OULUN KAUPPAKAMARILEHTI 2/2014

Transkriptio

1 OULUN KAUPPAKAMARILEHTI 2/2014 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen: Ict-myllerrys on myös suuri mahdollisuus Toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen: Pohjois-Suomi tarvitsee lisää kansainvälisesti toimivia yrityksiä ja vientituloja Oppisopimuskoulutukseen tulossa merkittäviä muutoksia TAT vie työelämätietoa lukioihin Kunnossapitotöistä räätäliksi

2 60-vuotias satamaoperaattori Rahjan Huolinta Satamaoperaattorina Kalajoen Rahjan satamassa toimiva perheyhtiö Rahjan Huolinta Oy on palvellut asiakkaitaan jo 60 vuotta. Yhtiöllä on siis pitkät perinteet ja vahva kokemus satama- ja meriliiketoiminnoissa. Rahjan Huolinnan ydintoimintaa ovat kaikki satama-agentille kuuluvat työt. Näitä ovat muun muassa kauppa-aluksille, varustamoille, miehitysfirmoille ja lastinantajille tarjottavat moninaiset palvelut. Rahjan Huolinnalla on asiakaslähtöinen palvelukonsepti, jonka mukaisesti se haluaa palvella asiakkaitaan viimeisen päälle hyvin kaikissa satamaoperointiin liittyvissä asioissa. Satamatie 395, Rahja, puh , 24 h päivystävä puhelin agency@rahjanhuolinta.fi, shipping@rahjanhuolinta.fi, Kasvu lähtee oivalluksesta Tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille. Kysy lisää puhelinpalvelustammee tai katso Kajaanin-toimipiste, Kauppakatu 1, Kajaani Oulun-toimipiste, Asemakatu 37, Oulu Rovaniemen-toimipiste, Maakuntakatu 10, Rovaniemi

3 JULKAISIJA Oulun kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Okkonen VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Tuomas Lohi Kari Mattila Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Paavo Vasala TOIMITTAJAT Kari Arokylä Armi Lahdenkauppi OSOITTEENMUUTOKSET Oulun kauppakamari/paula Männikkö Puh TOIMITUS JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, Oulu TAITTO Marja Sarkkinen KANNEN KUVA Jussi Tuokkola PAINO Joutsen Median Painotalo JAKELU Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa ISSN OULUN KAUPPAKAMARILEHTI Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 2/ Pääkirjoitus 6 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen: Ict-myllerrys on myös suuri mahdollisuus 8 Oulun kauppakamarin uusi luotsi Jari P. Tuovinen: Tarvitsemme lisää kansainvälisesti toimivia yrityksiä ja vientituloja 10 Vapaalle siirtyvä toimitusjohtaja Jaakko Okkonen: Oulu nousee monipuolistamalla yrityselämäänsä 12 LähiTapiolan vakuutustarjonta täydentämään osuuskaupan palvelua omistajille 14 Oppisopimuskoulutukseen mittavia muutoksia 16 Osaava työntekijä on yritykselle arvokas 18 Erinomaista myyntiä 19 Tutustu seudun oppilaitosten monipuoliseen syksyn koulutustarjontaan 27 Kehitä ja kasvata yritystäsi Hallituspartnerien avulla 28 Meranti siivousalan ehdoton edelläkävijä! 30 Yrityksillä hyviä kokemuksia RekryKoulutuksesta 32 Taloudellinen tiedotustoimisto vie työelämätietoa lukioihin 34 Palvelukeskeinen toiminta antaa kilpailuetua pk-yrityksille 37 Kiinteistöomaisuuden hallintaan erikoistunut Corbel Oy on ottanut paikkansa Oulussa 39 Oulun kauppakamarin uusia jäseniä 42 Kunnossapitotöistä räätäliksi 3

4 Tiesithän, että BusinessOulu palvelee myös sähköisesti? Yrityspalvelutoimintomme palvelevat yritystäsi kaikissa yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä, olitpa sitten aloittava yrittäjä tai kansainvälistä kasvua hakeva konkari. Palvelumme kattavat käynnistymis-, kasvu-, kehittämis-, sijoittumis- ja kansainvälistymispalvelut, mutta myös joukon muita erityispalveluita. Tämän lisäksi käytössäsi ovat sähköiset työkalumme, jotka löydät www-sivuillamme. Toimitila- ja yritystonttipörssi Toimitila- ja yritystonttipörssi on BusinessOulun ylläpitämä maksuton palvelu, joka kattaa toimitilojen osalta Oulun ja sen ympäristökuntien alueen (Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä) ja yritystonttien osalta Oulun alueen. Hakujen lisäksi voit ilmoittaa tai jättää hakuilmoituksen yrityskäyttöön tarkoitetuista vapaista toimitiloista. BusinessPlaza -portaali BusinessPlaza-omistajanvaihdosportaalistamme löydät tietoa omistajanvaihdoksista. Tietopankista löydät apua omistajanvaihdosprosessin eri vaiheisiin, olipa kyse yrityskaupasta tai sukupolvenvaihdoksesta. Palvelussa voit myös ilmoittaa yrityksesi myytäväksi tai kertoa ostohalukkuudestasi. Oulu Convention Bureau Oulu Convention Bureau on Oulun kaupungin virallinen kokous- ja kongressitoimisto. Tarjoamme maksutonta ja riippumatonta asiantuntija-apuamme, joka auttaa sinua onnistuneen tapahtuman järjestämisessä Oulussa. Löydämme yhdessä kokouksellesi sopivan kokonaisratkaisun, joka sisältää mm. avustamisen hakuprosesseissa, tapahtumasi markkinoinnissa, tilojen ja majoituksen hankkimisessa ja sosiaalisen ohjelman järjestämisessä. Yrityshakemisto Hakemistosta löydät yli 700 yrityksen tiedot Oulun alueelta. Tietojen ylläpidosta huolehtivat yritykset itse, joten hakujen lisäksi voit lisätä hakemistoon oman yrityksesi tiedot sekä logon. Palvelumme ovat maksuttomia ja löydät ne www-sivuiltamme. BusinessOulu

