Toimittaneet Elina Korhonen ja Riikka Närhi. Uskonnot. ja seksuaalisuus. Toimittanut Elina Korhonen. Väestötietosarja 24

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimittaneet Elina Korhonen ja Riikka Närhi. Uskonnot. ja seksuaalisuus. Toimittanut Elina Korhonen. Väestötietosarja 24"

Transkriptio

1 Toimittaneet Elina Korhonen ja Riikka Närhi Uskonnot ja seksuaalisuus Toimittanut Elina Korhonen Väestötietosarja 24 3

2 Väestötietosarja 24 Toimittajat: Elina Korhonen ja Riikka Närhi Tilastot: Heikki Laakkonen Ulkoasu: Otto Paakkanen Kannen kuva: Oleg Golovnev/Shutterstock Kansainvälinen kehitys PL 849, Helsinki ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Newprint Oy Helsinki Painotuote Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoaisianministeriön kantaa. Ilmaisjakeluteos. Julkaisun myynti kielletty.

3 Toimittaneet Elina Korhonen ja Riikka Närhi Uskonnot ja seksuaalisuus 5

4 Toimittaneet Elina Korhonen ja Riikka Närhi Uskonnot ja seksuaalisuus n Lukijalle...6 n Juutalaisuus...8 Sukupuoliroolit juutalaisuudessa...8 Ympärileikkaukseen suhtaudutaan. positiivisesti...10 Seksuaalisuus ja avioliitto...11 Avioero...11 Ehkäisyyn ja aborttiin suhtaudutaan maltillisesti...12 Homoseksuaalisuus...12 n Katolisuus Avioliiton merkitys on suuri...15 Modernit ehkäisymenetelmät ovat kiellettyjä...16 Tiukka ei abortille...17 Homoseksuaalisuus on katolisen. ajattelun mukaan mahdotonta...17 n Ortodoksisuus Seurustelu ja avioliitto...19 Samaa sukupuolta olevien suhteet...19 Ehkäisyn käyttö ja abortti...20 Seksuaalisuudesta saa nauttia...20 Venäjällä ortodoksikirkko on suurin moraaliauktoriteetti...21 n Protestanttisuus Pohjois-Euroopassa Rakkaus ja seksuaalisuus. raamatullisena ohjenuorana...25 Naisen asema...26 Ehkäisy ja abortti...26 Avioliitto...27 Samaa sukupuolta olevien parisuhteet...28 Avioerot...29 n Protestanttisuus Yhdysvalloissa Uskonnon käsitys perheestä...31 Uskonnon suhtautuminen seksuaalisuuteen...32 Lopuksi

5 n Islam Suhtautuminen seurusteluun...35 Perhe on laaja yksikkö...36 Avioliitto on kahden suvun välinen sopimus...36 Moniavioisuus...36 Avioero...36 Raskaus ja lapsen syntymä...37 Poikien ympärileikkaus...37 Seksuaaliset houkutukset rajoittavat pukeutumista...38 Raskauden ehkäisy ja perhesuunnittelu...38 Homoseksuaalisuus...39 n Hindulaisuus Moraali, kastijärjestelmä ja puhtaus...41 Naisen seksuaalisuus on koko suvun asia...41 Seurustelu ennen avioliittoa...42 Avioliitto on välttämättömyys...42 Lisääntyminen ja pojan saaminen on tärkeää...42 Abortti on moraalisesti tuomittava...43 Häveliäisyys vaikeuttaa seksuaalikasvatusta...43 Homoseksuaalisuudesta vaietaan...43 Ehkäisyä ei vastusteta...43 n Buddhalaisuus Seksuaalisuudessa etsitään keskitietä...45 Naisen asema...46 Nuorten seksuaalisuhteet...46 Seksuaalikasvatuksen käytännöt vaihtelevat...46 Avioliitto ei ole velvollisuus...47 Avioliiton muotoa ei ole määritelty...47 Avioero on sallittu...47 Lasten saaminen ja asema perheessä...48 Ehkäisyn käyttö on hyväksyttyä...48 Abortti on vakava ja taitamaton teko...48 Seksuaalinen suuntautuminen...49 n Joruba-uskonto Joruba-uskonnon maailmankuva...53 Avioliitto...53 Moniavioisuus vaikuttaa naisten asemaan...54 Seksuaalisuuden merkitys...54 Perhe on ihmisen elämän tärkein asia...55 Lapset merkitsevät onnellisuutta...55 Lapsettomuus...55 Homoseksuaalisuus...55 Abortti ja ehkäisy

6 Alkusanat Lukijall Ihminen on seksuaalinen olento koko elämänsä ajan. Seksuaalisuus on tunne siitä, miten ihminen kokee olemisensa miehenä tai naisena. Seksuaalisuus koetaan ja sitä voidaan ilmaista eri tavoin: ajatuksin, uskomuksin, asentein, arvoin sekä pari- ja ihmissuhteiden kautta. Maailman uskonnot heijastelevat oman ympäristönsä kulttuuria. Eri uskontojen tavat, rituaalit ja uskomukset poikkeavat paljon toisistaan. Uskontojen valtavasta kulttuurikirjosta huolimatta maailman eri uskonnoilla on myös yhtäläisyyksiä ja samankaltaisuuksia. Kaikille maailman uskonnoille on kautta historian ollut ominaista pyrkimys ohjata ja säädellä ihmisten käyttäytymistä, perimmäisenä tarkoituksenaan suojella yksilöitä ja yhteisöjä sääntöjen puuttumisen seurauksilta. Valtauskonnoista kaikki antavat jäsenilleen ohjeita ja sääntöjä myös seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden toteuttamiseen. Uskonnot ja seksuaalisuus - julkaisu käsittelee kahdeksaa eri uskontoa. Hindulaisuus, juutalaisuus, katolisuus, joruba-uskonto, protestanttinen kristillisyys, islam, buddhalaisuus ja ortodoksisuus avaavat kaikki erilaisen näkökulman seksuaalisuuteen. Uskontokunnat on valittu niin, että ne kattavat maantieteellisesti koko maailman ja väkimäärällisesti suurimman osan maailman väestöstä. Julkaisu kertoo, mitä ohjeita nämä kahdeksan uskontoa antavat parisuhteille, perheen perustamiselle ja lisääntymiselle. Julkaisussa annetaan tietoa myös siitä, mitä uskonopit sanovat esimerkiksi homoseksuaalisuudesta, abortista, ehkäisystä ja seksuaalikasvatuk- 8

