SILENT REPORTAGE. Oikeutta jonottavat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SILENT REPORTAGE. Oikeutta jonottavat"

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE Oikeutta jonottavat Miksi oikeusprosessit kestävät Suomessa niin pitkään? Lakimiesten ja asianosaisten haastatteluja talvella ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 2

3 Minusta siinä meni ainakin neljä vuotta niistä kuudesta aivan hukkaan kun paperit makasivat jossakin odottamassa. Olisihan sitä odottamista kestänyt jos koko elämä ei olisi ollut kiinni siitä, mutta kun koko elämä oli kiinni siitä. Että tälle tulisi jokin loppu. Se oli kuin harmaa suruvaippa kaiken päällä. Oli pakko pitää matalaa profiilia kaikessa ettei herättäisi huomiota. Leena 3

4 4

5 REPORTAASIN TAUSTAA YHTEENVETO Syyttäjälaitos Lisää virkoja ja rationaalisempi prosessi POHJOISMAIDEN SYYTTÄJÄLAITOKSET JA OIKEUDENKÄYNTIEN KESTO Suomen ja Ruotsin resurssierot Muut Pohjoismaat ja muut Euroopan maat Norja Tanska HAASTATTELUT LEENAN TAPAUS Kuuden vuoden prosessi Prosessin vaikutus työhön ja yksityiselämään Leena pettyi oikeuslaitokseen Hukkaan menneet vuodet TUULA K. Puolitoista vuotta haasteesta istuntoon Prosessin pituus ei ollut yllätys Pitkä prosessi vaarantaa todistajamuistin Käsittelylupamenettelyä pitäisi ehkä kehittää ASIANAJAJA RIITTA LEPPINIEMI Syyttäjä esitutkinnan johtoon Avustaja ei saa tietoja esitutkinnan vuosina Painopiste alkupäähän ja reviirirajat alas Käräjäoikeus useamman jutun päätepisteeksi Resurssien uusjako Karsitaanko oikeusturvaa? Löysässä hirressä seitsemän vuotta Erikoistumista tarvitaan APULAISPOLIISIPÄÄLLIKKÖ JUKKA MÄKILÄHDE Poliisi tarvitsee lisää juristeja, mutta heitä on vähennetty Läpimenoaikojen pullonkaulat Poliisin läsnäolo tarvitsisi lisäväkeä Syyttäjäyhteistyön lisääminen vaatii lisää syyttäjiä KIHLAKUNNANSYYTTÄJÄ SARI AHO Jos väkeä saisi lisää Jos rattijuopot ja verojäämät hoidettaisiin hallinnollisesti Jos syyttäjä olisi tutkinnanjohtaja Pahimmat pullonkaulat Jos esitutkinnan voisi rationalisoida

6 Jos pyhät periaatteet voisi uudelleenarvioida Jos syyttäjiä vähennettäisiin taas, tulisi katastrofi KÄRÄJÄTUOMARI MATTI PALOJÄRVI Uusia ilmiötä pitäisi hallita vanhoilla resursseilla Tietohallinto ei pelasta jos väkeä karsitaan Mammuttijuttujen ongelma Virkojen karsimisvaraa ei ole Jutuissa karsimisvaraa voisi olla Vähemmän muutoksenhakua ja enemmän sovittelua HOVIOIKEUDENLAAMANNI JUKKA HEIKKILÄ, Helsingin Hovioikeus Tuomarin työtä ei voi konevoimin hoitaa Resurssit kohdennettava paremmin Työmenetelmien muuttaminen on osaksi lainsäädäntökysymys NEWSBROKERS & HILJAINEN JOURNALISMI; RIIPPUMATONTA FAKTAA TILAUSTYÖNÄ 55 6

7 REPORTAASIN TAUSTAA Suomen lakimiesliitto ry tilasi marraskuussa 2012 Newsbrokers Oy:ltä Hiljai- sen reportaasin joka hakee vastauksia siihen, miksi Suomessa oikeusproses- sien keskimääräinen kesto on selvästi pidempi kuin muissa pohjoismaissa. Suomi on yksinään saanut viime vuosina enemmän oikeusjuttujen käsittelyai- kojen venymiseen liittyviä langettavia tuomioita Euroopan Ihmisoikeustuo- mioistuimesta kuin muut pohjoismaat yhteensä. Reportaasia varten haastateltiin lakimiehiä rikosoikeusprosessin ketjun eri vaiheista, poliisia, syyttäjää, käräjäoikeuden tuomaria ja hovioikeuden laa- mannia. Lisäksi raporttiin haettiin ihmiskasvoja haastattelemalla yhtä koke- nutta asianajajaa ja anonyymisti kahta oikeustapauksen asianosaista. Kukin haastatelluista asiantuntijoista kertoi omasta näkökulmastaan, miksi käsitte- lyt venyvät. Case- haastattelut kertovat korutonta kieltään siitä, mitä on joutua suomalaisen rikostutkinta- ja oikeudenkäyntiprosessin hitaisiin hammasrat- taisiin. Erityisen koskettavaa on lukea kuusi vuotta rikosoikeusprosessin löysässä hirressä olleen, talousrikoksista syytetyn Leenan kertomusta. Vaikka lopulta lähes kaikki rikossyytteet hylättiin, vuosikausia vireillä ollut prosessi maksoi hänelle tavattoman inhimillisen hinnan nimenomaan siksi, että se kesti niin kauan. Hiljaisten reportaasien toimitustavan mukaan raportti on tehty täysin jour- nalististen laatu- ja lähdekriteerien mukaan eikä tilaajalla ole muuta osuutta sen sisältöön kuin aiheen ja laajuuden valinta. Reportaasia voidaan vapaasti käyttää lähteenä sillä edellytyksellä, että lähde mainitaan. Helsinki Mika Horelli Newsbrokers Oy 7

8 8

9 YHTEENVETO Syyttäjän, asianajajan, käräjätuomarin, hovioikeudenlaamannin, poliisipäälli- kön, riitajutun osapuolen ja rikosjutun syytetyn näkökulmat yhtenevät seu- raavissa asioissa: Oikeusprosessit ovat kohtuuttoman pitkiä ja rakenteellisesti raskaita. Tästä on kertautuvia seurauksia. Erityisen raskasta vuosien odottaminen epätietoisena on väkivaltarikosten uhreille ja talousrikosjuttujen epäillyille ja syytetyille. Syyttäjälaitos Pohjoismainen vertailu osoittaa, että Suomessa syyttäjälaitoksella on pienim- mät henkilöresurssit suhteessa väkilukuun ja pienin budjetti per syyte. Tämä on keskeinen syy rikosoikeusprosessien ihmisoikeuksia loukkaavaan venymi- seen. Nykyisin syyteharkinta kestää Suomessa juttujonojen takia yli kaksi ker- taa niin kauan kuin Ruotsissa. Virkojen tarve on suurin Helsingin hovioikeus- piirissä ja talousrikostutkinnassa. Syyttäjälaitos on muissa pohjoismaissa erikoistuneempi ja niissä on erityiset talousrikosten syyttäjänvirastot (Ekokrim). Syyttäjä ohjaa esitutkintaa vah- vemmin kuin Suomessa. Pohdittaessa syyttäjän ja poliisin yhteistyön parantamista on otettava huomi- oon, että poliisista on hävitetty nimismiesjärjestelmä jossa nimismies oli juris- ti, tutkinnanjohtaja ja syyttäjä. Poliisissakaan ei ole tarpeeksi juristeja, mikä heikentää tutkinnan laatua ja lisää oikeusturvariskejä jopa itselleen poliisille. Lisää virkoja ja rationaalisempi prosessi Esitutkinnan parempi fokusointi, nk. Plea Bargain ja erikoistuneet syyttäjät voisivat lyhentää talousrikosprosessit kansainvälisesti säädylliselle tasolle ja parantaa yhteiskunnallista saantoa. Myöntöjen palkitsemisen ohella auttaisi rangaistusmääräysmenettelyn laajentaminen ja valituskynnyksen nostami- nen. Realistisen harkinnan tulisi tarvittaessa ohittaa sellaiset periaatteet joita ei kuitenkaan voida toteuttaa. Asianajajien päästäminen mukaan aikaisem- massa vaiheessa auttaisi työn tarkoituksenmukaista kohdentamista ja tuottai- si valmiimpia juttuja oikeuteen. Syyttäjän ja oikeusavustajan välillä ei ole tässä intressiristiriitaa vaan yhteinen etu. Hovioikeustasolla koordinaatio ja työnsuunnittelu on parantanut ajallista en- nakoitavuutta. Valtion loputtoman tietotekniikkaprojektin toivotaan auttavan tiedonkulkua ja koordinaatiota, mutta lopputulosta ei ole näköpiirissä. Haasta- tellut tuntuvat heittäneen pyyhkeen kehään sen suhteen että lisää henkilöstöä saataisiin, mutta näyttää mahdottomalta pelkällä fokusoinnilla ja priorisoin- nilla toteuttaa haluttua oikeusturvaa ja parantaa talousrikosjuttujen selvi- tysastetta ja saantoa. 9

10 POHJOISMAIDEN SYYTTÄJÄLAITOKSET JA OIKEUDENKÄYNTIEN KESTO Suomen ja Ruotsin resurssierot Hovioikeudet ja käräjäoikeudet Syyttäjälaitos Suomessa hovioikeuksia on 6, Itä- Suomen yhdistämisen jälkeen 5 mutta yhä 6 paikkakunnalla. Väkiluku 5,4 miljoonaa. Käräjäoikeuksia on 27. Ruotsissa on 6 hovioikeutta. Väkiluku on 10 miljoonaa ja kansantalous yli kak- si kertaa niin suuri kuin Suomen. Käräjäoikeuksia on 48. Niiden lukumäärä on pienempi suhteessa väkilukuun kuin Suomen mutta ne on resurssoitu pa- remmin. Määrärahat Suomi 46 miljoonaa euroa (2013) Ruotsi 135 miljoonaa euroa (2011) Syyttäjänvirastoja Suomi 13 Ruotsi 39 Syyttäjiä Suomi 351 Ruotsi talousrikosvirastossa Tanska (vaikka väkiluku sama kuin Suomen) Muu henkilöstö Suomi 150 Ruotsi 400 Resurssit suhteutettuna väkilukuun ovat Ruotsissa puolitoistakertaiset. Syyttäjänvirastoista (åklagarkammare) 32 on yleisiä. Lisäksi on 3 kansainvä- listä kamaria (järjestäytynyt ja rajat ylittävä rikollisuus sekä kansainväliset syytteet) ja neljä erikoistunutta kotimaista (korruptioasiat, ympäristö- ja työ- oikeus, rikokset poliisia vastaan sekä valtionturvallisuus ja terrorismi). Näiden lisäksi on talousrikosvirasto (Ekobrottsmyndigheten), joka käsittelee vuosittain epäilyä joista tulee juttua. 10

11 Ruotsin Syyttäjälaitoksen kehittämisbudjetti 2007 oli runsas 3 miljoonaa eu- roa (2011 vuosikertomus ei erittele sitä) ja sillä on vieläpä kolme kehittämis- keskusta. Syytteiden määrä Suomi Ruotsi Syyteharkintaan käytetty aika Ruotsissa 2011 keskimäärin Suomessa 2012 keskimäärin 24 päivää 63 päivää Ruotsissa 50 % syyteharkinnoista valmistuu 8 päivässä ja 64 % kahdessa vii- kossa. Suomessa tavanomaiset asiat eli 70 % syyteharkinnoista kestävät keskimäärin 7 viikkoa. Talousrikosten syyteharkintaan Suomessa meni 2009 keskimäärin 237 päi- vää. Kokonaisprosessin läpivirtausajat Ruotsin uudistukset 2009 Ruotsissa tehtiin 1,4 miljoonaa rikosilmoitus, joista 0,6 miljoonaa johti esitutkintaan ja noin syytteeseen. Määrät ovat vuosina sitä ennen ja jälkeen olleet samaa luokkaa. Näistä 90 % on ollut yksinkertaisia ja tavallisia massarikoksia (mängdbrott) ja niiden enemmistö päättyi sakkotuomioon. Esitutkinta ja syyteharkinta yhteensä kestävät Ruotsissa keskimäärin 126 päivää. Siis neljä kuukautta. Suomessa esitutkinta ja syyteharkinta kestävät yhteensä keskimäärin 6 kuu- kautta. Ruotsin selvitys (Riksrevisionverket) osoitti, että massarikosten kes- kimääräinen läpivirtausaika esitutkinnasta käräjätuomioon tuomioon oli 7 kuukautta tai 199 päivää. Erot rikostyyppien välillä olivat suuret. Jutut olivat keskimäärin 81 päivää poliisilla, 47 päivää syyttäjällä ja 71 päivää käräjäoi- keudessa. Syyttäjälaitoksen ja poliisin yhteistoiminta uudelleenorganisoitiin Tut- kintaa ryhdyttiin pelkistämään olennaiseen. Samalla syyttäjänvirastot (åkla- garkammare) kehittivät toimintaansa muun muassa erikoistumista lisäämällä. Plea Bargain ei sellaisenaan ole käytössä. Laki edellyttää absoluuttista syyt- tämisvelvollisuutta, mutta siihen säädetyt poikkeukset mahdollistavat käy- tännössä ainakin osittain Plea Nargainin. 11

12 Syyteharkinta lyheni uudistuksilla: siihen meni 36 päivää 2006, 28 päivää 2007, 27 päivää 2008, 33 päivää 2009, 29 päivää 2010 ja 24 päivää Läpivirtausajat ovat lyhentyneet vuoteen 2010 mennessä. Massarikoksissa raiskaus 71 päivää (lyhyin), pahoinpitely 209 päivää (pisin). Ongelma- alueena pidetään nyttemmin nuorisoasioiden kestoaikaa, ei esimer- kiksi laajojen talousrikosten. Läpivirtausajat Ruotsista saa viranomaisilta tarkan tilastomateriaalin, Suomessa ylimalkaisen. Ruotsi kaikki rikokset 116 päivää 2011 (121 pv 2010, 126 pv 2009) Ruotsi talousrikokset 391 päivää 2011 (348 pv 2010, 398 pv 2009) Ruotsissa talousrikoksen läpivirtaus tutkinnan aloittamisesta käräjätuomioon vie sunnilleen yhden vuoden. Suomi kaikki rikokset 9,6 kk Suomi törkeä veropetos 54 kk, kirjanpitorikos 41 kk Suomessa talousrikoksen läpivirtaus tutkinnan aloittamisesta käräjäpäätök- seen vie keskimäärin 3-4 vuotta. Suomen alioikeudessa rikosprosessi kestää keskimäärin 3 kk, hovissa keski- määrin 7 kk ja KKO:ssa 5 kk. Alioikeuksissa 6 % rikoksista kestää yli 2 vuotta, mutta velallisten ja kirjanpitorikosten pääsääntöisesti yli 3 vuotta. Väkivalta- rikosten käsittely on suhteessa nopeaa. Muut Pohjoismaat ja muut Euroopan maat Norja Rangaistusmääräysmenettelyä ja pakkosovittelua on kehitetty myös Norjassa ja Tanskassa. Sen lisäksi keskustellaan ranskalaistyyppisen tutkintatuomari- järjestelmän mahdollisista eduista. Norjassa voi rangaistava kuitata rangaistusmääräyksen ilman ylärajaa, jolloin ei tarvita oikeudenkäyntiä. Myöntöjen perusteella voidaan karsia tutkintaa ja syytteitä. Syyttäjä voi panna riita- asian ja lievän rikosasian sovitteluelimeen (konfliktråd). Norjan syyttäjälaitos (Påtalemyndigheten) johtaa poliisin esitutkintaa. Laitos on organisoitu osaksi poliisilaitoksen sisään ja toimii kolmessa tasossa, Valta- kunnansyyttäjä- valtionsyyttäjät- politiadvokatit. Norjaan perustettiin jo

13 ØKOKRIM, joka hoitaa sekä talous- että ympäristörikokset, ekonomiset ja eko- logiset. Asevoimilla on oma syyttäjälaitoksensa. Poliisisyyttäjien ja Økokrimin ulkopuolella ylemmässä syyttäjälaitoksessa on vain noin sata syyttäjänvirkaa. Poliisisyyttäjät toimivat 27 poliisipiirissä. Li- säksi syyttäjäviranomaisena kaikissa virkarikosasioissa on kuningas, missä suhteessa Norja eroaa muista Pohjoismaista ja muistakin valtioista. Kun ku- ningas on tehnyt syyttämispäätöksen valtioneuvostossa, syytettä ajaa hänen delegaattinsa. Suomessa entisen Hallitusmuodon aikana presidentti päätti ylimpien viranhaltijoiden syyttämisestä Valtakunnanoikeudessa, nyt Edus- kunta. Tanska Tanskassa åtalsunderlåtelse (syytteestä luopuminen tietyin edellytyksin) on järjestetty samaan tapaan kuin Ruotsissa. Rangaistusmääräysmenettelyn laa- jentuminen on alullaan, Tanskassa on kruunun (130 euroa) sakkoraja jota korkeammat menevät alioikeuteen, kun raja Suomessa on euroa. Pohjoismaissa syyttäjä vahvistaa rangaistusmääräykset. Alankomaissa vasta yli euron sakko on syyttäjäasia. Tanskan syyttäjälaitos, anklagemyndigheten, koostuu, kuten Tanskan järjes- telmän rungon aikanaan perineen Norjankin, valtakunnansyyttäjästä (rigasd- vokaten), sekä valtionsyyttäjistä (statsadvokaterne) ja poliisipiireistä. Syyttä- jälaitos ei kuitenkaan ole siinä määrin poliisin sisällä kuin Norjassa. Statsadvokaten for Særlig Økonomisk Kriminalitet vastaa Ruotsin Ekobrotts- myndighetia. Syyttäjälaitoksella on hengen henkilöstö eli yhtä suuri kuin Ruotsissa, vaikka väkiluku on vain samaa luokkaa kuin Suomen eli puolet Ruotsista. Erikoistuneet syyttäjät hoitavat vangitsemisasiat, esitutkinnan joh- don ja eri rikosalojen syytteet. Rangaistusasioiden määrä alioikeuksissa 2011 oli eli väkilukuun suh- teutettuna kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta sitä se- littää yllämainittu sakkoraja. Muiden Euroopan maiden oikeusjärjestelmät ovat niin erilaisia, että suorat vertailut ovat hankalia. Olennainen ero niillä on Suomeen nähden se, että suu- rempi osa jutuista päättyy alioikeuksiin ilman valituksia. Esimerkiksi UK:ssa on Englannilla, Walesilla, Skotlannilla ja Pohjois- Irlannilla jokaisella erilainen oikeusjärjestelmä, mutta kussakin osavaltiossa on vain yk- si varsinainen hovioikeutta vastaava vetoomusaste. Valituskynnys on suhteel- lisen korkea. Englannissa on monta rinnakkaista siviili- ja rikosasioiden alioi- keusjärjestelmää, kun muualla on yksi (ja hallinto- oikeudet sekä erikoistuo- mioistuimet). UK:n yhteinen korkein oikeus sekä eräissä asioissa monarkki ja Privy Councilin oikeusvaliokunta ovat ainoat yhteiset instanssit. 13

14 Manner- Euroopan maissa Napoleonin luoma tutkintatuomarijärjestelmä on yleinen. Tutkintatuomarit johtavat ja ohjaavat poliisin esitutkintaa ja valmis- tavat aineiston, jota syyttäjä sitten vie eteenpäin. Syyttäjän ja syytetyn avusta- jan mahdollisuus saada informaatiota sekä tuoda näkökohtiaan esille tutkin- nan aikana on eri maissa erilainen. Ranskassa ja Belgiassa on keskusteltu riip- pumattoman ja suurivaltaisen tutkintatuomarilaitoksen lopettamisesta, koska se on joidenkin mielestä liian hyvin tutkinut poliittisia korruptioasioita ja tois- ten mielestä liian huonosti, diktatorisesti ja läpinäkymättömästi johtanut ta- vallisia rikostutkintoja. Italiassa tutkintatuomarien valtuudet riisuttiin Berlus- conin kaudella. Syytteen hinta ja mitä yhteiskunta rahalla saa Lähteet: Ruotsalaiset Suomalaiset Muut lähteet Syytteen kustannus Tanskassa on 600 euroa per syyte. Suomessa syytteen hinta on noin 500 euroa. Tanskalaiset ilmoittavat summan syyttäjälaitoksen kotisivulla, Suomen hinta laskettu budjetti per syytemäärä. Jos Tanskan syyt- täjät vapautettaisiin sakkosilpusta, toiminta tehostuisi. Ruotsissa syytteen hinta on budjetista laskettuna noin 675 euroa ja sillä rahal- la saadaan olennaisesti nopeampi oikeusturva kuin Suomessa, ynnä vältetään asianosaisten roikkuminen löysässä hirressä tuottamattomina. Todennäköi- sesti talousrikosjutuista tuleva parempi saanto korkeamman selvitysasteen kautta kompensoi budjetin erotuksen. Brottsförebyggande rådet (Brå): Rapport 2011:3 Handläggningstider i rättskedjan Ekobrottsmyndigheten kotisivu Ekonomistyrningsverket, Åklagarmyndighetens interna styrning och kontroll (2009) Rikspolis/Riksåklagare/Domstolsverket, Ju2009/3950/Å, Ökad effektivitet och förbättrad samverkan vid handläggning av nängdbrott Äklagarmyndighetet RättsPM 2008:10 En modernare rättegång Åklagarmyndigheten kotisivu Åklagarmyndigheten, 2011 vuosikertomus Valtakunnansyyttäjän ja syyttäjälaitoksen kotisivu Hannu Harjun /Lakimiesliitto taulukko jutunkestoista 2011 Suomen laki Verkkolehtileikkeitä eri maista EU- lähteitä mm SATURN, CEPEJ Norjan Påtalemyndighetenin kotisivu Tanskan Anklagemyndigheten kotisivu 14

15 HAASTATTELUT Raporttiin haastateltiin henkilökohtaisesti viittä juristia jotka edustivat kukin tutkinta- ja oikeudenkäyntiprosessin eri vaiheita ja näkökulmia. Haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti ja ajatuksella, että haastateltavat saivat itse vapaasti kertoa käsityksiään siitä, miksi oikeudenkäyntiprosessit kestävät Suomessa pidempään kuin vertailukohteena olleissa muissa pohjoismaissa. Lisäksi raporttiin haastateltiin kahta oikeusprosessin asianosaista. Henkilö- kohtaisten haastattelujen yhteydessä sovittiin, että haastateltavat voivat esiintyä vain etunimillään ja haastattelu editoidaan niin, ettei haastateltavan henkilöllisyys paljastu. Kaikki haastateltavat ovat lukeneet oman osuutensa ja tehneet haluamansa tarkennukset ja korjaukset. Mahdolliset kielivirheet ovat yksinomaan toimi- tuksen vastuulla. LEENAN TAPAUS Kolmannen sektorin toimessa toimiva Leena oli syytettynä talousrikosjutussa, jossa hänen liikemiesaviomiehensä oli pääsyytetty mutta Leenakin tuomittiin sakkoon ja jälkiveroihin. Matka esitutkinnan alkamisesta 2005 käräjäsaliin 2008 kesti neljättä vuotta. Hovioikeudessa asia käsiteltiin talvella 2011 eli koko prosessi oli kuuden vuoden kujanjuoksu. Rikosprosessi ja hallintoprosessi eivät kohdanneet juuri millään tavalla. Leenan elämään tuli 2005 keväällä ilman ennakkovaroitusta kotietsintä, joka liittyi siihen että hän omisti osakkeita aviopuolisonsa ja tämän liikekumppa- nin yhtiössä. En itse toiminut siinä yhtiössä millään tavalla. En kuulunut hal- litukseen. Kotietsinnässä mukana ollut verottajan edustaja sanoi että kai minä tiedän mistä on kysymys. Sanoin että ei ole harmainta aavistusta. Ihminen yleensä luottaa aviopuolisoonsa ja hänen toimintaansa. Yhtiössä oli useita ihmisiä töissä. Sen toiminta ei koskaan kirkastunut Leenalle eikä hän osannut siitä huolehtia. Hänellä oli intensiivinen työ yleishyödyllisen järjestön johtotehtävissä ja hän oli koulutuksen ja taustan perusteella virkamiessuun- tautunut eikä tuntenut liike- elämää. Firma oli ajautunut vaikeuksiin, joita koetettiin peitellä ja konkurssia siirtää ja toivoa huomisesta parempaa. Samalla aviomiehen alkoholiongelma ja masen- nus paheni. Ihan tyypillinen kuvio, sanoo Leena nyt. Kaikki olisi ollut hyvin jos miehet olisivat ajoissa kertoneet asioiden oikean laidan ja kärsineet vahin- gon. Oli kysymys myös Leenan verotustiedoista. Veroilmoituksia puuttui. Yhtiön sisällä oli siirrelty rahasummia jotka siellä vaikuttivat minun tuloiltani mutta eivät olleet minulle koskaan tulleet. Minä en siitä tiennyt, olin ulkona tästä ku- 15

16 viosta, mutta kun sitä lähdettiin tutkimaan, minua vastaan nostettiin syytteet, kertoo Leena. Kuuden vuoden prosessi Tutkinta alkoi keväällä 2005, mutta oikeudessa rikosasiasta oltiin vasta 2008 elokuussa. Siihen mennessä odotin, että syyttäjä jättäisi minut syyttämättä näytön puuttuessa, eikä hän olisi tehnyt virkavirhettä jos olisi jättänyt, mutta hän nosti syytteet kovimman mukaan. Neljättä vuotta odotettiin koko ajan jotakin. Poliisitutkinnan valmistumista. Syyteharkinnan tulosta. Verottajan vaatimuksia. Oikeudenkäynnin alkua. Oi- keudenkäynti siirtyi. Sen piti alkaa 2007 loppupuolella. Se siirtyi 2008 syk- syyn. Lomien yli. Käräjäoikeus antoi Leenalle sakkopäätöksen ja hallinto- oikeus veropäätöksen. Nämä kaksi oikeudenkäyntihaaraa eivät hänen mukaansa oikein kohdanneet missään. Verottaja vaati lähes puolta miljoonaa. Veropäätöksen jälkeen 2007 myin kaiken omaisuuteni, joka oli ollut takavarikossa. Koko verosummaan se ei riit- tänyt, koska omaisuutta oli myös yhtiön vakuutena. Olin saanut vähän perin- töä mutta minulla oli myös velkaa asunnosta ja kesämökistä. Maksoin sitten ulosottoon palkasta kunnes verot vanhenivat." Niitä tuloja joista verot määrättiin ei ollut koskaan tullut eikä voitu todentaa tulleeksi. Rahat näkyivät yhtiön tilillä siirtoina ja verottaja tulkitsi että joten- kin ne olivat tulleet minulle. Prosessin aikana keräsin kaikki luottokorttilaskut ja erittelyt ja sain osoitetuksi edes sen että rahankäyttöni oli normaalia, Lee- na kertoo. Alkuun minua epäiltiin yhtiön sisäpiiriläisenä, mutta esitutkinnassa poliisi kyllä havaitsi että en tiedä yhtiön asioista mitään. Oikeudessa taas katsottiin, että minun olisi pitänyt havaita joistakin merkeistä, että asiat eivät ole kun- nossa. Syyttäjä vaati minulle ehdollista vankeutta. Leena sai käräjäoikeudessa 80 päiväsakon tuomion siitä, että yksi veroilmoi- tus oli jätetty myöhässä ja toista ei ollenkaan ja että hän ei ollut itse asiasta huolehtinut. Veroilmoitukseni teki mieheni firman kirjanpitäjä, jolle aina toimitin palkkalaskelmani. Hän oli hyvin perillä siitä mitä siellä oli kirjattu mi- nulle maksetuksi. Minut tuomittiin rikoskumppaniksi lavastettuna, joka ei pystynyt todistamaan ettei ole saanut niitä rahoja, Leena sanoo. Oikeus katsoi minun tienneen että jotakin on vialla koska minulle oli lähetet- ty verottajan kirjeitä, mutta mieheni vei ne firmaan enkä nähnyt koskaan ai- 16

17 noaakaan, kertoo Leena. Niinä vuosina minulla oli kaiken lisäksi vakavia ter- veysongelmia. Minulla on synnynnainen sydänvika jonka vuoksi oli tahdistin. Sain kahdesti pahan yleisinfektion ja jouduin avosydänleikkaukseen, jossa tahditin poistettiin. Olin pitkiä aikoja sairaalassa juuri niinä vuosina, joiden veroista jutussa syytettiin. Minun olisi pitänyt vahtia firmaa ja verottajan kir- jeitä. Kun rikosoikeudenkäynnin sakkopäätös tuli 2008, Leena päätti asianajajansa kanssa että he eivät valita jotta jutusta pääsisi irti, mutta syyttäjä valitti koska sakko ei hänestä ollut riittävä rangaistus. Tammikuussa 2011 oltiin hovioi- keudessa. Kuusi vuotta alun jälkeen. Hovissa tuomio ei sinällään muuttunut mutta summat alenivat. Sakko oli 80 päiväsakkoa, noin 2500 euroa. Sakko, vahingonkorvaus ja oikeuskulut olivat jotakin 15 tuhatta. Veropäätös oli se joka omaisuuden vei. Entinen mieheni sai vankeutta. Otin lainan jolla maksoin kuluni ja maksan sitä vieläkin, Leena kertoo. Prosessin vaikutus työhön ja yksityiselämään Otin avioeron heti kun prosessi alkoi, kertoo Leena. Jäin elämään nuorem- man pojan kanssa joka oli menossa lukioon. Vanhempi oli jo perheellinen. Leena oli työssä johtoryhmän jäsenenä yleishyödyllisessä järjestössä ja joutui ilmoittamaan meneillään olevasta prosessista esimiehelleen, joka informoi hallituksen puheenjohtajan. Tilanne oli hirvittävä uhka hyväntekeväisyysjär- jestölle, mutta he uskoivat minua ja tunsivat pitkältä ajalta, eivätkä sanoneet irti. Jos olisi ollut virkamies, minut olisi pidätetty virantoimituksesta. Minulle oltiin ystävällisiä ja työyhteisö tuki, mutta itse kärsin ja tunsin vaarantavani talon toimintaa ja mainetta. En menettänyt ystäviä jutun takia koska se ei tullut julkisuuteen ja pidin sen aika lailla pienen piirin tietona, Leena sanoo. Elin melko yksin asian kanssa ja se oli raskasta. Järjestön työssä edustin korkeaa eettistä arvomaailmaa, oikeu- denmukaisuutta ja lähimmäisistä huolehtimista, ja samaan aikaan olin talous- rikoksesta syytetty. Se on skitsofreeninen tilanne. Jouduin sisimmässäni prosessoimaan, kuka minä olen. Että olenko minä to- dellisuudessa rikollinen. Syyttäjähän esitti vahvoja argumentteja joiden mu- kaan olin. Kävin ajoittain psykoterapiassakin. Tein tilinpäätöksen itseni kans- sa ja totesin, että en ole tahallisesti mitään veropetosta tehnyt, ja siitä pidän kiinni. Se antoi pohjan jolla pystyin ylipäänsä jatkamaan elämää täysipäisenä. Ja siltä pohjalta myös menin oikeuteen. Olen se mikä olen ja nyt on käynyt näin. 17

18 Kauhein aika Leenalle oli jutun alkuvaihe. Asianajaja antoi hänelle jo kesällä 2005 selviytymisohjeen. Kun ensimmäisen kerran oli puhuttu ja olin hädis- säni että miten voin olla tässä tilanteessa, hän sanoi, että nyt noudatat tätä tai et selviä tästä. Että hän hoitaa tätä asiaa ja sinä elät muuta elämää. Ja mietit tä- tä asiaa vasta sitten kun hän seuraavan kerran kysyy. Minä uskoin ja tottelin häntä ja panostin työhöni ja työtä tehdessä en muistanut asiaa, ja oli lapsikin kotona ja hänen hyvinvointiaan piti kannatella. Ne täyttivät mielen niin että pärjäsin prosessin kanssa. Tämän neuvon asianajajat aina antavat. Kun kysyin asianajajalta, kauanko juttu kestää, hän sanoin että tämä kestää kuusi vuotta. Hän tiesi sen. Se on siis Suomessa normaalia. Sen puolesta se ei ollut minulle yllätys, mutta eihän se niitä vuosia lyhennä. Jos juttu olisi tullut julkisuuteen, se olisi vahingoittanut työnantajaani ja mer- kinnyt varmasti minulle työni menettämistä, enkä olisi enää myöskään voinut toimia julkisen sektorin virassa alalla jolla minulla oli pätevyys ja kokemus, toteaa Leena. Häneltä meni omaisuus ja oli mahdollista että menee ammatti- kin. Kun juttu alkoi olin 50, joten eipä olisi ollut suuria mahdollisuuksia aloit- taa tyhjästä yksityisellä sektorilla joka oli minulle vieras, tai uudelleen koulut- tautua. Ja olin juuri siinä iässä että olisin halunnut vielä edetä urallani, mutta oli tur- ha hakea mitään uutta virkaa tai tointa siinä tilanteessa. Kyselin asianajajalta koko ajan että koska tämä juttu oikein loppuu. En pystynyt mitenkään suun- nittelemaan tulevaisuutta. Leena ei voinut muuttaa tai hankkia uutta asuntoa. Ihmissuhteisiin se vaikutti, ei uskaltanut tutustua uusiin ihmisiin koska oli se leiman pelko, pelko että yhtäkkiä paljastuu syytetyksi ja leimautuu konnaksi ja huijariksi. Se tekee pidättyväksi. Että mitähän tuokin ajattelisi jos tietäisi. On raskasta elää kaamean salaisuuden kanssa. Ne hyvät ystävät jotka tiesivät, tu- kivat minua. Kaikesta huolimatta Leena haki lopulta koulutuksensa ja taustansa mukaista uutta työtä. Päästyäni valintaprosessin läpi jouduin kertomaan että tämmöi- nen juttu on meneillään, että asianajaja sanoo näin ja näin ja tämä on hoidossa, ja eroan ilman muuta jos pahempaa tapahtuu. Jouduin keskustelemaan asian- omaisen aluehallinnollisen esimiehen kanssa, joka sitten vaihtui kesken oike- usprosessin, ja taas uuden esimiehen kanssa. Kyllä se oli nöyryyttävää. Ja sitten mentiin hovioikeuteen ja taas käytiin koko prosessi läpi. Lopputulos oli, että käräjäoikeuden päätös pysyi samana. Vahingonkorvaukset vähän ale- nivat, mutta asianajajan palkkiohan merkitsi lisäkulua. 18

19 Leena pettyi oikeuslaitokseen Elämänsä ensimmäisen oikeusprosessin Leena koki varsin erilaisena kuin olisi odottanut. Hänellä oli ollut akateemisesti koulutettuna ja virkamiestaustallaan käsitys oikeuslaitoksesta ja oikeusvaltiosta, mutta ei käytännön kokemusta. Syyttäjä oli koko ajan äärimmäisen kova ja ihmettelin miksi, enhän minä ollut jutussa se pääsyytettykään, ihmettelee Leena. Olin sivuseikka. Mutta syyttäjä piti tiukasti kiinni siitä että minut vedettiin koko ajan kaikkeen. Ei hän rajan- nut osuuttani siihen että kysymys oli lähinnä veroilmoitukseni laiminlyönnistä ja joistakin luottokorttilaskuista vaan koko juttu oli päälläni. Oliko hänen pakko vielä valittaa hovioikeuteen, joka sentään pikkuisen lie- vensi tuomiota minun osaltani, mutta pidensi prosessia kolmatta vuotta. Syyt- täjä vaati minulle koko ajan ehdollista vankeutta ja oli hyvin tietoinen siitä, et- tä se merkitsisi minulle työn ja virkauran menetystä ja olisi ammatillisesti to- taalinen katastrofi, sanoo Leena. Hänen mielestään rangaistusuhka ilmeisen ruineeraavine oheisvaikutuksineen oli suhteeton asiaan nähden, siihen näh- den että koko omaisuus oli hallinto- oikeudellisesti jo viety eikä piisannutkaan, ja siihen nähden, millainen rangaistus itse prosessin kesto oli. Syytettyjä oli neljä joista meitä oli kaksi passiivista osakasta ja molemmat luotimme tyynen rauhallisesti ja kumpikin meistä sai samanlaisen tuomion. Juttua ei paloiteltu ja kaikki meidät pidettiin mukana loppuun saakka, kuvaa Leena oikeudenkäyntiä. Tämä prosessi vei minulta luottamuksen oikeuslaitokseen. Kun käy verotta- jaa vastaan oikeutta, niin sellaista oikeutta ei saa jossa katsottaisiin mikä on ollut tai on inhimillisesti mahdollista. Ja kun vertaa tätä prosessia vaikka väki- valta- ja seksuaalirikoksiin tai lapsen hyväksikäyttöön ja niistä langetettuihin tuomioihin, niin minusta on pöyristyttävää että tällaista kuuden vuoden elä- mistä rangaistuksen alla sivuosassa veroasiassa ei katsota miksikään. Hukkaan menneet vuodet Prosessi vei elämästä kuusi vuotta. Kun lopullinen päätös tuli, minulla ei ollut enää muuta ongelmaa kuin että omaisuus oli mennyt. Ei tarvinnut enää sen kuorman kanssa olla ja pelätä että jonakin päivänä paljastuu jotakin hirveätä joka kaataa koko työelämäni. Omaisuus meni, mutta jos sen päätöksen olisi saanut kohtuullisessa ajassa, itse elämä olisi ollut aivan toisenlaista monta vuotta. Minusta siinä meni aina- kin neljä vuotta niistä kuudesta aivan hukkaan kun paperit makasivat jossakin odottamassa. Olisihan sitä odottamista kestänyt jos koko elämä ei olisi ollut kiinni siitä, 19

20 mutta kun koko elämä oli kiinni siitä. Että tälle tulisi jokin loppu. Se oli kuin harmaa suruvaippa kaiken päällä. Oli pakko pitää matalaa profiilia kaikessa ettei herättäisi huomiota. Pojalle oli raskasta se, että hyvin toimeentulevan perheen lapsesta tuli köyhän yksinhuoltajan lapsi ja varmasti kuuden vuoden epävarmuus tuntui hänenkin elämässään. Se oli hänen nuoruutensa. Hänkin kävi nimittäin terapiassa. Mut- ta ei siitä pysyvämpää vahinkoa kai jäänyt, hän on menestyvä opiskelija. Kuu- den vuoden piina päättyi kun hän oli armeijassa, Leena kertoo. Juuri vuonna 2005 minulle syntyi ensimmäinen lapsenlapsi. Hänen vauvavai- hettaan en päässyt kunnolla kokemaan enkä olemaan täysillä mummona kuu- teen vuoteen. Kun 2012 syntyi toinen lapsenlapsi, pystyn ottamaan sen takai- sin Entisen mieheni kanssa olen nykyään taas keskusteluyhteydessä. Hänkin on käynyt terapiassa kokoamassa itseään, kertoo Leena. Olin katkerakin, mutta päätin että ei kannata olla. Siihen auttoi hengellinen vakaumukseni. Minulla on vain yksi elämä. Jos olen jatkuvasti katkera niin sit- ten ei ole enää mitään. Parasta elää elämäänsä ja ajatella, että ei voi mitään. Onhan sairastuminen ja vammautuminen paljon enemmän kuin tämä. Eivät hekään voi sille asialle mitään. En syytä enää ketään. Olen joutunut traktorin alle osittain oman tyhmyyteni tähden. Olisihan minun pitänyt katsoa omaisuu- teni perään, Leena filosofoi. Mutta oikeuslaitoksen hän tahtoisi toimivan toisin. TUULA K. Tuula K. on ollut vastaajana riita- asiassa , joka oli vähällä jatkua hovioikeudessa syksyllä 2012 mutta kantaja perui valituksen. K. myi helmikuussa 2009 asunto- osakeyhtiöön kuuluvan erillistalon Tuusulassa eurolla. Ostajan motiivina oli ollut maisema. Välittäjä oli hänen mu- kaansa ilmoittanut talon ja rannan välisen alueen Natura- alueeksi, mutta osa siitä olikin kaavoitettu virkistysalueeksi jolle oli suunniteltu pyörätietä. Ostaja reklamoi kesäkuussa 2009 talon kunnosta sekä aiemmista vesi- ja palovahin- goista joista hänelle ei tullut tietoa. Ostaja vaati ensin kaupan purkua ja korva- uksia korjauksista ja tutkimuksista, ja sen jälkeen kauppahinnan alentamista neljänneksellä ynnä korvauksia. Varsinainen oikeusprosessi tuli vireille kesällä Käräjäoikeus jätti syys- kuussa 2011 kaupan sillensä, tuomitsi kummankin osapuolen kulut kantajan maksettavaksi (vastaajan kulut noin euroa) mutta sakotti vastaajaa siitä 20

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 25, 26, 28, 33 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätöksen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). VALITUSOSOITUS,

Lisätiedot

Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätöksen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen 14.5.2013 Tampere Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 1. Yhteistyö 2. Ohjaaminen

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Yhtenäiskoulun rehtorin ja sivistystoimenjohtajan tehtävänkuvat ja tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen

Yhtenäiskoulun rehtorin ja sivistystoimenjohtajan tehtävänkuvat ja tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen Sivistyslautakunta 70 28.04.2016 Yhtenäiskoulun rehtorin ja sivistystoimenjohtajan tehtävänkuvat ja tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen 3356/01.017/2014 SIVLK 70 SIVLK 78 Valmistelija: sivistyslautakunnan

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä.

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä. Kunnanhallitus 18 14.01.2013 Valtuusto 13 24.01.2013 Kunnanhallitus 102 16.03.2015 Valtuusto 13 26.03.2015 Kunnanhallitus 6 18.01.2016 Valtuusto 8 17.03.2016 Kunnanhallitus 227 22.08.2016 Valtuusto 32

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Ilmoitusasiat. Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329

Ilmoitusasiat. Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329 Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 Ilmoitusasiat 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329 1) Julkista hankintaa; asu mis- ja hoivapalveluita koskeva markki naoi keuden päätös

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA Sivistyslautakunta 21 25.03.2015 Sivistyslautakunta 33 22.04.2015 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA 2015 2016 SIVLTK 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat

Lisätiedot

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5. Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.2016 Asianajaja, asiamies, avustaja? lakimies, varatuomari, asiamies,

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET www.112.fi Esitys 1. Yleistä 2. Oikeustapaukset 3. Virkamiehen velvollisuuksista 4. Virkarikokset Suomessa 5. Johtopäätökset www.112.fi 1. Yleistä Hätäkeskuslaitoksen

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Inkeri Yrityksen valituksesta koskien Kittilän kunnanvaltuuston päätöstä 17.11.2014 59

Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Inkeri Yrityksen valituksesta koskien Kittilän kunnanvaltuuston päätöstä 17.11.2014 59 Kunnanhallitus 34 09.02.2015 Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Inkeri Yrityksen valituksesta koskien Kittilän kunnanvaltuuston päätöstä 17.11.2014 59 451/00/2013 Khall 34 Kittilän kunnanvaltuusto

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus 151 20.05.2013 Kunnanhallitus 226 23.09.2013 Kunnanvaltuusto 87 30.09.2013 Kunnanhallitus 50 09.03.2015 Kunnanhallitus 56 23.03.2015 Varavaltuutettu Urpo Airaksisen erottaminen luottamustoimesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa alkaen

Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa alkaen Yhteistyötoimikunta 15 28.09.2016 Yhdistymishallitus 102 05.10.2016 Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa 1.1.2017 alkaen 280/01.01.03/2016 Yhttmk 15

Lisätiedot

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009 1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ Tekninen lautakunta 89 20.09.2016 Teknisen lautakunnan talousarvio vuodelle 2017 Tekninen lautakunta Valmistelija: tekninen johtaja Janne Laiho, puh. 050 347 5247 ja palve lu koor di naat to ri Hely Harju,

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61. Tämä on pulma, koska julkisuusratkaisun

Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61. Tämä on pulma, koska julkisuusratkaisun Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61 Jäseniä 77 Vastauksia 47 Lomakkeen täytti 33 Ei osaa vastata 14 Tuskin. No eipä voi sanoa. Tavoite eli julkisuuden lisääntyminen ei ole näkynyt

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 71 18.06.2014 Sosiaali- ja terveysltk. 34 19.03.2015

Sosiaali- ja terveysltk. 71 18.06.2014 Sosiaali- ja terveysltk. 34 19.03.2015 Sosiaali- ja terveysltk. 71 18.06.2014 Sosiaali- ja terveysltk. 34 19.03.2015 LÄÄKKEIDEN KONEELLINEN ANNOSJAKELU KOTIHOIDOSSA JA YMPÄRIVUOROKAUTISESSA HOIDOSSA SOTEL 18.06.2014 71 Valmistelu: Vanhus- ja

Lisätiedot

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa:

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa: Varhaiskasvatus- ja 25 17.03.2016 koulutuslautakunta Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 29 19.04.2016 Virkojen perustaminen ja tuntiopettajien siirtäminen virkoihin 89/01.01.00/2013 VARKOLK 17.03.2016 25

Lisätiedot

Pöytäkirja 14/ (10)

Pöytäkirja 14/ (10) Pöytäkirja 14/2016 1 (10) Am mat ti kor kea kou lu Oy, hallitus 07.11.2016 Aika 07.11.2016 klo 14:00-15:55 Paikka Kasarmiravintolan kabinetti, Kouvola Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4

Lisätiedot

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04.

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04. Kunnanhallitus 276 28.11.2016 Valtuusto 63 12.12.2016 Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018 2020 taloussuunnitelma 162/04.041/2016 Kunnanhallitus 276 Kunnanhallitus esittää valtuuston hyväksyttäväksi

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 38/2002 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 43/2002 16.10.2002 Asia: Virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan muutosta Oikaisuvaatimus Johtava

Lisätiedot

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti

Lisätiedot

Käräjänotaari Anne Rautiainen. Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko. Thulan Haikala Joona Johannes Jalmari Hartikainen Jatta Katariina Kettunen

Käräjänotaari Anne Rautiainen. Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko. Thulan Haikala Joona Johannes Jalmari Hartikainen Jatta Katariina Kettunen Espoon käräjäoikeus Os. 3. osasto Tuomio 18.09.2014 14/138860 Asianumero R 14/183 1 (9) Puheenjohtaja Käräjänotaari Anne Rautiainen Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko Vastaajat Thulan Haikala Joona

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki: Kaupunginhallitus 243 17.10.2016 Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kaupunginhallitus 263 07.11.2016 Kaupunginhallitus 272 21.11.2016 Yhteistyötoimikunta 22 23.11.2016 Kaupunginhallitus 283 28.11.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Perhehoidon ja tukiperheiden palkkioiden ja kulukorvausten tarkistaminen vuodelle 2016

Perhehoidon ja tukiperheiden palkkioiden ja kulukorvausten tarkistaminen vuodelle 2016 Perusturvalautakunta 5 16.02.2016 Perhehoidon ja tukiperheiden palkkioiden ja kulukorvausten tarkistaminen vuodelle 2016 Petula 16.02.2016 5 (Valmistelija: sosiaalipalvelupäällikkö 044-7591 271) Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus Kunnanhallitus 59 23.03.2016 Kunnanhallitus 94 23.05.2016 Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus 1.1.2017 107/010/013/2015 KHALL 59 Selostus: Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3186/03.06.02/2015 259 Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sovellettava lainkohta: Kunta laki 91 (365/1995).

Sovellettava lainkohta: Kunta laki 91 (365/1995). MUUTOKSENHAKUKIELTO Tekninen lautakunta :t 216, 217, 220, 224, 225, 227, 228 Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutos ta Sovellettava lainkohta: Kunta laki 91 (365/1995).

Lisätiedot

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Asian on valmistellut maaseutuasiamies. PÄÄTÖSEHDOTUS: Maaseutu lautakunta päättää, että

Asian on valmistellut maaseutuasiamies. PÄÄTÖSEHDOTUS: Maaseutu lautakunta päättää, että Maaseutulautakunta 7 25.01.2012 Maaseutulautakunta 25 09.05.2012 Maaseutulautakunta 30 03.10.2012 Maaseutulautakunta 41 14.12.2012 Kylätoimikuntien avustukset vuonna 2012 Maaseutulautakunta 25.01.2012

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto KAUPUNGINHALLITUS 41 01.02.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO 17 22.02.2016 Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma 2017-2018 802/02.0202.020200/2016 KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Lisätiedot

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman 1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola. Y-tunnus: 2657326-1 Selkotie 11, 15560 Nastola Omistusosuus: 1/1 kaupan kohteesta

Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola. Y-tunnus: 2657326-1 Selkotie 11, 15560 Nastola Omistusosuus: 1/1 kaupan kohteesta Kunnanhallitus 38 16.03.2015 Kauppakirja, Saremia Oy Kunnanhallitus 38 Nastolan kunnan ja Saremia Oy:n kesken on laadittu seuraavan sisäl töi nen kauppakirja. Kauppa perustuu kunnanhallituksen lainvoimaiseen

Lisätiedot