SEKSUAALINEN KOSKEMAT- TOMUUS IHMISOIKEUTENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEKSUAALINEN KOSKEMAT- TOMUUS IHMISOIKEUTENA"

Transkriptio

1 SEKSUAALINEN KOSKEMAT- TOMUUS IHMISOIKEUTENA

2 SEKSUAALINEN KOSKEMATTOMUUS IHMISOIKEUTENA Tutkas-seminaari Seminaarin avaus Kansanedustaja Kimmo Kiljunen Isän vallasta itsenäiseksi ihmiseksi kenen intressejä suojellaan milloinkin? Professori Terttu Utriainen, Lapin yliopisto Seksuaalisesti kaltoin kohdeltujen nuorten kohtaaminen - onko sitä? Erityistason seksuaaliterapeutti Maaret Kallio, Väestöliitto, Seksuaaliterveysklinikka Kahvitauko Sananvapaus ja yksilön suoja OTT Päivi Tiilikka, Katti, Helsingin yliopisto Seksuaalinen häirintä mitä se on ja mitä siitä seuraa? Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen Lehdistön kommentti Päätoimittaja Reijo Ruokanen, Ilta-Sanomat Keskustelua ja tilaisuuden päätös

3 Professori Terttu Utriainen, Lapin yliopisto Isän vallasta itsenäiseksi ihmiseksi - kenen intressejä suojellaan 1. Isän vallasta kirkon valtaan Valistuksen perintöä vaalivassa Euroopassa on vaikeata ymmärtää sellaisia valtioita, joissa uskonnolliset johtajat määräävät lainsäädännön sisällöstä. Sananvapaus ja muut ihmisoikeudet näyttävät häviävän tai muuttuvan täysin käsittämättömiksi silloin, kun mullahit saavat vallan ja sharia-laki astuu voimaan. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei siitä ajasta, jolloin kirkko määritteli lainsäädännön normeja ole kulunut montakaan vuosikymmentä. Uskonnon käsitykset ovat myös monessa mielessä tulleet osaksi kulttuuriperintöömme niin, että ne vaikuttavat ihmisten elämään ja käsityksiin olivatpa he sitten uskovia kristittyjä, ateisteja tai jotain siltä väliltä. Kristinuskokaan ei kuitenkaan syntynyt tyhjiöön vaan kreikkalaisen, juutalaisen ja roomalaisen kulttuurin keskelle. Antiikin kreikassa elämä jakaantui julkiseen miesten maailmaan ja yksityiseen naisten maailmaan. Vapaiden yläluokan miesten tehtävänä oli hoitaa kaupungin asioita ja yläluokan naisten tehtävänä oli tuottaa jälkeläisiä ja perillisiä ja hoitaa kotia. Tilanne on kiteytetty usein siteerattuun lauseeseen, jonka mukaan antiikin kreikkalaisille: vaimot olivat jälkeläisten siittämistä varten, pojat huvittelua varten ja jalkavaimot päivittäisiä seksuaalisia tarpeita varten.kuten Kreikassa myös Roomassa nainen oli miehen holhouksen alainen. Perheen pää, pater familias, vastasi koko perhekunnastaan, johon kuuluivat sekä mies- että naispuoliset perheenjäsenet ja orjat. Roomalaisen ajan lainsäädäntö sisälsi pääasiassa yksityisoikeudellisia säännöksiä niin, että aviopuolisoiden intiimit suhteet eivät olleet juridinen asia, vaan roomalaiset juristit olivat pääasiassa kiinnostuneita omaisuudesta. Vaikka mies hallitsikin omaisuutta, oikeusjärjestelmä perustui omaisuuden erillisyyteen siten, että naimisissa oleva nainen oli oikeutettu perimään, eivätkä naiset enää eläneet eristyksissä kodin seinien sisällä. Kuitenkaan kunnialliset naiset eivät voineet harrastaa avioliiton ulkopuolisia suhteita, kun taas kunnialliset miehet saattoivat vapaasti solmia suhteita prostituoitujen, orjien ja jalkavaimojen kanssa. Naisten ja miesten välillä oli siten eroa, kuten seksin alkuperää koskeva sanakin osoittaa. Sex tulee latinankielisestä sanasta sexus, joka tarkoittaa eroa miehen ja naisen välillä. Lähtökohtana on latinan verbi secare, joka tarkoittaa erottamista ja erilleen leikkaamista. Sana seksi nykyisessä mielessä on hyvin uusi, sillä se yleistyi nykyiseen käyttöönsä vasta 1800-luvun lopulla. Myös juutalaisten perusyksikkö oli perhe - Aisän joka saattoi olla pienen kylän kokoinen. Alunperin juutalaiset elivät moniavioisuudessa ja lapsiystävällisyyttä pidettiin juutalaisten erityispiirteenä ja lapsettomuutta ja lapsen kuolemaa suurena onnettomuutena. Pojat olivat kuitenkin toivotumpia lapsia kuin tytöt, joiden vahtimisessa ja naittamisessa saattoi olla monenlaista murhetta. Juutalaisen tradition mukaisesti kaikkien nimittäin tuli avioitua ja naimisiinmeno oli miehen velvollisuus ja avioliitto perheiden ja sukujen välinen sopimus. Avioliittosopimuksessa määrättiin rahasumma, jonka vaimo saisi miehen kuoltua tai miehen otettua avioeron. Eroraha saatettiin määrätä niin suureksi, että sen maksaminen ja siis myös eroaminen kävi monelle miehelle mahdottomaksi. Perhe oli tärkeä, sillä naiset ja lapset olivat tarpeellista työvoimaa ja hyvää vaimoa arvostettiin, koska perheen talous usein riippui myös naisten taitavuudesta. Sanalaskujen kirjassa onkin hyvän vaimon ylistys, jossa hyvän vaimon löytämistä verrataan aarteeseen, joka on kalliimpi kuin meren helmet. 2. Kirkko seksuaalinormien luojana Kuten edellä kuvatusta huomaamme, seksuaalisuus liittyi jälkeläisten saamiseen ja avioliittoon ja tässä mielessä seksuaalisuutta myös säänneltiin. Jo Roomassa avioliitto perustui molempien siihen aikovien vapaaehtoiseen suostumukseen, eikä mitään muita juhlallisuuksia välttämättä tarvittu. Kristinusko yhtyi tähän periaatteeseen, eikä avioliiton solmimista pidetty alkuaan kristillisenä eikä uskon-

4 nollisena toimena, vaan se katsottiin yhteiskunnalliseksi ja maalliseksi sopimukseksi, jossa perheillä ja suvuilla oli keskeinen asema. Prostituutio samoin esi- ja ulkoaviolliset suhteet tuomittiin ja juutalaisten tavoin alkuseurakunnan jäsenet halusivat korostaa seksuaalista puhtautta ja moraalisääntöjä, joista he olivat ylpeitä. Seksuaalisuus sidottiin avioliittoon ja siveää ja kunnollista käytöstä vaadittiin muutenkin eli, kuten Paavali kirjeessään efesolaisille sanoi: Amyöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille - Ohje, joka tänäkin päivänä soveltuu varmasti moneen taloon. Vuosisatojen kuluessa pienistä, hajallaan olevista alkuseurakunnista kehittyi kuitenkin suuria ja universaaleja instituutioita, jotka kiinnostuivat niin poliittisesta vallasta kuin ihmisten moraalistakin. Ihmisten hallinnassa kirkko kytki seksuaalisuuden avioliittoon ja perheeseen ja avioliitosta tuli keskeinen elementti kristillisessä seksuaalimoraalissa. Kirkko alkoi kehittää avioliitto-, perhe- ja seksuaalinormistoaan sellaiseen suuntaan, jonka seurauksena seksuaalisuus avioliiton ulkopuolella kriminalisoitiin. Nietzscheä siteeraten voitiin sanoa kristinuskosta ja seksuaalisuudesta, että: Akristinusko antoi Erokselle myrkkyä juotavaksi. Eros ei tosin kuollut, mutta se muuttui eivät kuitenkaan helposti luopuneet perinteisistä avioliittojen solmi mistavoista, eivätkä kaikki papitkaan solmineet keskiajalla avioliittoaan kirkon haluamalla tavalla. Avioliitosta oli katolisessa kirkossa kuitenkin kehittynyt sakramentti, mutta esimerkiksi Luther 1500-luvulla piti avioliittoa maallisena asiana. Kirkon pyrkimyksenä oli kuitenkin koko yhteiskunta ja monopolisoida avioliitto siten, että ainoastaan kirkollinen vihkiminen oli legitimi tapa solmia avioliitto. Tähän päämäärään kirkko pääsi Ruotsissa vuoden 1734 laissa, jossa kirkolle myönnettiin avioliittomonopoli ja kaikki avioliiton ulkopuoliset seksuaalisuhteet kriminalisoitiin. Tätä kautta määräytyi myös naisen asema ja seksuaalirikokset, joiden tunnusmerkistöt otettiin suurelta osin suoraan vanhasta testamentista. Perinteisiä kristillisiä arvoja kritisoitiin kuitenkin sivistyneistön keskuudessa jo 1840-luvulla. Kritiikin kärki suuntautui nimenomaan kirkon kannattamaan absoluuttiseen seksuaalimoraaliin ja porvarilliseen avioliittoinstituutioon. Liikkeellä olivat niin liberaalit, sosialistit, teosofit kuin kulttuuriradikaalitkin. Jo silloin vaadittiin uskonnonvapautta ja kirkon ja valtion erottamista toisistaan, koulujen uskonnonopetuksen lopettamista ja siviiliavioliittolakia eli kirkon vihkimismonopolin murtamista. Toinen radikalismin aika oli 1900-luvun alussa, jolloin edelleen ajettiin uskonnonvapauslakia ja siviiliavioitumismahdollisuutta. - Tilanne kuitenkin jatkui vaikeana, sillä uskonnonvapauslaki saatiin voimaan vasta Kirkon avioliittomonopoli kesti Suomessa siten lähes 200 vuotta. 3. Kohti seksuaalista itsemääräämisoikeutta Toisen maailmansodan jälkeen vasta 1960-luvun radikalismi toi muutoksia seksuaalilainsäädäntöön Suomessa. Siihen saakka seksuaalirikoksetkin olivat pääasiallisesti siinä muodossa, minkä ne olivat saaneet vuoden 1889 rikoslaissa. Vuonna 1962 eduskunnassa kuitenkin tehtiin toivomusaloite erityisesti seksuaalirikosten uudistamiseksi. Vuonna 1967 seksuaalirikoskomitea ensimmäistä kertaa otti lähtökohdakseen yksilön oikeusturvan korostamisen ja katsoi, että rangaistaviksi tuli säätää ainoastaan yksilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja vapautta loukkaavat teot. Pelkästään siveellisiä tunteita loukkaavien tekojen rangaistavuuteen sen sijaan suhtauduttiin pidättyvästi. Mallia tässäkin suhteessa otettiin Ruotsista. Komitea esitti myös väkisinmakaamissäännöksen laajentamista aviopuolisoiden välisiin suhteisiin perustellen sitä mm. sillä, että kyseinen lainmuutos oli jo toteutettu Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Esitys ei kuitenkaan mennyt läpi, vaan kyseinen lainmuutos toteutettiin Suomessa vasta vuonna 1994.Vuonna 1971 kuitenkin uusittiin aborttilaki, mikä merkitsi suurta muutosta naisten asemaan. Ennen lainmuutosta arvioitiin Suomessa tehtävän vuosittain noin laitonta aborttia. Rikoslain uudistuksella dekriminalisoitiin myös homoseksuaaliset teot. Tässäkin kysymyksessä Suomi oli yksi viimeisimpiä maita Euroopassa. Avioliiton ja seksuaalilainsäädännön yhteys säilyi Suomessa kuitenkin pitkään. Tämä näkyi muun muassa siinä, että raiskaus oli pitkään asianomistajarikos, eikä syytettä voinut nostaa, jos asianosai-

5 set olivat menneet keskenään naimisiin. Vuoteen 1999 asti syytettä ei voinut Suomessa nostaa myöskään alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta, jos tekijä oli mennyt avioliittoon teon kohteena olleen henkilön kanssa. Antiikissa raiskauksen uhri saattoi valita, vaatiiko hän tekijälle rangaistukseksi kuolemanrangaistusta vai menemistä kanssaan avioliittoon. Suomessakin raiskauksen tekijä saattoi pitkään miettiä, meneekö hän mieluummin vankilaan vai pyrkiikö hän uhrin kanssa naimisiin. Ehkäisyvälineiden kehittyminen on mahdollistanut sen, että ihmiset pystyvät sääntelemään lisääntymistään. Samaan aikaan avoliittojen lisääntyminen on murentanut avioliittoinstituution asemaa. Suomessakin 20-vuotiaiden parisuhteista noin 90 % on avoliittoja ja vain 10 % avioliittoja. Perheet ovat siten tulleet monimuotoisemmiksi samaan aikaan kuin lainsäädäntö on korostanut yksilön oikeuksia. 4. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus ihmisoikeutena Ihmisoikeuksien kehityksessä tapahtui paljon 1990-luvulla: Suomi sai uuden perustuslain, liitettiin Euroopan unioniin, Euroopan ihmisoikeussopimus oli velvoittavaa oikeutta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä alettiin seurata yhä tarkemmin. Jugoslavian ja Ruandan tribunaaleissa raiskaus ja seksuaalinen orjuuttaminen säädettiin rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Toisen maailmansodan jälkeisissä Nürbergin ja Tokion oikeudenkäynneissä ei raiskausta pidetty vielä ihmisoikeusrikoksina, vaikka toisen maailmansodan yhteydessä raiskauksia paljon esiintyikin. Perustuslain perusoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden ja eurooppaoikeuden ihmisoikeuksien myötä seksuaalisesta itsemääräämisoikeudessakin on tullut elävää oikeutta, kun tuomioistuimet päätöksissään soveltavat näitä säännöksiä.seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kannalta tärkeimmät perustuslain säännökset löytyvät 7 ja 10 pykälässä. PL 7.1 ':n mukaan: Ajokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja PL 10.1 ':n mukaan jokaisen yksityiselämä ja kunnia ja kotirauha on myös turvattu. Perusoikeudet ja ihmisoikeudet eivät enää ole pelkästään julistuksellisia periaatteita, kuten ennen vaan nykyisen perustuslain 22 ':ssä nimenomaan säädetään, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Viimekädessä vastuu on siis valtiolla. Vastaavanlaiset säännökset löytyvät Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 ja 8 artikloista. 3 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Olemme tottuneet ajattelemaan, että tällaiset säännökset tarkoittavat vain sitä, ettei esimerkiksi poliisi saa kiduttaa eikä kohdella kansalaisia tällä tavalla. Tämä säännös tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että valtioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin varmistaakseen se, että niiden tuomiovaltaan kuuluvia ei kohdella kaltoin, ei edes yksityishenkilöiden toimesta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa puolestaan säädetään yksityiselämänsuojasta siten, että jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Kumpikin säännös merkitsevät valtiolle positiivisia velvollisuuksia ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. EIS 3 artiklan mukaan kansalaisella on oikeus saada suojaa epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua vastaan ja valtiolla on velvollisuus suojella kansalaisia sekä viranomaisten että yksityishenkilöiden kaltoin kohtelulta. EIS 8 artiklan tarkoittama yksityiselämän tehokas suoja edellyttää toteutuakseen myös tehokkaita rikosoikeudellisia sääntöjä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että valtion on luotava esimerkiksi raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön rankaiseva rikosoikeusjärjestelmä ja tätä järjestelmää on sovellettava tehokkaasti. Tätä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin korosti mm. vuonna 2003 antamassaan päätöksessä, jossa oli kysymys siitä rikkoiko Bulgarian valtio sille kuuluvia velvollisuuksiaan tarjota suojaa raiskausta vastaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin halusi tällä päätöksellä ohjata jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja tulkintaa seksuaalirikoksissa ja ennen kaikkea se halusi ohjata viranomaisten kuten rikostutkijoiden ja syyttäjien asenteita ja muistuttaa Euroopan neuvoston keskuudessa syntyneistä yhteisistä pelisäännöistä seksuaalirikosten osalta.

6 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei siten ainoastaan sovella voimassa olevia säännöksiä vaan myös kehittää niitä ja luo uutta oikeutta. Mannermaiseen oikeustraditioon tottuneille, joiden lähtökohtana on vähintään roomalainen oikeus ja jotka eivät tahdo tutkimuksissaan päästä Kantia ja Hegeliä edemmäksi tällainen lähtökohta on joskus hämmentävä. Kansainvälinen oikeus ja eurooppaoikeus on kuitenkin tällä hetkellä se luova veturi, joka oikeustapausten ja sopimusten kautta vaikuttaa yhä enemmän kansalliseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Summa summarum Michel Foucault on sanonut, että Avalta sanelee ja hyvin pitkälle se pitää paikkansa. Yhteiskunnan arvot, normit ja valtasuhteet määrittelevät sen, kuka saa tehdä kellekin mitäkin. Ne määräävät myös sen, kenen intressejä lainsäädännöllä ja muilla normeilla suojellaan. Aikanaan valtaa käyttivät perheiden ja sukujen päämiehet, sitten kirkko ja valtio ja nyt tullut itsenäisen kansalaisen vuoro.

7 Erityistason seksuaaliterapeutti Maaret Kallio, Väestöliitto, Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalisesti kaltoin kohdeltujen nuorten kohtaaminen onko sitä? Seksuaalisesti kaltoinkohdeltujen nuorten kohtaaminen - onko sitä? Maaret Kallio Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja, sosionomi Maaret Kallio NUSKA - kohtaamisprojekti NUSKA = Nuorten Seksuaalinen Kaltoinkohtelu RAY:n rahoittama projekti Kohderyhmänä nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset vuotiaat seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneet tytöt ja pojat 2

8 Maaret Kallio VÄKIVALTA SEKSUAALISUUS LAPSET JA NUORET POJAT UHREINA 3 Harva ymmärtää kuinka pieni teko voi aiheuttaa kenties pysyvästi alemmuuden tunteen. Vielä harvempi ymmärtää kuunnella, kun yrittää kertoa todella kipeästä muistosta, josta on vaikea edes ääneen kertoa. Maaret Kallio Seksuaalinen kaltoinkohtelu Suomessa / Väestöliiton tutkimus Koululaisten tiedot seksuaaliterveydestä 2006 Tutkimus Väestöntutkimuslaitoksen ja Seksuaaliterveysklinikan yhteistyönä N luokkalaista Oletko koskaan kokenut jotain seuraavista? Jos olet, niin vastaa vakavimman kokemuksesi mukaan 1) Nimittelyä esim. huorittelua tai homottelua 2) Kehon intiimien alueiden koskettelua vasten tahtoa 3) Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakottamista 4) En ole kokenut seksuaalista häirintää tai seksuaalista hyväksikäyttöä 5

9 Maaret Kallio Millaista seksuaalista kaltoinkohtelua olet kokenut vakavimman mukaan? Nimittelyä tytöt: 12,8% pojat: 6,2% Kehon intiimien alueiden koskettelu vasten tahtoa tytöt: 9,2% pojat: 6,2% Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakottamista tytöt: 2,3% pojat: 4,1% Ei ole kokenut seksuaalista häirintää tai seksuaalista hyväksikäyttöä tytöt: 75,7% pojat: 83,6% nimitt. kosket. seksiin pak ei ole kok. tytöt pojat 6 Maaret Kallio Yhteenvetoa Intiimien alueiden koskettelua ja seksiin pakottamista yhteensä kokenut noin 11% 8.-luokkalaisista 300 oppilaan koulussa tämä tarkoittaa tilastollisesti noin 33 oppilasta 7 En osaa loppujen lopuksi sanoa, miksi tapahtunut hävettää minua niin paljon. Häpeän itseäni, kehoani, käyttäytymistäni, kaikkea. Uskon, että tapahtuneen vuoksi en osaa nauttia seksistä enkä tunne itseäni millään lailla seksuaaliseksi.

10 Maaret Kallio Mikä estää kertomasta? Urheat pojat ja kiltit tytöt Aikuiset eiv ät ymmärrä, usko tai vähättelevät Vaikean asian torjunta ja kieltäminen Nuori suojelee tekijää tai läheisiään Uhri kantaa tekijän syyllisyyttä Häpeä Pelko, ettei uskota tai syytetään Rangaistuksen pelko Leimautumisen pelko Rikosprosessin pelko 9 Maaret Kallio Entäs pojat? Ristiriitaa tuovat UHRIUS MIEHUUS Miehuuden myytit: Vahvuus ja voimakkuus Sallittu kapeampi tunteiden skaala Pojan tulee voida estää väkivalta Tekijänä nainen = poika on onnekas! Tekijänä mies = homoseksuaali Fyysinen kiihottuminen on yhtä kuin halu Poikauhrit löytyvät tyypillisesti poliisin paljastavalla tutkinnalla (Laitinen 2004, Turunen 2007) Maaret Kallio

11 Mainitsemani mieshenkilö ei pakottanut minua tai ollut erityisen kovakourainen, joten nyt jälkeenpäin harmittaakin suunnattomasti, että miksi annoin kaiken tapahtua. Olisin päässyt tahtoessani tilanteesta pois tai lopettaa tapahtuman. Olin kuitenkin hämmennyksissäni, herkkä ja olen aina ollut huono sanomaan ei, koska olen ujo ja minulla huono itsetunto. Ehkä jollain lailla myös kaipasin hyväksyntää ja läheisyyttä, koska kotoa en ole sitä riittävästi saanut. Maaret Kallio Nuoren uhrin kokemus rikosprosessista 13 Menin poliisille, koska tiedän n tekijän n etsivän n hyväksik ksikäytettäviä tänäkin päivp ivänä. Yritin kantaa vastuuni kansalaisena ja tuoda vaarallisen ihmisen ilmi. Nyt oli sitten yhteiskunnan vuoro. Tekij ijä tuomittiin noin vuoden ehdolliseen vankeuteen. EI paljon minusta! 14

12 KIITOS! maaret.kallio(at)vaestoliitto.fi

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Helsingin yliopisto 18.8.2011 ls 10 Seminaari raiskauskriisikeskus Tukinainen Kuka on raiskauksen uhri? Kuka kelpaa uhriksi?

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 26.6.2012 2011/0059(CNS) TARKISTUKSET 26-38 Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.957v01-00) ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 28.1.2004: Henkilöstöturvallisuus yleisesti Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus on osa yritysturvallisuutta

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

I Oikeus ja oikeusjärjestys 12

I Oikeus ja oikeusjärjestys 12 Sisällys I Oikeus ja oikeusjärjestys 12 1 Perusasioita oikeudesta Mitä oikeus tarkoittaa? 14 Oikeusvaltio rakentuu lain perustalle 15 Oikeustieteessä tutkitaan eri oikeudenaloja 17 Kaikki ihmiset ovat

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa?

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Mikä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja tasa-arvovaltuutetun toimisto Pojat ovat

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Aviopuolisoiden velvollisuuksista

Aviopuolisoiden velvollisuuksista 1 Efesolaiskirjeen selitys 14 Ef. 5:21 32 Aviopuolisoiden velvollisuuksista Olemme siirtyneet Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä osioon, jossa on kehotuksia kristityille oikeanlaiseen elämään. Näitä

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille EU-Grundvik -rahoitteinen kehittämishanke osanottajia Belgiasta, Saksasta, Unkarista,

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Ihmisoikeudet? Mitä ne ovat, mistä ne tulevat ja mitä niillä tehdään? o Syrjinnän

Lisätiedot

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA 26.10.2016 Maija Koskenoja Case - Mallitoimisto Epäiltynä 48-vuotias itäsuomalainen mies Antoi

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 10.2. 2005: Henkilöstöturvallisuuden käsitteet, tavoitteet ja hallintakeinot Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus

Lisätiedot

11 POLIISILAITOSTA POLIISI SUOMESSA POLIISIN TEHTÄVÄT POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET

11 POLIISILAITOSTA POLIISI SUOMESSA POLIISIN TEHTÄVÄT POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET POLIISI SUOMESSA POLIISI SUOMESSA Suomessa toimii yksi poliisi. Poliisina voi toimia nainen tai mies. Poliisi voi liikkua ja esiintyä joko virkapukuisena tai siviiliasuisena. Poliisilla on kuitenkin aina

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta Terveysfoorumi 2016 Lääkehoitojen priorisointi Toomas Kotkas Priorisoinnin kannalta relevantteja perusoikeuksia Perustuslain 6 : Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa 11.2.2016 KAA 3/2015 vp Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja kansalaisaloitteeseen

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/ Rikoskomisario Anne Hietala

Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/ Rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/2015 11.2.2016 Rikoskomisario Anne Hietala 1 HELSINGIN POLIISILAITOS 1.1.2015 POLIISIPÄÄLLIKKÖ Lasse Aapio

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki I Isyyslain kokonaisuudistus

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot