SEKSUAALINEN KOSKEMAT- TOMUUS IHMISOIKEUTENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEKSUAALINEN KOSKEMAT- TOMUUS IHMISOIKEUTENA"

Transkriptio

1 SEKSUAALINEN KOSKEMAT- TOMUUS IHMISOIKEUTENA

2 SEKSUAALINEN KOSKEMATTOMUUS IHMISOIKEUTENA Tutkas-seminaari Seminaarin avaus Kansanedustaja Kimmo Kiljunen Isän vallasta itsenäiseksi ihmiseksi kenen intressejä suojellaan milloinkin? Professori Terttu Utriainen, Lapin yliopisto Seksuaalisesti kaltoin kohdeltujen nuorten kohtaaminen - onko sitä? Erityistason seksuaaliterapeutti Maaret Kallio, Väestöliitto, Seksuaaliterveysklinikka Kahvitauko Sananvapaus ja yksilön suoja OTT Päivi Tiilikka, Katti, Helsingin yliopisto Seksuaalinen häirintä mitä se on ja mitä siitä seuraa? Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen Lehdistön kommentti Päätoimittaja Reijo Ruokanen, Ilta-Sanomat Keskustelua ja tilaisuuden päätös

3 Professori Terttu Utriainen, Lapin yliopisto Isän vallasta itsenäiseksi ihmiseksi - kenen intressejä suojellaan 1. Isän vallasta kirkon valtaan Valistuksen perintöä vaalivassa Euroopassa on vaikeata ymmärtää sellaisia valtioita, joissa uskonnolliset johtajat määräävät lainsäädännön sisällöstä. Sananvapaus ja muut ihmisoikeudet näyttävät häviävän tai muuttuvan täysin käsittämättömiksi silloin, kun mullahit saavat vallan ja sharia-laki astuu voimaan. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei siitä ajasta, jolloin kirkko määritteli lainsäädännön normeja ole kulunut montakaan vuosikymmentä. Uskonnon käsitykset ovat myös monessa mielessä tulleet osaksi kulttuuriperintöömme niin, että ne vaikuttavat ihmisten elämään ja käsityksiin olivatpa he sitten uskovia kristittyjä, ateisteja tai jotain siltä väliltä. Kristinuskokaan ei kuitenkaan syntynyt tyhjiöön vaan kreikkalaisen, juutalaisen ja roomalaisen kulttuurin keskelle. Antiikin kreikassa elämä jakaantui julkiseen miesten maailmaan ja yksityiseen naisten maailmaan. Vapaiden yläluokan miesten tehtävänä oli hoitaa kaupungin asioita ja yläluokan naisten tehtävänä oli tuottaa jälkeläisiä ja perillisiä ja hoitaa kotia. Tilanne on kiteytetty usein siteerattuun lauseeseen, jonka mukaan antiikin kreikkalaisille: vaimot olivat jälkeläisten siittämistä varten, pojat huvittelua varten ja jalkavaimot päivittäisiä seksuaalisia tarpeita varten.kuten Kreikassa myös Roomassa nainen oli miehen holhouksen alainen. Perheen pää, pater familias, vastasi koko perhekunnastaan, johon kuuluivat sekä mies- että naispuoliset perheenjäsenet ja orjat. Roomalaisen ajan lainsäädäntö sisälsi pääasiassa yksityisoikeudellisia säännöksiä niin, että aviopuolisoiden intiimit suhteet eivät olleet juridinen asia, vaan roomalaiset juristit olivat pääasiassa kiinnostuneita omaisuudesta. Vaikka mies hallitsikin omaisuutta, oikeusjärjestelmä perustui omaisuuden erillisyyteen siten, että naimisissa oleva nainen oli oikeutettu perimään, eivätkä naiset enää eläneet eristyksissä kodin seinien sisällä. Kuitenkaan kunnialliset naiset eivät voineet harrastaa avioliiton ulkopuolisia suhteita, kun taas kunnialliset miehet saattoivat vapaasti solmia suhteita prostituoitujen, orjien ja jalkavaimojen kanssa. Naisten ja miesten välillä oli siten eroa, kuten seksin alkuperää koskeva sanakin osoittaa. Sex tulee latinankielisestä sanasta sexus, joka tarkoittaa eroa miehen ja naisen välillä. Lähtökohtana on latinan verbi secare, joka tarkoittaa erottamista ja erilleen leikkaamista. Sana seksi nykyisessä mielessä on hyvin uusi, sillä se yleistyi nykyiseen käyttöönsä vasta 1800-luvun lopulla. Myös juutalaisten perusyksikkö oli perhe - Aisän joka saattoi olla pienen kylän kokoinen. Alunperin juutalaiset elivät moniavioisuudessa ja lapsiystävällisyyttä pidettiin juutalaisten erityispiirteenä ja lapsettomuutta ja lapsen kuolemaa suurena onnettomuutena. Pojat olivat kuitenkin toivotumpia lapsia kuin tytöt, joiden vahtimisessa ja naittamisessa saattoi olla monenlaista murhetta. Juutalaisen tradition mukaisesti kaikkien nimittäin tuli avioitua ja naimisiinmeno oli miehen velvollisuus ja avioliitto perheiden ja sukujen välinen sopimus. Avioliittosopimuksessa määrättiin rahasumma, jonka vaimo saisi miehen kuoltua tai miehen otettua avioeron. Eroraha saatettiin määrätä niin suureksi, että sen maksaminen ja siis myös eroaminen kävi monelle miehelle mahdottomaksi. Perhe oli tärkeä, sillä naiset ja lapset olivat tarpeellista työvoimaa ja hyvää vaimoa arvostettiin, koska perheen talous usein riippui myös naisten taitavuudesta. Sanalaskujen kirjassa onkin hyvän vaimon ylistys, jossa hyvän vaimon löytämistä verrataan aarteeseen, joka on kalliimpi kuin meren helmet. 2. Kirkko seksuaalinormien luojana Kuten edellä kuvatusta huomaamme, seksuaalisuus liittyi jälkeläisten saamiseen ja avioliittoon ja tässä mielessä seksuaalisuutta myös säänneltiin. Jo Roomassa avioliitto perustui molempien siihen aikovien vapaaehtoiseen suostumukseen, eikä mitään muita juhlallisuuksia välttämättä tarvittu. Kristinusko yhtyi tähän periaatteeseen, eikä avioliiton solmimista pidetty alkuaan kristillisenä eikä uskon-

4 nollisena toimena, vaan se katsottiin yhteiskunnalliseksi ja maalliseksi sopimukseksi, jossa perheillä ja suvuilla oli keskeinen asema. Prostituutio samoin esi- ja ulkoaviolliset suhteet tuomittiin ja juutalaisten tavoin alkuseurakunnan jäsenet halusivat korostaa seksuaalista puhtautta ja moraalisääntöjä, joista he olivat ylpeitä. Seksuaalisuus sidottiin avioliittoon ja siveää ja kunnollista käytöstä vaadittiin muutenkin eli, kuten Paavali kirjeessään efesolaisille sanoi: Amyöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille - Ohje, joka tänäkin päivänä soveltuu varmasti moneen taloon. Vuosisatojen kuluessa pienistä, hajallaan olevista alkuseurakunnista kehittyi kuitenkin suuria ja universaaleja instituutioita, jotka kiinnostuivat niin poliittisesta vallasta kuin ihmisten moraalistakin. Ihmisten hallinnassa kirkko kytki seksuaalisuuden avioliittoon ja perheeseen ja avioliitosta tuli keskeinen elementti kristillisessä seksuaalimoraalissa. Kirkko alkoi kehittää avioliitto-, perhe- ja seksuaalinormistoaan sellaiseen suuntaan, jonka seurauksena seksuaalisuus avioliiton ulkopuolella kriminalisoitiin. Nietzscheä siteeraten voitiin sanoa kristinuskosta ja seksuaalisuudesta, että: Akristinusko antoi Erokselle myrkkyä juotavaksi. Eros ei tosin kuollut, mutta se muuttui eivät kuitenkaan helposti luopuneet perinteisistä avioliittojen solmi mistavoista, eivätkä kaikki papitkaan solmineet keskiajalla avioliittoaan kirkon haluamalla tavalla. Avioliitosta oli katolisessa kirkossa kuitenkin kehittynyt sakramentti, mutta esimerkiksi Luther 1500-luvulla piti avioliittoa maallisena asiana. Kirkon pyrkimyksenä oli kuitenkin koko yhteiskunta ja monopolisoida avioliitto siten, että ainoastaan kirkollinen vihkiminen oli legitimi tapa solmia avioliitto. Tähän päämäärään kirkko pääsi Ruotsissa vuoden 1734 laissa, jossa kirkolle myönnettiin avioliittomonopoli ja kaikki avioliiton ulkopuoliset seksuaalisuhteet kriminalisoitiin. Tätä kautta määräytyi myös naisen asema ja seksuaalirikokset, joiden tunnusmerkistöt otettiin suurelta osin suoraan vanhasta testamentista. Perinteisiä kristillisiä arvoja kritisoitiin kuitenkin sivistyneistön keskuudessa jo 1840-luvulla. Kritiikin kärki suuntautui nimenomaan kirkon kannattamaan absoluuttiseen seksuaalimoraaliin ja porvarilliseen avioliittoinstituutioon. Liikkeellä olivat niin liberaalit, sosialistit, teosofit kuin kulttuuriradikaalitkin. Jo silloin vaadittiin uskonnonvapautta ja kirkon ja valtion erottamista toisistaan, koulujen uskonnonopetuksen lopettamista ja siviiliavioliittolakia eli kirkon vihkimismonopolin murtamista. Toinen radikalismin aika oli 1900-luvun alussa, jolloin edelleen ajettiin uskonnonvapauslakia ja siviiliavioitumismahdollisuutta. - Tilanne kuitenkin jatkui vaikeana, sillä uskonnonvapauslaki saatiin voimaan vasta Kirkon avioliittomonopoli kesti Suomessa siten lähes 200 vuotta. 3. Kohti seksuaalista itsemääräämisoikeutta Toisen maailmansodan jälkeen vasta 1960-luvun radikalismi toi muutoksia seksuaalilainsäädäntöön Suomessa. Siihen saakka seksuaalirikoksetkin olivat pääasiallisesti siinä muodossa, minkä ne olivat saaneet vuoden 1889 rikoslaissa. Vuonna 1962 eduskunnassa kuitenkin tehtiin toivomusaloite erityisesti seksuaalirikosten uudistamiseksi. Vuonna 1967 seksuaalirikoskomitea ensimmäistä kertaa otti lähtökohdakseen yksilön oikeusturvan korostamisen ja katsoi, että rangaistaviksi tuli säätää ainoastaan yksilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja vapautta loukkaavat teot. Pelkästään siveellisiä tunteita loukkaavien tekojen rangaistavuuteen sen sijaan suhtauduttiin pidättyvästi. Mallia tässäkin suhteessa otettiin Ruotsista. Komitea esitti myös väkisinmakaamissäännöksen laajentamista aviopuolisoiden välisiin suhteisiin perustellen sitä mm. sillä, että kyseinen lainmuutos oli jo toteutettu Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Esitys ei kuitenkaan mennyt läpi, vaan kyseinen lainmuutos toteutettiin Suomessa vasta vuonna 1994.Vuonna 1971 kuitenkin uusittiin aborttilaki, mikä merkitsi suurta muutosta naisten asemaan. Ennen lainmuutosta arvioitiin Suomessa tehtävän vuosittain noin laitonta aborttia. Rikoslain uudistuksella dekriminalisoitiin myös homoseksuaaliset teot. Tässäkin kysymyksessä Suomi oli yksi viimeisimpiä maita Euroopassa. Avioliiton ja seksuaalilainsäädännön yhteys säilyi Suomessa kuitenkin pitkään. Tämä näkyi muun muassa siinä, että raiskaus oli pitkään asianomistajarikos, eikä syytettä voinut nostaa, jos asianosai-

5 set olivat menneet keskenään naimisiin. Vuoteen 1999 asti syytettä ei voinut Suomessa nostaa myöskään alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta, jos tekijä oli mennyt avioliittoon teon kohteena olleen henkilön kanssa. Antiikissa raiskauksen uhri saattoi valita, vaatiiko hän tekijälle rangaistukseksi kuolemanrangaistusta vai menemistä kanssaan avioliittoon. Suomessakin raiskauksen tekijä saattoi pitkään miettiä, meneekö hän mieluummin vankilaan vai pyrkiikö hän uhrin kanssa naimisiin. Ehkäisyvälineiden kehittyminen on mahdollistanut sen, että ihmiset pystyvät sääntelemään lisääntymistään. Samaan aikaan avoliittojen lisääntyminen on murentanut avioliittoinstituution asemaa. Suomessakin 20-vuotiaiden parisuhteista noin 90 % on avoliittoja ja vain 10 % avioliittoja. Perheet ovat siten tulleet monimuotoisemmiksi samaan aikaan kuin lainsäädäntö on korostanut yksilön oikeuksia. 4. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus ihmisoikeutena Ihmisoikeuksien kehityksessä tapahtui paljon 1990-luvulla: Suomi sai uuden perustuslain, liitettiin Euroopan unioniin, Euroopan ihmisoikeussopimus oli velvoittavaa oikeutta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä alettiin seurata yhä tarkemmin. Jugoslavian ja Ruandan tribunaaleissa raiskaus ja seksuaalinen orjuuttaminen säädettiin rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Toisen maailmansodan jälkeisissä Nürbergin ja Tokion oikeudenkäynneissä ei raiskausta pidetty vielä ihmisoikeusrikoksina, vaikka toisen maailmansodan yhteydessä raiskauksia paljon esiintyikin. Perustuslain perusoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden ja eurooppaoikeuden ihmisoikeuksien myötä seksuaalisesta itsemääräämisoikeudessakin on tullut elävää oikeutta, kun tuomioistuimet päätöksissään soveltavat näitä säännöksiä.seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kannalta tärkeimmät perustuslain säännökset löytyvät 7 ja 10 pykälässä. PL 7.1 ':n mukaan: Ajokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja PL 10.1 ':n mukaan jokaisen yksityiselämä ja kunnia ja kotirauha on myös turvattu. Perusoikeudet ja ihmisoikeudet eivät enää ole pelkästään julistuksellisia periaatteita, kuten ennen vaan nykyisen perustuslain 22 ':ssä nimenomaan säädetään, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Viimekädessä vastuu on siis valtiolla. Vastaavanlaiset säännökset löytyvät Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 ja 8 artikloista. 3 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Olemme tottuneet ajattelemaan, että tällaiset säännökset tarkoittavat vain sitä, ettei esimerkiksi poliisi saa kiduttaa eikä kohdella kansalaisia tällä tavalla. Tämä säännös tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että valtioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin varmistaakseen se, että niiden tuomiovaltaan kuuluvia ei kohdella kaltoin, ei edes yksityishenkilöiden toimesta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa puolestaan säädetään yksityiselämänsuojasta siten, että jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Kumpikin säännös merkitsevät valtiolle positiivisia velvollisuuksia ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. EIS 3 artiklan mukaan kansalaisella on oikeus saada suojaa epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua vastaan ja valtiolla on velvollisuus suojella kansalaisia sekä viranomaisten että yksityishenkilöiden kaltoin kohtelulta. EIS 8 artiklan tarkoittama yksityiselämän tehokas suoja edellyttää toteutuakseen myös tehokkaita rikosoikeudellisia sääntöjä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että valtion on luotava esimerkiksi raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön rankaiseva rikosoikeusjärjestelmä ja tätä järjestelmää on sovellettava tehokkaasti. Tätä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin korosti mm. vuonna 2003 antamassaan päätöksessä, jossa oli kysymys siitä rikkoiko Bulgarian valtio sille kuuluvia velvollisuuksiaan tarjota suojaa raiskausta vastaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin halusi tällä päätöksellä ohjata jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja tulkintaa seksuaalirikoksissa ja ennen kaikkea se halusi ohjata viranomaisten kuten rikostutkijoiden ja syyttäjien asenteita ja muistuttaa Euroopan neuvoston keskuudessa syntyneistä yhteisistä pelisäännöistä seksuaalirikosten osalta.

6 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei siten ainoastaan sovella voimassa olevia säännöksiä vaan myös kehittää niitä ja luo uutta oikeutta. Mannermaiseen oikeustraditioon tottuneille, joiden lähtökohtana on vähintään roomalainen oikeus ja jotka eivät tahdo tutkimuksissaan päästä Kantia ja Hegeliä edemmäksi tällainen lähtökohta on joskus hämmentävä. Kansainvälinen oikeus ja eurooppaoikeus on kuitenkin tällä hetkellä se luova veturi, joka oikeustapausten ja sopimusten kautta vaikuttaa yhä enemmän kansalliseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Summa summarum Michel Foucault on sanonut, että Avalta sanelee ja hyvin pitkälle se pitää paikkansa. Yhteiskunnan arvot, normit ja valtasuhteet määrittelevät sen, kuka saa tehdä kellekin mitäkin. Ne määräävät myös sen, kenen intressejä lainsäädännöllä ja muilla normeilla suojellaan. Aikanaan valtaa käyttivät perheiden ja sukujen päämiehet, sitten kirkko ja valtio ja nyt tullut itsenäisen kansalaisen vuoro.

7 Erityistason seksuaaliterapeutti Maaret Kallio, Väestöliitto, Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalisesti kaltoin kohdeltujen nuorten kohtaaminen onko sitä? Seksuaalisesti kaltoinkohdeltujen nuorten kohtaaminen - onko sitä? Maaret Kallio Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja, sosionomi Maaret Kallio NUSKA - kohtaamisprojekti NUSKA = Nuorten Seksuaalinen Kaltoinkohtelu RAY:n rahoittama projekti Kohderyhmänä nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset vuotiaat seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneet tytöt ja pojat 2

8 Maaret Kallio VÄKIVALTA SEKSUAALISUUS LAPSET JA NUORET POJAT UHREINA 3 Harva ymmärtää kuinka pieni teko voi aiheuttaa kenties pysyvästi alemmuuden tunteen. Vielä harvempi ymmärtää kuunnella, kun yrittää kertoa todella kipeästä muistosta, josta on vaikea edes ääneen kertoa. Maaret Kallio Seksuaalinen kaltoinkohtelu Suomessa / Väestöliiton tutkimus Koululaisten tiedot seksuaaliterveydestä 2006 Tutkimus Väestöntutkimuslaitoksen ja Seksuaaliterveysklinikan yhteistyönä N luokkalaista Oletko koskaan kokenut jotain seuraavista? Jos olet, niin vastaa vakavimman kokemuksesi mukaan 1) Nimittelyä esim. huorittelua tai homottelua 2) Kehon intiimien alueiden koskettelua vasten tahtoa 3) Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakottamista 4) En ole kokenut seksuaalista häirintää tai seksuaalista hyväksikäyttöä 5

9 Maaret Kallio Millaista seksuaalista kaltoinkohtelua olet kokenut vakavimman mukaan? Nimittelyä tytöt: 12,8% pojat: 6,2% Kehon intiimien alueiden koskettelu vasten tahtoa tytöt: 9,2% pojat: 6,2% Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakottamista tytöt: 2,3% pojat: 4,1% Ei ole kokenut seksuaalista häirintää tai seksuaalista hyväksikäyttöä tytöt: 75,7% pojat: 83,6% nimitt. kosket. seksiin pak ei ole kok. tytöt pojat 6 Maaret Kallio Yhteenvetoa Intiimien alueiden koskettelua ja seksiin pakottamista yhteensä kokenut noin 11% 8.-luokkalaisista 300 oppilaan koulussa tämä tarkoittaa tilastollisesti noin 33 oppilasta 7 En osaa loppujen lopuksi sanoa, miksi tapahtunut hävettää minua niin paljon. Häpeän itseäni, kehoani, käyttäytymistäni, kaikkea. Uskon, että tapahtuneen vuoksi en osaa nauttia seksistä enkä tunne itseäni millään lailla seksuaaliseksi.

10 Maaret Kallio Mikä estää kertomasta? Urheat pojat ja kiltit tytöt Aikuiset eiv ät ymmärrä, usko tai vähättelevät Vaikean asian torjunta ja kieltäminen Nuori suojelee tekijää tai läheisiään Uhri kantaa tekijän syyllisyyttä Häpeä Pelko, ettei uskota tai syytetään Rangaistuksen pelko Leimautumisen pelko Rikosprosessin pelko 9 Maaret Kallio Entäs pojat? Ristiriitaa tuovat UHRIUS MIEHUUS Miehuuden myytit: Vahvuus ja voimakkuus Sallittu kapeampi tunteiden skaala Pojan tulee voida estää väkivalta Tekijänä nainen = poika on onnekas! Tekijänä mies = homoseksuaali Fyysinen kiihottuminen on yhtä kuin halu Poikauhrit löytyvät tyypillisesti poliisin paljastavalla tutkinnalla (Laitinen 2004, Turunen 2007) Maaret Kallio

11 Mainitsemani mieshenkilö ei pakottanut minua tai ollut erityisen kovakourainen, joten nyt jälkeenpäin harmittaakin suunnattomasti, että miksi annoin kaiken tapahtua. Olisin päässyt tahtoessani tilanteesta pois tai lopettaa tapahtuman. Olin kuitenkin hämmennyksissäni, herkkä ja olen aina ollut huono sanomaan ei, koska olen ujo ja minulla huono itsetunto. Ehkä jollain lailla myös kaipasin hyväksyntää ja läheisyyttä, koska kotoa en ole sitä riittävästi saanut. Maaret Kallio Nuoren uhrin kokemus rikosprosessista 13 Menin poliisille, koska tiedän n tekijän n etsivän n hyväksik ksikäytettäviä tänäkin päivp ivänä. Yritin kantaa vastuuni kansalaisena ja tuoda vaarallisen ihmisen ilmi. Nyt oli sitten yhteiskunnan vuoro. Tekij ijä tuomittiin noin vuoden ehdolliseen vankeuteen. EI paljon minusta! 14

12 KIITOS! maaret.kallio(at)vaestoliitto.fi

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen II.A.4 Seksuaalirikokset 81 4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA. Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle

TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA. Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle Yksityiselämän suojaan kuuluu muun muassa oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan. YK:n kaikkinaisen

Lisätiedot

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA TIINA RANTANEN ALUEJOHTAJA, LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO 14.10.2013 1 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) 14.10.2013 2 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON EDISTÄÄ RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

Miehen Aika toiminta

Miehen Aika toiminta toiminta Seksuaaliterveysklinikka Joonas Kekkonen http://www.vaestoliitto.fi/miehen_aika/ http://www.vaestoliitto.fi/seksuaaliterveys/seksuaaliterveysklinikan_nettipa/miehet/ Miehen Ajassa työskentelee

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

USKONTO JA SEKSUAALIETIIKKA. Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopisto Dosentti, FT, TT, perheterapeutti

USKONTO JA SEKSUAALIETIIKKA. Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopisto Dosentti, FT, TT, perheterapeutti USKONTO JA SEKSUAALIETIIKKA Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopisto Dosentti, FT, TT, perheterapeutti USKONTO JA KULTTUURI Kaikissa kulttuureissa on erilaisia seksuaalieettisiä sääntöjä, jota tyypillisesti ohjaavat

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Heidi Vähämaa Opinnäytetyö, 2013

Heidi Vähämaa Opinnäytetyö, 2013 Heidi Vähämaa Opinnäytetyö, 2013 SAATTEEKSI Can t touch this- oppaan tavoitteena on tuottaa sosiaalialan ammattilaisten työn tueksi opas, joka käsittelee seksuaalista kaltoinkohtelua, vastikkeellista seksiä,

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Luojan asettama avioliitto Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Matt. 19: 1-12 1 Kun Jeesus oli puhunut kaiken tämän, hän lähti Galileasta ja tuli sitten Jordanin itäpuolta kulkien Juudeaan. 2 Häntä seurasi

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Ennen haastattelun aloittamista haluan keskustella kanssasi vielä muutamasta asiasta:

Ennen haastattelun aloittamista haluan keskustella kanssasi vielä muutamasta asiasta: Haastattelukaavake 1. Alkusanat Pari- ja lähisuhdeväkivalta sekä erilaiset vainoamisrikokset ovat vakavia ongelmia, joiden pysäyttämiseksi saatetaan turvautua lähestymiskieltoihin. Rikosoikeudelliset lähestymiskiellot

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Liisa Laitinen sh, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti NACS KYS 16.10.2011 1 Seksuaalisuudesta vaginan

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 7 I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 2 VIHAPUHE SUOMEN RIKOSOIKEUDESSA 19 2.1 Vihapuheen sääntelyn perusta 19 2.2 Vihapuheen määritelmä 21 2.3 Rangaistava vihapuhe 23 2.4 Vihapuhe ja sananvapaus 24 2.4.1 Sananvapaus

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien

Lisätiedot

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Ihmiskauppa ei ole satua 14.10.2014 klo. 12-14 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Kamppi-Helsinki Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori (em.) Lapin yliopisto Orjuuden pitkä historia

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS Tausta-aineisto Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 16.12.2004 klo 10.00 Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 voimaan tulleella

Lisätiedot

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Muutoksia Osmo Kontula seksuaalisuudessa suhteessa Alkuvaiheen suvaitsevaisuus ja into vähenee vähitellen, koska kumppanin kanssa

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL. 3.9.2015 Sanna Ahola 1

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL. 3.9.2015 Sanna Ahola 1 Itsemääräämisoikeus Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL 3.9.2015 Sanna Ahola 1 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa itsemääräämisoikeus lainsäädännön ja Suomen kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden valossa

Lisätiedot

11 POLIISILAITOSTA POLIISI SUOMESSA POLIISIN TEHTÄVÄT POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET

11 POLIISILAITOSTA POLIISI SUOMESSA POLIISIN TEHTÄVÄT POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET POLIISI SUOMESSA POLIISI SUOMESSA Suomessa toimii yksi poliisi. Poliisina voi toimia nainen tai mies. Poliisi voi liikkua ja esiintyä joko virkapukuisena tai siviiliasuisena. Poliisilla on kuitenkin aina

Lisätiedot

Aviopuolisoiden velvollisuuksista

Aviopuolisoiden velvollisuuksista 1 Efesolaiskirjeen selitys 14 Ef. 5:21 32 Aviopuolisoiden velvollisuuksista Olemme siirtyneet Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä osioon, jossa on kehotuksia kristityille oikeanlaiseen elämään. Näitä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Pelastakaa Lapset Ry 13.1.2014 Aino Juusola Psykologi, PsM, tohtorikoulutettava HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Åbo Akademi

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä

Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä Lääkäri, seksuaalineuvoja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka 7.2.2012 Miksi aina puhua riskeistä

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

lapsilla on omat oikeudet?

lapsilla on omat oikeudet? Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot