VELKAJÄRJESTELYN VAIKUTUS VELALLISEN ELÄMÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VELKAJÄRJESTELYN VAIKUTUS VELALLISEN ELÄMÄÄN"

Transkriptio

1 VELKAJÄRJESTELYN VAIKUTUS VELALLISEN ELÄMÄÄN Virpi Peurasaari Opinnäytetyö Kesäkuu 2002 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) PEURASAARI, Virpi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 47 Julkaisun kieli suomi Luottamuksellisuus Työn nimi VELKAJÄRJESTELYN VAIKUTUS VELALLISEN ELÄMÄÄN Salainen saakka Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES, Marja Toimeksiantaja(t) Oikarinen Elvi, Kemin talous- ja velkaneuvonta Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli koota Kemin alueen velallisten kokemuksia velkaantumisesta ja velkajärjestelystä. Työssä tarkasteltiin velallisten taloudellista tilannetta ennen ja jälkeen velkajärjestelyn sekä sitä, olivatko taloudelliset ongelmat vaikuttaneet myös velallisten sosiaalisiin suhteisiin ja yleiseen terveydentilaan. Tavoitteena oli selvittää, oliko velkajärjestely toiminut lain tarkoittamalla tavalla, eli oliko velkajärjestely auttanut velalliset uuden, velattoman elämän alkuun. Tutkimus tehtiin haastattelemalla 12 Kemin talous- ja velkaneuvonnan asiakasta. Seitsemällä velkajärjestely oli vielä kesken, viidellä se oli jo ohi. Haastattelun tuloksia verrattiin kahteen samasta aiheesta tehtyyn laajempaan tutkimukseen. Haastatteluista kävi ilmi, että ennen velkajärjestelyä velallisten elämä oli ollut taloudellisesti vaikeaa. Henkinen ahdistus kasvoi jopa niin suureksi, että velalliset kärsivät masentuneisuudesta, stressistä ja henkisestä uupumisesta. Velkaantuminen supisti myös ystäväpiiriä. Tutkimus osoitti, että velkajärjestely tiukensi entisestään velallisten taloudellista tilannetta. Lähes kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että ylivelkaantumisesta syntynyt henkinen paine hellitti velkajärjestelyn myötä. Velkajärjestelyn päätyttyä velallisten taloudellinen tilanne parantui ja uuden velan ottoa vältettiin. Osalle säästeliäästi elämisestä oli tullut uusi elämäntapa ja he arvostivat rahan sijaan toimivaa parisuhdetta, hyvää terveyttä, sukulaissuhteita ja ystäviä. Tutkimuksen tekoalueella velkajärjestely oli toiminut lain määrittelemällä tavalla. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että velkaantumisen syyt ja ihmisten tuntemukset velkaantumisesta ovat samat ympäri Suomen, mutta velkajärjestelystä selviytyminen vaihtelee paikkakunnittain. Tutkimusalueen ihmiset selvisivät velkajärjestelystä hyvin myönteisen elämänasenteen sekä kiinteän turvaverkon avulla. Avainsanat (asiasanat) velkaantuminen, velkaneuvonta, velkajärjestely, maksuohjelma Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) PEURASAARI, Virpi Type of Publication Dissertation Pages 47 Confidential Language Finnish Until Title THE INFLUENCE OF DEBT ARRANGEMENT ON A DEBTOR S LIFE Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor Ms. Marja Nives Assigned by Oikarinen, Elvi, the finance and debt counsellor of Kemi Abstract The purpose of this dissertation was to gather experiences from debtors about getting into debt and debt arrangements in the Kemi area. The debtors financial situations before and after the debt arrangements were inspected and including the effect of financial troubles on the debtors social relations and physical health. The purpose was to find out if the debt guidance had been carried out in the way presupposed by the law, and if the debt arrangement had helped the debtor to start a new debtless life. The research was conducted by interviewing twelve clients of the Kemi finance and debt arrangement office. Seven of them had their debt arrangements still open and five of them had them already done. The results of this interview were compared to those of two other more extensive surveys on this same subject. The interviews revealed that the debtors lives had been financially difficult before the debt arrangements. The emotional agonies grew so huge that the debtors suffered from depression, stress and emotional exhaustion. Getting into debt also reduced the circle of friends. The research showed that debt arrangements restricted their already tight financial situations. Almost all the interviewed persons thought that emotional stress due to being deeply in debt gave in after the debt arrangement had been started. The debtors financial situations improved and they avoided being indebted again. Some of those interviewed had accepted economical living as a new lifestyle, and they appreciated a good personal relationship, good health, family relationships and friends instead of money. In the area concerned in this research, debt arrangements had been implemented in accordance with the law. This research shows that reasons for getting into debt and people s feelings about that are the same all over the Finland but managing the debt arrangements varies in different districts. The subjects of this survey had managed their debt arrangements through their positive attitudes and solid safety network. Keywords getting into debt, debt guidance, debt arrangement, payment programme Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO VELANMAKSUN LAIMINLYÖNNIN SEURAAMUKSET VELALLISTEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄT Velkojen järjestelyn tarpeellisuus Kirkkohallituksen eri rahastot sekä Punaisen Ristin katastrofirahasto Takuu-Säätiön myöntämä takaus ja sosiaalinen luototus Velkasovinto-ohjelma Velkajärjestely Velkajärjestelylain tavoitteet Tilastotietoa velkajärjestelystä Talous- ja velkaneuvonta Suomessa Kemin talous- ja velkaneuvontayksikkö VELKAJÄRJESTELYPROSESSIN ETENEMINEN Velkajärjestelyn hakeminen ja hakemuksen sisältö Hakemuksen jättämisen oikeudelliset vaikutukset Tuomionistuimen päätökseen vaikuttavat asiat Edellytykset Esteet Velkajärjestelyn aloittaminen tai hylkääminen MAKSUOHJELMA Maksuvara Velallisen omaisuus Velkajärjestelyn piiriin kuuluvat velat ja niiden järjestelykeinot Vakuusvelat Tavalliset velat Maksuohjelman vahvistaminen tai hylkääminen Maksuohjelman kesto, muuttaminen ja raukeaminen Maksuohjelman päättyminen ja lisäsuoritusvelvollisuus...23

5 2 6 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimusongelma ja tutkimuksen toteuttaminen Taustatietoja haastateltavista TUTKIMUKSEN TULOKSET Taloudellinen tilanne Lisätilitykset ja nykyinen velkatilanne Terveydentila Selviytymiskeinoja Velkajärjestelyn sopivuus ja maksuohjelman kohtuullisuus Velkaantumisen muut vaikutukset Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Mielipiteitä ja muutosehdotuksia YHTEENVETO JA POHDINTA...37 LÄHTEET...41 LIITTEET...43 Liite 1. Velkajärjestelysanasto...43 Liite 2. Haastattelukysymykset...45 Liite 3. Kyselylomake...47

6 3 1 JOHDANTO Teppo ja Tiina Tavallinen asuvat pienessä punaisessa tuvassa, jonka he ovat pankin avokätisellä avustuksella ostaneet omakseen. Eräänä kauniina päivänä Teppo Tavallisen ystävälle takaamat suuret yrityslainat lankeavat Tepon ja Tiinan maksettavaksi. Vaikka he kuinka yrittävät kiristää vyötä ja venyttää euroja, rahat eivät yksinkertaisesti riitä velkavastuiden hoitoon. Vouti kolkuttelee jo ovella ja edessä näyttää olevan rakkaan kodin pakkohuutokauppa sekä ikuinen velkavankeus. Tämä on tuttu tilanne tuhansille suomalaisille. Elämässä ei tarvita suuriakaan muutoksia, joiden seurauksena vakaalta näyttänyt taloudellinen tilanne horjuu. Muodollisuudelta tuntuva nimi takauspaperissa, työttömyys, sairaus tai joku muu seikka voi syöstä kenet tahansa ylitse pääsemättömiin vaikeuksiin taloutensa kanssa. Myös 90-luvun syvä talouslama antoi suomalaisille kouriintuntuvan esimerkin siitä, että ihmisen ei tarvitse olla holtiton tai muuten vain kevytmielinen rahankäyttäjä joutuakseen ylivoimaisiin maksuvaikeuksiin. Suurin osa velallisista pystyy selviytymään maksuvaikeuksistaan tinkimällä muista menoista tai neuvottelemalla uusia maksuehtoja velkojien kanssa. Aina tilanteen hoito ei kuitenkaan onnistu omin voimin, vaan käyttöön on otettava järeämpiä aseita, kuten tuomioistuimelta haettava velkajärjestely. Vielä 1980-luvulla velallisilla oli elinikäinen velkavastuu luvulla alettiin miettiä keinoja velkaongelmien korjaamiseksi. Vuonna 1993 annettu laki yksityishenkilön velkajärjestelystä on osoittautunut käyttökelpoiseksi keinoksi auttaa ylivelkaantuneita. Tähän päivään mennessä lain avulla on korjattu vakavia taloudellisia ongelmia ja näin ollen se on antanut mahdollisuuden uuteen alkuun tuhansille velkaongelmista kärsiville. Ilman sitä monella olisivat olleet edessä elinikäinen ulosotto, kodin menetys, pakkohuutokauppoja sekä muita henkilökohtaisia katastrofeja. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä ollut käytössä kymmenen vuotta. Velkajärjestelylain mukaan velkajärjestelyn tavoitteena on auttaa ylivelkaantuneita selviytymään

7 taloudellisista ongelmistaan. Suuri joukko velallisia onkin jo käynyt läpi velkajärjestelyn ja saanut sen avulla velattoman tulevaisuuden. 4 Velallisten selviytymisestä on tehty muutamia tutkimuksia valtakunnallisella tasolla. Opinnäytetyössäni olen tutkinut, miten velkajärjestely on vaikuttanut velkajärjestelyvelallisten elämään Kemin alueella. Työni tarkoituksena on koota velallisten kokemuksia velkaantumisesta ja velkajärjestelystä. Työssä tarkastellaan velallisten taloudellista tilannetta ennen ja jälkeen velkajärjestelyä sekä sitä, ovatko taloudelliset ongelmat vaikuttaneet myös velallisten sosiaalisiin suhteisiin ja terveydentilaan. Tavoitteena on selvittää, onko velkajärjestely toiminut lain tarkoittamalla tavalla. Tutkimuspaikkakunnaksi valitsin Kemin, koska suoritin harjoitteluni Kemin kaupungin talousja velkaneuvontayksikössä. Lisäksi vertaan tutkimukseni tuloksia kahteen samasta aiheesta tehtyyn, laajempaan tutkimukseen saadakseni selville, onko velallisten elämä samanlaista ympäri Suomen. Uusin vertailukohteista on Vesa Muttilaisen ja Elisa Valkaman tekemä tutkimus Velkajärjestelyn jälkeen Lama-ajan velallisten selviytyminen maksuohjelmista ja paluu luottomarkkinoille 2000-luvun alussa. Vanhempi on taas Maija-Helena Nykäsen, Osmo Kontulan sekä Kirsi Palosen tutkimus nimeltä Taloudellisen laman jälkimainingit Jatkotutkimus Vantaan velkaneuvonnan asiakkaiden taloudellisesta ja terveydellisestä tilanteesta. 2 VELANMAKSUN LAIMINLYÖNNIN SEURAAMUKSET Mikäli laskut tai velat jäävät maksamatta, velkoja voi ryhtyä eräpäivästä alkaen laskuttamaan saatavalleen viivästyskorkoa. Velkoja perii saatavaansa ensin vapaaehtoisesti lähettämällä useita maksumuistutuskirjeitä velan maksamatta jättämisen seuraamuksista, mutta jos velallinen ei reagoi mitenkään, saatava voidaan siirtää perintätoimiston perittäväksi. Jos velanmaksu viivästyy yli 60 päivää, velkoja voi ilmoittaa velallisen luottotietoihin kaksi vuotta voimassa olevan maksuhäiriömerkinnän. Velkoja

8 voi myöskin irtisanoa velallisen velan kerralla maksettavaksi, jos 2-3 luottoerää on jäänyt maksamatta tai viivästyneiden erien yhteismäärä on vähintään viisi prosenttia lainan alkuperäisestä määrästä. (Niiranen 2002, 5-7.) 5 Jos velkoja ei saa vapaaehtoisen perinnän avulla suorituksia saatavalleen, velkoja siirtyy pakkoperintään, eli ulosottoon. Velkoja hakee saatavalleen tuomion käräjäoikeudelta ja tuomion saaminen aiheuttaa velallisen luottotietoihin neljän vuoden maksuhäiriömerkinnän. Ulosoton suorittaa velallisen asuinpaikkakunnan ulosottovirasto. (Niiranen 2002, 7-8.) Ulosottoviranomainen lähettää velalliselle ennakkoilmoituksen, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudessa huomioon otettavien perheenjäsenten lukumäärästä ja ulosmittauksen ajankohdasta. Jos velallinen haluaa esimerkiksi maksaa velan kokonaan pois, hänen pitää ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan viranomaiseen. Ulosmittausilmoituksen jälkeen ulosottoviranomainen lähettää palkan- tai eläkkeenmaksajalle maksukiellon, jonka mukaan toimitetaan ulosottopidätys. Ulosmittaus jatkuu niin kauan, että saatava on maksettu. (Palkanulosmittaus 2003.) Velalliselta voidaan ulosmitata toistuvaissuorituksia suoraan palkasta, eläkkeestä, sairaus- tai työttömyyspäivärahasta. Tällöin ulosmittaus on pääasiallisesti yksi kolmasosaa nettotulosta, mutta velalliselle tulee kuitenkin jäädä asetuksella säädetty vähimmäismäärä elämiseen eli suojaosuus. Tällä hetkellä suojaosuus yksinäiseltä henkilöltä on 540 euroa kuukaudessa. Ulosmittaus voi myös tapahtua velallisen omaisuudesta. Jos velallisella ei ole mitään ulosmitattavaa, eli velallinen on varaton, saatava palautuu velkojalle aiheuttaen velallisen luottotietoihin neljä vuotta säilyvän varattomuusmerkinnän. Velkoja voi myöhemmin uusia ulosottoyrityksen. (Niiranen 2002, 8-9; Suojaosuustaulukko 2003.) Missä tahansa perinnän vaiheessa velallinen voi sopia uudesta maksuaikataulusta. Sopiminen kannattaa, sillä jokainen perinnän vaihe lisää velalliselle tulevia perintäkuluja. Viivästyskoron, perintäkulujen ja tuomioistuinkulujen jälkeen alkuperäinen velkamäärä on saattanut paisua moninkertaiseksi. Myös luottotiedoissa olevalla maksuhäiriömerkinnällä on vakavia seurauksia, koska se voi estää puhelinliittymän, vuokraasunnon, työpaikan sekä asunto- ja opintolainan saannin. Velan maksaminenkaan ei

9 poista merkintää ennen määräajan päättymistä, mutta rekisteriin voi pyytää rinnakkaismerkinnän velan maksamisesta loppuun. (Niiranen 2002, 6-10.) 6 Luonnollista henkilöä koskevalle ulosotolle on tulossa enimmäiskesto. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka velka säilyy, sitä ei voi enää ulosoton kautta periä. Tuomion ja muun ulosottoperusteen määräaika on 15 vuotta. Jos kuitenkin velkojana on luonnollinen henkilö, tai kysymys on rikosperusteisesta korvauksesta, määräaika on 20 vuotta. Muutos astuu voimaan ja määräaikoja sovelletaan taannehtivasti enintään kymmenen vuoden ajalta ennen lain voimaantuloa. (HE 216/2001; Niiranen 2002, 10.) Velan vanhentumista koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa niin, että velat vanhentuisivat kolmen vuoden kuluttua erääntymisestä. Velkoja pystyisi katkaisemaan vanhentumisen muistuttamalla velallista hänen velastaan tai ryhtymällä perimistoimiin. Nykyisin velkojan on katkaistava velan vanhentuminen kymmenen vuoden välein. (Velkojen vanhentumissäännökset uudistetaan 2002.) 3 VELALLISTEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄT 3.1 Velkojen järjestelyn tarpeellisuus Lainsäädännön tarpeellisuus tuli ajankohtaiseksi 1990-luvun alun laman aikana. Lama sai aikaan lukemattomia konkursseja ja ajoi tuhannet kotitaloudet taloudelliseen ahdinkoon. Sen syntymiseen vaikutti monta seikkaa luvun lopussa luottomarkkinat vapautuivat säännöstelystä ja sen vuoksi kotitalouksilla olikin mahdollisuus rahoittaa kulutustaan luoton avulla. Luoton tarjoajat eivät siihen aikaan kiinnittäneet juurikaan huomiota luotonhakijoiden luottokelpoisuuteen. Myös asuntoluottomarkkinat kävivät kuumina. Velkaantuneiden kotitalouksien määrä pysyi samana mutta näiden kotitalouksien velkataakka kaksinkertaistui 1980-luvulla. (Ryynänen 1993, 2.)

10 7 Luottomarkkinoiden vapautuminen siis ylikuumensi talouden, mikä johti muun muassa asuntojen hintojen nousuun luvun alussa vienti romahti, minkä seurauksena kotimarkkinayritysten konkurssiaalto johti työttömyysongelmiin ja pankkien rahoituskriiseihin. Samaan aikaan korot nousivat, asuntojen reaalihinnat laskivat ja työttömiä oli ennätysmäärä. Kuluttajien velkavastuut olivat laman iskiessä kovia ja monelle niistä selviytyminen talouden romahtaessa oli mahdotonta. Velkoja jätettiin siis maksamatta, ja se näkyi velkojen perintää kuvaavien maksumääräysten määrän kaksinkertaistumisena välisenä aikana. Myös ulosottohakemusten määrä kasvoi peräti 45 prosenttia samana aikana. Velkaantuneet kotitaloudet olivat joutuneet kriisiin. (Iivari & Heinonen 1997, 17; Ryynänen 1993, 2.) Suomen talous on jo selvinnyt 90-luvun lamasta, mutta useassa kotitaloudessa kärsitään vielä lama-aikana syntyneestä ylivelkaantumisesta. Pitkäsen (2001) mukaan taloudelliset vaikeudet eivät ole vain laman aikana velkaantuneiden ongelma. Nykyään raha-asiat voivat karata käsistä kriisitilanteessa, esimerkiksi asuntolainojen pitkien maksuaikataulujen vuoksi. Pätkätyöläisyyden ja määräaikaisten työsuhteiden yleistyessä huimaavasti velallisten voi olla vaikea arvioida maksukykyään pitkällä tähtäimellä. Epävarmalla pohjalla oleva talous voi kaatua sairastumiseen tai johonkin odottamattomaan menoerään. (Pitkänen 2001, 20.) Yksilöä ajatellen ylitsepääsemättömällä velkataakalla voi olla hyvin vakavia seurauksia. Suomalaisessa yhteiskunnassa on aina pidetty velkojen maksua ja taloudellista hyvinvointia eräänlaisina sosiaalisen arvostuksen mittareina. Ylivelkaantumiseen voi liittyä jopa niin voimakas häpeän tunne, että se johtaa psyykkisiin ja jopa fyysisiin oireisiin. Vantaan velkaneuvonnan asiakkaiden taloudellisesta ja terveydellisestä tilanteesta tehdyn tutkimuksen mukaan maksuvaikeuksissa olevista 50 prosenttia arvioi itsensä mielenterveydeltään ja psyykkiseltä tasapainoltaan lievästi sairaaksi ja epätasapainoiseksi. Itsemurhaa on ajatellut 21 prosenttia. Maksuvaikeuksissa olevista oli huomattavasti enemmän fyysisesti ja psyykkiseltä terveydeltään huonokuntoisia ihmisiä kuin väestöstä yleensä. (Nykänen, Kontula & Palonen 2000, 35.)

11 8 3.2 Kirkkohallituksen eri rahastot sekä Punaisen Ristin katastrofirahasto Kirkon avustusrahastojen avulla etsitään vapaaehtoista sovitteluratkaisua niihin velkaongelmatilanteisiin, joihin ei löydy muuta ratkaisua. Sovintoon pyritään kolmikantaperiaatteella, jossa sekä velkoja, velallinen että avustusrahasto osallistuvat ongelman ratkaisuun. Velan maksu muodostuu velallisen osuudesta, velkojan osuudesta, jota kutsutaan akordiksi, sekä avustuksesta, joka ei voi olla suurempi kuin velkojan myöntämä akordi. Avustuksen määrä voi olla enintään euroa. (Saarela 2003.) Vaikeassa elämäntilanteessa rahallista avustusta voi hakea myös Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastosta. Punaisen Ristin kotimaan avustustoiminnalla on tavoitteena ehkäistä syrjäytymistä sekä avustaa hätään tai vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneita henkilöitä. (Suomen Punainen Risti 2003.) 3.3 Takuu-Säätiön myöntämä takaus ja sosiaalinen luototus Takuu-Säätiö myöntää takauksia vapaaehtoisten velkajärjestelyjen mahdollistamiseksi tilanteissa, joissa sovintoratkaisuun päästään ulkopuolisen takauksen turvin. Takauksen avulla velallisen luotot yhdistetään uudella pankkilainalla, jota velallinen hoitaa maksuvaransa mukaisesti. Takuu-Säätiön myöntämä takaus voi olla enintään euroa ja laina-aika kahdeksan vuotta. (Raha-asiat, yksityistalouden opas 2000, 19.) Sosiaalinen luototus on kuntien myöntämä pienikorkoinen laina, jota myönnetään esimerkiksi takuuvuokriin, vuokra- ja osamaksurästeihin sekä muihin hakijan itsenäiseen selviytymiseen liittyviin menoihin. Se on tarkoitettu säännölliset, mutta pienet tulot omaaville ihmisille, joilta puuttuvat syystä tai toisesta vakuudet saada muita kohtuuehtoisia luottoja. Luototusta on kokeiltu muutamissa kunnissa vuodesta 1999 lähtien, lakisääteiseksi ja koko maata koskevaksi se on tullut vuoden 2003 alusta. Sosiaalinen luototus on kunnille vapaaehtoista, eli kunnat voivat järjestää luototusta päättämässään laajuudessa. (Raha-asiat, yksityistalouden opas 2000, 18; Laki sosiaalisesta luototuksesta 2, 12.)

12 3.4 Velkasovinto-ohjelma 9 Pankit ovat sitoutuneet yrittämään sovintoratkaisua niiden velallisten kanssa, joilla on lama-vuosilta peräisin olevia, hoitamattomia velkoja. Sovinto-ohjelman tavoitteena on, että velkojen takaisinmaksuehdot sovittaisiin samalla lailla, mihin velkajärjestelyssä päädyttäisiin käräjäoikeudessa. Ohjelman toivotaan auttavan niitä lama-aikana velkaantuneita, jotka eivät tähän mennessä ole saaneet velkajärjestelyä. (Velkasovinto-ohjelma 2003.) 3.5 Velkajärjestely 1990-luvun alussa asiantuntijatahot totesivat, että sen hetkiset velkojen järjestelykeinot eivät enää riitä. Puutetta korjaamaan saatettiin voimaan laki yksityishenkilön velkajärjestelystä. Valmisteluissa perehdyttiin muissa maissa säädettyihin velkajärjestelylakeihin, ja näiden vaikutus näkyykin Suomen velkajärjestelylaissa. Pääasiassa laki on kuitenkin laadittu Suomen olot huomioon ottaen. (Niiranen 2001, 7.) Velkajärjestelylaki astui voimaan 8. huhtikuuta vuonna Sitä on muutettu vuosina 1995, 1997 ja Tänä vuonna lakiin muun muassa otettiin yksityiskohtaisemmat säännökset syistä, joiden nojalla velkajärjestely voidaan myöntää, vaikka sille on velkaantumisen perusteesta johtuva tai jokin muu este. Lisäsuoritusvelvollisuutta koskevat uudet säännökset puolestaan tuovat helpotusta velkajärjestelyssä jo oleville. Lisäsuoritusvelvollisuudella tarkoitetaan velallisen velvollisuutta maksaa lisääntyneistä tuloistaan osa velkojille. (Velkajärjestelyyn pääsy helpottuu vuodenvaihteessa 2002.) Velkajärjestelylain tavoitteet Ryynäsen (1993) mukaan velkajärjestelyn tavoitteena on ensisijaisesti auttaa ylitsepääsemättömiin velkaongelmiin joutunutta velallista selviytymään taloudellisesta ahdingostaan. Tavoitteena on myös turvata velkojille velallisen olosuhteisiin nähden mahdollisimman suuri maksukertymä velallisen maksuohjelman aikaisista tuloista. Yhteiskuntakaan ei jää täysin osattomaksi, koska ylivelkaantuneiden saaminen takai-

13 sin työelämään tulee halvemmaksi kuin se, että velalliset jäisivät työelämän ulkopuolelle yhteiskunnan tukitoimien varaan. (Pitkänen 2001, 20; Ryynänen 1993, 5.) 10 Tiivistäen sanottuna velkajärjestely on velallisen hakemuksella käynnistettävä menettely, jossa maksukyvyttömän velallisen kaikki ennen velkajärjestelyn aloittamista syntyneet velkasuhteet järjestetään samalla kertaa. Menettelyn aikana on voimassa maksu- ja perintäkielto. Velkajärjestelyssä velalliselle vahvistetaan hänen todellista maksukykyään vastaava määräaikainen maksuohjelma. Ohjelmassa velallinen velvoitetaan käyttämään velkojen maksamiseen kaikki ne velallisen tulot, jotka jäävät yli, kun tuloista vähennetään välttämättömät elinkustannukset. Muu kuin perusturvaan kuuluva omaisuus myydään. Maksuohjelman päätyttyä velallinen on vapaa veloistaan. (Koskelo & Lehtimäki 1997, 28.) Sovintomahdollisuuksien kartoittaminen Vapaaehtoinen velkajärjestely Velallisen hakemus tuomioistuimelle - edellytysten selvittäminen - esteiden selvittäminen Tuomioistuimen päätös velkajärjestelyn aloittamisesta - maksu- ja täytäntöönpanokielto - maksuohjelman laatiminen - velkojien kuuleminen Velkajärjestelyn ja maksuohjelman vahvistaminen - maksuohjelman suorittaminen - muuttaminen tai raukeaminen Maksuohjelman päättyminen KUVIO 1. Velkajärjestelyn vaiheet. (Ryynänen 1993, 7.)

14 3.5.2 Tilastotietoa velkajärjestelystä 11 Vuoden 2001 loppuun mennessä yhteensä yli ihmistä on hakenut velkajärjestelyä. Vuonna 1995 hakemusten määrä on ollut suurimmillaan, jolloin noin velallista toivoi saavansa helpotusta velkaongelmiinsa velkajärjestelyn avulla. Tämän jälkeen hakemusten määrä on laskenut ja se on tällä hetkellä noin hakemusta vuodessa. Hakemusten vähentyminen ei tarkoita sitä, että ongelma olisi helpottunut, vapaaehtoiset velkajärjestelyt ovat vain vuosien saatossa yleistyneet. Kaiken kaikkiaan noin yksityishenkilölle on myönnetty velkajärjestely. Noin hakemusta on hylätty, osa hakemuksista on rauennut tai peruutettu. (HE 98/2002.) Tilastokeskuksen tuomioistuintilastojen mukaan vuosina 1999 ja 2000 velkajärjestelyn on saanut velallista ja heidän keskimääräinen velkamääränsä on ollut melkein euroa. Yli neljänneksellä velan määrä on noussut yli euroon. (HE 98/2002.) Vuoden 1997 velkajärjestelytutkimuksessa käy ilmi, että velalliset maksoivat vakuudettomia eli tavallisia velkojaan keskimäärin noin 89 euroa kuukaudessa. Näin ollen viiden vuoden maksuohjelmalla velallinen määrättiin maksamaan velkojille suorituksia yhteensä euroa. (HE 98/2002.) 3.6 Talous- ja velkaneuvonta Suomessa Velkajärjestely on hyvin monimutkainen prosessi eivätkä velalliset kovinkaan usein selviä siitä yksin. Sen vuoksi velallisia on autettu velkajärjestelyasioiden hoidossa kuntien puolesta, ensin vapaaehtoisvoimin oikeusministerin taloudellisella tuella. Lakisääteinen velkaneuvonta käynnistyi vuoden 2001 alusta. (HE 98/2002.) Lain tarkoituksena on turvata talous- ja velkaneuvonnan saatavuus koko maassa ja taata kansalaisten yhdenvertaisuus. Talous- ja velkaneuvontayksiköissä annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvoja talouden ja velkojen hoidosta sekä avustetaan heitä taloudenpidon suunnittelussa. Talous- ja velkaneuvojat selvittävät velallisen talouteen liittyvien ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ja avustavat velallista tämän selvittäessä

15 12 sovintomahdollisuuksia velkojiensa kanssa. Lisäksi neuvojat avustavat velkajärjestelyyn liittyvien asioiden hoitamisessa, erityisesti velkajärjestelyhakemuksen sekä muiden yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain edellyttämien selvitysten ja asiakirjojen laatimisessa. Neuvojien palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. (HE 98/2002.) Talous- ja velkaneuvonnan yleinen johto, valvonta ja ohjaus ovat Kuluttajaviraston vastuulla. Lääninhallitus puolestaan vastaa siitä, että talous- ja velkaneuvontaa on läänin alueella riittävästi saatavilla. Vuoden 2001 lopussa talous- ja velkaneuvontayksiköitä oli maassamme 73. Yksiköiden palveluksessa oli 136 henkilöä, joista sivutoimisia talous- ja velkaneuvojia oli 36. (HE 98/2002.) 3.7 Kemin talous- ja velkaneuvontayksikkö Kemin kaupungin talous- ja velkaneuvontayksikön asiakaspiiriin kuuluvat Kemin lisäksi myös Tervolan, Keminmaan, Kuivaniemen ja Simon asukkaat. Asukasmäärä tällä alueella on noin Vuosina käräjäoikeuden vahvistamia velkajärjestelyjä on Kemin yksikössä saatu valmiiksi noin 350 ja vapaaehtoisia velkajärjestelyjä melkein yhtä paljon. Kemin talous- ja velkaneuvojana on toiminut vuodesta 1993 lähtien Elvi Oikarinen. Oikarisen (2003) mielestä velkajärjestelyasiat ovat vuosien saatossa monimutkaistuneet. Varsinkin velkajärjestelylain muutos vuonna 1997 muutti asiat suhteettoman vaikeiksi. Toinen vaikeuttava tekijä hänen mielestään ovat vastapuolelle tulleet lakimiesjoukot jotka ampuvat kaikkea mikä liikkuu. Tämän vuoden alusta voimaan astuneet lakimuutokset tuovat myös oman lisänsä velkaneuvojan vaativaan työhön. (Oikarinen 2003.)

16 13 4 VELKAJÄRJESTELYPROSESSIN ETENEMINEN Velallisen on aina ennen velkajärjestelyn hakemista yritettävä tehdä vapaaehtoinen velkajärjestely eli sovintoratkaisu suoraan velkojien kanssa. Velkajärjestely voidaan evätä, jos sovintoa ei ole yritetty tai jos velallinen ei ole suostunut velkojien kohtuullisena pidettävään ratkaisuun. Jos sovintoratkaisu onnistuu, siitä tehdään velkojien ja velallisen välinen kirjallinen sopimus. Mutta jos yksikin velkoja vastustaa sopimusta, vapaaehtoinen maksujärjestely ei yleensä ole mahdollinen. Viime vuosina vapaaehtoisratkaisuja on kuitenkin tehty entistä useammin. (Koulu & Niemi-Kiesiläinen 1999, 20; Niiranen 2001, ) 4.1 Velkajärjestelyn hakeminen ja hakemuksen sisältö Velkajärjestelyä haetaan henkilökohtaisesti eli vaikka esimerkiksi aviopuolisot hakevat molemmat velkajärjestelyä, kumpikin täyttää oman hakemuksensa. Velkajärjestelyn edellytykset ja esteet arvioidaan jokaisen hakijan kohdalla erikseen ja kaikille vahvistetaan oma maksuohjelma. Ainoastaan yhteisvastuullisen vakuusvelan maksuvelvollisuus voidaan tarvittaessa vahvistaa yhteisenä. (Koulu ym. 1999, 22.) Hakemuksen voi täyttää itsekin, mutta käytännössä suurin osa hakemuksista laaditaan talous- ja velkaneuvojan avustamana, koska liitteiden kokoaminen on työlästä eikä kaikkien kohtien täyttäminen ole helppoa. Velallisen yksin täyttämä hakemus jää usein puutteelliseksi ja voi antaa harhaan johtavan kuvan velallisen kokonaistilanteesta. Puutteellisen hakemuksen käsittely kestää myös kauemmin, koska tuomioistuin joutuu pyytämään siihen täydennyksiä. (Niiranen 2001, 9.) Velkajärjestelylain 6 mukaan velkajärjestelyhakemuksessa on oltava kaikki mahdollinen, mikä on vaikuttanut hakijan taloudelliseen tilanteeseen, vaikuttaa tällä hetkellä ja mikä tulee mahdollisesti tulevaisuudessa vaikuttamaan. Hakemuksesta tulee selvitä esimerkiksi hakijan taloudellinen tilanne, tausta ja velkahistoria, arvio hakijan odotettavissa olevista taloudellisista muutoksista sekä edellytysten täyttyminen ja esteiden

17 14 puuttuminen. Pelkän hakemuslomakkeen täyttäminen ei vielä riitä, vaan kaikki olennaiset tiedot on osoitettava todeksi liitteillä. Tarvittaessa velkajärjestelyn kannalta olennaiset tiedot todetaan liitteistä, jos ne eivät tule esiin varsinaisessa hakemuksessa. (Niiranen 2001, 10.) 4.2 Hakemuksen jättämisen oikeudelliset vaikutukset Velkajärjestely tulee vireille, kun velallinen jättää hakemuksensa tuomioistuimeen. Tuomioistuin kirjaa hakemuksen saapumisen julkiseen velkajärjestelyrekisteriin. Velkajärjestelyn vireille tulosta alkaa velallisen myötävaikutusvelvollisuus, mikä tarkoittaa seuraavaa: a) Velallinen ei saa enää tehdä uutta velkaa, mikäli uudella velalla ei makseta pois aiempia velkoja, tai se ei ole toimeentulon turvaamiseksi välttämätöntä. b) Velallinen ei saa käyttää varojaan muuhun kuin velkojensa ja muiden sitoumusten täyttämiseen sekä välttämättömiin elinkustannuksiin. Velallisen on maksettava velkojaan hakemuksen jättämisen jälkeenkin, koska maksukielto alkaa vasta mahdollisesta aloittamispäätöksestä. Mahdollisten ylijäävien rahojen pitäisi säästyä, mutta tämä on yleensä käytännössä mahdotonta, jos velallinen maksaa velkojaan. c) Velallisen tulee ylläpitää maksukykyään ja pyrkiä parantamaan sitä. Omaaloitteisesti ei saa huonontaa taloudellista asemaansa, tai pitää yllä alhaista tulotasoa tai korkeita menoja, mikäli velallisella on mahdollisuus kohtuuden rajoissa parantaa tilannettaan. d) Velallisen velvollisuutena on myötävaikuttaa velkajärjestelyn toteuttamista. Velallinen ei saa vaikeuttaa velkajärjestelymenettelyä ja hän on velvollinen toimittamaan mahdolliset täydennykset, sekä antamaan pyydetyt selvitykset tuomioistuimelle. (Niiranen 2001, ) 4.3 Tuomionistuimen päätökseen vaikuttavat asiat Ennen kuin tuomioistuin voi päättää velkajärjestelyn aloittamisesta, on tuomioistuimen otettava kantaa velkajärjestelyn edellytyksiin (VJL 9 ) ja esteisiin (VJL 10 ) (Koulu & Niemi- Kiesiläinen 1999, 28).

18 4.3.1 Edellytykset 15 Velkajärjestely voidaan aloittaa vain, jos kaikki edellytykset täyttyvät samanaikaisesti. Tuomioistuimen on selvitettävä, että kaikki edellytykset velkajärjestelylle ovat olemassa. Hakemuksen tulisikin olla niin huolellisesti laadittu, että siitä voidaan tutkia edellytysten täyttyminen. (Niiranen 2001, 19.) Velallisen tulee olla luonnollinen henkilö, jonka kotipaikka on Suomessa. Velallisen on oltava maksukyvytön, eli velallisen varat ja ennakoitavat tulot eivät välttämättömien menojen jälkeen riitä jo erääntyneiden ja erääntyvien velkojen maksuun. Pienetkin velat voivat siis oikeuttaa velkajärjestelyyn, mikäli velallinen on maksukyvytön suhteessa niiden määrään. Velallisen tulee olla muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan, eikä maksukyvyssä ole odotettavissa huomattavaa paranemista. (Niiranen 2001, 20.) Velallisen maksukyky voi olla olennaisesti heikentynyt olosuhteiden muutoksen vuoksi pääasiassa ilman velallisen omaa syytä. Hyväksyttäviä olosuhdemuutoksia ovat esimerkiksi sairaus, työkyvyttömyys, työttömyys, avioero tai takausvastuiden lankeaminen. (Niiranen 2001, 20.) Velkajärjestelyyn voi olla olemassa painavat perusteet huomioon ottaen velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa velallisen maksukykyyn. Edellytys täyttyy, jos velallinen ei pysty pidemmänkään ajan kuluessa lyhentämään velkojaan tai pystyy siihen vain osaksi. Olosuhteiden muutos maksukyvyttömyyden syynä, tai painavat perusteet velkajärjestelylle ovat vaihtoehtoisia edellytyksiä, eli vähintään toisen ehdon on täytyttävä, jotta velkajärjestely voitaisiin myöntää. (Koskelo ym. 1997, ) Velkajärjestelylain 9 a pykälän mukaan velkajärjestelylle ei ole edellytyksiä, mikäli velallisen maksukyvyssä on odotettavissa lähiaikoina muutosta parempaan, eli maksukyky on heikentynyt väliaikaisesta syystä. Velkajärjestely voidaan myöntää vasta väliaikaisen syyn poistuttua, tai jos väliaikaiseksi oletettu syy on muuttunut pitkäaikaiseksi tai pysyväksi. Väliaikainen syy ei kuitenkaan estä velkajärjestelyä, jos velalliselle ei syyn poistuttuakaan muodostuisi maksuvaraa tai ero ei ole merkittävä tai jos

19 velallinen sitoutuu maksamaan jo nyt saman tai merkittävän määrän velkojaan. (Koskelo ym. 1997, 53; Niiranen 2001, 21.) 16 Myös yrittäjällä on mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn, mutta elinkeinotoimintaan liittyvät varat ja velat jäävät sen ulkopuolelle. Velkajärjestely voidaan myöntää vain siinä tapauksessa, että elinkeinotoiminta on velalliselle kannattavaa ja siihen liittyvät velat hoidetaan siitä saatavilla tuloilla. Velallinen ei saa myöskään olla asetettuna konkurssiin. (Niiranen 2001, 22.) Esteet Velkajärjestelyä ei välttämättä voida myöntää, vaikka velallinen täyttäisikin taloudellista asemaa koskevat velkajärjestelyn edellytykset. Järjestely voidaan nimittäin evätä, jos velallinen on velkaantunut tai käyttäytynyt velallisena niin moitittavasti, että hänen kohdallaan täyttyy jokin este. Esteitä koskevilla lain kohdilla on haluttu vaikuttaa siihen, että mahdollisuus velkajärjestelyyn ei kuitenkaan heikentäisi yleistä maksumoraalia. Jo yhdenkin esteen olemassa olo pystyy estämään velkajärjestelyn. Tuomioistuin ei yleensä oma-aloitteisesti tutki esteiden olemassa oloa, vaan esteperusteiden esittäminen on yleensä velkojien vastuulla. (Koskelo ym. 1997, 64; Niiranen 2001, 22.) Velkajärjestely yleensä evätään, jos velalliselle on rikoksen perusteella määrätty maksuvelvollisuus. Myös rikoksesta epäiltynä tai syytteessä oleminen estää järjestelyn myöntämisen. Esteperustetta arvioitaessa kuitenkin otetaan huomioon velan määrä, vahingon kärsineen asema, rikoksen laatu sekä muut seikat. Rikos sinällään ei ole este, jos siitä ei ole tullut maksuvelvollisuutta. (Niiranen, 2001, 23.) Velkajärjestelylle on esteperuste, jos velallisella on merkittävästi velkaa elinkeinotoiminnasta, jossa on menetelty törkeästi velkojia kohtaan tai laiminlyöty lakisääteisiä velvollisuuksia. Myös toiminnan keinotteluluonteisuus on esteperuste. (Niiranen, 2001, 23.) Esteenä pidetään sitä, että velallinen tarkoituksellisesti heikentää tai järjestelee taloudellista asemaansa velkojien vahingoksi. Velkajärjestelyhakemuksen hylkäämisen

20 17 perusteeksi riittää, jos on todennäköisiä syitä epäillä velallisen menetelleen väärin. Velkajärjestelyn esteeksi voi myös muodostua velallisen epärehellinen käytös, jos tämä on ulosottomenettelyssä pakoillut, salannut varojaan tai tulojaan, taikka antanut niistä harhaanjohtavia tai vääriä tietoja. Esimerkiksi työsuhteen lopettaminen ulosottoon jouduttaessa voidaan katsoa esteperusteeksi. (Koskelo ym. 1997, ) Velkajärjestely voidaan evätä, jos velallinen on tarkoituksellisesti antanut velkojalle vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on ollut vaikutusta luoton myöntöön. Velallisen menettelyä on kuitenkin pidettävä erityisen moitittavana, ennen kuin kysymyksessä on esteperuste. Järjestely voidaan myös evätä, jos velallinen on velkaantunut velkajärjestelyä silmällä pitäen, taikka ilmeisen kevytmielisesti. Kevytmielisyydellä tarkoitetaan pääasiallisesti velkaantumisastetta suhteessa maksukykyyn, eli onko velallisella edes ollut mahdollista selviytyä otetusta velasta. Molemmissa tapauksissa otetaan kuitenkin huomioon velan peruste ja syntyolosuhteet, velallisen tapa hoitaa talouttaan sekä muut olosuhteet, kuten velkojan menettely. Esteperusteeksi riittää, että voidaan todennäköisin syin epäillä velallisen menettelyn olleen harkittua tai ilmeisen kevytmielistä. (Koskelo ym. 1997,81-83; Niiranen 2001, 24.) Koskelon ja muiden (1997) mukaan velkajärjestely voidaan evätä, jos velallinen on omalla laiminlyönnillään tai menettelyllään vaikeuttanut velkajärjestelyä. Velalliselta edellytetään, että hän kaikin keinoin edesauttaa velkajärjestelyn toteuttamista, eli hän on velvollinen selvittämään kaikki taloudellista asemaansa koskevat ja muut velkajärjestelyn kannalta tarpeelliset seikat velkojille ja tuomioistuimelle. (Koskelo ym. 1997, ) Järjestelyä ei voida myöskään myöntää, jos velallisen olosuhteiden ja elämäntapojen perusteella on aiheellista olettaa, että velallinen ei todennäköisesti tulisi noudattamaan vahvistettua maksuohjelmaansa. Velallisen olosuhteiden tulisikin olla suhteellisen vakiintuneet, jotta tiukasta maksuohjelmasta voisi selviytyä. (Koskelo ym. 1997, ) Pitkällä tähtäimellä velkajärjestelyn tarkoituksena on korjata maksukyvyttömän velallisen taloudellinen tilanne mahdollisimman pysyvästi. Velkajärjestely myönnetään vain kerran, eli jos velallinen velkaantuu uudelleen, hänelle ei voida myöntää enää uutta velkajärjestelyä. (Koskelo ym. 1997, )

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Tehtävät Perustuvat lakiin talous- ja velkaneuvonnasta Talous- ja velkaneuvonnassa: 1) annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen talous- ja velkaneuvoja, Tampere Talous- ja velkaneuvonta Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta

Lisätiedot

Yksityishenkilön velkajärjestelystä ja sen vaikutuksesta valtion ja kunnanväliseen aravalainavelkasuhteeseen

Yksityishenkilön velkajärjestelystä ja sen vaikutuksesta valtion ja kunnanväliseen aravalainavelkasuhteeseen Valtiokonttori Ohje 1 (20) Rahoitus 29.1.2014 Yksityishenkilön velkajärjestelystä ja sen vaikutuksesta valtion ja kunnanväliseen aravalainavelkasuhteeseen Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 20, 00054

Lisätiedot

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2012, 3. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 2012 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Laki. muutetaan yksityishenkilön velkajärjestelystä 25 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain. Velallisen myötävaikutusvelvollisuus

Laki. muutetaan yksityishenkilön velkajärjestelystä 25 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain. Velallisen myötävaikutusvelvollisuus EV 236/1996 vp- HE 180/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yksityishenkilön velkajäijestelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 180/1996 vp

Lisätiedot

Nuoret ulosotossa VALTAKUNNANVOUDINVIRAS TO / KF 2012

Nuoret ulosotossa VALTAKUNNANVOUDINVIRAS TO / KF 2012 Nuoret ulosotossa Ulosotto on.. Lakiin perustuvaa velkojen pakkoperintää Pakkotäytäntöönpanotehtäviä häädöt osamaksuesineen takaisinotto ja tilitys vankeusrangaistusten täytäntöönpano Lainkäyttöä ja puolueetonta

Lisätiedot

Kaupunginhallitus liite nro 11 (1/10) 1 SOPIMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA LUONNOS Osapuolet. Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Kaupunginhallitus liite nro 11 (1/10) 1 SOPIMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA LUONNOS Osapuolet. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 11 (1/10) 1 SOPIMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA LUONNOS 7.8.2015 Osapuolet 1. Äänekosken kaupunki Hallintokatu 4, 44100 Äänekosken 2. Rakennusliike Porrokki Oy (Y-tunnus:

Lisätiedot

Velkajärjestelyn esteet ja painavat syyt

Velkajärjestelyn esteet ja painavat syyt Velkajärjestelyn esteet ja painavat syyt Lehto-Sten, Marika 2011 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Velkajärjestelyn esteet ja painavat syyt Marika Lehto-Sten Liiketalous Opinnäytetyö Marraskuu,

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Oikeus 2017 Velkajärjestelyt 2016, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen.

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen. Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana Käytössä 23.3.2011 alkaen. 1. Takausvastuun laajuus ja takauskäsitteet 1.1. Takaus tarkoittaa sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1997 N:o Laki. N:o 63

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1997 N:o Laki. N:o 63 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1997 N:o 63 65 SISÄLLYS N:o Sivu 63 Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta... 93 64 Asetus yksityishenkilön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 TOIMISTOTILAN VUOKRAAMINEN LIIKUNTAMYLLYSTÄ SALIBANDYSEURA VIIKINGIT RY:LLE Vuokranantaja Vuokralainen Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4800, Toivonkatu 2 A 00099

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Velallisena ulosotossa Velka-päivä Joensuu Antti Soininen

Velallisena ulosotossa Velka-päivä Joensuu Antti Soininen Velallisena ulosotossa Velka-päivä Joensuu 27.9.2016 Antti Soininen 1 Ulosotto yleisesti Itsenäistä, riippumatonta ja puolueetonta lainkäyttöä Osa oikeuslaitosta Merkittävää julkisen vallan käyttöä, joka

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 1.1.2015 ALKAEN Sysmän kunnanvaltuusto 17.11.2014 36 2 (7) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan ja sen mukainen maksu peritään

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB (EFF) on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin. PÄÄOMALAINASOPIMUS Velallinen Super Rye Oy Y-tunnus 1234567-0 Velan määrä 2.000.000,00 euroa Velan numero 1010700 Sopimuksen päivämäärä 1.8.2012 1 OSAPUOLET JA JOHDANTO Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET JA ESTEET

YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET JA ESTEET Opinnäytetyö (AMK) Liiketalouden koulutusohjelma Juridiikka 2015 Ferdane Imeri YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET JA ESTEET OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo:

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo: Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Voimaantulo: Ympäristölautakunta 9.10.2014 54 Kunnanhallitus 3.11.2014 243 Kunnanvaltuusto 12.11.2014 43 Voimaantulo 1.1.2015 Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Lainat, vipit ja rahapelit

Lainat, vipit ja rahapelit Lainat, vipit ja rahapelit 21.9.2012 1 1. Mikä on rahapelaamisen ikäraja? 2. Minkä ikäisenä saa itse avata pankkitilin ja käyttää sitä? 3. Minkä ikäisenä saa ottaa pikavipin? 21.9.2012 2 15-vuotiaan oikeudet

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

VELKAJÄRJESTELYLAIN UUDISTAMINEN

VELKAJÄRJESTELYLAIN UUDISTAMINEN 1 VELKAJÄRJESTELYLAIN UUDISTAMINEN Riitta Lehvä-Korpi Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellisen asiantuntijuuden suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto ULOSOTTOSHOW 28.11.2015 Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto Esityksen sisältö - Ulosoton tehtävät ja periaatteet - Tilastoja - Ulosoton organisaatio

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Excel-pohjaisen. nollamaksuohjelma. Marko Niiranen

Excel-pohjaisen. nollamaksuohjelma. Marko Niiranen Marko Niiranen Excel-pohjaisen velkajärjestelytyökalun käyttöohje nollamaksuohjelma Copyright Marko Niiranen Palautetta voi lähettää tekijälle sähköpostitse osoitteella "marko piste niiranen ät netti piste

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä JOHDANTO. Vireilletulo.

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä JOHDANTO. Vireilletulo. LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 30 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä toukokuuta 2010 lähettänyt

Lisätiedot

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. HE 205/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kolttalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. HE 205/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kolttalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 205/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kolttalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kohtalakia muutettavaksi muun muassa siten, että kohtalain nojalla

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2009

Yrityssaneeraukset 2009 Oikeus 2010 Yrityssaneeraukset 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat Vuoden 2009 aikana käsiteltiin käräjäoikeuksissa loppuun 463 yrityssaneerausasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05. Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.06/2016 RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä (puh. 040

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain ja verotusmenettelystä annetun lain 88 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yksityishenkilön velkajärjestelystä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 20.12.2004. Voimassa 1.1.20 Perusteen 13.6.2003 voimaantulosäännös Voimaantulo

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat 1 FI A) Oikeudelliset asiakirjat Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat Citação-asiakirjalla (haaste) saatetaan vastaajan tietoon, että häntä koskeva asia on viety oikeuteen, ja kutsutaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (5) 304 Liikaa maksetun palkan takaisinperintää koskeva oikaisuvaatimus HEL 2016-003359 T 01 02 01 08 Päätös Päätöksen perustelut päätti muuttaa lastensuojelun sosiaalityön

Lisätiedot

Tanja Rintamäenpää VELKAJÄRJESTELYN HYLKÄÄMINEN

Tanja Rintamäenpää VELKAJÄRJESTELYN HYLKÄÄMINEN Tanja Rintamäenpää VELKAJÄRJESTELYN HYLKÄÄMINEN Liiketalous ja matkailu 2014 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Tanja Rintamäenpää Opinnäytetyön nimi Velkajärjestelyn

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 YRJÖNKADUN UIMAHALLIKIINTEISTÖSSÄ SIJAITSEVAN TYÖTILAN VUOKRAAMINEN ADALIA SALON & SOLARIUMILLE Sopijapuolet: Vuokranantaja Vuokralaiset Helsingin kaupungin liikuntavirasto

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 Kunnanhallitus 279 10.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn teemapäivä Häädön täytäntöönpano Ulosmittauksen huojennukset

Asumissosiaalisen työn teemapäivä Häädön täytäntöönpano Ulosmittauksen huojennukset Asumissosiaalisen työn teemapäivä 24.1.2017 Häädön täytäntöönpano Ulosmittauksen huojennukset kihlakunnanulosottomies Petri Lilja kihlakunnanulosottomies Mila Riekki Häädön täytäntöönpano Esityksen tavoitteena

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 000054 VALTIOKONTTORI Rekisterin nimi Valtiolle.fi - Valtion rekrytointijärjestelmä Henkilötietojen

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE PK5_plus 1 *1469901* PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka muu omainen kuin puoliso tai huollossasi oleva alle 18-vuotias lapsi hakee ensimmäistä

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Kaustisen kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta, ottamistoiminnan valvonnasta sekä

Lisätiedot

Vuokra- ja vastikesaatavien perintä

Vuokra- ja vastikesaatavien perintä Päivitetty 03/2013 Isännöintiliiton yritysjäsenille ja paikallisyhdistysten henkilöjäsenille Vuokra- ja vastikesaatavien perintä Tässä ohjeessa perehdytään vuokra- ja vastikesaatavien perintään. Vuokra-

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:14. Yksityishenkilön velkajärjestelylain tarkistaminen

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:14. Yksityishenkilön velkajärjestelylain tarkistaminen LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:14 Yksityishenkilön velkajärjestelylain tarkistaminen LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:14 Yksityishenkilön velkajärjestelylain tarkistaminen OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2002

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2008 vp. Hallituksen esitys laeiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä. annetun lain muuttamisesta JOHDANTO.

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2008 vp. Hallituksen esitys laeiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä. annetun lain muuttamisesta JOHDANTO. LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2008 vp Hallituksen esitys laeiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain ja velan vanhentumisesta annetun lain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä

Lisätiedot

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli')

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli') SOPIMUS VUOKRASOPIMUKSEN SIIRROSTA 1. SOPIJAPUOLET 1.1. Turun Teknologiakiinteistöt Oy (Y-tunnus: 2349955-3) Tykistökatu 6 B, Biocity 20520 Turku (jäljempänä 'Teknologiakiinteistöt') 1.2. Turun Yliopisto

Lisätiedot

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos vahvistettu

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos vahvistettu YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET Kokooma 20.2.2017 Viimeisin perustemuutos vahvistettu 22.12.2016. 1 Perusteen 2.11.2015 voimaantulosäännös Voimaantulo Poikkeussäännös

Lisätiedot

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO RIKSFOGDEÄMBETET JULKAISU 2010:1 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009 valtakunnanvoudinvirasto et Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirasto

Lisätiedot

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin /369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin /369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 19.5.2006/369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan suomalaisten korkeakoulujen palveluksessa olevien

Lisätiedot

Sain kiintiöpäätöksen, mitä nyt? Energiavirasto

Sain kiintiöpäätöksen, mitä nyt? Energiavirasto Sain kiintiöpäätöksen, mitä nyt? Energiavirasto 21.10.2014 Hanna Riski Energiavirasto Mitä tapahtuu kun kiintiöpäätös on saatu: Voimassaolo ja 2 v määräaika Muutoksenhaku ja lainvoima Muuttaminen Ilmoitusvelvollisuus

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

Marjut Virtanen YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY

Marjut Virtanen YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY Marjut Virtanen YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY Liiketalouden koulutusohjelma 2011 YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY Virtanen, Marjut Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma joulukuu

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot