Mäntsälän kunta 0 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 0 Talousarvio ja taloussuunnitelma Talousarvio Taloussuunnitelma 2017 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 8.12.

2 1 Talousarvio ja taloussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia Taloussuunnitelman talousperusteet Taloudelliset lähtökohdat Talouskehitys Peruspalvelubudjetti Verorahoituksen kehitys Valtionosuudet Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Käyttötalousosa Hallintopalvelut Kunnanhallitus Yleishallinto Elinkeinotoimi Pelastus Maaseututoimi Käyttöomaisuuden myyntivoitot Maankäyttölautakunta Maankäyttötoimi Tarkastuslautakunta Perusturvapalvelut Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Perusturvan johto ja hallinto Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Varhaiskasvatus Ikäihmisten palvelut (Hoito- ja hoiva) Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Pornaisten talousarvio Sivistyspalvelut Sivistyslautakunta Kehittämis- ja hallintopalvelut Perusopetus Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut Tekninen lautakunta Keskitetyt palvelut Toimitilapalvelut... 74

3 Talousarvio ja taloussuunnitelma Ruoka- ja siivouspalvelut Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kuntatekniikka Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Mäntsälän kunnan kuntakonserni Tytäryhtiöt Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy Mäntsälän Sähkö Oy (Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy:n alakonserni) Mäntsälän Vesi Oy (Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy:n alakonserni) Mäntsälän vuokra-asunnot Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Jäähalli Oy Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo Mäntsälän kuntakonsernin lainakannan kehitys suunnitelmakaudella Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvion käsitteet Käyttösuunnitelman käsitteet Käyttösuunnitelman käsitteet Talousarvion sitovuusmääräykset Käyttösuunnitelman hyväksyminen Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset Lisämäärärahat ja siirrot Laskujen hyväksyminen ja maksatus Muu ohjeistus Tilivelvollisten määrittely Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista Liitteet Liite 1. Valtionosuudet Liite 2. Talousarvion sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely

4 3 Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntastrategia

5 Talousarvio ja taloussuunnitelma

6 5 Talousarvio ja taloussuunnitelma

7 Talousarvio ja taloussuunnitelma

8 7 Talousarvio ja taloussuunnitelma

9 Talousarvio ja taloussuunnitelma

10 9 Talousarvio ja taloussuunnitelma

11 Talousarvio ja taloussuunnitelma

12 11 Talousarvio ja taloussuunnitelma

13 12 Talousarvio ja taloussuunnitelma Taloussuunnitelman talousperusteet 2.1. Taloudelliset lähtökohdat Väestönkehitys Väestön ikärakenne v Väestön ikärakenne Ikäryhmä * 2020* Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus ,3 % 250 1,4 % 261 1,3 % 278 1,3 % 293 1,3 % ,5 % ,4 % ,4 % ,4 % ,3 % ,7 % 302 1,7 % 321 1,6 % 324 1,5 % 324 1,5 % ,6 % ,5 % ,0 % ,7 % ,8 % ,3 % 854 4,7 % 885 4,4 % 923 4,4 % 938 4,3 % ,9 % 671 3,7 % 866 4,3 % 798 3,8 % 804 3,7 % ,5 % ,1 % ,1 % ,4 % ,0 % ,9 % ,1 % ,8 % ,0 % ,7 % ,2 % 770 4,2 % 874 4,4 % 981 4,7 % ,5 % ,8 % 169 0,9 % 233 1,2 % 245 1,2 % 282 1,3 % ,4 % 62 0,3 % 89 0,4 % 118 0,6 % 138 0,6 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto ( ) ja Mäntsälän kunnan väestöennuste ( )

14 13 Talousarvio ja taloussuunnitelma Väestö 2013 Elävänä syntyneet Väkiluvun korjaus Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto Väestönlisäys Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHTEENSÄ muutos-% 0,3 Syntyvyyden enemmyys 58 Muuttovoitto 3 Kuntien välinen muuttoliike -32 Elävänä syntyneet Väkiluvun korjaus Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto Väestönlisäys Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka 0 Marras 0 Joulu 0 YHTEENSÄ muutos-% 0,4 Syntyvyyden enemmyys 76 Muuttovoitto 0 Kuntien välinen muuttoliike Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: Tilastokeskus

15 Talousarvio ja taloussuunnitelma Työvoima ja työpaikat 1996 Työllinen työvoima TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa-, metsä-, kalatalous ,5 B, C, D, E Teollisuus ,5 F Rakentaminen ,5 G, H, I Kauppa,kuljetus ,5 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,1 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,9 X Tuntematon ,9 Yhteensä Työvoiman määrä Työttömien määrä Työpaikat Mäntsälässä TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa, metsä, kala ,8 B, C, D, E Teollisuus ,7 F Rakentaminen ,8 G, H, I Kauppa,kuljetus ,5 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,6 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,1 josta yhteiskunnalliset palvelut X Tuntematon ,6 Yhteensä Työpaikkojen kasvu v (10 v.): 761 työpaikkaa - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 173 työpaikkaa Pendeli Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus Mäntsälä 61,7 61,4 61,4 59,1 58,6 58,8 61,3 61,1 61,4 60,9 61,8 KUUMA-kunnat 63,8 63,4 63,9 63,2 63,5 64,0 65,1 64,5 63,4 62,6 67,9 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen A Maatalous, metsätalous ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S M uu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon

16 15 Talousarvio ja taloussuunnitelma Mäntsälän työllinen työvoima Mäntsälän työllinen työvoima (TOL ; TOL ) Toimiala Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus (ml. sähkö- ja vesilaitokset sekä -huolto) Rakentaminen Palvelut (tarkempi jaottelu TOL 2008:n mukaisille tiedoille) joista kauppa, kuljetus, majoitus ja ravitsemus joista informaatio ja viestintä joista rahoitus, vakuutus ja kiinteistöala joista julkinen hallinto/palvelut joista muut palvelut Tuntematon Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tietokanta (TOL=toimialaluokitus; uusin ja käytössä oleva luokitus on TOL 2008) Työssäkäynnin tunnuslukuja Eräitä työssäkäynnin tunnuslukuja 2000, Työssäkäynti Työpaikkojen määrä Mäntsälässä Mäntsäläläisten työssäkäynti oman kunnan alueella, henkilöä Mäntsäläläisten työssäkäynti muissa kunnissa, henkilöä Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset), % 63,4 % 59,1 % 58,6 % 58,8 % 61,3 % 61,1 % 61,4 % Vieraskuntalaisten työssäkäynti Mäntsälässä, henkilöä Vieraskuntalaisten osuus Mäntsälässä työskentelevistä, % 23,0 % 28,0 % 28,4 % 31,2 % 32,7 % 34,2 % 34,7 % Lähde: Tilastokeskus, StatFin 2000, Väestötilastopalvelu

17 Talousarvio ja taloussuunnitelma Talouskehitys Talouskehitys Suomen kansantaloudessa on nähty todellista kasvua viimeksi kesällä BKT laski vuosina yhteensä -2,7 % ja vuonna useat ennustelaitokset ovat heikentäneet ennusteistaan 0 kasvun tuntumaan Ukrainan kriisin seurauksena. Haasteista talousnäkymille tuovat kotimaassa varovaiset kuluttajat, heikkenevä ostovoima ja julkisen sektorin säästöt. Riskejä liittyy EKP:n rahapolitiikan toteuttamiseen, Venäjän ja lännen pakotteiden ja vastapakotteiden kierteeseen Ukrainan kriisin vuoksi. Suomen viennin ennakoidaan kääntyvän kasvuun loppuvuonna, mutta supistuva kotimainen kokonaiskysyntä jarruttaa käännettä pitkälle vuoteen. Inflaatio on laskenut alle prosenttiin. Julkinen velkasuhde heikkenee ilman talouskasvua ja vaihtotase pysyttelee alijäämäisenä. Palkkamaltti ja mahdolliset rakenneuudistukset helpottavat tilannetta vasta tulevina vuosina. Sitä ennen taantuma heijastuu työ- ja asuntomarkkinoille. Suomen julkisen talouden keskeisin haaste ei ole lyhyen aikavälin alijäämä vaan kestävyysvaje. Ikääntymisen aiheuttama kustannuspaine terveydenhuoltoon, kansantalouden aiempaa hitaampi talouskasvu edellyttävät tuottavuuden nostoa, työurien pidentämistä ja kustannustietoisuutta. Koko julkisen sektorin velan ennustetaan kohoavan 61 prosenttiin vuoden lopussa, jolloin Suomi ylittäisi ensimmäisen kerran euroaikana julkisen velan 60 prosentin rajan. (Lähde: Danske Bank; Suhdannekatsaus syyskuu ) Keskeiset ennusteluvut/muuttujat (ennuste) 2016 BKT -1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 Palkkasumma 3,4 0,5 0,9 1,7 2,2 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,2 1,5 Inflaatio 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Julkiset menot/bkt 56,3 57,8 58,5 58,2 57,9 Julkinen velka/bkt 53,0 55,9 59,6 61,2 62,1 Vaihtotase/BKT -1,9-2,2-1,5-1,2-1,1 Euribor, 3 kk 0,6 0,2 0,3 0,4 0,7 10 vuoden korko 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 Lähde. Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus Peruspalvelubudjetti Peruspalveluohjelma Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien toimintaympäristön ja palvelujen muutokset, kuntatalouden kehitys vuoteen 2017 sisältäen kuntien tulojen ja menojen kehityksen. Arviossa otetaan huomioon kuntien lakisääteisten tehtävien muutokset. Ohjelma sisältää toimenpiteitä tulojen ja menojen kehittämiseksi sekä siinä tarkastellaan kuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden saavuttamista. Ohjelma on valmisteltu julkisen talouden suunnitelman ja valtiontalouden vuosien kehyspäätöksen yhteydessä ja hyväksytty peruspalveluohjelman ministerityöryhmässä. Hallitusohjelmassa ei ole asetettu suoranaisia tavoitteita kuntien rahoitusasemalle mutta hallitus on sitoutunut rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanossa kuntataloutta tasapainottavien toimien toteuttamiseen. Kuntien

18 17 Talousarvio ja taloussuunnitelma tehtäviä ja velvoitteita karsimalla on tarkoitus vähentää kuntien menoja 1 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin mm. tuottavuutta parantamalla on tarkoitus saavuttaa miljardin säästö vuoteen 2017 mennessä. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm valtiontalouden vuosien kehyspäätöksessä. Hallitus sitoutuu päättäessään mahdollisten uusien tehtävien ja velvoitteiden lisäyksestä myös niiden täysimääräiseen rahoittamiseen. Vuodesta lukien asetetaan kunnille valtion toimenpiteistä aiheutuvista muutoksista aiheutuva johdonmukainen euromääräinen menorajoite. Hallitus toteuttaa kuntarakennelain mukaisen kuntauudistuksen sekä yhdessä kuntauudistuksen kanssa viedään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jossa järjestämisvastuu siirtyy viidelle erityisvastuualueelle. Valtiontalouden kehyksiin toistaiseksi sisällytetyt säästöt kattavat laskennallisesti vain noin kolmanneksen tavoitellusta miljardin euron säästöistä 2017 tasolla. Menosäästöjen toteuttaminen riippuu myös kuntien omista toimenpiteistä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa on vuonna huomioitu seuraavat toimenpiteet sosiaali- ja terveystoimessa kuten turvakotitoiminnan siirto valtiolle, perustoimeentulotuen laskennan siirto valtiolle 2017, aikuisten hammashuollon tarkastusvälin pidentäminen, reseptien voimassaolon pidentäminen 2016, kotihoidontuen muutos vanhempien kesken sekä subjektiivisen päivähoitooikeuden rajaaminen. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien mitoituksessa tullaan huomioimaan toiseen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestämisverkon uudistaminen vuodesta 2017 alkaen. Valtion toimenpiteiden arvioidaan heikentävän kuntien taloutta vuonna nettomääräisesti 200 milj. euroa verrattuna vuoteen. Suurimmat kuntataloutta heikentävät tekijät ovat valtionosuusleikkaukset sekä pitkäaikaistyöttömien rahoitusvastuun siirtäminen kunnille. Valtion toimenpiteet tukevat kuntataloutta vuonna 2017, jolloin ei tule uusia valtionosuusleikkauksia ja rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet alkavat vaikuttaa. On kuitenkin otettava huomioon että vuosien toimenpiteiden kustannus- ja vaikuttavuusarviot täsmentyvät vasta jatkovalmistelussa. (Lähde: Peruspalveluohjelma , VM huhtikuu / 14a/) 2.3 Verorahoituksen kehitys Verotulot Kuntien verotilitykset kasvoivat vuonna 2013 peräti 6,8 prosenttia (vrt. Mäntsälässä 10,4 %) ja vuonna verotilitysten kasvuvauhti alenee reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat työmarkkinaratkaisun maltilliset palkankorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kansantalouden palkkasumman lasketaan kasvavan tänä vuonna 0,7 prosenttia. Ansiotulojen 2,2 prosentin kasvua selittää eläketulojen ja työttömyysturvaetuuksien kasvu. Kunnallisveron tilityksiä supistaa kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt veroperustemuutokset. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan vuonna jäävän 1,4 prosenttiin. Palkkasumman kasvusta huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna vain 1,2 prosenttia. Vaimeaa kasvua selittää osittain kunnallisverosta tehtävien vähennysten kasvu. Korotuksia tehdään eläketulo-, työtulo- ja perusvähennykseen. Uusi lapsivähennys ja tuloveroasteikon alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kuntien tuloveroihin tehtävien vero-

19 Talousarvio ja taloussuunnitelma perustemuutosten yhteisvaikutukseksi arvioidaan 131 milj. euroa. Verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti kuntien valtionosuuksissa. Yhteisöveron jakoosuus vuonna kunnille on 35,56 % ja kasvu verotuotossa 6 %. Vuonna jakoosuutta nostetaan 75 milj. eurolla työmarkkinatukiuudistuksen kompensoimiseksi kunnille. Vuonna yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan kunnissa 5,8 prosenttia. Lisäksi vuonna 2016 päättyy jako-osuuden väliaikainen 5 prosentin korotus, jollei asiasta tehdä tulevassa hallitusohjelmassa uutta päätöstä. Kiinteistöveron tilitykset nousevat vuonna yli 10 prosenttia verojärjestelmän uudistustyön johdosta ja vuonna noin 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hallituksen eduskunnalle antamaan talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat verolinjaukset: ansiotulotulon ylimmän tuloluokan euromääräisen rajan alentaminen ja pääomatulon ylemmän tuloluokan verokannan tulorajan muutos työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 15 euroa euroon ja kertymäprosenttia 8,6 prosenttiin perusvähennystä korotetaan 40 euroa euroon eläketulovähennystä kasvatetaan lapsivähennyksen käyttöönotto vuosina vakituisen asunnon asuntolainan koron vähennysoikeutta alennetaan 10 prosenttiyksikköä, jolloin koroista vähennyskelpoista on 65 % ja sen jälkeen vuosittain 5 prosenttiyksikköä siten, että vuonna 2018 vähennyskelpoista on 50 prosenttia koroista. matkakustannusten vähennysoikeutta kavennetaan kasvattamalla omavastuuosuutta 750 euroon opintolainan korkovähennysoikeus poistuu veroratkaisuista päätetään myöhemmin syksyllä. Veroperusteiden aiheuttamat muutokset ansiotuloverotukseen on esitetty kompensoitavaksi valtionosuuksien lisäyksenä Alla olevassa taulukossa on esitetty Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys ja verotuloarvio vuosille euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 TAM TPE TA muutos - % Kunnallisvero ,7 Yhteisövero ,1 Kiinteistövero ,8 Yhteensä ,7 muutos- % 4,0 1,7 10,4 0,9 0,3 5,7

20 19 Talousarvio ja taloussuunnitelma Vuoden tilinpäätösennusteessa kunnallisveroa arvioidaan kertyvän hieman alle edellisvuoden kertymän 66,1 milj. euroa. Vuoden muutetussa talousarviossa (kv ) kunnallisveroarviota nostettiin 0,95 milj. euroa 66,5 milj. euroa, mutta arvio saattaa olla 0-0,4 milj. euroa yläkantissa. Vuonna kunnallisverotuottoa kasvattaa valtuuston vuoden taloussuunnitelmassa hyväksymä vuodelle esitetty kunnallisveron tuloveroprosentin nosto 0,75 prosenttiyksikköä 20,5 prosenttiin. Laskennallisesti korotus lisää verotuottoa noin 2,5 milj. euroa. Kunnallisverotuottoa lasketaan tilitettävän yhteensä 69,2 milj. euroa. Yhteisöverotuloa arvioidaan Mäntsälässä kertyvän 2,3 milj. euroa, arviolta n. 0,1 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Yhteisöveron jako-osuuden nostolla valtio kompensoi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden kasvavaa rahoitusvastuuta. Kunnille siirretään työmarkkinatuen rahoitusvastuuta 75 milj. euroa korottamalla yhteisöveron jako-osuutta. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle nousee arviolta 36,26 prosenttiin. Vuonna 2016 kuntaryhmän jako-osuus alenee 30,31 prosenttiin kun määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus poistuu. Kiinteistöverotulokertymää nostaa vuonna erityisesti kiinteistöjen veropohjan arvontarkistus, joka nostaa tuotto Mäntsälässä arviolta noin euroa. Yleisen kiinteistöveron ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan vuonna suoritettavassa verotuksessa 0,2 prosenttiyksikköä. Yleisen kiinteistöveron uusi vaihteluväli on 0,8-1,55 % ja vakituisen asunnon 0,37-0,8 %. Samalla muiden asuinrakennusten kiinteistövero voidaan määrätä kunnassa vastaamaan yleistä kiinteistöveroprosenttia kun aikaisemmin se sai olla enintään 0,60 prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentin. Kiinteistöverotuloja arvioidaan Mäntsälässä kertyvän vuonna yht. 5,9 milj. euroa ja vuonna kiinteistöveroprosenttien nostoon perustuen yhteensä 6,8 milj. euroa. Mäntsälä kiinteistöverot vuonna kiinteistötyypeittäin Kiinteistötyypit Lain sallima vaihteluväli vuonna Vero - % Mäntsälä Muutos - % Mäntsälä Yleinen kiinteistövero 0,80-1,55 1,30 + 0,20 Asuinrakennukset 0,37 0,80 0,60 + 0,05 Muut asuinrakennukset 0,80 1,55 1,20 + 0,20 Rakentamaton tontti 1,00 3,00 3,00 - Mäntsälän kiinteistövero Vuosi 2013 Vuosi Vuosi Verotukseen Vero- Laskenn. Verotukseen Vero-% perustuva arvo % kiinteistövero perustuva arvo Laskenn. Verotukseen Vero-% Laskenn. kiinteistövero perustuva arvo kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus , , , Muu kuin vakituinen asuinrakennus , , , Rakentamaton asuinpaikka , , , Yleinen rakennus , , , Yleienen maapohja , , , Maksuunpano yhteensä muutos - % -2,26 9,72 1,56 Tuotto Tilinpäätös Tilinpäätösennuste Tuottoarvio

21 Talousarvio ja taloussuunnitelma Valtionosuudet Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetaan 1.1. alkaen. Uudistus pohjautuu pitkälti nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu ja laskennallisuutta lisätty. Toisen asteen koulutuksen rahoituksen perusteiden uudistaminen tulee voimaan todennäköisesti Valtionosuusjärjestelmä muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: o peruspalvelujen valtionosuus, jota hallinnoi valtiovarainministeriö 1. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat ikäryhmitys, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Näin saadusta kuntakohtaisesta laskennallisesta kustannusten yhteismäärästä vähennetään kunnan omavastuuosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri. 2. Lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan (syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisuus) perusteella. 3. Peruspalvelujen valtionosuuden osana huomioidaan verotulojen tasaus, jonka osuutta on nostettu 100 prosenttiin siirtämällä rahaa 724 milj. euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Uudistukseen kuuluu myös viiden vuoden siirtymäaika, jolla vaimennetaan tai tasataan uudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia. o opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen valtionosuusrahoitus ylläpitäjälle, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö - lukiokoulutukseen ja - ammatilliseen koulutukseen - ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirtyy valtiolle 1.1. alkaen ja tämän johdosta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusprosentti alenee merkittävästi 29,32 %:iin. Opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjen johdosta lukiokoulutuksen yksikköhinta alenee 421,54 euroa 6 004,44 euroon per oppilas. Perusopetuksen lisien laskentaperuste muuttuu siten, että kotikuntakorvauksen perusosa (6 226,21 euroa) on uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen. Perusopetuksen lisien kertoimet ovat: vammaiset, vaikeimmin vammaiset, lisäopetus, maahanmuuttajien valmistava, 5- vuotiaiden perusopetus, aikuisopetus ja sisäoppilaitoslisä. Kumpaankin valtionosuuden osaan sisältyy kunnan itse rahoittama omavastuuosuus, joka on kaikissa kunnissa yhtä suuri. Vuonna peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on ,51 euroa/asukas, joka Mäntsälässä on yhteensä -72,3 milj. euroa. Vastaava ylläpitäjien omavastuuosuus on opetus- ja kulttuuritoimessa -307,40 euroa/asukas eli yhteensä -6,3 milj. euroa. Valtionosuuden omavastuuosuudet ovat Mäntsälän kunnalle yhteensä -78,6 milj. euroa.

22 21 Talousarvio ja taloussuunnitelma Valtionosuuksissa tapahtuu seuraavat valtionosuusperustemuutokset: o vanhuspalvelulaki tuli voimaan o sosiaalihuoltolaki tuli voimaan lakiesitys sosiaalihuoltolain muuttamisesta o oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8. o turvakotitoiminnan siirto valtiolle (valtionosuus poistuu) o aikuisten hammashuollon säästötoimet (valtionosuus supistuu) o subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen (valtionosuus vähenee) o uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusryhmien suurentaminen (valtionosuus vähenee) o valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmien rahoitus (valtionosuus vähenee) o työmarkkinatuen kustannusten lisäys kunnille (kompensaatio yhteisöverotuoton jakoosuuden korotuksena) Valtionosuudet, 1000 euroa TA TA Käyttötalous, tuloslaskelmaosa josta verotulotäydennys Vo.muutos, 1000 euroa Vo.muutos, - % 0 3,8 1,0-6,4 5,2 Kts. Valtionosuudet liite 1.

23 Talousarvio ja taloussuunnitelma Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista on säännelty vuodesta alkaen 2006 seuraavasti: taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukaudella, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän katkaisemisesta Alla olevassa taulukossa esitetään kunnan tase-erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy ja vuosien taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet esitetään. Tase Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma vuodelle Oma pääoma Peruspääoma Vuosikate 781 Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos Poistot sien yli-/alijäämä Poistoeron muutos 22 Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden aliylijäämä jäämä Tilikauden tulos Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma alijäämän kattamiseksi Mäntsälän ylijäämä = euroa; ei tasapainottamisvelvoitetta Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kunnalla oli taseessa ylijäämää 16,2 milj. euroa ja Mäntsälän vedellä 3,6 milj. euroa, yht.19,8 milj. euroa. Syksyn osavuosikatsauksesta poiketen ennakoidaan vuoden tilinpäätökseen Mäntsälän kunnan taseen ylijäämäksi arviolta 64,1 milj. euroa kun holdingyhtiöjärjestely on tehty Mikäli Ehnroosin käyttökiellossa olevan koulurakennuksen 7,6 milj. euron kirjanpitoarvon poistoa ei huomioida tilinpäätöksessä, muodostuu taseen ylijäämäksi 71,8 milj. euroa. Mäntsälän vuoden 2013 tilinpäätöksessä täyttyi kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisen asetuksen (ns. kriisikuntien) tunnusluvuista suhteellinen velkaantuneisuus 56,5 % raja-arvon ollessa 50 %. Valtuuston valmistelussa olevassa kuntastrategiassa tavoitteeksi on asetettu kunnan talouden tasapaino. Vuosikatteen tulee kattaa suunnitelmapoistot ja velkamäärän tulee pysyä hallinnassa. Kunnan ja kuntakonsernin velkamäärä saa kasvaa enintään suhteessa valtakunnalliseen keskimääräiseen velkaantumiseen. Kuntalakia uudistetaan parhaillaan alijäämän kattamisvelvollisuuden osalta koskemaan jatkossa myös kuntayhtymiä.

24 23 Talousarvio ja taloussuunnitelma Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Mäntsälän kunnan hyväksymässä kuntastrategiassa on asetettu tavoitteeksi kunnan talouden tasapaino vuosille siten, että vuosikatteen tulee kattaa kunnassa ja kuntakonsernissa vähintään suunnitelmapoistot. Lainakannan kasvu voi olla enintään valtakunnallinen keskimääräinen muutos. Vuonna alkuperäisessä talousarviossa tavoitteeksi toimintakatteelle asetettiin -99,8 milj. euroa ja vuosikatteeksi -0,8 milj. euroa. Kunnan negatiivinen vuosikate ei kata poistoja ja kunta joutuu ottamaan "syömävelkaa" 0,8 milj. euroa. Kunnan lainakannan arvioitiin säilyvän edellisvuoden tasolla. Syksyn osavuosikatsauksessa 2/ ennakoidaan toimintakatteen muutokseksi -6,4 milj. euroa (6,8 %) -99,6 milj. euroa, joka on vain 0,2 milj. euroa alkuperäistä talousarvioennustetta parempi. Verotulot ja valtionosuudet supistuvat - 1,1 % eli 99,4 milj. euroon. Vuosikate jää 0,4 milj. euroon ja asukasta kohden 21 euroon. Tilikauden tulos on -5,5 milj. euroa ja konsernijärjestely huomioiden 52,9 milj. euroa. Kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman pohjaksi talousarviokehyksen eli raamin. Kehyksessä hyväksyttiin toimintakatteeksi enintään -99,7 milj. euroa vuodelle ja verorahoitukseksi 104, 1 milj. euroa. Vuosikate 5,3 milj. euroa kattaa suunnitelmapoistot ja tilikauden tulos on +/- euroa. Raamissa investointitasoksi määriteltiin 13,5 milj. euroa ja lainakannan muutokseksi 7,7 milj. euroa 61,1 milj. euroon, asukasta kohden euroon euroa Raami TA Lautakunta Kh:n ehdotus Poikkeama ltk /raami Poikkeama kh /raami toimintatuotot toimintakulut toimintakate, josta o käyttöomaisuuden myyntivoitot o toimintakate /asukas o toimintakate /asukas ilman myyntivoittoja verotulot valtionosuudet verorahoitus yhteensä rahoitustuotot ja -kulut vuosikate, o vuosikate /asukas suunnitelmapoistot tilikauden tulos tilikauden yli-/alijäämä bruttoinvestoinnit nettoinvestoinnit lainakannan muutos lainakanta o lainakanta /asukas asukasmäärä