7 esesta. Koska naisen seksuaalisuutta koskevia ohjeita on monissa uskonnoissa runsaasti, sivutaan monissa artikkeleissa myös naisen asemaa omassa yhteisössään. Uskonnot ja seksuaalisuus -julkaisussa esitellyt uskonnot kuvaavat samaan aikaan niitä arvoja, jotka olivat vallalla uskon synnyn aikaan ja toisaalta nykyajan arvojen tuomaa muutospainetta. On selvää, että uskonnot elävät omassa ajassaan ja ne joutuvat ottamaan kantaa teknisen ja tieteellisen kehityksen tuomiin muutoksiin ja arvomaailman vaihteluihin. Uskontojen sisällä onkin kehittynyt erilaisia koulukuntia eikä mikään uskonto ole täysin yhteneväinen. Uskontojen oppeja tulkitaan eri tavoin ja ihmisten toiminta muokkaa käytäntöjä. Eri maissa saman uskonnon toteuttaminen käytännössä saattaa poiketa hyvinkin paljon ja perinteet määrittävät uskonnon näkymisen ihmisten elämässä. Seksuaalisuus on erityisen herkkä arvomuutoksille, koska siihen liittyvät seikat ovat yksityisiä ja seksuaalisuuden normit on opittu usein jo lapsena. Tämän julkaisun tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä eri uskontokuntien seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen liittyvistä käsityksistä. Artikkelien ei ole tarkoitus kattaa koko uskonopin moninaisuutta tai eri koulukuntien tai yksilöiden tekemiä tulkintoja siitä. Esittelemme julkaisussa lyhyesti uskontoihin liittyviä yleisiä normeja ja käsityksiä. Toivomme, että tiedon tarjoaminen auttaa osaltaan vähentämään väärinkäsityksiä, ennakkoluuloja ja stereotypioita. Artikkeleiden kirjoittajat ovat oman alansa tutkijoita ja asiantuntijoita. Julkaisu on toimitettu Väestöliitossa ja se on rahoitettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. n Elina Korhonen ja Riikka Närhi Julkaisun toimittajat, Väestöliitto 9

8 Riikka Tuori Kirjoittaja on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän on erikoistunut seemiläisiin kieliin ja kulttuureihin. Juutala Juutalaisuus on yksi vanhimmista maailmanuskonnoista, jonka vaikutus koko länsimaiseen kulttuuriin ja kahteen suurimpaan maailmanuskontoon, kristinuskoon ja islamiin, on vertaansa vailla. J uutalaisen uskon teologinen perusta on monoteismi eli usko yhteen Jumalaan, joka on valinnut Israelin omaksi kansakseen. Uskonnollisen vakaumuksen lisäksi juutalaisuus siis tarkoittaa kuulumista yhteisöön, joka jakaa yhteisen historiallisen identiteetin. Juutalaisen elämän ohjenuorana toimii halakha eli juutalainen laki, jonka asiantuntija ja tulkitsija on rabbi. Halakhan piiriin kuuluvat muun muassa perhe- ja avioelämä, jumalanpalvelukset, ruokasäädökset sekä juutalainen juhlakalenteri ja sapatin vietto. Tässä tekstissä käsiteltävät asiat koskevat pääosin ortodoksijuutalaisuutta, joka edustaa juutalaisuuden perinteisintä muotoa. Suomenkin juutalainen seurakunta on ortodoksinen. Mikäli juutalaisuudessa on tarpeen toisinaan puhua fundamentalismista, viitataan tällä usein joko modernia tai erityisesti vanhaa ortodoksijuutalaisuutta edustaviin ryhmiin. On kuitenkin hyvä muis- taa, että juutalaisuuden eri suuntauksien sisälle mahtuu moniulotteinen kirjo näkemyksiä. Ortodoksijuutalaisuudenkin sisällä on paljon vaihtelevia ja jopa täysin vastakkaisia tulkintoja juutalaisesta laista. Lisäksi useimmat juutalaiset elävät länsimaisissa yhteiskunnissa, joissa maallistumisen vaikutus on ollut voimakas. Juutalaisuuden liberaalit suuntaukset ovat jo pitkään suhtautuneet varsin sallivasti esimerkiksi esiaviollisiin suhteisiin ja homoseksuaalisuuteen. Lisäksi nykyisin moni korostaa juutalaisuutta uskonnon sijaan etnisenä identiteettinä: myös ateisti tai uskonnoton henkilö voi kokea olevansa juutalainen ja kuuluvansa juutalaiseen kansaan. Sukupuoliroolit juutalaisuudessa Ortodoksijuutalaisuudessa ajatellaan, että nainen on miehen rinnalla tasa-arvoinen mutta olemukseltaan erilainen. Juutalaiset sukupuoliroolit ovat perinteisesti toisistaan tiukasti erillään. Niin miehet kuin naisetkin ovat toki velvollisia noudattamaan tiettyjä keskeisiä käskyjä, esimeriksi pitämään sapatin ja kalenterin juhlapyhät sekä noudattamaan kosher- eli ruokasäädöksiä. Naisella on mieheen verrattuna kuitenkin paljon vähemmän rituaalisia sitoumuksia. Keskeisimmät naisen uskon- 10

9 Kuva: Elina Korhonen isuus nolliset velvollisuudet ovat sapattiin liittyvät rituaalit sekä rituaalisen puhtauden noudattaminen avioliitossa. Tietyt kellonaikaan sidotut käskyt, esimerkiksi synagogajumalanpalvelus ja kolme kertaa päivässä luettavat rukoukset, eivät sido naisia. Tämän takana on ajatus siitä, että naisille varattu yksityinen tila, koti ja lastenhoito, vie suurimman osan heidän ajastaan. Modernin juutalaisuuden muutoksissa sukupuolella ja seksuaalisuudella on ollut hyvin keskeinen asema. Miehen ja naisen välinen tasa-arvo tai sen puute on yksi keskeisistä eroista ortodoksi- ja reformijuutalaisuuden välillä. Ortodoksisynagogassa jumalanpalvelukseen osallistuvat naiset istuvat erillään miehistä joko parvella tai erillisen väliseinän takana, jotta heidän läsnäolonsa ei häiritsisi miehiä jumalanpalveluksen aikana. Reformisynagogassa miehiä ja naisia ei erotella. Ensimmäinen reforminaisrabbi vihittiin Yhdysvalloissa vuonna Viime vuosina myös konservatiivijuutalaisuudessa on toiminut naisrabbeja. Ortodoksijuutalaisuudessa naisrabbeja ei muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ole. Silti Israelissa ja Yhdysvalloissa monet ortodoksinaiset voivat opiskella hyvinkin pitkälle rabbiinisissa oppilaitoksissa. Vanhaortodoksien parissa naisrabbit torjutaan kokonaan. n Maailmassa on tällä hetkellä noin 14 miljoonaa juutalaista. Suurimmat juutalaisyhteisöt sijaitsevat Yhdysvalloissa, Israelissa ja Ranskassa. Suomen juutalaisyhteisöön kuuluu noin henkilöä, joita palvelee kaksi synagogaa Helsingissä ja Turussa, juutalainen päiväkoti, koulu ja vanhainkoti. Juutalaisvaltioksi perustetussa Israelissa asuu noin kuusi miljoonaa juutalaista. Israelin valtio soveltaa halakhaa eli uskonnollista lakia juutalaisen väestönsä osalta perhelainsäädännössä. Eri maiden osuus (%) maailman juutalaisväestöstä 25% 50% Israel 41,4% Yhdysvallat 39,9% Ranska 3,7% Kanada 2,8% Iso-Britannia 2,2% Venäjä 1,6% Argentiina 1,4% Saksa 0,9% Australia 0,8% Brasilia 0,7% Muut 4,5% Yhteensä 100% Lähde: American Jewish Yearbook Vol. 108 (2008) 11

10 On hyvä huomata, että vanhaortodoksiset naiset eivät ole suinkaan sidottuja kotiin ja perhe-elämään. Israelissa vanhaortodoksiperheiden naiset ovat usein palkkatyössä ja hoitavat perheenelatuksen, jolloin mies voi juutalaisen ihanteen mukaan omistautua Tooran opiskelulle uskonnollisissa oppilaitoksissa eli yeshivoissa. Status quo -sopimuksen perusteella yeshivassa opiskeleva mies vapautetaan asepalveluksesta, joten tällainen perhetilanne on hyvin tavallinen. Paradoksaalista kyllä, vanhaortodoksit ovat vastustaneet naisten liiallista kouluttautumista: viime vuosina vanhaortodoksipiireissä on jopa vaadittu, että naiset voisivat kouluttautua korkeintaan alempaan yliopistotutkintoon asti huolimatta siitä, että ylemmällä tutkinnolla nainen voisi kohottaa tulotasoaan merkittävästi Ympärileikkaukseen suhtaudutaan positiivisesti Juutalaiset poikalapset ympärileikataan kahdeksan päivän ikäisinä. Tyttöjä ei ympärileikata. Operaatiossa mohel eli tehtävään erityisesti kouluttautunut henkilö poistaa pojan esinahan. Ympärileikkaukseen kuuluu myös seremoniallinen osuus asiaankuuluvine rukouksineen. Ympärileikkausta pidetään liiton merkkinä Jumalan ja ihmisen (miehen) välillä. Myös juutalaisuuteen kääntyvät aikuiset miehet ympärileikataan. Periaatteessa ympärileikkaus voidaan tehdä lapsen kotona tai synagogassa, mutta usein lapset ympärileikataan sairaalaoloissa. Terveydellisistä syistä ympärileikkausta voidaan lykätä myöhemmäksi. Ympärileikkaukseen suhtaudutaan juutalaisten parissa hyvin positiivisesti. Liberaalien suuntauksien sisällä on pieniä ryhmiä, jotka eettisistä syistä kieltäytyvät ympärileikkaamasta poikavauvoja, mutta suurin osa reformijuutalaisistakin hyväksyy ympärileikkauksen. Ympärileikkauksen vaihtoehdoksi on ehdotettu nimenantojuhlaa, joka tyttölapsilla nykyisin korvaa ympärileikkauksen. Monissa länsimaissa poikien ympärileikkaukset ovat herättäneet vastustusta: Suomessa sekä muslimien että juutalaisten ympärileikkauk- 12

11 sia on käsitelty tuomioistuimissa asti. Monet juutalaiset korostavat ympärileikkauksen terveydellisiä vaikutuksia lääketieteellisestä näkökulmasta, ja nykyisin moni mohel on koulutukseltaan lääkäri. Seksuaalisuus ja avioliitto Koska avioliitto ja lisääntyminen kuuluvat jokaisen miehen velvollisuuksiin (1. Moos. 1:22, 1:28), seksiä pidetään yhtenä elämän tärkeistä perustarpeista ja sopusuhtaisen avioliiton kulmakivenä. Juutalainen laki rajaa sukupuolielämän tiukasti vain avioparin väliseksi. Seksiin ennen avioliittoa tai sen ulkopuolella suhtaudutaan kielteisesti. Jo hyvin varhaiset rabbit korostivat seksuaalisen nautinnon arvoa avioliitossa naisen näkökulmasta: Talmudin mukaan aviomies on velvollinen tuottamaan vaimolleen mielihyvää eikä naista missään nimessä saa pakottaa seksiin vasten tahtoaan. Avioliittosopimuksessa eli ketubbassa sulhanen lupaa huolehtia tulevan vaimonsa ruoasta, vaatetuksesta ja takaa myös seksuaalisen kanssakäymisen. Perinteisen juutalaisuuden sisällä liitot solmitaan nuorena. Keskiajalla sekä tytöt että pojat saatettiin naittaa jo vuotiaina. Nykyisinkin vanhaortodoksijuutalaisissa suvuissa vanhemmat pyrkivät löytämään lapsilleen aviopuolisot jo teini-iässä: ihanteellisena avioitumisikänä pidetään ikävuotta. Avioliitossa toteutetaan rituaalisia puhtaussääntöjä, joiden noudattaminen on käytännön syistä naisen vastuulla. Säännöt voidaan tiivistää seuraavaan perussääntöön: sukupuoliyhdyntä on kiellettyä kuukautisten aikana sekä seitsemän päivää niiden jälkeen. Avioparin on lisäksi tänä aikana vältettävä kaikkea kosketusta. Fyysinen ero kestää siis vähintään 12 päivää. Sääntöjen tarkoitus on suojella päivittäiseen jumalanpalvelukseen osallistuvaa miestä rituaaliselta epäpuhtaudelta. Kun nainen on rituaalisesti puhdas, hän upottautuu rituaalikylpyyn, minkä jälkeen avioelämä voi jatkua normaalisti. Rituaalipuhtaussäännöt ovat tärkeä ja elävä osa ortodoksijuutalaisten naisten elämää, mutta reformijuutalaisuudessa niistä on pääosin luovuttu. Deittipalvelu netissä n Kuten kaikkialla länsimaissa, maallistuminen on ollut voimakasta myös Israelissa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa asuvien juutalaisten keskuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uskonnolla on yhä pienempi rooli ihmisten arjessa. Syntyvyys on ollut jo pitkään laskussa, ja esiaviolliset suhteet ja yhdessä asuminen ennen avioliittoa ovat myös juutalaisille nuorille tyypillisiä. Seka-avioliittojen määrä on kasvussa erityisesti Yhdysvalloissa, jossa tilastojen mukaan noin joka toinen juutalainen menee naimisiin ei-juutalaisen kanssa. Juutalaisille sinkuille on perustettu useita suosittuja kansainvälisiä deittipalveluja Internetiin. Yksi suosituimmista sivustoista, JDate, ilmoittaa tavoitteekseen juutalaisen yhteisön ja perinteiden korostamisen sekä Israelin valtion ja juutalaisten arvojen tukemisen. Näillä sivustoilla sinkku voi määritellä uskonnollisuutensa asteen : ortodoksi, konservatiivi, reformi tai vaikkapa ateisti. JDate-nettipalsta on avoin myös samaa sukupuolta oleville. Avioero Halakhan mukaan avioeroa voi hakea ainoastaan mies. Käytännössä kumpikin osapuoli voi toki vedota uskonnolliseen tuomioistuimeen tai muuhun uskonnolliseen auktoriteettiin saadakseen avioeron. Tuomioistuin voi myös naisen pyynnöstä pakottaa miehen myöntymään eroon, jos mies on uskoton, steriili, impotentti, väkivaltainen tai kieltäytyy noudattamasta juutalaista lakia. Juutalaisuuden liberaaleissa muodoissa hyväksytään myös siviiliavioero. 13

12 Israelissa avioliitto, avioero ja hautaus ovat juutalaisen lain alaisia. Tämä juontaa juurensa Israelin valtion perustamisen aikoihin (1948), jolloin valtio ja vanhaortodoksien edustajat solmivat ns. status quo -sopimuksen. Uskonnolliset hyväksyvät Israelin valtion ja sen maalliset lait, ja valtio puolestaan sitoutuu noudattamaan tiettyjä uskonnollisia lakeja (mm. ruokasäädökset ja sapatti). Sopimuksen mukaan perhelaista päättää päärabbinaatti, joka valtiollisena instituutiona on ylin uskonnollinen auktoriteetti. Koska nainen ei juutalaisen lain mukaan voi hakea avioeroa, tasa-arvon kannalta tilanne on hankala. Israelissa ei ole siviiliavioliittoa, joten juutalainen voi mennä naimisiin vain toisen juutalaisen kanssa. Seka-avioliitoissa toisen osapuolen on joko käännyttävä juutalaisuuteen tai mentävä naimisiin ulkomailla. Ulkomailla solmitut avioliitot ovat toki päteviä myös Israelissa. Näistä liitoista syntyneet lapset ovat kuitenkin Israelissa ongelmallisessa asemassa, sillä vain juutalaisesta äidistä syntynyt lapsi on halakhan mukaan juutalainen. Mikäli lapsen isä on juutalainen, lapsesta voi tulla juutalainen vain kääntymällä juutalaisuuteen. Tällä hetkellä kiista siviilivihkimisestä on erittäin ajankohtainen: viimeksi kesällä 2011 Israelin parlamentin eli knessetin enemmistö äänesti siviililiittoja vastaan. Ehkäisyyn ja aborttiin suhtaudutaan maltillisesti Perinteisesti juutalaisuudessa arvostetaan isoa perhettä. Käsky lisääntyä on täytetty, kun perheessä on vähintään kaksi lasta, poika ja tyttö. Ehkäisyä ei torjuta, mutta sen yksityiskohdista on paljon vaihtelevia mielipiteitä. Raamatullisista syistä keskeytetty yhdyntä ja masturbaatio saatetaan torjua jyrkästi. Tästä syystä monet juutalaiset laintulkitsijat torjuvat myös kondomin käytön; tosin hiv-epidemian takia sen käytöstä on keskusteltu sallivammin. Naisten käyttämät ehkäisykeinot sallitaan, varsinkin jos raskaudesta on naiselle terveydellisiä uhkia tai jos perheessä on jo useampia lapsia. Monet auktoriteetit suosittelevat ehkäisypilleriä parhaimpana ehkäisykeinona. Aborttiin suhtaudutaan suopeasti tietyissä olosuhteissa. Varhaisessa raskauden vaiheessa se useimmiten sallitaan. Mikäli äidin henki on raskauden takia vaarassa, aborttia voidaan jopa suositella. Jotkut hyväksyvät abortin myös, mikäli raskaus aiheuttaa suurta tuskaa ja kärsimystä äidille. Osa auktoriteeteista saattaa hyväksyä raskauden keskeytyksen, jos sikiöllä todetaan kehitysvamma, mutta toiset laintulkitsijat kieltävät sen jyrkästi. Israelissa abortti on laillinen. Jos raskaus saa alkunsa avioliiton ulkopuolella tai äiti on alaikäinen, abortin saa vaivatta. Käytännössä abortti myönnetään lähes poikkeuksetta kaikille sitä hakeville. Monet vanhaortodoksiset järjestöt Israelissa kampanjoivat aktiivisesti aborttia vastaan tai hyväksyvät sen ainoastaan tarkkaan rajatuista terveydellisistä syistä. Homoseksuaalisuus Homoseksuaalisuus, tarkemmin sanottuna miesten välinen yhdyntä, on Toorassa ehdottomasti kielletty (3. Moos. 18:22). Juutalaisen lain kannalta on ongelmallista, että homosuhteista ei synny lapsia, mikä rikkoo Tooran lisääntymiseen kehottavaa käskyä vastaan. Perinteinen juutalaisuus voidaankin näiltä osin mieltää hyvin homovastaiseksi ja heteronormatiiviseksi. Mielenkiintoista kyllä, naisten välisiä seksuaalisia suhteita ei Toorassa tai Talmudissa juuri mainita, tai niihin viitataan miesten väliseen seksiin verrattuna huomattavasti lievempänä syntinä. Kun aiemmin juutalaisen kotielämän perusyksikkönä toimi perhe, jonka muodostivat mies, nainen ja lapset, luvulta lähtien naisten ja seksuaalivähemmistöjen vapautusliikkeen ansiosta monista vaihtoehtoisista elämäntavoista on tullut osa arkea. Yksinelävien määrä ja keskimääräinen avioitumisikä on koko ajan noussut. Sekä reformiettä nykyisin myös konservatiivijuutalaisuudessa homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan sallivasti. Ortodoksijuutalaisuuden parissa homoseksuaaleja tai homoseksuaalisia pariskuntia ei sen sijaan ainakaan avoimesti sallita. Osa ortodoksisista homoseksuaalisista miehistä tukahduttaa tunteensa samaa su- 14

13 kupuolta kohtaan ja perustaa perheen naisen kanssa. Pieni osa saattaa elää miehen kanssa harjoittamatta yhdyntää, jotta ei kirjaimellisesti rikkoisi Tooran käskyä. Israelissa homot ja lesbot ovat koko ajan tulleet näkyvämmäksi ja aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa. Homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista 1980-luvun lopulla. Samaa sukupuolta olevat pariskunnat ovat Israelissa lain kannalta lähes samassa asemassa kuin avoliitoissakin elävät. Koska Israelissa siviiliavioliitto miehen ja naisen välillä on yhä mahdoton, samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröinti ei ole edistynyt. Yllättävää kyllä, Israelissa silti tunnustetaan ulkomailla rekisteröidyt, samaa sukupuolta olevat parisuhteet. Jerusalemissa Pride-kulkueet ovat kuitenkin viime vuosina nostattaneet laajoja vastamielenosoituksia ja väkivaltaisia yhteenottoja vanhoillisten ja homojärjestöjen välillä, sillä alueella on paljon pelkästään vanhaortodoksien asuttamia kaupunginosia. Vuonna 2009 nuorten homotukikeskukseen Tel Avivissa hyökättiin. Tässä yhä selvittämättömässä iskussa kuoli kaksi nuorta. Kaiken kaikkiaan homoseksuaalisuus on nykyään monissa juutalaisissa seurakunnissa ja yhteisöissä täysin normaali ja hyväksytty tapa elää. Yhdysvalloissa on jopa pelkästään homoille suunnattuja juutalaisia seurakuntia. Liberaaleissa yhteisöissä avoimesti homoseksuaaliset henkilöt voivat kouluttautua myös rabbeiksi. n Kaiken kaikkiaan homoseksuaalisuus on nykyään monissa juutalaisissa seurakunnissa ja yhteisöissä täysin normaali ja hyväksytty tapa elää. Kirjallisuutta Baskin, Judith R. & Kenneth Seeskin 2010: The Cambridge Guide to Jewish History, Religion, and Culture. Cambridge: Cambridge University Press. Cohn-Sherbok, Dan 2003: Judaism: History, Belief and Practice. London, New York: Routledge. Harviainen, Tapani & Karl-Johan Illman 1998: Juutalainen kulttuuri. Helsinki: Otava. Lange de, Nicholas & Miri Freud-Kandel (toim.) 2005: Modern Judaism: an Oxford guide. Oxford: Oxford University Press. Juusola, Hannu 2005: Israelin historia. Helsinki: Gaudeamus. 15

14 Elina Vuola Kirjoittaja on teologian tohtori, dosentti ja yliopistonlehtori. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa. Katolis Katolinen kirkko perustaa käsityksensä sekä Raamattuun että traditioon. Jälkimmäinen tarkoittaa eri vuosisatoina pidettyjä kirkolliskokouksia ja niiden päätöksiä sekä kirkkoisiä ja opettajia. K atolista raditiota tulkitsee paavi. Viimeinen kirkolliskokous pidettiin 1960-luvun alussa (Vatikaanin II kirkolliskokous). Sillä on ollut suuri vaikutus kirkkoon kaikkialla maailmassa, mutta ehkä erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, jossa kirkko instituutiona kävi läpi suuria muutoksia 1960-luvulta lähtien. Kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat tulkintoihin. Pohjoismaissa vallitsevat, laajalti hyväksytyt käsitykset esimerkiksi sukupuolten tasa-arvosta, naisten koulutuksesta ja työssäkäynnistä sekä seksuaalikasvatuksesta luovat omanlaistaan katolisuutta. Kulttuurierot esimerkiksi Pohjoismaiden, Brasilian, Yhdysvaltain ja Italian välillä voivat olla valtavat varsinkin naisen asemaan, seksuaalimoraaliin ja perheeseen liittyvissä kysymyksissä. Katolisen etiikan pohjana on niin kutsuttu luonnollinen moraalilaki, jota vain kirkon opetusvirka tulkitsee oikein. Siksi niin usein puhutaan totuudesta ja oikeasta tavasta tehdä jotakin: kyse todellakin on ikuisista muuttumattomista totuuksista, joita maallistunut yhteiskunta on alkanut kyseenalaistaa, mutta jotka kirkon johdon on entistä päättäväisemmin toistettava ja selitettävä. Kuka päättää kirkon opeista n Roomalaiskatolisia elää hyvin erilaisissa kulttuureissa ja maissa. Katolinen kirkko on suurin kristillisistä kirkoista. Katolista kirkkoa johtaa paavi. Häntä avustavat kardinaalit. Vuodesta 2005 paavina on toiminut Benediktus XVI. Pyhällä istuimella tarkoitetaan sekä paavin ylintä paimenvirkaa että häntä avustavaa kirkon keskushallintoa eli Rooman kuuriaa, joka toimii pääosin Vatikaanissa. Rooman kuuriaan kuuluvat niin ikään kirkon ylimmät oikeusistuimet sekä joukko muita toimistoja. Pyhällä istuimella on maallisten valtioiden tapaan edustusto (nuntius) eri maissa ja Yhdistyneissä Kansakunnissa. Jälkimmäisen piirissä kirkko on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan varsinkin väestö- ja naiskysymyksiä käsitelleissä kokouksissa. 16

15 uus Avioliiton merkitys on suuri Avioliitto on keskeinen osa katolista perhekäsitystä. Heteroseksuaalinen avioliitto rinnastuu Kristuksen ja kirkon, seurakunnan sekä ihmiskunnan suhteeseen. Vaikka sukupuolet ovat samanarvoisia, he ovat erilaisia Missä katoliset ovat n Euroopassa katolisen kirkon valta-aluetta ovat ennen muuta Espanja, Italia, Ranska, Irlanti ja Puola. Vähemmistönä katolisia on paljon esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Saksassa. Latinalaisen Amerikan alue on jo 1500-luvulta lähtien ollut katolisuuden valta-aluetta, vaikka sen asema on viime vuosikymmeninä heikentynyt muun muassa helluntailaisuuden voimakkaan kasvun takia. Valtaosa maailman katolisista on kuitenkin latinalaisamerikkalaisia. Koko maailmassa roomalaiskatolisia on hiukan yli miljardi. Heistä lähes puolet, noin 416 miljoonaa, elää Latinalaisessa Amerikassa. Brasilia on määrällisesti arvioituna maailman katolisin maa. Euroopassa asuu katolisista noin neljäsosa ja Afrikassa runsas kymmenesosa, toinen kymmenesosa asuu Aasiassa ja loput Oseaniassa. Kirkko toimii siis käytännössä kaikissa maailman maissa. ja täydentävät erilaisuudellaan toisiaan, mistä puolestaan seuraavat erilaiset tehtävät. Aviollisen seksin on aina oltava avointa raskaudelle: vain se on luonnollista ja kristillisen ihmiskäsityksen mukaista. Kun seksi tapahtuu avioliitossa, se on siveellistä ja silloin Suomessa katolisten määrä on kasvanut lähinnä maahanmuuton takia, vaikka valtaosa Suomen katolisen kirkon jäsenistä onkin suomalaisia. Katolisia on Suomessa noin yhteensä seitsemässä seurakunnassa. Kirkon piirissä toimii siis hyvinkin erilaisista kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä. Katoliset maat % osuus maan väestöstä 50% 100% Malta 98,0.. Itä Timor 98,0.. Ecuador 95,0.. Espanja 94,0.. Italia 90,0.. Monaco 90,0.. Puola 89,8.. Ranska 85,0.. Filippiinit 82,9.. Brasilia 73,6 Lähde: The CIA World Factbook

16 Äitiys nähdään naisen korkeimpana kutsumuksena. Äidin kotona tekemän työn arvo ja tärkeys tulee tunnustaa. myös ilon ja nautinnon lähde. Niinpä seksin harjoittamista ei saa aloittaa ennen avioliittoa. Aviopuolisoilla on oikeus tulla isäksi ja äidiksi vain toistensa kautta ja lapsella on oikeus keskenään avioliitossa oleviin isään ja äitiin. Modernit ehkäisymenetelmät ovat kiellettyjä Ehkäisykielto vahvistetaan useissa viimeaikaisissa ohjeissa. Paavillisen perheasiain neuvoston ripittäytymistä koskeva ohjeistus vuodelta 1997 pitää ehkäisyä objektiivisesti ja perustavalla tavalla pahana. Lankeaminen ehkäisyn syntiin ei estä anteeksiantoa rippitilanteessa, mutta tulee mahdottomaksi, mikäli ripittäytyvä seurakuntalainen ei osoita riittävää katumusta tai ei lupaa olla sortumatta uudelleen. Ainoa sallittu ehkäisykeino on niin sanottu rytmimenetelmä. Kondomin käytön kielto edes hivin tai muiden sukupuolitautien ehkäisyyn perustuu logiikalle, jonka mukaan sukupuoliyhteyden on aina oltava avointa elämän jatkumiselle. Kondomin käyttö, olipa tarkoitusperä mikä tahansa, on ihmisarvon vastaista ja moraalisesti väärin. Tärkein ja tehokkain tapa välttyä sukupuolitaudeilta on pidättyvyys avioliiton ulkopuolella ja uskollisuus avioliitossa. Paavi Benediktus Catholics for Choice -Katoliset valinnan puolesta n Catholics for Choice (CFC) perustettiin vuonna 1973, jotta toisinajattelevien katolisten ääni saataisi kuuluviin. Järjestö edustaa niitä katolisia, jotka uskostaan huolimatta uskovat naisen oikeuteen tehdä itse itseään koskevia valintoja myös seksuaaliterveyskysymyksissä. Heidän mukaansa katolinen perinne tukee naisten moraalista ja laillista oikeutta valita esimerkki turvallinen abortti niin halutessaan. CFC:n päämaja on Washingtonissa Yhdysvalloissa. Järjestöllä on lukuisia sisarjärjestöjä Latinalaisessa Amerikassa ja Euroopassa. 18

17 XVI on aivan viime aikoina esittänyt lievemmän kannan kondomin käyttöön, mutta se ei ole muuttanut ainakaan vielä kirkon opetusta. Keinotekoiseksi katsottu ehkäisy, jota vuoden 1968 kiertokirje Syntyvyyden sääntelystä kommentoi ehkäisypillerien tultua teollisuusmaissa laajalti käyttöön, rikkoo Jumalan säätämän erottamattoman yhteyden aviollisen aktin kahden merkityksen, yhdistymisen ja uuden elämän synnyttämisen, välillä. Tätä yhteyttä ihmisen ei tule omasta aloitteestaan särkeä. n Katolinen kanta aborttiin voi myös muuttua Nykyinen katolinen kanta on tiukempi kuin katolisen kirkon perinteinen opetus, jonka mukaan sikiö saa sielun vasta vuorokautta hedelmöitymisestä. Alkion käsittäminen ihmiseksi onkin tyypillistä oikeastaan vain katolisen kirkon nykyjohdon ja eräiden protestanttisten abortinvastaisten liikkeiden (ei kokonaisten kirkkokuntien) toiminnassa. Painotus on hyvin uusi: vain kolmetoista vuotta sitten julkaistussa kirjassa todetaan, että katolinen kirkko ei ole koskaan opettanut sikiön olevan ihminen hedelmöittymisestä lähtien. Tiukka ei abortille Katolisen kirkon ihmiskäsityksen mukaan ihmiselämä on pyhä. Siksi kirkko suhtautuu kielteisesti aborttiin. Ihmisellä ei ole oikeutta puuttua elämän (ja kuoleman) luonnolliseen kulkuun, vaan valta päättää niistä kuuluu yksin Jumalalle. Lähtökohtana on ihmisen luovuttamaton oikeus elämään hedelmöityksestä aina luonnolliseen kuolemaan asti: Ihmisolentoa on kunnioitettava ja käsiteltävä persoonana sikiämishetkestä asti. Niinpä sille on tuosta silmänräpäyksestä lähtien tunnustettava myös ihmisoikeudet, joista tärkein on viattoman ihmisolennon loukkaamaton oikeus elämään. Abortti on rikos, joita mikään lainsäädäntö ei voi julistaa oikeudenmukaisiksi tai oikeuksiksi, eivätkä sellaiset lait velvoita omaatuntoa, vaan pikemminkin niitä on vastustettava omantunnon syistä. Niinpä oikeus elämään on absoluuttista ja hedelmöittyneellä munasolulla on ihmisoikeudet. Paavillisen perheasiain neuvoston julistus vuodelta 1999 katsoo ihmisoikeuksien ja juridisen statuksen myöntämisen hedelmöittyneelle munasolulle olevan jopa kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän perusperiaate. Valtioiden tulisi kohdella sikiötä juridisena henkilönä, jolla on samat oikeudet kuin kenellä tahansa syntyneellä yksilöllä. Absoluuttinen aborttikielto vaarantaa äidin oikeuden elämään tilanteissa, joissa raskaus on vaaraksi äidin terveydelle. Niinpä monissa sinänsä kielteisesti aborttiin suhtautuvissa katolisissa maissa ongelma on ratkaistu siten, että abortti on mahdollinen äidin hengen pelastamiseksi tai kun raskaus on raiskauksen tulos, ei muista syistä. Vatikaanin virallisen kannan mukaan sikiön elämän jatkaminen menee kutienkin aina äidin elämän edelle. Katolisen kirkon vaikutus näkyy ennen muuta siinä, että katoliset valtiot eivät ole olleet halukkaita abortin laillistamiseen nais- ja terveysjärjestöjen painostuksesta huolimatta. Homoseksuaalisuus on katolisen ajattelun mukaan mahdotonta Roomalaiskatolisessa ajattelussa perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, joka perustuu sakramentaaliselle käsitykselle miehen ja naisen muodostamasta avioliitosta, jonka keskeisenä tehtävänä on lasten saaminen ja kasvattaminen. Aviollisen sukupuolielämän kaksi tehtävää, yhdistävä ja elämää jatkava, ovat erottamattomia, mikä tekee homoseksuaalisuuden mahdottomaksi. Käsitys miehen ja naisen muodostaman avioliiton sakramenttiluonteesta, joka heijastaa jumaluuden ja ihmiskunnan suhdetta, puuttuu kirkon mukaan homoseksuaalisesta suhteesta. n 19

18 Satu Timonen Kirjoittaja on kiertävä ortodoksisen uskonnon opettaja ja seksuaalineuvoja Ortodok Ortodoksinen kirkko on maailman kristityistä kirkkokunnista toiseksi suuri.n. Ortodokseja on maailmassa noin 240 miljoonaa. V altaosa ortodoksisesta väestöstä asuu itäisessä Euroopassa. Suomessa ortodokseja on 1,1 prosenttia väestöstä eli hieman yli Ortodoksisella kirkolla on Suomessa tasavertainen kansankirkon asema yhdessä luterilaisen kirkon kanssa. Ortodoksinen kirkko pitää tärkeänä jakamattoman kirkon oppia ja perinnettä. Ortodoksinen ja katolinen kirkko katsovat olevansa ns. vanhoja kirkkoja, joissa apostolinen perinne on jatkunut katkeamattomana tähän päivään saakka. Sana ortodoksinen tarkoittaa oikein ylistävää. Ortodoksisessa kirkossa on käytössä seitsemän sakramenttia eli pyhää mysteeriota, salaisuutta. Sakramenteissa sana mysteerio tarkoittaa sitä, että Pyhä Henki on niissä läsnä tavalla, jota ihmisen ymmärrys ei pysty käsittämään. Sakramentteja ovat kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen, katumus, avioliitto, sairaanvoitelu ja pappeus. Sakramentin toimittaa aina pappi ja niihin voi osallistua vain ortodoksisen kirkon jäsen. Kirkon käytännön elämää koskevat säädökset, kanonit on säädetty ekumeenisissa kirkolliskokouksissa vuosien välillä. Kuten vuosiluvuista voi päätellä, on vanhojen kanoneiden soveltaminen tähän päivän haasteellista. Papit joutuvatkin esimerkiksi rippi-isänä toimiessaan vaikean paikan eteen, soveltaessaan kanoneiden ohjeita vaikkapa kysymyksiin ehkäisystä tai hedelmöityshoidoista. Tämä teksti on kirjoitettu suomalaisen ortodoksisuuden näkökulmasta. Se ei ole siis yleistettävissä täysin ortodoksisiin maihin, Ortodoksiset maat % osuus maan väestöstä 50% 100% Kreikka 98,0 Moldova 98,0 Romania 86,8 Serbia 85,0 Georgia 83,9 Ukraina 83,7 Bulgaria 82,6 Valko-Venäjä 80,0 Kypros 78,0 Venäjä 20,0 Lähde: The CIA World Factbook

19 sisuus Kuva: Elina Korhonen kuten Kreikkaan tai Venäjälle. Suomalaisten ortodoksien tavat ovat kulttuurisesti hieman erilaisia kuin esimerkiksi venäläisillä ortodokseilla. Kirkko näkee avioliiton ikuisena. Ihanteena on siis yksi, eliniän kestävä liitto, jota edes kuolema ei katkaise. Seurustelu ja avioliitto Virallisesti kirkko ei hyväksy esiaviollisia seksisuhteita eikä pidä avoliittoa liittona. Vanhimman opetuksen mukaan kirkko tuntee vain kaksi tietä elää: luostarielämä tai avioliitto. Tämä kirkon vanhin opetus ei siis tunne ajatusta elämisestä sinkkuna, vaan suhtautuu avioliittoon erittäin myönteisesti. Avioliitto nähdään Jumalan luomistyön jatkamisena. Kirkko ei vihi ortodoksia avioliittoon kristittyyn kirkkoon kuulumattoman kanssa. Avioliitto toiseen kristittyyn kirkkoon kuuluvan kanssa on mahdollinen. Seka-avioliitot, joissa puolisoista toinen on luterilainen, ovatkin Suomessa erittäin yleisiä. Kummin ja kummilapsen avioliitto ei ole mahdollinen, kummius katsotaan hengelliseksi sukulaisuussuhteeksi. Kirkko näkee avioliiton ikuisena. Ihanteena on siis yksi, eliniän kestävä liitto, jota edes kuolema ei katkaise. Avioero nähdään syntinä, joka edellyttää katumusta. Avioero voi kuitenkin tietyistä syistä olla mahdollinen. Kirkko ei hyväksy avioeroa, mutta sallii avioeron ymmärtäen ihmisen inhimillisen heikkouden ja erehtyväisyyden. Kirkollisen avioeron myöntää hiippakunnan piispa. Kirkko vihkii ortodoksin avioliittoon vielä toisen ja jopa kolmannenkin kerran. Vihkitoimitus on näissä tapauksissa hieman erilainen. Avioero ei ole ortodoksipapille mahdollinen ilman, että hän menettäisi samalla pappeuden. Samaa sukupuolta olevien suhteet Avioliitto on ortodoksisessa kirkossa mahdollinen vain miehen ja naisen välillä. Kirkko ei vihi avioliittoon samaa sukupuolta olevia henkilöitä. Myöskään erillistä rekisteröidyn parisuhteen siunaamista ei tunneta. Ortodoksinen kirkko ei ole julkisuudessa ottanut voimakkaasti kantaa homoseksuaalisuuteen. Kirkko ei hyväksy homoseksuaa- 21

20 lista tekoa, mutta hyväksyy jokaisen ihmisen. Ortodoksisuuden luonteeseen ei kuulu toisten ihmisten tekojen tuomitseminen ja voimakas moraalinen arviointi. Kirkon piirissä on kuitenkin jopa fundamentalistista liikehdintää homoseksuaalisuutta vastaan. Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö julkaisi vuonna 2008 kirjan Homoseksuaalisuus ortodoksisen perinteen valossa, jossa homoseksuaalisuus tuomitaan voimakkaasti. Tämän kirjan Veljestö lähetti jokaiseen Suomen ortodoksiseen seurakuntaan. Luterilaista kirkkoa ravistelleen homoseksuaalisuuskeskustelun yhteydessä Helsingin Metropoliitta Ambrosius otti kantaa asiaan. Hän muistutti lähimmäisenrakkauden merkityksestä, Jumalan luomistyön hyväksymisestä sekä siitä, ettei ihmisellä ole oikeutta tuomita. n Hedelmöityshoito on ymmärrettävästi kysymys, jota kirkon kanoneiden muodostumisen aikaan ei käsitelty. Hedelmöityshoidot avioparin omilla sukusoluilla on muoto, joka on kirkon opetuksen valossa hyväksyttävissä. Tosin kaikissa ortodoksimaissa hedelmöityshoitoja ei hyväksytä missään muodossa. Ehkäisyn käyttö ja abortti Lasten syntymä on osa Jumalan luomistyön jatkumista ja elämän suojeleminen on kirkon keskeinen periaate. Perheiden lapsiluku on avioparin oma asia, lapsista ei pidä kieltäytyä kuitenkaan vain oman mukavuudenhalun takia. Ehkäisyyn kirkolla ei ole selkeää käytännön kantaa. Munasolun hedelmöittymisen ajatellaan kuitenkin olevan selvästi alku uudelle elämälle, joten ehkäisyä pohdittaessa on periaatteena se, että jo alkanutta elämää ei tuhota. Jälkiehkäisy ja abortti eivät ole ehkäisymenetelmiä. Raskauden keskeytys on joskus äidin terveyden tai muun elämäntilanteen vuoksi ainoa vaihtoehto. Kirkon historiassa abortti on aina tuomittu hyvin jyrkästi, mutta kirkollisen ekonomian tasolla yhä suuremmassa määrin huomioidaan abortin tehneiden ihmisten erityiset olosuhteet ja suhtaudutaan heihin lempeämmin ja anteeksiantavammin. Ehkäisystä ja abortista keskusteltaessa on ymmärrettävä se, että ne eivät ole irrallisia asioita vaan liittyvät ihmisen koko elämäntilanteeseen. Seksuaalisuudesta saa nauttia Seksuaalisuus on Jumalan ihmiselle antama lahja, siitä on siis lupa nauttia. Luodessaan maailman, Jumala loi kaiken hyväksi ja kauniiksi. Ortodoksinen kirkko ei ota kantaa julkisuudessa vahvasti mihinkään seksuaalieettiseen kysymykseen. Kirkolla ei myöskään ole erillistä syntilistaa tai erillisiä vahvoja linjauksia liittyen seksuaalietiikkaan. Tekstin alussa mainitsemani kirkon kanoneiden soveltaminen tähän päivään on haaste. Yksittäisiä tapauksia ratkaistaessa harjoitetaan niin sanottua ekonomiaa, jolloin otetaan huomioon asiaan liittyvät taustat ja muut seikat. Tämä kirkon armotalouden hoitaminen tähtää aina johonkin suurempaan eli ihmisen sielun pelastamiseen. n Kirjallisuutta Ortodoksinen veljestö 2004: Kruunaa heidät yhdeksi Meyendorff, Johannes 1978: Avioliitto: ortodoksin näkökulma. Merras, Merja 2007: Johdatus ortodoksisen kirkon etiikkaan. Pappismunkki Ilarion 2002: Uskon mysteeri. Piiroinen, Erkki 1978: Ortodoksisten nuorten siveysoppi. Pöyhönen, Hannu ja Kosmas Aitolialaisen veljestö 2008: Homoseksuaalisuus ortodoksisen perinteen valossa. Haussalo, Teija 2009: Perhesuunnittelu: kirkkoisistä nykypäivään. Essee. Joensuun yliopisto. Holm, Stefan 2006: Kirkon jäsenenä. Ortodoksinen uskontokirja 9. luokalle. Railas, Viktor 2000: Uskonoppi. Ortodoksiaa lukiossa. 22

USKONTO JA SEKSUAALIETIIKKA. Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopisto Dosentti, FT, TT, perheterapeutti

USKONTO JA SEKSUAALIETIIKKA. Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopisto Dosentti, FT, TT, perheterapeutti USKONTO JA SEKSUAALIETIIKKA Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopisto Dosentti, FT, TT, perheterapeutti USKONTO JA KULTTUURI Kaikissa kulttuureissa on erilaisia seksuaalieettisiä sääntöjä, jota tyypillisesti ohjaavat

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Tyttöjen ympärileikkaus ja poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kulttuurisesta näkökulmasta FT Sylvia Akar,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Lähetystyö & raha. Teksti. Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset

Lähetystyö & raha. Teksti. Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset Lähetystyö & raha Teksti Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset Järjestöjen saama budj.tuki 2012 Suomen Lähetysseura Suomen Pipliaseura 9,5 milj. 1,1 milj. Kansanlähetys

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa 1 Isak Penzev Shalom hyvät ystävät. Meillä alkaa uusi teema nimeltä Juutalaisuus ja Uusi testamentti. Tämän oppitunnin aiheena on yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa.

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

SEKSUAALIETIIKKA 2011

SEKSUAALIETIIKKA 2011 SEKSUAALIETIIKKA 2011 Luento 5 Romanttinen konservatismi Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Romanttinen murros 1900-luvulla voimistunut ajatus, jonka mukaan pariutumisen lähtökohtana on rakkaus Suvun ja vanhempien

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2 ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

opettaja- Isak Penzev 17.8.2012

opettaja- Isak Penzev 17.8.2012 1 Tooran käskyt käytännön elämässä: opettaja- Isak Penzev 17.8.2012 Perhe-elämän puhtaus Shalom. Jatkamme opetussarjaamme juutalaisten uskonnosta. Viime oppitunnit ovat keskittyneet juutalaisen uskonnon

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN. FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com

KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN. FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com Kristikunta - Kristinusko syntyi n. 2000 vuotta sitten yhtenä kirkkona - Alkukirkko jakautui

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun

Lisätiedot

KRISTINUSKO JA JUUTALAISUUS Lähetysteologinen aikakauskirja Journal of Mission Theology. Volume 14 (2011).

KRISTINUSKO JA JUUTALAISUUS Lähetysteologinen aikakauskirja Journal of Mission Theology. Volume 14 (2011). KRISTINUSKO JA JUUTALAISUUS Lähetysteologinen aikakauskirja Journal of Mission Theology. Volume 14 (2011). Kaikille kristinuskon ja juutalaisuuden suhteesta kiinnostuneille on nyt hyviä uutisia. Kirkon

Lisätiedot

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Juutalaisen uskon perusteet

Juutalaisen uskon perusteet 1 Juutalaisen uskon perusteet 1.oppituntti Isak Pensiev 4.4.2012 Shalom on hyvin tunnettu juutalaisen kielen sana. Se on myös hyvin tunnettu sana koko maailmassa. Mutta ei kukaan ajattele tarkkaan mitä

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

PROTESTANTTISET KIRKOT

PROTESTANTTISET KIRKOT PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia

Lisätiedot

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Luojan asettama avioliitto Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Matt. 19: 1-12 1 Kun Jeesus oli puhunut kaiken tämän, hän lähti Galileasta ja tuli sitten Jordanin itäpuolta kulkien Juudeaan. 2 Häntä seurasi

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Aviopuolisoiden velvollisuuksista

Aviopuolisoiden velvollisuuksista 1 Efesolaiskirjeen selitys 14 Ef. 5:21 32 Aviopuolisoiden velvollisuuksista Olemme siirtyneet Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä osioon, jossa on kehotuksia kristityille oikeanlaiseen elämään. Näitä

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO 7.2.7. USKONTO 167 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO TAVOITTEET: : oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä; tutustuu

Lisätiedot

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto 1 Lanula 14.6.2007 Roomalaiskatolinen uskonto Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä vahvistaa hänen katolista identiteettiään. Opetuksessa pyritään siihen,

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS TV ja Radio TV Ma 3.2. YLEn aamu-tv klo 7.15: Kaarlo Kalliala, Yaron Nadbornik ja Ramil Bilal keskustelemassa radikalismista. http://areena.yle.fi/tv/2633258

Lisätiedot

2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi?

2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi? UE2 kurssin kertaus Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Voit tehdä itsellesi aikajanan samalla, kun kertaat. Se helpottaa tapahtumien hahmottamista. I Antiikin aika 1. Kristinuskon synty Milloin, missä ja miten

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Kuudes käsky: Älä tee huorin

Kuudes käsky: Älä tee huorin Kuudes käsky: Älä tee huorin Mitä se on? VASTAUS: Meidän pitää peljätä ja rakastaa Jumalaa, niin että olemme siveät ja puhtaat sanoissa ja teoissa ja että itse kukin rakastaa ja kunnioittaa aviopuolisoaan.

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Toora, rukous ja hyvät teot - kolme kulmakiviä.

Toora, rukous ja hyvät teot - kolme kulmakiviä. 1 Toora, rukous ja hyvät teot - kolme kulmakiviä. 27.06.2012 11. oppitunti opettaja J.Penzev Shalom, hyvät ystävät. Me jatkamme oppituntia, jossa tutustumme juutalaiseen uskontoon. Tänään haluan, että

Lisätiedot

Sukupuolen ja ihmisarvon teologiaa

Sukupuolen ja ihmisarvon teologiaa Sukupuolen ja ihmisarvon teologiaa Mies ja nainen suhteessa Jumalaan 1. LUOMINEN - ISÄ 2. LUNASTUS - POIKA 3. PYHITYS PYHÄ HENKI Kaiken Jumalan pelastavan työn suhteen nainen ja mies ovat samassa asemassa.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot