Maahanmuuttajapalvelut. Palveluopas asiakkaalle

Transkriptio

1 Maahanmuuttajapalvelut Palveluopas asiakkaalle Ailakinkatu , Jyväskylä, FINLAND Puhelin: Faksi: Avoinna ma-pe klo

2 2 Sisältö: 1. Maahanmuuttajapalveluiden henkilökunta 3 2. Työntekijöiden tehtävänkuvat 5 palveluohjaajan työ 5 etuuskäsittelijän työ 5 ohjaajan työ 5 sosiaalityöntekijän työ 6 psykologin työ 6 johtajan työ 7 3. Mitä sinulta asiakkaana odotetaan? 7 4. Tietoa psykologisesta sopeutumisesta 8 5. Tietoa suomalaisesta viranomaiskulttuurista 9 6. Yhdenvertaisuuslaki Tietoa toimeentuloturvasta 12 suomalainen hyvinvointivaltio ja sosiaaliturvan historia Kansaneläkelaitos KELA toimeentulotuki Liite1: Lyhyt Suomen historia 15 Liite2: Puhelinnumeroita eri tilanteisiin 16

3 3 1. Maahanmuuttajapalveluiden henkilökunta Toimistomme tehtävänä on huolehtia Jyväskylään asettuvien kiintiöpakolaisten ja inkerinsuomalaisten paluumuuttajien vastaanotosta. Henkilökuntamme neuvoo ja ohjaa Teitä Suomeen muuttonne alkuvaiheessa erilaisissa asioissa. Pakolaiset ovat maahanmuuttajapalveluiden asiakkaina kolme vuotta ja paluumuuttajat noin vuoden. Näiden jaksojen jälkeen asiakkaat siirtyvät alueellisten palveluiden piiriin. Rohkaisemme Teitä heti alusta alkaen opettelemaan itsenäistä asioiden hoitoa. Asiakasopastuksemme on avoinna päivittäin klo Tulkit päivystävät opastuksessamme tiettyinä aikoina. Työntekijöidemme luona asiointia varten ajat varataan opastuksestamme. Tilaamme aina tarvittaessa paikalle asiakkaan kieltä puhuvan tulkin. Toimistomme omat palvelut keskittyvät sosiaalisen ja psyykkisen tilanteenne tukemiseen. Muiden kaupungin palveluiden käytössä henkilökuntamme antaa teille ohjausta. Tervetuloa Jyväskylään! Elina Hienola Johtaja Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut Henkilökuntamme Marleena Marttio Lahcen Abahassine Arja Hämäläinen Sirpa Kauranen psykologi ohjaaja ohjaaja ohjaaja Arja Lehtinen Kirsti Mänttäri Heli Komaro etuuskäsittelijä, laskutus etuuskäsittelijä, laskutus palveluohjaaja Tatu Heinonen Margarita Goda-Savolainen Sonja Do Carmo da Silva Helena Mieskolainen sosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijä

4 4 2. Työntekijöiden tehtävänkuvat 2.1. Palveluohjaajan työ Maahanmuuttajapalveluissa toimii yksi palveluohjaaja, hän palvelee asiakkaita ilman ajanvarausta neuvonnan tiloissa. Palveluohjaajan tehtävänä on avustaa neuvonnassa käyviä tai siihen soittavia asiakkaita. Hän huolehtii asiakkaiden ajanvarauksista työntekijöille tai muihin palveluihin, silloin kun asiakas ei sitä vielä itse pysty tekemään. Toimii palveluohjaustyössä neljästi viikossa pidettävässä tulkkipäivystyksessä. Palveluohjaaja neuvoo asiakkaita jokapäiväiseen elämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvissä asioissa sekä avustaa erilaisten lomakkeiden täytössä. Työhön kuuluu ajanvarausta, tulkkien varaamista, postitusta, kopiointia ja faksien lähettämistä. Toisinaan palveluohjaaja antavat informaatiota maahantuloon liittyvissä asioissa ja toimistomme työstä myös kokonaisille ryhmille Etuuskäsittelijän työ Etuuskäsittelijä avustaa asiakkaita lomakkeiden täyttämisessä mm. toimeentulotukeen, Kelan etuuksiin, rekisteröitymiseen yms. maahantuloon liittyvissä asioissa. Etuuskäsittelijä antaa neuvontaa avustusten hakemisessa ja toimeentulotukeen liittyen. Hänen tehtävänään on toimeentulotukipäätösten tekeminen tietojärjestelmässä ja niiden kirjaaminen asiakkaan tietoihin. Hän huolehtii myös toimiston maksujen laskusta. Etuuskäsittelijä huolehtii siitä että toimiston asiakkaiden tiedot siirtyvät sosiaalitoimen asiakasrekisteriin jo ennen kuin asiakkaat saapuvat Jyväskylään. Hän huolehtii siitä että Jyväskylässä asuvien pakolaisten lukumäärää seuraava rekisteri on ajan tasalla. Hän huolehtii niistä rutiineista jotka liittyvät käteisenä rahana noudettavan toimeentulotuen hakemiseen, kun asiakkailla ei vielä ole omia pankkitilejä. Kun asiakas on saapunut Suomeen ja asiakkaan mahdolliset asiapaperit (syntymätodistukset, vihkitodistukset jne.) on käännetty Suomeksi, hän avustaa rekisteröintikaavakkeiden ja Kelan etuuskaavakkeiden yms. täytöstä asiakkaan kanssa. Tämän jälkeen hän huolehtii asiakkaan / asiakasperheen kanssa maistraatissa rekisteröitymisestä. Etuuskäsittelijä huolehtii myös maahanmuuttajapalveluiden nimissä olevien asuntojen rekisterin ylläpidosta ja siirtää sopimukset asiakkaiden nimiin siinä vaiheessa, kun asiakas on asunut asunnossa n. ½ v. Hän käy myös tekemässä asuntokatselmukset asuntoihin yhdessä huoltomiehen, asiakkaan ja tulkin kanssa. Tarvittaessa etuuskäsittelijä selvittelee kanssasi myös vuokrarästeihin liittyviä tilanteita Ohjaajan työ Ohjaaja tukee yksilöllisesti pakolaisten ja paluumuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Työhön kuuluu jo ennen asiakkaan saapumista Jyväskylään asuntojen hankinta yhteistyössä Jyväskylän vuokra-asunnot Oy:n (JVA) kanssa, asuntojen perusvarustelu sekä tulevien asiakkaiden ilmoittaminen päivähoitoon, kouluun ja terveydenhuoltoon. Ohjaaja tekee myös paluumuuttajien Jyväskylään muuttoon liittyvää yhteistyötä konsulaatin kanssa.

5 5 Ohjaajan asiakkaille antamaan alkuopastukseen kuuluu mm. seuraavia asioita: - asiakkaan vastaanotto/haku lentoasemalta - kodissa ohjaaminen (esim. neuvonta jätteiden lajittelussa, järjestyssääntöjen noudattamisessa, kodinkoneiden käytössä ja siivoamisessa) - asuinympäristön esittely, liikkuminen bussilla, ostosten teko - opastus ja saattaminen poliisilaitokselle rekisteröitymään, alkuterveystarkastukseen (laboratorio, röntgen, sairaanhoitaja, lääkäri) ja työvoimatoimistoon - pankkipalveluihin opastaminen Ohjaajien työ on käytännön ohjausta, tavoitteena tukea asiakkaan selviytymistä käytännössä. Ohjaaja avustaa asiakkaita yhteistyössä eri viranomaisten kanssa (neuvolat, päiväkodit, koulut, terveysasemat, ja poliisi). Ohjaaja työtä on myös seurata perheen jaksamista. Ohjaajat avustavat lasten harrastuksiin ohjaamisessa, tekevät yhteistyötä tukihenkilöitä ja ystäväperheitä välittävän järjestön Vaparin, kanssa. Useimmissa asumiseen liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä ohjaajan puoleen. Ohjaajat vastaavat myös leireihin liittyvistä järjestelyistä ja tiedottamisesta Sosiaalityöntekijän työ Maahanmuuttajapalveluissa työskentelee kolme sosiaalityöntekijää. Maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityön asiakkaita ovat maahanmuuttajat, joille on myönnetty oleskelulupa pakolaiskiintiön mukaan (YK UNCHR) tai turvapaikkahakemuksen perusteella. Asiakkaita ovat myös toimiston asiakkaisiin kuuluvien puolisot sekä inkerinsuomalaiset paluumuuttajat. Sosiaalityöntekijät hoitavat uusien maahanmuuttajien Jyväskylään muuttoon ja alkuvaiheen kotoutumiseen liittyviä tehtäviä. He kartoittavat tulokkaiden alkutilannetta ja laativat kotoutumissuunnitelmia mm. yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Sosiaalityöntekijät avustavat asiakasta ja tämän perhettä saamaan alkuvaiheessa näiden tarvitsemia palveluita. Jokaiselle asiakkaalle tehdään asiakkuuden alkuvaiheessa yhteistyössä toimistossa työskentelevän psykologin kanssa psykososiaalinen alkukartoitus. Tarkoituksena on mm. arvioida asiakkaan ja perheen tarvitsemia palveluja. Sosiaalityöntekijät perehdyttävät asiakkaitaan suomalaiseen sosiaaliturvaan, toimeentulotukeen ja lastensuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Lastensuojeluun liittyviin toimenpiteisiin saattaa joskus kuulua myös tukihenkilön, tukiperheen tai perhetyöntekijän järjestäminen. Myös kun on kyse muun tyyppistä sosiaalihuollon palveluista kuten vammaispalveluista tai päihdepalveluista toimii sosiaalityöntekijä asiakkaan apuna ja tukena palveluiden saamisessa. Toimiston asiakkaat saavat tarvittaessa neuvontaa sosiaalityöntekijöiltä perheen yhdistämiseen liittyvissä asioissa sekä oleskelulupa-asioissa Psykologin työ Psykologi neuvoo ja palvelee maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita ja heidän perheitään psyykkisissä ongelmissa ja vaikeissa elämäntilanteissa. Psykologeilla ei ole oikeutta kirjoittaa lääkemääräyksiä. Tätä varten asiakkaalle voidaan varata aika omalle terveyskeskuslääkärille tai tarvittaessa psykiatrian alan erikoislääkärin vastaanotolle. Psykologin antaa apua asiakkaalle aina keskustelemalla. Tämä voi auttaa Sinua ja perhettäsi uuteen maahan sopeutumiseen liittyvissä henkisissä ongelmissa ja vaikeuksissa. Samoin puhuminen psykologille voi auttaa sinua selviytymään ja pääsemään eroon mieltäsi painavista ahdistavista ja vaikeista menneisyyden

6 6 kokemuksista ja niiden aiheuttamista oireista. Tarvittaessa psykologi voi auttaa sinua tai perheenjäseniäsi erikoistuneemman avun hakemisessa oikeasta paikasta. Maahanmuuttajapalveluiden psykologi voi tehdä myös kotikäyntejä asiakkaiden luona yhdessä maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien kanssa perheen tilanteen selvittelemiseksi Keskustelu psykologin kanssa on luottamuksellinen, psykologia sitoo työssään salassapitovelvollisuus asiakkaansa asioista. Paikalle järjestetään aina tarvittaessa vaitiolovelvollinen tulkki. Työssään psykologit ovat velvollisia noudattamaan korkeaa ammattietiikkaa, eivätkä he Suomessa osallistu toimintaan, jonka tavoitteena on psykologisen tietämyksen väärinkäyttö kuten aivopesu, kidutus tai pakottaminen tunnustuksiin. Psykologit työskentelevät inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja ihmisten elinolosuhteiden parantamisen puolesta. Psykologi ottaa työssään huomioon asiakkaidensa yksilölliset eroavuudet sekä rooli- ja kulttuurierot. Maahanmuuttajapalveluiden psykologi tapaa kaikki toimiston asiakkaaksi tulevat asiakkaat perheineen. Hänen tehtäviinsä kuuluu antaa alkuvaiheessa asiakkaille tietoa kaupungin mielenterveyspalveluista, psykologin palveluista maahanmuuttajapalveluissa ja psyykkisestä sopeutumisesta. Toisinaan tätä tietoa jaetaan myös ryhmämuotoisesti useammalle ihmiselle kerrallaan Johtajan työ Johtajan tehtävänä maahanmuuttajapalveluissa on toimia yksikön työntekijöiden esimiehenä ja vastata yksikön toiminnan sujumisesta. Tämä tarkoittaa käytännössä monenlaisia hallinnollisia velvollisuuksia. Johtajan vastuulle kuuluu edustaa yksikköä eri tilanteissa sekä yhteistyö muiden viranomaisten kanssa. Johtaja kehittää yksikön toimintaa yhdessä työntekijätiimin kanssa ja työntekijöiden asiantuntemusta hyödyntäen. Johtaja huolehtii pakolaisten tulosta kuntiin, mikä tarkoittaa ensinnäkin keskustelua poliitikkojen kanssa pakolaiskiintiöistä ja toiseksi käytännön työtä valtion viranomaisten kanssa. Johtaja ei pääsääntöisesti tee asiakastyötä, vaan asiakkaiden asiat pyritään ohjaamaan toimiston sosiaalityöntekijöiden hoidettavaksi. Kun et enää ole toimiston asiakas ja sinulla on esimerkiksi perheenyhdistämiseen liittyviä asioita hoidettavana, auttavat sinua ensisijaisesti poliisi ja tarvittaessa vielä maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijät. Johtaja on viime kädessä vastuussa siitä että jokainen toimiston asiakas saa asianmukaista palvelua ja asiansa hoitoa. 3. Mitä sinulta asiakkaana odotetaan? Pakolaiset ovat maahanmuuttajapalveluiden asiakkaina kolme vuotta ja paluumuuttajat noin vuoden. Näiden jaksojen jälkeen asiakkaat siirtyvät alueellisten palveluiden piiriin. Pian Suomeen tulon jälkeen aloitat suomenkielen opiskelun. Vaikka oppiminen alkuun tuntuisikin vaikealta, sinnikkyys kannattaa aina.

7 7 Noin puoli vuotta Suomessa asuttuasi sinun ja perheesi tulisi jo kyetä hahmottamaan lähintä asuinympäristöäsi. Sinun tulisi jo osata kulkea tärkeimpiin päivittäisiin paikkoihin. Sinun tulisi myös tietää mistä löytyy asuinalueesi posti, apteekki, terveysasema, lastesi neuvola, päiväkoti ja koulut. Sinun odotetaan myös oppineen miten maahanmuuttajapalveluista varataan aika ja erottavan sen, mitä asioita kenenkin työntekijän kanssa hoidetaan. Puolessa vuodessa sinun odotetaan osaavan noudattaa ohjaajien neuvomia asumiseen liittyviä tapoja. Tämä tarkoittaa jätteiden lajittelua, talon järjestyssääntöjen noudattamista ja muita kodin hoitoon liittyviä käytäntöjä. Ohjausta näissä asioissa annetaan koska kodinkoneiden rikkoutuminen vääränlaisen käytön seurauksena ja esim. kodin siivoaminen liiallisella vedellä tai väärillä pesuaineilla ovat hyvin tavallisia ongelmia asiakasperheissämme. Puolen vuoden aikana sinun odotetaan myös jo hahmottavan sen, kuinka rahaa tulisi käyttää niin, että se riittää koko kuukauden menoihin, miten toimeentulotukea haetaan ja miten laskut maksetaan. Sinulle opetetaan myös mitä teet jos sinä itse tai lapsesi sairastutte äkisti tai joudut olemaan näistä syistä pois kursseilta. Yritä opetella heti alusta käyttämään suomalaista kalenteria, koska erilaisia ajanvarauksia on alkuun hyvin paljon, eikä kaikkea pysty pitämään muistissa. Sinun tulee myös merkitä itsellesi muistiin milloin oman kielen tulkkisi päivystää maahanmuuttajapalveluiden luukulla. Kun maahantulostasi on kulunut noin vuosi sinun tulisi viimeistään hallita kaikki edellä mainittu. Tämän lisäksi sinun tulisi tietää mistä näet milloin oleskelulupasi vaatii uusimista. Ensimmäisen kerran kun joudut oleskelulupaa uusimaan, sinua avustetaan asiassa, mutta jatkossa sinun itsesi täytyy ajoissa mennä hoitamaan asiaa poliisilaitokselle. Jos tarvitset asian hoitamiseen apua, voit asioida maahanmuuttajapalveluissa. Sinun tulisi tässä vaiheessa kyetä jo asioimaan huoltoyhtiössä tulkin kanssa, mikäli asunnossasi on jotain vialla. Tässä vaiheessa viimeistään olet jo opetellut laskujen maksua itsenäisesti. Olet tutustunut Kelan ja työvoimatoimiston palveluihin ja osaat mennä asioimaan niihin itsenäisesti tai maahanmuuttajapalveluista varatun tulkin kanssa. Olet myös yleensä tässä vaiheessa tavannut lastesi opettajan tai päiväkodin työntekijöitä ja tiedät miten heidän kanssaan teet yhteistyötä. Kun asiakkuus toimistossamme päättyy, sinun tulee osata kieltä jo jonkin verran tai opiskelet sitä suunnitelmallisesti. Yrität yleensä varata ajat lääkärille tai muualle suoraan terveysasemalta. Sinun ei tarvitse enää joka asiassa tulla maahanmuuttajapalveluiden opastukseen. Olet oppinut pääasiat siitä mistä haetaan apua eri asioissa ja miten tärkeimmät lomakkeet täytetään. Jos sinulla on näissä asioissa vielä ongelmia, osaat hakea apua maahanmuuttajapalveluiden luukulta. Sinulla on oikeus vaalia omaan kulttuuriisi kuuluvia tapoja Suomessa asuessasi. Sinun on kuitenkin tärkeää olla tietoinen siitä, että asiat jotka ovat ristiriidassa Suomen lain kanssa, eivät enää ole täällä asuessa luvallisia. Joudut opettelemaan väistämättä uusia keinoja ratkaista ongelmia ja tilanteita elämässäsi. Jos tunnet itsesi epävarmaksi, puhu näistä kysymyksistä maahanmuuttajapalveluiden työntekijöiden kanssa. Heidän tehtävänsä on antaa sinulle neuvoja ja apua. 4. Tietoa psykologisesta sopeutumisesta Siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen liittyy useimmiten kokemuksia menetyksistä ja erilaisista eroon joutumista itselle läheisistä ja merkittävistä paikoista ja ihmisistä. Sopeutuminen uuteen ja vieraaseen ympäristöön, joka kaiken lisäksi saattaa suhtautua tulokkaaseen vihamielisesti ja torjuvasti, ei ole välttämättä helppoa. Uuteen kulttuuriin sopeutumisen helppous tai vaikeus on

8 8 riippuvaista hyvin monista tekijöistä, yksilön omista ominaisuuksista, siitä kuinka vapaaehtoista muutto muualle on ollut ja siitä millaista sosiaalista tukea uusi ympäristö sopeutumiselle voi tarjota. Ihmisen elämänhistoriassa voi olla monenlaisia raskaita kokemuksia, jotka vaikuttavat siihen miten uudet ongelmat kokee. Erityisesti lapsuudenaikaiset menetykset ja erokokemukset, väkivalta, vankeus ja kidutuskokemukset vaikuttavat paljon. Viimeksi mainitut saattavat jättää jälkeensä nk. traumaperäisen stressihäiriön. Oireisiin kuuluu mm. monin eri tavoin ilmenevä tunteiden latistuminen, haluttomuus muistella vaikeaa kokemusta, erilaiset ahdistusoireet, aggressiivisuus ja masennus sekä vaikeiden kokemusten tunkeutuminen ajoittain väkisin mieleen. Siirtolaisuus ja pakolaisuus vaatii aina surutyötä. Kun mikään ei uudessa ympäristössä ole itsestään selvää samalla tavalla kuin vanhassa kotimaassa, ihminen kokee helposti avuttomuutta ja turvattomuutta. Omaa asemaa esim. pakolaisena ja autettavana saattaa hävetä ja tämä voi ajoittain purkautua myös kiukkuna ja aggressiona uuden maan viranomaisia kohtaan. Psykologisessa sopeutumisessa uuteen kulttuuriin on joissain teorioissa nimettykin olevan omat vaiheensa. Alkuun ihminen tavallaan kieltää mielessään mitään ongelmia olevan ja saattaa ihannoida uutta elinympäristöään. Vähitellen vastoinkäymisten myötä uuden ihailu vähenee, ja kielteiset tunteet saattavat lisääntyä. Kun aika kuluu ja uutta elämäntilannetta aletaan hallitaan paremmin, alkaa tasapaino palautua. 5. Tietoa suomalaisesta viranomaiskulttuurista Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon viranomainen ei saa puhua asiakkaansa asioista kuin niissä tilanteissa, joissa viranomaisten välinen yhteistyö on välttämätöntä asiakkaan eduksi. Salassapito on periaate jota noudatetaan asiakkaan tietoja käsiteltäessä. Saatat joskus ihmetellä suomalaisten viranomaisten ilmeettömyyttä. Se ei tarkoita että he olisivat vihaisia. Suomalaiset ihmiset yleensä ilmehtivät vähän ja vähäpuheisuus on myös normaalia. Suomalaiseen elekulttuuriin kuuluu silmiin katsominen ja kätteleminen naisten ja miesten kesken samalla tavoin. Toisaalta jos viranomainen hymyilee sinulle asiakaspalvelutehtävissä, ei silläkään ole erityistä merkitystä. Asiakaspalvelun tapaan Suomessa kuuluu että asiakkaita palvellaan yksilöllisesti ja ystävällisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon virkamies ei saa kuitenkaan muuttaa asiakassuhdetta yksityiseksi ystävyyssuhteeksi. Viranomainen ei voi olla henkilökohtainen ystäväsi. Yleensä asioinnin oletetaan sujuvan ystävällisissä merkeissä, riidan haastaminen ja vaatiminen koetaan hillityssä suomalaisessa viranomaiskulttuurissa yleensä erittäin epäkohteliaaksi. Suomalainen viranomainen ei juuri puhu asiakkaan kanssa omasta yksityiselämästään. Mikäli asiakas näistä asioista kyselee, se koetaan yleensä kiusalliseksi. Tapaaminen viranomaisen kanssa on tarkoitettu yksinomaan asiakkaan asioiden hoitamiseen ja niihin keskittymiseen. Sinun ei myöskään tarvitse esimerkiksi kotikäynnin yhteydessä järjestää viranomaisille ruokaa tai muuta tarjoilua, viranomaiset saattavat kokea sen jopa kiusallisena. Asiakkaan ei pidä antaa työntekijöille myöskään lahjoja, sitä voidaan pitää jopa lahjusten vastaanottamisena. Suomessa korruptiota ei juuri ole, sitä paheksutaan ja se on lailla kiellettyä. Mikäli epäilet ettet saa hyvää palvelua, voit ottaa yhteyttä seuraaviin paikkoihin. Alla lueteltu viranomaisten vastuualueet. Yhteystiedot näille viranomaisille löydät liitteestä 2.

9 9 Sosiaaliasiamies voi auttaa ja neuvoa mm. silloin jos: Epäilet ettet saa osaksesi riittävän hyvää sosiaalipalvelua Sinulle ei ole selitetty mitä vaihtoehtoja tilanteesi ratkaisuun on olemassa Sinua ei ole informoitu riittävästi viranomaisten päätöksistä tai sinulle ei ole annettu tietoa esimerkiksi lastensuojelutilanteessa. Koet että oikeuksiasi on loukattu Et ole saanut pyytämiäsi tietoja (mm. asiakirjat, mitä kirjoitettu) Terveydenhuollossa potilasasiamies auttaa jos jokin menee pieleen: Suomessa on voimassa laki potilaan oikeuksista. Laissa säädetään mm. seuraavista asioista: Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Potilaalle on annettava tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja hoidon vaihtoehdoista. Potilaalla on oikeus tarkistaa hänestä potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ja oikaista ne. Hoitoa jonottamaan joutuvalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen hoitolaitokselle. Hoitolaitoksella on oltava potilasta avustava potilasasiamies, joka antaa potilaalle tietoa tämän oikeuksista ja avustaa tarvittaessa potilasta muistutuksen, kantelun tai korvaushakemuksen teossa. Lapsipotilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon silloin, kun lapsi on kyllin kehittynyt sen ilmaisemaan. Lääkäri tai muu ammattihenkilö arvioi lapsen kehittyneisyyden. Lapsen huoltajalla ei ole oikeutta kieltää hoitoa, jota tarvitaan alaikäisen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi. Sosiaalityöntekijän päätöksistä valittaminen: Valituksen käsittelee kunnan/kaupungin sosiaalilautakunnan alainen yksilöhuoltojaosto, joka koostuu demokraattisesti valituista poliitikoista. Lautakunta pyytää selvityksen sosiaalityöntekijältä, asiakkaalta itseltään selvitystä siitä miksi päätös on virheellinen. Ratkaisu tehdään huomioiden laki ja kokonaistilanne. Valitusohjeet löydät jokaisesta postissa kotiisi tulleesta kirjallisesta toimeentulotukipäätöksestä. Lastensuojeluasioissa valitetaan hallinto-oikeuteen. Eduskunnan oikeusasiamies: Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Viranomaisten ja virkamiesten lisäksi oikeusasiamiehen valvontaan kuuluvat myös muut silloin, kun he hoitavat julkista tehtävää. Oikeusasiamies valvoo laillisuutta etupäässä tutkimalla hänelle tulleita kanteluita. Hän voi puuttua epäkohtiin myös omasta aloitteestaan. Oikeusasiamiehen tehtävät on määritelty perustuslaissa ja laissa eduskunnan oikeusasiamiehestä.

10 10 6. Yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan Suomessa vuonna 2004 ja sen tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki kieltää suoran syrjinnän, epäsuoran syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen tai käskyn syrjiä jotakuta. Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muu henkilöön liittyvä syyn takia. Laki edellyttää, että kaikki viranomaiset laativat yhdenvertaisuussuunnitelman. Laki koskee sekä syntyperäisiä suomalaisia että suomeen myöhemmin muuttaneita ihmisiä. Suoraa syrjintää on esimerkiksi se, jos henkilö ei saa palvelua ravintolassa etnisen alkuperänsä vuoksi. Epäsuoraa syrjintää on esimerkiksi se, jos työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Ketään ei saa syrjiä em. syistä silloin kun on kyse esimerkiksi ihmisen mahdollisuudesta toimia yrittäjänä, hakea töitä, hakea koulutusta, kuulua järjestöihin, saada sosiaali- ja terveyspalveluita, sosiaalisia etuuksia ja tukia tai suorittaa asepalvelusta. Jos joudut syrjinnän kohteeksi, ota se aina puheeksi. On tärkeää, että et jää yksin. Jos syrjintätapauksia ei nosteta esille, ei syrjintä myöskään katoa eikä sitä vastaan voida toimia. Jos sinua on syrjitty eikä keskustelu syrjivästi käyttäytyvän henkilön kanssa muuta tilannetta, ota yhteys lähimpään esimieheesi, työpaikkasi luottamushenkilöön, ammattijärjestöön, työsuojeluviranomaisiin, epäasiallista palvelua tarjonneen henkilön esimieheen, vähemmistövaltuutettuun tai syrjintälautakuntaan. Yhteystiedot kts. liite Tietoa toimeentuloturvasta 7.1 Suomalainen hyvinvointivaltio ja sosiaaliturvan historia Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan valtiota, joka takaa ihmisoikeudet, poliittiset oikeudet ja myös sosiaaliset oikeudet. Sosiaalisilla oikeuksilla tarkoitetaan oikeutta välttämättömään elintasoon ja huolenpitoon. Sosiaaliset oikeudet on Suomessa kirjattu perustuslakiin. Suomessa hyvinvointivaltiota kannattavat periaatteessa kaikki poliittiset puolueet, vaikka puolueiden tavoitteissa ja keinoissa hyvinvointivaltion saavuttamiseksi on eroja. Suomi eli Ruotsin vallan alla vuoteen 1809 ja sen jälkeen Venäjän vallan alla vuoteen 1917 saakka. Ennen kehittynyttä yhteiskuntaa kirkko huolehti Suomessa sairaiden hoidosta ja kansan opettamisesta. Laki kunnan velvollisuudesta järjestää köyhien hoito tuli vuonna Tätä ennen vain suku ja kylä pitivät huolta heikoista ja köyhistä. Uuden lain seurauksena perustettiin taloja köyhille ja vaivaisille sekä annettiin kylille vastuu hoitaa tietyt köyhät luvun lopussa teollisuustyöläisten huonoihin oloihin alettiin kiinnittää huomiota. Lasten työssäkäyntiä rajoitettiin ja asetettiin työväen suojelua koskevia lakeja naiset saivat Suomessa äänioikeuden Suomi itsenäistyi ja ajautui kansalaissotaan (sisällissotaan), jossa punaiset ja valkoiset taistelivat keskenään. Vuonna 1921 säädettiin kaikille oppivelvollisuus. Vuosina Suomi

11 11 kävi useita sotia. (Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota). Sotien takia Suomi joutui luovuttamaan alueita Neuvostoliitolle. Näiltä alueilta tulleiden asukkaiden asuttaminen Suomeen oli iso ongelma. Osa suomalaisista jäi entisen Neuvostoliiton alueelle ja nyt he ovat Suomeen muuttavia paluumuuttajia. Sotien jälkeen kehitettiin valtion vastuuta köyhistä, sairaista, vanhuksista ja eri tavoin apua tarvitsevista. Laissa säädettiin esimerkiksi lapsilisästä ja äitiysavustuksesta. Köyhäinhuoltolaki muutettiin sosiaalihuoltolaiksi. 60-luvulla tapahtui suuria muutoksia. Suomi kehittyi maatalousvaltiosta teollisuusvaltioksi. Yhä enemmän ihmisiä muutti maaseudulta kaupunkeihin. Kuluttamiseen (tavaroiden ostamiseen) käytettiin enemmän rahaa kuin ennen. Perheissä äidit lähtivät yhä useammin töihin ja sen takia kehitettiin kunnallista päivähoitoa. Suomen talous kasvoi ja sosiaaliturva kehittyi 1990-luvulle saakka. Suomea kutsuttiin hyvinvointivaltioksi. Perhekoko pieneni ja yhden henkilön perheet lisääntyivät, myös avioerot lisääntyivät. Usein vanhukset jäivät asumaan maalle ja muu perhe asettui kaupunkeihin, minkä takia suurperheet hajosivat luvulla Suomea kohtasi taloudellinen lama, jonka seurauksena sosiaaliturvaa vähennettiin ja tuet laitettiin tarveharkintaan. Laman takia työttömyys lisääntyi, mistä seurasi esimerkiksi alkoholismin ja mielenterveysongelmien lisääntymistä. Myös monikulttuurisuus lisääntyi. Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna luvulla väestö ikääntyy, koska Suomessa syntyy suhteessa vähän vauvoja ja koska ihmiset elävät pidempään kehittyneen terveydenhuollon takia. Sodan jälkeen syntyneet ihmiset jäävät eläkkeelle (heitä sanotaan suuriksi ikäluokiksi), minkä takia monille aloille ennustetaan työvoimapulaa. Nyky-yhteiskunnassa tiedon merkitys on korostunut, puhumme tietoyhteiskunnasta Lain mukaan kuntien tulee järjestää kuntalaisilleen sosiaali ja terveyspalveluita. Kunnan tulee huolehtia mm. tarvittavasta sosiaalityöstä, vammaispalveluista, vanhuspalveluista, lasten päivähoidosta, päihdehuollosta, kasvatus- ja perheneuvonnasta ja järjestää perhehoitoa sitä tarvitseville lapsille. Kunta ja valtio rahoittavat näitä palveluja verotuloilla. Asiakasmaksuista (lääkärissäkäyntimaksuilla) kunta saa myös rahaa palvelujen järjestämiseen. Mm. Sosiaalityöntekijät neuvovat eri sosiaalipalvelujen ja -etuuksien hakemisessa. Sosiaalityöntekijät myös tukevat perhettä tai asiakasta erilaisissa kriiseissä kuten avioero, hankaluudet lasten kanssa, päihdeongelma, tai raha-asiat. Monessa kunnassa myös Jyväskylässä on erikseen sosiaalityöntekijät, jotka työskentelevät aikuisten kanssa ja sosiaalityöntekijät, jotka työskentelevät perheissä, joiden lapsista ollaan erityisen huolissaan. Huoli lapsesta voi syntyä esim. päiväkodissa tai koulussa. Tällöin perheen/lapsen kanssa työskentelee lastensuojelun sosiaalityöntekijä, jonka työnä on auttaa lasta elämään turvallista elämää ja pitää huolen siitä että mitkään tekijät eivät vaaranna lapsen kehitystä ja kasvua. Sosiaalityöntekijä auttaa tarvittaessa myös lapsen vanhempia lapsen kasvatuksessa. Mikäli lapsi tulee lastensuojelun asiakkaaksi, tehdään lapselle yhdessä vanhempien kanssa suunnitelma, johon kirjataan lapsen ja perheen tarvitsemat lastensuojelun palvelut, sekä tavoitteet, joihin palveluilla pyritään.

12 12 TÄRKEÄÄ: Sosiaaliturva = Kelan maksamat etuudet ja kaupungin/kunnan maksama toimeentulotuki. Näitä maksetaan eri elämäntilanteissa esim. silloin kun henkilö ei saa töitä. Palkka = vain työstä maksettava vastine (raha) 7.2. Kansaneläkelaitos KELA KELA on valtakunnallinen vakuutuslaitos, joka maksaa erilaisia sosiaalietuuksia. KELA maksaa erilaisia etuuksia ihmisille mm. työttömyyden, sairauden tai vanhuuden takia sekä antaa tukea opiskeluun, asumiseen ja lapsiperheille. Kaikki ihmiset eivät saa kaikkia etuuksia vaan vain niitä, joihin kullakin on oikeus. KELA: n etuuksia pitää hakea. Valtio rahoittaa KELA: a palkansaajien ja työnantajien maksamien verojen avulla. Jokainen Suomessa tai ulkomailla asuva Suomen sosiaaliturvaan kuuluva henkilö on oikeutettu KELA: n palveluihin. KELA- kortti on KELA: n asiakaskortti, jolla voi osoittaa olevansa oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan. Tavallinen KELA- kortti lähetetään kaikille siihen oikeutetuille ilmaiseksi. KELA- kortin voi halutessaan hankkia myös omalla valokuvalla varustettuna, vuonna 2008 se maksaa 25 e. Kelan maksamia etuuksia ovat esim. asumistuki, työmarkkinatuki, kotoutumistuki, lapsilisä, äitiyspäiväraha, lastenhoidontuki, sairauspäiväraha, opintotuki, eläke, maahanmuuttajan erityistuki. Näistä Kelan etuuksista saat lisätietoja joko suoraan Kelasta, netistä tai omalta sosiaalityöntekijältäsi. 7.3 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on kaupungin sosiaalitoimen myöntämä sosiaaliavustus, jota voidaan maksaa sellaiselle henkilölle, joka ei pysty elättämään itseään/perhettään. Ennen kuin voi saada toimeentulotukea, täytyy selvittää voiko saada muuta tukea, esimerkiksi työttömyysturvaa, eläkettä tai asumistukea. Toimeentulotukea ei myönnetä mitenkään automaattisesti, sitä täytyy aina hakea joko kirjallisesti tai asioimalla henkilökohtaisesti sosiaalitoimistossa. Jos sinulla maahan tullessasi on omaisuutta, sinulla on velvollisuus ilmoittaa siitä. Muistathan että aina kun taloudellinen tilanteesi muuttuu, sinulla on velvollisuus antaa siitä totuudenmukaiset tiedot. Toimeentulotuen suuruus riippuu käytettävissä olevista tuloista ja varoista, sekä tukeen oikeuttavista menoista (perusosa ja lisäosa). Tuen tarvetta arvioitaessa otetaan siis huomioon henkilön omaisuus, esimerkiksi auto tai asunto. Perusosa tarkoittaa summaa, joka kattaa arkipäivän elämisen välttämättömät menot. Tähän kuuluvat esimerkiksi ruoka, paikallisliikenteen maksu, television lupamaksu, puhelimen käyttömaksu ja vaatemenot.

13 13 Mikäli vanhemmat ovat eronneet ja alaikäinen lapsi asuu toisen vanhemman kanssa, erossa asuva vanhempi on velvollinen maksamaan elatusapua. Mikäli hänellä ei ole palkkatuloja eikä hän pysty maksamaan elatusapua, elatusturvatoimisto voi maksaa elatustukea. Elatustukea täytyy aina hakea. Liite 1: SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN KEHITYS 1700-luku Asukkaita noin 0,5 miljoonaa. Maanviljelysmaat siirtyvät talonpoikien omistukseen 1809 Suomi siirtyy Ruotsin vallasta autonomiseksi osaksi Venäjää 1852 Köyhäinhoitoasetus kerjuusta tulee laillista, kylät määrätään pitämään huolta tietyistä köyhistä ja -70 luvut Nälkävuodet suuret määrät ihmisiä kuolee huonojen olojen takia 1870-luku 1880-luku Asukkaita 1,7 miljoonaa. Teollistuminen alkaa Odotettu elinikä miehillä 41,4 vuotta ja naisilla 44,2 vuotta 1879 Vaivaishoitoasetus köyhät määrättään pakkotyölaitoksiin 1905 Suurlakko työolot parantuvat 1906 Naiset saavat äänioikeuden 1917 Suomi itsenäistyy ja ajautuu kansalaissotaan 1930 Valtio ottaa vastuun sairaanhoitajien koulutuksesta Talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Sotien jälkeen syntyvät suuret ikäluokat 1944 Laki neuvoloista odottaville äideille ja pienille lapsille omaa terveydenhoitoa 1946 Lapsilisäjärjestelmä valtio maksaa vanhemmille korvausta lapsista 1960-luku Kaupungistuminen, suurperheiden hajoaminen, elintason nousu ja naisten töihin menon yleistyminen. Sosiaali- ja terveyspalveluja laajennetaan 1961 Työeläkejärjestelmä työntekijöille turvataan eläke 1972 Kansanterveyslaki Suomessa aletaan painottaa sairauksien ennaltaehkäisyä 1973 Öljykriisi aiheuttaa paljon työttömyyttä. Lasten päivähoitolaki 1980-luku 1990-luku Suuri taloudellinen nousukausi, Suomi kehittyy tietoyhteiskunnaksi Lama aiheuttaa jälleen paljon työttömyyttä. Maahanmuutto lisääntyy. Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee.

14 Suomi liittyy EU:hun 2000 Odotettu elinikä miehillä 73,9 vuotta ja naisilla 81,1 vuotta Liite 2: a. Suomi siirtyy markoista euroihin PUHELINNUMEROITA ERI TILANTEISIIN Ambulanssi, Poliisi tai Palokunta 112. Kerro selkeästi ja rauhallisesti mitä on tapahtunut, mihin osoitteeseen tai paikkaan apua tarvitaan. Älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan. Maahanmuuttajapalveluiden opastus Puistokatu 2 C, 8. hissitaso 40100, Jyväskylä, FINLAND Puhelin: Faksi: Avoinna ma-pe klo Potilasasiamies Jyväskylän kaupungin terveysasemat (014) , Liisa Hämäläinen Potilasasiamies sairaanhoitopiirin, mm. Keskus-sairaalan potilaille (014) Tuula Oravainen, ma-ti klo ja to klo 8-10 Sosiaaliasiamies (014) Eija Hiekka, ma-to klo 9-11 Eduskunnan oikeusasiamies Käyntiosoite Arkadiankatu 3, Helsinki Oikeusasiamiehen kanslia on avoinna asiakkaille ma - pe kello Asiakaspalvelu: Keskustelu mahdollisesta kantelusta: päivystävä lakimies, puh. (09) *4321 Tiedustelut kantelun käsittelyn vaiheesta: kirjaamo, puh. (09) , Yleinen tiedotus: tiedottaja, puh. (09) Postiosoite: Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Eduskunta Puhelin (09)*4321 Faksi (09) Sähköposti: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi Oikeusapuohjaus puh ma-pe 9-15 Puhelinpalvelussa ei anneta vastauksia oikeudellisiin kysymyksiin, vaan ohjataan kysyjää eteenpäin asian selvittämisessä Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Lisäksi yhdistys toimii turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien aseman parantamiseksi Suomessa sekä seuraa Euroopan unionin turvapaikkaja pakolaispolitiikan kehitystä. Helsingin toimisto Mannerheimintie 40 D Helsinki puh. (09) faksi (09) s-posti: pan(at)pakolaisneuvonta.fi Avoinna 9-16 Kouvolan toimisto

15 15 Kauppamiehenkatu 1 A Kouvola puh. (05) faksi (05) Oulun toimisto Hallituskatu E Oulu puh. (08) faksi (08) Oravaisten toimisto Öurintie Oravainen puh. (06) faksi (06) Vähemmistövaltuutettu on viranomainen, jonka perustehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Asiakaspalvelun puhelinnumero on Yhdenvertaisuudesta on enemmän tietoa suomen, ruotsin, englannin, saamen, arabian, somalin, venäjän ja espanjan kielillä osoitteessa: Lasten ja nuorten puhelin Puhelinnumeroon voit soittaa maksutta koko maassa. Puhelimen toisessa päässä on koulutettu vapaaehtoinen päivystäjä, jolla on aikaa kuunnella. Puhelimen päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia. Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin kello sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello Voit myös kirjoittaa itsellesi tärkeistä asioista luottamuksellisesti ja nimettömänä. Kirjeeseesi vastaa vapaaehtoinen, luotettava aikuinen. Kirjoittamaan pääset tästä: Palvelut on tarkoitettu kaikille alle 20-vuotiaille. Voit ottaa yhteyttä missä tahansa asiassa, pienessä tai isossa, ilossa ja surussa. Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs), Jyväskylä, käynti pihan puolelta. On paikka josta saat apua jos olet kokenut jotakin järkyttävää, haluat keskustella ammattiauttajan kanssa ja koet jääneesi vaikeuksiesi kanssa yksin. Paikka on avoinna 24h vuorokaudessa ilman ajanvarausta. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Puhelinpäivystys ( ). Voit tulla myös tapaamaan työntekijöitä kriisikeskukseen tai tilanteen vaatiessa työntekijät voivat käydä keskustelun asiakkaan kotona. Kriisikeskuksen työntekijät ohjaavat ja saattavat asiakkaan jatkohoitoon. Monikanaiset ry: Monikulttuurinen Voimavarakeskus Monika tarjoaa tukea ja apua väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille, lapsille ja tytöille. Apua voit saada valtakunnallisesta päivystävästä puhelimesta 24 h vuorokaudessa. Voit saada neuvoja väkivallasta irrottautumiseen ja siihen kuinka selvitä vaikeassa tilanteessa. Voit asioida nimettömänä. Monikanaisista voi saada palvelua useilla eri kielillä kuten: arabia, englanti, espanja, hindi, italia, kurdi, persia, portugali, ranska, romania, ruotsi, saksa, somali, suomi, tagalogi, thai, turkki, venäjä, viro. Valtakunnallinen päivystävä puhelin puh info@monikanaiset.fi Naisten linja on valtakunnallinen, maksuton puhelinlinja. Naisten Linja tarjoaa neuvontaa, ohjausta ja tukea väkivaltaa, uhkaa tai pelkoa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen. Naisten Linjan puhelinnumero on Puhelut ovat luottamuksellisia. Voit soittaa nimettömänä. suomeksi maanantaista perjantaihin klo 16-20, ruotsiksi keskiviikkoisin klo 16-20, venäjäksi maanantaisin klo 16-20, englanniksi perjantaisin klo

16 16 toimisto(at)naistenlinja.com Tärkeää tietoa Suomalaisen yhteiskunnan palveluista useammalla eri kielellä