5 PÄÄKIRJOITUS ELINKEINOELÄMÄN MURROS JATKUU SYKSYN ALKAESSA haasteet kove- paketit ICT-ongelmaan ovat tervetulleita. nevat. Elinkeinoelämän murros näkyy, ja Samalla on kuitenkin oltava kehittämis- muutenkin rakenteellinen tilanne muuttuu. valmius ja tietoisuus koko elinkeinojen Otsikoissa ovat jatkuvasti ICT:n uutiset. kirjoon; pienistä kasvavista yrityksistä aina Lisäksi on Ukrainan tilanteen aiheut- suuriin globaaleihin tehtaisiin. Riippu- tama heijastuma suoraan ja epäsuorasti vuudet näiden kesken on myös muistettava. myös Oulun kauppakamarialueen yrityk- Moneen kertaan todettu metsäteollisuuden siin. Vasta tehty valtakunnallinen kysely heijastusvaikutus on hyvä esimerkki. Se yrityksille EU:n pakotteiden vaikutuk- tarkoittaa sitä, että jokainen perustyöpaikka sista kertoo näiden pääosin hyväksyvän tuottaa viisi muualle. Samanlaisia heijas- asetetut pakotteet ja myös yritysten varautu- tuksia on muillakin aloilla. misen niin ruplan kurssin muutoksiin kuin pakotteisiinkin. NÄYTTÄÄ MYÖS siltä, että eri elinkeinojen yhteistyö alkaa tiivistyä VÄHÄLLE HUOMIOLLE jää kaikkialla toivottavasti vielä kiihtyvällä vauhdilla. muualla tapahtuva. Jo pitkään jatkunut Esimerkiksi langattoman teknologian taantuma, vähäinen talouden kasvu ja soveltamisalue on niin merkittävä, että globaalin tilanteen paranemisen odot- sillä saataisiin aikaan iso sykäys talouteen. telu tuntuu vain jatkuvan. Vaikutukset ovat laajat ja ne näkyvät sekä yksityisellä että julkisella puolella. Kuitenkin sekä yrityksissä että kunnissa tehdään hartiavoimin töitä talouden tasapainottamiseksi. Myös uusia avauksia on nähty ja niitä on tulossa lisääkin. Samaan aikaan meillä on paljon kasvavia yrityksiä, jotkut jopa kaksinumeroisilla % -luvuilla. Tämäkin kertoo uudesta rakenteesta. Samalla omiin raaka-aineisiin pohjautuva elinkeinotoiminta jatkaa sekä investointejaan että aktiivista liiketoimintaansa. Raahessa tehdään isoja investointeja, metsäteollisuuden uudet tuotteet tulevat markkinoille, alueen puuhun pohjautuva tuotanto vahvistuu Toisin sanoen Oulussa ja laajemmin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on muistettava, että elinkeinotoimintamme on monipuolista. Siksikin erilaiset yhteiskunnan huolet on kohdistettava kaikenlaiseen kehittämiseen. Rakenne- Viimeisin todella hieno esimerkki kuultiin Elektrobitin ja autoteollisuuden yhteistyöstä Ouluun sijoitettavan tutkimusyksikön julkistamisen yhteydessä. Onneksi olkoon! OULUN KAUPPAKAMARIN toimitusjohtaja vaihtuu syyskuun alussa, kun Jari Tuovinen ottaa vastaan uudet tehtävät. Toimimme koko syyskuun vielä yhdessä tutustumassa kauppakamarin toimintoihin. HALUAN TÄSSÄKIN yhteydessä kiittää lukijoita ja yhteistyökumppaneita antoisista ja silmiä avaavista vuosista kanssanne. Erityinen kiitos menee Armi Lahdenkaupille Kauppakamarilehden käytännön toteuttamisesta jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Kauppakamarilehden päätoimittaja vaihtuu samalla. Lehden tulevaisuutta toimituskunta käsittelee syksyn kokouksissaan. Oulussa Jaakko Okkonen toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Kuva: Timo Heikkala 5

6 Teknologiakaupungista liiketoimintakaupungiksi Kaupunginjohtaja Pennanen näkee Oulun ict-myllerryksen myös mahdollisuutena Ict-alan tuiverrus on kohdellut Oulua rankasti. Aikaisemmin teknologiakaupunkina tunnettu Oulu joutuu nyt hakemaan uutta suuntaa. Kaupunginjohtaja Matti Pennanen haluaa kuitenkin muistuttaa, että iso myllerrys tarjoaa mahdollisuuden vahvaan uudistumiseen. Hän korostaa, että Oulussa on nyt panostettava entistä vahvemmin myynnin, markkinoinnin ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Kaupunginjohtaja Matti Pennanen, Oulu julistautui teknologiakaupungiksi vuonna Onko Oulu enää teknologiakaupunki? Teknologiaosaaminen on Oulussa edelleen vahvaa. Meillä on paljon yrityksiä monilla teknologian aloilla. Myös radioteknologia on täällä edelleen huipputasoa, mutta nyt se keskittyy matkapuhelinverkkoihin ja tukiasemiin. Kännykkäkausi on ohi se on myönnettävä. Luotettiinko Oulussa liikaa yhteen toimialaan? Koko Suomessa elettiin 2000-luvun alkuvuosina sellaisen illuusion vallassa, että kännykkäbuumi aina vain jatkuu. Vuoden 2006 kieppeillä alkoi näkyä huolestuttavia merkkejä ja ryhdyttiin laajemmin puhumaan yhteen alaan tukeutumisen riskeistä. Sellaista vääntöä ei silti saatu aikaiseksi, että tilanne olisi olennaisesti korjautunut. Ja muutokset, joita globalisaatio vielä nopeutti, olivat sitten niin rajuja, ettei niihin osattu varautua. Millaiseksi Oulun tilannetta voi nyt kuvailla? Monille ihmisille tämä on henkilökohtainen kriisi ja toki tämä on kriisi myös koko alueelle. Toisaalta tämä antaa niin ihmisille kuin alueellekin tilaisuuden muuttua ja uudistua. Tämä voi kuulostaa fraasilta, mutta uskon aivan vilpittömästi, että kriisi on myös mahdollisuus. Iso uudistuminen ei ehkä tule kuin myllerryksen kautta. Meillä on edelleen tällä alueella tavattoman pätevää osaamista ja paljon vahvoja toimijoita. Tämä antaa osaltaan hyvän pohjan tulevaisuudelle. Miten huolestuttavalta Oulun työllisyystilanne vaikuttaa? Tähän asti työttömyysasteemme on ollut kaikesta huolimatta Suomen muiden suurten 6

7 kaupunkien lukuihin verrattuna keskitasoa. Aivan viimeaikaiset irtisanomiset eivät näissä luvuissa tosin vielä näy. Meidän erityinen ongelmamme on iso nuorisotyöttömyys. Erityisesti minua askarruttaa nyt se, kuinka nuoret saadaan töihin. He joutuvat ainakin osittain kilpailemaan työpaikoista jo kokemusta hankkineiden kanssa. On myös mietittävä, että onko ihmisillä täällä juuri oikeaa osaamista. Jos osaamistarpeita on, niitä täytyy pystyä nopeasti täyttämään esimerkiksi lyhyillä muuntokoulutuksilla. Onko sellainen vaara, että ict-alan irtisanomisten takia perinteisempien alojen työttömät jäävät paitsioon? Ei ole. Pyrimme edistämään monin tavoin työpaikkojen syntymistä eri aloille. Business- Oulu esimerkiksi keskittyy uusien työpaikkojen luomiseen, kun taas kaupungin työllisyyspalvelut yhteistyössä muun muassa Ely-keskuksen ja Kelan kanssa pyrkivät helpottamaan ennen kaikkea pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä. Oliko ison kuntaliitoksen tekeminen näin jälkeenpäin ajatellen virhe? Ei, vaan kuntaliitos oli välttämätön ja järkevä ratkaisu tämän alueen elinvoiman säilyttämisen ja palvelujen turvaamisen kannalta. Oulun nykyiset vaikeudet eivät johdu ollenkaan kuntaliitoksesta päinvastoin tilanteemme olisi vielä huonompi ilman sitä. Jo pelkästään elinkeinopolitiikan hoitaminen BusinessOulun tapaan osoittaa liitoksen edut. Selvää kuitenkin on, että se mitä kaupungin palvelurakenteelle tapahtuu, nähdään vasta jatkossa. Rakenteen täytyy muuttua ja käyttöön pitää tulla uusia malleja ja uutta tekniikkaa. Miten nykytilanteesta päästään eteenpäin? Tarvitsemme monenlaisia toimenpiteitä ja asioita. Myyntiin, markkinointiin ja liiketoiminnan osaamiseen tarvitaan yrityksissä panostusta ja ryhtiliikettä. Asiakkaita täytyy ryhtyä hakemaan entistä aktiivisemmin. Ictosaamista on laajennettava uusille toimialoille ja toimialojen rajoja on rikottava. Tarvitsemme myös riskirahaa ja start up -toimintaa, joka onneksi onkin vilkasta. Oulun alueelle esitetyt infrahankkeet on myös saatava liikkeelle. Pari uutta ja isompaa veturiyritystä yritämme tänne myös hankkia. Varsinkin pk-yritysten avuksi kaivataan kauppahuoneiden tapaisia järjestelyjä, jotka madaltavat kynnystä lähteä vientimarkkinoille. Paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia tarjoavat niin ihmisille kuin yrityksille Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja. Ne ovat jääneet meillä vähän katveeseen, mutta näitä alueita on nyt katsottava aikaisempaa tarkemmin. Pyrimme parhaillaan eri tavoin auttamaan yhteyksien luomista pohjoisille lähialueille muun muassa liikenneyhteyksiä rakentamalla. Unohda metkut. Ajantasainen taloushallinto on paras keino ennakoida tulevaa. Tutustu Talenomiin osoitteessa 7

8 OULUN KAUPPAKAMARIN UUSI TOIMITUSJOHTAJA Tuovinen haluaa pitää Pohjois-Suomen puolta Oulun kauppakamarin uusi toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen kaipaa Pohjois-Suomeen lisää vientituloja ja palveluteollisuutta sekä parempaa energiaomavaraisuutta. Hän patistelee esille myös oikeanlaista asennetta: pohjoisen on pidettävä puolensa. Oulun kauppakamaria ryhtyi syyskuun alussa kipparoimaan Jari P. Tuovinen. Tätä haastattelua tehtäessä hän istuu kuitenkin vielä Oulu ICT:n toimitusjohtajan jakkaralla ja odottelee kesälomansa alkamista. Niin lomatunnelmissa Tuovinen ei kuitenkaan ole, etteivätkö uudessa työpaikassa odottavat haasteet jo kävisi mielessä. Paljon tekemistä on luvassa. Urakkaa ei helpota se, että Pohjois-Suomen ja varsinkin Oulun seudun yrityselämä on ict-alan murroksen myötä ollut melkoisessa pyörityksessä. Tämä on vaikuttanut muuhunkin paikalliseen elinkeinoelämään auto- ja päivittäistavarakaupasta siivouspalveluihin asti. Oulun kauppakamarilla on oma roolinsa, kun alueen elinkeinoelämän tulevaisuudesta pyritään pitämään huolta. Kauppakamarin päätehtävä on ihan yksiselitteisesti parantaa Oulun alueen ja laajemminkin Pohjois-Suomen yritysten toimintaedellytyksiä, Tuovinen kiteyttää. Uusi toimitusjohtaja sanoo myhäillen toivovansa pohjoissuomalaisilta hiukkasen samanlaista tiukkaa asennetta kuin tarjoillaan Mikko-Pekka Heikkisen kirjassa Terveiset Kutturasta. Pari vuotta sitten ilmestyneessä veijariromaanissa Pohjois-Suomi saa tarpeekseen Etelä-Suomen harjoittamasta sorrosta ja itsenäistyy. Lopulta Pohjoisen joukot vielä miehittävät Etelän. Mitään vastakkainasettelua etelän ja pohjoisen välille Tuovinen ei halua, mutta korostaa, että pohjoisen Suomen täytyy pitää puolensa. Tähän kuuluu monenlaisia asioita, joiden ajamisessa Oulun kauppakamari on mukana. Lisää vientiä kaivataan kipeästi Ensimmäiseksi Tuovinen nostaa esille viennin kasvattamisen. Pohjoinen Suomi tarvitsee ehdottomasti lisää kansainvälisesti toimivia yrityksiä ja vientituloja. 8

9 Vientiyritysten ja viennistä saatavien tulojen määrä on tällä alueella aivan liian pieni. Nokian valtava menestys peitti tämän pulman näkyvistä. Yksi kauppakamarin keskeisistä tavoitteista on edistää pohjoisten yritysten kansainvälistymistä ja vientimarkkinoille pääsyä. Sillä on suora vaikutus myös paikallisiin kotimarkkinoihin, hän korostaa. Muutakin toki tarvitaan. Tuovinen pitää tärkeänä muun muassa palveluelinkeinojen kehittämistä ja niiden painoarvon lisäämistä. Julkisen sektorin kustannusrakennetta taas pitäisi pystyä keventämään. Tähän liittyy muun muassa se, että yritysten mahdollisuuksia tarjota ja tuottaa palvelujaan julkiselle sektorille pitää lisätä. Jos jonkin palvelun tuottamisessa on toimivat markkinat, ei kunnan tätä palvelua tarvitse ryhtyä hoitamaan. On myös hyvä, että poliittiset päättäjätkin ovat havahtuneet huomaamaan, miten kuntaliitosten yhteydessä taattu viiden vuoden irtisanomissuoja jäykistää rakenteita. Jari P. Tuovinen haluaisi myös lisätä pohjoisen alueen ja koko Suomen energiaomavaraisuutta. Hänen mielestään kysymys on paitsi taloudesta ja työllisyydestä myös huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta. Yksin ei kauppakamari tietenkään pysty tehtävistään suoriutumaan. Tuovinen korostaakin, että sen on tehtävä läheistä yhteistyötä esimerkiksi Oulun kaupungin, BusinessOulun, elinkeinoelämän ja yrittäjien järjestöjen sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Oulun kauppakamari hyvässä kunnossa Oulun kauppakamarin oman toiminnan kehittämisestä Tuovinen ei vielä halua lausua juuri mitään. Hänen mukaansa mitään isompaa remontoivaa ei edes ole, sillä kauppakamari on hyvässä vedossa ja jäsenmääräkin edelleen kasvussa. Jokainen uusi toimitusjohtaja tuo tietysti aina mukanaan jotakin uutta. Minua ei kuitenkaan ole palkattu muutosjohtajaksi, vaan hyväksi havaitun toiminnan jatkajaksi ja kehittäjäksi. Edeltäjäni Jaakko Okkonen on porukoineen tehnyt mainiota työtä, kehuu Tuovinen. Diplomi-insinööri Jari P. Tuovisella on varsin hyvä käsitys siitä, millaisen yhteisön johtajaksi hän on ryhtynyt. Ensimmäinen läheisempi yhteys kauppakamariin syntyi jo vuonna 1995, jolloin hän aloitti silloisen Oulun Puhelimen myynti- ja markkinointijohtajana. Samalla Tuovinen liittyi kauppakamarin markkinointivaliokuntaan. Tuovinen kertookin tuntevansa Oulun kauppakamarin ennen kaikkea valiokuntatyöskentelyn kautta. Myös erilaiset kauppakamarin järjestämät tilaisuudet ja koulutukset ovat tulleet hänelle tutuiksi. Ja muuten jos joku sattuu ihmettelemään, miksi Tuovisella on tapana käyttää P-kirjainta nimensä yhteydessä, niin tässä selitys: Se johtuu ihan käytännön syistä. Olen toiminut pitkään ict-alalla ja siellä on samaa ikäluokkaa toinenkin Jari Tuovinen aika näkyvissä tehtävissä. P-kirjain auttaa välttämään sekaannuksia, hän naurahtaa. Kuva: Timo Heikkala 9

10 Kuva: Kaleva/Jukka Leinonen Oulu nousee monipuolistamalla yrityselämäänsä Vaikeammistakin ajoista on selvitty, muistuttaa Jaakko Okkonen Oulun kauppakamarin pitkäaikainen toimitusjohtaja Jaakko Okkonen jää eläkkeelle lokakuun alussa. Syyskuun ajan hän työskentelee vielä yhdessä jatkajansa Jari P. Tuovisen kanssa, mutta jättää sitten ohjakset seuraajalleen ja tekee sen hyvillä mielin. Uskallan sanoa, että Oulun kauppakamari on erinomaisessa vedossa. Jäsenmäärä on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut, talous on mainiossa kunnossa ja töihin on palkattu nuorta ja osaavaa väkeä, hän luettelee myhäillen. Hyvillä mielin Okkonen ei sen sijaan katsele Oulun alueen nykyistä taaperrusta. Toki huonoja aikoja on ollut ennenkin. Surkeaa oli muun muassa silloin, kun hän aloitti Oulun kauppakamarin toimitusjohtajana vuonna Korot ja työttömyys nousivat liki päivittäin uusiin ennätyslukuihin ja yrityksiä kaatui kovaa kyytiä. Monet kärsivät vieläkin 1990-luvun puolivälin tapahtumista. Nykyistä tilannetta ei voi edes verrata tuohon lamaan, sanoo Okkonen. Nokia-riippuvuus tiedettiin riskiksi Oulua ja koko Suomea alkoi parikymmentä vuotta sitten nopeasti vetää ylös lamasta tietotekniikan ja varsinkin Nokian hirmuinen buumi luvun loppupuoli oli suorastaan loistavaa aikaa ja vain taivas tuntui olevan rajana. Riehakkainta iloa ei tosin kestänyt kovin pitkään, sillä Nokia-riippuvuuden riskejä herättiin aika pian pohtimaan. Jo vuonna 2004 Oulun kauppakamari järjesti suljetun kaksipäiväisen palaverin, jossa pohdittiin alueen ja Nokian tulevaisuutta. Mukana oli joukko oululaisten huippuyritysten vetäjiä. Okkonen ei halua olla jälkiviisas, mutta sanoo, että tuossa palaverissa nähty tulevaisuuden kuva on valitettavasti nyt toteutunut. Tarkistin tämän vielä äskettäin tilaisuudesta tehdystä muistiosta, hän kertoo. Palaverista sai sytykkeitä myös kauppakamarin käynnistämä Pehkola-prosessi, joka keräsi yhteiseen keskusteluun yritysten, kaupungin ja tutkimus- sekä koulutuslaitosten johtoa. Sen tarkoituksena oli löytää keinoja Oulun kasvun ja vetovoiman edistämiseen. Okkosen mukaan yhtä ja toista Pehkola-pro- 10

11 sessi sai aikaan, mutta nyt koettua romahdusta se ei tietenkään kyennyt torjumaan. Kaikkia yrityksiä tarvitaan Laajasti eri aloja edustavan kauppakamarin näkökulmasta katsottuna muutama asia on jäänyt harmittamaan Jaakko Okkosta. Yksi niistä on, että Oulun alueella ei riittävästi ole pidetty arvossa elinkeinoelämän monipuolisuutta. Nokia- ja teknologiahuumassa pakkasi unohtumaan, että yrityksiä kaivataan monilta toimialoilta ja ne kaikki ovat yhtä tärkeitä. Esimerkiksi puu- ja metalliteollisuudessa sekä matkailussa ja monilla muilla palvelualoilla olisi Oulun alueella ollut ja on edelleen tavattoman paljon mahdollisuuksia, hän muistuttaa. Tasa-arvoista kohtelua kaipaavat Okkosen mielestä myös nyt vaikeuksiin joutuneet yritykset ja niiden työntekijät. Teknologiayritykset ja niiden alasajo ansaitsevat toki kaiken saamansa huomion, mutta muidenkaan alojen ongelmia ei saisi unohtaa. Oulu kaipaa lisää monipuolisuutta Miten Oulun seutu nykyisestä kurimuksestaan sitten tokenee? Jaakko Okkonen viittaa jälleen monipuolisen yritystoiminnan tärkeyteen. Ouluun pitää kehittää toimialoiltaan laajakirjoinen yritystoiminta. Mukana pitää olla niin huipputekniikkaa, perinteisempää teollisuutta kuin palvelujakin. Eri aloja on saatava myös toimimaan yhdessä, koska juuri risteyskohdissa syntyy usein uutta ja merkittävää, hän huomauttaa. Monipuolisuuden pitää Okkosen mukaan yltää koulutukseen asti. Esimerkiksi käytännön taitajia tarvitaan teollisuuden ja palvelujen aloilla jatkossa kovasti. Käytännön työt myös kiinnostavat nuoria. Kaikista ei pidä yrittää kouluttaa sähköinsinöörejä eikä kaikkien tarvitse sellaisiksi haluta. Okkonen patistelee oululaisia myös tarttumaan nykyistä innokkaammin kansainvälisiin mahdollisuuksiin. Niiden hyödyntämiseksi ei tarvitse edes mennä kovin kauas. Esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Saksa ovat lähellä niin maantieteellisesti kuin henkisesti. Jaakko Okkonen aloitti Oulun kauppakamarissa vuonna 1989 teollisuusasiamiehenä. Kuusi vuotta myöhemmin hän siirtyi kauppakamarin toimitusjohtajaksi. Pitkän työrupeaman jälkeen odottavat nyt eläkepäivät. Niistä on tulossa kiireiset. Tästä pitävät huolen muun muassa luottamustoimi Kempeleen kunnanvaltuutettuna, jäsenyys Tekniikan akateemisten TEKin valtuustossa, työskentely Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry:n hallituksessa sekä mikä tärkeintä puuhailu lastenlasten kanssa. Pitkä työsuhde kertoo sitoutumisesta, työssä viihtymisestä ja vahvasta yrityskulttuurista. Kokeneet työntekijät pitävät yllä osaamista, jota he jakavat myös muille. Se on monenkin kiitoksen arvoinen asia. Keskuskauppakamarin ansiomerkki on arvokas tapa muistaa yrityksen pitkätyöläistä. pitkätyöläinen.fi 11

12 LähiTapiolan ja osuuskaupan yhteistyö tuo vihreän kortin käyttäjille juuri sitä, mitä osuustoiminnallisen toimijan omistajilleen pitääkin tuoda: uusia palveluja ja hyötyjä niin myötä- kuin vastamäessä. Turvaa ja Bonusta pohjoissuomalaisille Kuluvan vuoden kesäkuusta lähtien S-ryh- Tapiola Pankin muodostama uusi S-Pankki S-Pankki tarjoaa jatkossakin osuuskaup- män osuuskauppojen omistajat ovat saa- aloitti toimintansa kuluvan vuoden touko- pojen omistajille maksuttomat peruspank- neet Bonusta LähiTapiolan kotitalouksille kuussa. Omistajien kannalta yhdistyminen kipalvelut. Uusista tuotteista kerrotaan sitä tarjoamista vakuutuksista. Vuosi sitten so- tarkoittaa entistäkin parempia pankkipalve- mukaa kun niitä tulee tarjolle. vittu yhteistyö on tuonut Bonuksen piiriin suuren osan LähiTapiolan yksityisasiakkai- luita sekä laajempaa tuote- ja palveluvalikoimaa. Yhdessä pankit täydentävät toisiaan Omistajuus yhdistää den vakuutuksista. ja mahdollistavat samalla myös erillisiä toimi- LähiTapiolan ja S-ryhmän yhteinen historia Yhteistyökumppanuus laajentaa omis- joita paremmat toimintaedellytykset. on pitkä ja LähiTapiolan vakuutustarjonta tajille tarjottuja hyötyjä ja palveluita niille Fuusion myötä S-Pankin valikoimaan täydentää hyvin osuuskaupan palvelutar- alueille, joilla osuuskaupalla ei ole omaa liike- ovat tulleet vakuudelliset luotot, kuten asun- jontaa omistajille. Strategisen yhteistyön toimintaa. Vakuutusyhteistyö on koettu tut- tolaina. Vastaavasti LähiTapiolan asiakkaat syventäminen näkyy tulevaisuudessa myös kimusten mukaan tärkeäksi omistajiemme saavat mahdollisuuden monipuolisempaan muullakin tavoilla. S-ryhmän ja LähiTapio- keskuudessa, kertoo Osuuskauppa Arinan pankkiasiointiin merkittävästi laajemmassa lan pitkät perinteet suomalaisessa yhteis- markkinointijohtaja Pasi Ruuskanen. palveluverkostossa. Alkuvaiheessa asunto- kunnassa, arvomaailma sekä omistajuus- YRITYSESITTELY Yhdessä enemmän Vakuutusyhteistyö on osa laajempaa strategista yhteistyötä LähiTapiolan kanssa, josta yhtenä esimerkkinä toimii S-Pankin ja LähiTapiola Pankin fuusio. S-Pankin ja Lähi- lainaneuvottelut käydään entisen LähiTapiola Pankin toimipisteissä. Tänä vuonna käynnistellään kuitenkin ensimmäisiä pilotteja, joissa asuntolainaa voi hakea S-Pankin asiakaspalvelupisteissä, jotka sijaitsevat Arinan alueella Prismoissa sekä Kemin ja Ivalon S-marketeissa. pohjan samanlaisuus antavat hyvän pohjan yhteistyölle. S-ryhmällä on yli 2,1 miljoonaa omistajaa ja LähiTapiolalla yli 1,5 miljoonaa omistaja-asiakasta. LähiTapiolassa uskotaan, että huomattava osa asiakkaista saa Bonusta LähiTapiolan myöntämistä vakuutuksista jo 12

13 kuluvan vuoden aikana. Uusina tuotteina osuuskauppojen omistajille tarjotaan jo uutta S-Arkiturvaa ja S-Säästövakuutusta. Vahvuutena paikallisuus Osuuskauppa Arina on pohjoissuomalainen, yli kotitalouden omistama kuluttajaosuuskunta, jonka palvelut keskittyvät yli 30 kunnan alueelle Pohjois-Suomessa. Osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti jokaisella Arinan omistajalla on yhtä suuri omistusosuus ja vaikutusvalta eli ääni per jäsen. Arinalla ei ole muita omistajia. 67% pohjoissuomalaisista kotitalouksista on Arinan omistajia, mikä tekee Arinasta Pohjois-Suomen laajimmin omistetun yrityksen. Arinan toiminnan tarkoituksena on tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajille sekä edistää Pohjois-Suomen elinvoimaisuutta. Osuustoiminnallisen yrityksen palveluihin käytetyt eurot palautuvat omalle alueelle joko omistajien palkitsemisen, palkkojen, maksettujen verojen tai investointien kautta. Asiakkaidensa omistaman LähiTapiolan kahdestakymmenestä alueyhtiöstä kaksi toimii Arinan alueella Pohjois-Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla ja osassa Keski-Pohjanmaata toimiva LähiTapiola Pohjoinen sekä pohjoisen Suomen kattava ja alueyhtiöistä maantieteellisesti suurin LähiTapiola Lappi ovat omilla toimialueillaan vakuuttamisen markkinajohtajia kotitalouksissa, maatiloilla ja yrityksissä. LähiTapiola Pohjoisella on noin omistaja-asiakasta ja 200 työntekijää. Pohjoisen alue jakautuu elävään ja vahvaan maakuntaan sekä Oulun seudun kasvavaan talousalueeseen. Kuten Arina, LähiTapiola Pohjoinen on asiakkaidensa omistama. Se tarkoittaa, että asiakkailla on todelliset ja toimivat vaikuttamiskanavat ja oikeus osallistua alueyhtiön yhtiökokoukseen. Yhtiökokouksessa keskinäisen yhtiön omistaja-asiakkaat valitsevat hallintoneuvoston. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen. LähiTapiola Pohjoisen kilpailuetu on monikanavainen palvelumalli, jossa korostuu paikallinen ja henkilökohtainen palvelu kullekin asiakkaalle mieluisimmassa kanavassa. Teemana arjen turvallisuus Osuuskauppa Arina ja LähiTapiolan pohjoiset alueyhtiöt kiertävät syksyn ajan ympäri Pohjois-Suomea Arinan toimipaikoissa turvallisuusaiheisella kiertueella. Koko perheelle suunnatuissa teemapäivissä nostetaan huomio arjen turvallisuuteen. Muun muassa Liikenneturva ja Suomen Punainen Risti esittelevät kiertuepäivissä toimintaansa, ja LähiTapiolan asiantuntijat sekä Arinan palveluneuvojat ovat paikalla kertomassa vakuutusturvasta, Bonuksen kerryttämisestä ja omistajille tarjottavista hyödyistä. Alueellinen turvallisuusteema jatkuu myös LähiTapiola Lapin, LähiTapiola Pohjoisen ja Arinan yhteisprojektissa, jossa lähes neljälletuhannelle Pohjois-Suomessa syksyllä koulunsa aloittaneelle ekaluokkalaiselle lahjoitetaan omat turvaliivit. Kirkkokatu 5, OULU 13

14 Valokuva: Juha Sarkkinen Oppisopimuskoulutukseen iso uudistus Muu yrityksille suunnattu koulutus voi tehostua 14

15 < Oppisopimuskoulutukseen tarkoitettuja varoja leikataan 260 miljoonalla eurolla vuoden 2017 alusta. Tämä tietää sitä, että koulutuksen järjestämisluvan saavat jatkossa vain riittävän monialaiset koulutuksen järjestäjät, toimitusjohtaja Markku Oikarinen sanoo. Oppisopimuskoulutukseen on tulossa isoja muutoksia, jotka astuvat voimaan vuoden 2017 alussa. Uudistusten vaikutuksista on käyty vilkasta ja osittain huolestunutta keskustelua. POHTOn rehtori ja toimitusjohtaja Markku Oikarinen suhtautuu tilanteeseen kuitenkin rauhallisesti. Muutokset edellyttävät toki sopeutumista ja ovat joiltakin osin harmillisia, mutta toisaalta ne voivat johtaa yritysten näkökulmasta entistä parempaan koulutukseen ja tehokkaampaan voimavarojen käyttöön. Toki varmaa on, että oppisopimuskoulutettavien määrä vähenee, hän huomauttaa. Oppisopimuskoulutus on lisääntynyt Suomessa tämän vuosituhannen puolella reippaasti. Nyt kasvulle häämöttää loppu, sillä valtio on leikkaamassa oppisopimuskoulutukseen tarkoitettuja varoja vuoden 2017 alussa 260 miljoonalla eurolla. Markku Oikarisen johtama POHTO on valtakunnallinen elinkeinoelämän oppilaitos, joka on vahvasti mukana myös oppisopimuskoulutuksessa. Silti Oikarinen toteaa, että tulossa olevan uudistuksen perusteluista on vaikea olla eri mieltä. Taustalla on yksinkertaisesti valtion tarve säästää. Järjestämislupia entistä vähemmän Oppisopimiskoulutusta järjestävien laitosten ja organisaatioiden määrä putoaa Markku Oikarisen arvion mukaan uudistuksen myötä puoleen nykyisestä noin 190:stä. Pohjois-Pohjanmaan alueella oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä on tällä hetkellä vajaa parikymmentä. Koulutuksen järjestämisluvan saavat jatkossa vain riittävän monialaiset koulutuksen järjestäjät. Tiedossa myös on, että pääosin yhtä yritystä palvelevat koulutusorganisaatiot eivät enää järjestämislupaa saa. Tosin tähän tiedetään tulevan joitain poikkeuksia esimerkiksi ilmailualan oppilaitoksen kohdalla. Osalle koulutuksen järjestäjistä tiedossa on siis hankalat ajat. Niitä uhkaa toiminnan supistaminen tai jopa lopettaminen. Toisaalta ne voivat pyrkiä varmistamaan toimintaedellytyksensä yhteistyöllä ja yhdistämällä toimintojaan toisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Merkittävä muutos on myös se, että vuoden 2017 alusta lähtien annetaan vain tutkintoon ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon valmistavaa oppisopimuskoulutusta. Tähän asti varsin yleinen tutkintoon valmistamaton oppisopimuskoulutus loppuu tyystin. Tutkintoon valmistamaton koulutus on tyypillisesti ollut yrityksen tiettyyn tarpeeseen räätälöityä. Laadukkaampaa tarjontaa Äkkiä ajatellen uudistus saattaa vaikuttaa yritysten kannalta harmilliselta, mutta Markku Oikarinen näkee asian myönteiset puolet. Hänen mielestään se voi pikemminkin johtaa yrityksille suunnatun koulutustarjonnan monipuolistumiseen ja laadun parantumiseen. Yritysten tarve kouluttaa henkilöstöään ei häviä mihinkään. Jatkossa yrityksille rakennetaan entistä tarkemmin niiden tarpeita vastaavia laadukkaita, tehokkaita ja ajankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia koulutuksia. Tällaisia ne myös vaativat, koska maksavat koulutuksen kokonaan itse, Oikarinen pohtii. POHTOn tapaiselle oppilaitokselle tämä merkitsee tietyllä tavalla paluuta entiseen ennen kaikkea yritysten maksaman ja tarvitseman koulutuksen antajaksi. 15

16 Kuva: Mika Ylilehto Osaava työntekijä on yritykselle arvokas Teksti: Anne Aho Kouluttautuminen työn ohella on kannattavaa niin työntekijälle kuin yritykselle, sillä osaavat työntekijät ovat yrityksen menestymisen perusta. Kouluttautuminen parantaa niin yrityksen kuin yksittäisen työntekijän kilpailukykyä. Itsensä ja siinä samalla oman työn kehittäminen oli agrologi (ylempi AMK) Rita Porkan tärkein syy opiskella Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtanut maaseudun kehittämisen koulutus. Opiskelin Oamkissa ensin ympäristösuunnittelijaksi, jonka jälkeen suoritin Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajan pedagogisen pätevyyden. Sen jälkeen mietin, miten voisin joskus työskennellä opettajana ammattikorkeakoulussa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto mahdollisti tä- män, ja kun ajankohta, oma into ja tarve kohtasivat, lähdin opiskelemaan tutkintoa. Oamkissa on viisi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Niiden tunnettuuden lisäämiseksi ja työelämäyhteyksien parantamiseksi Oamk tekee yhteistyötä alueen elinkeino- ja työelämän asiantuntijoiden kanssa. Työryhmässä on mukana teollisuusneuvos, toimitusjohtaja Pertti Huuskonen Lunacon Oy:stä. Mielestäni ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat hiomaton timantti, ja niissä on paljon mahdollisuuksia. Niiden ajatus ja konsepti ovat erittäin hyvät, mutta niitä on silti hyödynnetty kovin vähän eikä tunnet- 16

17 < Opiskelin Oamkissa ensin ympäristösuunnittelijaksi. Sen jälkeen suoritin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajan pedagogisen pätevyyden, kertoo Rita Porkka. Opiskele alan vaativiin asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtäviin ylempi ammattikorkeakoulututkinto syventää ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta opintojen laajuus opintopistettä suoritusaika 1 3 vuotta, onnistuu työn ohessa vaatimuksena amk-tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto ja kolmen vuoden työkokemus antaa saman pätevyyden kuin yliopiston maisteritutkinto Oamkin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin voi hakea seuraavan kerran keväällä 2015 lisätietoa osoitteessa oamk.fi/ylemmat tuus yritysmaailmassa ole kovin hyvä, Huuskonen harmittelee. Huuskonen haluaa tuoda ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämisen avuksi pitkän työkokemuksensa. Eri sektoreiden yli menevä ajattelu on Huuskosen mielestä työryhmän vahvuus. Voin tuoda yritysmaailman kokemuksia ja näkökulmia koulutukseen. Tällaisen työryhmän tärkein arvo on se, että mukana on niin koulutus- kuin yritysmaailman ihmisiä. Silloin voidaan vaihtaa ajatuksia, yhdistää eri näkökulmia ja nähdä asioita, joita kukaan ei yksinään huomaisi. Käytännöllistä ja työelämälähtöistä Opiskelun ja työn yhdistäminen onnistui Rita Porkalta hyvin, ja työnantaja tuki opiskelua työn ohessa. Opintoihin kuuluva kehittämistehtävä oli niin kytköksissä työhöni, että opiskelu työn ohessa oli joustavaa ja luonnollista. Niiden yhdistäminen vaati kyllä ajankäytön suunnittelua ja kurinalaisuutta, jotta kaiken tarvittavan sai tehtyä. Porkka kokee saaneensa ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta lisäarvoa työhön. Uuden tiedon saamisen lisäksi oman osansa antoivat verkostoitumismahdollisuudet. Lisäksi koulutuksen työelämälähtöisyys oli hänelle tärkeää. Parhaimmillaan opiskelu oli hyvin ohjattua ja intensiivistä. Tehtäviä pystyi hyvin pei- laamaan omaan työhön ja organisaatioon. Lisäksi lähiopetuksissa oli antoisaa tavata eri toimialoilla työskenteleviä kollegoita, joiden kanssa sai pähkäillä ja peilata työelämää ja sen haasteita. Pertti Huuskosen mukaan käytännönläheisyys onkin ammattikorkeakoulutuksen valttikortti. Käytännön näkökulma on ammattikorkeakoulujen tukijalka eikä sitä pidä hukata. Kun sen yhdistää korkeatasoiseen strategiseen ja innovatiiviseen ajatteluun, on lopputulos hyvä. Elinikäistä oppimista Nykyisin pelkällä peruskoulutuksella on liki mahdotonta pärjätä koko työuraa. Työntekijöiden ajantasainen osaaminen on keskeistä, mikäli yritys haluaa menestyä. Yrityksen menestyminen perustuu ihmisten osaamiseen. Parhaimmillaan koulutus lisää niin yksilön omaa osaamista kuin kehittää yritystä eteenpäin. Koulutuksen tulee olla käytännönläheistä ja yrityksen tarpeet huomioivaa, Pertti Huuskonen toteaa. Rita Porkka ei pidä ajatusta lisäopiskelusta yhtään mahdottomana, ja hän kuvaileekin itseään elinikäiseksi oppijaksi. Esimerkiksi erikoistumisopinnot tai lyhytkurssit voisivat tulla kyseeseen jossain vaiheessa. Toivoisin kuitenkin työelämältä sitä, että se huomioisi ja arvostaisi jatkuvan kouluttautumisen asennetta paremmin. 17

18 Erinomaista myyntiä! Onneksi istuin paikallisessa Mäkkärissä kasvot kassalle päin. Putiikkiin pölähti kymmenen mopopoikaa, ja jokainen heistä osoitti myyjää kohti kännykällään. Otakko nää samanlaisen, soita Mikollekin että tullee äkkiä tänne. Kun ihmettelin mitä on meneillään, huomasin tarjottimen planketista, että on kysymys uudesta kolikonheittopelistä. Kun lataat applikaation kännykkääsi, voit heittää lanttia parin viikon ajan päivittäin, ja jokainen heitto voittaa. Näytät kassalla kännykkääsi ja voit lunastaa syötävän palkinnon. Vaikka ei ole pakko ostaa mitään, hyvin harva jättää ostamatta. Kysyin kassalta. Kansainvälisen konsernin digitaalinen myynnintehostaja-applikaatio näytti voimansa. Pojat juttelivat innostuneina syödessään, että Tomppa voisi aamuisin hakea kasan halpoja peruspurilaisia kouluun tullessaan, ja myydä ne sitten tuplahintaan koulun käytävällä. Jussi kertoi, että burgerit pysyvät kyllä lämpimänä kun laittaa mopon penkin alle, sinne ihan pohjalle, moottorin päälle. On testattu ja toimii. Porukalla oli hyvä meininki. Siinä mietin, että joku saisi tuosta hyvän tiimin myynnin tehostamiseen. Esimerkistä innostuneena päätin tehdä töissä pikagallupin. Otos noin kymmenen henkeä. Kysymys oli yksinkertainen: Kerro esimerkki, mikä on erinomaista myyntiä? Puolelle porukasta ei tullut heti mieleen mitään. Harmi. Se kertoo, että myyntitaidoissa on parantamisen varaa. Eräs leidi mainitsi heti, että oli tehnyt kaupat uusista ikkunoista taloonsa, Suomen Lämpöikkuna Oy:n kanssa. Keskeinen syy ostopäätökseen oli ovellekolkuttajan hieno, ystävällinen, keskusteleva ja asiantunteva asenne. Markkinointia myyntityön ohella opiskeleva nuorimies oli mies paikallaan, sai asiakkaan innostumaan ja kutsumaan paikalle saman firman tarjouslaskijan. Kaupathan siitä tuli, uudet ikkunat puolessatoista päivässä ja työmaa puhtaaksi siivottuna. Lisäbonuksena se, että talon sisälämpötila nousi pari-kolme astetta ihan itsestään. Autokauppa herättää tunteita. Viisikymppinen herra kertoi mukavat muistonsa Pörhön autoliikkeestä Oulussa. Rouvansa kanssa liikkeessä autonvaihtoa pohdiskelevaa paria lähestyi nuorimies. Kyseli asiakkailtaan, millaisia toiveita heillä mahdollisen uuden auton suhteen olisi. Pariskuntaa kuunneltuaan ja heidän kanssaan tunnin keskusteltuaan myyjä ehdotti uusimmalla moottoriteknologialla ja huippuvarustein pakattua mallia. Pariskunta yllättyi. He eivät olleet tienneet juuri tuollaista mallia olevan olemassakaan. Asiaa, ja uuden auton väriä sovittiin mietittävän yön yli. Aamulla töihin mennessä käytiin tekemässä kaupat. Kyselipä auton myynyt nuorimies vielä muutama viikko myöhemmin marketin käytävällä aidon kiinnostuneesti, miellyttääkö uusi hankinta. Näitä ja kaikkia muitakin kuulemiani kertomuksia yhdistää yksi tärkeä asia: Myyjän aito halu ja taito tutustua asiakkaan ajatusmaailmaan ja tarpeisiin. Ja tehdä se niin, että asiakas kokee, että hänestä ollaan aidosti kiinnostuneita. Tuo sama asia pätee riippumatta siitä onko kyseessä kotimaan- vai kansainvälinen myynti. Ja myydäänkö yritykselle tai kuluttajalle. Kansainväliseen myyntiin tuovat toki kulttuurierot omat haasteensa. Kaikissa maissa ei kolikonheitto välttämättä istu arvomaailmaan, ja kotioveen kolkuttamisen sijaan voi olla kohteliaampaa lähestyä jollakin muulla tavoin. Eräässä järjestämässämme tapahtumassa Koneen Antti Herlin vastasi mielenkiintoisesti kysymykseen, onko suomalaisuus kansainvälisessä kaupassa ja myynnissä etu. Hän totesi, ettei kansalaisuus sinänsä ratkaise. Mutta mainitsi, että suomalaiset koetaan kyllä riippumattomiksi ja neutraaleiksi monessa mielessä. Se on kilpailuetu. Emme ole uhka kenellekään, emmehän ole olleet valloittajavaltio. Herlin mainitsi myös suomalaisten kyvyn asettua toisen osapuolen kanssa samalle tasolle. Ja totesi, että ehkäpä jotain merkitystä kaupanteossa on silläkin, että haarukka ja veitsi pysyvät ruokapöydässä oikeissa käsissä. Kansainväliset markkinat ovat täällä. Meille myydään maailmalta monenlaista - verkossa, mediassa, matkoillamme. Myydään mekin maailmalle. Otetaan aktiivisesti selvää mitä asiakkaamme aidosti tarvitsevat ja hoidetaan asia kuntoon. Saadaan samalla lisää vientituloja se pari astetta lämpimämpi koti, noin ikään kuin kaupanpäälliseksi. Sauli Sohlo varajohtaja Martti Ahtisaari Instituutti Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu 18

19 Tutustu alueemme oppilaitosten koulutustarjontaan seuraavilla sivuilla 19

20 SYKSY 2014 Henkilöstöhallinto (Oulu) Työoikeuspäivä Määräaikaiset työsuhteet ja yt-laki Johtaminen ja esimiestyö (Oulu) Projektitoimitusten osto ja myynti Rahoituslaskelmat käytännönläheisesti & hyvin suunniteltu budjetti Strateginen talousjohtaminen HHJ-Puheenjohtajakurssi Hyväksytty Hallituksen Jäsen Oulu 1. jakso jakso jakso Ryhmätyö jakso Kansainvälistyminen (Oulu) Sopimukset kuntoon Venäjän kaupassa Ajankohtaista tullauksesta Myynti ja markkinointi (Oulu) Asiakasarvokartta työkalu liiketoiminnan, myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen Taloushallinto Talousassistentin valmennuspäivä, Oulu Rakentamisen tiedonantovelvollisuus ensikokemuksia uusista velvoitteista, Oulu Kirjanpidon ajankohtaispäivä, Oulu Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu Työmatkat ja verovapaat korvaukset, Oulu Tilinpäätös- ja veropäivä, Oulu Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Ylivieska Käyttöomaisuuden poistot kirjanpidossa ja verotuksessa, Oulu Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa, Oulu Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Kajaani Tilinpäätös- ja veropäivä, Ylivieska Ennakkoperintä 2015, Ylivieska Ennakkoperintä 2015, Oulu Tietotekniikka & some Excel 2010 perusteet, Oulu Excel 2007/2010 perusteet, Kajaani Excel 2007/2010 perusteet, Ylivieska Verkkosivujen uusiminen kompastuskivet ja menestystekijät, Oulu Excel 2010 jatkokurssi, Oulu Excel 2013 tehokäyttöön, Oulu Verkkokurssit PowerPoint 2013 ja näyttävä esitys -verkkokurssi Outlook 2013 ja ajankäytön tehostaminen -verkkokurssi Office 2013 uudet ominaisuudet -verkkokoulutus Matkaseminaarit Taloushallinnon Eloseminaari 2014, Tallinna Esimiespäivät, Vierumäki Itsensä johtaminen valmennus, Lago Maggiore, Italia Sihteeri- ja Assistenttipäivät 2014, Tallinna Talous ja Vero 2014 laivaseminaari, Hki-Tukholma-Hki Työsuhteen ajankohtaispäivät, Aulanko HHJ-Puheenjohtajakurssi 1. jakso: to klo , Hotelli Scandic, Oulu 2. jakso: pe klo , Hotelli Scandic, Oulu Tavoite: Luoda pohja pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajan käytännön työlle Kurssilla käsitellään hallituksen johtamista ja ryhmädynamiikkaa. Puheenjohtajan tulisi toimia vastaavasti kuten orkesterinjohtaja tai luotsi. Hänellä tulee olla kyky kehittää hallitusosaamista, niin omaansa kuin hallituksen jäsenten. Toimiva hallitus on osakeyhtiön voimavara ja suunnan näyttäjä! Sisältö: Luodaan pohja pk-yritysten hallituksen puheenjohtajan käytännön työlle Hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet Yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä Kokouksen johtaminen ja työjärjestys Liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus Hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet Hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut Laajuus: Kurssi koostuu yhdestä kokonaisesta päivästä ja yhdestä iltapäivästä. Kohderyhmä: Kurssi sopii sekä hallitusten puheenjohtajille että puheenjohtajiksi aikoville. Pohjatiedot: Kurssille osallistuvilta edellytetään HHJ-kurssin käymistä tai vastaavien tietojen hallitsemista. Kauppakamarin Tilinpäätös- ja veropäivät 2014 Oulu klo 9 16, Hotelli-ravintola Lasaretti, Oulu Ylivieska klo 9 16, Ylivieskatalo Akustiikka, Ylivieska Kajaani, ajankohta tarkentuu myöhemmin Oulun kauppakamarin vuosittainen taloushallinnon ammattilaisten ajankohtaistapahtuma kokoaa keskeiset lakimuutokset ja uudistukset sekä muut veroasiat tiiviiksi, käytännönläheiseksi päiväksi. Asiantuntijoina Oulussa toimivat johtaja, KTL Terhi Järvikare, Keskuskauppakamari ja KTM, KHT Henry Kampman, Revisium Oy. Järvikare on toiminut Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavana johtajana vuodesta Hänellä on pitkä kokemus valtiovarainministeriön vero-osastolta yritys- ja osinkoverotuksen sekä veropolitiikan valmistelusta. Henry Kampmanilla on pitkäaikainen kokemus tilinpäätöskoulutuksista. Hän on toiminut pitkään monipuolisissa tilintarkastustehtävissä useissa eri yksityisissä ja julkisomisteisissa yhtiöissä. Osallistujat ovat kuvailleet Kampmanin pitämiä koulutustilaisuuksia hyvin käytännönläheisiksi, laadukkaiksi ja osallistujien ammattitaitoa kehittäviksi. Asiantuntijoina Ylivieskassa toimivat HTM Päivi Laine ja OTT, veroasiantuntija Pauli K. Mattila. Laine työskentelee HTM-tilintarkastajana ja taloushallinnon kouluttajana. Hän on mukana myös hallitustyöskentelyssä (HHJ). Laineella on pitkän linjan kokemus tilitoimiston johtamistyöstä. Mattila työskenteli Keskuskauppakamarissa päävastuualueenaan verotus. Hän on toiminut yli 20 vuotta erilaisissa verolainsäädäntöön liittyvissä tehtävissä joko työryhmien jäsenenä tai näiden kuulemana asiantuntijana. Osallistumismaksu: jäsenhinta 1 100,- (+ alv 24 %), ei-jäsenhinta 1 550,- (+ alv 24 %). Maksuun sisältyy ohjelman mukainen luento, materiaali ja tarjoilu. Muutokset mahdollisia. Lisätiedot: Riitta Schroderus, puh , riitta.schroderus@chamber.fi Ilmoittautumiset: Jaana Aunola, puh , jaana.aunola@chamber.fi 20