ITÄVALTA. 70 artikla Yleisön saataville asetettavat tiedot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄVALTA. 70 artikla Yleisön saataville asetettavat tiedot"

Transkriptio

1 ITÄVALTA 70 artikla Yleisön saataville asetettavat tiedot Asetuksen 70 ja 76 artikla kuuluvat seuraavasti: Yleisön saataville asetettavat tiedot Jäsenvaltioiden on päätöksellä 2001/470/EY perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston puitteissa toimitettava seuraavat tiedot niiden asettamiseksi yleisön saataville: a) elatusvelvoitteita koskevan kansallisen lainsäädännön ja menettelyjen kuvaus; b) edellä olevassa 51 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien täyttämiseksi toteutettujen toimenpiteiden kuvaus; c) kuvaus siitä, miten varmistetaan 44 artiklassa edellytetty tosiasiallinen oikeuden saatavuus; d) kuvaus kansallisista täytäntöönpanosäännöistä ja -menettelyistä, mukaan lukien tiedot tätä koskevista rajoituksista, erityisesti velallisen suojelua koskevat säännöt sekä määräajat tai vanhentumisajat; Jäsenvaltioiden on pidettävä nämä tiedot jatkuvasti ajan tasalla. 76 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sen 2 artiklan 2 kohtaa, 47 artiklan 3 kohtaa sekä 71, 72 ja 73 artiklaa sovelletaan 18 päivästä syyskuuta artiklan a alakohta Kansallinen lainsäädäntö ja menettelyt 1. Aineellisen oikeuden säännökset: a) Puolisoiden ja rekisteröityjen kumppanien väliset elatusvaateet sekä avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen päättymisestä johtuvat elatusvaateet Avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen aikana (ABGB, 94 ): 1) Aviopuolisoiden on mahdollisuuksiensa mukaan ja sen mukaan, miten he ovat yhteiselämänsä järjestäneet, yhdessä osallistuttava elämäntilannettaan vastaavien tarpeidensa tyydyttämiseen. 2) Puoliso, joka hoitaa yhteistä kotia, suorittaa 1 momentissa tarkoitetun osallistumisen tällä tavoin. Hänellä on oikeus saada toiselta puolisolta elatus hänen omat tulonsa asianmukaisesti huomioon ottaen. Tätä sovelletaan avioliiton aikana elatukseen oikeutettuun puolisoon myös yhteiselämän päätyttyä, ellei elatuksen vaatimisessa ole kyse oikeuden väärinkäytöstä, kun otetaan huomioon erityisesti ne syyt, jotka ovat johtaneet yhteiselämän päättymiseen. Puolisolla on oikeus elatukseen myös, jos hän ei kykene osallistumaan yhteiseen elatukseen 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. 3) Elatukseen oikeutetun puolison pyynnöstä elatus suoritetaan myös yhteiselämän aikana kokonaan tai osittain rahana, jos tällainen pyyntö ei ole kohtuuton, erityisesti tarpeiden tyydyttämiseen käytettävissä oleviin varoihin nähden. Elatuksesta ei voi edeltä käsin luopua.

2 Avioeron tai rekisteröidyn parisuhteen purkamisen jälkeen: a) Elatusvelvollisuus, kun avioerossa on todettu syyllinen Syyllisyysperiaate (EheG, 66 ) Aviopuolison, joka on yksin tai pääasiassa syyllinen eroon, on huolehdittava, että toinen puoliso saa aviopuolisoiden elinolosuhteiden mukaisen elatuksen, jos tämän omaisuustulot ja ansiotulot työstä, jota tämän oletetaan olosuhteista riippuen tekevän, eivät ole riittävät. Beneficium competentiae (EheG, 67 ) 1) Jos 66 :ssä tarkoitetusta elatuksesta huolehtiminen vaarantaa avioeroon yksin tai pääasiassa syyllisen puolison asianmukaisen oman elatuksen tämän muut velvoitteet huomioon ottaen, syyllisen puolison on annettava elatusapua vain sen verran kuin on kohtuullista eronneiden puolisoiden tarpeet ja varallisuus- ja tulotilanne huomioon ottaen. Jos elatusvelvollisen on huolehdittava naimattoman alaikäisen lapsen tai uuden aviopuolison tai rekisteröidyn kumppanin elatuksesta, on otettava huomioon myös näiden tarpeet ja taloudellinen tilanne. 2) Puoliso vapautetaan elatusvelvollisuudesta kokonaan, jos toinen puoliso voi elättää itsensä omaisuudellaan. Kohtuullisuuteen perustuva elatus (EheG, 68 ) Jos molemmat puolisot ovat syyllisiä eroon eikä kumpikaan ole pääasiassa syyllinen, voidaan puolisolle, joka ei pysty elättämään itseään, myöntää elatusapua, jos se on kohtuullista toisen puolison tarpeet ja varallisuus- ja tulotilanne huomioon ottaen. Elatusvelvollisuus voidaan rajoittaa ajallisesti. Tällöin sovelletaan 67 :n 1 momentin toista virkettä. Tarpeeseen perustuva elatus (EheG, 68 a ) 1) Jos eronneen puolison ei voida puolisoiden yhteisen lapsen hoidon ja kasvatuksen vuoksi, lapsen hyvinvointi huomioon ottaen, olettaa elättävän itseään, toisen puolison on syyllisyydestä riippumatta annettava tälle tarpeita vastaavaa elatusapua. Puolison ei oleteta voivan elättää itseään, jos lapsi ei ole täyttänyt viittä vuotta. Siinä tapauksessa, että elatusvelvollisuus määrätään tuomioistuimessa, se on rajoitettava enintään kolmeen vuoteen siitä lukien, kun nuorin lapsista on täyttänyt viisi vuotta. Tuomioistuin voi olla rajoittamatta elatusvelvollisuuden kestoa, jos tapauksen erityisluonteen, kuten lapsen erityisen hoidon tarpeen, vuoksi ei ole mahdollista määrittää, milloin eronneella puolisolla olisi mahdollisuus elättää itsenä. 2) Jos puolisot ovat yhdessä sopien järjestäneet yhteiselämänsä niin, että avioliiton aikana toinen puolisoista on hoitanut kotia tai tilanteesta riippuen huolehtinut yhteisen lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tai hoitanut jommankumman puolison sukulaista, eikä kyseisen puolison voida tähän liittyvästä koulutuksen puutteesta johtuvien vähäisten työllistymismahdollisuuksien, yhteiselämän pituuden, ikänsä tai terveydentilansa vuoksi olettaa elättävän itseään kokonaan tai osittain, toisen puolison on syyllisyydestä riippumatta annettava tälle tarpeita vastaavaa elatusapua. Siinä tapauksessa, että elatusvelvollisuus määrätään tuomioistuimessa, tuomioistuimen on rajoitettava se enintään kolmeen vuoteen, jos voidaan odottaa, että eronnut puoliso kykenee sen jälkeen huolehtimaan elatuksestaan etenkin sellaisella ansiotyöllä, jota hänen voidaan kohtuudella odottaa harjoittavan.

3 3) Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua elatusvelvollisuutta rajataan tai sitä ei ole, jos elatuksesta huolehtiminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että elatuksen tarpeessa oleva on yksipuolisesti syyllistynyt vakaviin aviovelvollisuuksien laiminlyönteihin tai vaikuttanut elatuksen tarpeeseensa vakavalla tuottamuksellisuudella tai on olemassa jokin muu yhtä painava syy, taikka 2 momentin ollessa kyseessä sen vuoksi, että avioliitto on kestänyt vain vähän aikaa. Mitä painavampia nämä syyt ovat, sitä aiheellisempaa on vaatia elatusta tarvitsevaa elättämään itsensä muullakin kuin sellaisella ansiotyöllä, jota hänen voidaan kohtuudella odottaa harjoittavan, tai omaisuudellaan. 4) Tällöin sovelletaan 67 :n 1 momenttia. b) Elatusvelvollisuus, kun avioero johtuu muista syistä (EheG, 69 ) 1) Jos avioliitto päättyy eroon jostakin :ssä mainitusta syystä ja tuomiossa on julistettu syyllinen, sovelletaan :n säännöksiä. 2) Jos ero johtuu 55 :ssä mainitusta syystä ja tuomio sisältää 61 :n 3 momentissa tarkoitetun julistuksen, sovelletaan vastaajana olevan puolison elatusvelvollisuuteen myös avioeron jälkeen ABGB:n 94 :ä. Elatusvelvollisuus koskee joka tapauksessa myös vastaajana olevan puolison maksuja lakisääteisen sairausvakuutuksen vapaaehtoiseen vakuutukseen. Elatusvelvollisuutta mitoitettaessa ei oteta huomioon elatusvelvollisen velvollisuutta elättää uutta puolisoa tai rekisteröityä kumppania, ellei tämä ole kohtuullista ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, kuten entisen ja nykyisen puolison tai rekisteröidyn kumppanin ikä ja terveys, elatusvelvollisen kanssa yhteisessä taloudessa eletyn ajan pituus ja lasten hyvinvointi. 3) Jos tuomiossa ei ole julistettu syyllistä, eroa hakevan puolison on huolehdittava toisen puolison elatuksesta, jos se on kohtuullista eronneiden puolisoiden sekä elatusapuun oikeutetun 71 :ssä tarkoitettujen elatusvelvollisten sukulaisten tarpeet ja varallisuus- ja tulotilanne huomioon ottaen. Tällöin sovelletaan 67 :n 1 momentin toista virkettä ja 2 momenttia. Elatussopimukset (EheG, 69 a ) 1) 55 a :n 2 momentin mukaisesti sovittu elatus rinnastetaan laissa määrättyyn elatukseen, kunhan se on sovitettu puolisoiden elinolosuhteisiin. 2) Jos puolisot eivät ole yhteisestä sopimuksesta haetun avioeron yhteydessä tehneet oikeudellisesti pätevää sopimusta elatussuhteistaan, puolison on huolehdittava toisen puolison elatuksesta, jos se on kohtuullista eronneiden puolisoiden sekä elatusapuun oikeutetun 71 :ssä tarkoitettujen elatusvelvollisten sukulaisten tarpeet ja varallisuus- ja tulotilanne huomioon ottaen. Tällöin sovelletaan 67 :n 1 momentin toista virkettä ja 2 momenttia. Kohtuullisuusperiaatteen soveltaminen (EheG, 69 b ) 68 a :ää sovelletaan myös, jos avioliitto on päättynyt jostakin :ssä tai 55 :ssä mainitusta syystä tai jos yhteisestä sopimuksesta haetun avioeron yhteydessä ei ole tehty oikeudellisesti pätevää sopimusta puolisoiden elatussuhteista. c) Elatusavun suoritustapa (EheG, 70 ) 1) Elatusapu maksetaan rahana. Maksut suoritetaan kuukausittain etukäteen. Elatusvelvollisen on annettava vakuus, jos on vaarana, että hän yrittää välttää elatusvelvollisuutensa. Vakuuden muoto määräytyy olosuhteiden perusteella. 2) Kuukausimaksujen sijaan elatusapuun oikeutettu voi vaatia kertakorvausta, jos siihen on painava syy eikä elatusvelvolliselle aiheudu siitä kohtuutonta rasitusta.

4 3) Elatusvelvollisen on maksettava kuukausimaksu kokonaisuudessaan myös silloin, kun elatusapuun oikeutettu kuolee kesken kuukauden. Velvollisuuksien järjestys (EheG, 71 ) 1) Eronnut elatusvelvollinen on vastuussa ennen elatusapuun oikeutetun sukulaisia. Jos elatusvelvollisen asianmukainen oma elatus kuitenkin vaarantuisi hänen muut velvollisuutensa huomioon ottaen, sukulaiset ovat vastuussa ennen eronnutta puolisoa. Jos eronneella puolisolla ei ole velvollisuutta elättää toista puolisoa, elatusapuun oikeutetun sukulaisten on huolehdittava elatuksesta elatusvelvollisuutta koskevien yleisten säännösten mukaisesti. 2) Sukulaiset ovat vastuussa myös, jos oikeudenkäynti elatusvelvollista puolisoa vastaan ei ole Itävallassa mahdollista tai se on huomattavan vaikeaa. Tällaisessa tapauksessa puolisoa koskeva velvollisuus siirtyy sille sukulaiselle, joka on huolehtinut elatuksesta. Elatusvelvollisuuden siirtymisestä ei saa olla elatusapuun oikeutetulle haittaa. Takautuva elatus (EheG, 72 ) Elatusapuun oikeutettu voi vaatia elatusapua tai vahingonkorvausta takautuvasti maksettavaksi ainoastaan siitä lähtien, kun elatusvelvollisen maksut ovat myöhästyneet tai elatusvelvollisuusasia on pantu vireille tuomioistuimessa. d) Elatusvelvollisuuden rajoittaminen ja raukeaminen Itseaiheutettu elatuksen tarve (EheG, 73 ) 1) Elatusapuun oikeutettu, jolla on moraalinen vastuu elatusavun tarpeestaan, voi vaatia vain välttämätöntä elatusta. 2) Lisätarve, joka johtuu elatusapuun oikeutetun vakavasta virheestä, ei oikeuta vaatimaan elatusavun korottamista. Oikeuden menettäminen (EheG, 74 ) Elatusapuun oikeutettu menettää elatusavun, jos hän eron jälkeen on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen elatusvelvollista vastaan tai vastoin tämän tahtoa viettää kunniatonta tai säädytöntä elämää. Elatusapuun oikeutetun avioituminen uudelleen tai parisuhteen rekisteröinti (EheG, 75 ) Elatusvelvollisuus raukeaa, jos elatusapuun oikeutettu solmii uuden avioliiton tai rekisteröi parisuhteen. Elatusvelvollisen avioituminen uudelleen (EheG, 76 ) Elatusvelvollisen avioituessa uudelleen sovelletaan siviililain (Bürgerliches Gesetzbuch) 1604 :ää aviovarallisuussuhteen vaikutuksesta elatusvelvollisuuteen. Elatusapuun oikeutetun kuolema (EheG, 77 ) 1) Elatusvelvollisuus raukeaa elatusapuun oikeutetun kuollessa. Se pysyy kuoleman jälkeen voimassa vain siltä osin kuin elatusapua tai vahingonkorvausta maksetaan maksujen laiminlyönnin vuoksi takautuvasti tai on kyse elatusapuun oikeutetun kuollessa erääntyneistä maksuista. 2) Elatusvelvollisen on maksettava hautajaiskulut, jos se on kohtuullista eikä kuluja voida maksattaa perillisillä. Elatusvelvollisen kuolema (EheG, 78 ) 1) Elatusvelvollisen kuollessa elatusvelvollisuus siirtyy kuolinpesän velkana perillisille. 2) Perillisen vastuuseen ei sovelleta 67 :n rajoituksia. Elatusapuun oikeutetun on kuitenkin tyydyttävä siihen, että maksuja voidaan alentaa kohtuullisiksi ottaen huomioon perillisen olosuhteet ja kuolinpesän kestokyky.

5 3) Elatusvelvollisen kuollessa 68 :ssä tarkoitettu elatusvelvollisuus raukeaa. e) Osallistuminen lasten elatukseen (EheG, 79 ) 1) Jos eronneen puolison on huolehdittava yhteisen lapsen elatuksesta, toisen puolison on maksettava hänelle omaisuus- ja ansiotuloistaan asianmukainen summa elatuskustannuksiin, ellei näitä voida kattaa lapsen varallisuutta koskevaa nautintaoikeutta hyödyntämällä. Velvollisuutta ei voi siirtää. 2) Jos osallistumisvelvollinen puoliso on lapsen huoltaja, hän voi pidättää summan omaan käyttöönsä lapsen elatusta varten. f) Elatussopimukset (EheG, 80 ) Aviopuolisot voivat tehdä sopimuksia elatusvelvollisuudesta eron jälkeisenä aikana. Jos tällainen sopimus on tehty ennen kuin avioerotuomio on lainvoimainen, se ei ole mitätön siksi, että se on helpottanut avioeroa tai mahdollistanut sen. Sen sijaan se on mitätön, jos puolisot ovat sopimuksen yhteydessä viitanneet sellaiseen eron syyhyn, jota ei ole tai jota ei enää ole olemassa, tai jos sopimuksen sisällöstä tai muista asiaan liittyvistä seikoista käy muulla tavalla ilmi, että sopimus on hyvien tapojen vastainen. b) Vanhempien (isovanhempien) ja lasten (lastenlasten) välinen elatusvelvollisuus Vanhempien velvollisuus elättää lapsiaan (ABGB, 140 ) 1) Vanhempien on mahdollisuuksiensa mukaan osallistuttava elinolosuhteitaan vastaavien lapsensa tarpeiden kattamiseen ottaen huomioon tämän taipumukset, kyvyt, mieltymykset ja kehitysmahdollisuudet. 2) Vanhempi, joka hoitaa kotia, jossa hän huolehtii lapsesta, hoitaa tällä tavoin osansa elatuksesta. Sen lisäksi hänen on osallistuttava lapsen elatukseen, jos toinen vanhempi ei pysty kattamaan lapsen tarpeita kokonaisuudessaan tai joutuu maksamaan enemmän kuin on kyseisen vanhemman elinolosuhteisiin nähden kohtuullista. 3) Elatusvelvollisuus pienenee, jos lapsella on omia tuloja tai lapsi pystyy elinolosuhteet huomioon ottaen elättämään itse itsensä. Isovanhempien velvollisuus elättää lapsenlapsiaan (ABGB, 141 ) Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia antaa elatusta, on isovanhempien vastuulla huolehtia vanhempien elinolosuhteita ja lapsen tarpeita vastaavasta elatuksesta. Muutoin sovelletaan 140 :ää soveltuvin osin. Lapsenlapsen oikeus saada elatusta pienenee kuitenkin, jos hänen voidaan olettaa turvautuvan omaan omaisuuteensa. Isovanhemman on vastattava elatuksesta ainoastaan siinä määrin, että hänen oma kohtuullinen elatuksensa ei vaarannu muut hoitovelvollisuudet huomioon ottaen. Elatusvelvollisen perillisten elatusvelvollisuus (ABGB, 142 ) Vanhemman velvollisuus huolehtia lapsen elatuksesta siirtyy hänen perillisilleen jäämistön arvoon asti. Lapsen elatusvaateen yhteydessä lasketaan yhteen kaikki, mitä perinnönjättäjä hänelle jättää sopimukseen tai testamenttiin perustuvana lahjoituksena, laillisena perintöosana, lakiosana tai julkis- tai yksityisoikeudellisena suorituksena. Jos jäämistön arvo ei riitä turvaamaan lapselle kuuluvaa elatusta siihen asti, kunnes hänen oletetaan voivan elättää itse itsensä, vähenee lapsen oikeus elatukseen vastaavasti.

6 Lasten velvollisuus elättää vanhempiaan ja isovanhempiaan (ABGB, 143 ) 1) Lapsen on huolehdittava lapsen elinolosuhteet huomioon ottaen vanhempiensa ja isovanhempiensa elatuksesta, jos elatusapuun oikeutettu ei kykene itse elättämään itseään eikä ole vakavasti laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan lasta kohtaan. 2) Lasten elatusvelvollisuus tulee elatusapuun oikeutetun puolison, entisen puolison sekä takenevassa ja etenevässä polvessa lähempänä olevien sukulaisten elatusvelvollisuuden jälkeen. Jos lapsia on useampia, heidän on huolehdittava osaltaan elatuksesta mahdollisuuksiensa mukaan. 3) Vanhemman tai isovanhemman oikeus saada elatusta pienenee kuitenkin, jos hänen voidaan olettaa turvautuvan omaan omaisuuteensa. Lapsen on vastattava elatuksesta ainoastaan siinä määrin, että hänen oma kohtuullinen elatuksensa ei vaarannu muut hoitovelvollisuudet huomioon ottaen. 2. Prosessioikeus: a) Puolisoiden ja rekisteröityjen kumppanien väliset elatusvaateet sekä avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen päättymisestä johtuvat elatusvaateet Elatusvaateet esitetään riita-asiaoikeudenkäynnissä, joka käynnistetään nostamalla kanne alueellisessa tuomioistuimessa (Bezirksgericht). Jos riidan kohteen arvo on suurempi kuin euroa (138,89 euroa kuukaudessa) asianosaisten on käytettävä asianajajaa. Haastehakemuksessa on joko esitettävä vaatimus lukuina tai pyydettävä selvittämään tulot, joiden perusteella maksu määrätään. Asianosaisten esittämät todisteet on vastaanotettava ja esitettävä suullisessa käsittelyssä. Kolmansilla ei ole erityistä velvollisuutta antaa tietoja. Tuomioistuin ratkaisee asian ja antaa siitä tuomion, johon voidaan hakea muutosta. Muutosta on haettava neljän viikon kuluessa ratkaisun tiedoksiantamisesta. Vastapuoli voi vastata muutoksenhakuun neljän viikon kuluessa muutoksenhaun tiedoksiantamisesta. Landesgericht-tuomioistuin ratkaisee asian toisena oikeusasteena joko suullisen muutoksenhakukäsittelyn jälkeen tai suljetussa istunnossa. Muutoksenhaun kohteena oleva tuomio voidaan vahvistaa, sitä voidaan muuttaa tai se voidaan kumota. Jos kyseessä on merkittävä oikeudellinen kysymys ja riidan kohteen arvo ylittää euron rajan (138,89 euroa kuukaudessa), ratkaisuun voidaan hakea muutosta vielä korkeimmalta oikeudelta. b) Vanhempien (isovanhempien) ja lasten (lastenlasten) välinen elatusvelvollisuus Elatusvaateet esitetään riidattomassa menettelyssä, joka käynnistetään tekemällä hakemus alueelliseen tuomioistuimeen (Bezirksgericht). Elatusapuun oikeutetun (tai hänen laillisen edustajansa) ei periaatteessa tarvitse ensimmäisen oikeusasteen menettelyssä käyttää asianajajaa. Kun lapsi vaatii elatusta vanhemmalta (ja sovelletaan Itävallan lakia), asian käsittelee tuomioistuimen virkamies (Rechtspfleger). Päinvastaisessa tapauksessa asian käsittelee tuomari. Vastaaja on velvollinen antamaan tietoja tuloistaan ja omaisuudestaan. Myös kolmansilta (etenkin työnantajilta ja sosiaalivakuutuksesta) voidaan pyytää tietoja. Aluksi riittää määrittelemätön vaatimus, mutta kun määräytymisperuste on vahvistettu, vaatimus on esitettävä lukuina. Vahvistaminen voi tapahtua myös ilman suullista käsittelyä (joka ei ole pakollinen) tai sen ulkopuolella, ja sen tulos on ilmoitettava asianosaisille, jotta he voivat ottaa siihen kantaa ja tehdä jatkohakemuksia. Tuomioistuin ratkaisee asian ja tekee siitä päätöksen, johon voidaan hakea muutosta. Muutosta on haettava 14 päivän kuluessa ratkaisun tiedoksiantamisesta. Vastapuoli voi (vastapuolet voivat) vastata muutoksenhakuun 14 päivän kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Landesgericht-tuomioistuin ratkaisee asian toisena oikeusasteena yleensä suljetussa istunnossa. Muutoksenhaun kohteena oleva

7 päätös voidaan vahvistaa, sitä voidaan muuttaa tai se voidaan kumota. Jos kyseessä on merkittävä oikeudellinen kysymys riidan kohteen, ratkaisuun voidaan hakea muutosta vielä korkeimmalta oikeudelta. 70 artiklan b alakohta Keskusviranomaisten erityiset tehtävät 51 Keskusviranomaisten erityiset tehtävät 1) Keskusviranomaiset antavat 56 artiklan mukaisiin hakemuksiin liittyvää apua, erityisesti: a) toimittamalla edelleen ja ottamalla vastaan niitä koskevia hakemuksia; b) panemalla vireille näihin hakemuksiin liittyviä menettelyjä tai helpottamalla niiden vireille panoa. 2) Keskusviranomaiset toteuttavat kaikki tarvittavat näihin hakemuksiin liittyvät toimenpiteet: a) oikeusavun antamiseksi tai helpottamiseksi olosuhteiden sitä vaatiessa; b) velallisen tai velkojan olinpaikan selvittämisessä avustamiseksi erityisesti 61, 62 ja 63 :n soveltamiseksi; c) velallisen tai velkojan asiaankuuluvien tulotietojen ja tarvittaessa heidän varallisuuttaan koskevien tietojen hankkimisen edistämiseksi, mukaan lukien omaisuuden löytäminen, erityisesti 61, 62 ja 63 :n soveltamiseksi; d) sovintoratkaisuihin pääsyn edistämiseksi, minkä tavoitteena on elatusavun vapaaehtoinen maksaminen, käyttämällä välitys- tai sovittelumenettelyä tai niihin verrattavia menettelyjä, kun tämä osoittautuu asianmukaiseksi; e) elatusapupäätösten meneillään olevan täytäntöönpanon helpottamiseksi, elatusapurästit mukaan lukien; f) elatusmaksujen keruun ja nopean eteenpäin toimittamisen helpottamiseksi; g) asiakirja- tai muun todistusaineiston hankkimisen helpottamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1206/2001 soveltamista; h) avustamiseksi vanhemmuuden vahvistamisessa, kun se on tarpeen elatusavun perimiseksi; i) sellaisten menettelyjen vireille panemiseksi tai niiden vireille panon helpottamiseksi, joita tarvitaan luonteeltaan alueellisten väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi ja joiden tarkoituksena on varmistaa vireillä olevan elatushakemuksen päätökseen saattaminen; j) asiakirjojen tiedoksiannon helpottamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1393/2007 soveltamista. 3) Julkisyhteisöt tai muut jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten valvonnan alaiset elimet voivat asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön sallimissa rajoissa suorittaa tämän artiklan mukaiset keskusviranomaisen tehtävät. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle 71 :n mukaisesti tällaisen julkisyhteisön tai muun elimen nimeämisestä samoin kuin sen yhteystiedot ja sen tehtävien laajuus. 4) Mikään tässä artiklassa tai 53 :ssä ei velvoita keskusviranomaista käyttämään toimivaltaa, joka pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaan kuuluu ainoastaan oikeusviranomaisille. Hakemusten toimittaminen ja vastaanottaminen (51 :n 1 momentti) kuuluu oikeusministeriön osaston I 10 (Bundesministerium für Justiz, Abt I 10) toimivaltaan (osoite Team Z, sähköpostitse

8 Keskusviranomainen huolehtii itse 51 :n 2 momentin b, c, g ja j alamomentin tehtävistä, toimivaltainen alueellinen tuomioistuin huolehtii 51 :n 2 momentin a ja d alamomentin tehtävistä ja alueellisen tuomioistuimen nimittämä menettelyavustaja (Verfahrenshelfer) tai edustaja alamomentin e, f, h ja i tehtävistä. Käytössä on myös seuraava perinteinen (jo YK:n New Yorkin yleissopimuksella käyttöön otettu) järjestelmä, joka perustuu siihen, että alueellinen tuomioistuin (Bezirksgericht) neuvoo asianosaisia: a) Kantaja toimittaa hakemuksensa (kirjallisesti tai tuomioistuimen pöytäkirjaan kirjauttaen) siihen tuomioistuimeen (Bezirksgericht), jonka alueella hän oleskelee. Tuomioistuin toimittaa hakemuksen oikeusministeriöön, joka on keskusviranomainen. Ulkomaille lähtevissä tapauksissa voidaan toimia YK:n yleissopimuksen mukaisesti. b) Alueellisilla tuomioistuimilla on Itävallan järjestelmässä tärkeä rooli myös saapuvissa tapauksissa. Tarkastettuaan alustavasti, että kaikki asiakirjat on toimitettu, ja pyydettyään mahdollisesti toimittamaan lisäasiakirjoja keskusviranomainen toimittaa saapuvan tapauksen alueelliselle tuomioistuimelle. Tuomioistuin päättää oikeusavun myöntämisestä. 70 artiklan c alakohta Oikeuden saatavuus 44 Oikeus oikeusapuun 1) Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan riita-asian osapuolilla on oltava tässä luvussa määriteltyjen edellytysten mukaisesti tosiasiallinen mahdollisuus saada oikeutta toisessa jäsenvaltiossa, täytäntöönpano- ja muutoksenhakumenettelyt mukaan lukien. VII luvun soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa pyynnön vastaanottava jäsenvaltio turvaa tämän tosiasiallisen mahdollisuuden saada oikeutta jokaiselle sellaiselle kantajalle, joka asuu pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa. 2) Tämän tosiasiallisen oikeuden saamisen turvaamiseksi jäsenvaltiot antavat oikeusapua tämän luvun mukaisesti, paitsi jos sovelletaan 3 momenttia. 3) VII luvun soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa jäsenvaltio ei ole velvollinen antamaan oikeusapua, jos ja siinä määrin kun tämän jäsenvaltion menettelyt antavat osapuolille mahdollisuuden hoitaa asia ilman tarvetta oikeusapuun, ja keskusviranomainen tarjoaa tarvittavat palvelut veloituksetta. 4) Oikeusavun saannin edellytykset eivät saa olla tiukempia kuin vastaavien kansallisten asioiden osalta on säädetty. 5) Elatusvelvoitteita koskevista menettelyistä aiheutuvien kulujen ja kustannusten maksamisen vakuudeksi ei saa vaatia vakuutta, talletusta tai muuta senkaltaista suoritusta. Oikeusapua myönnetään Itävallassa asianosaisille, jotka eivät pystyisi ilman sitä osallistumaan menettelyyn, jota ilman asianosaisen ja hänen huollettavinaan olevien henkilöiden välttämätön elatus vaarantuisi. Oikeusapu voi tarkoittaa sekä vapauttamista oikeudenkäyntikuluista että asianajajan antamista asianosaisen käyttöön maksutta. Jos kyseessä on kansainvälinen elatusapumenettely, tämä tarkoittaa seuraavaa: Ei tarvitse maksaa oikeudenkäyntimaksuja. Ei tarvitse antaa vakuutta menettelystä aiheutuvien kulujen kattamiseksi.

9 Kaikille luonnollisille henkilöille myönnetään asianajaja, jos yli 21-vuotiaan velkojan elatusapumenettelystä aiheutuvia kuluja ei voida maksaa elatusapuun oikeutetun tuloista ja helposti rahaksi muutettavasta omaisuudesta (pankkitalletukset ym.) tai jos (vielä asiakirjoihin perustumattoman) elatusapuvaatimuksen ajaminen olisi pahansuopaa tai perusteetonta. Myös julkisille laitoksille järjestetään edustus. 70 artiklan d alakohta Kansalliset täytäntöönpanosäännöt ja -menettelyt Täytäntöönpanomenettely alkaa (ei viran puolesta vaan ainoastaan) velkojan hakemuksesta lupavaiheella, jossa tutkitaan, onko olemassa täytäntöönpanokelpoista asiakirjaa. Jos on, tuomioistuin tekee täytäntöönpanolupapäätöksen, ja jos ei ole, tuomioistuin hylkää hakemuksen. Tähän päätökseen on mahdollista hakea muutosta (määräaika: 14 päivää päätöksen tiedoksiantamisesta). Jos kyseessä on toisessa jäsenvaltiossa laadittu asiakirja, sovelletaan ensisijaisesti unionin oikeutta. Menettelyn jatko riippuu siitä, mihin täytäntöönpano kohdistuu. Tärkeimmät täytäntöönpanokeinot jatkuvan elatuksen saamiseksi ovat seuraavat: a) Saatavien ulosmittaus: Kolmantena osapuolena olevaa velallista (elatusvelvollisen velallinen, esimerkiksi työnantaja) kielletään maksamasta elatusvelvolliselle tämän saatavia ja elatusvelvollista kielletään käyttämästä niitä. Tätä sovelletaan kyseisten kieltojen tiedoksiantamista seuraavasta maksujaksosta. Kolmas osapuoli maksaa siitä lähtien velkansa elatusvelvollisen sijaan elatusavun velkojalle. Myös sen, jolta elatusvelvollisella ei ole saatavia, on ilmoitettava tuomioistuimelle asiasta. Kun saatavia ulosmitataan työsuhteen yhteydessä, elatusavun velkojalle ei voida siirtää koko työtuloa, sillä elatusvelvollisen on edelleen saatava vähimmäistoimeentulo. Summan laskeminen on ensisijaisesti kolmantena osapuolena olevan velallisen tehtävä, mutta tuomioistuin voi antaa selventäviä ohjeita. Vuosittain tarkistettava vähimmäistoimeentulo on nähtävissä BMJ:n verkkosivuilla (www.bmj.gv.at). b) Irtaimen ulosmittaus: Pakkotäytäntöönpanosta vastaava tuomioistuimen virkamies (Gerichtsvollzieher) voi ulosmitata ja muuttaa rahaksi myös irtainta omaisuutta. Rahaksi muuttaminen tapahtuu huutokaupalla (joka on mahdollista järjestää myös verkossa) tai sovinnollisella kaupalla. Tuotto jaetaan velkojille. Tiettyä irtainta omaisuutta ei saa ulosmitata (esim. ammatin harjoittamisessa tarvittavia esineitä, hoitovälineitä, lääkkeitä ja proteeseja). Irtaimen ulosmittausta koskevien sääntöjen mukaan myös käteistä voidaan ulosmitata (jolloin rahaksi muuttamista ei tietenkään tarvita). Myös irtaimen ulosmittauksessa on jätettävä elatusvelvolliselle tietty summa (vähimmäistoimeentulo kuukauden loppuun asti). c) Kiinteän omaisuuden ulosmittaus: Kiinteän omaisuuden ulosmittaus voi tapahtua panttioikeuden pakkokiinnittämisenä, muuttamalla kiinteän omaisuuden tuotot rahaksi pakkohallintona tai muuttamalla kiinteä omaisuus rahaksi pakkohuutokaupassa. d) Muut oikeudet: Myös vuokraoikeuksia, patenttioikeuksia ja muita rahaksi muutettavia oikeuksia voidaan käyttää.

10 e) Mihinkään ulosmittauskeinoon ei sisälly syyllisyyttä (ts. elatusvelvollisen pidättämistä), lupien peruuttamista (esim. ajokortti, elinkeinolupa, ammatinharjoittamislupa, kuten lääkärien ius practicandi). Tilien ulosmittauksesta ei myöskään ole erityisiä sääntöjä. Kun elatusvelvollinen pyytää pankkiaan suorittamaan maksuja tililtään, sovelletaan saatavien ulosmittausta koskevia sääntöjä. Jäljittämismahdollisuudet: Jos kolmantena osapuolena oleva velallinen on tuntematon, on mahdollista liittää täytäntöönpanohakemukseen kysely sosiaalivakuutuslaitosten pääjärjestölle (Hauptverband der Sozialversicherungsträger). Kun kyseessä on irtaimen ulosmittaus, pakkotäytäntöönpanosta vastaavaa tuomioistuimen virkamiestä (Gerichtsvollzieher) voidaan pyytää jäljittämään irtainta omaisuutta (elatusavun velkojan ei siis tarvitse etukäteen osoittaa ulosmitattavaa omaisuutta). Elatusvelvollisen kiinteä omaisuus selviää julkisesta kiinteistörekisteristä. Täytäntöönpanoa koskevat rajoitukset: Tässä voidaan vain lyhyesti todeta, että saatavien ja käteisen ulosmittauksessa on noudatettava vähimmäistoimeentulorajoja. Joitakin (välttämättömiä) irtaimeen kuuluvia esineitä ei voida ulosmitata. Ulosmittaus voidaan suorittaa ainoastaan poikkeuksellisesti viikonloppuna tai yöllä. Luonnonmullistusten yhteydessä voidaan määrätä ulosmittauskielto. Yksityiskohtia ei ole mahdollista tässä esittää. Ovatko elatusvaateet etusijalla? Elatusvaateilla on muihin vaateisiin nähden etusija vain hyvin vähäisessä määrin. Yleistä etusijaa niillä ei ole. Maksamattomia elatusapuja kohdellaan samalla tavalla kuin muita vaateita. Periaatteena on, että vaateisiin vastataan täytäntöönpanolupien myöntämisjärjestyksessä. Elatusmaksuilla on ainoastaan saatavien ulosmittauksen yhteydessä etusija: vähimmäistoimeentulorajaa alennetaan, jos on esitetty jatkuvaa elatusapua koskeva vaade. Seuraavia kolmea periaatetta noudatetaan: 1) yleiseen vähimmäistoimeentulorajaan asti kaikki velkojat otetaan huomioon, 2) yleisen vähimmäistoimeentulorajan ylittäviä varoja voidaan elatusavun vähimmäistoimeentulorajaan asti käyttää ainoastaan jatkuvaan elatusapuun ja 3) alennetun vähimmäistoimeentulon on jäätävä velalliselle itselleen eikä sitä anneta edes elatusapuun oikeutetuille.

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.1.2013 COM(2013) 35 final 2013/0019 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä 23 päivänä marraskuuta 2007 tehdyn

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

B 14.3 ASETUS OIKEUSAVUSTA (23.5.2002/388, viim. muut. 3.12.2009/1008)

B 14.3 ASETUS OIKEUSAVUSTA (23.5.2002/388, viim. muut. 3.12.2009/1008) OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.3 ASETUS OIKEUSAVUSTA (23.5.2002/388, viim. muut. 3.12.2009/1008) Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään 5 päivänä

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA Henna Harju Lakimies Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto 9.10.2014 Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että isä ja äiti tuottavat lapsia yhdessä. Ennen vanhaan vain äiti ruokki

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat 1 FI A) Oikeudelliset asiakirjat Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat Citação-asiakirjalla (haaste) saatetaan vastaajan tietoon, että häntä koskeva asia on viety oikeuteen, ja kutsutaan

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Tässä

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

YLEISSOPIMUS lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä (tehty 23 päivänä marraskuuta 2007)

YLEISSOPIMUS lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä (tehty 23 päivänä marraskuuta 2007) 22.7.2011 Euroopan unionin virallinen lehti L 192/51 YLEISSOPIMUS lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä (tehty 23 päivänä marraskuuta 2007) TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAJAVALTIOT,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja 11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten

Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten 1. kesäkuuta 2005 päivitetty versio Käsikirja uuden Bryssel II -asetuksen soveltamista varten (Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2015. 426/2015 Laki

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2015. 426/2015 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2015 426/2015 Laki kansainvälisestä oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Oikeudellisten asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2011 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston asetukseksi toimivallasta, sovellettavasta laista ja päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 25.6.2015 L 159/27 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/983, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisista eurooppalaisen ammattikortin myöntämismenettelystä

Lisätiedot

Vientilupamenettelyt

Vientilupamenettelyt Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014 (3) On aiheellista rajoittaa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 mukaisesti ja rajoittaa tiettyjen niihin liittyvien

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

KÄSIKIRJA SOVELTAMISTA VARTEN

KÄSIKIRJA SOVELTAMISTA VARTEN KÄSIKIRJA TODISTEIDEN VASTAANOTTAMISESTA ANNETUN ASETUKSEN SOVELTAMISTA VARTEN (Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2001 N:o 344 349 SISÄLLYS N:o Sivu 344 Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 15.12.2005 KOM(2005) 648 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE neuvostolle esitettävästä kehotuksesta soveltaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklaa

Lisätiedot

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun 1 VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNAN/KUNTAYHTYMÄN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa, Avis juridique important 31993R0752 Komission asetus (ETY) N:o 752/93, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1993, kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun

2 Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun 1 VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNAN/KUNTAYHTYMÄN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala

Lisätiedot

TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet

TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet III.1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

SISÄLLYS. N:o 875. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi

Lisätiedot

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi? V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974. Vahingonkorvauslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Lain soveltamisala.

Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974. Vahingonkorvauslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Lain soveltamisala. Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974 Vahingonkorvauslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Lain soveltamisala. Vahingon korvaamiseen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Tämä

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 1 VUOKRASOPIMUKSEN OSAPUOLET JA KOHDE 17 1.1 Vuokranantaja ja vuokralainen vuokrasuhteen osapuolina 17 1.2 Asuinhuoneisto 19 1.3 Useita huoneistoja koskeva sopimus 23 1.4

Lisätiedot

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi 1 Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Oikeudellisten asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2011 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista sekä päätösten tunnustamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen

Lisätiedot

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus Varantotilisopimus 1 (5) VARANTOTILISOPIMUS Tilinhaltija: Tilinumero: BIC-koodi: XX Pankki Oy (IBAN XX) XXXXXXXX 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Tiliehdot Sopimuksessa määritellään menettelyt ja vastuut, joiden

Lisätiedot

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS))

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS)) 4.2.2010 A7-0006/ 001-027 TARKISTUKSET 001-027 esittäjä(t): Talous- ja raha-asioiden valiokunta Mietintö Magdalena Alvarez Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla A7-0006/2010 (KOM(2009)0029 C6-0062/2009

Lisätiedot

Yksityisoikeus tunnetuksi

Yksityisoikeus tunnetuksi Euroopan oikeudellinen verkosto (siviili- ja kauppaoikeus) Yksityisoikeus tunnetuksi Tervetuloa Internetsivustollemme, jolla esitellään uusi hanke oikeussuojan saatavuuden lisäämiseksi EU:ssa Europe Direct

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa olleen henkilön (edunjättäjän) kuoltua hänen omaisilleen

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja

Lisätiedot

Edunvalvojan tehtävä

Edunvalvojan tehtävä Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2008/0142(COD) 14.1.2009 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sovittaessa näistä

Lisätiedot