SILENT REPORTAGE. Oikeutta jonottavat
|
|
- Anne-Mari Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SILENT REPORTAGE Oikeutta jonottavat Miksi oikeusprosessit kestävät Suomessa niin pitkään? Lakimiesten ja asianosaisten haastatteluja talvella ISBN (nid.) ISBN (PDF)
2 2
3 Minusta siinä meni ainakin neljä vuotta niistä kuudesta aivan hukkaan kun paperit makasivat jossakin odottamassa. Olisihan sitä odottamista kestänyt jos koko elämä ei olisi ollut kiinni siitä, mutta kun koko elämä oli kiinni siitä. Että tälle tulisi jokin loppu. Se oli kuin harmaa suruvaippa kaiken päällä. Oli pakko pitää matalaa profiilia kaikessa ettei herättäisi huomiota. Leena 3
4 4
5 REPORTAASIN TAUSTAA YHTEENVETO Syyttäjälaitos Lisää virkoja ja rationaalisempi prosessi POHJOISMAIDEN SYYTTÄJÄLAITOKSET JA OIKEUDENKÄYNTIEN KESTO Suomen ja Ruotsin resurssierot Muut Pohjoismaat ja muut Euroopan maat Norja Tanska HAASTATTELUT LEENAN TAPAUS Kuuden vuoden prosessi Prosessin vaikutus työhön ja yksityiselämään Leena pettyi oikeuslaitokseen Hukkaan menneet vuodet TUULA K. Puolitoista vuotta haasteesta istuntoon Prosessin pituus ei ollut yllätys Pitkä prosessi vaarantaa todistajamuistin Käsittelylupamenettelyä pitäisi ehkä kehittää ASIANAJAJA RIITTA LEPPINIEMI Syyttäjä esitutkinnan johtoon Avustaja ei saa tietoja esitutkinnan vuosina Painopiste alkupäähän ja reviirirajat alas Käräjäoikeus useamman jutun päätepisteeksi Resurssien uusjako Karsitaanko oikeusturvaa? Löysässä hirressä seitsemän vuotta Erikoistumista tarvitaan APULAISPOLIISIPÄÄLLIKKÖ JUKKA MÄKILÄHDE Poliisi tarvitsee lisää juristeja, mutta heitä on vähennetty Läpimenoaikojen pullonkaulat Poliisin läsnäolo tarvitsisi lisäväkeä Syyttäjäyhteistyön lisääminen vaatii lisää syyttäjiä KIHLAKUNNANSYYTTÄJÄ SARI AHO Jos väkeä saisi lisää Jos rattijuopot ja verojäämät hoidettaisiin hallinnollisesti Jos syyttäjä olisi tutkinnanjohtaja Pahimmat pullonkaulat Jos esitutkinnan voisi rationalisoida
6 Jos pyhät periaatteet voisi uudelleenarvioida Jos syyttäjiä vähennettäisiin taas, tulisi katastrofi KÄRÄJÄTUOMARI MATTI PALOJÄRVI Uusia ilmiötä pitäisi hallita vanhoilla resursseilla Tietohallinto ei pelasta jos väkeä karsitaan Mammuttijuttujen ongelma Virkojen karsimisvaraa ei ole Jutuissa karsimisvaraa voisi olla Vähemmän muutoksenhakua ja enemmän sovittelua HOVIOIKEUDENLAAMANNI JUKKA HEIKKILÄ, Helsingin Hovioikeus Tuomarin työtä ei voi konevoimin hoitaa Resurssit kohdennettava paremmin Työmenetelmien muuttaminen on osaksi lainsäädäntökysymys NEWSBROKERS & HILJAINEN JOURNALISMI; RIIPPUMATONTA FAKTAA TILAUSTYÖNÄ 55 6
7 REPORTAASIN TAUSTAA Suomen lakimiesliitto ry tilasi marraskuussa 2012 Newsbrokers Oy:ltä Hiljai- sen reportaasin joka hakee vastauksia siihen, miksi Suomessa oikeusproses- sien keskimääräinen kesto on selvästi pidempi kuin muissa pohjoismaissa. Suomi on yksinään saanut viime vuosina enemmän oikeusjuttujen käsittelyai- kojen venymiseen liittyviä langettavia tuomioita Euroopan Ihmisoikeustuo- mioistuimesta kuin muut pohjoismaat yhteensä. Reportaasia varten haastateltiin lakimiehiä rikosoikeusprosessin ketjun eri vaiheista, poliisia, syyttäjää, käräjäoikeuden tuomaria ja hovioikeuden laa- mannia. Lisäksi raporttiin haettiin ihmiskasvoja haastattelemalla yhtä koke- nutta asianajajaa ja anonyymisti kahta oikeustapauksen asianosaista. Kukin haastatelluista asiantuntijoista kertoi omasta näkökulmastaan, miksi käsitte- lyt venyvät. Case- haastattelut kertovat korutonta kieltään siitä, mitä on joutua suomalaisen rikostutkinta- ja oikeudenkäyntiprosessin hitaisiin hammasrat- taisiin. Erityisen koskettavaa on lukea kuusi vuotta rikosoikeusprosessin löysässä hirressä olleen, talousrikoksista syytetyn Leenan kertomusta. Vaikka lopulta lähes kaikki rikossyytteet hylättiin, vuosikausia vireillä ollut prosessi maksoi hänelle tavattoman inhimillisen hinnan nimenomaan siksi, että se kesti niin kauan. Hiljaisten reportaasien toimitustavan mukaan raportti on tehty täysin jour- nalististen laatu- ja lähdekriteerien mukaan eikä tilaajalla ole muuta osuutta sen sisältöön kuin aiheen ja laajuuden valinta. Reportaasia voidaan vapaasti käyttää lähteenä sillä edellytyksellä, että lähde mainitaan. Helsinki Mika Horelli Newsbrokers Oy 7
8 8
9 YHTEENVETO Syyttäjän, asianajajan, käräjätuomarin, hovioikeudenlaamannin, poliisipäälli- kön, riitajutun osapuolen ja rikosjutun syytetyn näkökulmat yhtenevät seu- raavissa asioissa: Oikeusprosessit ovat kohtuuttoman pitkiä ja rakenteellisesti raskaita. Tästä on kertautuvia seurauksia. Erityisen raskasta vuosien odottaminen epätietoisena on väkivaltarikosten uhreille ja talousrikosjuttujen epäillyille ja syytetyille. Syyttäjälaitos Pohjoismainen vertailu osoittaa, että Suomessa syyttäjälaitoksella on pienim- mät henkilöresurssit suhteessa väkilukuun ja pienin budjetti per syyte. Tämä on keskeinen syy rikosoikeusprosessien ihmisoikeuksia loukkaavaan venymi- seen. Nykyisin syyteharkinta kestää Suomessa juttujonojen takia yli kaksi ker- taa niin kauan kuin Ruotsissa. Virkojen tarve on suurin Helsingin hovioikeus- piirissä ja talousrikostutkinnassa. Syyttäjälaitos on muissa pohjoismaissa erikoistuneempi ja niissä on erityiset talousrikosten syyttäjänvirastot (Ekokrim). Syyttäjä ohjaa esitutkintaa vah- vemmin kuin Suomessa. Pohdittaessa syyttäjän ja poliisin yhteistyön parantamista on otettava huomi- oon, että poliisista on hävitetty nimismiesjärjestelmä jossa nimismies oli juris- ti, tutkinnanjohtaja ja syyttäjä. Poliisissakaan ei ole tarpeeksi juristeja, mikä heikentää tutkinnan laatua ja lisää oikeusturvariskejä jopa itselleen poliisille. Lisää virkoja ja rationaalisempi prosessi Esitutkinnan parempi fokusointi, nk. Plea Bargain ja erikoistuneet syyttäjät voisivat lyhentää talousrikosprosessit kansainvälisesti säädylliselle tasolle ja parantaa yhteiskunnallista saantoa. Myöntöjen palkitsemisen ohella auttaisi rangaistusmääräysmenettelyn laajentaminen ja valituskynnyksen nostami- nen. Realistisen harkinnan tulisi tarvittaessa ohittaa sellaiset periaatteet joita ei kuitenkaan voida toteuttaa. Asianajajien päästäminen mukaan aikaisem- massa vaiheessa auttaisi työn tarkoituksenmukaista kohdentamista ja tuottai- si valmiimpia juttuja oikeuteen. Syyttäjän ja oikeusavustajan välillä ei ole tässä intressiristiriitaa vaan yhteinen etu. Hovioikeustasolla koordinaatio ja työnsuunnittelu on parantanut ajallista en- nakoitavuutta. Valtion loputtoman tietotekniikkaprojektin toivotaan auttavan tiedonkulkua ja koordinaatiota, mutta lopputulosta ei ole näköpiirissä. Haasta- tellut tuntuvat heittäneen pyyhkeen kehään sen suhteen että lisää henkilöstöä saataisiin, mutta näyttää mahdottomalta pelkällä fokusoinnilla ja priorisoin- nilla toteuttaa haluttua oikeusturvaa ja parantaa talousrikosjuttujen selvi- tysastetta ja saantoa. 9
10 POHJOISMAIDEN SYYTTÄJÄLAITOKSET JA OIKEUDENKÄYNTIEN KESTO Suomen ja Ruotsin resurssierot Hovioikeudet ja käräjäoikeudet Syyttäjälaitos Suomessa hovioikeuksia on 6, Itä- Suomen yhdistämisen jälkeen 5 mutta yhä 6 paikkakunnalla. Väkiluku 5,4 miljoonaa. Käräjäoikeuksia on 27. Ruotsissa on 6 hovioikeutta. Väkiluku on 10 miljoonaa ja kansantalous yli kak- si kertaa niin suuri kuin Suomen. Käräjäoikeuksia on 48. Niiden lukumäärä on pienempi suhteessa väkilukuun kuin Suomen mutta ne on resurssoitu pa- remmin. Määrärahat Suomi 46 miljoonaa euroa (2013) Ruotsi 135 miljoonaa euroa (2011) Syyttäjänvirastoja Suomi 13 Ruotsi 39 Syyttäjiä Suomi 351 Ruotsi talousrikosvirastossa Tanska (vaikka väkiluku sama kuin Suomen) Muu henkilöstö Suomi 150 Ruotsi 400 Resurssit suhteutettuna väkilukuun ovat Ruotsissa puolitoistakertaiset. Syyttäjänvirastoista (åklagarkammare) 32 on yleisiä. Lisäksi on 3 kansainvä- listä kamaria (järjestäytynyt ja rajat ylittävä rikollisuus sekä kansainväliset syytteet) ja neljä erikoistunutta kotimaista (korruptioasiat, ympäristö- ja työ- oikeus, rikokset poliisia vastaan sekä valtionturvallisuus ja terrorismi). Näiden lisäksi on talousrikosvirasto (Ekobrottsmyndigheten), joka käsittelee vuosittain epäilyä joista tulee juttua. 10
11 Ruotsin Syyttäjälaitoksen kehittämisbudjetti 2007 oli runsas 3 miljoonaa eu- roa (2011 vuosikertomus ei erittele sitä) ja sillä on vieläpä kolme kehittämis- keskusta. Syytteiden määrä Suomi Ruotsi Syyteharkintaan käytetty aika Ruotsissa 2011 keskimäärin Suomessa 2012 keskimäärin 24 päivää 63 päivää Ruotsissa 50 % syyteharkinnoista valmistuu 8 päivässä ja 64 % kahdessa vii- kossa. Suomessa tavanomaiset asiat eli 70 % syyteharkinnoista kestävät keskimäärin 7 viikkoa. Talousrikosten syyteharkintaan Suomessa meni 2009 keskimäärin 237 päi- vää. Kokonaisprosessin läpivirtausajat Ruotsin uudistukset 2009 Ruotsissa tehtiin 1,4 miljoonaa rikosilmoitus, joista 0,6 miljoonaa johti esitutkintaan ja noin syytteeseen. Määrät ovat vuosina sitä ennen ja jälkeen olleet samaa luokkaa. Näistä 90 % on ollut yksinkertaisia ja tavallisia massarikoksia (mängdbrott) ja niiden enemmistö päättyi sakkotuomioon. Esitutkinta ja syyteharkinta yhteensä kestävät Ruotsissa keskimäärin 126 päivää. Siis neljä kuukautta. Suomessa esitutkinta ja syyteharkinta kestävät yhteensä keskimäärin 6 kuu- kautta. Ruotsin selvitys (Riksrevisionverket) osoitti, että massarikosten kes- kimääräinen läpivirtausaika esitutkinnasta käräjätuomioon tuomioon oli 7 kuukautta tai 199 päivää. Erot rikostyyppien välillä olivat suuret. Jutut olivat keskimäärin 81 päivää poliisilla, 47 päivää syyttäjällä ja 71 päivää käräjäoi- keudessa. Syyttäjälaitoksen ja poliisin yhteistoiminta uudelleenorganisoitiin Tut- kintaa ryhdyttiin pelkistämään olennaiseen. Samalla syyttäjänvirastot (åkla- garkammare) kehittivät toimintaansa muun muassa erikoistumista lisäämällä. Plea Bargain ei sellaisenaan ole käytössä. Laki edellyttää absoluuttista syyt- tämisvelvollisuutta, mutta siihen säädetyt poikkeukset mahdollistavat käy- tännössä ainakin osittain Plea Nargainin. 11
12 Syyteharkinta lyheni uudistuksilla: siihen meni 36 päivää 2006, 28 päivää 2007, 27 päivää 2008, 33 päivää 2009, 29 päivää 2010 ja 24 päivää Läpivirtausajat ovat lyhentyneet vuoteen 2010 mennessä. Massarikoksissa raiskaus 71 päivää (lyhyin), pahoinpitely 209 päivää (pisin). Ongelma- alueena pidetään nyttemmin nuorisoasioiden kestoaikaa, ei esimer- kiksi laajojen talousrikosten. Läpivirtausajat Ruotsista saa viranomaisilta tarkan tilastomateriaalin, Suomessa ylimalkaisen. Ruotsi kaikki rikokset 116 päivää 2011 (121 pv 2010, 126 pv 2009) Ruotsi talousrikokset 391 päivää 2011 (348 pv 2010, 398 pv 2009) Ruotsissa talousrikoksen läpivirtaus tutkinnan aloittamisesta käräjätuomioon vie sunnilleen yhden vuoden. Suomi kaikki rikokset 9,6 kk Suomi törkeä veropetos 54 kk, kirjanpitorikos 41 kk Suomessa talousrikoksen läpivirtaus tutkinnan aloittamisesta käräjäpäätök- seen vie keskimäärin 3-4 vuotta. Suomen alioikeudessa rikosprosessi kestää keskimäärin 3 kk, hovissa keski- määrin 7 kk ja KKO:ssa 5 kk. Alioikeuksissa 6 % rikoksista kestää yli 2 vuotta, mutta velallisten ja kirjanpitorikosten pääsääntöisesti yli 3 vuotta. Väkivalta- rikosten käsittely on suhteessa nopeaa. Muut Pohjoismaat ja muut Euroopan maat Norja Rangaistusmääräysmenettelyä ja pakkosovittelua on kehitetty myös Norjassa ja Tanskassa. Sen lisäksi keskustellaan ranskalaistyyppisen tutkintatuomari- järjestelmän mahdollisista eduista. Norjassa voi rangaistava kuitata rangaistusmääräyksen ilman ylärajaa, jolloin ei tarvita oikeudenkäyntiä. Myöntöjen perusteella voidaan karsia tutkintaa ja syytteitä. Syyttäjä voi panna riita- asian ja lievän rikosasian sovitteluelimeen (konfliktråd). Norjan syyttäjälaitos (Påtalemyndigheten) johtaa poliisin esitutkintaa. Laitos on organisoitu osaksi poliisilaitoksen sisään ja toimii kolmessa tasossa, Valta- kunnansyyttäjä- valtionsyyttäjät- politiadvokatit. Norjaan perustettiin jo
13 ØKOKRIM, joka hoitaa sekä talous- että ympäristörikokset, ekonomiset ja eko- logiset. Asevoimilla on oma syyttäjälaitoksensa. Poliisisyyttäjien ja Økokrimin ulkopuolella ylemmässä syyttäjälaitoksessa on vain noin sata syyttäjänvirkaa. Poliisisyyttäjät toimivat 27 poliisipiirissä. Li- säksi syyttäjäviranomaisena kaikissa virkarikosasioissa on kuningas, missä suhteessa Norja eroaa muista Pohjoismaista ja muistakin valtioista. Kun ku- ningas on tehnyt syyttämispäätöksen valtioneuvostossa, syytettä ajaa hänen delegaattinsa. Suomessa entisen Hallitusmuodon aikana presidentti päätti ylimpien viranhaltijoiden syyttämisestä Valtakunnanoikeudessa, nyt Edus- kunta. Tanska Tanskassa åtalsunderlåtelse (syytteestä luopuminen tietyin edellytyksin) on järjestetty samaan tapaan kuin Ruotsissa. Rangaistusmääräysmenettelyn laa- jentuminen on alullaan, Tanskassa on kruunun (130 euroa) sakkoraja jota korkeammat menevät alioikeuteen, kun raja Suomessa on euroa. Pohjoismaissa syyttäjä vahvistaa rangaistusmääräykset. Alankomaissa vasta yli euron sakko on syyttäjäasia. Tanskan syyttäjälaitos, anklagemyndigheten, koostuu, kuten Tanskan järjes- telmän rungon aikanaan perineen Norjankin, valtakunnansyyttäjästä (rigasd- vokaten), sekä valtionsyyttäjistä (statsadvokaterne) ja poliisipiireistä. Syyttä- jälaitos ei kuitenkaan ole siinä määrin poliisin sisällä kuin Norjassa. Statsadvokaten for Særlig Økonomisk Kriminalitet vastaa Ruotsin Ekobrotts- myndighetia. Syyttäjälaitoksella on hengen henkilöstö eli yhtä suuri kuin Ruotsissa, vaikka väkiluku on vain samaa luokkaa kuin Suomen eli puolet Ruotsista. Erikoistuneet syyttäjät hoitavat vangitsemisasiat, esitutkinnan joh- don ja eri rikosalojen syytteet. Rangaistusasioiden määrä alioikeuksissa 2011 oli eli väkilukuun suh- teutettuna kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta sitä se- littää yllämainittu sakkoraja. Muiden Euroopan maiden oikeusjärjestelmät ovat niin erilaisia, että suorat vertailut ovat hankalia. Olennainen ero niillä on Suomeen nähden se, että suu- rempi osa jutuista päättyy alioikeuksiin ilman valituksia. Esimerkiksi UK:ssa on Englannilla, Walesilla, Skotlannilla ja Pohjois- Irlannilla jokaisella erilainen oikeusjärjestelmä, mutta kussakin osavaltiossa on vain yk- si varsinainen hovioikeutta vastaava vetoomusaste. Valituskynnys on suhteel- lisen korkea. Englannissa on monta rinnakkaista siviili- ja rikosasioiden alioi- keusjärjestelmää, kun muualla on yksi (ja hallinto- oikeudet sekä erikoistuo- mioistuimet). UK:n yhteinen korkein oikeus sekä eräissä asioissa monarkki ja Privy Councilin oikeusvaliokunta ovat ainoat yhteiset instanssit. 13
14 Manner- Euroopan maissa Napoleonin luoma tutkintatuomarijärjestelmä on yleinen. Tutkintatuomarit johtavat ja ohjaavat poliisin esitutkintaa ja valmis- tavat aineiston, jota syyttäjä sitten vie eteenpäin. Syyttäjän ja syytetyn avusta- jan mahdollisuus saada informaatiota sekä tuoda näkökohtiaan esille tutkin- nan aikana on eri maissa erilainen. Ranskassa ja Belgiassa on keskusteltu riip- pumattoman ja suurivaltaisen tutkintatuomarilaitoksen lopettamisesta, koska se on joidenkin mielestä liian hyvin tutkinut poliittisia korruptioasioita ja tois- ten mielestä liian huonosti, diktatorisesti ja läpinäkymättömästi johtanut ta- vallisia rikostutkintoja. Italiassa tutkintatuomarien valtuudet riisuttiin Berlus- conin kaudella. Syytteen hinta ja mitä yhteiskunta rahalla saa Lähteet: Ruotsalaiset Suomalaiset Muut lähteet Syytteen kustannus Tanskassa on 600 euroa per syyte. Suomessa syytteen hinta on noin 500 euroa. Tanskalaiset ilmoittavat summan syyttäjälaitoksen kotisivulla, Suomen hinta laskettu budjetti per syytemäärä. Jos Tanskan syyt- täjät vapautettaisiin sakkosilpusta, toiminta tehostuisi. Ruotsissa syytteen hinta on budjetista laskettuna noin 675 euroa ja sillä rahal- la saadaan olennaisesti nopeampi oikeusturva kuin Suomessa, ynnä vältetään asianosaisten roikkuminen löysässä hirressä tuottamattomina. Todennäköi- sesti talousrikosjutuista tuleva parempi saanto korkeamman selvitysasteen kautta kompensoi budjetin erotuksen. Brottsförebyggande rådet (Brå): Rapport 2011:3 Handläggningstider i rättskedjan Ekobrottsmyndigheten kotisivu Ekonomistyrningsverket, Åklagarmyndighetens interna styrning och kontroll (2009) Rikspolis/Riksåklagare/Domstolsverket, Ju2009/3950/Å, Ökad effektivitet och förbättrad samverkan vid handläggning av nängdbrott Äklagarmyndighetet RättsPM 2008:10 En modernare rättegång Åklagarmyndigheten kotisivu Åklagarmyndigheten, 2011 vuosikertomus Valtakunnansyyttäjän ja syyttäjälaitoksen kotisivu Hannu Harjun /Lakimiesliitto taulukko jutunkestoista 2011 Suomen laki Verkkolehtileikkeitä eri maista EU- lähteitä mm SATURN, CEPEJ Norjan Påtalemyndighetenin kotisivu Tanskan Anklagemyndigheten kotisivu 14
15 HAASTATTELUT Raporttiin haastateltiin henkilökohtaisesti viittä juristia jotka edustivat kukin tutkinta- ja oikeudenkäyntiprosessin eri vaiheita ja näkökulmia. Haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti ja ajatuksella, että haastateltavat saivat itse vapaasti kertoa käsityksiään siitä, miksi oikeudenkäyntiprosessit kestävät Suomessa pidempään kuin vertailukohteena olleissa muissa pohjoismaissa. Lisäksi raporttiin haastateltiin kahta oikeusprosessin asianosaista. Henkilö- kohtaisten haastattelujen yhteydessä sovittiin, että haastateltavat voivat esiintyä vain etunimillään ja haastattelu editoidaan niin, ettei haastateltavan henkilöllisyys paljastu. Kaikki haastateltavat ovat lukeneet oman osuutensa ja tehneet haluamansa tarkennukset ja korjaukset. Mahdolliset kielivirheet ovat yksinomaan toimi- tuksen vastuulla. LEENAN TAPAUS Kolmannen sektorin toimessa toimiva Leena oli syytettynä talousrikosjutussa, jossa hänen liikemiesaviomiehensä oli pääsyytetty mutta Leenakin tuomittiin sakkoon ja jälkiveroihin. Matka esitutkinnan alkamisesta 2005 käräjäsaliin 2008 kesti neljättä vuotta. Hovioikeudessa asia käsiteltiin talvella 2011 eli koko prosessi oli kuuden vuoden kujanjuoksu. Rikosprosessi ja hallintoprosessi eivät kohdanneet juuri millään tavalla. Leenan elämään tuli 2005 keväällä ilman ennakkovaroitusta kotietsintä, joka liittyi siihen että hän omisti osakkeita aviopuolisonsa ja tämän liikekumppa- nin yhtiössä. En itse toiminut siinä yhtiössä millään tavalla. En kuulunut hal- litukseen. Kotietsinnässä mukana ollut verottajan edustaja sanoi että kai minä tiedän mistä on kysymys. Sanoin että ei ole harmainta aavistusta. Ihminen yleensä luottaa aviopuolisoonsa ja hänen toimintaansa. Yhtiössä oli useita ihmisiä töissä. Sen toiminta ei koskaan kirkastunut Leenalle eikä hän osannut siitä huolehtia. Hänellä oli intensiivinen työ yleishyödyllisen järjestön johtotehtävissä ja hän oli koulutuksen ja taustan perusteella virkamiessuun- tautunut eikä tuntenut liike- elämää. Firma oli ajautunut vaikeuksiin, joita koetettiin peitellä ja konkurssia siirtää ja toivoa huomisesta parempaa. Samalla aviomiehen alkoholiongelma ja masen- nus paheni. Ihan tyypillinen kuvio, sanoo Leena nyt. Kaikki olisi ollut hyvin jos miehet olisivat ajoissa kertoneet asioiden oikean laidan ja kärsineet vahin- gon. Oli kysymys myös Leenan verotustiedoista. Veroilmoituksia puuttui. Yhtiön sisällä oli siirrelty rahasummia jotka siellä vaikuttivat minun tuloiltani mutta eivät olleet minulle koskaan tulleet. Minä en siitä tiennyt, olin ulkona tästä ku- 15
16 viosta, mutta kun sitä lähdettiin tutkimaan, minua vastaan nostettiin syytteet, kertoo Leena. Kuuden vuoden prosessi Tutkinta alkoi keväällä 2005, mutta oikeudessa rikosasiasta oltiin vasta 2008 elokuussa. Siihen mennessä odotin, että syyttäjä jättäisi minut syyttämättä näytön puuttuessa, eikä hän olisi tehnyt virkavirhettä jos olisi jättänyt, mutta hän nosti syytteet kovimman mukaan. Neljättä vuotta odotettiin koko ajan jotakin. Poliisitutkinnan valmistumista. Syyteharkinnan tulosta. Verottajan vaatimuksia. Oikeudenkäynnin alkua. Oi- keudenkäynti siirtyi. Sen piti alkaa 2007 loppupuolella. Se siirtyi 2008 syk- syyn. Lomien yli. Käräjäoikeus antoi Leenalle sakkopäätöksen ja hallinto- oikeus veropäätöksen. Nämä kaksi oikeudenkäyntihaaraa eivät hänen mukaansa oikein kohdanneet missään. Verottaja vaati lähes puolta miljoonaa. Veropäätöksen jälkeen 2007 myin kaiken omaisuuteni, joka oli ollut takavarikossa. Koko verosummaan se ei riit- tänyt, koska omaisuutta oli myös yhtiön vakuutena. Olin saanut vähän perin- töä mutta minulla oli myös velkaa asunnosta ja kesämökistä. Maksoin sitten ulosottoon palkasta kunnes verot vanhenivat." Niitä tuloja joista verot määrättiin ei ollut koskaan tullut eikä voitu todentaa tulleeksi. Rahat näkyivät yhtiön tilillä siirtoina ja verottaja tulkitsi että joten- kin ne olivat tulleet minulle. Prosessin aikana keräsin kaikki luottokorttilaskut ja erittelyt ja sain osoitetuksi edes sen että rahankäyttöni oli normaalia, Lee- na kertoo. Alkuun minua epäiltiin yhtiön sisäpiiriläisenä, mutta esitutkinnassa poliisi kyllä havaitsi että en tiedä yhtiön asioista mitään. Oikeudessa taas katsottiin, että minun olisi pitänyt havaita joistakin merkeistä, että asiat eivät ole kun- nossa. Syyttäjä vaati minulle ehdollista vankeutta. Leena sai käräjäoikeudessa 80 päiväsakon tuomion siitä, että yksi veroilmoi- tus oli jätetty myöhässä ja toista ei ollenkaan ja että hän ei ollut itse asiasta huolehtinut. Veroilmoitukseni teki mieheni firman kirjanpitäjä, jolle aina toimitin palkkalaskelmani. Hän oli hyvin perillä siitä mitä siellä oli kirjattu mi- nulle maksetuksi. Minut tuomittiin rikoskumppaniksi lavastettuna, joka ei pystynyt todistamaan ettei ole saanut niitä rahoja, Leena sanoo. Oikeus katsoi minun tienneen että jotakin on vialla koska minulle oli lähetet- ty verottajan kirjeitä, mutta mieheni vei ne firmaan enkä nähnyt koskaan ai- 16
17 noaakaan, kertoo Leena. Niinä vuosina minulla oli kaiken lisäksi vakavia ter- veysongelmia. Minulla on synnynnainen sydänvika jonka vuoksi oli tahdistin. Sain kahdesti pahan yleisinfektion ja jouduin avosydänleikkaukseen, jossa tahditin poistettiin. Olin pitkiä aikoja sairaalassa juuri niinä vuosina, joiden veroista jutussa syytettiin. Minun olisi pitänyt vahtia firmaa ja verottajan kir- jeitä. Kun rikosoikeudenkäynnin sakkopäätös tuli 2008, Leena päätti asianajajansa kanssa että he eivät valita jotta jutusta pääsisi irti, mutta syyttäjä valitti koska sakko ei hänestä ollut riittävä rangaistus. Tammikuussa 2011 oltiin hovioi- keudessa. Kuusi vuotta alun jälkeen. Hovissa tuomio ei sinällään muuttunut mutta summat alenivat. Sakko oli 80 päiväsakkoa, noin 2500 euroa. Sakko, vahingonkorvaus ja oikeuskulut olivat jotakin 15 tuhatta. Veropäätös oli se joka omaisuuden vei. Entinen mieheni sai vankeutta. Otin lainan jolla maksoin kuluni ja maksan sitä vieläkin, Leena kertoo. Prosessin vaikutus työhön ja yksityiselämään Otin avioeron heti kun prosessi alkoi, kertoo Leena. Jäin elämään nuorem- man pojan kanssa joka oli menossa lukioon. Vanhempi oli jo perheellinen. Leena oli työssä johtoryhmän jäsenenä yleishyödyllisessä järjestössä ja joutui ilmoittamaan meneillään olevasta prosessista esimiehelleen, joka informoi hallituksen puheenjohtajan. Tilanne oli hirvittävä uhka hyväntekeväisyysjär- jestölle, mutta he uskoivat minua ja tunsivat pitkältä ajalta, eivätkä sanoneet irti. Jos olisi ollut virkamies, minut olisi pidätetty virantoimituksesta. Minulle oltiin ystävällisiä ja työyhteisö tuki, mutta itse kärsin ja tunsin vaarantavani talon toimintaa ja mainetta. En menettänyt ystäviä jutun takia koska se ei tullut julkisuuteen ja pidin sen aika lailla pienen piirin tietona, Leena sanoo. Elin melko yksin asian kanssa ja se oli raskasta. Järjestön työssä edustin korkeaa eettistä arvomaailmaa, oikeu- denmukaisuutta ja lähimmäisistä huolehtimista, ja samaan aikaan olin talous- rikoksesta syytetty. Se on skitsofreeninen tilanne. Jouduin sisimmässäni prosessoimaan, kuka minä olen. Että olenko minä to- dellisuudessa rikollinen. Syyttäjähän esitti vahvoja argumentteja joiden mu- kaan olin. Kävin ajoittain psykoterapiassakin. Tein tilinpäätöksen itseni kans- sa ja totesin, että en ole tahallisesti mitään veropetosta tehnyt, ja siitä pidän kiinni. Se antoi pohjan jolla pystyin ylipäänsä jatkamaan elämää täysipäisenä. Ja siltä pohjalta myös menin oikeuteen. Olen se mikä olen ja nyt on käynyt näin. 17
18 Kauhein aika Leenalle oli jutun alkuvaihe. Asianajaja antoi hänelle jo kesällä 2005 selviytymisohjeen. Kun ensimmäisen kerran oli puhuttu ja olin hädis- säni että miten voin olla tässä tilanteessa, hän sanoi, että nyt noudatat tätä tai et selviä tästä. Että hän hoitaa tätä asiaa ja sinä elät muuta elämää. Ja mietit tä- tä asiaa vasta sitten kun hän seuraavan kerran kysyy. Minä uskoin ja tottelin häntä ja panostin työhöni ja työtä tehdessä en muistanut asiaa, ja oli lapsikin kotona ja hänen hyvinvointiaan piti kannatella. Ne täyttivät mielen niin että pärjäsin prosessin kanssa. Tämän neuvon asianajajat aina antavat. Kun kysyin asianajajalta, kauanko juttu kestää, hän sanoin että tämä kestää kuusi vuotta. Hän tiesi sen. Se on siis Suomessa normaalia. Sen puolesta se ei ollut minulle yllätys, mutta eihän se niitä vuosia lyhennä. Jos juttu olisi tullut julkisuuteen, se olisi vahingoittanut työnantajaani ja mer- kinnyt varmasti minulle työni menettämistä, enkä olisi enää myöskään voinut toimia julkisen sektorin virassa alalla jolla minulla oli pätevyys ja kokemus, toteaa Leena. Häneltä meni omaisuus ja oli mahdollista että menee ammatti- kin. Kun juttu alkoi olin 50, joten eipä olisi ollut suuria mahdollisuuksia aloit- taa tyhjästä yksityisellä sektorilla joka oli minulle vieras, tai uudelleen koulut- tautua. Ja olin juuri siinä iässä että olisin halunnut vielä edetä urallani, mutta oli tur- ha hakea mitään uutta virkaa tai tointa siinä tilanteessa. Kyselin asianajajalta koko ajan että koska tämä juttu oikein loppuu. En pystynyt mitenkään suun- nittelemaan tulevaisuutta. Leena ei voinut muuttaa tai hankkia uutta asuntoa. Ihmissuhteisiin se vaikutti, ei uskaltanut tutustua uusiin ihmisiin koska oli se leiman pelko, pelko että yhtäkkiä paljastuu syytetyksi ja leimautuu konnaksi ja huijariksi. Se tekee pidättyväksi. Että mitähän tuokin ajattelisi jos tietäisi. On raskasta elää kaamean salaisuuden kanssa. Ne hyvät ystävät jotka tiesivät, tu- kivat minua. Kaikesta huolimatta Leena haki lopulta koulutuksensa ja taustansa mukaista uutta työtä. Päästyäni valintaprosessin läpi jouduin kertomaan että tämmöi- nen juttu on meneillään, että asianajaja sanoo näin ja näin ja tämä on hoidossa, ja eroan ilman muuta jos pahempaa tapahtuu. Jouduin keskustelemaan asian- omaisen aluehallinnollisen esimiehen kanssa, joka sitten vaihtui kesken oike- usprosessin, ja taas uuden esimiehen kanssa. Kyllä se oli nöyryyttävää. Ja sitten mentiin hovioikeuteen ja taas käytiin koko prosessi läpi. Lopputulos oli, että käräjäoikeuden päätös pysyi samana. Vahingonkorvaukset vähän ale- nivat, mutta asianajajan palkkiohan merkitsi lisäkulua. 18
19 Leena pettyi oikeuslaitokseen Elämänsä ensimmäisen oikeusprosessin Leena koki varsin erilaisena kuin olisi odottanut. Hänellä oli ollut akateemisesti koulutettuna ja virkamiestaustallaan käsitys oikeuslaitoksesta ja oikeusvaltiosta, mutta ei käytännön kokemusta. Syyttäjä oli koko ajan äärimmäisen kova ja ihmettelin miksi, enhän minä ollut jutussa se pääsyytettykään, ihmettelee Leena. Olin sivuseikka. Mutta syyttäjä piti tiukasti kiinni siitä että minut vedettiin koko ajan kaikkeen. Ei hän rajan- nut osuuttani siihen että kysymys oli lähinnä veroilmoitukseni laiminlyönnistä ja joistakin luottokorttilaskuista vaan koko juttu oli päälläni. Oliko hänen pakko vielä valittaa hovioikeuteen, joka sentään pikkuisen lie- vensi tuomiota minun osaltani, mutta pidensi prosessia kolmatta vuotta. Syyt- täjä vaati minulle koko ajan ehdollista vankeutta ja oli hyvin tietoinen siitä, et- tä se merkitsisi minulle työn ja virkauran menetystä ja olisi ammatillisesti to- taalinen katastrofi, sanoo Leena. Hänen mielestään rangaistusuhka ilmeisen ruineeraavine oheisvaikutuksineen oli suhteeton asiaan nähden, siihen näh- den että koko omaisuus oli hallinto- oikeudellisesti jo viety eikä piisannutkaan, ja siihen nähden, millainen rangaistus itse prosessin kesto oli. Syytettyjä oli neljä joista meitä oli kaksi passiivista osakasta ja molemmat luotimme tyynen rauhallisesti ja kumpikin meistä sai samanlaisen tuomion. Juttua ei paloiteltu ja kaikki meidät pidettiin mukana loppuun saakka, kuvaa Leena oikeudenkäyntiä. Tämä prosessi vei minulta luottamuksen oikeuslaitokseen. Kun käy verotta- jaa vastaan oikeutta, niin sellaista oikeutta ei saa jossa katsottaisiin mikä on ollut tai on inhimillisesti mahdollista. Ja kun vertaa tätä prosessia vaikka väki- valta- ja seksuaalirikoksiin tai lapsen hyväksikäyttöön ja niistä langetettuihin tuomioihin, niin minusta on pöyristyttävää että tällaista kuuden vuoden elä- mistä rangaistuksen alla sivuosassa veroasiassa ei katsota miksikään. Hukkaan menneet vuodet Prosessi vei elämästä kuusi vuotta. Kun lopullinen päätös tuli, minulla ei ollut enää muuta ongelmaa kuin että omaisuus oli mennyt. Ei tarvinnut enää sen kuorman kanssa olla ja pelätä että jonakin päivänä paljastuu jotakin hirveätä joka kaataa koko työelämäni. Omaisuus meni, mutta jos sen päätöksen olisi saanut kohtuullisessa ajassa, itse elämä olisi ollut aivan toisenlaista monta vuotta. Minusta siinä meni aina- kin neljä vuotta niistä kuudesta aivan hukkaan kun paperit makasivat jossakin odottamassa. Olisihan sitä odottamista kestänyt jos koko elämä ei olisi ollut kiinni siitä, 19
20 mutta kun koko elämä oli kiinni siitä. Että tälle tulisi jokin loppu. Se oli kuin harmaa suruvaippa kaiken päällä. Oli pakko pitää matalaa profiilia kaikessa ettei herättäisi huomiota. Pojalle oli raskasta se, että hyvin toimeentulevan perheen lapsesta tuli köyhän yksinhuoltajan lapsi ja varmasti kuuden vuoden epävarmuus tuntui hänenkin elämässään. Se oli hänen nuoruutensa. Hänkin kävi nimittäin terapiassa. Mut- ta ei siitä pysyvämpää vahinkoa kai jäänyt, hän on menestyvä opiskelija. Kuu- den vuoden piina päättyi kun hän oli armeijassa, Leena kertoo. Juuri vuonna 2005 minulle syntyi ensimmäinen lapsenlapsi. Hänen vauvavai- hettaan en päässyt kunnolla kokemaan enkä olemaan täysillä mummona kuu- teen vuoteen. Kun 2012 syntyi toinen lapsenlapsi, pystyn ottamaan sen takai- sin Entisen mieheni kanssa olen nykyään taas keskusteluyhteydessä. Hänkin on käynyt terapiassa kokoamassa itseään, kertoo Leena. Olin katkerakin, mutta päätin että ei kannata olla. Siihen auttoi hengellinen vakaumukseni. Minulla on vain yksi elämä. Jos olen jatkuvasti katkera niin sit- ten ei ole enää mitään. Parasta elää elämäänsä ja ajatella, että ei voi mitään. Onhan sairastuminen ja vammautuminen paljon enemmän kuin tämä. Eivät hekään voi sille asialle mitään. En syytä enää ketään. Olen joutunut traktorin alle osittain oman tyhmyyteni tähden. Olisihan minun pitänyt katsoa omaisuu- teni perään, Leena filosofoi. Mutta oikeuslaitoksen hän tahtoisi toimivan toisin. TUULA K. Tuula K. on ollut vastaajana riita- asiassa , joka oli vähällä jatkua hovioikeudessa syksyllä 2012 mutta kantaja perui valituksen. K. myi helmikuussa 2009 asunto- osakeyhtiöön kuuluvan erillistalon Tuusulassa eurolla. Ostajan motiivina oli ollut maisema. Välittäjä oli hänen mu- kaansa ilmoittanut talon ja rannan välisen alueen Natura- alueeksi, mutta osa siitä olikin kaavoitettu virkistysalueeksi jolle oli suunniteltu pyörätietä. Ostaja reklamoi kesäkuussa 2009 talon kunnosta sekä aiemmista vesi- ja palovahin- goista joista hänelle ei tullut tietoa. Ostaja vaati ensin kaupan purkua ja korva- uksia korjauksista ja tutkimuksista, ja sen jälkeen kauppahinnan alentamista neljänneksellä ynnä korvauksia. Varsinainen oikeusprosessi tuli vireille kesällä Käräjäoikeus jätti syys- kuussa 2011 kaupan sillensä, tuomitsi kummankin osapuolen kulut kantajan maksettavaksi (vastaajan kulut noin euroa) mutta sakotti vastaajaa siitä 20
Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotEI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI
EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen
LisätiedotHELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle
HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotTEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen
---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotTuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta
Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotOhje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa
VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta
LisätiedotTietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä
LisätiedotTietokilpailu 6 Rikostietokilpailu
Tietokilpailu 6 Rikostietokilpailu 1. Mikä on rikos? a. Teko, jolla pahoittaa toisen mielen b. Lainvastainen teko tai teon tekemättä jättäminen c. Teko, joka on väärin, jos siitä jää kiinni 2. Mitä lakia
LisätiedotHätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen
Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013
LisätiedotSyyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere
Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen 14.5.2013 Tampere Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 1. Yhteistyö 2. Ohjaaminen
Lisätiedot1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä
TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä
LisätiedotVALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)
VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
Lisätiedot12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004
12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna
LisätiedotPöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).
MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätöksen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). VALITUSOSOITUS,
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotHIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma
NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät
LisätiedotPöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).
MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätöksen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).
LisätiedotKoulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö
Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 47/2004 vp oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamisesta sekä eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tämän lakialoitteen tarkoituksena on mahdollistaa yksittäistapauksissa
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009
Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista
LisätiedotLaki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö
Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin
LisätiedotTietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.
LisätiedotPoliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä
Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Rakennuskonepäivät 21.1.21 Helsingin poliisilaitos Rikostarkastaja Ismo Siltamäki 21.1.21 Helsingin poliisilaitos AVOIMET, ILMOITETUT JA PÄÄTETYT
LisätiedotOLESKELULUPA PYSYVÄ TOISTAISEKSI VOIMASSA LUPA KANSALAISUUS TURVAPAIKKA PAKOLAINEN VELVOLLISUUS TURVALLISUUS
Lämmittely / Sanastoa OLESKELULUPA PYSYVÄ TOISTAISEKSI VOIMASSA LUPA KANSALAISUUS TURVAPAIKKA PAKOLAINEN VELVOLLISUUS TURVALLISUUS OIKEUS SIVIILISÄÄTY LAITON LAILLINEN MAAHANMUUTTO HOITAA MAASTAMUUTTO
LisätiedotPöytäkirjan 51-53, 58, :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).
MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 51-53, 58, 60-64 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). OIKAISUVAATIMUSOHJE
LisätiedotIII RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
LisätiedotGlobal Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!
TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat
LisätiedotKouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa
Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012
LisätiedotSovellettava lainkohta: Kuntalaki 136.
MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO :t 39, 40, 41, 43, 44, 45, 47, 48, 49 Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätöksen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136. OIKAISUVAATIMUSOHJE
Lisätiedotmatsku 2 YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS
matsku 2 HTEEN- JA VÄHENNSLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS MATSKU 2 Tämän kirjan omistaa: Sisällysluettelo 0 h-tä suu-ri h-tä suu-ri htä suuri 4 1 h-teen-las-ku 0 5 Mi-tä puut-tuu?
LisätiedotHyvää huomenta. Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011
Hyvää huomenta Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011 Valvonta vs. Tutkinta Heijastuuko UlkL:n muk. valvonnan määrä tutkintaan tulevien juttujen
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
Lisätiedot- 16 Kokouksen avaaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Työjärjestyksen hyväksyminen. Vt. kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus 198 12.06.2017 Kaupunginvaltuuston kokouksen 24.4.2017 päätösten täytäntöönpano 1898/00.02.01/2017 KHALL 12.06.2017 198 Kuntalain (410/2015) 39 :n 1 momentin mukaan kunnanhallitus vas
LisätiedotTYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA
TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,
LisätiedotVajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen
Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotSUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto
Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
LisätiedotOIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS
OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS Tausta-aineisto Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 16.12.2004 klo 10.00 Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 voimaan tulleella
LisätiedotYhtenäiskoulun rehtorin ja sivistystoimenjohtajan tehtävänkuvat ja tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen
Sivistyslautakunta 70 28.04.2016 Yhtenäiskoulun rehtorin ja sivistystoimenjohtajan tehtävänkuvat ja tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen 3356/01.017/2014 SIVLK 70 SIVLK 78 Valmistelija: sivistyslautakunnan
LisätiedotAikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä.
Kunnanhallitus 18 14.01.2013 Valtuusto 13 24.01.2013 Kunnanhallitus 102 16.03.2015 Valtuusto 13 26.03.2015 Kunnanhallitus 6 18.01.2016 Valtuusto 8 17.03.2016 Kunnanhallitus 227 22.08.2016 Valtuusto 32
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotEU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä
Suomi EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Sinulla on oikeus säilyttää itselläsi tämä ilmoitus oikeuksistasi pidätyksesi ajan.
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotTietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotLupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009
1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen
LisätiedotOikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle
Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
Lisätiedotettä liikennerikoksista sakkoihin tuomituista
H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka
LisätiedotPoliisin menettely esitutkinnassa
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä
LisätiedotSuhtaudun vieläkin hieman varauksellisesti kokoonpanojen keventämiseen käräjäoikeudessa, vaikka sillä saadaan kiistatta rahallisia säästöjä.
1 EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE LAUSUNTO HE 200/2017 vp OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Valiokunnan kuuleminen 2.3.2018 1. Yleisiä huomioita hallituksen esityksestä Hallituksen esityksessä on punnittu
LisätiedotIlmoitusasiat. Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329
Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 Ilmoitusasiat 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329 1) Julkista hankintaa; asu mis- ja hoivapalveluita koskeva markki naoi keuden päätös
LisätiedotKUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET
KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan
LisätiedotSaako uhri oikeutta?
Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 38/2002 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 43/2002 16.10.2002 Asia: Virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan muutosta Oikaisuvaatimus Johtava
LisätiedotMärsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä
Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti
LisätiedotSovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).
MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 146, 147, 148, 150, 151, 152, 153, 155, 156, 160, 162, 163 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muu tos ta. Sovellettava
LisätiedotVAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31
Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta
LisätiedotPalontutkinnan opintopäivät Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä
Palontutkinnan opintopäivät 28.11.2018 Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka
LisätiedotTyöllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus
Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-
LisätiedotPari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.
Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.2016 Asianajaja, asiamies, avustaja? lakimies, varatuomari, asiamies,
LisätiedotKlicka här, skriv ev. Undertitel
Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta
LisätiedotSovellettava lainkohta: Kuntalaki 136.
MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 39, 40, 41, 42, 44, 45, 46, 48, 49, 50, 55, 56, 59, 60 ja 62 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muu tos ta. Sovellettava
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotPerhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.
Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta 101 15.12.2015 22 22.03.2016 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 1.1.2016 alkaen 444/02.05.00/2015 Soteltk 15.12.2015 101 Perhehoidon
LisätiedotHÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET
HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET www.112.fi Esitys 1. Yleistä 2. Oikeustapaukset 3. Virkamiehen velvollisuuksista 4. Virkarikokset Suomessa 5. Johtopäätökset www.112.fi 1. Yleistä Hätäkeskuslaitoksen
LisätiedotOikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:
Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei
LisätiedotAsianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi
Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi Mikä on asianajaja? Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä Mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia Siis mitä? Sekava nimikkeistö (1/2) Lakimies
LisätiedotJokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.
Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun
LisätiedotPohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162
Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
Lisätiedotsiivous- ja ruokapalvelupäällikkö Kesälahtitalon ruokasalin kalusteiden hankinta
Asia Kesälahtitalon ruokasalin kalusteiden hankinta Kesälahtitalon ruokasalin kalusteet ovat huonokuntoiset ja osittain rikkinäisiä. Hankitaan uudet pöydät ja tuolit. Kiteen kaupunki on mukana Pohjois-Karjalan
LisätiedotTietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset
Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotSähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61. Tämä on pulma, koska julkisuusratkaisun
Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61 Jäseniä 77 Vastauksia 47 Lomakkeen täytti 33 Ei osaa vastata 14 Tuskin. No eipä voi sanoa. Tavoite eli julkisuuden lisääntyminen ei ole näkynyt
LisätiedotLapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen
Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)
LisätiedotPUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN
PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen
LisätiedotLausunto Oikeusturvaa vaarantamatta olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempia ja pidemmälle meneviä muutoksia prosessisäännöksiin:
Suomen syyttäjäyhdistys Lausunto 03.09.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Suomen syyttäjäyhdistys ry. pääosin kannattaa
LisätiedotValmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:
Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN
LisätiedotOmaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE
Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän
LisätiedotSYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen
SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena
LisätiedotHovioikeuksien ratkaisut 2009
Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2009 Hovioikeuksissa ratkaistiin 11 300 asiaa vuonna 2009 Hovioikeudet ratkaisivat 11 264 asiaa vuonna 2009, mikä on 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia
Lisätiedot102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille
Tekninen lautakunta 66 20.09.2017 Tekninen lautakunta 102 19.12.2017 102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotPäätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä
LisätiedotSosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016
Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 151 20.05.2013 Kunnanhallitus 226 23.09.2013 Kunnanvaltuusto 87 30.09.2013 Kunnanhallitus 50 09.03.2015 Kunnanhallitus 56 23.03.2015 Varavaltuutettu Urpo Airaksisen erottaminen luottamustoimesta
LisätiedotJos joudut rikoksen uhriksi
1 / 5 28.1.2009 12:11 Jos joudut rikoksen uhriksi Etusivu Rikosasian käsittelyn vaiheet Korvaukset Tukipalvelut Perheväkivalta Lapsi rikoksen uhrina Lähestymiskielto Apua ja tukea Muut esitteet Jos joudut
LisätiedotHELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS laamanni Tuomas Nurmi osaston johtaja, käräjätuomari Matti Palojärvi Eduskunnan lakivaliokunnalle
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS laamanni Tuomas Nurmi osaston johtaja, käräjätuomari Matti Palojärvi 27.9.2017 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle
Lisätiedot