kaksinkertaistumisena välisenä aikana. Myös ulosottohakemusten määrä kasvoi peräti 45 prosenttia samana aikana. Velkaantuneet kotitaloudet olivat joutuneet kriisiin. (Iivari & Heinonen 1997, 17; Ryynänen 1993, 2.) Suomen talous on jo selvinnyt 90-luvun lamasta, mutta useassa kotitaloudessa kärsitään vielä lama-aikana syntyneestä ylivelkaantumisesta. Pitkäsen (2001) mukaan taloudelliset vaikeudet eivät ole vain laman aikana velkaantuneiden ongelma. Nykyään raha-asiat voivat karata käsistä kriisitilanteessa, esimerkiksi asuntolainojen pitkien maksuaikataulujen vuoksi. Pätkätyöläisyyden ja määräaikaisten työsuhteiden yleistyessä huimaavasti velallisten voi olla vaikea arvioida maksukykyään pitkällä tähtäimellä. Epävarmalla pohjalla oleva talous voi kaatua sairastumiseen tai johonkin odottamattomaan menoerään. (Pitkänen 2001, 20.) Yksilöä ajatellen ylitsepääsemättömällä velkataakalla voi olla hyvin vakavia seurauksia. Suomalaisessa yhteiskunnassa on aina pidetty velkojen maksua ja taloudellista hyvinvointia eräänlaisina sosiaalisen arvostuksen mittareina. Ylivelkaantumiseen voi liittyä jopa niin voimakas häpeän tunne, että se johtaa psyykkisiin ja jopa fyysisiin oireisiin. Vantaan velkaneuvonnan asiakkaiden taloudellisesta ja terveydellisestä tilanteesta tehdyn tutkimuksen mukaan maksuvaikeuksissa olevista 50 prosenttia arvioi itsensä mielenterveydeltään ja psyykkiseltä tasapainoltaan lievästi sairaaksi ja epätasapainoiseksi. Itsemurhaa on ajatellut 21 prosenttia. Maksuvaikeuksissa olevista oli huomattavasti enemmän fyysisesti ja psyykkiseltä terveydeltään huonokuntoisia ihmisiä kuin väestöstä yleensä. (Nykänen, Kontula & Palonen 2000, 35.)

11 8 3.2 Kirkkohallituksen eri rahastot sekä Punaisen Ristin katastrofirahasto Kirkon avustusrahastojen avulla etsitään vapaaehtoista sovitteluratkaisua niihin velkaongelmatilanteisiin, joihin ei löydy muuta ratkaisua. Sovintoon pyritään kolmikantaperiaatteella, jossa sekä velkoja, velallinen että avustusrahasto osallistuvat ongelman ratkaisuun. Velan maksu muodostuu velallisen osuudesta, velkojan osuudesta, jota kutsutaan akordiksi, sekä avustuksesta, joka ei voi olla suurempi kuin velkojan myöntämä akordi. Avustuksen määrä voi olla enintään euroa. (Saarela 2003.) Vaikeassa elämäntilanteessa rahallista avustusta voi hakea myös Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastosta. Punaisen Ristin kotimaan avustustoiminnalla on tavoitteena ehkäistä syrjäytymistä sekä avustaa hätään tai vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneita henkilöitä. (Suomen Punainen Risti 2003.) 3.3 Takuu-Säätiön myöntämä takaus ja sosiaalinen luototus Takuu-Säätiö myöntää takauksia vapaaehtoisten velkajärjestelyjen mahdollistamiseksi tilanteissa, joissa sovintoratkaisuun päästään ulkopuolisen takauksen turvin. Takauksen avulla velallisen luotot yhdistetään uudella pankkilainalla, jota velallinen hoitaa maksuvaransa mukaisesti. Takuu-Säätiön myöntämä takaus voi olla enintään euroa ja laina-aika kahdeksan vuotta. (Raha-asiat, yksityistalouden opas 2000, 19.) Sosiaalinen luototus on kuntien myöntämä pienikorkoinen laina, jota myönnetään esimerkiksi takuuvuokriin, vuokra- ja osamaksurästeihin sekä muihin hakijan itsenäiseen selviytymiseen liittyviin menoihin. Se on tarkoitettu säännölliset, mutta pienet tulot omaaville ihmisille, joilta puuttuvat syystä tai toisesta vakuudet saada muita kohtuuehtoisia luottoja. Luototusta on kokeiltu muutamissa kunnissa vuodesta 1999 lähtien, lakisääteiseksi ja koko maata koskevaksi se on tullut vuoden 2003 alusta. Sosiaalinen luototus on kunnille vapaaehtoista, eli kunnat voivat järjestää luototusta päättämässään laajuudessa. (Raha-asiat, yksityistalouden opas 2000, 18; Laki sosiaalisesta luototuksesta 2, 12.)

12 3.4 Velkasovinto-ohjelma 9 Pankit ovat sitoutuneet yrittämään sovintoratkaisua niiden velallisten kanssa, joilla on lama-vuosilta peräisin olevia, hoitamattomia velkoja. Sovinto-ohjelman tavoitteena on, että velkojen takaisinmaksuehdot sovittaisiin samalla lailla, mihin velkajärjestelyssä päädyttäisiin käräjäoikeudessa. Ohjelman toivotaan auttavan niitä lama-aikana velkaantuneita, jotka eivät tähän mennessä ole saaneet velkajärjestelyä. (Velkasovinto-ohjelma 2003.) 3.5 Velkajärjestely 1990-luvun alussa asiantuntijatahot totesivat, että sen hetkiset velkojen järjestelykeinot eivät enää riitä. Puutetta korjaamaan saatettiin voimaan laki yksityishenkilön velkajärjestelystä. Valmisteluissa perehdyttiin muissa maissa säädettyihin velkajärjestelylakeihin, ja näiden vaikutus näkyykin Suomen velkajärjestelylaissa. Pääasiassa laki on kuitenkin laadittu Suomen olot huomioon ottaen. (Niiranen 2001, 7.) Velkajärjestelylaki astui voimaan 8. huhtikuuta vuonna Sitä on muutettu vuosina 1995, 1997 ja Tänä vuonna lakiin muun muassa otettiin yksityiskohtaisemmat säännökset syistä, joiden nojalla velkajärjestely voidaan myöntää, vaikka sille on velkaantumisen perusteesta johtuva tai jokin muu este. Lisäsuoritusvelvollisuutta koskevat uudet säännökset puolestaan tuovat helpotusta velkajärjestelyssä jo oleville. Lisäsuoritusvelvollisuudella tarkoitetaan velallisen velvollisuutta maksaa lisääntyneistä tuloistaan osa velkojille. (Velkajärjestelyyn pääsy helpottuu vuodenvaihteessa 2002.) Velkajärjestelylain tavoitteet Ryynäsen (1993) mukaan velkajärjestelyn tavoitteena on ensisijaisesti auttaa ylitsepääsemättömiin velkaongelmiin joutunutta velallista selviytymään taloudellisesta ahdingostaan. Tavoitteena on myös turvata velkojille velallisen olosuhteisiin nähden mahdollisimman suuri maksukertymä velallisen maksuohjelman aikaisista tuloista. Yhteiskuntakaan ei jää täysin osattomaksi, koska ylivelkaantuneiden saaminen takai-

13 sin työelämään tulee halvemmaksi kuin se, että velalliset jäisivät työelämän ulkopuolelle yhteiskunnan tukitoimien varaan. (Pitkänen 2001, 20; Ryynänen 1993, 5.) 10 Tiivistäen sanottuna velkajärjestely on velallisen hakemuksella käynnistettävä menettely, jossa maksukyvyttömän velallisen kaikki ennen velkajärjestelyn aloittamista syntyneet velkasuhteet järjestetään samalla kertaa. Menettelyn aikana on voimassa maksu- ja perintäkielto. Velkajärjestelyssä velalliselle vahvistetaan hänen todellista maksukykyään vastaava määräaikainen maksuohjelma. Ohjelmassa velallinen velvoitetaan käyttämään velkojen maksamiseen kaikki ne velallisen tulot, jotka jäävät yli, kun tuloista vähennetään välttämättömät elinkustannukset. Muu kuin perusturvaan kuuluva omaisuus myydään. Maksuohjelman päätyttyä velallinen on vapaa veloistaan. (Koskelo & Lehtimäki 1997, 28.) Sovintomahdollisuuksien kartoittaminen Vapaaehtoinen velkajärjestely Velallisen hakemus tuomioistuimelle - edellytysten selvittäminen - esteiden selvittäminen Tuomioistuimen päätös velkajärjestelyn aloittamisesta - maksu- ja täytäntöönpanokielto - maksuohjelman laatiminen - velkojien kuuleminen Velkajärjestelyn ja maksuohjelman vahvistaminen - maksuohjelman suorittaminen - muuttaminen tai raukeaminen Maksuohjelman päättyminen KUVIO 1. Velkajärjestelyn vaiheet. (Ryynänen 1993, 7.)

14 3.5.2 Tilastotietoa velkajärjestelystä 11 Vuoden 2001 loppuun mennessä yhteensä yli ihmistä on hakenut velkajärjestelyä. Vuonna 1995 hakemusten määrä on ollut suurimmillaan, jolloin noin velallista toivoi saavansa helpotusta velkaongelmiinsa velkajärjestelyn avulla. Tämän jälkeen hakemusten määrä on laskenut ja se on tällä hetkellä noin hakemusta vuodessa. Hakemusten vähentyminen ei tarkoita sitä, että ongelma olisi helpottunut, vapaaehtoiset velkajärjestelyt ovat vain vuosien saatossa yleistyneet. Kaiken kaikkiaan noin yksityishenkilölle on myönnetty velkajärjestely. Noin hakemusta on hylätty, osa hakemuksista on rauennut tai peruutettu. (HE 98/2002.) Tilastokeskuksen tuomioistuintilastojen mukaan vuosina 1999 ja 2000 velkajärjestelyn on saanut velallista ja heidän keskimääräinen velkamääränsä on ollut melkein euroa. Yli neljänneksellä velan määrä on noussut yli euroon. (HE 98/2002.) Vuoden 1997 velkajärjestelytutkimuksessa käy ilmi, että velalliset maksoivat vakuudettomia eli tavallisia velkojaan keskimäärin noin 89 euroa kuukaudessa. Näin ollen viiden vuoden maksuohjelmalla velallinen määrättiin maksamaan velkojille suorituksia yhteensä euroa. (HE 98/2002.) 3.6 Talous- ja velkaneuvonta Suomessa Velkajärjestely on hyvin monimutkainen prosessi eivätkä velalliset kovinkaan usein selviä siitä yksin. Sen vuoksi velallisia on autettu velkajärjestelyasioiden hoidossa kuntien puolesta, ensin vapaaehtoisvoimin oikeusministerin taloudellisella tuella. Lakisääteinen velkaneuvonta käynnistyi vuoden 2001 alusta. (HE 98/2002.) Lain tarkoituksena on turvata talous- ja velkaneuvonnan saatavuus koko maassa ja taata kansalaisten yhdenvertaisuus. Talous- ja velkaneuvontayksiköissä annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvoja talouden ja velkojen hoidosta sekä avustetaan heitä taloudenpidon suunnittelussa. Talous- ja velkaneuvojat selvittävät velallisen talouteen liittyvien ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ja avustavat velallista tämän selvittäessä

15 12 sovintomahdollisuuksia velkojiensa kanssa. Lisäksi neuvojat avustavat velkajärjestelyyn liittyvien asioiden hoitamisessa, erityisesti velkajärjestelyhakemuksen sekä muiden yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain edellyttämien selvitysten ja asiakirjojen laatimisessa. Neuvojien palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. (HE 98/2002.) Talous- ja velkaneuvonnan yleinen johto, valvonta ja ohjaus ovat Kuluttajaviraston vastuulla. Lääninhallitus puolestaan vastaa siitä, että talous- ja velkaneuvontaa on läänin alueella riittävästi saatavilla. Vuoden 2001 lopussa talous- ja velkaneuvontayksiköitä oli maassamme 73. Yksiköiden palveluksessa oli 136 henkilöä, joista sivutoimisia talous- ja velkaneuvojia oli 36. (HE 98/2002.) 3.7 Kemin talous- ja velkaneuvontayksikkö Kemin kaupungin talous- ja velkaneuvontayksikön asiakaspiiriin kuuluvat Kemin lisäksi myös Tervolan, Keminmaan, Kuivaniemen ja Simon asukkaat. Asukasmäärä tällä alueella on noin Vuosina käräjäoikeuden vahvistamia velkajärjestelyjä on Kemin yksikössä saatu valmiiksi noin 350 ja vapaaehtoisia velkajärjestelyjä melkein yhtä paljon. Kemin talous- ja velkaneuvojana on toiminut vuodesta 1993 lähtien Elvi Oikarinen. Oikarisen (2003) mielestä velkajärjestelyasiat ovat vuosien saatossa monimutkaistuneet. Varsinkin velkajärjestelylain muutos vuonna 1997 muutti asiat suhteettoman vaikeiksi. Toinen vaikeuttava tekijä hänen mielestään ovat vastapuolelle tulleet lakimiesjoukot jotka ampuvat kaikkea mikä liikkuu. Tämän vuoden alusta voimaan astuneet lakimuutokset tuovat myös oman lisänsä velkaneuvojan vaativaan työhön. (Oikarinen 2003.)

16 13 4 VELKAJÄRJESTELYPROSESSIN ETENEMINEN Velallisen on aina ennen velkajärjestelyn hakemista yritettävä tehdä vapaaehtoinen velkajärjestely eli sovintoratkaisu suoraan velkojien kanssa. Velkajärjestely voidaan evätä, jos sovintoa ei ole yritetty tai jos velallinen ei ole suostunut velkojien kohtuullisena pidettävään ratkaisuun. Jos sovintoratkaisu onnistuu, siitä tehdään velkojien ja velallisen välinen kirjallinen sopimus. Mutta jos yksikin velkoja vastustaa sopimusta, vapaaehtoinen maksujärjestely ei yleensä ole mahdollinen. Viime vuosina vapaaehtoisratkaisuja on kuitenkin tehty entistä useammin. (Koulu & Niemi-Kiesiläinen 1999, 20; Niiranen 2001, ) 4.1 Velkajärjestelyn hakeminen ja hakemuksen sisältö Velkajärjestelyä haetaan henkilökohtaisesti eli vaikka esimerkiksi aviopuolisot hakevat molemmat velkajärjestelyä, kumpikin täyttää oman hakemuksensa. Velkajärjestelyn edellytykset ja esteet arvioidaan jokaisen hakijan kohdalla erikseen ja kaikille vahvistetaan oma maksuohjelma. Ainoastaan yhteisvastuullisen vakuusvelan maksuvelvollisuus voidaan tarvittaessa vahvistaa yhteisenä. (Koulu ym. 1999, 22.) Hakemuksen voi täyttää itsekin, mutta käytännössä suurin osa hakemuksista laaditaan talous- ja velkaneuvojan avustamana, koska liitteiden kokoaminen on työlästä eikä kaikkien kohtien täyttäminen ole helppoa. Velallisen yksin täyttämä hakemus jää usein puutteelliseksi ja voi antaa harhaan johtavan kuvan velallisen kokonaistilanteesta. Puutteellisen hakemuksen käsittely kestää myös kauemmin, koska tuomioistuin joutuu pyytämään siihen täydennyksiä. (Niiranen 2001, 9.) Velkajärjestelylain 6 mukaan velkajärjestelyhakemuksessa on oltava kaikki mahdollinen, mikä on vaikuttanut hakijan taloudelliseen tilanteeseen, vaikuttaa tällä hetkellä ja mikä tulee mahdollisesti tulevaisuudessa vaikuttamaan. Hakemuksesta tulee selvitä esimerkiksi hakijan taloudellinen tilanne, tausta ja velkahistoria, arvio hakijan odotettavissa olevista taloudellisista muutoksista sekä edellytysten täyttyminen ja esteiden

17 14 puuttuminen. Pelkän hakemuslomakkeen täyttäminen ei vielä riitä, vaan kaikki olennaiset tiedot on osoitettava todeksi liitteillä. Tarvittaessa velkajärjestelyn kannalta olennaiset tiedot todetaan liitteistä, jos ne eivät tule esiin varsinaisessa hakemuksessa. (Niiranen 2001, 10.) 4.2 Hakemuksen jättämisen oikeudelliset vaikutukset Velkajärjestely tulee vireille, kun velallinen jättää hakemuksensa tuomioistuimeen. Tuomioistuin kirjaa hakemuksen saapumisen julkiseen velkajärjestelyrekisteriin. Velkajärjestelyn vireille tulosta alkaa velallisen myötävaikutusvelvollisuus, mikä tarkoittaa seuraavaa: a) Velallinen ei saa enää tehdä uutta velkaa, mikäli uudella velalla ei makseta pois aiempia velkoja, tai se ei ole toimeentulon turvaamiseksi välttämätöntä. b) Velallinen ei saa käyttää varojaan muuhun kuin velkojensa ja muiden sitoumusten täyttämiseen sekä välttämättömiin elinkustannuksiin. Velallisen on maksettava velkojaan hakemuksen jättämisen jälkeenkin, koska maksukielto alkaa vasta mahdollisesta aloittamispäätöksestä. Mahdollisten ylijäävien rahojen pitäisi säästyä, mutta tämä on yleensä käytännössä mahdotonta, jos velallinen maksaa velkojaan. c) Velallisen tulee ylläpitää maksukykyään ja pyrkiä parantamaan sitä. Omaaloitteisesti ei saa huonontaa taloudellista asemaansa, tai pitää yllä alhaista tulotasoa tai korkeita menoja, mikäli velallisella on mahdollisuus kohtuuden rajoissa parantaa tilannettaan. d) Velallisen velvollisuutena on myötävaikuttaa velkajärjestelyn toteuttamista. Velallinen ei saa vaikeuttaa velkajärjestelymenettelyä ja hän on velvollinen toimittamaan mahdolliset täydennykset, sekä antamaan pyydetyt selvitykset tuomioistuimelle. (Niiranen 2001, ) 4.3 Tuomionistuimen päätökseen vaikuttavat asiat Ennen kuin tuomioistuin voi päättää velkajärjestelyn aloittamisesta, on tuomioistuimen otettava kantaa velkajärjestelyn edellytyksiin (VJL 9 ) ja esteisiin (VJL 10 ) (Koulu & Niemi- Kiesiläinen 1999, 28).

18 4.3.1 Edellytykset 15 Velkajärjestely voidaan aloittaa vain, jos kaikki edellytykset täyttyvät samanaikaisesti. Tuomioistuimen on selvitettävä, että kaikki edellytykset velkajärjestelylle ovat olemassa. Hakemuksen tulisikin olla niin huolellisesti laadittu, että siitä voidaan tutkia edellytysten täyttyminen. (Niiranen 2001, 19.) Velallisen tulee olla luonnollinen henkilö, jonka kotipaikka on Suomessa. Velallisen on oltava maksukyvytön, eli velallisen varat ja ennakoitavat tulot eivät välttämättömien menojen jälkeen riitä jo erääntyneiden ja erääntyvien velkojen maksuun. Pienetkin velat voivat siis oikeuttaa velkajärjestelyyn, mikäli velallinen on maksukyvytön suhteessa niiden määrään. Velallisen tulee olla muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan, eikä maksukyvyssä ole odotettavissa huomattavaa paranemista. (Niiranen 2001, 20.) Velallisen maksukyky voi olla olennaisesti heikentynyt olosuhteiden muutoksen vuoksi pääasiassa ilman velallisen omaa syytä. Hyväksyttäviä olosuhdemuutoksia ovat esimerkiksi sairaus, työkyvyttömyys, työttömyys, avioero tai takausvastuiden lankeaminen. (Niiranen 2001, 20.) Velkajärjestelyyn voi olla olemassa painavat perusteet huomioon ottaen velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa velallisen maksukykyyn. Edellytys täyttyy, jos velallinen ei pysty pidemmänkään ajan kuluessa lyhentämään velkojaan tai pystyy siihen vain osaksi. Olosuhteiden muutos maksukyvyttömyyden syynä, tai painavat perusteet velkajärjestelylle ovat vaihtoehtoisia edellytyksiä, eli vähintään toisen ehdon on täytyttävä, jotta velkajärjestely voitaisiin myöntää. (Koskelo ym. 1997, ) Velkajärjestelylain 9 a pykälän mukaan velkajärjestelylle ei ole edellytyksiä, mikäli velallisen maksukyvyssä on odotettavissa lähiaikoina muutosta parempaan, eli maksukyky on heikentynyt väliaikaisesta syystä. Velkajärjestely voidaan myöntää vasta väliaikaisen syyn poistuttua, tai jos väliaikaiseksi oletettu syy on muuttunut pitkäaikaiseksi tai pysyväksi. Väliaikainen syy ei kuitenkaan estä velkajärjestelyä, jos velalliselle ei syyn poistuttuakaan muodostuisi maksuvaraa tai ero ei ole merkittävä tai jos

19 velallinen sitoutuu maksamaan jo nyt saman tai merkittävän määrän velkojaan. (Koskelo ym. 1997, 53; Niiranen 2001, 21.) 16 Myös yrittäjällä on mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn, mutta elinkeinotoimintaan liittyvät varat ja velat jäävät sen ulkopuolelle. Velkajärjestely voidaan myöntää vain siinä tapauksessa, että elinkeinotoiminta on velalliselle kannattavaa ja siihen liittyvät velat hoidetaan siitä saatavilla tuloilla. Velallinen ei saa myöskään olla asetettuna konkurssiin. (Niiranen 2001, 22.) Esteet Velkajärjestelyä ei välttämättä voida myöntää, vaikka velallinen täyttäisikin taloudellista asemaa koskevat velkajärjestelyn edellytykset. Järjestely voidaan nimittäin evätä, jos velallinen on velkaantunut tai käyttäytynyt velallisena niin moitittavasti, että hänen kohdallaan täyttyy jokin este. Esteitä koskevilla lain kohdilla on haluttu vaikuttaa siihen, että mahdollisuus velkajärjestelyyn ei kuitenkaan heikentäisi yleistä maksumoraalia. Jo yhdenkin esteen olemassa olo pystyy estämään velkajärjestelyn. Tuomioistuin ei yleensä oma-aloitteisesti tutki esteiden olemassa oloa, vaan esteperusteiden esittäminen on yleensä velkojien vastuulla. (Koskelo ym. 1997, 64; Niiranen 2001, 22.) Velkajärjestely yleensä evätään, jos velalliselle on rikoksen perusteella määrätty maksuvelvollisuus. Myös rikoksesta epäiltynä tai syytteessä oleminen estää järjestelyn myöntämisen. Esteperustetta arvioitaessa kuitenkin otetaan huomioon velan määrä, vahingon kärsineen asema, rikoksen laatu sekä muut seikat. Rikos sinällään ei ole este, jos siitä ei ole tullut maksuvelvollisuutta. (Niiranen, 2001, 23.) Velkajärjestelylle on esteperuste, jos velallisella on merkittävästi velkaa elinkeinotoiminnasta, jossa on menetelty törkeästi velkojia kohtaan tai laiminlyöty lakisääteisiä velvollisuuksia. Myös toiminnan keinotteluluonteisuus on esteperuste. (Niiranen, 2001, 23.) Esteenä pidetään sitä, että velallinen tarkoituksellisesti heikentää tai järjestelee taloudellista asemaansa velkojien vahingoksi. Velkajärjestelyhakemuksen hylkäämisen

20 17 perusteeksi riittää, jos on todennäköisiä syitä epäillä velallisen menetelleen väärin. Velkajärjestelyn esteeksi voi myös muodostua velallisen epärehellinen käytös, jos tämä on ulosottomenettelyssä pakoillut, salannut varojaan tai tulojaan, taikka antanut niistä harhaanjohtavia tai vääriä tietoja. Esimerkiksi työsuhteen lopettaminen ulosottoon jouduttaessa voidaan katsoa esteperusteeksi. (Koskelo ym. 1997, ) Velkajärjestely voidaan evätä, jos velallinen on tarkoituksellisesti antanut velkojalle vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on ollut vaikutusta luoton myöntöön. Velallisen menettelyä on kuitenkin pidettävä erityisen moitittavana, ennen kuin kysymyksessä on esteperuste. Järjestely voidaan myös evätä, jos velallinen on velkaantunut velkajärjestelyä silmällä pitäen, taikka ilmeisen kevytmielisesti. Kevytmielisyydellä tarkoitetaan pääasiallisesti velkaantumisastetta suhteessa maksukykyyn, eli onko velallisella edes ollut mahdollista selviytyä otetusta velasta. Molemmissa tapauksissa otetaan kuitenkin huomioon velan peruste ja syntyolosuhteet, velallisen tapa hoitaa talouttaan sekä muut olosuhteet, kuten velkojan menettely. Esteperusteeksi riittää, että voidaan todennäköisin syin epäillä velallisen menettelyn olleen harkittua tai ilmeisen kevytmielistä. (Koskelo ym. 1997,81-83; Niiranen 2001, 24.) Koskelon ja muiden (1997) mukaan velkajärjestely voidaan evätä, jos velallinen on omalla laiminlyönnillään tai menettelyllään vaikeuttanut velkajärjestelyä. Velalliselta edellytetään, että hän kaikin keinoin edesauttaa velkajärjestelyn toteuttamista, eli hän on velvollinen selvittämään kaikki taloudellista asemaansa koskevat ja muut velkajärjestelyn kannalta tarpeelliset seikat velkojille ja tuomioistuimelle. (Koskelo ym. 1997, ) Järjestelyä ei voida myöskään myöntää, jos velallisen olosuhteiden ja elämäntapojen perusteella on aiheellista olettaa, että velallinen ei todennäköisesti tulisi noudattamaan vahvistettua maksuohjelmaansa. Velallisen olosuhteiden tulisikin olla suhteellisen vakiintuneet, jotta tiukasta maksuohjelmasta voisi selviytyä. (Koskelo ym. 1997, ) Pitkällä tähtäimellä velkajärjestelyn tarkoituksena on korjata maksukyvyttömän velallisen taloudellinen tilanne mahdollisimman pysyvästi. Velkajärjestely myönnetään vain kerran, eli jos velallinen velkaantuu uudelleen, hänelle ei voida myöntää enää uutta velkajärjestelyä. (Koskelo ym. 1997, )

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä

TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä 2 Sisältö 1. Talous- ja velkaneuvonta...5 2. Maksujärjestelyt...5 3. Sopimukseen perustuva velkojen järjestely...5 4. Velkojen järjestely järjestelylainalla

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Yksityishenkilön velkajärjestelystä ja sen vaikutuksesta valtion ja kunnanväliseen aravalainavelkasuhteeseen

Yksityishenkilön velkajärjestelystä ja sen vaikutuksesta valtion ja kunnanväliseen aravalainavelkasuhteeseen Valtiokonttori Ohje 1 (20) Rahoitus 29.1.2014 Yksityishenkilön velkajärjestelystä ja sen vaikutuksesta valtion ja kunnanväliseen aravalainavelkasuhteeseen Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 20, 00054

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka 1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2011

Velkajärjestelyt 2011 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2011 Vuoden 2011 aikana loppuun käsitellyt yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luotto 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luototus Laki sosiaalisesta luototuksesta hyväksyttiin 20.12.2002/133 ja laki astui voimaan 1.1.2003 Sosiaalinen luototus

Lisätiedot

Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla. Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg

Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla. Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg Esimerkkitapaus Perhe-oy toimitusjohtajana toiminut perheen äiti oli

Lisätiedot

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Työllisyyden kannustinpäivä 16.1.2013 Talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylän kaupunki järjestänyt talous- ja velkaneuvontapalvelua

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset. 2.1.1 Yleistä. Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle,

Näytesivut. 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset. 2.1.1 Yleistä. Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle, 2 V elkajärjestelyn edellytykset, estyminen ja esteet 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset 2.1.1 Yleistä Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle, 8 jolla on kotipaikka Suomessa.

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Velkajärjestelyn esteet ja painavat syyt

Velkajärjestelyn esteet ja painavat syyt Velkajärjestelyn esteet ja painavat syyt Lehto-Sten, Marika 2011 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Velkajärjestelyn esteet ja painavat syyt Marika Lehto-Sten Liiketalous Opinnäytetyö Marraskuu,

Lisätiedot

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille TALOUS- JA VELKANEUVONTA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ TALOUS- JA VELKANEUVONTAAN, JOS OLET TILANTEESSA, JOSSA TULOT EIVÄT KATA MENOJA. LASKUT JA MAKSUT LAAHAAVAT

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Oikeus 2015 Velkajärjestelyt 2015, 1. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi maaliskuussa

Lisätiedot

Näytesivut. 10.1 Yleistä

Näytesivut. 10.1 Yleistä 10.1 Yleistä 10 YRITYSSANEERAUS Yrityssaneerausmenettelyä säätelee yrityssaneerauslaki (laki yrityksen saneerauksesta 25.1.1993/747). Lain tarkoituksena on yritystoiminnan tervehdyttäminen tai yrityksen

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

Jukka Mononen 1 27.4.2010

Jukka Mononen 1 27.4.2010 Verojen perintä Jukka Mononen 1 Verohallinto 1.1.2010 1 Pääjohtaja Veronkantokeskus Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö Verohallitus Tietohallinto Hallintopalvelu Verovirastot Jukka Mononen 2 Verohallinto

Lisätiedot

Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009)

Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009) Lausunto 1 (6) Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009) 1. Työryhmän ehdotuksen keskeinen sisältö

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 18/2011. Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu?

OPTL. Verkkokatsauksia 18/2011. Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Elisa Valkama Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? Verkkokatsauksia 18/2011 Sisällys Tiivistelmä 1 1 Johdanto 2 2

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 MARKO NIIRANEN

VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 MARKO NIIRANEN VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 MARKO NIIRANEN MARKO NIIRANEN VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 TALOUS- JA VELKANEUVONNAN OHJEITA 3 SISÄLLYS JOHDANTO 9 1 ELINKEINONHARJOITTAJAT VELKAJÄRJESTELYYN 11 1.1

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes Oikeus 2011 Velkajärjestelyt 2011, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2011 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET JA ESTEET

YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET JA ESTEET Opinnäytetyö (AMK) Liiketalouden koulutusohjelma Juridiikka 2015 Ferdane Imeri YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET JA ESTEET OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden

Lisätiedot

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen.

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen. Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana Käytössä 23.3.2011 alkaen. 1. Takausvastuun laajuus ja takauskäsitteet 1.1. Takaus tarkoittaa sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET Ohjeita velkatietojen selvittämiseen Näin pääset alkuun Kokoa kaikki velkojilta, perimistoimistoilta tai ulosotosta viimeksi saamasi laskut tai maksuhuomautukset, haastehakemukset

Lisätiedot

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

VELKAJÄRJESTELYLAIN UUDISTAMINEN

VELKAJÄRJESTELYLAIN UUDISTAMINEN 1 VELKAJÄRJESTELYLAIN UUDISTAMINEN Riitta Lehvä-Korpi Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellisen asiantuntijuuden suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMISEN PERUSTEET KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEY- DENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ

SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMISEN PERUSTEET KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEY- DENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (6) SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMISEN PERUSTEET KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEY- DENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ Yleistä Laki sosiaalisesta luototuksesta tuli voimaan 1.1.2003 (1133/2002). Sosiaalisen luototuksen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2013 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

Asia: lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä 2009:20, Maksuohjelman kesto (OM 15/41/2009)

Asia: lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä 2009:20, Maksuohjelman kesto (OM 15/41/2009) HELSINGIN HOVIOIKEUS PL 76, Ratamestarintie 9 00521 Helsinki Puhelin 0103640500, palvelunumero 010086305 Telefax 0103640512 kirjaamo Säh köpostiosoite helsin ki.ho@oikeus.fi 20.1.2010 Oikeusministeriölle

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

Mieti ennen kuin muutat

Mieti ennen kuin muutat Mieti ennen kuin muutat Millä rahoitat asumisen? vuokra (300-700 /kk) vuokravakuus (1-3 kk vuokra) kotivakuutus (alle 10 /kk) sähkö- ja vesilasku (40 /kk) huonekalut, astiat, ruoka, puhelin- ja nettiyhteydet

Lisätiedot

VELKAJÄRJESTELYHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET

VELKAJÄRJESTELYHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET 1 VELKAJÄRJESTELYHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET Velallisen on ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä selvitettävä mahdollisuus sovintoratkaisuun velkojiensa kanssa. Jollei ratkaisuun päästä, velallinen voi

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 1 VUOKRASOPIMUKSEN OSAPUOLET JA KOHDE 17 1.1 Vuokranantaja ja vuokralainen vuokrasuhteen osapuolina 17 1.2 Asuinhuoneisto 19 1.3 Useita huoneistoja koskeva sopimus 23 1.4

Lisätiedot

HE 83/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. harjoittaviin velallisiin. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi velkojien enemmistön suostumuksella.

HE 83/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. harjoittaviin velallisiin. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi velkojien enemmistön suostumuksella. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Velkojen selvittely VELKOJEN SELVITTELY

Velkojen selvittely VELKOJEN SELVITTELY Velkojen selvittely VELKOJEN SELVITTELY - 1 > Lukijalle Tämä opas on suunniteltu erityisesti vankilasta vapautuvien henkilöiden käyttöön. Sen tarkoituksena on auttaa juuri velkatilanteen selvittämisessä.

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 313 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSEEN Terke 2010-2050 Esityslistan asia TJA/17 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

Kiinteäehtoinen laina. Vuosimaksulainan muuttaminen kiinteäehtoiseksi. Koron määrä. Uusi maksusuunnitelma PÄÄTÖS

Kiinteäehtoinen laina. Vuosimaksulainan muuttaminen kiinteäehtoiseksi. Koron määrä. Uusi maksusuunnitelma PÄÄTÖS VALTIOKONTTORI Rahoitus Erityisrahoitusjärjestelyt PÄÄTÖS 13.10.14 LOIMAAN,KAUPUNKI DG, a - r, o..(13 i i ' 1 Ol / V Kiinteistö Oy Loimaan Vuokra-asunnot c/o Hulmin Huolto Oy Hannele Vainio Kauppalankatu

Lisätiedot

Tiivistelmä 1 JOHDANTO

Tiivistelmä 1 JOHDANTO OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Elisa Valkama VELATON UUSI ALKU? Velallisten selviytyminen velkajärjestelystä ja tilanne sen jälkeen Verkkokatsauksia 22/2011 Sisällys Tiivistelmä 1 1 Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 75

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 75 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 75 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Vesa Muttilainen

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:14. Yksityishenkilön velkajärjestelylain tarkistaminen

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:14. Yksityishenkilön velkajärjestelylain tarkistaminen LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:14 Yksityishenkilön velkajärjestelylain tarkistaminen LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:14 Yksityishenkilön velkajärjestelylain tarkistaminen OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2002

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12.

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12. Kirjoita tähän nimesi 10.12.2014 Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman Uutisotsikoista poimittua Ulosotoissa miljoonien kasvutahti

Lisätiedot

Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry Puheenjohtaja Aki Rasilainen, hovioikeudenneuvos. Eduskunnan lakivaliokunta

Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry Puheenjohtaja Aki Rasilainen, hovioikeudenneuvos. Eduskunnan lakivaliokunta 1 Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry Puheenjohtaja Aki Rasilainen, hovioikeudenneuvos Eduskunnan lakivaliokunta Kuuleminen 5.9.2014 klo 9:30 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön

Lisätiedot

YKSITYISHENKILÖ. takaajana OIKEUSMINISTERIÖ KULUTTAJAVIRASTO SUOMEN PANKKIYHDISTYS RAHOITUSTARKASTUS

YKSITYISHENKILÖ. takaajana OIKEUSMINISTERIÖ KULUTTAJAVIRASTO SUOMEN PANKKIYHDISTYS RAHOITUSTARKASTUS YKSITYISHENKILÖ takaajana OIKEUSMINISTERIÖ KULUTTAJAVIRASTO SUOMEN PANKKIYHDISTYS RAHOITUSTARKASTUS 2 3 Mikä on takaus 4 Yksityistakaajan suoja 5 Pankilla on velvollisuus antaa tietoja 6 Takaajan oma vastuukyky

Lisätiedot

Kyllä, mistä? En. Maksuhäiriömerkintä Vakuuksien puute

Kyllä, mistä? En. Maksuhäiriömerkintä Vakuuksien puute HAKEMUS MUUTOS HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Hakijan nimi Kotiosoite Postinumero ja toimipaikka Saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Puhelin Sähköposti LAINAHAKEMUS Toivottu lainamäärä Käyttökohde ja selvitys, miten

Lisätiedot

Oikeusministeriön 16.6.2015 vahvistaman kaavan mukainen ohje.

Oikeusministeriön 16.6.2015 vahvistaman kaavan mukainen ohje. 1 VELKAJÄRJESTELYHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET Velallisen on ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä selvitettävä mahdollisuus sovintoratkaisuun velkojiensa kanssa. Jollei ratkaisuun päästä, velallinen voi

Lisätiedot

Jussi Y. Hyry MAKSUOHJELMA JA YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY

Jussi Y. Hyry MAKSUOHJELMA JA YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY Jussi Y. Hyry MAKSUOHJELMA JA YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY Kajaanin ammattikorkeakoulu Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusohjelma Tradenomikoulutus Syksy 2010 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p)

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p) TÄYTÄNTÖÖNPANO-OIKEUS Valinnainen opintojakso 28.11.2013 1) a) Ulosmittauksen varmistustoimet? (4p) b) Velalliskohtaiset helpotukset palkan ulosmittauksessa? ( 6 p) 2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain

Lisätiedot

YLIVELKAANTUMISEN ONGELMAAN UUSIA RATKAISUJA

YLIVELKAANTUMISEN ONGELMAAN UUSIA RATKAISUJA YLIVELKAANTUMISEN ONGELMAAN UUSIA RATKAISUJA JUHANI IIVARI YLIVELKAISUUDEN KEHITYKSESTÄ Laman jälkeisinä vuosina Suomessa on jatkuvasti ollut yli 300 000 ihmistä maksuhäiriörekisterissä. Lähes saman verran

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

PIENYRITTÄJÄN MAKSUVAIKEUDET YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYYN VAI YRITYSSANEERAUKSEEN?

PIENYRITTÄJÄN MAKSUVAIKEUDET YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYYN VAI YRITYSSANEERAUKSEEN? PIENYRITTÄJÄN MAKSUVAIKEUDET YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYYN VAI YRITYSSANEERAUKSEEN? Ella Aaltonen Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Maisteritutkielma Insolvenssioikeus Syksy 2015 Lapin yliopisto,

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Talvivaaran kevät 2014

Talvivaaran kevät 2014 Ympäristörikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Talvivaaraa epäillään törkeästä ympäristön turmelemisesta Talvivaaran kevät 2014 Työturvallisuusrikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Maaliskuussa

Lisätiedot

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:15. Yksityishenkilön velkajärjestelylain tarkistaminen. Tiivistelmä lausunnoista

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:15. Yksityishenkilön velkajärjestelylain tarkistaminen. Tiivistelmä lausunnoista LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:15 Yksityishenkilön velkajärjestelylain tarkistaminen Tiivistelmä lausunnoista LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:15 Yksityishenkilön velkajärjestelylain tarkistaminen Tiivistelmä

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat 1 FI A) Oikeudelliset asiakirjat Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat Citação-asiakirjalla (haaste) saatetaan vastaajan tietoon, että häntä koskeva asia on viety oikeuteen, ja kutsutaan

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Perintätoimen tutkinto (PTT) 101032

Perintätoimen tutkinto (PTT) 101032 Koulutuksen sisältö: I Lähiopetusjakso 2.-3.9.2015 1.päivä Avaus, esittäytyminen, kurssin tavoitteet ja virtuaalisen opiskeluympäristö Optiman käytön esittely Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta lain soveltamisala

Lisätiedot

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014 Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka- ja talousongelmien

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

OMISTUSASUNNON SÄILYTTÄMINEN YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYSSÄ

OMISTUSASUNNON SÄILYTTÄMINEN YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYSSÄ Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalous, Lappeenranta Liiketalouden koulutusohjelma Oikeustradenomi Tiina Halttunen OMISTUSASUNNON SÄILYTTÄMINEN YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYSSÄ Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 ALKUVOIMAA ALOITUSTUESTA Nuoren viljelijän aloitustuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta toiselle ja takaa

Lisätiedot

Asumisneuvonnan koulutus Velkaantuminen asunnottomuuden taustalla /Minna Mattila. 20.5.2013 Ympäristöministeriö, Helsinki

Asumisneuvonnan koulutus Velkaantuminen asunnottomuuden taustalla /Minna Mattila. 20.5.2013 Ympäristöministeriö, Helsinki Asumisneuvonnan koulutus Velkaantuminen asunnottomuuden taustalla / 20.5.2013 Ympäristöministeriö, Helsinki Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Takuu-Säätiö edistää ennalta-arvaamattomasta

Lisätiedot

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan toimeentulotukipäätöksen

Lisätiedot

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto ULOSOTTOSHOW 28.11.2015 Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto Esityksen sisältö - Ulosoton tehtävät ja periaatteet - Tilastoja - Ulosoton organisaatio

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki.

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 1 Sopijapuolet 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. 1.2 Asunto Oy Kreivinniitty, y-tunnus 0135532-1

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa MÄNTSÄLÄN KUNTA Perusturvapalvelukeskus Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ Puh. 019-689 01/vaihde TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut /20 Henkilö tiedot Hakija Henkilötunnus Osoite Puhelin Siviilisääty 1. naimaton

Lisätiedot