SEKSUAALINEN KOSKEMAT- TOMUUS IHMISOIKEUTENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEKSUAALINEN KOSKEMAT- TOMUUS IHMISOIKEUTENA"

Transkriptio

1 SEKSUAALINEN KOSKEMAT- TOMUUS IHMISOIKEUTENA

2 SEKSUAALINEN KOSKEMATTOMUUS IHMISOIKEUTENA Tutkas-seminaari Seminaarin avaus Kansanedustaja Kimmo Kiljunen Isän vallasta itsenäiseksi ihmiseksi kenen intressejä suojellaan milloinkin? Professori Terttu Utriainen, Lapin yliopisto Seksuaalisesti kaltoin kohdeltujen nuorten kohtaaminen - onko sitä? Erityistason seksuaaliterapeutti Maaret Kallio, Väestöliitto, Seksuaaliterveysklinikka Kahvitauko Sananvapaus ja yksilön suoja OTT Päivi Tiilikka, Katti, Helsingin yliopisto Seksuaalinen häirintä mitä se on ja mitä siitä seuraa? Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen Lehdistön kommentti Päätoimittaja Reijo Ruokanen, Ilta-Sanomat Keskustelua ja tilaisuuden päätös

3 Professori Terttu Utriainen, Lapin yliopisto Isän vallasta itsenäiseksi ihmiseksi - kenen intressejä suojellaan 1. Isän vallasta kirkon valtaan Valistuksen perintöä vaalivassa Euroopassa on vaikeata ymmärtää sellaisia valtioita, joissa uskonnolliset johtajat määräävät lainsäädännön sisällöstä. Sananvapaus ja muut ihmisoikeudet näyttävät häviävän tai muuttuvan täysin käsittämättömiksi silloin, kun mullahit saavat vallan ja sharia-laki astuu voimaan. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei siitä ajasta, jolloin kirkko määritteli lainsäädännön normeja ole kulunut montakaan vuosikymmentä. Uskonnon käsitykset ovat myös monessa mielessä tulleet osaksi kulttuuriperintöömme niin, että ne vaikuttavat ihmisten elämään ja käsityksiin olivatpa he sitten uskovia kristittyjä, ateisteja tai jotain siltä väliltä. Kristinuskokaan ei kuitenkaan syntynyt tyhjiöön vaan kreikkalaisen, juutalaisen ja roomalaisen kulttuurin keskelle. Antiikin kreikassa elämä jakaantui julkiseen miesten maailmaan ja yksityiseen naisten maailmaan. Vapaiden yläluokan miesten tehtävänä oli hoitaa kaupungin asioita ja yläluokan naisten tehtävänä oli tuottaa jälkeläisiä ja perillisiä ja hoitaa kotia. Tilanne on kiteytetty usein siteerattuun lauseeseen, jonka mukaan antiikin kreikkalaisille: vaimot olivat jälkeläisten siittämistä varten, pojat huvittelua varten ja jalkavaimot päivittäisiä seksuaalisia tarpeita varten.kuten Kreikassa myös Roomassa nainen oli miehen holhouksen alainen. Perheen pää, pater familias, vastasi koko perhekunnastaan, johon kuuluivat sekä mies- että naispuoliset perheenjäsenet ja orjat. Roomalaisen ajan lainsäädäntö sisälsi pääasiassa yksityisoikeudellisia säännöksiä niin, että aviopuolisoiden intiimit suhteet eivät olleet juridinen asia, vaan roomalaiset juristit olivat pääasiassa kiinnostuneita omaisuudesta. Vaikka mies hallitsikin omaisuutta, oikeusjärjestelmä perustui omaisuuden erillisyyteen siten, että naimisissa oleva nainen oli oikeutettu perimään, eivätkä naiset enää eläneet eristyksissä kodin seinien sisällä. Kuitenkaan kunnialliset naiset eivät voineet harrastaa avioliiton ulkopuolisia suhteita, kun taas kunnialliset miehet saattoivat vapaasti solmia suhteita prostituoitujen, orjien ja jalkavaimojen kanssa. Naisten ja miesten välillä oli siten eroa, kuten seksin alkuperää koskeva sanakin osoittaa. Sex tulee latinankielisestä sanasta sexus, joka tarkoittaa eroa miehen ja naisen välillä. Lähtökohtana on latinan verbi secare, joka tarkoittaa erottamista ja erilleen leikkaamista. Sana seksi nykyisessä mielessä on hyvin uusi, sillä se yleistyi nykyiseen käyttöönsä vasta 1800-luvun lopulla. Myös juutalaisten perusyksikkö oli perhe - Aisän joka saattoi olla pienen kylän kokoinen. Alunperin juutalaiset elivät moniavioisuudessa ja lapsiystävällisyyttä pidettiin juutalaisten erityispiirteenä ja lapsettomuutta ja lapsen kuolemaa suurena onnettomuutena. Pojat olivat kuitenkin toivotumpia lapsia kuin tytöt, joiden vahtimisessa ja naittamisessa saattoi olla monenlaista murhetta. Juutalaisen tradition mukaisesti kaikkien nimittäin tuli avioitua ja naimisiinmeno oli miehen velvollisuus ja avioliitto perheiden ja sukujen välinen sopimus. Avioliittosopimuksessa määrättiin rahasumma, jonka vaimo saisi miehen kuoltua tai miehen otettua avioeron. Eroraha saatettiin määrätä niin suureksi, että sen maksaminen ja siis myös eroaminen kävi monelle miehelle mahdottomaksi. Perhe oli tärkeä, sillä naiset ja lapset olivat tarpeellista työvoimaa ja hyvää vaimoa arvostettiin, koska perheen talous usein riippui myös naisten taitavuudesta. Sanalaskujen kirjassa onkin hyvän vaimon ylistys, jossa hyvän vaimon löytämistä verrataan aarteeseen, joka on kalliimpi kuin meren helmet. 2. Kirkko seksuaalinormien luojana Kuten edellä kuvatusta huomaamme, seksuaalisuus liittyi jälkeläisten saamiseen ja avioliittoon ja tässä mielessä seksuaalisuutta myös säänneltiin. Jo Roomassa avioliitto perustui molempien siihen aikovien vapaaehtoiseen suostumukseen, eikä mitään muita juhlallisuuksia välttämättä tarvittu. Kristinusko yhtyi tähän periaatteeseen, eikä avioliiton solmimista pidetty alkuaan kristillisenä eikä uskon-

4 nollisena toimena, vaan se katsottiin yhteiskunnalliseksi ja maalliseksi sopimukseksi, jossa perheillä ja suvuilla oli keskeinen asema. Prostituutio samoin esi- ja ulkoaviolliset suhteet tuomittiin ja juutalaisten tavoin alkuseurakunnan jäsenet halusivat korostaa seksuaalista puhtautta ja moraalisääntöjä, joista he olivat ylpeitä. Seksuaalisuus sidottiin avioliittoon ja siveää ja kunnollista käytöstä vaadittiin muutenkin eli, kuten Paavali kirjeessään efesolaisille sanoi: Amyöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille - Ohje, joka tänäkin päivänä soveltuu varmasti moneen taloon. Vuosisatojen kuluessa pienistä, hajallaan olevista alkuseurakunnista kehittyi kuitenkin suuria ja universaaleja instituutioita, jotka kiinnostuivat niin poliittisesta vallasta kuin ihmisten moraalistakin. Ihmisten hallinnassa kirkko kytki seksuaalisuuden avioliittoon ja perheeseen ja avioliitosta tuli keskeinen elementti kristillisessä seksuaalimoraalissa. Kirkko alkoi kehittää avioliitto-, perhe- ja seksuaalinormistoaan sellaiseen suuntaan, jonka seurauksena seksuaalisuus avioliiton ulkopuolella kriminalisoitiin. Nietzscheä siteeraten voitiin sanoa kristinuskosta ja seksuaalisuudesta, että: Akristinusko antoi Erokselle myrkkyä juotavaksi. Eros ei tosin kuollut, mutta se muuttui eivät kuitenkaan helposti luopuneet perinteisistä avioliittojen solmi mistavoista, eivätkä kaikki papitkaan solmineet keskiajalla avioliittoaan kirkon haluamalla tavalla. Avioliitosta oli katolisessa kirkossa kuitenkin kehittynyt sakramentti, mutta esimerkiksi Luther 1500-luvulla piti avioliittoa maallisena asiana. Kirkon pyrkimyksenä oli kuitenkin koko yhteiskunta ja monopolisoida avioliitto siten, että ainoastaan kirkollinen vihkiminen oli legitimi tapa solmia avioliitto. Tähän päämäärään kirkko pääsi Ruotsissa vuoden 1734 laissa, jossa kirkolle myönnettiin avioliittomonopoli ja kaikki avioliiton ulkopuoliset seksuaalisuhteet kriminalisoitiin. Tätä kautta määräytyi myös naisen asema ja seksuaalirikokset, joiden tunnusmerkistöt otettiin suurelta osin suoraan vanhasta testamentista. Perinteisiä kristillisiä arvoja kritisoitiin kuitenkin sivistyneistön keskuudessa jo 1840-luvulla. Kritiikin kärki suuntautui nimenomaan kirkon kannattamaan absoluuttiseen seksuaalimoraaliin ja porvarilliseen avioliittoinstituutioon. Liikkeellä olivat niin liberaalit, sosialistit, teosofit kuin kulttuuriradikaalitkin. Jo silloin vaadittiin uskonnonvapautta ja kirkon ja valtion erottamista toisistaan, koulujen uskonnonopetuksen lopettamista ja siviiliavioliittolakia eli kirkon vihkimismonopolin murtamista. Toinen radikalismin aika oli 1900-luvun alussa, jolloin edelleen ajettiin uskonnonvapauslakia ja siviiliavioitumismahdollisuutta. - Tilanne kuitenkin jatkui vaikeana, sillä uskonnonvapauslaki saatiin voimaan vasta Kirkon avioliittomonopoli kesti Suomessa siten lähes 200 vuotta. 3. Kohti seksuaalista itsemääräämisoikeutta Toisen maailmansodan jälkeen vasta 1960-luvun radikalismi toi muutoksia seksuaalilainsäädäntöön Suomessa. Siihen saakka seksuaalirikoksetkin olivat pääasiallisesti siinä muodossa, minkä ne olivat saaneet vuoden 1889 rikoslaissa. Vuonna 1962 eduskunnassa kuitenkin tehtiin toivomusaloite erityisesti seksuaalirikosten uudistamiseksi. Vuonna 1967 seksuaalirikoskomitea ensimmäistä kertaa otti lähtökohdakseen yksilön oikeusturvan korostamisen ja katsoi, että rangaistaviksi tuli säätää ainoastaan yksilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja vapautta loukkaavat teot. Pelkästään siveellisiä tunteita loukkaavien tekojen rangaistavuuteen sen sijaan suhtauduttiin pidättyvästi. Mallia tässäkin suhteessa otettiin Ruotsista. Komitea esitti myös väkisinmakaamissäännöksen laajentamista aviopuolisoiden välisiin suhteisiin perustellen sitä mm. sillä, että kyseinen lainmuutos oli jo toteutettu Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Esitys ei kuitenkaan mennyt läpi, vaan kyseinen lainmuutos toteutettiin Suomessa vasta vuonna 1994.Vuonna 1971 kuitenkin uusittiin aborttilaki, mikä merkitsi suurta muutosta naisten asemaan. Ennen lainmuutosta arvioitiin Suomessa tehtävän vuosittain noin laitonta aborttia. Rikoslain uudistuksella dekriminalisoitiin myös homoseksuaaliset teot. Tässäkin kysymyksessä Suomi oli yksi viimeisimpiä maita Euroopassa. Avioliiton ja seksuaalilainsäädännön yhteys säilyi Suomessa kuitenkin pitkään. Tämä näkyi muun muassa siinä, että raiskaus oli pitkään asianomistajarikos, eikä syytettä voinut nostaa, jos asianosai-

5 set olivat menneet keskenään naimisiin. Vuoteen 1999 asti syytettä ei voinut Suomessa nostaa myöskään alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta, jos tekijä oli mennyt avioliittoon teon kohteena olleen henkilön kanssa. Antiikissa raiskauksen uhri saattoi valita, vaatiiko hän tekijälle rangaistukseksi kuolemanrangaistusta vai menemistä kanssaan avioliittoon. Suomessakin raiskauksen tekijä saattoi pitkään miettiä, meneekö hän mieluummin vankilaan vai pyrkiikö hän uhrin kanssa naimisiin. Ehkäisyvälineiden kehittyminen on mahdollistanut sen, että ihmiset pystyvät sääntelemään lisääntymistään. Samaan aikaan avoliittojen lisääntyminen on murentanut avioliittoinstituution asemaa. Suomessakin 20-vuotiaiden parisuhteista noin 90 % on avoliittoja ja vain 10 % avioliittoja. Perheet ovat siten tulleet monimuotoisemmiksi samaan aikaan kuin lainsäädäntö on korostanut yksilön oikeuksia. 4. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus ihmisoikeutena Ihmisoikeuksien kehityksessä tapahtui paljon 1990-luvulla: Suomi sai uuden perustuslain, liitettiin Euroopan unioniin, Euroopan ihmisoikeussopimus oli velvoittavaa oikeutta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä alettiin seurata yhä tarkemmin. Jugoslavian ja Ruandan tribunaaleissa raiskaus ja seksuaalinen orjuuttaminen säädettiin rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Toisen maailmansodan jälkeisissä Nürbergin ja Tokion oikeudenkäynneissä ei raiskausta pidetty vielä ihmisoikeusrikoksina, vaikka toisen maailmansodan yhteydessä raiskauksia paljon esiintyikin. Perustuslain perusoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden ja eurooppaoikeuden ihmisoikeuksien myötä seksuaalisesta itsemääräämisoikeudessakin on tullut elävää oikeutta, kun tuomioistuimet päätöksissään soveltavat näitä säännöksiä.seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kannalta tärkeimmät perustuslain säännökset löytyvät 7 ja 10 pykälässä. PL 7.1 ':n mukaan: Ajokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja PL 10.1 ':n mukaan jokaisen yksityiselämä ja kunnia ja kotirauha on myös turvattu. Perusoikeudet ja ihmisoikeudet eivät enää ole pelkästään julistuksellisia periaatteita, kuten ennen vaan nykyisen perustuslain 22 ':ssä nimenomaan säädetään, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Viimekädessä vastuu on siis valtiolla. Vastaavanlaiset säännökset löytyvät Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 ja 8 artikloista. 3 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Olemme tottuneet ajattelemaan, että tällaiset säännökset tarkoittavat vain sitä, ettei esimerkiksi poliisi saa kiduttaa eikä kohdella kansalaisia tällä tavalla. Tämä säännös tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että valtioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin varmistaakseen se, että niiden tuomiovaltaan kuuluvia ei kohdella kaltoin, ei edes yksityishenkilöiden toimesta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa puolestaan säädetään yksityiselämänsuojasta siten, että jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Kumpikin säännös merkitsevät valtiolle positiivisia velvollisuuksia ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. EIS 3 artiklan mukaan kansalaisella on oikeus saada suojaa epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua vastaan ja valtiolla on velvollisuus suojella kansalaisia sekä viranomaisten että yksityishenkilöiden kaltoin kohtelulta. EIS 8 artiklan tarkoittama yksityiselämän tehokas suoja edellyttää toteutuakseen myös tehokkaita rikosoikeudellisia sääntöjä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että valtion on luotava esimerkiksi raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön rankaiseva rikosoikeusjärjestelmä ja tätä järjestelmää on sovellettava tehokkaasti. Tätä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin korosti mm. vuonna 2003 antamassaan päätöksessä, jossa oli kysymys siitä rikkoiko Bulgarian valtio sille kuuluvia velvollisuuksiaan tarjota suojaa raiskausta vastaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin halusi tällä päätöksellä ohjata jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja tulkintaa seksuaalirikoksissa ja ennen kaikkea se halusi ohjata viranomaisten kuten rikostutkijoiden ja syyttäjien asenteita ja muistuttaa Euroopan neuvoston keskuudessa syntyneistä yhteisistä pelisäännöistä seksuaalirikosten osalta.

6 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei siten ainoastaan sovella voimassa olevia säännöksiä vaan myös kehittää niitä ja luo uutta oikeutta. Mannermaiseen oikeustraditioon tottuneille, joiden lähtökohtana on vähintään roomalainen oikeus ja jotka eivät tahdo tutkimuksissaan päästä Kantia ja Hegeliä edemmäksi tällainen lähtökohta on joskus hämmentävä. Kansainvälinen oikeus ja eurooppaoikeus on kuitenkin tällä hetkellä se luova veturi, joka oikeustapausten ja sopimusten kautta vaikuttaa yhä enemmän kansalliseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Summa summarum Michel Foucault on sanonut, että Avalta sanelee ja hyvin pitkälle se pitää paikkansa. Yhteiskunnan arvot, normit ja valtasuhteet määrittelevät sen, kuka saa tehdä kellekin mitäkin. Ne määräävät myös sen, kenen intressejä lainsäädännöllä ja muilla normeilla suojellaan. Aikanaan valtaa käyttivät perheiden ja sukujen päämiehet, sitten kirkko ja valtio ja nyt tullut itsenäisen kansalaisen vuoro.

7 Erityistason seksuaaliterapeutti Maaret Kallio, Väestöliitto, Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalisesti kaltoin kohdeltujen nuorten kohtaaminen onko sitä? Seksuaalisesti kaltoinkohdeltujen nuorten kohtaaminen - onko sitä? Maaret Kallio Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja, sosionomi Maaret Kallio NUSKA - kohtaamisprojekti NUSKA = Nuorten Seksuaalinen Kaltoinkohtelu RAY:n rahoittama projekti Kohderyhmänä nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset vuotiaat seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneet tytöt ja pojat 2

8 Maaret Kallio VÄKIVALTA SEKSUAALISUUS LAPSET JA NUORET POJAT UHREINA 3 Harva ymmärtää kuinka pieni teko voi aiheuttaa kenties pysyvästi alemmuuden tunteen. Vielä harvempi ymmärtää kuunnella, kun yrittää kertoa todella kipeästä muistosta, josta on vaikea edes ääneen kertoa. Maaret Kallio Seksuaalinen kaltoinkohtelu Suomessa / Väestöliiton tutkimus Koululaisten tiedot seksuaaliterveydestä 2006 Tutkimus Väestöntutkimuslaitoksen ja Seksuaaliterveysklinikan yhteistyönä N luokkalaista Oletko koskaan kokenut jotain seuraavista? Jos olet, niin vastaa vakavimman kokemuksesi mukaan 1) Nimittelyä esim. huorittelua tai homottelua 2) Kehon intiimien alueiden koskettelua vasten tahtoa 3) Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakottamista 4) En ole kokenut seksuaalista häirintää tai seksuaalista hyväksikäyttöä 5

9 Maaret Kallio Millaista seksuaalista kaltoinkohtelua olet kokenut vakavimman mukaan? Nimittelyä tytöt: 12,8% pojat: 6,2% Kehon intiimien alueiden koskettelu vasten tahtoa tytöt: 9,2% pojat: 6,2% Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakottamista tytöt: 2,3% pojat: 4,1% Ei ole kokenut seksuaalista häirintää tai seksuaalista hyväksikäyttöä tytöt: 75,7% pojat: 83,6% nimitt. kosket. seksiin pak ei ole kok. tytöt pojat 6 Maaret Kallio Yhteenvetoa Intiimien alueiden koskettelua ja seksiin pakottamista yhteensä kokenut noin 11% 8.-luokkalaisista 300 oppilaan koulussa tämä tarkoittaa tilastollisesti noin 33 oppilasta 7 En osaa loppujen lopuksi sanoa, miksi tapahtunut hävettää minua niin paljon. Häpeän itseäni, kehoani, käyttäytymistäni, kaikkea. Uskon, että tapahtuneen vuoksi en osaa nauttia seksistä enkä tunne itseäni millään lailla seksuaaliseksi.

10 Maaret Kallio Mikä estää kertomasta? Urheat pojat ja kiltit tytöt Aikuiset eiv ät ymmärrä, usko tai vähättelevät Vaikean asian torjunta ja kieltäminen Nuori suojelee tekijää tai läheisiään Uhri kantaa tekijän syyllisyyttä Häpeä Pelko, ettei uskota tai syytetään Rangaistuksen pelko Leimautumisen pelko Rikosprosessin pelko 9 Maaret Kallio Entäs pojat? Ristiriitaa tuovat UHRIUS MIEHUUS Miehuuden myytit: Vahvuus ja voimakkuus Sallittu kapeampi tunteiden skaala Pojan tulee voida estää väkivalta Tekijänä nainen = poika on onnekas! Tekijänä mies = homoseksuaali Fyysinen kiihottuminen on yhtä kuin halu Poikauhrit löytyvät tyypillisesti poliisin paljastavalla tutkinnalla (Laitinen 2004, Turunen 2007) Maaret Kallio

11 Mainitsemani mieshenkilö ei pakottanut minua tai ollut erityisen kovakourainen, joten nyt jälkeenpäin harmittaakin suunnattomasti, että miksi annoin kaiken tapahtua. Olisin päässyt tahtoessani tilanteesta pois tai lopettaa tapahtuman. Olin kuitenkin hämmennyksissäni, herkkä ja olen aina ollut huono sanomaan ei, koska olen ujo ja minulla huono itsetunto. Ehkä jollain lailla myös kaipasin hyväksyntää ja läheisyyttä, koska kotoa en ole sitä riittävästi saanut. Maaret Kallio Nuoren uhrin kokemus rikosprosessista 13 Menin poliisille, koska tiedän n tekijän n etsivän n hyväksik ksikäytettäviä tänäkin päivp ivänä. Yritin kantaa vastuuni kansalaisena ja tuoda vaarallisen ihmisen ilmi. Nyt oli sitten yhteiskunnan vuoro. Tekij ijä tuomittiin noin vuoden ehdolliseen vankeuteen. EI paljon minusta! 14

12 KIITOS! maaret.kallio(at)vaestoliitto.fi

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys 21.9.2017 Silvennoinen Tiina Kliininen asiantuntijasairaanhoitaja KSSHP 1 Nuorten seksuaalioikeuksiin kuuluu 1. oikeus omaan seksuaalisuuteen 2. oikeus tietoon seksuaalisuudesta

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut 19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta EDISTÄ, EHKÄISE, VAIKUTA Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Suvi Nipuli, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Helsingin yliopisto 18.8.2011 ls 10 Seminaari raiskauskriisikeskus Tukinainen Kuka on raiskauksen uhri? Kuka kelpaa uhriksi?

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen II.A.4 Seksuaalirikokset 81 4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

AVIOLIITTO. kirkossamme tänään ja huomenna. Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen , POHTO-seminaari

AVIOLIITTO. kirkossamme tänään ja huomenna. Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen , POHTO-seminaari AVIOLIITTO kirkossamme tänään ja huomenna Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen 11.1.2017, POHTO-seminaari Avioliittoinstituution lyhyt historia keskiajalta nykyaikaan (Suomi osana Ruotsia, Venäjää

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys SEKSUAALIRIKOKSEN MÄÄRITTELY Suomen lainsäädäntö määrittelee, mitkä seksuaalista itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA TIINA RANTANEN ALUEJOHTAJA, LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO 14.10.2013 1 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) 14.10.2013 2 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON EDISTÄÄ RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ

Lisätiedot

Teemat: Seksuaalinen itsemääräämisoikeus, seksuaalinen kaltoinkohtelu ja vastikkeellinen seksi

Teemat: Seksuaalinen itsemääräämisoikeus, seksuaalinen kaltoinkohtelu ja vastikkeellinen seksi TYÖPAJA NUORILLE Teemat: Seksuaalinen itsemääräämisoikeus, seksuaalinen kaltoinkohtelu ja vastikkeellinen seksi Vinkkejä aiheen käsittelyyn: Varaa aikaa vapaaseen tai ohjattuun keskusteluun, jossa olet

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Yhdenvertaisuus. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA. Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle

TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA. Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle Yksityiselämän suojaan kuuluu muun muassa oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan. YK:n kaikkinaisen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

KUN SEKSUAALISTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTASI ON LOUKATTU

KUN SEKSUAALISTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTASI ON LOUKATTU KUN SEKSUAALISTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTASI ON LOUKATTU Jos olet äskettäin joutunut raiskatuksi, olet kokenut muuta seksuaaliväkivaltaa tai hyväksikäyttöä Älä peseydy, äläkä vaihda vaatteita Mene lääkäriin,

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät

Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät Työpaja/ Väestöliitto Seksuaalikasvatuksen välineitä ja menetelmiä sekä ajan ilmiöitä 3.12.2009 Vierumäki Mika Lehtonen Tuulia Aho Psykiatrinen sairaanhoitaja

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan huomioiminen sote-vastaanotolla

Seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan huomioiminen sote-vastaanotolla Seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan huomioiminen sote-vastaanotolla Katriina Bildjuschkin, KM, esh-kätilö, seksuaalipedagogi (NACS) Hyvinvointiosasto Lapset, nuoret, perheet - yksikkö 2017 Katriina Bildjuschkin

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

CPT-komiteasta lyhyesti

CPT-komiteasta lyhyesti CPT-komiteasta lyhyesti Eurooppalainen komitea kidutuksen, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (CPT) Vapautensa menettäneiden ihmisten huonon kohtelun ehkäiseminen Euroopassa

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys

Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys Väkivaltarikoksen uhri tarvitsee tukea ja tietoa Suurella osalla ihmisistä rikoksen uhriksi

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Miehen Aika toiminta

Miehen Aika toiminta toiminta Seksuaaliterveysklinikka Joonas Kekkonen http://www.vaestoliitto.fi/miehen_aika/ http://www.vaestoliitto.fi/seksuaaliterveys/seksuaaliterveysklinikan_nettipa/miehet/ Miehen Ajassa työskentelee

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 26.6.2012 2011/0059(CNS) TARKISTUKSET 26-38 Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.957v01-00) ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

ALAIKÄISTEN KOSKEMATTOMUUS

ALAIKÄISTEN KOSKEMATTOMUUS ALAIKÄISTEN KOSKEMATTOMUUS Saku Rouvali Turvallisuuskoulutuspäällikkö Hämeen Pelastusliitto ry Jokivarren VPK ry Valitettavasti tämä on arkipäivää Miten tämä voidaan ehkäistä? Vaihtoehto 1 - Estetään alaikäisten

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Heidi Vähämaa Opinnäytetyö, 2013

Heidi Vähämaa Opinnäytetyö, 2013 Heidi Vähämaa Opinnäytetyö, 2013 SAATTEEKSI Can t touch this- oppaan tavoitteena on tuottaa sosiaalialan ammattilaisten työn tueksi opas, joka käsittelee seksuaalista kaltoinkohtelua, vastikkeellista seksiä,

Lisätiedot

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Luojan asettama avioliitto Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Matt. 19: 1-12 1 Kun Jeesus oli puhunut kaiken tämän, hän lähti Galileasta ja tuli sitten Jordanin itäpuolta kulkien Juudeaan. 2 Häntä seurasi

Lisätiedot

NUORIIN KOHDISTUVA SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ, SEKSUAALISUUTTA LOUKKAAVA VÄKIVALTA SEKÄ FYYSISEN VÄKIVALLAN UHKA

NUORIIN KOHDISTUVA SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ, SEKSUAALISUUTTA LOUKKAAVA VÄKIVALTA SEKÄ FYYSISEN VÄKIVALLAN UHKA NUORIIN KOHDISTUVA SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ, SEKSUAALISUUTTA LOUKKAAVA VÄKIVALTA SEKÄ FYYSISEN VÄKIVALLAN UHKA ELISA DE BOER VIOLA VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY HANKKEEN LÄHTÖKOHTA - KOULUTERVEYSKYSELY 2013 35%

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 28.1.2004: Henkilöstöturvallisuus yleisesti Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus on osa yritysturvallisuutta

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot