Maahanmuuttajapalvelut. Palveluopas asiakkaalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajapalvelut. Palveluopas asiakkaalle"

Transkriptio

1 Maahanmuuttajapalvelut Palveluopas asiakkaalle Ailakinkatu , Jyväskylä, FINLAND Puhelin: Faksi: Avoinna ma-pe klo

2 2 Sisältö: 1. Maahanmuuttajapalveluiden henkilökunta 3 2. Työntekijöiden tehtävänkuvat 5 palveluohjaajan työ 5 etuuskäsittelijän työ 5 ohjaajan työ 5 sosiaalityöntekijän työ 6 psykologin työ 6 johtajan työ 7 3. Mitä sinulta asiakkaana odotetaan? 7 4. Tietoa psykologisesta sopeutumisesta 8 5. Tietoa suomalaisesta viranomaiskulttuurista 9 6. Yhdenvertaisuuslaki Tietoa toimeentuloturvasta 12 suomalainen hyvinvointivaltio ja sosiaaliturvan historia Kansaneläkelaitos KELA toimeentulotuki Liite1: Lyhyt Suomen historia 15 Liite2: Puhelinnumeroita eri tilanteisiin 16

3 3 1. Maahanmuuttajapalveluiden henkilökunta Toimistomme tehtävänä on huolehtia Jyväskylään asettuvien kiintiöpakolaisten ja inkerinsuomalaisten paluumuuttajien vastaanotosta. Henkilökuntamme neuvoo ja ohjaa Teitä Suomeen muuttonne alkuvaiheessa erilaisissa asioissa. Pakolaiset ovat maahanmuuttajapalveluiden asiakkaina kolme vuotta ja paluumuuttajat noin vuoden. Näiden jaksojen jälkeen asiakkaat siirtyvät alueellisten palveluiden piiriin. Rohkaisemme Teitä heti alusta alkaen opettelemaan itsenäistä asioiden hoitoa. Asiakasopastuksemme on avoinna päivittäin klo Tulkit päivystävät opastuksessamme tiettyinä aikoina. Työntekijöidemme luona asiointia varten ajat varataan opastuksestamme. Tilaamme aina tarvittaessa paikalle asiakkaan kieltä puhuvan tulkin. Toimistomme omat palvelut keskittyvät sosiaalisen ja psyykkisen tilanteenne tukemiseen. Muiden kaupungin palveluiden käytössä henkilökuntamme antaa teille ohjausta. Tervetuloa Jyväskylään! Elina Hienola Johtaja Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut Henkilökuntamme Marleena Marttio Lahcen Abahassine Arja Hämäläinen Sirpa Kauranen psykologi ohjaaja ohjaaja ohjaaja Arja Lehtinen Kirsti Mänttäri Heli Komaro etuuskäsittelijä, laskutus etuuskäsittelijä, laskutus palveluohjaaja Tatu Heinonen Margarita Goda-Savolainen Sonja Do Carmo da Silva Helena Mieskolainen sosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijä

4 4 2. Työntekijöiden tehtävänkuvat 2.1. Palveluohjaajan työ Maahanmuuttajapalveluissa toimii yksi palveluohjaaja, hän palvelee asiakkaita ilman ajanvarausta neuvonnan tiloissa. Palveluohjaajan tehtävänä on avustaa neuvonnassa käyviä tai siihen soittavia asiakkaita. Hän huolehtii asiakkaiden ajanvarauksista työntekijöille tai muihin palveluihin, silloin kun asiakas ei sitä vielä itse pysty tekemään. Toimii palveluohjaustyössä neljästi viikossa pidettävässä tulkkipäivystyksessä. Palveluohjaaja neuvoo asiakkaita jokapäiväiseen elämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvissä asioissa sekä avustaa erilaisten lomakkeiden täytössä. Työhön kuuluu ajanvarausta, tulkkien varaamista, postitusta, kopiointia ja faksien lähettämistä. Toisinaan palveluohjaaja antavat informaatiota maahantuloon liittyvissä asioissa ja toimistomme työstä myös kokonaisille ryhmille Etuuskäsittelijän työ Etuuskäsittelijä avustaa asiakkaita lomakkeiden täyttämisessä mm. toimeentulotukeen, Kelan etuuksiin, rekisteröitymiseen yms. maahantuloon liittyvissä asioissa. Etuuskäsittelijä antaa neuvontaa avustusten hakemisessa ja toimeentulotukeen liittyen. Hänen tehtävänään on toimeentulotukipäätösten tekeminen tietojärjestelmässä ja niiden kirjaaminen asiakkaan tietoihin. Hän huolehtii myös toimiston maksujen laskusta. Etuuskäsittelijä huolehtii siitä että toimiston asiakkaiden tiedot siirtyvät sosiaalitoimen asiakasrekisteriin jo ennen kuin asiakkaat saapuvat Jyväskylään. Hän huolehtii siitä että Jyväskylässä asuvien pakolaisten lukumäärää seuraava rekisteri on ajan tasalla. Hän huolehtii niistä rutiineista jotka liittyvät käteisenä rahana noudettavan toimeentulotuen hakemiseen, kun asiakkailla ei vielä ole omia pankkitilejä. Kun asiakas on saapunut Suomeen ja asiakkaan mahdolliset asiapaperit (syntymätodistukset, vihkitodistukset jne.) on käännetty Suomeksi, hän avustaa rekisteröintikaavakkeiden ja Kelan etuuskaavakkeiden yms. täytöstä asiakkaan kanssa. Tämän jälkeen hän huolehtii asiakkaan / asiakasperheen kanssa maistraatissa rekisteröitymisestä. Etuuskäsittelijä huolehtii myös maahanmuuttajapalveluiden nimissä olevien asuntojen rekisterin ylläpidosta ja siirtää sopimukset asiakkaiden nimiin siinä vaiheessa, kun asiakas on asunut asunnossa n. ½ v. Hän käy myös tekemässä asuntokatselmukset asuntoihin yhdessä huoltomiehen, asiakkaan ja tulkin kanssa. Tarvittaessa etuuskäsittelijä selvittelee kanssasi myös vuokrarästeihin liittyviä tilanteita Ohjaajan työ Ohjaaja tukee yksilöllisesti pakolaisten ja paluumuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Työhön kuuluu jo ennen asiakkaan saapumista Jyväskylään asuntojen hankinta yhteistyössä Jyväskylän vuokra-asunnot Oy:n (JVA) kanssa, asuntojen perusvarustelu sekä tulevien asiakkaiden ilmoittaminen päivähoitoon, kouluun ja terveydenhuoltoon. Ohjaaja tekee myös paluumuuttajien Jyväskylään muuttoon liittyvää yhteistyötä konsulaatin kanssa.

5 5 Ohjaajan asiakkaille antamaan alkuopastukseen kuuluu mm. seuraavia asioita: - asiakkaan vastaanotto/haku lentoasemalta - kodissa ohjaaminen (esim. neuvonta jätteiden lajittelussa, järjestyssääntöjen noudattamisessa, kodinkoneiden käytössä ja siivoamisessa) - asuinympäristön esittely, liikkuminen bussilla, ostosten teko - opastus ja saattaminen poliisilaitokselle rekisteröitymään, alkuterveystarkastukseen (laboratorio, röntgen, sairaanhoitaja, lääkäri) ja työvoimatoimistoon - pankkipalveluihin opastaminen Ohjaajien työ on käytännön ohjausta, tavoitteena tukea asiakkaan selviytymistä käytännössä. Ohjaaja avustaa asiakkaita yhteistyössä eri viranomaisten kanssa (neuvolat, päiväkodit, koulut, terveysasemat, ja poliisi). Ohjaaja työtä on myös seurata perheen jaksamista. Ohjaajat avustavat lasten harrastuksiin ohjaamisessa, tekevät yhteistyötä tukihenkilöitä ja ystäväperheitä välittävän järjestön Vaparin, kanssa. Useimmissa asumiseen liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä ohjaajan puoleen. Ohjaajat vastaavat myös leireihin liittyvistä järjestelyistä ja tiedottamisesta Sosiaalityöntekijän työ Maahanmuuttajapalveluissa työskentelee kolme sosiaalityöntekijää. Maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityön asiakkaita ovat maahanmuuttajat, joille on myönnetty oleskelulupa pakolaiskiintiön mukaan (YK UNCHR) tai turvapaikkahakemuksen perusteella. Asiakkaita ovat myös toimiston asiakkaisiin kuuluvien puolisot sekä inkerinsuomalaiset paluumuuttajat. Sosiaalityöntekijät hoitavat uusien maahanmuuttajien Jyväskylään muuttoon ja alkuvaiheen kotoutumiseen liittyviä tehtäviä. He kartoittavat tulokkaiden alkutilannetta ja laativat kotoutumissuunnitelmia mm. yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Sosiaalityöntekijät avustavat asiakasta ja tämän perhettä saamaan alkuvaiheessa näiden tarvitsemia palveluita. Jokaiselle asiakkaalle tehdään asiakkuuden alkuvaiheessa yhteistyössä toimistossa työskentelevän psykologin kanssa psykososiaalinen alkukartoitus. Tarkoituksena on mm. arvioida asiakkaan ja perheen tarvitsemia palveluja. Sosiaalityöntekijät perehdyttävät asiakkaitaan suomalaiseen sosiaaliturvaan, toimeentulotukeen ja lastensuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Lastensuojeluun liittyviin toimenpiteisiin saattaa joskus kuulua myös tukihenkilön, tukiperheen tai perhetyöntekijän järjestäminen. Myös kun on kyse muun tyyppistä sosiaalihuollon palveluista kuten vammaispalveluista tai päihdepalveluista toimii sosiaalityöntekijä asiakkaan apuna ja tukena palveluiden saamisessa. Toimiston asiakkaat saavat tarvittaessa neuvontaa sosiaalityöntekijöiltä perheen yhdistämiseen liittyvissä asioissa sekä oleskelulupa-asioissa Psykologin työ Psykologi neuvoo ja palvelee maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita ja heidän perheitään psyykkisissä ongelmissa ja vaikeissa elämäntilanteissa. Psykologeilla ei ole oikeutta kirjoittaa lääkemääräyksiä. Tätä varten asiakkaalle voidaan varata aika omalle terveyskeskuslääkärille tai tarvittaessa psykiatrian alan erikoislääkärin vastaanotolle. Psykologin antaa apua asiakkaalle aina keskustelemalla. Tämä voi auttaa Sinua ja perhettäsi uuteen maahan sopeutumiseen liittyvissä henkisissä ongelmissa ja vaikeuksissa. Samoin puhuminen psykologille voi auttaa sinua selviytymään ja pääsemään eroon mieltäsi painavista ahdistavista ja vaikeista menneisyyden

6 6 kokemuksista ja niiden aiheuttamista oireista. Tarvittaessa psykologi voi auttaa sinua tai perheenjäseniäsi erikoistuneemman avun hakemisessa oikeasta paikasta. Maahanmuuttajapalveluiden psykologi voi tehdä myös kotikäyntejä asiakkaiden luona yhdessä maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien kanssa perheen tilanteen selvittelemiseksi Keskustelu psykologin kanssa on luottamuksellinen, psykologia sitoo työssään salassapitovelvollisuus asiakkaansa asioista. Paikalle järjestetään aina tarvittaessa vaitiolovelvollinen tulkki. Työssään psykologit ovat velvollisia noudattamaan korkeaa ammattietiikkaa, eivätkä he Suomessa osallistu toimintaan, jonka tavoitteena on psykologisen tietämyksen väärinkäyttö kuten aivopesu, kidutus tai pakottaminen tunnustuksiin. Psykologit työskentelevät inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja ihmisten elinolosuhteiden parantamisen puolesta. Psykologi ottaa työssään huomioon asiakkaidensa yksilölliset eroavuudet sekä rooli- ja kulttuurierot. Maahanmuuttajapalveluiden psykologi tapaa kaikki toimiston asiakkaaksi tulevat asiakkaat perheineen. Hänen tehtäviinsä kuuluu antaa alkuvaiheessa asiakkaille tietoa kaupungin mielenterveyspalveluista, psykologin palveluista maahanmuuttajapalveluissa ja psyykkisestä sopeutumisesta. Toisinaan tätä tietoa jaetaan myös ryhmämuotoisesti useammalle ihmiselle kerrallaan Johtajan työ Johtajan tehtävänä maahanmuuttajapalveluissa on toimia yksikön työntekijöiden esimiehenä ja vastata yksikön toiminnan sujumisesta. Tämä tarkoittaa käytännössä monenlaisia hallinnollisia velvollisuuksia. Johtajan vastuulle kuuluu edustaa yksikköä eri tilanteissa sekä yhteistyö muiden viranomaisten kanssa. Johtaja kehittää yksikön toimintaa yhdessä työntekijätiimin kanssa ja työntekijöiden asiantuntemusta hyödyntäen. Johtaja huolehtii pakolaisten tulosta kuntiin, mikä tarkoittaa ensinnäkin keskustelua poliitikkojen kanssa pakolaiskiintiöistä ja toiseksi käytännön työtä valtion viranomaisten kanssa. Johtaja ei pääsääntöisesti tee asiakastyötä, vaan asiakkaiden asiat pyritään ohjaamaan toimiston sosiaalityöntekijöiden hoidettavaksi. Kun et enää ole toimiston asiakas ja sinulla on esimerkiksi perheenyhdistämiseen liittyviä asioita hoidettavana, auttavat sinua ensisijaisesti poliisi ja tarvittaessa vielä maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijät. Johtaja on viime kädessä vastuussa siitä että jokainen toimiston asiakas saa asianmukaista palvelua ja asiansa hoitoa. 3. Mitä sinulta asiakkaana odotetaan? Pakolaiset ovat maahanmuuttajapalveluiden asiakkaina kolme vuotta ja paluumuuttajat noin vuoden. Näiden jaksojen jälkeen asiakkaat siirtyvät alueellisten palveluiden piiriin. Pian Suomeen tulon jälkeen aloitat suomenkielen opiskelun. Vaikka oppiminen alkuun tuntuisikin vaikealta, sinnikkyys kannattaa aina.

7 7 Noin puoli vuotta Suomessa asuttuasi sinun ja perheesi tulisi jo kyetä hahmottamaan lähintä asuinympäristöäsi. Sinun tulisi jo osata kulkea tärkeimpiin päivittäisiin paikkoihin. Sinun tulisi myös tietää mistä löytyy asuinalueesi posti, apteekki, terveysasema, lastesi neuvola, päiväkoti ja koulut. Sinun odotetaan myös oppineen miten maahanmuuttajapalveluista varataan aika ja erottavan sen, mitä asioita kenenkin työntekijän kanssa hoidetaan. Puolessa vuodessa sinun odotetaan osaavan noudattaa ohjaajien neuvomia asumiseen liittyviä tapoja. Tämä tarkoittaa jätteiden lajittelua, talon järjestyssääntöjen noudattamista ja muita kodin hoitoon liittyviä käytäntöjä. Ohjausta näissä asioissa annetaan koska kodinkoneiden rikkoutuminen vääränlaisen käytön seurauksena ja esim. kodin siivoaminen liiallisella vedellä tai väärillä pesuaineilla ovat hyvin tavallisia ongelmia asiakasperheissämme. Puolen vuoden aikana sinun odotetaan myös jo hahmottavan sen, kuinka rahaa tulisi käyttää niin, että se riittää koko kuukauden menoihin, miten toimeentulotukea haetaan ja miten laskut maksetaan. Sinulle opetetaan myös mitä teet jos sinä itse tai lapsesi sairastutte äkisti tai joudut olemaan näistä syistä pois kursseilta. Yritä opetella heti alusta käyttämään suomalaista kalenteria, koska erilaisia ajanvarauksia on alkuun hyvin paljon, eikä kaikkea pysty pitämään muistissa. Sinun tulee myös merkitä itsellesi muistiin milloin oman kielen tulkkisi päivystää maahanmuuttajapalveluiden luukulla. Kun maahantulostasi on kulunut noin vuosi sinun tulisi viimeistään hallita kaikki edellä mainittu. Tämän lisäksi sinun tulisi tietää mistä näet milloin oleskelulupasi vaatii uusimista. Ensimmäisen kerran kun joudut oleskelulupaa uusimaan, sinua avustetaan asiassa, mutta jatkossa sinun itsesi täytyy ajoissa mennä hoitamaan asiaa poliisilaitokselle. Jos tarvitset asian hoitamiseen apua, voit asioida maahanmuuttajapalveluissa. Sinun tulisi tässä vaiheessa kyetä jo asioimaan huoltoyhtiössä tulkin kanssa, mikäli asunnossasi on jotain vialla. Tässä vaiheessa viimeistään olet jo opetellut laskujen maksua itsenäisesti. Olet tutustunut Kelan ja työvoimatoimiston palveluihin ja osaat mennä asioimaan niihin itsenäisesti tai maahanmuuttajapalveluista varatun tulkin kanssa. Olet myös yleensä tässä vaiheessa tavannut lastesi opettajan tai päiväkodin työntekijöitä ja tiedät miten heidän kanssaan teet yhteistyötä. Kun asiakkuus toimistossamme päättyy, sinun tulee osata kieltä jo jonkin verran tai opiskelet sitä suunnitelmallisesti. Yrität yleensä varata ajat lääkärille tai muualle suoraan terveysasemalta. Sinun ei tarvitse enää joka asiassa tulla maahanmuuttajapalveluiden opastukseen. Olet oppinut pääasiat siitä mistä haetaan apua eri asioissa ja miten tärkeimmät lomakkeet täytetään. Jos sinulla on näissä asioissa vielä ongelmia, osaat hakea apua maahanmuuttajapalveluiden luukulta. Sinulla on oikeus vaalia omaan kulttuuriisi kuuluvia tapoja Suomessa asuessasi. Sinun on kuitenkin tärkeää olla tietoinen siitä, että asiat jotka ovat ristiriidassa Suomen lain kanssa, eivät enää ole täällä asuessa luvallisia. Joudut opettelemaan väistämättä uusia keinoja ratkaista ongelmia ja tilanteita elämässäsi. Jos tunnet itsesi epävarmaksi, puhu näistä kysymyksistä maahanmuuttajapalveluiden työntekijöiden kanssa. Heidän tehtävänsä on antaa sinulle neuvoja ja apua. 4. Tietoa psykologisesta sopeutumisesta Siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen liittyy useimmiten kokemuksia menetyksistä ja erilaisista eroon joutumista itselle läheisistä ja merkittävistä paikoista ja ihmisistä. Sopeutuminen uuteen ja vieraaseen ympäristöön, joka kaiken lisäksi saattaa suhtautua tulokkaaseen vihamielisesti ja torjuvasti, ei ole välttämättä helppoa. Uuteen kulttuuriin sopeutumisen helppous tai vaikeus on

8 8 riippuvaista hyvin monista tekijöistä, yksilön omista ominaisuuksista, siitä kuinka vapaaehtoista muutto muualle on ollut ja siitä millaista sosiaalista tukea uusi ympäristö sopeutumiselle voi tarjota. Ihmisen elämänhistoriassa voi olla monenlaisia raskaita kokemuksia, jotka vaikuttavat siihen miten uudet ongelmat kokee. Erityisesti lapsuudenaikaiset menetykset ja erokokemukset, väkivalta, vankeus ja kidutuskokemukset vaikuttavat paljon. Viimeksi mainitut saattavat jättää jälkeensä nk. traumaperäisen stressihäiriön. Oireisiin kuuluu mm. monin eri tavoin ilmenevä tunteiden latistuminen, haluttomuus muistella vaikeaa kokemusta, erilaiset ahdistusoireet, aggressiivisuus ja masennus sekä vaikeiden kokemusten tunkeutuminen ajoittain väkisin mieleen. Siirtolaisuus ja pakolaisuus vaatii aina surutyötä. Kun mikään ei uudessa ympäristössä ole itsestään selvää samalla tavalla kuin vanhassa kotimaassa, ihminen kokee helposti avuttomuutta ja turvattomuutta. Omaa asemaa esim. pakolaisena ja autettavana saattaa hävetä ja tämä voi ajoittain purkautua myös kiukkuna ja aggressiona uuden maan viranomaisia kohtaan. Psykologisessa sopeutumisessa uuteen kulttuuriin on joissain teorioissa nimettykin olevan omat vaiheensa. Alkuun ihminen tavallaan kieltää mielessään mitään ongelmia olevan ja saattaa ihannoida uutta elinympäristöään. Vähitellen vastoinkäymisten myötä uuden ihailu vähenee, ja kielteiset tunteet saattavat lisääntyä. Kun aika kuluu ja uutta elämäntilannetta aletaan hallitaan paremmin, alkaa tasapaino palautua. 5. Tietoa suomalaisesta viranomaiskulttuurista Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon viranomainen ei saa puhua asiakkaansa asioista kuin niissä tilanteissa, joissa viranomaisten välinen yhteistyö on välttämätöntä asiakkaan eduksi. Salassapito on periaate jota noudatetaan asiakkaan tietoja käsiteltäessä. Saatat joskus ihmetellä suomalaisten viranomaisten ilmeettömyyttä. Se ei tarkoita että he olisivat vihaisia. Suomalaiset ihmiset yleensä ilmehtivät vähän ja vähäpuheisuus on myös normaalia. Suomalaiseen elekulttuuriin kuuluu silmiin katsominen ja kätteleminen naisten ja miesten kesken samalla tavoin. Toisaalta jos viranomainen hymyilee sinulle asiakaspalvelutehtävissä, ei silläkään ole erityistä merkitystä. Asiakaspalvelun tapaan Suomessa kuuluu että asiakkaita palvellaan yksilöllisesti ja ystävällisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon virkamies ei saa kuitenkaan muuttaa asiakassuhdetta yksityiseksi ystävyyssuhteeksi. Viranomainen ei voi olla henkilökohtainen ystäväsi. Yleensä asioinnin oletetaan sujuvan ystävällisissä merkeissä, riidan haastaminen ja vaatiminen koetaan hillityssä suomalaisessa viranomaiskulttuurissa yleensä erittäin epäkohteliaaksi. Suomalainen viranomainen ei juuri puhu asiakkaan kanssa omasta yksityiselämästään. Mikäli asiakas näistä asioista kyselee, se koetaan yleensä kiusalliseksi. Tapaaminen viranomaisen kanssa on tarkoitettu yksinomaan asiakkaan asioiden hoitamiseen ja niihin keskittymiseen. Sinun ei myöskään tarvitse esimerkiksi kotikäynnin yhteydessä järjestää viranomaisille ruokaa tai muuta tarjoilua, viranomaiset saattavat kokea sen jopa kiusallisena. Asiakkaan ei pidä antaa työntekijöille myöskään lahjoja, sitä voidaan pitää jopa lahjusten vastaanottamisena. Suomessa korruptiota ei juuri ole, sitä paheksutaan ja se on lailla kiellettyä. Mikäli epäilet ettet saa hyvää palvelua, voit ottaa yhteyttä seuraaviin paikkoihin. Alla lueteltu viranomaisten vastuualueet. Yhteystiedot näille viranomaisille löydät liitteestä 2.

9 9 Sosiaaliasiamies voi auttaa ja neuvoa mm. silloin jos: Epäilet ettet saa osaksesi riittävän hyvää sosiaalipalvelua Sinulle ei ole selitetty mitä vaihtoehtoja tilanteesi ratkaisuun on olemassa Sinua ei ole informoitu riittävästi viranomaisten päätöksistä tai sinulle ei ole annettu tietoa esimerkiksi lastensuojelutilanteessa. Koet että oikeuksiasi on loukattu Et ole saanut pyytämiäsi tietoja (mm. asiakirjat, mitä kirjoitettu) Terveydenhuollossa potilasasiamies auttaa jos jokin menee pieleen: Suomessa on voimassa laki potilaan oikeuksista. Laissa säädetään mm. seuraavista asioista: Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Potilaalle on annettava tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja hoidon vaihtoehdoista. Potilaalla on oikeus tarkistaa hänestä potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ja oikaista ne. Hoitoa jonottamaan joutuvalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen hoitolaitokselle. Hoitolaitoksella on oltava potilasta avustava potilasasiamies, joka antaa potilaalle tietoa tämän oikeuksista ja avustaa tarvittaessa potilasta muistutuksen, kantelun tai korvaushakemuksen teossa. Lapsipotilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon silloin, kun lapsi on kyllin kehittynyt sen ilmaisemaan. Lääkäri tai muu ammattihenkilö arvioi lapsen kehittyneisyyden. Lapsen huoltajalla ei ole oikeutta kieltää hoitoa, jota tarvitaan alaikäisen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi. Sosiaalityöntekijän päätöksistä valittaminen: Valituksen käsittelee kunnan/kaupungin sosiaalilautakunnan alainen yksilöhuoltojaosto, joka koostuu demokraattisesti valituista poliitikoista. Lautakunta pyytää selvityksen sosiaalityöntekijältä, asiakkaalta itseltään selvitystä siitä miksi päätös on virheellinen. Ratkaisu tehdään huomioiden laki ja kokonaistilanne. Valitusohjeet löydät jokaisesta postissa kotiisi tulleesta kirjallisesta toimeentulotukipäätöksestä. Lastensuojeluasioissa valitetaan hallinto-oikeuteen. Eduskunnan oikeusasiamies: Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Viranomaisten ja virkamiesten lisäksi oikeusasiamiehen valvontaan kuuluvat myös muut silloin, kun he hoitavat julkista tehtävää. Oikeusasiamies valvoo laillisuutta etupäässä tutkimalla hänelle tulleita kanteluita. Hän voi puuttua epäkohtiin myös omasta aloitteestaan. Oikeusasiamiehen tehtävät on määritelty perustuslaissa ja laissa eduskunnan oikeusasiamiehestä.

10 10 6. Yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan Suomessa vuonna 2004 ja sen tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki kieltää suoran syrjinnän, epäsuoran syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen tai käskyn syrjiä jotakuta. Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muu henkilöön liittyvä syyn takia. Laki edellyttää, että kaikki viranomaiset laativat yhdenvertaisuussuunnitelman. Laki koskee sekä syntyperäisiä suomalaisia että suomeen myöhemmin muuttaneita ihmisiä. Suoraa syrjintää on esimerkiksi se, jos henkilö ei saa palvelua ravintolassa etnisen alkuperänsä vuoksi. Epäsuoraa syrjintää on esimerkiksi se, jos työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Ketään ei saa syrjiä em. syistä silloin kun on kyse esimerkiksi ihmisen mahdollisuudesta toimia yrittäjänä, hakea töitä, hakea koulutusta, kuulua järjestöihin, saada sosiaali- ja terveyspalveluita, sosiaalisia etuuksia ja tukia tai suorittaa asepalvelusta. Jos joudut syrjinnän kohteeksi, ota se aina puheeksi. On tärkeää, että et jää yksin. Jos syrjintätapauksia ei nosteta esille, ei syrjintä myöskään katoa eikä sitä vastaan voida toimia. Jos sinua on syrjitty eikä keskustelu syrjivästi käyttäytyvän henkilön kanssa muuta tilannetta, ota yhteys lähimpään esimieheesi, työpaikkasi luottamushenkilöön, ammattijärjestöön, työsuojeluviranomaisiin, epäasiallista palvelua tarjonneen henkilön esimieheen, vähemmistövaltuutettuun tai syrjintälautakuntaan. Yhteystiedot kts. liite Tietoa toimeentuloturvasta 7.1 Suomalainen hyvinvointivaltio ja sosiaaliturvan historia Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan valtiota, joka takaa ihmisoikeudet, poliittiset oikeudet ja myös sosiaaliset oikeudet. Sosiaalisilla oikeuksilla tarkoitetaan oikeutta välttämättömään elintasoon ja huolenpitoon. Sosiaaliset oikeudet on Suomessa kirjattu perustuslakiin. Suomessa hyvinvointivaltiota kannattavat periaatteessa kaikki poliittiset puolueet, vaikka puolueiden tavoitteissa ja keinoissa hyvinvointivaltion saavuttamiseksi on eroja. Suomi eli Ruotsin vallan alla vuoteen 1809 ja sen jälkeen Venäjän vallan alla vuoteen 1917 saakka. Ennen kehittynyttä yhteiskuntaa kirkko huolehti Suomessa sairaiden hoidosta ja kansan opettamisesta. Laki kunnan velvollisuudesta järjestää köyhien hoito tuli vuonna Tätä ennen vain suku ja kylä pitivät huolta heikoista ja köyhistä. Uuden lain seurauksena perustettiin taloja köyhille ja vaivaisille sekä annettiin kylille vastuu hoitaa tietyt köyhät luvun lopussa teollisuustyöläisten huonoihin oloihin alettiin kiinnittää huomiota. Lasten työssäkäyntiä rajoitettiin ja asetettiin työväen suojelua koskevia lakeja naiset saivat Suomessa äänioikeuden Suomi itsenäistyi ja ajautui kansalaissotaan (sisällissotaan), jossa punaiset ja valkoiset taistelivat keskenään. Vuonna 1921 säädettiin kaikille oppivelvollisuus. Vuosina Suomi

11 11 kävi useita sotia. (Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota). Sotien takia Suomi joutui luovuttamaan alueita Neuvostoliitolle. Näiltä alueilta tulleiden asukkaiden asuttaminen Suomeen oli iso ongelma. Osa suomalaisista jäi entisen Neuvostoliiton alueelle ja nyt he ovat Suomeen muuttavia paluumuuttajia. Sotien jälkeen kehitettiin valtion vastuuta köyhistä, sairaista, vanhuksista ja eri tavoin apua tarvitsevista. Laissa säädettiin esimerkiksi lapsilisästä ja äitiysavustuksesta. Köyhäinhuoltolaki muutettiin sosiaalihuoltolaiksi. 60-luvulla tapahtui suuria muutoksia. Suomi kehittyi maatalousvaltiosta teollisuusvaltioksi. Yhä enemmän ihmisiä muutti maaseudulta kaupunkeihin. Kuluttamiseen (tavaroiden ostamiseen) käytettiin enemmän rahaa kuin ennen. Perheissä äidit lähtivät yhä useammin töihin ja sen takia kehitettiin kunnallista päivähoitoa. Suomen talous kasvoi ja sosiaaliturva kehittyi 1990-luvulle saakka. Suomea kutsuttiin hyvinvointivaltioksi. Perhekoko pieneni ja yhden henkilön perheet lisääntyivät, myös avioerot lisääntyivät. Usein vanhukset jäivät asumaan maalle ja muu perhe asettui kaupunkeihin, minkä takia suurperheet hajosivat luvulla Suomea kohtasi taloudellinen lama, jonka seurauksena sosiaaliturvaa vähennettiin ja tuet laitettiin tarveharkintaan. Laman takia työttömyys lisääntyi, mistä seurasi esimerkiksi alkoholismin ja mielenterveysongelmien lisääntymistä. Myös monikulttuurisuus lisääntyi. Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna luvulla väestö ikääntyy, koska Suomessa syntyy suhteessa vähän vauvoja ja koska ihmiset elävät pidempään kehittyneen terveydenhuollon takia. Sodan jälkeen syntyneet ihmiset jäävät eläkkeelle (heitä sanotaan suuriksi ikäluokiksi), minkä takia monille aloille ennustetaan työvoimapulaa. Nyky-yhteiskunnassa tiedon merkitys on korostunut, puhumme tietoyhteiskunnasta Lain mukaan kuntien tulee järjestää kuntalaisilleen sosiaali ja terveyspalveluita. Kunnan tulee huolehtia mm. tarvittavasta sosiaalityöstä, vammaispalveluista, vanhuspalveluista, lasten päivähoidosta, päihdehuollosta, kasvatus- ja perheneuvonnasta ja järjestää perhehoitoa sitä tarvitseville lapsille. Kunta ja valtio rahoittavat näitä palveluja verotuloilla. Asiakasmaksuista (lääkärissäkäyntimaksuilla) kunta saa myös rahaa palvelujen järjestämiseen. Mm. Sosiaalityöntekijät neuvovat eri sosiaalipalvelujen ja -etuuksien hakemisessa. Sosiaalityöntekijät myös tukevat perhettä tai asiakasta erilaisissa kriiseissä kuten avioero, hankaluudet lasten kanssa, päihdeongelma, tai raha-asiat. Monessa kunnassa myös Jyväskylässä on erikseen sosiaalityöntekijät, jotka työskentelevät aikuisten kanssa ja sosiaalityöntekijät, jotka työskentelevät perheissä, joiden lapsista ollaan erityisen huolissaan. Huoli lapsesta voi syntyä esim. päiväkodissa tai koulussa. Tällöin perheen/lapsen kanssa työskentelee lastensuojelun sosiaalityöntekijä, jonka työnä on auttaa lasta elämään turvallista elämää ja pitää huolen siitä että mitkään tekijät eivät vaaranna lapsen kehitystä ja kasvua. Sosiaalityöntekijä auttaa tarvittaessa myös lapsen vanhempia lapsen kasvatuksessa. Mikäli lapsi tulee lastensuojelun asiakkaaksi, tehdään lapselle yhdessä vanhempien kanssa suunnitelma, johon kirjataan lapsen ja perheen tarvitsemat lastensuojelun palvelut, sekä tavoitteet, joihin palveluilla pyritään.

12 12 TÄRKEÄÄ: Sosiaaliturva = Kelan maksamat etuudet ja kaupungin/kunnan maksama toimeentulotuki. Näitä maksetaan eri elämäntilanteissa esim. silloin kun henkilö ei saa töitä. Palkka = vain työstä maksettava vastine (raha) 7.2. Kansaneläkelaitos KELA KELA on valtakunnallinen vakuutuslaitos, joka maksaa erilaisia sosiaalietuuksia. KELA maksaa erilaisia etuuksia ihmisille mm. työttömyyden, sairauden tai vanhuuden takia sekä antaa tukea opiskeluun, asumiseen ja lapsiperheille. Kaikki ihmiset eivät saa kaikkia etuuksia vaan vain niitä, joihin kullakin on oikeus. KELA: n etuuksia pitää hakea. Valtio rahoittaa KELA: a palkansaajien ja työnantajien maksamien verojen avulla. Jokainen Suomessa tai ulkomailla asuva Suomen sosiaaliturvaan kuuluva henkilö on oikeutettu KELA: n palveluihin. KELA- kortti on KELA: n asiakaskortti, jolla voi osoittaa olevansa oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan. Tavallinen KELA- kortti lähetetään kaikille siihen oikeutetuille ilmaiseksi. KELA- kortin voi halutessaan hankkia myös omalla valokuvalla varustettuna, vuonna 2008 se maksaa 25 e. Kelan maksamia etuuksia ovat esim. asumistuki, työmarkkinatuki, kotoutumistuki, lapsilisä, äitiyspäiväraha, lastenhoidontuki, sairauspäiväraha, opintotuki, eläke, maahanmuuttajan erityistuki. Näistä Kelan etuuksista saat lisätietoja joko suoraan Kelasta, netistä tai omalta sosiaalityöntekijältäsi. 7.3 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on kaupungin sosiaalitoimen myöntämä sosiaaliavustus, jota voidaan maksaa sellaiselle henkilölle, joka ei pysty elättämään itseään/perhettään. Ennen kuin voi saada toimeentulotukea, täytyy selvittää voiko saada muuta tukea, esimerkiksi työttömyysturvaa, eläkettä tai asumistukea. Toimeentulotukea ei myönnetä mitenkään automaattisesti, sitä täytyy aina hakea joko kirjallisesti tai asioimalla henkilökohtaisesti sosiaalitoimistossa. Jos sinulla maahan tullessasi on omaisuutta, sinulla on velvollisuus ilmoittaa siitä. Muistathan että aina kun taloudellinen tilanteesi muuttuu, sinulla on velvollisuus antaa siitä totuudenmukaiset tiedot. Toimeentulotuen suuruus riippuu käytettävissä olevista tuloista ja varoista, sekä tukeen oikeuttavista menoista (perusosa ja lisäosa). Tuen tarvetta arvioitaessa otetaan siis huomioon henkilön omaisuus, esimerkiksi auto tai asunto. Perusosa tarkoittaa summaa, joka kattaa arkipäivän elämisen välttämättömät menot. Tähän kuuluvat esimerkiksi ruoka, paikallisliikenteen maksu, television lupamaksu, puhelimen käyttömaksu ja vaatemenot.

13 13 Mikäli vanhemmat ovat eronneet ja alaikäinen lapsi asuu toisen vanhemman kanssa, erossa asuva vanhempi on velvollinen maksamaan elatusapua. Mikäli hänellä ei ole palkkatuloja eikä hän pysty maksamaan elatusapua, elatusturvatoimisto voi maksaa elatustukea. Elatustukea täytyy aina hakea. Liite 1: SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN KEHITYS 1700-luku Asukkaita noin 0,5 miljoonaa. Maanviljelysmaat siirtyvät talonpoikien omistukseen 1809 Suomi siirtyy Ruotsin vallasta autonomiseksi osaksi Venäjää 1852 Köyhäinhoitoasetus kerjuusta tulee laillista, kylät määrätään pitämään huolta tietyistä köyhistä ja -70 luvut Nälkävuodet suuret määrät ihmisiä kuolee huonojen olojen takia 1870-luku 1880-luku Asukkaita 1,7 miljoonaa. Teollistuminen alkaa Odotettu elinikä miehillä 41,4 vuotta ja naisilla 44,2 vuotta 1879 Vaivaishoitoasetus köyhät määrättään pakkotyölaitoksiin 1905 Suurlakko työolot parantuvat 1906 Naiset saavat äänioikeuden 1917 Suomi itsenäistyy ja ajautuu kansalaissotaan 1930 Valtio ottaa vastuun sairaanhoitajien koulutuksesta Talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Sotien jälkeen syntyvät suuret ikäluokat 1944 Laki neuvoloista odottaville äideille ja pienille lapsille omaa terveydenhoitoa 1946 Lapsilisäjärjestelmä valtio maksaa vanhemmille korvausta lapsista 1960-luku Kaupungistuminen, suurperheiden hajoaminen, elintason nousu ja naisten töihin menon yleistyminen. Sosiaali- ja terveyspalveluja laajennetaan 1961 Työeläkejärjestelmä työntekijöille turvataan eläke 1972 Kansanterveyslaki Suomessa aletaan painottaa sairauksien ennaltaehkäisyä 1973 Öljykriisi aiheuttaa paljon työttömyyttä. Lasten päivähoitolaki 1980-luku 1990-luku Suuri taloudellinen nousukausi, Suomi kehittyy tietoyhteiskunnaksi Lama aiheuttaa jälleen paljon työttömyyttä. Maahanmuutto lisääntyy. Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee.

14 Suomi liittyy EU:hun 2000 Odotettu elinikä miehillä 73,9 vuotta ja naisilla 81,1 vuotta Liite 2: a. Suomi siirtyy markoista euroihin PUHELINNUMEROITA ERI TILANTEISIIN Ambulanssi, Poliisi tai Palokunta 112. Kerro selkeästi ja rauhallisesti mitä on tapahtunut, mihin osoitteeseen tai paikkaan apua tarvitaan. Älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan. Maahanmuuttajapalveluiden opastus Puistokatu 2 C, 8. hissitaso 40100, Jyväskylä, FINLAND Puhelin: Faksi: Avoinna ma-pe klo Potilasasiamies Jyväskylän kaupungin terveysasemat (014) , Liisa Hämäläinen Potilasasiamies sairaanhoitopiirin, mm. Keskus-sairaalan potilaille (014) Tuula Oravainen, ma-ti klo ja to klo 8-10 Sosiaaliasiamies (014) Eija Hiekka, ma-to klo 9-11 Eduskunnan oikeusasiamies Käyntiosoite Arkadiankatu 3, Helsinki Oikeusasiamiehen kanslia on avoinna asiakkaille ma - pe kello Asiakaspalvelu: Keskustelu mahdollisesta kantelusta: päivystävä lakimies, puh. (09) *4321 Tiedustelut kantelun käsittelyn vaiheesta: kirjaamo, puh. (09) , Yleinen tiedotus: tiedottaja, puh. (09) Postiosoite: Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Eduskunta Puhelin (09)*4321 Faksi (09) Sähköposti: Oikeusapuohjaus puh ma-pe 9-15 Puhelinpalvelussa ei anneta vastauksia oikeudellisiin kysymyksiin, vaan ohjataan kysyjää eteenpäin asian selvittämisessä Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Lisäksi yhdistys toimii turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien aseman parantamiseksi Suomessa sekä seuraa Euroopan unionin turvapaikkaja pakolaispolitiikan kehitystä. Helsingin toimisto Mannerheimintie 40 D Helsinki puh. (09) faksi (09) s-posti: pan(at)pakolaisneuvonta.fi Avoinna 9-16 Kouvolan toimisto

15 15 Kauppamiehenkatu 1 A Kouvola puh. (05) faksi (05) Oulun toimisto Hallituskatu E Oulu puh. (08) faksi (08) Oravaisten toimisto Öurintie Oravainen puh. (06) faksi (06) Vähemmistövaltuutettu on viranomainen, jonka perustehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Asiakaspalvelun puhelinnumero on Yhdenvertaisuudesta on enemmän tietoa suomen, ruotsin, englannin, saamen, arabian, somalin, venäjän ja espanjan kielillä osoitteessa: Lasten ja nuorten puhelin Puhelinnumeroon voit soittaa maksutta koko maassa. Puhelimen toisessa päässä on koulutettu vapaaehtoinen päivystäjä, jolla on aikaa kuunnella. Puhelimen päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia. Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin kello sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello Voit myös kirjoittaa itsellesi tärkeistä asioista luottamuksellisesti ja nimettömänä. Kirjeeseesi vastaa vapaaehtoinen, luotettava aikuinen. Kirjoittamaan pääset tästä: Palvelut on tarkoitettu kaikille alle 20-vuotiaille. Voit ottaa yhteyttä missä tahansa asiassa, pienessä tai isossa, ilossa ja surussa. Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs), Jyväskylä, käynti pihan puolelta. On paikka josta saat apua jos olet kokenut jotakin järkyttävää, haluat keskustella ammattiauttajan kanssa ja koet jääneesi vaikeuksiesi kanssa yksin. Paikka on avoinna 24h vuorokaudessa ilman ajanvarausta. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Puhelinpäivystys ( ). Voit tulla myös tapaamaan työntekijöitä kriisikeskukseen tai tilanteen vaatiessa työntekijät voivat käydä keskustelun asiakkaan kotona. Kriisikeskuksen työntekijät ohjaavat ja saattavat asiakkaan jatkohoitoon. Monikanaiset ry: Monikulttuurinen Voimavarakeskus Monika tarjoaa tukea ja apua väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille, lapsille ja tytöille. Apua voit saada valtakunnallisesta päivystävästä puhelimesta 24 h vuorokaudessa. Voit saada neuvoja väkivallasta irrottautumiseen ja siihen kuinka selvitä vaikeassa tilanteessa. Voit asioida nimettömänä. Monikanaisista voi saada palvelua useilla eri kielillä kuten: arabia, englanti, espanja, hindi, italia, kurdi, persia, portugali, ranska, romania, ruotsi, saksa, somali, suomi, tagalogi, thai, turkki, venäjä, viro. Valtakunnallinen päivystävä puhelin puh Naisten linja on valtakunnallinen, maksuton puhelinlinja. Naisten Linja tarjoaa neuvontaa, ohjausta ja tukea väkivaltaa, uhkaa tai pelkoa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen. Naisten Linjan puhelinnumero on Puhelut ovat luottamuksellisia. Voit soittaa nimettömänä. suomeksi maanantaista perjantaihin klo 16-20, ruotsiksi keskiviikkoisin klo 16-20, venäjäksi maanantaisin klo 16-20, englanniksi perjantaisin klo

16 16 toimisto(at)naistenlinja.com Tärkeää tietoa Suomalaisen yhteiskunnan palveluista useammalla eri kielellä

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

VANTAA. Toimeentulotuki

VANTAA. Toimeentulotuki VANTAA Toimeentulotuki Oletko oikeutettu toimeentulotukeen? Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun henkilö ei voi saada

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA?

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES MITÄ OIKEUSASIAMIES TEKEE? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet tehtävissään noudattavat lakia ja täyttävät

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispäivä: 20.9.2011 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pieksämäen kaupungin sosiaalilautakunta. 1.1.2009 Terveyslautakunta 1.1.2010 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 1 Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna Infopankki.fi neuvonnan työkaluna ALPO Oikeilla neuvoilla, oikeaan paikkaan 28.4.2014 Eija Kyllönen-Saarnio Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём языке www.infopankki.fi

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi LAATUKÄSIKIRJA 2015 www.tulkkauspalvelut.fi SISÄLLYSLUETTELO Tulkkauspalvelun esittely 2 Toiminnan kuvaus 3 Tulkkimme & kielet 4 Laatu ja laadun mittaaminen 5 Yhteystiedot 6 TULKKAUSPALVELUN ESITTELY Oulan

Lisätiedot

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö. Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa MÄNTSÄLÄN KUNTA Perusturvapalvelukeskus Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ Puh. 019-689 01/vaihde TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut /20 Henkilö tiedot Hakija Henkilötunnus Osoite Puhelin Siviilisääty 1. naimaton

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot