TUKIKEINOJA KOHDATA AVIOERO PÄIVÄKODISSA JA PERHEESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKIKEINOJA KOHDATA AVIOERO PÄIVÄKODISSA JA PERHEESSÄ"

Transkriptio

1 TUKIKEINOJA KOHDATA AVIOERO PÄIVÄKODISSA JA PERHEESSÄ Petra Lindqvist Heli Välimaa Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakoniaammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Petra Lindqvist Heli Välimaa Tukikeinoja kohdata avioero päiväkodissa ja perheessä Syksy 2002 Sivuja 43, Liitteitä 7 Opinnäytetyömme tarkoituksena on tukea päiväkotien henkilökunnan ammatillisuutta kohdata avioeron tuomat ongelmat. Se on hyvä apuväline uusille työntekijöille ja se sisältää paljon hyödyllistä tietoa avioeron kohdanneille perheille. Ideana on, että päiväkodit voivat mainita opinnäytetyöstä vanhemmille, mikäli he katsovat perheen hyötyvän siitä. Opinnäytetyön idea on testattu ja toteutettu kahdessa päiväkodissa Keski-Uudellamaalla (A) ja pääkaupunkiseudulla (B), joissa tulokset ovat olleet positiivisia. Opinnäytetyön teoria-osuudessa käymme läpi avioeroprosessin ja sen vaikutukset perheeseen, vanhempiin ja lapsiin. Kerromme mikä on päiväkodin rooli lapselle ja miten lasta voidaan auttaa käymään läpi avioerosta johtuvia tunteita. Tätä varten olemme tutustuneet erilaisiin leikkeihin ja toimintamenetelmiin, jotta lapsen olisi helpompi käsitellä vaikeita asioita lapselle ominaisella tavalla. Päiväkodissa A opinnäytetyö testattiin kahteen kertaan. Keväällä 2002 olimme itse mukana testaamassa leikkien toimivuutta ja syksyllä 2002 päiväkodin lastentarhanopettaja testasi leikit uudestaan uuden lapsiryhmän kanssa. Halusimme saada opinnäytetyön toimivuudesta laajemman kuvan, joten ehdotimme päiväkodille B uuden toimintamenetelmän kokeilemista. He ottivat haasteen mielellään vastaan ja kokeilivat opinnäytetyön toimivuutta syksyllä Testauksien tulokset saimme ensimmäisellä kerralla itse kirjaamalla ja toisilla kerroilla haastattelemalla leikkien toteuttajia. Päiväkotien lisäksi opinnäytetyötä on testattu kahdessa eri tuttavaperheessä, jossa avioero on ollut ajankohtainen. Opinnäytetyön vanhemmille ja lapsille tarkoitettu kirjallisuus-osio oli molempien perheiden mielestä hyvä ja kattava. Kummassakin perheessä avioero tuli yllättäen, joten myös teoria-osuudesta oli ollut hyötyä. Asiasanat: Lapset, Perhe, Avioero, Tunteet, Päiväkoti

3 ABSTRACT Petra Lindqvist, Heli Välimaa Methods of Dealing with Divorce in Daycare and Families Järvenpää, Autumn Pages, 7 Appendices Diaconia Polytechnic, Järvenpää Training Unit, Church community work oriented degree programme in social welfare, health care and education; Bachelor of Social Sciences The idea of our final thesis came from a person who works in a daycare centre in Tuusula. Nowadays half the people who get married, get divorced. Consequences of these divorces are apparent in every daycare centre in Finland. We have both studied the study module childhood and youth, because we feel that we have a lot to offer for this age group. Therefore it was a natural choice to do our final thesis about children under seven years old. The purpose of our final thesis was to create a new functional model to deal with problems that derive from a divorce situation. Our biggest concern is how children react when their parents get divorced. The most common reactions of children in a divorce situation are sorrow, aggression, and withdrawing. Our final thesis includes general information about divorce, and how it affects family structure. The second part of our final thesis we bring up methods how one can help children in daycare to handle difficult emotions. The purpose of these methods is to support the child`s self- knowledge and the feeling that the child is important and loved. The methods include also literature for the personnel of daycare centres and divorced parents. Specially children at the age of three to six years old have it difficult to find words to describe their emotions. Therefore we have divided literature for children in two parts, picture books and story books. Our methods have been tested in two daycare centres in Tuusula and Vantaa. Both daycare centres had one month to get acquainted with the content of our final thesis and test it with the children. The results were positive and we got them by interviewing the personnel of these two daycare centres. Based on the results the final thesis could be used in daycare centres with the personnel who do not know much about divorces. In the end we consider whether it could be handed out by the daycare personnel to divorced parents. Our final thesis has also been read in two families that have gone through divorce. In both families the children stayed with their mother, who got acquainted with our final thesis. In their opinion the theory part was good and it contained new information, specially concerning the children. They had also used storybooks to explain the situation for their children. Keywords: divorce, children, emotions, games, parenthood, daycare centre Stored at: Library of Järvenpää Unit

4 SISÄLLYS Tiivistelmä Abstract 1. JOHDANTO 2. PERUSTEET OPINNÄYTETYÖLLE 8 3. AVIOEROJEN NYKYPÄIVÄÄ SUOMESSA 9 4. AVIOEROPROSESSIN KUVAUS Avioeron vaikutuksen tasot perherakenteeseen Kiista lapsista AVIOERON VAIKUTUS LAPSEEN Lapsen elämän muutoksen tasot avioerotilanteessa Lapsen iän ja kehitystason vaikutus avioeron kokemiseen Lapsen kriisi ja tuntemukset avioerotilanteessa Lapsen ikävä PÄIVÄKODIN MERKITYS LAPSELLE PÄIVÄKODIN ROOLI VANHEMMUUDEN TUKEMISESSA TOIMINTAMENETELMIEN TOIMIVUUDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄKOTIEN A JA B TOIMINNASTA 26

5 10. TOIMINTAMENETELMIÄ LAPSEN TUNTEIDEN PURKAMISEEN Piirtäminen ja maalaaminen Musiikkimaalaus Musiikkimaalauksen toimivuus päiväkodeissa A ja B Ryhmäleikit - itsensä tärkeäksi ja yhdenvertaiseksi tunteminen Peilikuva Aivojumppa Aivojumpan toimivuus päiväkodeissa A ja B Tunnista tunteet Tunnista tunteet leikin toimivuus päiväkodeissa A ja B Maailman pahin kommellus Maailman pahin kommellus- leikin toimivuus päiväkodeissa A ja B Keskeneräiset tarinat Keskeneräisten tarinoiden toimivuus päiväkodeissa A ja B Apukysymyksiä kahdenkeskeiseen keskusteluun lapsen kanssa Theraplay- menetelmä Kirjallisuutta avioeron käsittelyyn Palautetta teoria- ja kirjallisuusosiosta päiväkodeilta A ja B AMMATTIAPUA EROPERHEILLE POHDINTAA 36 LÄHTEET 42

6 LIITTEET Liite 1. Kyselylomakkeet Liite 2. Avioerohakemus Liite 3. Avioerohakemuksen peruutus Liite 4. Lapsen tapaamisoikeuden järjestäminen Liite 5. Kymmenen vihjettä aiheesta lapset ja avioero Liite 6. Leikit Liite 7. Kasvokuvat

7 1. JOHDANTO Opinnäytetyön idean saimme erään Keski-Uudenmaan päiväkodin työntekijöiltä, jotka ovat jo pitkään olleet huolissaan lisääntyvistä avioeroista ja niiden vaikutuksista alle kouluikäisiin lapsiin. Otimme idean mielellämme vastaan, sillä halusimme tehdä opinnäytetyön, joka liittyy lapsiin. Aihe on hyvin ajankohtainen ja opiskelumme kannalta tärkeä ja mielenkiintoinen. Ensimmäisenä meidän oli otettava selvää, kuinka avioeroasioita oli aiemmin käsitelty päiväkodissa. Tätä varten teimme kyselyn henkilökunnalle ja haastattelimme erästä lastentarhanopettajaa. Opinnäytetyömme sisältö on koottu nimenomaan vastaamaan kyselyistä ja haastattelusta ilmenneitä tarpeita. Olemme molemmat erikoistuneet opinnoissamme lapsiin ja nuoriin, ja sen vuoksi lapsiin liittyvä opinnäytetyö oli luonnollinen valinta. Tulevina sosionomeina halusimme tutustua tarkemmin lapsen maailmaan sekä kehittää ammattitaitoamme opinnäytetyöprosessin avulla. Erityisesti meitä kiinnosti tietää, miten lapsi kokee vaikeat asiat ja surun tunne-elämänsä kautta. Kartoittaaksemme tätä aluetta, tutustuimme erilaisiin toimintamenetelmiin, joista olemme pyrkineet valitsemaan parhaat opinnäytetyöhömme. Osa valitsemistamme leikeistä oli meille ennestään tuttuja aiempien työharjoitteluiden kautta ja osaan leikeistä teimme pieniä lisäyksiä, jotta valitsemamme leikit olisivat kattavampia. Opinnäytetyön loppuosiossa kerromme miten toimintamenetelmiä on kokeiltu päiväkodeissa ja miten ne ovat toimineet. Aluksi kerromme työssämme yleisistä avioeroon liittyvistä asioista, mutta päähuolenaiheenamme on kuitenkin lasten pahoinvointi avioeron seurauksena. Syvensimme aihetta keinoihin, joilla lasta voidaan tukea päiväkotiryhmässä. Tätä varten olemme keränneet opinnäytetyöhömme erilaisia leikkejä lapsen tunteiden purkamiseen. Selvitimme mitkä ovat lasten yleisimmät reaktiot avioeron ollessa ajankohtainen. Ajatellen lapsen

8 8 vanhempia, halusimme antaa heille tietoa kuinka lapsi kokee surun ja muutoksen perheessä. Opinnäytetyössämme pyrimme löytämään päiväkodeille uusia toimintamenetelmiä avioeron kohtaamiseen. Lisäksi opinnäytetyössä on tietoa auttavista tahoista ja kirjallisuutta päiväkodin henkilökunnalle, vanhemmille ja lapsille. 2. PERUSTEET OPINNÄYTETYÖLLE Jotta pystyimme tuottamaan uutta tietoa päiväkodeille avioeroista, meidän oli ensin selvitettävä miten he ovat aiemmin käsitelleet tätä asiaa. Tässä hyödynsimme päiväkodin A henkilökuntaa. Teimme päiväkodille kyselyn (liite 1) jonka tarkoituksena oli saada selville henkilökunnan tietoja avioeroista ja siitä, kuinka he ovat käsitelleet tätä ongelmaa omassa työssään. Veimme kyselylomakkeita päiväkotiin A 12 kappaletta joista saimme takaisin kuusi kappaletta. Päiväkodin A jokaisessa lapsiryhmässä on eroperheiden lapsia ja sen vuoksi he kokevat tarvitsevansa jonkinlaista apua ja tietoa avioeroista. Päiväkodin henkilökunnan mukaan suurimmat vaikeudet ja hankaluudet eroperheen kohtaamisessa on kuinka ilmoittaa tapahtumista tai muista asioista vanhemmalle, joka ei ole niin läsnä lapsen elämässä. Huolenaiheena oli myös se, voidaanko lapsi luovuttaa isälle äidin kieltäessä tai se kuinka lapset joutuvat kärsimään vanhempien riitojen välikappaleena. Suurimmaksi ongelmaksi henkilökunnan keskuudessa oli kuitenkin noussut huoli, kuinka löytää oikeat sanat ahdistuneelle lapselle tai aikuiselle. Päiväkodin henkilökunnan vastauksista kävi selkeästi ilmi, että osalta henkilökuntaa puuttuu yleinen tieto avioeroista ja sen vuoksi otimme pääasiat avioeroista huomioon opinnäytetyössämme. Yksi kyselylomakkeemme aiheista oli selvittää miten henkilökunta on aiemmin käsitellyt avioeroaihetta lasten kanssa. Saamiemme vastauksien mukaan ruokapöytäkeskustelut ovat

9 9 olleet antoisia lapsille, sillä silloin lapset puhuvat perheistään. Muuten keskustelu lapsen kanssa tapahtuu yleisellä tasolla ja lapsen omasta aloitteesta. Apukeinona he ovat käyttäneet satukirjallisuutta. He toivoivat lisää tietoa uusista ja erilaisista satu- ja kuvakirjoista sekä mahdollisuuksista auttaa lasta lapsiryhmässä, ilman, että lasta eroteltaisiin muusta ryhmästä. Henkilökunnan mielestä ongelma oli se kuinka lasta voidaan auttaa, kun lapsi ei osaa kertoa pahasta olostaan tai se miten avioero vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Opinnäytetyömme leikit on valittu nimenomaan näitä kahta ongelmaa ajatellen. 3. AVIOEROJEN NYKYPÄIVÄÄ SUOMESSA Avioerot ovat viimeisten vuosikymmenien aikana lisääntyneet sekä pohjoismaissa että länsimaissa. Samanaikaisesti avioeron saamisen edellytykset ovat väljentyneet ja syyllisyysperiaatteen merkitys vähentynyt (Gottberg 1996, ). Vuonna 1988 tuli voimaan avioerouudistus, jossa luovuttiin kokonaan syyllisyysperiaatteesta (Tilastokeskus 2001, 133.) Syyllisyyskysymyksiä ei enää tutkita eikä taloudellista hyvitystä voi saada toisen puolison avioliiton aikaisten tekemisten perusteella. Nykyinen avioliittolaki käsittelee eroasioissa ainoastaan omaisuutta ja sen jakoa (Pettilä, Yli-Marttila 1999, 8). Vuonna 2000 astui voimaan avioeroa. Vuoden 2000 aikana eronneista suurin osa on vuotiaita (7637 henkilöä) ja he ovat olleet naimisissa vuotta tai kauemmin. Avioliittojen solmiminen on vähentynyt reilusti toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina ja on ollut Suomessa alhaisimmillaan luvun laman aikana. Nyt on kuitenkin näkyvissä nousua avioliittojen solmimisessa ja suurten häiden järjestäminen on nykyään muotia. Surullista kyllä, vuonna 2000 solmituista avioliitoista arvioidaan noin 51 prosentin päätyvän eroon (Tilastokeskus 2001, ).

10 10 On hyvin tavallista, että eroa on mietitty jo vuosia, ennen kuin jompikumpi aviopuolisoista todella alkaa hakea avioeroa. On kuitenkin yleisempää, että nainen on se, joka hakee avioeroa. Tilanteen mentyä näin pitkälle on vaikeaa enää muuttaa mielipidettään eropäätöksen suhteen. Pettilän ja Yli-Marttilan mukaan yleisimpiä vastauksia avioeron syiksi vaimot ovat todenneet, ettei mies ole koskaan keskustellut heidän asioistaan, ja miehet puolestaan kertovat, ettei vaimo ole kuunnellut häntä vaan puhunut vain omia asioitaan (Pettilä, Yli- Marttila 1999, 29-30). Kokemuksena avioero on erilainen miehelle ja naiselle. Useimmiten nainen löytää eroprosessin myötä itsenäisyytensä, kun taas mies naista nopeammin uuden elinkumppanin. Juridisesti avioero on hyvin yksinkertainen. Tunnetasolla kokemus on kuitenkin kipeä ja ahdistava sen kaikille osapuolille. Kyseessä on avioliiton kuolema ja se aiheuttaa helposti osapuolille surua, syyllisyyden tunteita, turvattomuutta, yksinäisyyttä, itsetunnon laskua, vihaa ja hylätyksi tulemisen tunnetta (Pettilä, Yli-Marttila 1999, 31). Avioeroprosessi uhkaa sekä vanhempien että lasten psyykkistä hyvinvointia. Siksi olisikin välttämätöntä poistaa sitä epäonnistumisen ja epänormaaliuden leimaa, joka liitetään avioeroon. Avioerosta ylitse pääseminen vaatii perusteellista ymmärrystä ja näkemystä perheyksikön hajoamisen syistä sekä myös uusien vanhemmuusmallien aktiivista etsimistä (Ayalon, Flasher 1997, 17). 4. AVIOEROPROSESSIN KUVAUS Nykyisin avioeron hakemista ei tarvitse sen kummemmin perustella. Riittää, että molemmat tai jompikumpi puolisoista jättää käräjäoikeudelle hakemuksen eron vireille saamiseksi ja toisen hakemuksen kuuden kuukauden kestävän harkinta-ajan kuluttua. Toinen mahdollisuus on hakea ero kahden vuoden yhtäjaksoisen asumuseron jälkeen. Tässä tapauksessa

11 11 erillään asuminen on vahvistettava maistraatista saatavalla kotipaikkatodistuksella (Pettilä, Yli-Marttila 1999, 33-34). Lomakkeita avioeron hakemista varten saa käräjäoikeuden hakemusasioita hoitavien osastojen kanslioista (Liite2 ja 3). Mikäli toinen puoliso tekee hakemuksen yksin on tuomioistuimen tehtävä toimittaa tiedoksianto toiselle puolisolle, ja pyytää tätä palauttamaan vastaus tiettyyn päivään mennessä. Tuomioistuin tekee avioeroa koskevan päätöksen riippumatta siitä, mitä tiedoksiannon saanut puoliso vastaa tai vastaako lainkaan. Kun harkinta-aika on kulunut umpeen ja avioerosta tehdään uusi hakemus, tuomitaan puolisot avioeroon. Mikäli hakemusta ei tehdä ennen kuin on kulunut vuosi harkinta-ajan alkamisesta, asia raukeaa. Tämän jälkeen koko prosessi on taas aloitettava alusta, jos puolisot edelleen haluavat erota (Pettilä, Yli-Marttila 1999, 34). Tuomioistuimessa voidaan käsitellä avioeroasian yhteydessä myös muut siihen liittyvät vaatimukset. Jo avioerohakemuksessa on voitu pyytää käräjäoikeutta vahvistamaan esimerkiksi lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusapua koskevat asiat. Lasta koskevat asiat voivat tulla tuomioistuimen ratkaistavaksi, kun ero laitetaan vireille tai silloin, kun päätetään lopullisesta avioerosta. Lasta koskevat huolto-, asumis-, tapaamisoikeus- ja elatusasiat voidaan käsitellä tuomioistuimessa myös erillisenä oikeudenkäyntinä tai ne voidaan ratkaista sopimuksin, jotka sosiaalilautakunnan on vahvistettava (Pettilä, Yli-Marttila 1999, 34-35). Lapsen kannalta on tärkeää, että häntä koskevat riidat eivät pitkittyisi eikä tarvittaisi myöhempää, usein erittäin hankalaa pakollista tapaamisoikeussovittelua. Olisi tärkeää, että apua haettaisiin ja saataisiin jo eron alkuvaiheessa. Tuomioistuin on lain mukaan velvoitettu ilmoittamaan eroa hakeville, että perheasioiden sovittelu on heidän käytössään.

12 12 Tämänkaltainen apu on tarkoitettu koko perheelle ja sen järjestäminen on asuinkunnan velvollisuus. Myös kasvatus- ja perheneuvolat ovat yleisiä avunantajia lapsiperheille, joissa avioero on ajankohtainen. Lain mukaan myös yksityiset tahot voivat tarjota sovittelupalveluja (Pettilä, Yli-Marttila 1999, 36-37). 4.1 Avioeron vaikutuksen tasot perherakenteeseen Perheen hajoaminen vaikuttaa toimimiseen ja käyttäytymiseen monella eri tasolla ja jokaisella tasolla syntyy uusia vaikutuksia. Nämä tasot tulevat esiin vaihtelevasti ja ongelmat niissä ovat eriasteisia. - Juridinen taso: Avioliittosopimuksen purkaminen ja avioerohakemuksen tekeminen oikeusistuimelle. - Taloudellinen taso: Yhteisen taloudellisen yksikön jakaminen kahtia. Yleensä yksiköiden välillä on taloudellista riippuvuutta elatusmaksun, lapsen taloudellisen tukemisen, yhteisten liiketoimien tai lapsille jätettävän yhteisen omaisuuden hoidossa. - Fyysinen taso: Perhe jakautuu kahteen erilliseen asuntoon. - Seksuaalinen taso: Puolisoiden välinen fyysinen ja seksuaalinen suhde päättyy. - Tunnetaso: Eron jälkeen vanhemmat eivät anna toisilleen moraalista tai henkistä tukea; päinvastoin usein on piiloteltua tai avointa vihamielisyyttä. - Roolitaso: Perherooleja kuten vaimo ja aviomies ei enää ole ja suhteet appivanhempiin ja muihin puolison sukulaisiin saattavat katketa. - Sosiaalinen taso: Uudenlaisen sinkun aseman hyväksyminen ja yhteydenotto muihin yksinhuoltajiin. - Vanhemmuuden taso: Eronneen pariskunnan täytyy oppia vastaamaan lapsen tarpeisiin ja yrittää erottaa ne heidän omistaan. Heidän täytyy päästä sopimukseen vähintään siitä, miten he toimivat vanhempina lastensa parhaaksi.

13 13 Näillä eri tasoilla jokainen perheenjäsen sopeutuu omalla tavallaan. Avioeron mukanaan tuoma henkinen stressi syntyy erilaisten muutosten kohtaamisesta ja menetyksen pelosta. Myös sen vaikutus vaihtelee yksilön mukaan (Ayalon, Flasher 1997, 17-18). 4.2 Kiista lapsista Avioerotilanteessa vanhempien henkiset paineet voivat olla hyvinkin suuria ja siitä saattaa aiheutua, että lapsen elämää koskevat ongelmat voivat jäädä ratkaisematta. Eroamassa olevat vanhemmat tekevät lapsiaan koskevia päätöksiä joko yhteisymmärryksessä, sopimalla, pakottamalla tai puolueettoman henkilön välityksellä (liite 4). Pahimmassa tapauksessa lasten hyvinvointia koskevat päätökset tehdään oikeusteitse, jossa usein vanhemmat näyttäytyvät toistensa vihollisina. Vanhemmat saattavat usein käyttää enemmän resursseja taistellessaan lapsistaan, kuin mitä he käyttivät aiemmin lapsista huolehtimiseen (Ayalon, Flasher 1997, 19-20). Oikeusistuimessa päätetään huoltajuus sen mukaan, mikä on lapsen etu. Päätös tapahtuu siis hyvin yleisellä tasolla, ja välillä on mahdotonta valita vanhempien väliltä, kun molemmat tuntuvat sopivilta. On yleistä, että huoltajuuskiistan aikana vanhempien tunteet kuumenevat ja esiin saattaa nousta sellaisia asioita, joilla ei ole mitään tekemistä lapsen edun kanssa. Pahimmassa tapauksessa huoltajuudesta tulee kauppatavara, kun kiistellään elatusmaksuista ja taloudellisen tuen suuruudesta. Lapsi nähdään palkintona, isän tai äidin oikeutettuna voitonmerkkinä (Ayalon, Flasher 1997, 20-21). Lapsen kehitykselle olisi eduksi, jos vanhemmat jatkavat vanhempana olemista erosta huolimatta eivätkä kiedo lapsen tapaamisoikeuksia osaksi ratkaisematonta riitaansa. Perheestä puuttuvan vanhemman tapaamiset ovat lapselle edelleen tärkeitä, ja niiden määrän vähetessä, lapsi kokee pienetkin yhdessäolon hetket merkityksellisinä ja arvokkaina (Sinkkonen, Pihlaja 1999, 45).

14 14 Lapsen suhteesta toiseen vanhempaansa, joka on yhtäkkiä hävinnyt lapsen elämästä avioeron myötä, ei juurikaan puhuta. Avioerotilanteesta huolimatta tulisi muistaa, että lapsella on oikeus saada nähdä molempia vanhempiaan. Vaikka tapaamisten järjestäminen tuntuisi vanhemmista hankalalta riitojen vuoksi, pitäisi sitä kuitenkin yrittää lapsen takia. Niinkin pieneltä tuntuva asia, kuin joulu- ja syntymäpäiväkorttien saaminen on lapselle hyvin tärkeää. Kortit kertovat lapselle, että hän on ainakin olemassa puuttuvalle vanhemmalle (Laiho 2/2002). 5. AVIOERON VAIKUTUS LAPSEEN Avioero koskettaa ihmistä voimakkaasti iästä riippumatta. Avioero voi parhaimmillaan lapsellekin olla kasvun mahdollisuus. Se kuitenkin edellyttää, että vanhemmat ja lapsen lähellä olevat aikuiset ottavat lapsen tunteet huomioon ja arvostavat lasta tuntevana, ajattelevana ja ympäristöön herkästi reagoivana yksilönä. Lapselle on tehtävä selväksi, että vaikka vanhemmat asuvat eri osoitteissa, rakkaus lapseen ei muutu (Liite 5). Riitaisassa kasvuympäristössä kasvaminen on pidemmällä aikavälillä lapsen kehitykselle tuhoisaa (Jarasto, Sinervo 2000, 188). Lapsen oireilu ja stressi avioerosta saattaa tulla esiin vasta vuosia myöhemmin lapsen saavutettua jokin uusi kriittinen kehitysvaihe. Rinnasta vieroitus, koulun aloittaminen tai murrosikä ovat esimerkkejä tällaisista kehitysvaiheista. Siksi avioeropäätöksestä olisi kerrottava lapselle varhaisessa vaiheessa, jotta asian sisäistämisprosessi voisi alkaa. Avioerosta on myös tärkeää puhua sen oikeilla nimillä, valkoiset valheet vain pahentavat asiaa. Lapsen reagointi vanhempiensa eroon on myös vaihtelevaa. Siihen vaikuttaa lapsen kehitystaso, persoonallisuus, temperamentti, sukupuoli, kasvuhistoria sekä perheen rakenne. Siksi on mahdollista, että saman perheen veljet ja sisaret voivat reagoida ja oireilla eri tavalla (Ayalon, Flasher 1997, 40).

15 15 Kolmen neljän kuukauden kuluttua siitä, kun erosta on ruvettu puhumaan, puolisot yleensä muuttavat erilleen. Asuminen yhdessä eropäätöksen jälkeen on melkein aina pahasta sekä vanhemmille että lapselle. Lapsen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, ettei kaikki muuttuisi kertaheitolla. Paras vaihtoehto olisi, että lapsi saisi jäädä asumaan tuttuun ympäristöön, saisi käydä samaa koulua tai olla tutussa hoitopaikassa. Tämä edesauttaisi sitä, että sama kaveripiiri ja tutut aikuiset säilyisivät ennallaan (Edvall 2001, 82-83). On yleistä, että vain äiti kertoo erosta lapselle. Silti olisi hyvä, jos molemmat osapuolet kertoisivat erouutisen yhdessä, mahdollisimman rehellisesti ja syyttelemättä toisiaan. Tämä antaa lapselle sellaisen tunteen, että hän saa tulevaisuudessakin pitää molemmat vanhempansa. Vastoin yleisiä käsityksiä olisi hyvä, jos lapsi saisi osallistua toisen vanhemman tavaroiden pakkaamiseen ja muuttamiseen. Kun lapsi saa osallistua muutokseen, erosta tulee usein konkreettisempi ja näin helpompi käsitellä (Edvall 2001, ). Jotkut lapset kieltäytyvät hyväksymästä vanhempiensa eron ja toisille lapsille on yleistä ottaa tilanteessa sovittelijan rooli. Aikuisille on helpompaa kun lapset eivät reagoi kovin voimakkaasti, mutta yleensä tällöin on kyse siitä, ettei lapsi uskalla näyttää tunteitaan vaan pitää ne sisällään lojaalisuuden vuoksi. Olisi tärkeää, että avioerosta puhuttaisiin silloin tällöin hiukan, jotta lapsi pystyisi sulattamaan asian vähän kerrallaan ja esittämään häntä hämmentäviä kysymyksiä. Lapsi voi arkailla puhua aiheesta, mutta on vanhemman tehtävä osoittaa käytöksellään että lasta rakastetaan ja että asiasta on lupa puhua ja kysellä (Edvall 2001, ). Useimmat lapset ovat avioerotilanteessa melko vahvoja, mutta heitä ei saisi pakottaa vanhempien kumppaneiksi, rippi-isiksi tai suojelijoiksi. On vanhempien velvollisuus asettaa sääntöjä ja rajoja lapselleen, mutta vanhemmilla ei ole aihetta tai syytä tyrkyttää lapsille huoliaan, pelkojaan tai ahdistustaan. Vanhempien tulisi muistaa, etteivät lapset osaa

16 16 ratkaista heidän ongelmiaan. Lasten täytyy antaa kohdata oman ikäkautensa ongelmat ja kasvaa ja kehittyä omaan tahtiinsa (Wolman 1979, ). Vanhemmista eroamisen pelko on yleisimpiä esikoululaisten pelkoja. Tässä vaiheessa lapsi on lujasti kiintynyt vanhempiinsa ja muihin sukulaisiinsa ja tietää kenestä hän on riippuvainen. Lapset ovat tässä iässä kateellisia ja omistavia, eivätkä halua jakaa tai luopua rakastamistaan henkilöistä. Tästä johtuen vanhempien uusperhesuhteet avioeron jälkeen voivat olla lapselle raskaita. Hyvän itsetunnon omaava lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, vaikka hänen vanhempansa osoittaisivatkin kiintymystään muille. Huonon itsetunnon omaava lapsi tarvitsee enemmän tukea ja vanhempien vakuuttelua siitä, että lasta ei hylätä (Wolman 1979, 74-76). 5.1 Lapsen elämän muutoksen tasot avioerotilanteessa Jokainen lapsi kokee yksilöllisesti vanhempiensa avioeron ja mitään yhteistä kaavaa ei ole. (Jarasto, Sinervo 2000, 185.) Mainitsemme kuitenkin muutamia yhteisiä piirteitä, jotka on todettu Ayalonin ja Flasherin (1997, 38-40) tekemien suuntaa antavien tutkimusten perusteella. - Epävarmuus siitä mitä on tapahtumassa: Vanhemmat pitävät avioeropäätöksen liian pitkään salassa lapseltaan. He pitävät lasta pimennossa suojellakseen tätä, mutta eivät huomaa, että se aiheuttaa vain lisää hämmennystä ja hätäännystä. - Lapsi ei hallitse omaa ja perheen elämää: Vanhempien riitaisat kiistat huoltajuudesta, elatusmaksuista ja tapaamisoikeudesta saa lapsen tuntemaan itsensä täysin kyvyttömäksi lopettamaan kiistelyn. Lapsi ei koe hallitsevansa elämäänsä, mikä voi herättää avuttomuutta, pessimismiä ja masennusta.

17 17 - Vanhempien tuen menettäminen: Vanhemmat ovat niin omien ongelmiensa pauloissa, etteivät huomaa lapsen tarpeita. Avioero muuttaa suuresti lapsen ja vanhempien välistä suhdetta. Toinen vanhemmista jää yleensä etäisemmäksi tai pahimmassa tapauksessa katoaa kokonaan lapsen elämästä, kun taas huoltajaksi nimetyn vanhemman täytyy vastata moniin uusiin vaatimuksiin. Seurauksena on helposti se, että lapsi jää ilman riittävää huomiota ja tukea. - Lojaalisuusongelma: Lapsi joutuu usein vanhempiensa toisistaan poikkeavien vaatimuksien ristituleen. Tällainen vaatimus aiheuttaa lapselle välittömiä ongelmia. Vanhemmat kritisoivat ja haukkuvat toisiaan, mikä heikentää heidän auktoriteettiaan lapsen silmissä sekä vähentää lapsen kykyä samaistua jompaankumpaan vanhempaan. - Rajoittuneet roolimallit: Yksinhuoltajaperheissä poissa olevan vanhemman rooli jää helposti täyttämättä. Äidin tai isän puuttuminen jokapäiväisestä elämästä saattaa viedä lapselta turvallisuuden tunteen sekä tarpeellisen auktoriteetin ja kurin. Lisäksi lapsen vieraantuminen vastakkaista sukupuolta olevasta vanhemmasta heikentää lapsen kykyä löytää seksuaalinen identiteettinsä. - Elintason lasku: Tämä johtuu tulojen ja omaisuuden jakamisesta sekä huoltajaksi nimetyn vanhemman riittämättömistä tuloista. - Oppimisen heikkeneminen: Henkinen stressi, hämmennys ja epävarmuus etenkin ensimmäisenä vuonna perhesysteemin rajun muuttumisen jälkeen voi johtaa lapsen oppimisen heikkenemiseen. - Uhka itsetunnolle: Itsetunnon heikkeneminen voi olla väliaikaista tai jatkuvaa ja sitä voivat ruokkia erilaiset epäonnistumiset tai ongelmat sosiaalisissa suhteissa tai perheen sisällä, mutta silti perimmäisenä syynä on usein avioeron aiheuttama henkinen paine. Jos avioeron aikoihin sattuu myös muita suuria muutoksia lapsen elämässä kuten isovanhempien kuolema, uuden lapsen tulo perheeseen tai vakava sairastuminen, heikentää se lapsen kykyä selvitä tilanteesta (Ayalon, Flasher 1997, 38-40).

18 Lapsen iän ja kehitystason vaikutus avioeron kokemiseen Lapsen psyykkinen kehitystaso vaikuttaa suuresti siihen, millä tavalla hän reagoi avioeroon. Kuhunkin kehitysvaiheeseen kuuluu tiettyjä herkimmin haavoittuvia alueita lapsen persoonallisuudessa (Arajärvi, Koski 1986, 52). Varsinkin hyvin nuori lapsi näyttää tunteensa hyvin suoraan. Alle kouluikäinen voi kadottaa väliaikaisesti kaikki siihen asti saavutetut itsenäistymisen merkit. Lapsi on hätääntynyt toisen vanhemman katoamisesta, sillä se on merkki siitä, että toinenkin voi kadota. Lapsi voi käyttäytyä regressiivisesti, kastella vuoteensa, olla itkuinen tai hänellä voi olla univaikeuksia sekä kuviteltuja pelkoja (Ayalon, Flasher 1997, 41). Päiväkodissa lapsen leikkimisestä voi tulla passiivista, jäykkää ja mielikuvituksetonta. Lapsi voi tarrautua hyvinkin voimakkaasti aikuisiin ja vaatia enemmän huomiota työntekijöiltä saadakseen hyväksyntää ja turvallisuutta. Nykypäivän suuri henkilökunnan liikkuvuus ei ainakaan auta lasta saamaan syvää ja pysyvää ihmissuhdetta aikuiseen. Päiväkotiryhmässä pojat saattavat olla kavereitaan kohtaan aggressiivisempia ja tytöt sisäänpäin kääntyneitä, mikä voi johtaa sosiaaliseen eristämiseen tai eristäytymiseen ryhmästä. (Ayalon, Flasher 1997, 41). Avioeron aiheuttama suru saattaa tulla esiin lapsella kuvitelmina kuolemasta ja sodasta. Ne kuvaavat tuhoa ja epätoivoa jota lapsi kokee. Lapsi saattaa tuntea olevansa syypää avioeroon, joka aiheuttaa syyllisyyden tunteita. Se ilmenee huonona itsetuntona, masennuksena sekä kokeilunhalun vähyytenä. Lapsella voi olla harhakuvitelmia isän ja äidin palaamisesta yhteen. Todellisuuden kieltäminen voi tulla päiväkodissa esiin muun muassa niin, että lapsi keksii perättömiä tarinoita ja selittää näin itselleen, miksi toinen vanhemmista ei enää ole läsnä (Ayalon, Flasher 1997, 41).

