Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä"

Transkriptio

1 Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-kirja PRIDE-valmennus

2

3 PRIDE-kirja 3 Sisältö: TAPAAMISEN TAVOITTEET JA VALMIUDET...4 MIKSI PRIDE-VALMENNUKSESSA KÄSITELLÄÄN MENETYKSIÄ, EROJA JA SURUTYÖTÄ?...5 Miksi menetysten, erojen ja surun kohtaaminen on haasteellista?...5 Erilaisia menetyksiä: Ennakoitavissa olevat ja odottamattomat menetykset...5 SURUTYÖN KULKU...7 MENETYKSEN KOKEMUS...11 Menetyksen kokemukseen vaikuttavia tekijöitä...11 MENETYKSEN LÄPIKÄYMINEN LAPSEN KANSSA...12 Miten eri-ikäiset lapset kokevat eron ja menetyksen ja miten lasta voi tukea?...14 Miten lasta voi auttaa surutyössä?...15 Menetysten taulukko...16 SIJAIS- JA ADOPTIOVANHEMPIEN TÄRKEÄ ROOLI...17 LÄHTEET...17 MUUTOSTARINA...18 LIITE: PRIDE-kotitehtävät

4 4 PRIDE-kirja Tapaamisen tavoitteet ja valmiudet Tapaamisen tavoitteena on saada tietoa ja oppia ymmärtämään millaisia menetyksiä sijaiskoti- ja adoptiolapsilla voi olla miten menetykset ja eron kokemukset vaikuttavat lapseen ja hänen käyttäytymiseensä mitkä ovat surutyön vaiheet miksi sijais- ja adoptiovanhempien pitää olla menetyksen hallitsijoita miten lasta voi tukea selviytymään menetyksistään. Tapaamisen teemaan liittyvät valmiudet suojella ja hoivata lasta tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomioon hänen kehitykselliset viiveensä tehdä yhteistyötä lapsen asioissa. Tapaamiseen liittyvien kotitehtävien tavoitteet tunnistaa ja tarkastella omia menetyksiä tunnistaa menetyskokemusten herättämiä tunteita tarkastella menetysten taulukon avulla omia menetyksiään ja sitä, miten on käynyt niitä läpi arvioida missä suruprosessin vaiheessa on menetystensä käsittelyssä.

5 PRIDE-kirja 5 MIKSI PRIDE-VALMENNUKSESSA KÄSITELLÄÄN MENETYKSIÄ, EROJA JA SURUTYÖTÄ? Lapsen sijoitus ja adoptio merkitsevät lapselle erokokemusta ja menetystä. Kaikki lapset, jotka sijoitetaan tai adoptoidaan, joutuvat vaihtamaan perhettä ainakin kerran. Monilla lapsilla on useita sijoituksia joko lastenkotiin, kriisiperheeseen tai sijaisperheeseen. Lapset kokevat eron menetyksenä lähes poikkeuksetta, riippumatta siitä, millainen kiintymyssuhde lapsen ja vanhempien välillä on ja siinäkin tapauksessa, että vanhempi on laiminlyönyt tai hyväksikäyttänyt lasta. Menetys ja ero voivat näkyä lapsen käyttäytymisessä esim. vihana, suruntunteina ja masennuksena. Vaikka tunteet ovatkin tarkoituksenmukaisia, niiden ilmaiseminen ja lapsen käyttäytyminen voivat olla vahingollisia hänelle itselleen, muille tai omaisuudelle. Sijais- ja adoptiovanhempien pitääkin ymmärtää, miten lapsen tunteet ja käyttäytyminen liittyvät lapsen kokemiin menetyksiin voidakseen suojella ja hoivata lasta, vastata lapsen kehityksellisiin tarpeisiin ja huomioida hänen kehitykselliset viiveet. Ihmiset ovat tasavertaisia menetysten suhteen, koska jokainen on todennäköisesti kokenut jonkin henkilökohtaisen menetyksen. Omat menetyksen kokemukset, menetysten sureminen ja niistä selviytyminen vaikuttavat siihen, miten menetyksiä kokenutta lasta pystyy auttamaan suremaan ja selviytymään menetyksistä. Miksi menetysten, erojen ja surun kohtaaminen on haasteellista? Ero, menetykset ja suru ovat tuskallisia kokemuksia. On epämukavaa olla lasten kanssa, jotka ovat vihaisia ja/tai surullisia. Lapsen kokema menetys ja suru voivat muistuttaa aikuista hänen omista menetyksistään. Omat tuskalliset kokemukset voivat joko auttaa tai estää aikuista auttamasta lasta. Tuskallisista menetyksistä selviytyminen voi viedä pitkän ajan, joskus jopa koko elämäniän. Erilaisia menetyksiä: Ennakoitavissa olevat ja odottamattomat menetykset ENNAKOITAVISSA OLEVIA MENETYKSIÄ OVAT ESIMERKIKSI: vanhempien ja muiden läheisten menetys korkean iän ja luonnollisen kuoleman kautta lasten koulun aloitus tai lähtö opiskelemaan lasten lähtö kotoa heidän aikuistuessaan ja muuttaessaan pois työpaikan vaihtaminen avioliiton solmiminen ikääntymisen mukanaan tuomat menetykset, esim. fyysisen terveyden heikkeneminen, naisilla raskaaksi tulemisen mahdollisuuden päättyminen eläkkeelle jääminen.

6 6 PRIDE-kirja ODOTTAMATTOMIA MENETYKSIÄ OVAT ESIMERKIKSI: sairaus loukkaantuminen, vammautuminen avioero lapsen kuolema läheisen varhainen kuolema työpaikan menetys lapsettomuus auto-onnettomuus, tulipalo. ENNAKOITAVISSA OLEVIEN JA ODOTTAMATTOMIEN MENETYSTEN EROJA Ennakoitavissa olevat menetykset kuuluvat kaikkien ihmisten elämään, ja jokainen tulee aikanaan kokemaan niitä - odottamattomia menetyksiä ei tapahdu kaikille ihmisille. Ennakoitavissa olevia menetyksiä pidetään normaaleina ja niistä johtuvaa surua luonnollisena odottamattomia menetyksiä ei nähdä normaaleina ja tunne erilaisuudesta voi monimutkaistaa suruprosessia. Ennakoitavissa oleviin menetyksiin on saatavilla enemmän tukea ja ymmärrystä kuin odottamattomiin menetyksiin. Suhtautuminen ei aina ole yhtä ymmärtävää, esim. lapsettomuutta ei välttämättä ymmärretä menetyksenä, kuten ei huostaanottoa tai adoptiotakaan. Ennakoitavissa oleviin menetyksiin liittyy kaipausta, ikävää ja haikeutta odottamattomiin menetyksiin sen sijaan usein henkilökohtaisen häpeän tai syyllisyyden tunteita. Ennakoitavissa oleviin menetyksiin voi yleensä valmistautua, mutta odottamattomiin menetyksiin ei yleensä voi. Menetykset liittyvät yleensä joko terveyteen, läheisiin tai omaisuuteen. Lähes poikkeuksetta menetys vaikuttaa ihmisen itsetuntoon.

7 PRIDE-kirja 7 SURUTYÖN KULKU MENETYS TERVEYS MERKITTÄVÄ HENKILÖ OMAISUUS ITSETUNTO SOKKI / KIELTÄMINEN KAUPANKÄYNTI VIHA HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMINEN MASENNUS YMMÄRTÄMINEN SELVIYTYMINEN MENETYKSEN HALLINTA Lähde: Foster PRIDE / Adopt PRIDE 9/1993, alkuperäinen kehittäjä Paztor, E.M.

8 8 PRIDE-kirja SURUTYÖN VAIHEET Ensimmäinen vaihe on SOKKI /KIELTÄMINEN, jolloin ihminen on järkyttynyt ja menettää ehkä todellisuuden tajunsa, ei ymmärrä, mitä tapahtuu ja/tai kieltää kaiken. Tässä vaiheessa sijoitettu tai adoptoitu lapsi voi olla lamaantunut itkeä paljon ja kovalla äänellä leikki-ikäiset voivat kävellä ympäri taloa etsien äitiä ja/tai isää pyytää toistuvasti, että hän pääsisi kotiin kieltää, että hänelle olisi tehty mitään pahaa tai että hänen perheessään olisi mitään vialla lapsi ei näytä reagoivan mitenkään lapsi voi uskoa ja kuvittelee, että vanhemmat voivat tulla minä päivänä tahansa hakemaan heidät takaisin kotiin. Toinen vaihe on KAUPANKÄYNTIVAIHE, mikä sisältää kuvitelman siitä, että jokin sopimus, keino tai teko saisi tilanteen muuttumaan ennalleen. Joku voi esim. mielessään luvata, ettei koskaan polta tupakkaa, jos saa terveytensä takaisin: Hyvä Jumala, en polta enää koskaan, jos tulen terveeksi. Kaupankäyntivaiheeseen liittyy usein syyllisyydentunteita. Lapset saattavat käydä kauppaa esittämällä ei hyvä -olettamuksen: Minä en ole hyvä, minussa on jokin kauhea vika ja siitä syystä minua hakattiin tai minut otettiin pois perheestäni. Jotkut lapset ajattelevat puolestaan, että heidän vanhempansa ovat pahoja, mutta toivovat silti että vanhemmat ottaisivat heidät takaisin. Heidän kaupankäyntinsä saa esimerkiksi muodon: Annan anteeksi ja unohdan kaiken heidän aiheuttamansa tuskan, jos he vain ottavat minut takaisin kotiin. Kolmas muoto ei hyvä-olettamuksesta on, kun lapsi ei näe itsessään eikä vanhemmissaan vikaa, vaan kaikki on sosiaalityöntekijän, opettajan tai sijais- tai adoptiovanhempien syytä: Jos vaan saan toisen työntekijän, pääsen varmasti kotiin. Yleensä lapsella on taipumus nähdä itsenä syyllisenä huostaanottoon ja sijoitukseen. He voivat kuvitella olleensa esimerkiksi tottelemattomia, liian äänekkäitä, riiteleviä, liian riippuvaisia tai liian huonoja oppilaita koulussa jne. Kolmas vaihe on VIHAN VAIHE, joka voi ilmetä häiriökäyttäytymisenä tai masennuksena. 1) Viha ja häiriökäyttäytyminen Häiriökäyttäytymisessä viha suuntautuu ulospäin. Sisäänpäin kääntynyt viha ilmenee masennuksena. Tässä vaiheessa tulee ilmeiseksi, että menetys on todella tapahtunut eikä sitä saa tapahtumattomaksi. Yleensä lasten on vaikea suunnata vihaansa syntymävanhempiinsa, mistä syystä sijais- ja adoptiovanhemmat joutuvat helposti lasten vihantunteiden kohteiksi. Jos lapsi voi ilmaista tunteitaan ja käsitellä niitä, se antaa lapselle mahdollisuuden päästä ei hyvä -olettamuksesta. Jotkut lapset ilmaisevat vihaa suoraan ja verbaalisesti: Löisin heitä tai tappaisin heidät, jos voisin, he eivät halunneet minua, vihaan heitä enkä välitä.

9 PRIDE-kirja 9 Jotkut lapset kohdistavat vihaisia tunteitaan sijais- ja adoptiovanhempiin. Äidilläni ei ollut tarpeeksi rahaa ja siksi olen teillä. Se ei ole reilua. Vihaan teitä. Te ette ole minun oikeita vanhempiani. Haluan takaisin äidin luo. Jotkut lapset ilmaisevat vihaisia tunteitaan vahingoittamalla itseään, muita lapsia, eläimiä tai rikkomalla esim. leikkikaluja. 2) Viha ja masennus Lasten masennus on yleensä näkymättömämpää kuin vihainen käyttäytyminen. Mutta sen huomaaminen ja hoitaminen on hyvin tärkeää. Masennus voi ilmetä perhehoitoon sijoitetussa tai adoptoidussa lapsessa mm. voimakkaina pelkoina kiinnostuksen puutteena tai kyvyttömyytenä osallistua tavallisiin, lapsen ikätason mukaisiin leikkeihin ja toimintoihin ripustautuvana käyttäytymisenä lapsi ei reagoi odotetulla tavalla iloisiin tai surullisiin tapahtumiin ahdistuneena käyttäytymisenä ja painajaisina vetäytymisenä kanssakäymisestä ikätovereiden ja aikuisten kanssa joutumisena alttiiksi riskeille esim. juoksemalla kadulle, hyppimällä korkeilta paikoilta (itsemurhakäyttäytyminen) päihteiden väärinkäyttönä ja runsaina seksuaalisuhteina heikkona koulumenestyksenä puutteellisenä hygieniasta ja fyysisestä olemuksesta huolehtimisena. Viha on aina toissijainen tunne. Se on aina seuraus menetyksestä tai pelosta että menettää jotain. Aina, kun näet vihaa, etsi surua tai menetystä! Neljäs vaihe on YMMÄRTÄMISEN VAIHE, joka on alku sille, että ihminen pääsee irti surun voimakkaista tunteista. Ihminen ymmärtää realistisemmin, mitä hänelle on tapahtunut, ja miksi. Tämä tarkoittaa sitä, että menetykset hyväksytään tapahtuneina tosiasioina, ne ovat osa elämää, mutta silti elämä jatkuu. Sijais- ja adoptiovanhempien sekä sosiaalityöntekijöiden on aiheellista kysyä itseltään, onko realistista odottaa, että lapset ja nuoret pystyvät hyväksymään edes osittain sen, että heiltä on kielletty oikeus turvalliseen lapsuuteen. Tätä vaihetta voidaan tarkastella sanan ymmärtäminen avulla, jolloin se tarkoittaa, että tapahtunutta ei tarvitse hyväksyä, mutta on tärkeä tietää ja ymmärtää, mitä on tapahtunut ja miksi. Lasten ei tarvitse hyväksyä kokemaansa laiminlyöntiä tai hyväksikäyttöä, mutta heitä pitää tukea ymmärtämään, mitä on tapahtunut ja miksi.

10 10 PRIDE-kirja Viides vaihe on SELVIYTYMISEN VAIHE, joka tarkoittaa sitä, että ihminen on tunnistanut ja ymmärtää menetyksensä ja oppinut tulemaan toimeen niiden kanssa sekä ulkopuolisilta saadun avun että omien sisäisten voimavarojen avulla. Lapset saattavat ilmaista aikaisempaa helpommin sekä myönteisiä että kielteisiä asioita vanhemmistaan, samoin heihin itseensä liittyviä myönteisiä ja kielteisiä tunteita. Seuraavassa esimerkki siitä, mitä eräs 9-vuotias sanoi: Äiti oli kaunis ja hauska joskus. Hän käytti huumeita eikä pystynyt lopettamaan niiden käyttöä. Hän teki minulle pahaa silloin. Joskus rakastan äitiäni, joskus taas en. Tiedän, että hän ei koskaan kykene pitämään minusta huolta, mutta tiedän, että hän kyllä välittää minusta. Lapset alkavat ilmaista enemmän toivoa tulevaisuuden suhteen, he onnistuvat oppimistehtävissään ja hallitsevat käyttäytymistään ja tunteitaan. Lapset oppivat, että vihan, pettymyksen ja surun tunteet ovat sallittuja, ja että on olemassa hyväksyttäviä ja ei-hyväksyttyviä tapoja ilmaista näitä tunteita. Viimeinen vaihe on MENETYKSEN HALLINNAN VAIHE. Ihmiset, jotka ovat päässeet tähän vaiheeseen, eivät ole ainoastaan oppineet tulemaan toimeen omien menetystensä kanssa, vaan he kykenevät myös auttamaan muita. Sijais- ja adoptiovanhempien sekä työntekijöiden erityinen rooli on olla menetyksen hallitsijoita. Menetyksen hallitsija on kyennyt suremaan omia menetyksiään ja hänellä on erityisiä taitoja ja voimavaroja auttaa muita. Sijaiskotilapsiin ja adoptoituihin lapsiin vaikuttavat heidän kokemansa menetykset. Lapset tarvitsevat sijais- ja adoptiovanhempia, jotka auttavat heitä heidän surussaan. Lapsella saattaa olla kehityksellisiä viiveitä, jotka ovat aiheutuneet monista menetyksistä, tai lapsi on voinut juuttua suruprosessissaan johonkin vaiheeseen. Lapset palaavat suruprosessiin jokaisessa uudessa kehitysvaiheessaan, koska heidän tiedollinen ja emotionaalinen kykynsä ymmärtää asioita ja käsitellä menetyksiä kehittyy iän mukana. VAIHEITTAINEN SURUTYÖ Vaiheittaisella surutyöllä tarkoitetaan sitä, että suremiseen kuuluu eri vaiheita ja surressaan ihminen siirtyy vaiheesta toiseen myös edestakaisin. Ihminen voi tuntea surua ja haikeutta ja palata suruprosessin aiempiin vaiheisiin, vaikka hän olisi jo pystynyt ymmärtämään, mitä tapahtui ja selviytymään menetyksestään. Vaiheittainen sureminen, jossa mennään eteenpäin ja taas taannutaan, on tyypillistä erityisesti lapsille. Lapset näyttävät unohtavan tuskansa joksikin aikaa, mutta yhtäkkiä he saattavatkin olla vihaisia tai masentua. Sureminen on yksilöllistä eivätkä surun vaiheet etene kaikilla ihmisillä aina samassa järjestyksessä. Useimmat ihmiset käyvät kuitenkin läpi kaikki surun vaiheet tavalla tai toisella. Paluun surun johonkin vaiheeseen voivat laukaista vuosipäivät, lomat, syntymäpäivät, laulut, tuoksut ja ruoat tai vaikkapa kaivattua ihmistä muistuttavan henkilön kohtaaminen. Monille tuttu esimerkki on, miten jokin laulu tuo mieleen muistot nuoruuden rakkaudesta. Vaikka rakkaussuhde olisi päättynyt jo kauan sitten ja sen aiheuttamasta surusta ja menetyksestä olisi selvinnyt hyvin, laulu voi nostaa pintaa surun ja haikeuden tunteita.

11 PRIDE-kirja 11 Joskus aikuiset ja erityisesti lapset näyttävät hyväksyneen menetyksensä, mutta ovatkin jättäneet sen käsittelemättä. He ovat kätkeneet tunteensa ja torjuneet tuskan. Valitettavasti nämä voimakkaat tunteet ovat tallella ja voivat nousta pintaan myöhemmin. Jotkut ihmiset kokevat erityisen paljon menetyksiä. Näin on usein lasten syntymävanhemmilla. Ennen kuin he ovat surreet edellisen menetyksen, he jo kokevat toisen. Jatkuvat menetykset, etenkin surematta jääneet, nostavat uudessa menetyksessä pintaan voimakkaat, aiemmassa menetyksessä selvittämättä jääneet tunteet. Joskus ihmiset juuttuvat johonkin surutyön vaiheeseen pitkäksi ajaksi, joskus jopa iäksi. Sijoitettujen ja adoptoitujen lasten vanhemmat saattavat olla juuttuneita vihan ja masennuksen vaiheeseen, mikä näkyy myös heidän käyttäytymisessään. Monet huostaanotetuista lapsista ovat kokeneet useita menetyksiä. He ovat voineet kokea itselleen tärkeän ihmisen kuoleman, hylkäämisen tai katoamisen. He ovat menettäneet luottamuksensa, kun heidän tarpeisiinsa ei ole vastattu tai heitä on pahoinpidelty tai hyväksikäytetty. He ovat myös joutuneet eroon perheestään ja tutusta ympäristöstään. Lapset ja nuoret surevat eroa, vaikka he olisivat karanneet kotoaan tai itse pyytäneet päästä pois. On tärkeää muistaa, etteivät useimmat lapset halua jättää perheitään, vaikka heitä olisi kohdeltu tai hoidettu huonosti. MENETYKSEN KOKEMUS Menetyksen kokemukseen vaikuttavia tekijöitä Vaikka menetyksen kokemus voi tulla esille yhä uudelleen monilla eri tavoilla, sen ei tarvitse silti olla uhka onnistuneelle sijaiskotisijoitukselle tai adoptiolle. Lapsen auttaminen ja tukeminen menetyksen ja surun tunteiden käsittelyssä ja suremisessa on mahdollista. Lapsen sijais- tai adoptioperheet toimivat lapselle eheytymisen lähteinä. SIJAIS- JA ADOPTIOVANHEMPIEN ON TÄRKEÄ TIETÄÄ JA YMMÄRTÄÄ, MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT LAPSEN KYKYYN TEHDÄ SURUTYÖTÄ: Menetyksen luonne Vaikka lapsen ja vanhemman välisessä suhteessa olisikin monia haavoittavia asioita, jotka lapsen kannalta ovat menetyksiä (esim. laiminlyönti, kaltoin kohtelu, hyväksikäyttö), näyttää vanhemman menetys kaikkein merkittävimmältä menetykseltä lapsen elämässä. Ikä menetyksen sattuessa Lapsen ikä vaikuttaa ratkaisevasti hänen kykyynsä ymmärtää, mitä tapahtuu ja miksi. Mitä pienempi lapsi on, sitä rajoittuneempi kyky hänellä on sekä ymmärtää että ilmaista itseään ja tunteitaan. Menetysten merkitys voi myös olla erilainen eri-ikäisille. Esimerkiksi fyysinen vammautuminen, vaikka se onkin vakava menetys kaiken ikäisille lapsille, saattaa olla vaikutuksiltaan merkittävämpi nuoruusikäiselle, joka etsii omaa identiteettiään ja on itsenäistymisvaiheessa kuin pienelle lapselle. Kiintymyksen aste ja luonne henkilöön, josta lapsi joutuu eroon Mitä vahvempi kiintymyssuhde lapsen ja henkilön välillä on, sitä suurempi menetys eroon joutuminen on lapselle. Hyvän kiintymyssuhteen ansiosta lapsella on hyvät edellytykset surra menetystään, mikä taas auttaa lasta muodostamaan uusia kiintymyssuhteita. Turvattomasti kiintyneillä lapsilla voi olla vaikea surra menetyksiään ja eroja, mikä vaikeuttaa usein myös uusien kiintymyssuhteiden luomista.

12 12 PRIDE-kirja Kyky ymmärtää, miksi ero tapahtui Lapsilla on tiedollisen ja psykososiaalisen kehityksensä eri vaiheissa erilainen kyky käsitteelliseen ajatteluun ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen. Tiedollinen ja emotionaalinen kehittyneisyys voi auttaa lasta suremaan. Esimerkiksi 8-vuotias, jota hänen vanhempansa on käyttänyt seksuaalisesti hyväksi, ymmärtää huomattavasti paremmin kuin 2-vuotias lapsi vastaavassa tilanteessa, miksi hän on joutunut eroon vanhemmastaan. Vanhemmalla lapsella on myös paremmat edellytykset käsitellä ja surra kokemaansa fyysisen koskemattomuuden menetystä. Lapsi tarvitsee tähän kuitenkin aina aikuisen apua ja tukea. Lapsen tunne-elämän tasapainoisuus ja vahvuus ennen menetystä Tunne-elämältään terve lapsi, joka on kiintynyt hänestä huolehtiviin ja hänen kehityksellisiin tarpeisiinsa vastaaviin vanhempiinsa, selviytyy aina paremmin vanhemman menetyksestä kuin tunne-elämältään laiminlyöty lapsi. Esim. vauvaharjoituksessa Antilla ja Pekalla oli aivan erilaiset kyvyt luottaa siihen, että uudet vanhemmat ovat turvallisia, luotettavia ja hoivaavia. Olosuhteet, jotka aiheuttavat menetyksen Lapsen kannalta menetyksen ja eron aikaiset olosuhteet ovat hyvin merkittäviä. - Lapselle on aivan erilainen kokemus, jos hän joutuu esim. yllättäen tai keskellä yötä perhetukikeskukseen kotihälytyksen seurauksena ja tuntemattomien poliisien saattamana kuin jos lasta on valmisteltu perhetukikeskukseen menoon ja hän tuntee henkilöt, jotka hänet sinne vievät. - Vastaavasti lapsen kokemuksella väkivallasta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja niistä selviytymiseen on suuri merkitys sillä, onko tekijä lapsen läheinen vai tuntematon ja onko kyse yksittäisestä tapahtumasta vai pitkään jatkuneesta väkivallasta tai hyväksikäytöstä. Aikaisempien erojen ja menetysten määrä Lapset, jotka ovat kokeneet useita eroja ja sijoituksia, menettävät vähitellen luottamuksensa aikuisiin. Erot ja menetykset voivat vaikuttaa myös heidän haluunsa ja kiinnostukseensa surra menetyksiä. Ensisijaisesti lapselle tulee turvata riittävästi pysyvyyttä ja jatkuvuutta sekä turvallisuutta, jotta lapsi saa mahdollisuuden surra eroja ja menetyksiään. Monet lyhyen ajan kuluessa tapahtuneet menetykset voivat muodostua ylivoimaisiksi aikuisillekin ja vaikuttaa vakavasti henkilön kykyyn käsitellä niitä. Ennen eroa, sen aikana ja jälkeenpäin annettu apu Ensimmäinen tärkeä askel tukemisessa ja auttamisessa on, että lapselle annetaan lupa ja oikeus menetyksen ja eron suremiseen, mikä myös tulee kertoa lapselle. Lapselle kerrotaan myös, kuka häntä auttaa ja miten. MENETYKSEN LÄPIKÄYMINEN LAPSEN KANSSA Surutyössään lapsi etenee sokin ja muiden ensireaktioiden kautta vähitellen menetyksen kohtaamiseen. Lapsi saattaa alkaa puhua ja kysellä tapahtuneesta. Hän voi muistella kokemusta ja etsiä lohtua. Tunteet, kuten viha, suru, häpeä, kaipaus ja masennus nousevat pintaan ja näkyvät usein lapsen käyttäytymisessä ja leikeissä. Surutyö näkyy lapsessa. Aikuisten tuen ja oikean tiedon avulla lapsi alkaa nähdä huostaanottoon ja sijoitukseen johtaneet tapahtumat realistisessa valossa. Surutyö on lapselle raskasta, sillä tunteiden ilmaisun lisäksi lapsen on kyettävä hyväksymään menetyksensä ja sopeutumaan uuteen ympäristöön ja muodostamaan uudenlaiset kiintymyssuhteet niin syntymä- kuin sijaisvanhempaansakin. Kiintymyssuhteen muodostumiseksi lapsen on voitava olla vakuuttunut siitä, että hänellä on oikeus rakastaa kumpiakin vanhempiaan, mikä puolestaan asettaa haasteita syntymä- ja sijaisvanhempien väliselle suhteelle.

13 PRIDE-kirja 13 LAPSEN KOKEMAT TRAUMAATTISET TAPAHTUMAT JA SURUTYÖ Traumaattiselle kokemukselle on luonteenomaista, että siihen liittyy uhkaa, joka kohdistuu ihmiseen itseensä tai hänelle läheisiin, rakkaisiin ihmisiin. Traumatapahtumiin liittyy tapahtuman aikana koettua pelkoa, avuttomuuden tunnetta ja kauhua. Traumaattinen kokemus murentaa itsearvostusta. Tapahtumat järkyttävät ajatusta maailmasta turvallisena ja oikeudenmukaisena paikkana. Traumaattiset tapahtumat ovat ihmisen psyykkeelle erityisiä siksi, että ne tallentuvat muistiin ainakin osittain eikielellisessä muodossa, kuten kuvina, hajuina, tunnetiloina. Tunteet ja kokemukset, joille ei löydy sanoja voivat alkaa hiertää mielessä epämääräisenä möykkynä kuin kivi kengässä. Ihmisen normaaliin kehitykseen liittyy kriisejä, jotka toimivat ovina uusiin haasteisiin ja tienä uuteen kehitysvaiheeseen. Sijoitetun ja adoptoidun lapsen elämänkulkuun liittyy usein myös traumaattisia kokemuksia. Ne ovat tapahtumia, joita lapsi ei ymmärrä, ja ne herättävät lapsessa voimakkaita tunteita ja reaktioita. Traumaattiset kokemukset liittyvät usein miten vanhempien päihteiden käyttöön, väkivaltaisuuteen ja mielenterveysongelmista tai laiminlyönneistä seuranneeseen turvattomuuteen, pelkoon ja uhkaavuuteen. Ahdistus voi ilmetä tunnereaktioiden lisäksi lapsen muuttuneena käyttäytymisenä tai ruumiillisina oireina. Lapsen surutyöhön vaikuttaa, jos traumaattiset kokemukset saavat hänessä aikaan traumaperäisiä stressioireita. Lapsen kanssa olisikin ensin työstettävä traumaa, jotta surutyölle vapautuisi mieleen tilaa. Kun lapsi kykenee kohtaamaan välttelemättä haavoittavat kokemukset, reaktiot lievittyvät. Lapsen tekemä traumatyö ei näy aina päällepäin. Se ilmenee usein vaikeutena puhua tapahtuneesta ja vaikeutena tunnistaa ja ilmaista tunteitaan. Lapsen mieleen tunkeutuu hänen tahtomattaan muistikuvia tapahtuneesta, minkä takia lapsi on ahdistunut, pelokas, hämmentynyt ja tuntee olonsa epätodelliseksi. Hän saattaa kärsiä painajaisista ja hänen leikkinsä on usein mekaanista ja juuttunut vertauskuvin toistamaan traumaa ilman ratkaisuja. Lapsi ja sijais- ja adoptiovanhemmat tarvitsevat yleensä aina tiimin tukea lapsen traumaperäisten stressireaktioiden hoitamisessa.

14 14 PRIDE-kirja Miten eri-ikäiset lapset kokevat eron ja menetyksen ja miten lasta voi tukea? IKÄ ERON JA MENETYKSEN VAIKUTUKSET MITEN LASTA VOI TUKEA? VAUVAIKÄINEN Vauva reagoi lämpötilassa, äänissä ja näkökentässä tapahtuviin muutoksiin. Hän ei ehkä pysty luottamaan ympäristöön eikä lähellään olevaan ihmiseen ja muuttuu kärsimättömäksi. Toteuta mahdollisimman toistuvia, päivittäisiä rutiineja. Tärkeintä on keskittyä rakentamaan uudelleen vauvan luottamusta aikuisiin. LEIKKI-IKÄINEN Lapsen itsenäisyys, itseluottamus ja itsetunto vahingoittuvat. Leikki-ikäinen saattaa taantua nuoremman lapsen tasolle käyttäytymisessään. Kiinnitä huomiota eroon tai menetykseen liittyviin tapahtumiin, koska samantapaiset tilanteet herättävät lapsessa muistoja myöhemmin. Lapsi tarvitsee tukea itsenäisyytensä lisäämiseen ja tasapainon saavuttamiseen itsenäisyyden ja riippuvuuden välille. Siedä lapsen takertuminen aikuiseen, sillä tällaisella käyttäytymisellä lapsi viestii, ettei hän vielä ehkä luota siihen, että aikuinen on tarvittaessa läsnä häntä varten. Lapsi tarvitsee mahdollisuuksia kokea luottamusta, itsenäisyyttä ja tunnetta ympäristönsä hallitsemisesta. ESIKOULUIKÄINEN Lapsella ei ole juurikaan kykyä käsitteelliseen tai luovaan ajatteluun. Elämä voi tuntua hämmentävältä. Lapsi voi pelätä hylätyksi tulemista, käsittää väärin tapahtumien syyt ja syyllistää itsensä. Kiinnitä huomiota lapsen outoihin toteamuksiin selvittääksesi lapsella mahdollisesti olevia väärinkäsityksiä. Kielelliset viivästymät ovat erittäin tavallisia pahoinpidellyillä tai laiminlyödyillä lapsilla. Lapsi tarvitsee jatkuvuutta ja ennustettavuutta saavuttaakseen jälleen luottamuksen ja hallinnan tunteen VUOTIAS NUORI Tämä on itsetehostuksen ja aggression ikäkausi, jossa menetyksen kokeminen voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Kyky ymmärtää ja käsitteellistää asioita on kehittynyt, mutta lapsi tarvitsee apua menetyksen syiden selvittämiseen. Sekavat tunteet ovat tavallisia. Vaikeudet oppimisessa ja ystävyyssuhteiden luomisessa ovat yleisiä. Lapsi voi taantua aiemmille ikätasoille. Menetys lisää nuoren tunne-elämän ailahtelevuutta ja impulsiivisuutta. Identiteettiin ja itsetuntoon liittyvät asiat monimutkaistuvat. Omasta perheestä eroaminen itsenäistymisvaiheessa hämmentää nuorta ja aiheuttaa vihan tunteita. Lapsi tarvitsee identiteettinsä rakentamiseksi tietoa aiemmista vuosistaan. Seksuaalisesti hyväksikäytetty lapsi tarvitsee seksuaalisesti neutraaleja ihmissuhteita. Lasta tulee tukea hänen kaverisuhteissaan, koulunkäynnissään ja vihaisten tunteidensa selvittämisessä. Nuorella on tarve osallistua häntä itseään koskeviin suunnitelmiin. On tärkeää ottaa huomioon nuoren omat toiveet kaikissa vaiheissa. Nuori tarvitsee tukea surun ja vihan tunteidensa tunnistamiseen ja läpikäymiseen sekä itsetuntonsa vahvistamiseen. Hän tarvitsee tunnustusta käyttäydyttyään vastuuntuntoisesti. Nuorta tulee auttaa seksuaalisesti neutraaleissa ihmissuhteissa selvittämään seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Nuori tarvitsee tukea myös kaverisuhteissaan (esimerkiksi ryhmäpaine).

15 PRIDE-kirja 15 Miten lasta voi auttaa surutyössä? Muutokset ja menetykset ovat myllertäviä ja epämiellyttäviäkin asioita lapsen elämässä. Aikuisten on tärkeä tiedostaa lapsen tunteet ja ymmärtää hänen käyttäytymisensä taustalla olevat tekijät: Menetysten, erojen, kaipauksen ja pettymysten läpikäynti sekä vaikeista kokemuksista ja niihin liittyvistä tunteista puhuminen auttavat lapsen eheytymistä. Lapselle tulee kertoa, että hänellä on lupa tuntea kaikkia tunteita ja häntä autetaan ilmaisemaan niitä hyväksyttävällä tavalla. Lapsi voi tarvita rohkaisua menetystensä käsittelyyn. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on käyttää enemmän toiminnallisuutta kuin puhetta. Hyviä tapoja ovat mm sadut, leikki, valokuvat, maalaaminen ja piirtäminen, nukketeatteri, pelit sekä muut toiminnalliset menetelmät, jotka auttavat lasta tarinansa tuottamisessa. Lapsi tarvitsee myös faktoja huostaanottoon ja sijoitukseen johtaneista syistä ja tapahtumista voidakseen koota elämänsä tarinaa, ja häntä tulee auttaa ymmärtämään, mitä hänelle on tapahtunut ja miksi. Sosiaalityöntekijän tehtävä on kertoa ja käydä lapsen kanssa huostaanottoa ja sen perusteita läpi. Minun kirjani on yksi väline tässä tehtävässä. Sijoitettujen lasten ja adoptiolasten sekä aikuisten vertaisryhmät ovat myös hyvä väylä kokemusten jäsentämiseen ja vertaistukeen. Ajan myötä lapsen kokemusten jäsentyessä kipu hellittää ja hän voi oppia hyväksymään tapahtuneen osaksi elämäntarinaansa. Osa lapsista tarvitsee tähän terapeuttista apua. Kuulluksi tuleminen auttaa lasta tulemaan osalliseksi omassa elämässään. Se antaa kokemuksen, että hän voi itse vaikuttaa tulevaisuuteensa ja rakentaa omaa elämäänsä haluamaansa suuntaan aikuisten saattamana. Aikuisten tehtävä on tukea lasta. Lapselle annetaan aikaa surra. Ymmärretään, että uudessa kehitysvaiheessaan lapsi voi palata suruprosessissaan vaiheisiin, jotka hän on käynyt läpi jo edellisessä kehitysvaiheessaan. Esim. murrosiässä lapsi saattaa palata vihan vaiheeseen ja viha voi kohdistua sijais- tai adoptiovanhempiin, vaikka se liittyykin syntymävanhempiin. Ymmärretään, että uudet menetykset voivat nostaa pintaan vanhat menetykset ja niihin liittyneet tunteet. Menetysten taulukko Menetysten taulukko on väline, jonka avulla voidaan konkreettisesti koota lapsen menetyksiä ja arvioida niiden merkityksiä ja vaikutuksia lapsen elämässä. Sen avulla saa myös käsityksen siitä, miten lapsi on surrut menetyksiään ja millaista apua hän on saanut. Sijais- ja adoptiovanhempien kyky auttaa lapsia surutyössä perustuu siihen, että he tiedostavat ja ymmärtävät, miten menetys vaikuttaa lapsen kehitykseen, kiintymykseen ja käyttäytymiseen. Ne sijais- ja adoptiovanhemmat, jotka osoittavat hyväksyvänsä lapsen ehdoitta ja sitoutuvat kohtaamaan lapsen tarpeita, auttavat lasta toipumaan. Tieto lapsen kokemista menetyksistä auttaa sijais- tai adoptiovanhempia ymmärtämään lapsen nykyisiä tarpeita ja tukemaan lasta hänen menetystensä käsittelemisessä.

16 16 PRIDE-kirja ALEKSIN MENETYSTEN TAULUKKO Ikä mene tyksen sattuessa Mikä menetys oli? (terveys, läheinen ihminen, aineellinen menetys) Mitä tapahtui ja millaisissa olosuhteissa? Kuka auttoi Aleksia ja miten? Miten menetys vaikutti Aleksiin ja hänen elämäänsä? noin 1 viikko Äiti Aleksi otettiin kiireellisesti huostaan äidin jätettyä hänet sairaalaan synnytyksen jälkeen, ja hänet sijoitettiin lastenkotiin. Lastenkodin hoitajat hoivasivat ja pitivät huolta parhaalla mahdollisella tavalla. Äiti ja Jari kävivät katsomassa. Aleksi menetti mahdollisuuden saada jatkuvaa hoivaa ja läheisyyttä äidiltään, mikä vaikutti kiintymyssuhteeseen äidin kanssa. 6 kk Lastenkodin tutut hoitajat Muutto lastenkodista äidin ja Jarin luo. Äiti ja Jari lohduttivat. Aleksille koti oli uusi ja outo paikka. Elämä muuttui kokonaan erilaiseksi. Noin 3-4 vuotta Äiti ja Jari Itsetunto Aleksi sijoitettiin lastenkotiin vanhempien päihdeja muiden ongelmien vuoksi. Lastenkodin työntekijät lohduttivat. Äiti ja Jari kävivät katsomassa. Aleksilla oli ikävä vanhempiaan ja hän oli apaattinen ja väsynyt lapsi, joka sai välillä itkukohtauksia, jolloin hänen oli vaikea vastaanottaa lohdutusta. Koko varhaislapsuuden ajan Biologinen isä Itsetunto Aleksin äiti ei ole halunnut selvittää Aleksin isyyttä. Aleksille ei ole kerrottu, että Jari ei ole hänen isänsä. Ei ole saanut apua keneltäkään. Aleksilla ei ole mahdollisuutta tuntea biologista isäänsä ja tutustua juuriinsa.tieto tulee vaikuttamaan häneen monella tavalla, koska kyseessä on niin merkittävä asia kuin omat juuret ja tausta. Koko varhaislapsuuden ajan Turvallinen lapsuus vanhempien luona, pysyvyys, mahdollisuus hyvään ja hellään hoivaan ja huolenpitoon. Kaverit ja muut läheiset. Koti, elinpiiri Itsetunto Fyysinen koskemattomuus Perheen monet muutot, jolloin Aleksi on menettänyt leikkitovereitaan ja muita tärkeitä ihmisiä. Vanhempien keskinäiset riidat. Aleksin kaltoinkohtelu. Jari tuhosi kotia ja sen tavaroita, jolloin myös Aleksi menetti hänelle tärkeitä esineitä, kuten leikkikaluja ja valokuvia. Äiti ja Jari lohduttivat. Mummo oli myös Aleksin tukena. Mummo lohdutti. Tuttu tukiperhe oli tukena. Aleksi oli levoton ja hänellä oli fyysisiä vaivoja, kuten vatsakipua, johon ei löydetty syytä. Aleksi oli peloissaan ja hän alkoi änkyttää. Aleksi takertui mummoon. Aleksin perusturvallisuus järkkyi. 7 vuotta Äiti ja Jari Itsetunto Aleksi otettiin huostaan ja sijoitettiin vastaanottokotiin. Vastaanottokodin henkilökunta lohdutti ja auttoi. Mummo, äiti ja Jari kävivät katsomassa. Aleksin on vaikeaa keskittyä leikkeihin. Hän on syrjäänvetäytyvä ja hiljainen. Iltaisin hänen on vaikea saada unta. MENETYSTEN TAULUKKO antaa tietoa lapsen menneisyydestä ja lapsen kokemista menetyksistä auttaa ymmärtämään, miten hyvin lapsi on kyennyt suremaan menetyksiään antaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään mihin aikaisempiin kehitysvaiheisiin menetykset ovat vaikuttaneet auttaa ymmärtämään paremmin lapsen emotionaalista ikää auttaa arvioimaan, ovatko aikaisemmat menetykset estäneet lasta saavuttamasta fyysisen, älyllisen, sosiaalisen, emotionaalisen tai moraalisen kehityksen iänmukaisia tasoja auttaa arvioimaan, millaista tukea ja apua lapsi tarvitsee.

17 PRIDE-kirja 17 SIJAIS- JA ADOPTIOVANHEMPIEN TÄRKEÄ ROOLI Sijais- ja adoptiovanhempien kyky auttaa lapsia surutyössä perustuu siihen, että he tiedostavat ja ymmärtävät, miten menetykset ja erot vaikuttavat lapsen kehitykseen ja käyttäytymiseen. Ne sijais- ja adoptiovanhemmat, jotka osoittavat hyväksyvänsä lapsen ehdoitta ja sitoutuvat kohtaamaan lapsen tarpeita, auttavat lasta eheytymään. Tulevien sijais- tai adoptiovanhempien tulee huolellisesti arvioida valmiuksiaan auttaa lapsia, jotka ovat ehkä shokissa ja kieltävät tunteensa tai jotka ovat vihaisia tai masentuneita. Menetyksiä kokeneet lapset voivat laukaista heitä hoitaneissa aikuisissa surullisia muistoja ja tunteita, jotka liittyvät hoitavien aikuisten omiin aikaisempiin menetyksiin. Jos omat menetykset ovat pinnalla, on vaikea auttaa lapsia menetysten käsittelyssä. Se, miten meitä itseämme on autettu surussamme, voi olla avuksi, kun autamme toisia heidän surussaan. Se, miten meitä on autettu selviytymään menetyksistä, voi antaa luottamusta siihen, että voimme auttaa jotakuta toista. Lasten kokemat menetykset voivat muistuttaa meitä omista menetyksistämme. Esimerkiksi seksuaalisesti hyväksikäytettyä lasta voi olla vaikea auttaa, jos on itse kokenut samaa. Hyväksikäyttöön, laiminlyöntiin ja pahoinpitelyyn liittyvät lapsen menetykset saavat tuntemaan vihaa lapsen vanhempia kohtaan, vaikka nämä tapahtumat merkitsevät myös heille menetyksiä. Perheeseen sijoitettu tai adoptoitu lapsi saattaa muistuttaa lapsettomuudesta ja omasta lapsesta, jota ei ole mahdollista saada. Lapsen suru voi aiheuttaa meissä surua tai turhautumista etenkin silloin, kun lapsen suru kestää pitkään ja lapsi näyttää juuttuneen johonkin vaiheeseen, esim. vihaan. Sijais- ja adoptiovanhemmuuden haastavimpia ja palkitsevimpia tehtäviä on auttaa lapsia heidän menetyksissään. Lasten kokemat menetykset herättävät aikuisissa voimakkaita tunteita, ja niiden käsitteleminen on haasteellista. Siksi avun pyytäminen on hyväksyt tävää ja suositeltavaa. Avoin ja rehellinen keskustelu auttaa saamaan muutoksia lasten elämässä. On tärkeää olla rehellinen ja avoin omien vahvuuksiensa ja tarpeidensa sekä tuen tarpeen suhteen. Valmennusmateriaali on käännös ja suomalainen sovellus amerikkalaisesta koulutusohjelmasta Foster Pride/Adopt Pride (Illinois Department of Children and Family Services, Child Welfare League of America, 1996). Lisäksi on käytetty seuraavia lähteitä: LÄHTEET Poijula, Soili (2000) Lasten traumat ja niiden hoito. Kirjassa Ulos umpikujasta. Sinkkonen, Jari & Pihlaja, Päivi (toim.) Helsinki: WSOY. Poijula, Soili (2002) Surutyö. Helsinki: Kirjapaja. Traumaterapiakeskus, Saari, Salli (2000) Kuin salama kirkkaalta taivaalta - kriisit ja niistä selviytyminen. Helsinki: Otava.

18 18 PRIDE-kirja KERTOMUS MUUTOKSEN AIKAANSAAMISESTA Juuson tarina Juuso oli 8-vuotias, kun hänet sijoitettiin yhdessä pikkusiskonsa kanssa sijaiskotiin. Juuso oli lastenkodissa hämmentynyt, surusilmäinen poika, joka kärsi lastenkodin metelistä ja rauhattomuudesta. Pojan vanhemmat olivat eronneet ja parin vuoden ajan hän oli ollut lastenkodissa odottaen pääsyä isän luo. Isä kuitenkin epäonnistui yrityksissään saada elämänsä järjestykseen. Juusolla oli varhaisemmista ajoista kokemusta vanhempiensa riidoista, äidin useista kotoa lähdöistä ja lasten useista lyhyistä lastenkotisijoituksista. Perheen esikoisena Juuso oli joutunut ottamaan vastuuta pikkusiskostaan. Juuso oli hyvin valmis siirtymään sijaiskotiin ja hän olisi ollut halukas lähtemään sijaisvanhempien mukaan heti ensi tapaamisella. Kun sijaisvanhemmat perustelivat työasioillaan sen, etteivät voineet saman tien ottaa lapsia mukaansa, Juuso ilmoitti pärjäävänsä kotona kahdestaan pikkusiskonsa kanssa. Heti sijaisperheeseen tultuaan Juuso alkoi kutsua sijaisvanhempiaan isäksi ja äidiksi. Samalla kun Juuso osoitti olevansa iloinen ja onnellinen uudesta kodistaan, hän oli hyvin surullinen ja huolissaan vanhemmistaan. Pikku hiljaa hän alkoi kertoa tapahtumista ennen lastenkotiin tuloa. Samalla kun hän ikävöi ja kaipasi vanhempiaan, esiin tuli myös kiukkua kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut. Juuso myös pelkäsi, että hänet tullaan väkisin hakemaan pois sijaisperheestä. Vaikka ovet ja ikkunat suljettiin iltaisin huolella, pääsi joku kuitenkin Juuson mielikuvissa kaivautumaan lattian läpi. Iltaisin sijaisvanhemmilla oli tapana istua Juuson sängynreunalla juttelemassa päivän tapahtumista. Poika puhui yleensä hyvin avoimesti omista asioistaan. Erään kerran hän mm. sanoi toivovansa, että hänellä olisi vipu, jota kääntämällä mielestä poistuisivat kaikki ikävät muistot. Parin vuoden kuluttua sijoituksesta Juuso toi ystävänpäivänä kotiin kortin, johon hän oli piirtänyt sydämen. Sydän oli muutoin kauniinpunainen, mutta sydämen toinen ylälohko oli piirretty harmaaksi ja hyvin rosoiseksi. Sijaisäiti ihasteli korttia ja sen hehkuvanpunaista sydäntä kysyen, mitä sydämen rosoinen kulma tarkoitti. Etkö sinä näe, että siinä on sirpaleita, vastasi Juuso sijaisäidille välittömästi. Onko tämä sydän aina ollut tällainen?, kysyi sijaisäiti. Eihän toki, äiti. Ennen nämä sirpaleet ulottuivat tänne saakka, Juuso selitti osoittaen sydämen olleen niin sirpaleinen, että ehjää punaista aluetta oli ollut vain pienen pieni kulma.

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Kartta ja kompassi. 9. lk

Kartta ja kompassi. 9. lk lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

olipa teko fyysinen tai ei. Ei-fyysinen väkivalta voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ryhmään

olipa teko fyysinen tai ei. Ei-fyysinen väkivalta voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ryhmään KAINALOKYSELY Hyvä lapsen huoltaja/huoltajat, Tämän kyselyn tarkoituksena on lisätä tietoisuuttanne lapsenne hyvinvoinnista, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta sekä lasten kohtaamaan väkivallan eri muodoista

Lisätiedot

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön Christine Välivaara 2004 Perhekeskeisen työotteen kompastuskivet lastensuojelussa LAPSI SOPEUTUU VANHEMPIEN SAAMA

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot