KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI
|
|
- Jyrki Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Kilpailukyky työryhmä / loppuraportti Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Kilpailukyky -työryhmän teeman määrittely Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamiseksi Keski- Uudenmaan kaupungissa Työryhmämme ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski- Uudenmaan kaupungissa Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Liitteet... 18
2 1. Kilpailukyky työryhmä / loppuraportti Toimeksianto: Keski-Uudenmaan kaupungin visiona on synnyttää uusi verkostomainen älykäs kaupunki, joka hyödyntää alueensa osaamista ja erityispiirteitä ja on enemmän, kuin osiensa summa. Kilpailukykytyöryhmä tarkastelee uuden Keski-Uudenmaan kaupungin vision pohjalta kilpailukyvyn tilaa nykytilanteessa sekä uudessa syntyvässä toimintaympäristössä ja arvioi sen kehitystä tulevaisuudessa. 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Kilpailukyky -työryhmän kokoonpano: Petri Härkönen, pj Annukka Lehtonen, vpj Aarno Kononen Esa Siikaluoma Pekka Söyrilä Timo Kaikkonen Minna Karhunen Jyrki Kaija Pekka Kauranen Kerava Hyvinkää Nurmijärvi Mäntsälä Sipoo Pornainen Järvenpää Tuusula Kerava Nina Roisko, sihteeri Kerava Lisätietoja työryhmän toiminnasta ja havainnoista: Petri Härkönen, puh sekä Pekka Kauranen Kilpailukyky-työryhmän puheenjohtajana toimii Petri Härkönen ja varapuheenjohtajana Annukka Lehtonen.
3 Työryhmä on kokoontunut koko prosessin aikana kolmetoista kertaa. Lisäksi työryhmän jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana työtä tukevissa seminaareissa, joita on prosessin aikana järjestetty. Työryhmä lähti etsimään ratkaisuja oman kokoustyön lisäksi järjestämällä aiheesta seminaarin, johon oli kutsuttu alueen yrittäjien puheenjohtajat sekä Uudenmaan yrittäjien toimitusjohtaja. Seminaarin tavoitteena oli kuulla yrittäjien mielipiteitä mikä uuden kunnan toiminnassa on tärkeää yrityksen kannalta (liite 1). Yhteistyössä Uudenmaan yrittäjien kanssa toteutettiin kysely seudun yrittäjille (liite 2). Kyselyn tarkoituksena oli selvittää yritysten mielipidettä siitä, onko vision toteutuminen mahdollista ja tuoko kuntien yhdistyminen yritystoiminnan näkökulmasta enemmän etua vai haittaa. Lisäksi työryhmän jäsenet haastattelivat henkilökohtaisesti kukin kolmea kuntansa merkittävän yrityksen johdon edustajaa (liite 3). Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää heidän käsityksensä ja suhtautumisensa kuntaliitoksiin ja kuntien välisen yhteistyön merkitykseen yritysten näkökulmasta. 3. Kilpailukyky -työryhmän teeman määrittely Työryhmä on laatinut ohjausryhmässä hyväksytyn luonnoksen Keski- Uudenmaan kaupungin visioksi. Visioksi määriteltiin älykäs, verkostomainen kaupunki, jossa Keski-Uudenmaan uusi kaupunki yhdistää alueen keskukset toimivaksi verkostoksi Ketterästi ja älykkäästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa ja on kilpailukykyinen sekä vetovoimainen mahdollisuuksien luoja Vahvat paikalliset identiteetit, loistava sijainti sekä laaja alue luovat yhdessä houkuttelevan toimintaympäristön ja monia vaihtoehtoja asukkaille ja yrityksille
4 Keski-Uudenmaan kaupungin visio ohjaa kilpailukykyä seuraavalla tavalla. Keski-Uudenmaan kaupungin visio ja kilpailukyvyn muodostuminen nivoutuvat yhteen hyödyntämällä syntyvien vahvojen identiteettien (kasvukeskusten) verkkoa ja siellä toimivan elinkeinoelämän ja yritysten vahvuuksia. Uuden kaupungin organisaatio ja resurssit muodostetaan siten, että hyödynnetään olemassa olevaa alueosaamista ja elinkeinoelämän tuntemusta. Työryhmän tehtävänä on kuntarakenteen tarkastelu kilpailukyvyn näkökulmasta (elinkeinorakenne, työllisyys, työpaikat, hankinnat, elinkeinopalvelut, jne.). Työryhmä on laatinut käsitemäärittelyn pohjalta kilpailukykyä kuvaavan kriteeristön. Kriteeristöä on käytetty nykytila- ja tulevaisuusanalyysiin, jonka tulokset selvitetään jäljempänä tässä raportissa. Kilpailukykyanalyysi pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, mitkä ovat kunnan tai seudun kannalta tärkeimmät yhteiskunnan ja markkinoiden muutokset, miten Keski- Uusimaa profiloituu kansallisesti ja kansainvälisesti, mihin erityisesti halutaan panostaa julkisia resursseja, mitkä asiat tekevät seudustamme erityisen kilpailukykyisen verrattuna muihin seutuihin sekä siihen millä keinoilla haluamme erottua muista ja miten yritysten kasvua ja kilpailukykyä edistetään.
5 Työryhmä esittää, että jatkotyössä uuden kunnan synnyttyä näkökulmaa laajennetaan kilpailukyvyn käsitteestä laajempaan kunnan elinvoiman tarkasteluun. Elinvoimalla tarkoitetaan elinkeinotoimenpiteiden lisäksi kunnan infraa, hankintoja, palveluja, kunnan vetovoimaa ja sen kehittämistä, tapahtumia sekä eri toimijoitten rooleja ja yhteistyötä elinvoiman vahvistamisessa. Elinkeinopolitiikan keskeisenä tehtävänä on auttaa yrityksiä menestymään. Jotta tavoitteisiin päästään, tarvitaan elinkeino-ohjelma, joka ohjaa uuden kaupungin elinkeinopolitiikkaa yhteisesti valittuun suuntaan. Elinkeino-ohjelma tavoitteena on syventää ja tarkentaa kaupunkistrategiaa. Tuloksiin ja vaikuttavuuteen pääsemiseksi on tärkeää, että elinkeino-ohjelmassa määritellään selkeät tavoitteet ja toimenpiteet, mittarit ja vastuunjako. Elinkeinoelämän edellytysten ja kilpailukyvyn turvaaminen on koko elinkeinotoiminnan läpi kulkeva menestystekijä. Keskeinen tavoite on luoda uuden kaupungin vahvojen osakeskusten identiteetteihin pohjautuvat toimintaedellytykset yritystoiminnalle. Tavoitteeseen päästään yrittäjyyden edistämisellä, aktiivisella maapolitiikalla ja kaavoituksella, tiiviillä yhteistyöllä yrittäjien kanssa ja tehokkaalla viestinnällä. Hyvin toimivaa elinkeinoelämää tukevat avoin ja luottamuksellinen yritysilmapiiri, elinkeinoelämän tarpeiden tunnistaminen, yrittäjyyskasvatus, yritysten tarjoamien palvelujen käyttäminen sekä yritysten auttaminen sen elinkaaren eri vaiheissa. Elinkeinopolitiikan avulla kehitetään sekä kunnan asukkaiden elämisen laatua että yritysten toimintaedellytyksiä. Elinkeinopoliittisin toimin lisätään kaupungin houkuttelevuutta ja mainetta sekä luodaan edellytykset kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Kaupungin kilpailukyky turvataan yrityksille ja yhteisöille sekä yksityisille henkilöille tarjottavista elinkeinopalveluista, joiden järjestämisestä kaupunki vastaa. Osittain kaupunki myös tuottaa niitä itse. Elinkeinotoimen palvelut jakaantuvat kolmeen ryhmään:
6 1. Neuvontapalveluita ovat mm. yritysten perustamiseen liittyvä neuvonta ja ohjeistus, jossa arvioidaan liikeidean kantavuutta ja liiketoimintasuunnitelman toimivuutta sekä yrityshautomotoiminta, joka ohjaa yritystä perustamisen jälkeisellä hankalalla alkutaipaleella ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Neuvontapalveluihin kuuluu toimivien yritysten arkipäivän ongelmien selvittäminen, esimerkiksi kasvuun, työvoiman saatavuuteen, rahoitukseen ja vientiin liittyvissä ongelmissa. Nykytilanteessa neuvontapalvelut ovat Keski-Uudenmaan kunnissa pääosin ulkoistettu. Päätoimijat ovat Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum ja Keski- Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, YritysVoimala Oy, Hyvinkään-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskus ja Mäntsälän Yrityskehitys Oy. 2. Kehittämispalveluita tuottaa alueella tällä hetkellä erityisesti Teknologiakeskus Techvilla Oy. Teknologiakeskus TechVilla auttaa erityisesti teknologia-alalla toimivia yrityksiä kasvamaan, kansainvälistymään ja menestymään. Asiakkaina ovat teknologiateollisuuden kasvuyritykset ja toimittajat, logistiikkakeskustoimijat sekä alan erikoisosaajat. 3. Sijoittumispalvelut ovat pääosin kuntien omaa toimintaa paitsi Mäntsälässä, jossa Mäntsälän Yrityskehitys Oy myös välittää Mäntsälän kunnan alueella yritystontteja. Kuntien omat elinkeinotoimet hoitavat yritystonttien vuokrauksen, myynnin, tarjousten tekemisen jne. Tässä työssä tehdään tiivistä yhteistyötä kunnan organisaation eri toimijoiden kanssa, kuten esimerkiksi maankäyttö, kaavoitus, mittaus, kaupunkitekniikka ja rakennusvalvonta.
7 4. Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden tuottamiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Keski-Uudenmaan kaupungin visio on älykkäästi toimiva verkostomainen kaupunki. Älykkyys kilpailukyvyn kannalta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että elinkeinotoimessa osataan hyödyntää uudessa kaupungissa olevien vahvojen kasvukeskusten verkkoa. Aluetuntemukseen perustuen keskuksissa toimivien yritysten vahvuudet eri toimialoilta on tunnistettu ja hyödynnetty. Tämä tapahtuu esimerkiksi alue ja tonttimarkkinoinnin sekä toimitilamarkkinoinnin yhteydessä. Palvelujen (neuvonta-, kehittämis- ja sijoittumispalvelut) tuottajien on osattava yhdistää erilainen osaaminen ja asiantuntemus toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa oman tiedon ja taidon lisäksi lisäarvoa tuo muiden (maankäyttö, kaavoitus, rakennusvalvonta, alueen neuvonta ja kehittämisyhtiöt, konsernihallinto jne.) osaamisen hyödyntäminen koko verkoston ja elinkeinoelämän eduksi. Organisaation toiminnan älykkyyttä haetaan laatupalkintomallista tuttujen toimintatapa-alueiden kriteereiden näkökulmasta eli pohtimalla sitä, mitä elinkeinopalvelutuotannon älykkyys on seuraavien toimintatapojen näkökulmasta: Johtaminen ja organisaatiorakenne Toimintaperiaatteet ja strategia Henkilöstö Toiminnanohjaus Prosessit (ml. tietotekniikan hyödyntäminen) Palveluverkko/palvelupisteet
8 Yhteenvetona tarkastelusta todetaan, että uudessa organisaatiossa elinkeinotoimen lisäksi, maankäytön, kaavoituksen, mittauspalvelut ja rakennusvalvonnan johtamisen, on oltava yhden ja saman henkilön alaisuudessa. Näin organisaation koko osaaminen voidaan hyödyntää ja valjastaa uuden kaupungin kilpailukyvyn kasvattamiseksi. Henkilöstön sijoittuminen yhteen paikkaan keskitetysti on oleellista, jotta kaikki organisaation tieto saadaan hyödynnettyä. Elinkeinotoimi jakautuu matriisityyppiseen organisaatioon, jossa yhden henkilön sekä aluetuntemus että toimialatuntemus hyödyttää aktiivisesti kilpailukyvyn kehittymistä. Yhdyskuntarakenteen toimivuutta eri palvelukokonaisuuksissa tarkastellaan seuraavien toimivuuskriteerien avulla: Kriteeri 1: Uusi maankäyttö täydentää ensisijaisesti olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja hyödyntää uuden kaupungin avaamat mahdollisuudet. Samalla huolehditaan, että nykyisin jo rakentunut verkostomainen kaupunki säilyy moni-ilmeisenä.
9 Kriteeri 2: Uusi asuminen sijoitetaan kaupunkiin siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa erilaisia verkkoja pitkin. Kriteeri 3: Kaupungin työpaikkaintensiiviset alueet suunnitellaan hyvin saavutettaviksi sekä logistiikka ja varastoalueet liikenteellisesti toimiville alueille. Kriteeri 4: Maankäytön sijoittamisella tuetaan keskuksien kehittymistä ja huolehditaan, että kaupungin eri osien omailmeisyys, ympäristön luomat edellytykset, paikan henki ja historia huomioidaan osana kaupunkirakennetta. Kriteeri 5: Kaupunki tarjoaa asumismahdollisuuksia urbaaneista keskustoista maaseudulle huolehtien, että kaupungissa on erilaisia asumisympäristöjä. Kriteeri 6: Poikittaisia yhteyksiä kehittämällä parannetaan verkostomaisen kaupungin toimivuutta Toimiva Yhdyskuntarakenne: Yhteenvetona todetaan, että alueen asuntotuotannon keskittymisen kautta työpaikat ja palvelut saadaan lähemmäs toisiaan. Vahvan identiteetin kasvukeskusten hyödyntäminen työpaikkaintensiivisten yritysten toimipaikkana parantaa infrastruktuuriin tehtävien investointien kannattavuutta. Maankäytön kokonaisvaltainen tarkastelu ja kaupunkirakenteen optimaalinen suunnittelu
10 tehostaa maankäyttöä. Kaikki nämä luovat parempia toimintaedellytyksiä elinkeinoelämälle ja siten vahvistavat keskusten ja sitä kautta koko kaupungin kilpailukykyä. Seuraavassa käydään läpi palveluverkon rakennetta ja toimivuutta elinkeinopalveluiden (neuvonta, kehittäminen ja sijoittuminen) näkökulmasta. Miten alueen olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan hyödyntää tai miten sitä tulee parantaa. Miten organisaatio toimii parhaiten ja miten sitä johdetaan. Palveluverkon osalta on päädytty keskitettyyn rakenteeseen, jossa resurssien sijoittumisella mahdollisimman laajasti yhteen paikkaan hyödynnetään uuden kaupungin verkostomaista rakennetta, hiljaisen tiedon kulkemista työyhteisössä sekä varmistetaan samalla parhaan asiantuntemuksen saatavuus että luodaan edellytykset hyvälle johtamiselle ja esimiestyölle. Elinkeinotoimen sijoittuminen samaan paikkaan maankäytön, mittauspalveluiden ja rakennusvalvonnan kanssa takaa mahdollisuuden nopeaan reagointiin, tehokkaaseen ajankäyttöön ja ennen kaikkea hyvään asiakaspalveluun. Elinkeinotoimen resursointi jakaantuu alueelliseen ja toimialavastuuseen. Saman henkilön on helpompi liikkua tehokkaasti kun voi hyödyntää aluetuntemustaan ja toimialaosaamistaan sekä elinkeinoelämän toimijoiden tuntemustaan.
11 Palvelurakenteen keskittäminen on mahdollista myös nykyisten ja tulevaisuuden teknologisten ratkaisujen avulla. Ne mahdollistavat toimipisteen sijainnista riippumattoman sähköisen asioinnin ja palveluiden monipuolistamisen, mukaan lukien ulkomaisten asiakkaiden palveleminen. Digitaalisiksi palveluita tulisi kehittää lupapalveluiden, toimitilojen, tonttien, tapahtumien, verkkoneuvonnan ja maahanmuuttajien verkkopalveluiden osalta. Yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen liittyviä neuvontapalveluja on jo sähköisesti saatavana. Myös muita palveluja kuten lupapalveluita tulisi kehittää niin, että asiakas löytää helposti oman hakemuksensa ja sen etenemisen kulun. Tällä saadaan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Toimitilat kuvineen yms. tietoineen tulisivat olla ajantasaisesti helposti saatavilla. Vastaavasti tonttien tarkat tiedot tonttikarttoineen olisivat asiakkaiden käytettävissä sähköisesti. ICT:n avulla palvelut on mahdollista tuottaa lähipalveluina ja pitää palvelut ketterinä. Vaikka elinkeinoyksikkö on keskitettynä, voi palveluita saada kaikkialta ja näin myös jalkautuminen oikeaan paikkaan oikeaan aikaan mahdollistuu. Sähköisen palvelun avulla olisi helpompi saavuttaa myös kansainvälisiä toimijoita. ICT:n hyödyntämisessä kuntien palveluissa on vielä paljon kehitettävää. Erilaisia lomakkeita on jo sähköisesti saatavilla, mutta varsinaisesta sähköisestä asioinnista olemme vielä kaukana. Sähköistä asiointia voitaisiin kehittää osana muuta julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämistä, jota viedään eteenpäin valtiovarainministeriön johdolla. ICT ja suuri toimiva kunta pystyvät yhdessä luomaan puitteet tulevaisuuden innovaatioille. Keski-Uudenmaan kaupungilla palvelujen järjestäjänä on keskeinen rooli yritystoiminnan edistämisessä ja siten kilpailukyvyn luomisessa alueellaan. Palveluiden hankinnoilla voidaan edistää mm. paikallista yrittäjyyttä, uusien palvelumarkkinoiden syntyä sekä uusia palvelujen tuotantotapoja/innovaatioita. Tämän vuoksi on tärkeää sopia, mitä palveluja kunta tuottaa itse ja mitä se ostaa markkinoilta. Niin omaa tuotantoa kuin ulkoa ostettujen palvelujen hinta-laatusuhdetta tulisi vertailla ja pyrkiä hankkimaan tarvittavat palvelut näin määritellen edullisimmin. Tämä edistää uuden kunnan kilpailukykyä muihin kuntiin nähden. 4.1 YHTEENVETO Keski-Uudenmaan kaupungin kilpailukyvyn vahvistuminen perustuu yhdessä tekemiseen. Uusi kokonaisuus on yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Perusajatuksena on muodostaa älykäs verkostomainen kaupunki, jossa on vahva yhteinen keskus sekä hyvin aktiivinen alueellinen kasvukeskuksien vahvuuksia hyödyntävä toimintatapa.
12 Keskitetyssä toimintamallissa neuvonta- ja kehittämispalvelut sijoitetaan samaan yhtiöön. Yhtiön sijainnilla ei ole merkitystä vaan resurssien kokoamisella saman katon alle sekä yhteistyöllä saadaan parhaat tehot irti uudesta organisaatiosta. Neuvontapalvelujen tarjonta on hyvin nykyisen kaltainen. Kehittämispalveluissa korostuvat yritysten kehittämisen ja siihen liittyvän hankerahoituksen hankkiminen. Kansainvälisen verkoston rakentamiseen sekä kansainvälistymispalvelujen ja siihen liittyvän rahoituksen hyödyntämiseen panostetaan erityisesti. Sijoittamispalvelut pyritään sijoittamaan yhteen maankäytön, kaavoituksen, mittauspalveluiden, rakennusvalvonnan ja kaupunkitekniikan suunnittelun kanssa. Tärkeää on saada yhteinen osaaminen ja tieto samaan paikaan kaikkien ulottuville, tällä keinoin vahvistetaan organisaation ketteryyttä. Organisaatio on keskitetyn mallin mukainen, joka jalkautuu aktiivisesti omalle vastuualueelleen. Henkilöt toimivat ikään kuin matriisimallissa, jossa aluevastuu yhdistyy toimialavastuuseen. Kukin kasvukeskuksesta vastaava henkilö hyödyntää alueensa vahvoja osaamiskeskittymiä kehittämisen kärkenä. 5. KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden tuottamisesta Keski-Uudenmaan kaupungissa Kilpailukyvyn kannalta tärkeiden palveluiden (neuvonta, kehittäminen ja sijoittuminen) tuottamisen onnistumista uudessa verkostomaisessa toimintaympäristössä tarkastellaan seuraavien kriteerien kautta. Kriteerit perustuvat Keskuskauppakamarin julkaisuun "alueiden kilpailukyky 2011". Määritelmiä: Alueen kilpailukyky kuvaa yritysten ja työvoiman toimintaympäristöä ja alueen ominaisuuksia, jotka tukevat menestyvää yritystoimintaa. Alueen kilpailukyvyllä tarkoitetaan alueiden kykyä ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle sekä uusia yrityksiä että työvoimaa yritysten käyttöön Kilpailukykyinen alue synnyttää, houkuttelee ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia, ylläpitää ja kehittää myös asukkaiden elämän laadun edellytyksiä (palvelut, koulut, asuinympäristö) ja mahdollistaa erilaisiin verkostoihin kuulumisen. Alueellista kilpailukykyä voidaankin tarkastella yritysten sijaintipaikka- ja investointipäätösten näkökulmasta. Aluetta voidaan pitää kilpailukykyisenä, mikäli sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. Alueiden kilpailukykyä on usein kuvattu oheisella alueiden kilpailukyvyn timantilla, joka sisältää myös yritystoimintaan vaikuttavia ominaisuuksia. Kaavioon on sisällytetty
13 infrastruktuuri, inhimilliset voimavarat, muut yritykset, toimivat verkostot ja instituutiot, asuin- ja elinympäristön laatu sekä näistä ominaisuuksista koostuva alueen imago. TIMANTTIMALLI: Neuvonta-, kehittämis- ja sijoittumispalveluiden tuottamisen onnistumista uudessa toimintaympäristössä tarkastellaan seuraavien kriteerien kautta: (kriteerien tarkempi sisältö löytyy liitteestä) työvoiman saatavuus ja tehokkuus väylät ja liikenneyhteydet houkuttelevuus ja imago kunnan omat toimet koulutus muut toimintaedellytykset Johtopäätöksenä kyselyjen pohjalta voidaan yleisesti todeta, että yrittäjien näkökulmasta kuntaliitoksilla ei katsota olevan suurta merkitystä yritysten toimintaedellytysten kehittymiselle. Tärkeintä on kunnan toiminta yrityksien ongelmien ratkaisemisessa, tarjolla olevat tontit ja kaavoitus sekä kunnan johdon positiivinen asenne elinkeinoelämää kohtaa. Kuntarajat eivät asiaa ratkaise vaan tarjottavien palvelujen määrä ja laatu sekä ripeys että ketteryys työskentelytavoissa. Kyselyn avulla selvitettiin, millainen on kilpailukykyinen kaupunki ja miten alueen kilpailukykyä voitaisiin vahvistaa. Kaikki ehdotukset kilpailukyvyn vahvistamiseksi käydään tarkasti läpi. Yhteenveto kyselyjen tulokset ovat tämän raportin liitteenä numero 4.
14 Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun osalta. KILPAILUKYKY / PALVELUT KRITEERI UUDEN KAUPUNGIN EDUT UUDEN KAUPUNGIN HAITAT UUDEN KAUPUNGIN ARVOSANA (viisiportainen arviointiasteikko): -- tai - tai 0 tai tai NEUVONTAPALVELUT Työvoiman saatavuus paranee tarjonnan monipuolisuuden kautta työmatkat voivat pidentyä Liikenneyhteydet Houkuttelevuus Oma toiminta Koulutustarjonta Toimintaedellytykset kokonaissuunnittelu parantaa pitkällä aikavälillä yhteyksiä ja sitä kautta saatavuutta kiinnostus uutta kaupunkia ja sen tarjontaa kohtaan kasvaa parantaa tarjontaa ja helpottaa neuvontaa alueen tarjonta paranee ja neuvonta helpottuu markkinat kasvavat ja yritysten toimintaedellytykset paranevat KEHITTÄMISPALVELUT Työvoiman saatavuus auttaa hanketoimintaa laajemmalla tarjonnalla Liikenneyhteydet liikenneyhteyksien kehittämishankkeet voivat tuoda mahdollisuuksia poikittaisyhteydet ovat puutteelliset imagon luominen ja profiilin syntyminen voi olla aikaa vievää tarjonnan jäsentyminen ja neuvonnan laatu ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia poikittaisyhteyksien puute voi haitata hankkeita
15 Houkuttelevuus Oma toiminta Koulutustarjonta Toimintaedellytykset painoarvo kasvaa uuden kaupungin myötä resurssien kasvun kautta hankeja projektitoiminta kasvaa ei merkittävää vaikutusta nykyiseen tilanteeseen uusi toimintaympäristö helpottaa projektien läpivientiä SIJOITTUMISPALVELUT Työvoiman saatavuus parantaa palveluiden tarjontaa monipuolisen työvoiman kautta tunnettavuus alkuun heikko ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia yhteisen toimintakulttuurin luominen aikaa Liikenneyhteydet ei merkittävää etua nykyiseen ei oleellista haittaa nykyiseen tilanteeseen Houkuttelevuus Oma toiminta Koulutustarjonta Toimintaedellytykset tarjonnan kasvun kautta palveluiden tarjonta helpottuu palveluiden tarjonta paranee oleellisesti koulutustarjonta kaikille tasapuolistuu ja sijoittuminen helpottuu sijoittuminen helpottuu valinnanvaran kasvaessa joissain osissa uutta kuntaa saattaa kustannustaso nousta verojen kautta ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia
16 Yhteenvetona tarkastelusta todetaan, että valittujen kriteerien osalta elinkeinopalveluiden tuottaminen uudessa kaupungissa on helpompaa ja tuottaa hyvin johdettuna ja organisoituna enemmän lisäarvoa, kuin nykyisessä muodossa. työvoiman saatavuus yritysten ja yhteisöjen käyttöön paranee monipuolisemman tarjonnan kautta kaikissa palvelumuodoissa liikenneyhteydet ovat palvelutuotannon kannalta pohjois-eteläsuunnassa toimivat ja nykyiset puutteet kehittyvät, sekä neuvotteluvoima valtion suuntaan vahvistuu. kiinnostus uutta kaupunkia kohtaan kasvaa ja uteliaisuus herättää alussa kiinnostusta, joka tulee hyödyntää imagon rakentamisessa ja alueiden markkinoinnissa omaa toimintaa helpottaa etenkin sijoittumispalveluissa laajempi ja monipuolisempi tarjonta koulutustarjonta paranee, kun alueen yliopisto, korkeakoulu, ammattiopistot ym. koulutustarjonta voidaan suunnitella ja laatia suurempaa väestömäärää varten. Etenkin neuvontapalvelut hyötyvät. muut toimintaedellytykset eri palvelukokonaisuuksien tuottamisessa pääsääntöisesti paranevat ja laajentavat palvelutarjontaa. Negatiivisia vaikutuksia palvelutuotannon osalta uudessa kaupunkiympäristössä verrattuna nykytilanteeseen ei ole. Sen sijaan selkeästi parannettavia kohteita löytyy mm. saavutettavuuden osalta. Riskitekijänä voidaan mainita uuden toimintakulttuurin luomisen ongelmat, kun kahdeksan kunnan toiminnot yhdistetään saman katon alle ja erilaiset toimintatavat ja tottumukset sekä työpaikkakulttuurit törmäävät. Kaiken kaikkiaan kilpailukyvyn ylläpitäminen tai paraneminen tapahtuu parempien palveluiden tuottamisen edellytysten ja toimintaympäristön muutoksen hyödyntämisen kautta. Tämän pitäisi olla muuttuneissa olosuhteissa kasvavien resurssien ja keskitetyn toimintatavan johdosta hyvin mahdollista toteuttaa. Taloudellisesti Keski-Uudenmaan kaupungin kaupunkien yhdistäminen on tämän hetkisten ennusteisiin nojautuen edullinen ratkaisu. Kunta voi tarjota erilaisia tontteja yritysten tarpeisiin nopeallakin aikataululla. Kaavoittaminen yritysten tarpeisiin onnistuu helpommin. Keski-Uudenmaan kaupungin resurssit ja puitteet ovat kilpailuvaltti verrattuna pääkaupunkiseutuun. Työryhmä vertaili Keski-Uudenmaan kaupunkia pääkaupunkiseutuun eräillä tunnusluvuilla (liite 5). Tällä hetkellä pääkaupunkiseutu erottuu useimmissa
17 väittämissä edukseen, mutta yhteistyöllä pystyisimme nostamaan Keski-Uudenmaan kaupungin tunnuslukuja omalle tasolleen. Tämä loisi terveen kilpailuasetelman pääkaupunkiseutuun. Keski-Uudenmaan kaupungin resurssien avulla on mahdollista saada tarvittavia valtionapuja yritysten, liikenteen ja turvallisuuden kannalta tärkeiden maatieliittymien rakentamiseen. Kun infra on kunnossa, saadaan myös yrityksien yhteistyökumppanit (muun muassa kuljettajat, tavaratoimittajat) osaksi alueiden markkinointiin. 6. Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Keski-Uudenmaan kaupungin visio; älykkäästi toimiva verkostomainen kaupunki tarkoittaa kilpailukyvyn näkökulmasta organisatorisesti keskitettyä toimintamallia, jossa uuden kaupungin myötä syntyvien kasvukeskusten vahvuuksien tukemisen ja kasvattamisen kautta alueen kilpailukyky paranee suhteessa pääkilpailijakuntiin ja alueisiin. Tärkeää on kyetä hyödyntämään organisaation alueellinen tuntemus sekä tunnistaa toimialojen vahvuudet kasvukeskuksissa. Keskitetyssä toimintamallissa neuvonta- ja kehittämispalvelut sijoitetaan yhtiöön. Neuvontapalvelut toimivat nykyisen kaltaisesti ja kehittämispalveluissa, jossa korostuvat yritysten kehittämiseen ja siihen liittyvään hankerahoituksen hankkiminen, kansainvälisen verkoston rakentaminen sekä kansainvälistymispalvelujen ja siihen liittyvän rahoituksen hyödyntäminen. Sijoittamispalvelut sijoitetaan yhteen maankäytön, kaavoituksen, mittauspalveluiden, rakennusvalvonnan ja kaupunkitekniikan suunnittelun kanssa. Näin saadaan suurin hyöty yhteisestä osaamisesta ja tietojen virrasta. Organisaatio on muodostettu keskitetyn mallin mukaiseksi, joka jalkautuu aktiivisesti omalle vastuualueelleen. Henkilöt toimivat matriisimallissa, jossa aluevastuu yhdistyy toimialavastuuseen. Kukin kasvukeskuksesta vastaava henkilö/henkilöt hyödyntävät alueensa vahvoja osaamiskeskittymiä kehittämisen kärkenä. Kilpailukyvyn näkökulmasta etsimme mahdollistavia ja tukevia keinoja asukkaidemme sekä elinkeinoelämämme menestymiseksi. Kunnan menestys on asukkaiden ja yritysten menestymistä. Tarkoitus on löytää välineitä kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä käyttää niitä tavoitteiden toteuttamiseen. Aikaansaatuja tuloksia verrataan aikanaan asetettuihin tavoitteisiin ja parannetaan toimintaa tulosten pohjalta. Kriittisiä taustatekijöitä kilpailukyvylle ovat asenteemme jolla toimimme, toimintakulttuurimme sekä maineemme. Keskeistä on osata oikealla tavalla hyödyntää suuruuden ekonomia ja pienille kunnille luontainen ketteryys suuremmassa kuntakoossa.
18 Tulevaisuuden näkymät erillisinä kuntina kilpailukyvyn kannalta voimistavat niitä heikkouksia, joita alueella on. Näitä tekijöitä ovat muun muassa heikko infrastruktuuri poikittaisen liikkumisen osalta Keski-Uudellamaalla. Varsinkin reitit itä-länsi suunnassa ovat puutteelliset. Alueen kuntien seudullinen yhteistyö ja sitä kautta kokonaisedun sekä suuruuden ekonomian mahdollisuudet jäävät täysimääräisesti hyödyntämättä. Uudessa kaupungissa saadaan keskitetyllä hallinnolla yhdessä maankäytön ja rakennusvalvonnan kanssa elinkeinotoimeen lisää osaamista ja resursseja. Uudella tavalla organisoitumalla (alueellinen vastuu ja toimialavastuu) voidaan saada elinkeinotoimintaan tehokkuutta lisää. Edellytyksenä on, että koko konsernin elinkeinotoimen henkilöstö jalkautuu tehokkaasti yrityksiin ja yhteisöihin sekä johtaminen on asiantuntevaa ja yhteispeliin perustuvaa. Vahvempien resurssien ansiosta uudella kunnalla on paremmat edellytykset kehittää kansainvälistymispalveluita. Elinkeinopalveluiden tuottaminen uudessa yhdistyneessä kaupungissa tarjoaa potentiaalisille uusille sekä alueella jo toimiville yrityksille monipuolisempia toimintaedellytyksiä kuten sijoittautumisvaihtoehtoja laajemmalta alueelta, suuremman ostovoiman ja paremman työvoimatarjonnan. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Yrittäjäjärjestöjen tapaaminen Uudenmaan yrittäjien kyselylomake Luettelo yrityksistä, joita on haastateltu henkilökohtaisesti ja yhteenveto Yrityskyselyiden tulosyhteenveto Palveluiden vertailu pk-seutu vs. Keski-Uudenmaan kaupunki
Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotKERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma
KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...
LisätiedotYhdistymisselvityksen tavoitteet
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.
LisätiedotKILPAILUKYKY -TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI
KILPAILUKYKY -TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Kilpailukyky -työryhmä, väliraportti... 2 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa... 2 3. Kilpailukyky teeman määrittely... 2 4. Uuden kaupungin
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
LisätiedotKuntaraportti Pornainen. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Pornainen Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Mäntsälä. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Mäntsälä Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Nurmijärvi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Nurmijärvi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotKuntaraportti Sipoo. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Sipoo Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Hyvinkää. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Hyvinkää Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Järvenpää. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Järvenpää Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Hanko. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Hanko Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Porvoo. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Porvoo Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Lohja. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Lohja Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Loviisa. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Loviisa Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Kirkkonummi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kirkkonummi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotKuntaraportti Raasepori. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Raasepori Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Askola. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Askola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Kerava. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kerava Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Karkkila. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Karkkila Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Inkoo. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Inkoo Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.
Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi
LisätiedotKeski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma 21.8.2018 Valmisteluprosessi Vastuu: elinkeinokehittämisen palvelut Yhteisvalmistelu kaupunki, Yrityssalo, Salo IoT Campus kevään ja kesän 2018 aikana Esittely konsernijaostolle
LisätiedotMetropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo
Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös
LisätiedotTilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY
Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030
LisätiedotPornainen. Kuntaraportti
Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotHyvinkää. Kuntaraportti
Hyvinkää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotTuusula. Kuntaraportti
Tuusula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotPorvoo. Kuntaraportti
Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotSiuntio. Kuntaraportti
Siuntio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotElinkeino-ohjelma 2015-2020
Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen
LisätiedotKerava. Kuntaraportti
Kerava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
Lisätiedot13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö
13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000
LisätiedotAluevastaava. Rooli. Tehtäviä
Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden
LisätiedotPukkila. Kuntaraportti
Pukkila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotInkoo. Kuntaraportti
Inkoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 7 Rakentaminen (F) 8 13 Kauppa (G) 22 21 Palvelut (H, I, K, O) 42 53 Muut 13 12 2 3 4 5 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotJärvenpää. Kuntaraportti
Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotVientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi
Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua
LisätiedotSipoo. Kuntaraportti
Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (1-37) 12 Rakentaminen (4) 13 21 Kauppa (-2) 22 24 Palvelut (, 6-63, 7-74, 9-93) 37 42 Muut 6 13 2 3 4 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 1 Rakentaminen (F) 13 12 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 42 46 Muut 13 13 1 2 3 4 6 7 8 9 1 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 12 Rakentaminen (F) 13 14 Kauppa (G) 22 21 Palvelut (H, I, K, O) 4 42 Muut 13 13 2 3 4 5 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 1 Rakentaminen (F) 11 13 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 42 42 Muut 13 17 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 % Lokakuu 26 Syksy 26 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotKAUPUNKISTRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.
LisätiedotYhdistymisselvityksen tavoitteet
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotKaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala
Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian
LisätiedotPORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 8 13 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 Muut 5 13 2 3 5 8 9 Helmikuu 2 KOKO MAA Helsinki 29.11.21 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET
LisätiedotElinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotBuustia bisnekseen. Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC. Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti
Buustia bisnekseen Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti 21.9.2017 MIKSI LADEC ON OLEMASSA? LADEC auttaa uusia yrityksiä syntymään sekä olemassa
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotYrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen
Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotElinkeinotoimen vastuualue
Elinkeinotoimen vastuualue Luottamushenkilökoulutus 6.3.2013 kehittämispäällikkö Satu Sarin p. 044 767 4936 Sisältö o Tehtävät, toimijat ja yhteistyökumppanit o Strategiset tavoitteet: elinkeino-ohjelma
LisätiedotRauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto
Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien
LisätiedotNäkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010
Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,
LisätiedotKunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013
1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne
LisätiedotYritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät
Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 Rakentaminen (F) 13 13 Kauppa (G) 1 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 Muut 13 13 1 2 3 5 7 8 1 Helmikuu 27 KOKO MAA Lappi 2.11.217 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN
LisätiedotLiikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä
Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä Päivi Nuutinen, Liikennevirasto 8.5.2018 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston strategia 2016-2020 LUOTETTAVAT DIGITAALISET PALVELUT
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotEnnakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu
Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 12 Rakentaminen (F) 1 1 Kauppa (G) 22 2 Palvelut (H, I, K, O) 9 2 Muut 11 1 1 2 5 7 8 9 1 Helmikuu 27 KOKO MAA Kanta-Häme Kevät 27 29.11.217 1 2.
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 Rakentaminen (F) 13 13 Kauppa (G) 22 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 1 Muut 13 1 2 3 5 7 8 9 Helmikuu 27 KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaa 29.11.217 1 2. HENKILÖKUNNAN
LisätiedotKehittämisyhtiöiden rooli elinkeinopolitiikan toteuttamisessa
Kehittämisyhtiöiden rooli elinkeinopolitiikan toteuttamisessa Kuntamarkkinat, 10.9.2015 Mervi Käki, toimitusjohtaja Linnan Kehitys Oy, Hämeenlinna www.linnan.fi Mitä tehtiin v. 2014-2014 Rakenteellinen
LisätiedotKasvupalvelu-uudistus ja kasvupalvelujen järjestäminen Uudellamaalla
KUUMA-johtokunta 26.10.2017 46 LIITE 46 Kasvupalvelu-uudistus ja kasvupalvelujen järjestäminen Uudellamaalla Tiivistetty esitys KUUMA-seudun luottamushenkilöitä varten päivitetty 28.9.2017 Antti Kuusela
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotElinvoimakehittäjä. Kotkan-Haminan seutu 2019 Kyselyn tulokset
Elinvoimakehittäjä Kotkan-Haminan seutu 2019 Kyselyn tulokset Kotkan-Haminan seutu vastaajia 274 kpl 46,4 127 kpl 31,8 87 kpl 3,6 10 kpl 5,8 16 kpl 12,4 34 kpl Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti
LisätiedotJoensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle
Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotSeutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto
Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto 26.8.2017 NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi, 32 806 Väestö 31.12.2016 Kangasala, 31 177 Lempäälä, 22 747 Pirkkala, 19
Lisätiedot