TALOUSARVIO Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto TALOUSARVIO 2016 Taloussuunnitelma

2 Talousarvio Sisällys 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT KANNUKSEN KAUPUNGIN STRATEGIA TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT TALOUSARVION SITOVUUS TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet RAHOITUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSA KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi KAUPUNGINHALLITUS Hallintopalvelut Elinkeinopalvelut Tilaajapalvelut SIVISTYSPALVELUIDEN LAUTAKUNTA Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Vapaa-ajan palvelut TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Kiinteistö- ja huoltopalvelut Yhdyskuntapalvelut Viranomaispalvelut INVESTOINTIOSA LIITTEET Henkilöstösuunnitelma Ratkaisuvalta... 70

3 Talousarvio TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1. KANNUKSEN KAUPUNGIN STRATEGIA TOIMINTA-AJATUS Kannus huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista yksin ja yhdessä toisten kuntien ja muiden palveluiden tuottajien kanssa: o Luomalla laadukkaat ja asukaslähtöiset palvelut, jotka toteutetaan laajassa yhteistyöverkostossa o Huolehtimalla elinkeinoelämän hyvistä toimintaedellytyksistä o Edistämällä viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä VISIO 2020 Kannus on monipuolisen elinkeinorakenteen, toimivien peruspalveluiden, hyvän talouden ja yhteistyön kaupunki. Kaupungin tulevaisuuden menestystekijät: o Vahva kuntatalous o Vetovoimainen ympäristö o Kilpailukykyinen yrityskanta o Osaaminen ja työvoiman saatavuus o Julkiset ja kaupalliset palvelut Päämäärät 2020, tavoitteet , strategiset hankkeet Vahva kuntatalous Päämäärät 2020 Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Monipuolinen ja menestyvä yritystoiminta luovat kestävän verotulopohjan Tavoitteet Vuosikate kattaa poistot. Tulo- ja kiinteistöveroprosentit tasolla, jolla turvataan talouden tasapaino. Lainakanta korkeintaan valtakunnan keskitasoa Verotulojen positiivinen kehitys Strategiset hankkeet Talouden tasapainottamisohjelman noudattaminen ja päivittäminen Päättäjien keskinäinen sopimus talouden ylläpidosta (valtuustosopimus) Oikea-aikaiset palvelurakenteen uudistukset ja suunnitellut investoinnit Hankerahoituksen hyödyntäminen palveluiden kehittämisprosesseissa

4 Talousarvio Vetovoimainen ympäristö Päämäärä 2020 Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö, monipuoliset tontti- ja asumisvaihtoehdot, hyvät peruspalvelut ja monipuoliset vapaa-ajanpalvelut houkuttelevat uusia asukkaita Kitinkankaan alueesta on muodostunut tunnettu hyvinvointikeskus Tavoitteet Monipuolinen tonttitarjonta Modernit ja kehittyneet vapaa-ajanpalvelut Kaupungin vetovoimaisuutta kehittävä hanketoiminta Strategiset hankkeet Kitinkankaan alueen kehittäminen Vapaa-aikapalveluiden monituottajamalli Kehittämisrahaston käyttö suuriin tie- ja katuhankkeisiin Panostaminen infraan Kilpailukykyinen yrityskanta Päämäärät 2020 Kannus tunnetaan menestyneistä yrityksistä ja innovatiivisista toimintatavoista Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet luovat uusia työpaikkoja Luonnonvara-alan kehittämisympäristö (biolaakso) on vakiintunut Yksityiset hyvinvointipalvelut ovat aito vaihtoehto julkiselle palvelulle Tavoitteet Luonnonvara-alan kehittämiskeskus: toiminta vakiintunut ja luonut lisää työpaikkoja ja hanketoimintaa Hyvinvointialan yrittäjyyden kasvu Kasvuyritysten toiminnan kehittämisen tukeminen, hanketoiminta Liikekeskushankkeen toteutuminen Rata-hankkeen mahdollisuuksien hyödyntäminen Strategiset hankkeet Oma yritysneuvonnan vakiinnuttaminen Yrityspalvelut Oy resurssien vahvistaminen Yritysten kasvua tukeva hanketoiminta Yhteistyön lisääminen oppilaitosten/tutkimuslaitosten, yritysten kanssa Hankerahoituksen hyödyntäminen ja omien kehittämishankkeiden käynnistäminen Osaaminen ja työvoiman saatavuus Päämäärät 2020 Palvelutuotannossa on motivoitunut, osaava ja osaamistaan jatkuvasti kehittävä, rakenteellisesti palvelutarvetta vastaava henkilöstö. Kannus toimii houkuttelevana työpaikkana ja pendelöintikeskuksena.

5 Talousarvio Tavoitteet Johtamisjärjestelmät vastaavat palvelutuotannon muutostarpeisiin Henkilöstön ammattitaito ja muutosvalmius mahdollistavat uudentyyppisen palvelutuotannon kehittämisen muuttuvissa olosuhteissa Julkissektorin työn arvostus lisääntyy Strategiset hankkeet Palveluprosessien kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa Muutoksen hallitsemisen ja työssä jaksamisen tukeminen työhyvinvointia edistämällä ja työkykyä aktiivisesti ylläpitämällä Henkilöstön eläköitymiseen ja rekrytointitarpeeseen varautuminen Esimiesten jaksamisen tukeminen Julkiset ja kaupalliset palvelut Päämäärät 2020 Toimiva palvelutuotannon kokonaisuus kuntakonsernissa. Kustannustehokkaat, laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Yksityisen ja 3. sektorin palvelutuotanto on aito vaihtoehto asukkaalle ja kumppani kunnalliselle palvelutuotannolle. Tavoitteet Toimiva ja tehokas palvelutuotanto. Jyta-liikelaitoksen tehokas ja tarvetta vastaava, kustannustehokas palvelurakenne ja -tuotanto. Yhteistyö 3. sektorin kanssa sosiaali- ja vapaa-ajanpalveluissa Monipuolinen ja toimiva valtion palveluiden yhteispalvelu Kannuksessa Strategiset hankkeet Sote- palveluiden laaja yhteistyö Yksityisten hyvinvointipalveluiden kasvun edistäminen Palvelusetelin käytön laajentaminen Keskustan ja liikekeskuksen kehittäminen

6 Talousarvio TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE Kuntalain 65 :n mukaan kaupunginvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä seuraavan vuoden talousarvio sekä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa asetetaan myös toiminnalliset tavoitteet toimielimille sekä konserniin kuuluville tytäryhtiöille. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvio jakautuu yleisperustelu-, käyttötalous-, tuloslaskelma-, rahoitus- ja investointiosiin ja se noudattaa rakenteeltaan Kuntaliiton vuonna 2011 antamaa suositusta. Suosituksessa käyttötalousosa jaetaan budjetti- ja kohderahoitteisiin tehtäviin. Budjettirahoitteisella tehtävällä tarkoitetaan tehtäviä, jotka rahoitetaan ensisijaisesti verorahoituksella eli verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kohderahoitteiset tehtävät vastaavasti rahoitetaan pääosin tulorahoituksella, joka saadaan pääosin palveluiden myynneistä ulkopuolisille tai kunnan omille yksiköille. Kannuksen kaupungin talousarviorakenteessa kohderahoitteinen tehtävä on teknisten palveluiden lautakunnan alainen kiinteistö- ja huoltopalveluiden tulosalue. Kaikki muut tulosalueet ovat budjettirahoitteisia. Tärkein ero näiden kahden tehtävän välillä on se, että kohderahoitteisen tehtävän budjetoinnissa sovelletaan nettoperiaatetta, eli lautakuntaan nähden sitova erä on tilikauden tulos, kun taas budjettirahoitteiselle tehtävälle budjetoidaan menoja tulomäärärahat erikseen. Suosituksessa on annettu ohjeistusta myös tavoitteiden laadintaa varten..

7 Talousarvio TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen kehitys Muutos % Tuotanto -1,5-1,3-0,4 0,2 1,3 Palkkasumma 3,4 0,5 0,3 0,5 1,5 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,1 1,2 Inflaatio 2,8 1,5 1,0-0,1 1,1 Korkonoteeraukset Euribor 3 kk korko % 0,6 0,2 0,2 0,1 0,1 10 vuoden korko % 1,9 1,9 1,4 0,6 0,7 Lähde: Suomen Kuntaliitto, Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö syyskuun lopussa julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden tilanne on vakava. Bruttokansantuotteen kasvu on lähellä nollaa, työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Kansainvälisen talouden kehityksestä on viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Toisaalta Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laajaalaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy prosentin. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu.

8 Talousarvio Kunnallistalouden kehitys Muutos % Toimintakulut 5,0 2,4 0,4 0,2 2,0 Palkkakulut 4,1 0,6-0,5-1,1 0,6 Verotulot 1,3 6,8 2,6 2,9-0,5 Valtionosuudet 5,4 2,6-1,1 0,4 7,4 Lähde: Suomen Kuntaliitto Vuoden 2014 tilinpäätökset olivat kunnissa hyviä, johtuen mm. henkilöstömenosäästöistä, tuloveroprosenttien nostoista sekä liikelaitosten yhtiöittämisistä ja sen myötä lisääntyneistä kertaluonteisista tuloista. Kuntien kustannustaso pysyy maltillisena vaimeiden talousnäkymien vuoksi. Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna kuntien kustannukset kohosivat vuonna 2014 vain 0,8 %, kun ne aikaisemmin kohosivat 2 3 % vuosittain. Tänä vuonna kustannustason arvioidaan pysyvän noin 1 % ja ensi vuonna noin 1,2 % tuntumassa. Valtion vuodelle 2016 esittämät veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja n. 262 miljoonaa euroa. Veroperustemuutoksista suurin vaikutus on työtulovähennyksen korottamisella. Veroperustemuutosten verotuloja vähentävä vaikutus kuitenkin kompensoidaan lisäämällä vastaavasti valtionosuutta. Myös kuntien yhteisöveroosuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen aiheuttaa noin 258 miljoonan laskun kuntien verotuloihin. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat aikaisemmin päätetyn mukaisesti vuoteen 2017 saakka:

9 Talousarvio Kannuksen kaupungin talouden kehitys Julkista taloutta ohjataan vuodesta 2015 lähtien aiempaa voimakkaammin yhtenä kokonaisuutena, kun julkisen talouden suunnitelma otettiin käyttöön. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka kattaa koko julkisen talouden sisältäen valtiontaloutta, kuntataloutta, lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat. Kun julkisen talouden suunnitelman tavoitteena on jatkossa koko julkisen sektorin kestävyyden turvaaminen, hallitus ei esimerkiksi voi enää tasapainottaa valtiontaloutta kuntatalouden kustannuksella. Julkisen talouden suunnitelma on kokonaisuudessaan luettavissa linkistä: Julkisen talouden suunnitelman rinnalla on valmisteltu myös kuntatalousohjelma, joka syventää julkisen talouden suunnitelmaa kuntataloutta koskevien päätösten osalta. Kuntatalouden tasapainotavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi kuntatalousohjelma arvioi kuntatalouden tilaa, kehitysarviota sekä kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä kuntatalouden rahoituskehyksen mukaisilla toimilla. Kuntatalousohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa linkistä: Kaupungin pitkään jatkunut tasapainoinen talouskehitys kääntyi alijäämäiseksi vuosina 2011 ja 2012 pääosin sosiaali- ja terveysmenojen ennakoimattoman suuren kasvun vuoksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2012 talouden tasapainottamisohjelman, jota päivitettiin kesäkuussa Taloustilanteen korjaamiseksi on tehty lukuisia toimenpiteitä, joista merkittävimpiä ovat olleet kiinteistöveroprosenttien nosto vuosille 2012, 2014 ja 2015, tuloveroprosentin nosto vuodelle 2013 sekä kouluverkkouudistus, joka toteutui syksyllä Myös sote-palveluita järjestävä Jyta on sopeuttanut toimintaansa monin tavoin.

10 Talousarvio Toimenpiteiden tuloksena vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksistä muodostui selkeästi ylijäämäisiä ja myös vuosikate kääntyi positiiviseksi. Myös vuodesta 2015 näyttää olevan tulossa jonkin verran ylijäämäinen. Vuoden 2016 talousarvioesitys on laadittu ns. nollatulokseen. TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP arvio TA TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet VUOSIKATE YLI-/ALIJÄÄMÄ Lainat /asukas Kuntien km.lainakanta /asukas Asukasmäärä ja työllisyys Asukasluku Ikäjakauma: 0-6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 -vuotiaat Työttömyysaste (syyskuun työllisyyskatsaus): - koko maa 8,9 10,9 12,0 12,8 - Keski-Pohjanmaa 7,9 8,4 9,8 9,6 - Kannus 7,4 8,7 9,6 8,8 Kaupungin asukasmäärä on heikentynyt tämän vuoden aikana verrattuna tilanteeseen. Lokakuun 2015 asukasmäärä oli eli määrässä oli 24 asukkaan vähennys. Työttömyysaste sen sijaan on parantunut. Kannuksen työttömyysaste on hyvä verrattuna koko maan tilanteeseen. Kaupungin suurimpien työllistäjien osalta ei ole odotettavissa isoja muutoksia.

11 Talousarvio Asukasmäärän muutokset ikäjakaumittain tarkastellen: Lapset ja nuoret vuotiaat Muutos Eläkeläiset yli 65 -vuotiaat Muutos Lapset, nuoret ja eläkeläiset yht Muutos Työikäiset vuotiaat Muutos Asukasmäärä yhteensä Muutos Väestöllinen huoltosuhde 0,79 0,81 0,82 0, Talousarvion laadinnan perusteet Vuoden 2015 ikäjakauma on väestörekisterin pohjalta arvioitu olettaen, että asukasmäärä vuoden vaihteessa olisi asukasta. Työikäisten ja lasten määrässä tapahtuu edelleen laskua, mutta etenkin työikäisten määrän pienentyminen on hidastunut. Eläkeläisten määrä jatkaa kasvuaan. Väestöllinen huoltosuhde, joka kertoo kuinka monta lasta, nuorta ja vanhusta on yhtä työikäistä kohti, kasvaa jonkin verran. Kaupunginhallitus antoi talouden tasapainottamisohjelmaan perustuvan talousarvion laadintaohjeen, jonka mukaan toimintatuottojen ja toimintakulujen määrärahoja ei nosteta lainkaan vuoden 2015 talousarviotasosta. Poikkeuksena tästä on elinkeinopalveluiden ja tilaajapalveluiden tulosalueet, joihin määrärahat varataan vuoden 2015 arvioidun toteutuman perusteella. Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen jäädyttäminen vuoden 2015 tasolle on perusteltua ja riittävää siksi, että toteutuneet tilinpäätökset ovat jo useana vuonna peräkkäin alittaneet talousarvion. Kunta-alan palkat nousevat n. 0,47 % vuonna 2016, joka tarkoittaa Kannuksen kaupungilla n euron lisäystä henkilöstömenoihin. Inflaation ennustetaan vuonna 2016 olevan n. 1,5 % tasoa. Verotulot ja valtionosuudet on arvioitu käytettävissä olevien tuoreimpien ennusteiden mukaisesti. Talousarvion laadintaa ja tavoiteasettelua on ohjannut myös tämän asiakirjan alussa esitelty kaupungin strategia, jota on päivitetty valtuustoseminaarien linjausten pohjalta. Myös hyvinvointikertomus ja sen tuottama informaatio on otettu huomioon toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa.

12 Talousarvio TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosa Käyttötalousmäärärahojen osalta kaupunginvaltuusto päättää kokonaismeno- ja tuloarviot seuraaville toimielimille; keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus, sivistyspalveluiden lautakunta sekä teknisten palveluiden lautakunta. Toimielimet, eli lautakunnat ja kaupunginhallitus, päättävät kokonaismeno- ja tuloarviot omille tulosalueilleen. Poikkeuksena tästä on teknisten palveluiden lautakunnan alainen kiinteistö- ja huoltopalveluiden tulosalue, jonka määräraha on lautakuntaan nähden sitova. Vuoden 2016 talousarvio on laadittu voimassaolevan talousarvioasetelman eli osastokartan mukaisesti. Osastokartta ratkaisuvaltoineen on tämän asiakirjan liitteenä. Ratkaisuvalta määrittelee, mikä toimielin tai viranhaltija päättää määrärahasta kullakin tasolla. Käyttötalousosassa esitetyt tavoitteet ovat sitovia samoin periaattein kuin määrärahat. Tässä talousarviossa esitetyt tavoitteet perustuvat valtuuston päivittämään strategiaan. Asetettujen tavoitteiden toteutumista tullaan seuraamaan osavuosiraporteissa ja tilinpäätöksessä. Toiminnan ja määrärahojen käytön muut tavoitteet esitetään perustelujen yhteydessä Investointiosa Investointiosa on valtuustoon nähden nettositova hankkeittain tai hankeryhmittäin. Valtuustoon nähden sitovat hankeryhmät ovat atk-ohjelmistot, koneet ja kalusto, osakkeet ja osuudet, maa-alueet, pitkävaikutteiset menot, rakennukset ja kiinteät rakenteet ja laitteet. Sitovuus on hankekohtainen silloin kun se ylittää seuraavat rajat: Hankeryhmä Hankekohtainen esitysraja hankeryhmän sisällä Atk-ohjelmistot sekä koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Maa-alueet Pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet euroa euroa euroa euroa euroa euroa

13 Talousarvio Aktivointirajan ylittävät/alittavat hankkeet Poistosuunnitelman mukaan investointien aktivointiraja on euroa eli sitä pienemmät hankinnat kirjataan vuosikuluksi. Joskus saattaa käydä niin, että alun perin investointimenoksi budjetoidun hankkeen kokonaiskustannukset alittavatkin kyseisen euron aktivointirajan, jolloin kustannukset kirjataan vuosikuluksi, vaikka niiden määräraha on investoinneissa. Tilanne voi olla myös päinvastoin, eli hankinta on budjetoitu vuosikuluksi, vaikka se pitääkin aktivoida ja kirjata investointimenona. Molemmissa tilanteissa määräraha siirretään kirjauksen mukana. Kyseessä on määrärahojen ns. tekninen muutos johon ei sisälly asian eikä sisällön muutosta. Nämä pienet määrärahasiirrot käyttötalouden ja investointien välillä tekee taloussihteeri.

14 Talousarvio TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten kaupungin tulorahoitus riittää kaupungin palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Virallinen tuloslaskelma ilman sisäisiä eriä kaupungin sisäisiä myyntejä ja ostoja: TULOSLASKELMA Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2016 Ts 2017 ILMAN SISÄISIÄ ERIÄ Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset erät yhteensä Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä

15 Talousarvio Tuloslaskelma, jossa mukana sisäiset erät eli kaupungin sisäiset myynnit ja ostot: TULOSLASKELMA Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 SISÄISET ERÄT MUKANA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset erät yhteensä Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate Talousarvion 2016 toimintatuottojen ja -kulujen arviointi on pohjautunut kaupunginvaltuuston ja hyväksymiin talouden tasapainottamisohjelmiin sekä kaupunginhallituksen hyväksymään talousarvion laadintaohjeeseen. Sen mukaan vuoden 2016 talousarvion määrärahoja ei nostettu lainkaan vuoden 2015 talousarviotasosta. Poikkeuksena tästä oli elinkeinopalveluiden ja tilaajapalveluiden tulosalueet, joiden määrärahat

16 Talousarvio varattiin vuoden 2015 arvioidun toteutuman perusteella. Toiminnallisina muutoksina talousarviossa on huomioitu kansalaisopistotoiminnan laajeneminen Toholammin kunnan kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. Myös sivistyspalveluiden lautakunnan tulojen vähentyminen on huomioitu talousarviossa. Vuoden 2016 talousarviossa toiminnan nettokulut kasvavat vuoden 2015 talousarvioon verrattuna euroa eli 1,9 %. TOIMINTATUOTOT (1 000 ) TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Muutos % 8 % 9 % 6 % 4 % -2 % 0 % 0 % TOIMINTAKULUT (1 000 ) 0 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut Muutos % 7 % -1 % 0 % 3 % 1 % 0 % 0 %

17 Talousarvio TOIMINTAKATE (1 000 ) TP TP TP TA TA TS TS Toimintakate Muutos % 7 % -2 % 0 % 2 % 2 % 0 % 0 % Verotulot VEROTULOT TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS tulovero yhteisövero kiinteistövero Yhteensä Muutos % 0 % 10 % 2 % 1 % 1 % 0 % 0 % Veroprosentti 19,50 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Kiinteistöveroprosentit - yleinen 0,92 0,92 1,00 1,15 1,15 1,15 1,15 - vakituinen asuinrakennus 0,42 0,42 0,50 0,55 0,55 0,55 0,55 - muu asuinrakennus 0,92 0,92 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Kaupungin tuloveroprosentti on ollut 20,50 % vuodesta 2013 alkaen ja myös vuoden 2016 talousarvioehdotus rakentuu 20,50 %:n tuloveron varaan. Myös kiinteistöveroprosentit kaupunginvaltuusto päätti pitää vuoden 2015 tasolla myös vuonna Tämän vuoden eli vuoden 2015 talousarviossa verotuloja arvioitiin kertyvän yhteensä euroa. Kuntaliiton ja verohallinnon ennusteiden mukaan verotuloja kertyy selkeästi arvioitua paremmin, eli n euroa.

18 Talousarvio Vuoden 2016 talousarvion verotulot on arvioitu edellisvuosien tapaan hyödyntäen Kuntaliiton veroennustemallia. Verotuloja arvioidaan kertyvän ensi vuonna yhteensä euroa eli ne laskevat vuoden 2015 toteutuvasta tasosta n euroa. Verotukseen on tulossa ensi vuonna monia veroperustemuutoksia, joiden arvioidaan vähentävän Kannuksen kaupungin verotuloja yhteensä n euroa. Suurin vaikutus on työtulovähennyksen korottamisella. Hallitusohjelman mukaisesti em. muutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Ansiotuloverojen arvioidaan ensi vuonna pysyttelevän tämän vuoden toteutuvalla tasolla eli olevan n euroa. Ansiotuloverojen arvioinnissa on huomioitu kuntaliiton arvion mukaisesti maatalouden verotettavien ansiotulojen pienentyminen tukimaksatusten siirtojen vuoksi. Yhteisöverotulojen arvioidaan laskevan n euroa tämän vuoden toteutuvasta tasosta. Tämä johtuu kuntien määräaikaisen jako-osuuden korotuksen loppumisesta vuoden 2015 lopussa. Kiinteistöverojen arvioidaan pysyttelevän vuoden 2015 tasolla, koska kiinteistöveroprosentteihin ei tehty korotuksia eikä veroperusteidenkaan oleteta merkittävästi muuttuvan Verotulojen kehitys TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP ennuste TA 2016

19 Talousarvio Valtionosuudet VALTIONOSUUDET TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS peruspalvelut muut valtionosuudet Yhteensä Muutos % 3 % -2 % -2 % 0 % 3 % 0 % 0 % Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Valtionosuuksia arvioidaan vuonna 2016 kertyvän kaiken kaikkiaan euroa eli euroa vuoden 2015 talousarviotasoa enemmän. Peruspalvelujen valtionosuutta arvioidaan vuonna 2016 kertyvän n euroa eli n euroa vuoden 2015 talousarviotasoa enemmän. Valtionosuus nousee valtionosuusleikkauksista ja ikärakenteen muutoksista huolimatta. Nousu johtuu veroperustemuutosten aiheuttaman verotulojen vähentymisen kompensoinnista valtionosuuksia lisäämällä sekä tähän asti neljän vuoden välein tehtävän valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusvuodesta. Vuodesta 2016 alkaen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain. Valtionosuuksiin liittyvää yksityiskohtaista tietoa löytyy Kuntaliiton sivustolta linkistä: Muiden valtionosuuksien summa jää lähes kaikissa kunnissa negatiiviseksi, koska omarahoitusosuus on suurempi kuin maksettava valtionosuus. Valtionosuuden arvioidaan vuonna 2016 olevan euroa. Vuoden 2015 talousarviossa valtionosuudeksi on arvioitu euroa, eli valtionosuus paranee euroa. Tämä johtuu pääosin kansalaisopistotoimintaan saatavan valtionosuuden lisääntymisestä. Vuoden 2016 alusta Kannuksen kaupunki järjestää myös Toholammin kunnan kansalaisopistotoiminnan.

20 Talousarvio Valtionosuudet TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Rahoitustuotot ja -kulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS korkotuotot muut rahoitustuotot korkokulut muut rahoituskulut Yhteensä Muutos % 87 % -65 % -414 % -150 % 0 % 0 % 0 % Korkotuottoja arvioidaan vuonna 2016 kertyvän euroa. Korkotuotot muodostuvat antolainojen koroista sekä osuuspääomien koroista. Talletusten korkotuotot jäävät pieniksi, koska kaupungilla ei ole merkittäviä talletuksia. Muita rahoitustuottoja arvioidaan kertyvän euroa. Muut rahoitustuotot koostuvat perintätuotoista, osinkotuotoista sekä verotilitysten koroista. Korkokuluja arvioidaan kertyvän ensi vuonna euroa. Korkokulut koostuvat lainojen koroista. Kaupungin lainanotto on hoidettu pääosin kuntatodistusrahoituksella, jonka korkotaso on tällä hetkellä erittäin matala, n. 0,03 %:n tasoa. Korkokulut on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy matalalla ensi vuonnakin.

21 Talousarvio Muita rahoituskuluja arvioidaan kertyvän euroa. Nämä koostuvat perintäkuluista, viivästyskoroista ja luottoprovisioista. Vuosikate, poistot ja varausten ja rahastojen muutokset Positiivinen vuosikate tarkoittaa sitä, että tulorahoitus eli toiminta- ja rahoitustulot sekä verotulot ja valtionosuudet ovat riittäneet toiminta- ja rahoituskuluihin ja että sillä voidaan rahoittaa myös osa investoinneista ja/tai lainan lyhennyksistä. Vakaa kuntatalous edellyttää, että vuosikatteen tulisi olla tuloslaskelmaan kirjattujen poistojen suuruinen. Mikäli poistot ja vuosittaiset investoinnit ovat samaa suuruusluokkaa, tarkoittaa poistojen suuruinen vuosikate sitä, että investoinnit voidaan rahoittaa tulorahoituksella eikä niitä varten tarvitse ottaa lainaa. Talousarvioesityksen vuosikate ei aivan riitä poistojen kattamiseen. Poistot ovat kasvaneet merkittävästi vapaa-aikakeskuksen saneerauksen valmistuttua. Saneerauksen poistoaika on 30 vuotta eli vuosipoisto on euroa. Tilannetta parantaa poistoeron muutoksena kirjattava terveyskeskuksen ja kotirannan saneerauksiin tehtyjen investointivarauksien purkaminen, joka pienentää saneerauksista aiheutunutta poistorasitusta n euroa vuosittain. Investointivaraukset on purettu kokonaan vuoteen 2019 mennessä. Tuloslaskelmaan kirjattu rahaston muutos euroa, on vuosittainen tuloutus taseen kehittämisrahastosta. Kehittämisrahastosta myönnettävien avustusten menomäärärahat on varattu elinkeinotoimen avustuksiin ja syntyvä kustannusvaikutus eliminoidaan tulouttamalla vastaava summa kehittämisrahastosta. Näin avustuksen myöntämisestä ei synny tilikauden tulokseen vaikuttavaa kustannusta. Tilikauden ylijäämä Talousarvioesitys on laadittu ns. nollatulokseen, eli tilikauden yli-/alijäämä on 0 euroa.

22 Talousarvio YLI-/ALIJÄÄMÄ ( ) TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tp ennuste TA 2016 TS 2017 TS

23 Talousarvio RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Rahoituslaskelma osoittaa, riittääkö tulorahoitus eli vuosikate investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan. RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA 2015 TA ES 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos LAINAKANNAN MUUTOKSET OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 0 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Rahoitusosasta nähdään, että vuoden 2016 talousarviossa kaupungin vuosikate on euroa ja nettoinvestoinnit euroa. Vuosikate ei siis aivan riitä investointien rahoittamiseen, vaan rahoittamiseen tarvitaan myös uutta lainaa euroa. Lisäksi vuonna 2016 lyhennetään lainoja eurolla ja saadaan myönnetystä antolainasta lyhennystuloja euroa. Kaiken kaikkiaan uutta lainaa tarvitaan vuonna 2016 siis n euroa.

24 Talousarvio Tulorahoitus Investoinnit Rahoituslaskelman vuosikate on sama kuin tuloslaskelman vuosikate. Vuosikate osoittaa paljonko toimintatuloista, verotuloista, valtionosuuksista ja rahoitustuloista jää, kun toimintamenot ja rahoitusmenot on vähennetty.. Rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestoinnit ovat investointiosaan merkittyjen investointien menomäärärahat yhteensä. Investointeihin on varattu yhteensä euroa vuodelle Määräraha kuluu pääosin investointiluonteisiin ylläpitokorjauksiin, mutta määrärahoja on osoitettu myös esim. kunnallistekniikan sekä katujen ja teiden rakentamisiin ja saneerauksiin. Investointien tarkemmat erittelyt löytyvät alkaen sivulta 56. Suunnitelmakaudella vuonna 2017 on suunniteltu toteutettavaksi n euroa maksava koulukeskuksen saneeraus. Toteutuessaan tämä nostaa kaupungin lainakannan vuonna 2017 yli euroon per asukas. Arvioiden mukaan kuitenkin myös kuntien keskimääräinen nousee vuosittain n. 10 %, joten investoinnista huolimatta kaupungin lainakanta pysyttelisi myös vuonna 2017 alle valtakunnan keskimääräisen tason. Kaupungin eräänä strategisen tavoitteena on lainakannan pitäminen alle kuntien keskimääräisen tason. Antolainojen muutokset Lainakannan muutokset Antolainojen vähennyksiin on merkitty Kannuksen Vuokra-asunnot Oy:lle Heinärivin rakentamiseen vuonna 2013 myönnetyn antolainan vuotuiset lyhennykset Pitkäaikaisten lainojen vähennyksiin on merkitty velkakirjalainan lyhennys lainaehtojen mukaisesti. Kaupungilla on tällä hetkellä ainoastaan yksi velkakirjalaina. Vuodesta 2010 alkaen tarvittava lainanotto on toteutettu kuntatodistusrahoituksella eli ns. bullet -lainoituksella. Tämä tarkoittaa sitä, että sovitun laina-ajan, esim. 1 kk päätyttyä, laina maksetaan kerralla pois ja otetaan uusi vastaava laina tilalle. Bullet-lainat ovat korkotasoltaan hyvin edullisia, n. 0,03 %, joten niiden korvaamista pitkäaikaisella velkakirjalainalla on syytä vielä lykätä kauemmaksi tulevaisuuteen. Vuoden 2016 talousarvioon on merkitty uutta lainan ottoa , joka käytetään velkakirjalainan lyhentämiseen ja investointien rahoittamiseen. Kaupungin velkamäärä asukasta kohti vuonna 2016 tulee olemaan n euroa ja nousee vuoden 2014 tilinpäätöstasosta n. 122 euroa/asukas. Ennusteiden mukaan

25 Talousarvio kuntien keskimääräinen lainamäärä vuonna 2016 on n euroa, eli kaupungin lainakanta jää selvästi sen alle. LAINAKANNAN MUUTOKSET TP 2014 TP-arvio 2015 TA ES 2016 TS 2017 TS 2018 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos = Lainakannan muutos Lainakanta Lainakanta /asukas Kuntien keskim. lainakanta Asukasluku TP 2014 TP-arvio 2015 TA ES 2016 Lainat /asukas TS 2017 TS 2018 Lainakanta /asukas Kuntien keskim. lainakanta

26 Talousarvio KÄYTTÖTALOUSOSA Hallinnonalakohtaiset taloussuunnitelmat Toimielin Toiminta-ajatus Kehitysnäkymät 4.1. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Keskusvaalilautakunta järjestää lakisääteiset vaalipalvelut Kannuksessa. Keskusvaalilautakunta on luotettava ja tehokas vaalipalveluiden järjestäjä kaikissa olosuhteissa. TOIMIELIMEN TULOSLASKELMA KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet -203 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ULKOISET SISÄISET TOIMINTAKATE ULKOINEN SISÄINEN TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

27 Talousarvio Tulosalue Tulosalueen tilivelvollinen Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Vaalit Keskusvaalilautakunta Vaalilain mukaisesti järjestettävät vaalipalvelut Kannuksessa. Tehtäviin kuuluu mm. yleisen ennakkoäänestyksen, laitos- ja kotiäänestyksen sekä varsinaisen vaalipäivän äänestyksen järjestäminen, äänestystuloksen laskenta ja vahvistus, tiedottaminen sekä vaaliorganisaation koulutus. Vuonna 2016 ei ole vaaleja, vuonna 2017 järjestetään kuntavaalit ja v presidentinvaalit. Tavoitteet Tavoite Vaalien järjestäminen hoituu ripeästi ja luotettavasti säädösten edellyttämällä tavalla. Toimenpide Vaalitoimitsijoita on riittävästi sekä ohjeistus ja koulutus hoidetaan asianmukaisesti. Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 16 TS 17 TS 18 Äänioikeutettujen määrä Äänestys%/eduskuntavaalit Äänestys%/presidentinvaalit Äänestys%/kuntavaalit Äänestys%/EU-vaalit 33, Prosessivirheen takia hylätyt äänet

28 Talousarvio Toimielin Toiminta-ajatus 4.2. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. TOIMIELIMEN TULOSLASKELMA Uuden kuntalain 84 mukaan tarkastuslautakunnan tulee valvoa luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi v.2017 alkaen. Tarkastuslautakunnan arviointityötä kehitetään kunnan toiminnan tuloksellisuutta tukevaksi. TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ULKOISET SISÄISET TOIMINTAKATE ULKOINEN SISÄINEN Muutos % 43 % 0 % 0 % 0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

29 Talousarvio Tulosalue Tulosalueen tilivelvollinen Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuuston valitsema tilintarkastaja kaudella on KPMG Julkihallinnon Palvelut Oy, jonka vastuullisena tarkastajana toimii JHTT, KHT Elina Pesonen. Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Määrätavoitteet - tarkastuspäivät /v kokousten lukumäärä Hallintokuntavierailut/johdon tapaamiset

30 Talousarvio Toimielin Toiminta-ajatus 4.3. KAUPUNGINHALLITUS Kannuksen kaupunki toimii tehokkaana ja verkostoituneena palvelualueena, joka huolehtii hyvin henkilöstöstään ja taloudestaan. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, taloudesta ja elinkeinopolitiikasta sekä valvoo eri toimielinten ja kaupunkikonsernin, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tavoitteiden toteutumista. Tavoitteet Tavoite Strategiset tavoitteet: Talouden tasapaino Tehokkaat ja toimivat palvelut Monipuolinen tonttitarjonta Toimenpide Talouden tasapainottamisohjelman toteutumisen seuranta ja raportointi, linjaukset mahdollisesti tarvittavista lisätoimista Maakunnallisen sote-kuntayhtymän perustamisen valmistelu. Hanketoiminnan hyödyntäminen. Kitinvaparin toimintamallin selvittäminen. Panostaminen kunnallistekniikkaan ja infraan. Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Vuosikate % poistoista 154,56 % 88 % 88 % 88 % 88 % Lainakanta /asukas Kuntien keskim.lainak. /as Tuloveroprosentti 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % Kiinteistöveroprosentit: - yleinen - vakituiset asunnot - muut rakennukset 1,00 0,50 1,00 1,15 0,55 1,00 1,15 0,55 1,00 1,15 0,55 1,00 1,15 0,55 1,00

31 Talousarvio TOIMIELIMEN TULOSLASKELMA KAUPUNGINHALLITUS TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ULKOISET SISÄISET TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ULKOISET SISÄISET TOIMINTAKATE ULKOINEN SISÄINEN Muutos % 3 % 2 % 0 % 0 % Poistot Rahastojen muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

32 Talousarvio KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 Kannuksen Vuokra-asunnot Oy Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy Kannuksen Kaukolämpö Oy Kaupungin 100 % omistama yhtiö, jonka tehtävänä on vuokra-asuntojen hallinta ja rakennuttaminen sekä vapaaaikakeskuksen palvelutuotanto Tavoite Yhtiön hallinnassa olevien vuokra-asuntojen käyttöaste on vähintään 95 %. Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kulut voidaan kattaa tulorahoituksella. Kiinteistöjen pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman laadinta. KitinVaparin toimintamallin selvitys. Vapaa-aikapalveluiden yhteistoimintamallin rakentaminen. KitinVaparin kiinteistökustannukset pidetään hallitulla, enintään kaupungin talousarvioon varaaman määrärahan tasolla. Kaupungin 100 % omistama yhtiö, jonka toimialana on omistaa ja hallita kiinteistöjä, harjoittaa rakennus-, lunastus- ja vuokraustoimintaa sekä tarjota toimitila- ja rahoituspalveluja yrityksille Tavoite Kaupungin elinkeinopalveluiden tuottaminen erillisen palvelusopimuksen ja siinä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Liikekeskustan ja hyvinvointiyrittäjyyden kehittämishankkeiden valmistelu ja toteuttaminen. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä 64,90 %, muina omistajina Korpelan Voima ja Pouttu Oy

33 Talousarvio Kiinteistö Oy Kannuksen Virastotalo Kiinteistö Oy Kannuksen Teollisuusmiilu Kiinteistö Oy Kannuksen Lemmikki Tavoite Yhtiö tuottaa lämpöä kilpailukykyiseen hintaan. Investoinnit mitoitetaan yhtiön kantokykyyn. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä 65,29 %, toisena omistajana Senaatti-kiinteistöt Tavoite Kaupungin hallinnassa olevien tilojen käyttöaste on 100 %. Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toimintakulut ja investoinnit voidaan kattaa hoitovastikkeella. Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen. Kiinteistö pidetään terveellisenä, turvallisena ja viihtyisänä. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä 50,49 %, muina omistajina Kannuksen Vesiosuuskunta, Lepi Oy ja Lestijokilaakson Siivous Tavoite Kaupungin hallinnassa olevien tilojen käyttöaste on 100 %. Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toimintakulut ja investoinnit voidaan kattaa hoitovastikkeella. Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen. Kiinteistö pidetään terveellisenä, turvallisena ja viihtyisänä. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä 51 %, toisena omistajana K-P:n koulutusyhtymä

34 Talousarvio Tavoite Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kulut voidaan kattaa K-P:n koulutusyhtymältä perittävällä vuokralla. Kaupunkikonserniin kuuluvat lisäksi seuraavat organisaatiot, joille toiminnallisia tavoitteita ei talousarviossa aseteta: Omistusosuus Kiinteistö Oy Hullunkangas Osakkuusyhtiö 47,5 % Korpelan Voima Kuntayhtymä 18,91 % K-P:n Liitto Kuntayhtymä 7,72 % K-P:n koulutusyhtymä Kuntayhtymä 6,55 % K-P:n erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä Kuntayhtymä 5,40 % KANNUKSEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE TYTÄRYHTIÖT KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUSYHTEISÖT Kannuksen Vuokraasunnot Oy 100 % Korpelan Voima 18,91 % Kiinteistö Oy Hullunkangas 47,5 % Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy 100 % Keski-Pohjanmaan liiton kuntayhtymä 7,72 % Kiinteistö Oy Kannuksen Virastotalo 65,29 % Keski-Pohjanmaan Koulutuyhtymä 6,55 % Kannuksen Kaukolämpö Oy 64,90 % Kiinteistö Oy Kannuksen Lemmikki 51 % Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä 5,40 % Kiinteistö Oy Kannuksen Teollisuusmiilu 50,49 %

35 Talousarvio Tulosalue Tulosalueen tilivelvolliset Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Hallintopalvelut kaupunginhallitus kaupunginjohtaja Terttu Korte henkilöstösihteeri Mirja Yli-Arvo taloussihteeri Leena Sämpi Hallintopalvelujen tulosalue käsittää yleishallintopalvelut (kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, toimikunnat, hallintopalvelut ja muu yleishallinto), henkilöstöpalvelut, työsuojelun, tykytoiminnan, taloushallintopalvelut sekä yleisavustukset. It -palvelut siirtyvät alkaen teknisten palveluiden lautakunnan alaiselle tulosalueelle kiinteistö- ja huoltopalvelut. Toiminta-avustuksiin on varattu :n määräraha seuraaviin kohteisiin: - Kannuksen Sotaveteraanit K-P:n Sotaveteraanipiiri (veteraaniavustajahanke) - Kannuksen Sotainvalidit Nuorten työllistäminen Muut avustukset Tavoitteet Tavoite Vaikuttavuus- eli asiakastavoitteet: Ajantasainen ja luotettava talousraportointi talouden seurantaa varten Palvelutuotantotavoitteet: Toimiva palvelutuotannon kokonaisuus kuntakonsernissa Toimenpide Talousarvion toteutumavertailu kuukausittain myös kaikille luottamushenkilöille, osavuosikatsaukset (tilinpäätösennusteet) ja 30.9, tilinpäätös Talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä IT-palvelujen uuden toimintamallin kehittäminen yhteistyössä Kaustisen seutukunnan kuntien kanssa. Asiakirjahallinnan kehittäminen Uuden yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain muutosten edellyttämät suunnitelmat Säännöt ja ohjeistukset, joissa on huomioitu uuden kuntalain tuomat muutokset. Laaditaan yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma työpaikoille. Hallintosäännön, konserniohjeen sekä sisäisen valvonnan ohjeen päivittäminen

36 Talousarvio Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kaupunginvaltuuston kokoukset Kaupunginhallituksen kokoukset Taloushallintopalveluja käyttävät organisaatiot lkm Henkilöstöhallintopalveluja käyttävät organisaatiot lkm TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ULKOISET SISÄISET TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ULKOISET SISÄISET TOIMINTAKATE ULKOINEN SISÄINEN Muutos % 0 % 8 % 0 % 0 % Poistot TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

37 Talousarvio Tulosalue Tulosalueen tilivelvolliset Elinkeinopalvelut kaupunginhallitus kaupunginjohtaja Terttu Korte Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Elinkeinopalveluiden tuottamisesta vastaa kaupungin 100 % omistama Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy. Elinkeinopalvelut sisältävät sekä aloittavien että kasvuyrittäjien yritysneuvonnan, yritysten kehittämispalvelut, maaseututoimen kehittämisavustukset sekä rahoitusosuudet seudullisiin ja kaupungin omiin kehittämishankkeisiin. Talousarviossa varaudutaan myös omiin Eu-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin. Yrityspalvelut käynnistää keskustan kehittämishankkeen yhteistyössä Toholammin kehitys Oy:n kanssa. Hanke on Leader-rahoitteinen. Kuntarahan myöntämisestä muiden hallinnoimille Eurahoitteisille hankkeille päättää Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy:n hallitus kaupunginhallituksen delegointipäätöksen mukaisesti. Maataloushallinnosta vastaa Lestijärven kunnan maaseutulautakunta, jonka hallinto-yksikkö Kaseka hoitaa Kannuksen kaupungin ja Kaustisen seutukunnan kuntien maaseutuhallinnon lakisääteiset tehtävät. Elinkeinopalveluiden toteuttamiseen ostopalveluna Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy:ltä on varattu euron määräraha. Markkinointiin on varattu euroa ja uusyritysten neuvontaan (Firmaxi) euroa. Avustuksiin on varattu määrärahaa seuraavasti: - Kehittämisrahastoavustukset Maatalouden kehittämisavustukset (sis. myös turkistalousneuvonnan) - Yrityskohtaiset avustukset Chydenius -instituutti 6 000

38 Talousarvio Hankerahoituksiin on varattu määrärahaa seuraavasti: - Kaupungin hallinnoimat uudet hankkeet, kuntarahaosuus Rieska-Leader Muiden hallinnoimat uudet hankkeet, Kannuksen kuntarahaosuus Tavoite Vaikuttavuus- eli asiakastavoitteet: Yritysten kasvu- ja kehittämistoiminnan tukeminen Liikekeskustojen kehittäminen Kitinkankaan hyvinvointialueen kehittäminen, yrittäjyyden kasvu Palvelutuotantotavoitteet: Yritysneuvonta kattaa n. 20 % toimivista yrityksistä Toimenpide Yritysten kehittämis- ja investointihankkeita vähintään 20 kpl. Kannuksen ja Toholammin yhteinen Lestijoki elää Leader-hanke. Käynnistetään hyvinvointiyrittäjyyden kehittämishanke. Keski-Pohjan Yrityspalvelun tuki ja ohjaus yhdessä maakunnallisten yrityspalveluita toteuttavien hankkeiden kanssa. Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Yritysten lukumäärä (yritysrek.) Perustettujen yritysten lkm Työttömyysprosentti 10, Yritysneuvonnan yhteydenotot Yritysneuvonnan asiakasyritykset Toimivat maatilat Peltoala ha/tila 60, Peltoala Keski-Pohjanmaalla ha/tila 45,