19 19 Pahimmassa tapauksessa lapsi joutuu aikuistumaan liian varhain. Lapsi joutuu selviytymään itsenäisesti ikäisiään aikaisemmin ja usein he kantavat suurta vastuuta vanhemmistaan. Tällainen taakka on lapselle liian raskas iästä riippumatta ja vaikuttaa lapsen terveeseen kehitykseen (Edvall 2001, 159). 5.3 Lapsen kriisi ja tuntemukset avioerotilanteessa Avioerosta johtuvia lasten tunteita käsitteleviä kirjoja on vähän ja huonosti saatavilla. Lapsen kohdalla voidaan kuitenkin puhua vain yhdestä surun tunteesta, sillä pieni lapsi ei osaa eritellä tunteitaan. Mikäli vanhempien avioerossa lapsi menettää toisen vanhempansa, suru on samankaltainen kuin jos toinen vanhemmista kuolisi. Ero kuoleman ja avioeron välisestä surusta selviää lapselle ajan myötä. Päiväkoti-ikäiselle lapselle ne ovat kuitenkin verrattavissa toisiinsa, ainakin sillä hetkellä, kun avioerosta puhutaan ensimmäisen kerran lapsen kanssa. Sen vuoksi olemme joutuneet käyttämään lähteinämme kirjallisuutta joka käsittelee lapsen surua kuolemantapausten yhteydessä. Avioero ja mahdollinen toisen vanhemman menettäminen aiheuttaa päiväkoti-ikäiselle lapselle välittömästi kriisin, jossa he tuntevat olevansa avuttomia, koska eivät osaa korjata tilannetta. Tavallisia avioeron aiheuttamia reaktioita ovat takertuminen lähtevään vanhempaan, sekä siihen liittyvä tuntemattoman pelko ja suuttumus (Dyregrov 1993, 45). Suuttumus voi usein olla lapsen surun kumppani. Monet tekijät voivat laukaista lapsen suuttumuksen. Lapsi saattaa kokea, että hänet on jätetty selviytymään yksin surun tuntemuksistaan. Lapsi voi olla vihainen, koska hänen elämänsä on muuttunut täysin avioeron vaikutuksesta (Wright & Oliver 1998, 91). Päiväkoti-ikäisten lasten ajattelu on maagista. He uskovat, että he voivat ajatuksillaan vaikuttaa ihmisiin ja tapahtumien kulkuun. Johtuen vilkkaasta mielikuvituksesta 90%:lla

20 20 tämän ikäisistä lapsista on tiettyjä ikään liittyviä pelkoja. Päiväkoti-ikäiset lapset saattavat samaistua kaikkeen näkemäänsä ja kokea useita uusia pelkoja. Nämä pelot voivat olla kaikkea muuta kuin realistisia ja toisaalta todellisiin vaaratilanteisiin lapsi ei kiinnitä mitään huomiota. Nelivuotiaana lapsella yksinjäämisen pelko on voimakkaimmillaan, mikä tulisi ottaa huomioon avioerotilanteessa (Wolman 1979, 72-73). Osa lapsista muuttuu avioeron aiheuttaman kriisin jälkeen hermostuneiksi, sekä rakentavat suojamuurin ympärilleen, joka antaa valmiuden kohdata vaikeita asioita. Heille on yleistä pelätä kovia ääniä ja odottamattomat muutokset ympäristössä aiheuttavat voimakkaita reaktioita. Lapsen rakentaman psyykkisen valmiustilan jatkuminen voi aiheuttaa lapselle päänsärkyä, lihasjännityksiä, huimausta ja muita kipuja (Dyregrov & Raundalen 1997, 18). Lapsille, jotka ovat kokeneet avioerosta aiheutuneen kriisin saattaa syntyä pelkotiloja myöhäisemmässäkin vaiheessa, mikäli jokin asia muistuttaa läpikäydystä kriisistä. Näitä ärsykkeitä voivat olla tutut paikat, henkilöt, tilanteet ja aistivaikutelmat. Muistot huonoista kokemuksista aiheuttavat lapselle univaikeuksia, koska ne tunkeutuvat helposti mieleen nukkumaanmenoaikaan. Kokemukset saattavat palata myös painajaisina ja aiheuttaa pelon värittämiä heräämisiä yöllä (Dyregrov & Raundalen 1997, 18-19). Murhe ja kaipaus poismuuttanutta vanhempaa kohtaan ilmenee monin eri tavoin. Jotkut lapset vetäytyvät syrjään ja muuttuvat sulkeutuneiksi, jotkut itkevät paljon ja toiset eivät lainkaan. Ulospäin näyttäisi että lapset surevat vähemmän kuin aikuiset, sillä lapsen suru esiintyy usein lyhyinä jaksoina ja antaa kuvan ettei tapahtuma ole vaikuttanut heihin (Dyregrov & Raundalen 1997, 19). Lapsi ei osaa käsitellä surua samalla tavalla kuin aikuinen, koska lapsen ajattelun kehittyminen on vielä kesken. Lapselle ei ole vielä kehittynyt samanlaisia välineitä surun käsitte-

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Avioero ja lasten asioista sopiminen.

Avioero ja lasten asioista sopiminen. Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot