KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Kilpailukyky työryhmä / loppuraportti Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Kilpailukyky -työryhmän teeman määrittely Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamiseksi Keski- Uudenmaan kaupungissa Työryhmämme ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski- Uudenmaan kaupungissa Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Liitteet... 18

2 1. Kilpailukyky työryhmä / loppuraportti Toimeksianto: Keski-Uudenmaan kaupungin visiona on synnyttää uusi verkostomainen älykäs kaupunki, joka hyödyntää alueensa osaamista ja erityispiirteitä ja on enemmän, kuin osiensa summa. Kilpailukykytyöryhmä tarkastelee uuden Keski-Uudenmaan kaupungin vision pohjalta kilpailukyvyn tilaa nykytilanteessa sekä uudessa syntyvässä toimintaympäristössä ja arvioi sen kehitystä tulevaisuudessa. 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Kilpailukyky -työryhmän kokoonpano: Petri Härkönen, pj Annukka Lehtonen, vpj Aarno Kononen Esa Siikaluoma Pekka Söyrilä Timo Kaikkonen Minna Karhunen Jyrki Kaija Pekka Kauranen Kerava Hyvinkää Nurmijärvi Mäntsälä Sipoo Pornainen Järvenpää Tuusula Kerava Nina Roisko, sihteeri Kerava Lisätietoja työryhmän toiminnasta ja havainnoista: Petri Härkönen, puh sekä Pekka Kauranen Kilpailukyky-työryhmän puheenjohtajana toimii Petri Härkönen ja varapuheenjohtajana Annukka Lehtonen.

3 Työryhmä on kokoontunut koko prosessin aikana kolmetoista kertaa. Lisäksi työryhmän jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana työtä tukevissa seminaareissa, joita on prosessin aikana järjestetty. Työryhmä lähti etsimään ratkaisuja oman kokoustyön lisäksi järjestämällä aiheesta seminaarin, johon oli kutsuttu alueen yrittäjien puheenjohtajat sekä Uudenmaan yrittäjien toimitusjohtaja. Seminaarin tavoitteena oli kuulla yrittäjien mielipiteitä mikä uuden kunnan toiminnassa on tärkeää yrityksen kannalta (liite 1). Yhteistyössä Uudenmaan yrittäjien kanssa toteutettiin kysely seudun yrittäjille (liite 2). Kyselyn tarkoituksena oli selvittää yritysten mielipidettä siitä, onko vision toteutuminen mahdollista ja tuoko kuntien yhdistyminen yritystoiminnan näkökulmasta enemmän etua vai haittaa. Lisäksi työryhmän jäsenet haastattelivat henkilökohtaisesti kukin kolmea kuntansa merkittävän yrityksen johdon edustajaa (liite 3). Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää heidän käsityksensä ja suhtautumisensa kuntaliitoksiin ja kuntien välisen yhteistyön merkitykseen yritysten näkökulmasta. 3. Kilpailukyky -työryhmän teeman määrittely Työryhmä on laatinut ohjausryhmässä hyväksytyn luonnoksen Keski- Uudenmaan kaupungin visioksi. Visioksi määriteltiin älykäs, verkostomainen kaupunki, jossa Keski-Uudenmaan uusi kaupunki yhdistää alueen keskukset toimivaksi verkostoksi Ketterästi ja älykkäästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa ja on kilpailukykyinen sekä vetovoimainen mahdollisuuksien luoja Vahvat paikalliset identiteetit, loistava sijainti sekä laaja alue luovat yhdessä houkuttelevan toimintaympäristön ja monia vaihtoehtoja asukkaille ja yrityksille

4 Keski-Uudenmaan kaupungin visio ohjaa kilpailukykyä seuraavalla tavalla. Keski-Uudenmaan kaupungin visio ja kilpailukyvyn muodostuminen nivoutuvat yhteen hyödyntämällä syntyvien vahvojen identiteettien (kasvukeskusten) verkkoa ja siellä toimivan elinkeinoelämän ja yritysten vahvuuksia. Uuden kaupungin organisaatio ja resurssit muodostetaan siten, että hyödynnetään olemassa olevaa alueosaamista ja elinkeinoelämän tuntemusta. Työryhmän tehtävänä on kuntarakenteen tarkastelu kilpailukyvyn näkökulmasta (elinkeinorakenne, työllisyys, työpaikat, hankinnat, elinkeinopalvelut, jne.). Työryhmä on laatinut käsitemäärittelyn pohjalta kilpailukykyä kuvaavan kriteeristön. Kriteeristöä on käytetty nykytila- ja tulevaisuusanalyysiin, jonka tulokset selvitetään jäljempänä tässä raportissa. Kilpailukykyanalyysi pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, mitkä ovat kunnan tai seudun kannalta tärkeimmät yhteiskunnan ja markkinoiden muutokset, miten Keski- Uusimaa profiloituu kansallisesti ja kansainvälisesti, mihin erityisesti halutaan panostaa julkisia resursseja, mitkä asiat tekevät seudustamme erityisen kilpailukykyisen verrattuna muihin seutuihin sekä siihen millä keinoilla haluamme erottua muista ja miten yritysten kasvua ja kilpailukykyä edistetään.

5 Työryhmä esittää, että jatkotyössä uuden kunnan synnyttyä näkökulmaa laajennetaan kilpailukyvyn käsitteestä laajempaan kunnan elinvoiman tarkasteluun. Elinvoimalla tarkoitetaan elinkeinotoimenpiteiden lisäksi kunnan infraa, hankintoja, palveluja, kunnan vetovoimaa ja sen kehittämistä, tapahtumia sekä eri toimijoitten rooleja ja yhteistyötä elinvoiman vahvistamisessa. Elinkeinopolitiikan keskeisenä tehtävänä on auttaa yrityksiä menestymään. Jotta tavoitteisiin päästään, tarvitaan elinkeino-ohjelma, joka ohjaa uuden kaupungin elinkeinopolitiikkaa yhteisesti valittuun suuntaan. Elinkeino-ohjelma tavoitteena on syventää ja tarkentaa kaupunkistrategiaa. Tuloksiin ja vaikuttavuuteen pääsemiseksi on tärkeää, että elinkeino-ohjelmassa määritellään selkeät tavoitteet ja toimenpiteet, mittarit ja vastuunjako. Elinkeinoelämän edellytysten ja kilpailukyvyn turvaaminen on koko elinkeinotoiminnan läpi kulkeva menestystekijä. Keskeinen tavoite on luoda uuden kaupungin vahvojen osakeskusten identiteetteihin pohjautuvat toimintaedellytykset yritystoiminnalle. Tavoitteeseen päästään yrittäjyyden edistämisellä, aktiivisella maapolitiikalla ja kaavoituksella, tiiviillä yhteistyöllä yrittäjien kanssa ja tehokkaalla viestinnällä. Hyvin toimivaa elinkeinoelämää tukevat avoin ja luottamuksellinen yritysilmapiiri, elinkeinoelämän tarpeiden tunnistaminen, yrittäjyyskasvatus, yritysten tarjoamien palvelujen käyttäminen sekä yritysten auttaminen sen elinkaaren eri vaiheissa. Elinkeinopolitiikan avulla kehitetään sekä kunnan asukkaiden elämisen laatua että yritysten toimintaedellytyksiä. Elinkeinopoliittisin toimin lisätään kaupungin houkuttelevuutta ja mainetta sekä luodaan edellytykset kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Kaupungin kilpailukyky turvataan yrityksille ja yhteisöille sekä yksityisille henkilöille tarjottavista elinkeinopalveluista, joiden järjestämisestä kaupunki vastaa. Osittain kaupunki myös tuottaa niitä itse. Elinkeinotoimen palvelut jakaantuvat kolmeen ryhmään:

6 1. Neuvontapalveluita ovat mm. yritysten perustamiseen liittyvä neuvonta ja ohjeistus, jossa arvioidaan liikeidean kantavuutta ja liiketoimintasuunnitelman toimivuutta sekä yrityshautomotoiminta, joka ohjaa yritystä perustamisen jälkeisellä hankalalla alkutaipaleella ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Neuvontapalveluihin kuuluu toimivien yritysten arkipäivän ongelmien selvittäminen, esimerkiksi kasvuun, työvoiman saatavuuteen, rahoitukseen ja vientiin liittyvissä ongelmissa. Nykytilanteessa neuvontapalvelut ovat Keski-Uudenmaan kunnissa pääosin ulkoistettu. Päätoimijat ovat Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum ja Keski- Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, YritysVoimala Oy, Hyvinkään-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskus ja Mäntsälän Yrityskehitys Oy. 2. Kehittämispalveluita tuottaa alueella tällä hetkellä erityisesti Teknologiakeskus Techvilla Oy. Teknologiakeskus TechVilla auttaa erityisesti teknologia-alalla toimivia yrityksiä kasvamaan, kansainvälistymään ja menestymään. Asiakkaina ovat teknologiateollisuuden kasvuyritykset ja toimittajat, logistiikkakeskustoimijat sekä alan erikoisosaajat. 3. Sijoittumispalvelut ovat pääosin kuntien omaa toimintaa paitsi Mäntsälässä, jossa Mäntsälän Yrityskehitys Oy myös välittää Mäntsälän kunnan alueella yritystontteja. Kuntien omat elinkeinotoimet hoitavat yritystonttien vuokrauksen, myynnin, tarjousten tekemisen jne. Tässä työssä tehdään tiivistä yhteistyötä kunnan organisaation eri toimijoiden kanssa, kuten esimerkiksi maankäyttö, kaavoitus, mittaus, kaupunkitekniikka ja rakennusvalvonta.

7 4. Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden tuottamiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Keski-Uudenmaan kaupungin visio on älykkäästi toimiva verkostomainen kaupunki. Älykkyys kilpailukyvyn kannalta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että elinkeinotoimessa osataan hyödyntää uudessa kaupungissa olevien vahvojen kasvukeskusten verkkoa. Aluetuntemukseen perustuen keskuksissa toimivien yritysten vahvuudet eri toimialoilta on tunnistettu ja hyödynnetty. Tämä tapahtuu esimerkiksi alue ja tonttimarkkinoinnin sekä toimitilamarkkinoinnin yhteydessä. Palvelujen (neuvonta-, kehittämis- ja sijoittumispalvelut) tuottajien on osattava yhdistää erilainen osaaminen ja asiantuntemus toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa oman tiedon ja taidon lisäksi lisäarvoa tuo muiden (maankäyttö, kaavoitus, rakennusvalvonta, alueen neuvonta ja kehittämisyhtiöt, konsernihallinto jne.) osaamisen hyödyntäminen koko verkoston ja elinkeinoelämän eduksi. Organisaation toiminnan älykkyyttä haetaan laatupalkintomallista tuttujen toimintatapa-alueiden kriteereiden näkökulmasta eli pohtimalla sitä, mitä elinkeinopalvelutuotannon älykkyys on seuraavien toimintatapojen näkökulmasta: Johtaminen ja organisaatiorakenne Toimintaperiaatteet ja strategia Henkilöstö Toiminnanohjaus Prosessit (ml. tietotekniikan hyödyntäminen) Palveluverkko/palvelupisteet

8 Yhteenvetona tarkastelusta todetaan, että uudessa organisaatiossa elinkeinotoimen lisäksi, maankäytön, kaavoituksen, mittauspalvelut ja rakennusvalvonnan johtamisen, on oltava yhden ja saman henkilön alaisuudessa. Näin organisaation koko osaaminen voidaan hyödyntää ja valjastaa uuden kaupungin kilpailukyvyn kasvattamiseksi. Henkilöstön sijoittuminen yhteen paikkaan keskitetysti on oleellista, jotta kaikki organisaation tieto saadaan hyödynnettyä. Elinkeinotoimi jakautuu matriisityyppiseen organisaatioon, jossa yhden henkilön sekä aluetuntemus että toimialatuntemus hyödyttää aktiivisesti kilpailukyvyn kehittymistä. Yhdyskuntarakenteen toimivuutta eri palvelukokonaisuuksissa tarkastellaan seuraavien toimivuuskriteerien avulla: Kriteeri 1: Uusi maankäyttö täydentää ensisijaisesti olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja hyödyntää uuden kaupungin avaamat mahdollisuudet. Samalla huolehditaan, että nykyisin jo rakentunut verkostomainen kaupunki säilyy moni-ilmeisenä.

9 Kriteeri 2: Uusi asuminen sijoitetaan kaupunkiin siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa erilaisia verkkoja pitkin. Kriteeri 3: Kaupungin työpaikkaintensiiviset alueet suunnitellaan hyvin saavutettaviksi sekä logistiikka ja varastoalueet liikenteellisesti toimiville alueille. Kriteeri 4: Maankäytön sijoittamisella tuetaan keskuksien kehittymistä ja huolehditaan, että kaupungin eri osien omailmeisyys, ympäristön luomat edellytykset, paikan henki ja historia huomioidaan osana kaupunkirakennetta. Kriteeri 5: Kaupunki tarjoaa asumismahdollisuuksia urbaaneista keskustoista maaseudulle huolehtien, että kaupungissa on erilaisia asumisympäristöjä. Kriteeri 6: Poikittaisia yhteyksiä kehittämällä parannetaan verkostomaisen kaupungin toimivuutta Toimiva Yhdyskuntarakenne: Yhteenvetona todetaan, että alueen asuntotuotannon keskittymisen kautta työpaikat ja palvelut saadaan lähemmäs toisiaan. Vahvan identiteetin kasvukeskusten hyödyntäminen työpaikkaintensiivisten yritysten toimipaikkana parantaa infrastruktuuriin tehtävien investointien kannattavuutta. Maankäytön kokonaisvaltainen tarkastelu ja kaupunkirakenteen optimaalinen suunnittelu

10 tehostaa maankäyttöä. Kaikki nämä luovat parempia toimintaedellytyksiä elinkeinoelämälle ja siten vahvistavat keskusten ja sitä kautta koko kaupungin kilpailukykyä. Seuraavassa käydään läpi palveluverkon rakennetta ja toimivuutta elinkeinopalveluiden (neuvonta, kehittäminen ja sijoittuminen) näkökulmasta. Miten alueen olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan hyödyntää tai miten sitä tulee parantaa. Miten organisaatio toimii parhaiten ja miten sitä johdetaan. Palveluverkon osalta on päädytty keskitettyyn rakenteeseen, jossa resurssien sijoittumisella mahdollisimman laajasti yhteen paikkaan hyödynnetään uuden kaupungin verkostomaista rakennetta, hiljaisen tiedon kulkemista työyhteisössä sekä varmistetaan samalla parhaan asiantuntemuksen saatavuus että luodaan edellytykset hyvälle johtamiselle ja esimiestyölle. Elinkeinotoimen sijoittuminen samaan paikkaan maankäytön, mittauspalveluiden ja rakennusvalvonnan kanssa takaa mahdollisuuden nopeaan reagointiin, tehokkaaseen ajankäyttöön ja ennen kaikkea hyvään asiakaspalveluun. Elinkeinotoimen resursointi jakaantuu alueelliseen ja toimialavastuuseen. Saman henkilön on helpompi liikkua tehokkaasti kun voi hyödyntää aluetuntemustaan ja toimialaosaamistaan sekä elinkeinoelämän toimijoiden tuntemustaan.

11 Palvelurakenteen keskittäminen on mahdollista myös nykyisten ja tulevaisuuden teknologisten ratkaisujen avulla. Ne mahdollistavat toimipisteen sijainnista riippumattoman sähköisen asioinnin ja palveluiden monipuolistamisen, mukaan lukien ulkomaisten asiakkaiden palveleminen. Digitaalisiksi palveluita tulisi kehittää lupapalveluiden, toimitilojen, tonttien, tapahtumien, verkkoneuvonnan ja maahanmuuttajien verkkopalveluiden osalta. Yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen liittyviä neuvontapalveluja on jo sähköisesti saatavana. Myös muita palveluja kuten lupapalveluita tulisi kehittää niin, että asiakas löytää helposti oman hakemuksensa ja sen etenemisen kulun. Tällä saadaan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Toimitilat kuvineen yms. tietoineen tulisivat olla ajantasaisesti helposti saatavilla. Vastaavasti tonttien tarkat tiedot tonttikarttoineen olisivat asiakkaiden käytettävissä sähköisesti. ICT:n avulla palvelut on mahdollista tuottaa lähipalveluina ja pitää palvelut ketterinä. Vaikka elinkeinoyksikkö on keskitettynä, voi palveluita saada kaikkialta ja näin myös jalkautuminen oikeaan paikkaan oikeaan aikaan mahdollistuu. Sähköisen palvelun avulla olisi helpompi saavuttaa myös kansainvälisiä toimijoita. ICT:n hyödyntämisessä kuntien palveluissa on vielä paljon kehitettävää. Erilaisia lomakkeita on jo sähköisesti saatavilla, mutta varsinaisesta sähköisestä asioinnista olemme vielä kaukana. Sähköistä asiointia voitaisiin kehittää osana muuta julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämistä, jota viedään eteenpäin valtiovarainministeriön johdolla. ICT ja suuri toimiva kunta pystyvät yhdessä luomaan puitteet tulevaisuuden innovaatioille. Keski-Uudenmaan kaupungilla palvelujen järjestäjänä on keskeinen rooli yritystoiminnan edistämisessä ja siten kilpailukyvyn luomisessa alueellaan. Palveluiden hankinnoilla voidaan edistää mm. paikallista yrittäjyyttä, uusien palvelumarkkinoiden syntyä sekä uusia palvelujen tuotantotapoja/innovaatioita. Tämän vuoksi on tärkeää sopia, mitä palveluja kunta tuottaa itse ja mitä se ostaa markkinoilta. Niin omaa tuotantoa kuin ulkoa ostettujen palvelujen hinta-laatusuhdetta tulisi vertailla ja pyrkiä hankkimaan tarvittavat palvelut näin määritellen edullisimmin. Tämä edistää uuden kunnan kilpailukykyä muihin kuntiin nähden. 4.1 YHTEENVETO Keski-Uudenmaan kaupungin kilpailukyvyn vahvistuminen perustuu yhdessä tekemiseen. Uusi kokonaisuus on yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Perusajatuksena on muodostaa älykäs verkostomainen kaupunki, jossa on vahva yhteinen keskus sekä hyvin aktiivinen alueellinen kasvukeskuksien vahvuuksia hyödyntävä toimintatapa.

12 Keskitetyssä toimintamallissa neuvonta- ja kehittämispalvelut sijoitetaan samaan yhtiöön. Yhtiön sijainnilla ei ole merkitystä vaan resurssien kokoamisella saman katon alle sekä yhteistyöllä saadaan parhaat tehot irti uudesta organisaatiosta. Neuvontapalvelujen tarjonta on hyvin nykyisen kaltainen. Kehittämispalveluissa korostuvat yritysten kehittämisen ja siihen liittyvän hankerahoituksen hankkiminen. Kansainvälisen verkoston rakentamiseen sekä kansainvälistymispalvelujen ja siihen liittyvän rahoituksen hyödyntämiseen panostetaan erityisesti. Sijoittamispalvelut pyritään sijoittamaan yhteen maankäytön, kaavoituksen, mittauspalveluiden, rakennusvalvonnan ja kaupunkitekniikan suunnittelun kanssa. Tärkeää on saada yhteinen osaaminen ja tieto samaan paikaan kaikkien ulottuville, tällä keinoin vahvistetaan organisaation ketteryyttä. Organisaatio on keskitetyn mallin mukainen, joka jalkautuu aktiivisesti omalle vastuualueelleen. Henkilöt toimivat ikään kuin matriisimallissa, jossa aluevastuu yhdistyy toimialavastuuseen. Kukin kasvukeskuksesta vastaava henkilö hyödyntää alueensa vahvoja osaamiskeskittymiä kehittämisen kärkenä. 5. KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden tuottamisesta Keski-Uudenmaan kaupungissa Kilpailukyvyn kannalta tärkeiden palveluiden (neuvonta, kehittäminen ja sijoittuminen) tuottamisen onnistumista uudessa verkostomaisessa toimintaympäristössä tarkastellaan seuraavien kriteerien kautta. Kriteerit perustuvat Keskuskauppakamarin julkaisuun "alueiden kilpailukyky 2011". Määritelmiä: Alueen kilpailukyky kuvaa yritysten ja työvoiman toimintaympäristöä ja alueen ominaisuuksia, jotka tukevat menestyvää yritystoimintaa. Alueen kilpailukyvyllä tarkoitetaan alueiden kykyä ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle sekä uusia yrityksiä että työvoimaa yritysten käyttöön Kilpailukykyinen alue synnyttää, houkuttelee ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia, ylläpitää ja kehittää myös asukkaiden elämän laadun edellytyksiä (palvelut, koulut, asuinympäristö) ja mahdollistaa erilaisiin verkostoihin kuulumisen. Alueellista kilpailukykyä voidaankin tarkastella yritysten sijaintipaikka- ja investointipäätösten näkökulmasta. Aluetta voidaan pitää kilpailukykyisenä, mikäli sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. Alueiden kilpailukykyä on usein kuvattu oheisella alueiden kilpailukyvyn timantilla, joka sisältää myös yritystoimintaan vaikuttavia ominaisuuksia. Kaavioon on sisällytetty

13 infrastruktuuri, inhimilliset voimavarat, muut yritykset, toimivat verkostot ja instituutiot, asuin- ja elinympäristön laatu sekä näistä ominaisuuksista koostuva alueen imago. TIMANTTIMALLI: Neuvonta-, kehittämis- ja sijoittumispalveluiden tuottamisen onnistumista uudessa toimintaympäristössä tarkastellaan seuraavien kriteerien kautta: (kriteerien tarkempi sisältö löytyy liitteestä) työvoiman saatavuus ja tehokkuus väylät ja liikenneyhteydet houkuttelevuus ja imago kunnan omat toimet koulutus muut toimintaedellytykset Johtopäätöksenä kyselyjen pohjalta voidaan yleisesti todeta, että yrittäjien näkökulmasta kuntaliitoksilla ei katsota olevan suurta merkitystä yritysten toimintaedellytysten kehittymiselle. Tärkeintä on kunnan toiminta yrityksien ongelmien ratkaisemisessa, tarjolla olevat tontit ja kaavoitus sekä kunnan johdon positiivinen asenne elinkeinoelämää kohtaa. Kuntarajat eivät asiaa ratkaise vaan tarjottavien palvelujen määrä ja laatu sekä ripeys että ketteryys työskentelytavoissa. Kyselyn avulla selvitettiin, millainen on kilpailukykyinen kaupunki ja miten alueen kilpailukykyä voitaisiin vahvistaa. Kaikki ehdotukset kilpailukyvyn vahvistamiseksi käydään tarkasti läpi. Yhteenveto kyselyjen tulokset ovat tämän raportin liitteenä numero 4.

14 Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun osalta. KILPAILUKYKY / PALVELUT KRITEERI UUDEN KAUPUNGIN EDUT UUDEN KAUPUNGIN HAITAT UUDEN KAUPUNGIN ARVOSANA (viisiportainen arviointiasteikko): -- tai - tai 0 tai tai NEUVONTAPALVELUT Työvoiman saatavuus paranee tarjonnan monipuolisuuden kautta työmatkat voivat pidentyä Liikenneyhteydet Houkuttelevuus Oma toiminta Koulutustarjonta Toimintaedellytykset kokonaissuunnittelu parantaa pitkällä aikavälillä yhteyksiä ja sitä kautta saatavuutta kiinnostus uutta kaupunkia ja sen tarjontaa kohtaan kasvaa parantaa tarjontaa ja helpottaa neuvontaa alueen tarjonta paranee ja neuvonta helpottuu markkinat kasvavat ja yritysten toimintaedellytykset paranevat KEHITTÄMISPALVELUT Työvoiman saatavuus auttaa hanketoimintaa laajemmalla tarjonnalla Liikenneyhteydet liikenneyhteyksien kehittämishankkeet voivat tuoda mahdollisuuksia poikittaisyhteydet ovat puutteelliset imagon luominen ja profiilin syntyminen voi olla aikaa vievää tarjonnan jäsentyminen ja neuvonnan laatu ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia poikittaisyhteyksien puute voi haitata hankkeita

15 Houkuttelevuus Oma toiminta Koulutustarjonta Toimintaedellytykset painoarvo kasvaa uuden kaupungin myötä resurssien kasvun kautta hankeja projektitoiminta kasvaa ei merkittävää vaikutusta nykyiseen tilanteeseen uusi toimintaympäristö helpottaa projektien läpivientiä SIJOITTUMISPALVELUT Työvoiman saatavuus parantaa palveluiden tarjontaa monipuolisen työvoiman kautta tunnettavuus alkuun heikko ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia yhteisen toimintakulttuurin luominen aikaa Liikenneyhteydet ei merkittävää etua nykyiseen ei oleellista haittaa nykyiseen tilanteeseen Houkuttelevuus Oma toiminta Koulutustarjonta Toimintaedellytykset tarjonnan kasvun kautta palveluiden tarjonta helpottuu palveluiden tarjonta paranee oleellisesti koulutustarjonta kaikille tasapuolistuu ja sijoittuminen helpottuu sijoittuminen helpottuu valinnanvaran kasvaessa joissain osissa uutta kuntaa saattaa kustannustaso nousta verojen kautta ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia

16 Yhteenvetona tarkastelusta todetaan, että valittujen kriteerien osalta elinkeinopalveluiden tuottaminen uudessa kaupungissa on helpompaa ja tuottaa hyvin johdettuna ja organisoituna enemmän lisäarvoa, kuin nykyisessä muodossa. työvoiman saatavuus yritysten ja yhteisöjen käyttöön paranee monipuolisemman tarjonnan kautta kaikissa palvelumuodoissa liikenneyhteydet ovat palvelutuotannon kannalta pohjois-eteläsuunnassa toimivat ja nykyiset puutteet kehittyvät, sekä neuvotteluvoima valtion suuntaan vahvistuu. kiinnostus uutta kaupunkia kohtaan kasvaa ja uteliaisuus herättää alussa kiinnostusta, joka tulee hyödyntää imagon rakentamisessa ja alueiden markkinoinnissa omaa toimintaa helpottaa etenkin sijoittumispalveluissa laajempi ja monipuolisempi tarjonta koulutustarjonta paranee, kun alueen yliopisto, korkeakoulu, ammattiopistot ym. koulutustarjonta voidaan suunnitella ja laatia suurempaa väestömäärää varten. Etenkin neuvontapalvelut hyötyvät. muut toimintaedellytykset eri palvelukokonaisuuksien tuottamisessa pääsääntöisesti paranevat ja laajentavat palvelutarjontaa. Negatiivisia vaikutuksia palvelutuotannon osalta uudessa kaupunkiympäristössä verrattuna nykytilanteeseen ei ole. Sen sijaan selkeästi parannettavia kohteita löytyy mm. saavutettavuuden osalta. Riskitekijänä voidaan mainita uuden toimintakulttuurin luomisen ongelmat, kun kahdeksan kunnan toiminnot yhdistetään saman katon alle ja erilaiset toimintatavat ja tottumukset sekä työpaikkakulttuurit törmäävät. Kaiken kaikkiaan kilpailukyvyn ylläpitäminen tai paraneminen tapahtuu parempien palveluiden tuottamisen edellytysten ja toimintaympäristön muutoksen hyödyntämisen kautta. Tämän pitäisi olla muuttuneissa olosuhteissa kasvavien resurssien ja keskitetyn toimintatavan johdosta hyvin mahdollista toteuttaa. Taloudellisesti Keski-Uudenmaan kaupungin kaupunkien yhdistäminen on tämän hetkisten ennusteisiin nojautuen edullinen ratkaisu. Kunta voi tarjota erilaisia tontteja yritysten tarpeisiin nopeallakin aikataululla. Kaavoittaminen yritysten tarpeisiin onnistuu helpommin. Keski-Uudenmaan kaupungin resurssit ja puitteet ovat kilpailuvaltti verrattuna pääkaupunkiseutuun. Työryhmä vertaili Keski-Uudenmaan kaupunkia pääkaupunkiseutuun eräillä tunnusluvuilla (liite 5). Tällä hetkellä pääkaupunkiseutu erottuu useimmissa

17 väittämissä edukseen, mutta yhteistyöllä pystyisimme nostamaan Keski-Uudenmaan kaupungin tunnuslukuja omalle tasolleen. Tämä loisi terveen kilpailuasetelman pääkaupunkiseutuun. Keski-Uudenmaan kaupungin resurssien avulla on mahdollista saada tarvittavia valtionapuja yritysten, liikenteen ja turvallisuuden kannalta tärkeiden maatieliittymien rakentamiseen. Kun infra on kunnossa, saadaan myös yrityksien yhteistyökumppanit (muun muassa kuljettajat, tavaratoimittajat) osaksi alueiden markkinointiin. 6. Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Keski-Uudenmaan kaupungin visio; älykkäästi toimiva verkostomainen kaupunki tarkoittaa kilpailukyvyn näkökulmasta organisatorisesti keskitettyä toimintamallia, jossa uuden kaupungin myötä syntyvien kasvukeskusten vahvuuksien tukemisen ja kasvattamisen kautta alueen kilpailukyky paranee suhteessa pääkilpailijakuntiin ja alueisiin. Tärkeää on kyetä hyödyntämään organisaation alueellinen tuntemus sekä tunnistaa toimialojen vahvuudet kasvukeskuksissa. Keskitetyssä toimintamallissa neuvonta- ja kehittämispalvelut sijoitetaan yhtiöön. Neuvontapalvelut toimivat nykyisen kaltaisesti ja kehittämispalveluissa, jossa korostuvat yritysten kehittämiseen ja siihen liittyvään hankerahoituksen hankkiminen, kansainvälisen verkoston rakentaminen sekä kansainvälistymispalvelujen ja siihen liittyvän rahoituksen hyödyntäminen. Sijoittamispalvelut sijoitetaan yhteen maankäytön, kaavoituksen, mittauspalveluiden, rakennusvalvonnan ja kaupunkitekniikan suunnittelun kanssa. Näin saadaan suurin hyöty yhteisestä osaamisesta ja tietojen virrasta. Organisaatio on muodostettu keskitetyn mallin mukaiseksi, joka jalkautuu aktiivisesti omalle vastuualueelleen. Henkilöt toimivat matriisimallissa, jossa aluevastuu yhdistyy toimialavastuuseen. Kukin kasvukeskuksesta vastaava henkilö/henkilöt hyödyntävät alueensa vahvoja osaamiskeskittymiä kehittämisen kärkenä. Kilpailukyvyn näkökulmasta etsimme mahdollistavia ja tukevia keinoja asukkaidemme sekä elinkeinoelämämme menestymiseksi. Kunnan menestys on asukkaiden ja yritysten menestymistä. Tarkoitus on löytää välineitä kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä käyttää niitä tavoitteiden toteuttamiseen. Aikaansaatuja tuloksia verrataan aikanaan asetettuihin tavoitteisiin ja parannetaan toimintaa tulosten pohjalta. Kriittisiä taustatekijöitä kilpailukyvylle ovat asenteemme jolla toimimme, toimintakulttuurimme sekä maineemme. Keskeistä on osata oikealla tavalla hyödyntää suuruuden ekonomia ja pienille kunnille luontainen ketteryys suuremmassa kuntakoossa.

18 Tulevaisuuden näkymät erillisinä kuntina kilpailukyvyn kannalta voimistavat niitä heikkouksia, joita alueella on. Näitä tekijöitä ovat muun muassa heikko infrastruktuuri poikittaisen liikkumisen osalta Keski-Uudellamaalla. Varsinkin reitit itä-länsi suunnassa ovat puutteelliset. Alueen kuntien seudullinen yhteistyö ja sitä kautta kokonaisedun sekä suuruuden ekonomian mahdollisuudet jäävät täysimääräisesti hyödyntämättä. Uudessa kaupungissa saadaan keskitetyllä hallinnolla yhdessä maankäytön ja rakennusvalvonnan kanssa elinkeinotoimeen lisää osaamista ja resursseja. Uudella tavalla organisoitumalla (alueellinen vastuu ja toimialavastuu) voidaan saada elinkeinotoimintaan tehokkuutta lisää. Edellytyksenä on, että koko konsernin elinkeinotoimen henkilöstö jalkautuu tehokkaasti yrityksiin ja yhteisöihin sekä johtaminen on asiantuntevaa ja yhteispeliin perustuvaa. Vahvempien resurssien ansiosta uudella kunnalla on paremmat edellytykset kehittää kansainvälistymispalveluita. Elinkeinopalveluiden tuottaminen uudessa yhdistyneessä kaupungissa tarjoaa potentiaalisille uusille sekä alueella jo toimiville yrityksille monipuolisempia toimintaedellytyksiä kuten sijoittautumisvaihtoehtoja laajemmalta alueelta, suuremman ostovoiman ja paremman työvoimatarjonnan. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Yrittäjäjärjestöjen tapaaminen Uudenmaan yrittäjien kyselylomake Luettelo yrityksistä, joita on haastateltu henkilökohtaisesti ja yhteenveto Yrityskyselyiden tulosyhteenveto Palveluiden vertailu pk-seutu vs. Keski-Uudenmaan kaupunki

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

KILPAILUKYKY -TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI

KILPAILUKYKY -TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI KILPAILUKYKY -TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Kilpailukyky -työryhmä, väliraportti... 2 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa... 2 3. Kilpailukyky teeman määrittely... 2 4. Uuden kaupungin

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,

Lisätiedot

Kuntaraportti Pornainen. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pornainen. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Pornainen Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Mäntsälä. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Mäntsälä. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Mäntsälä Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Nurmijärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Nurmijärvi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Nurmijärvi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kuntaraportti Sipoo. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Sipoo. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Sipoo Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Hyvinkää. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hyvinkää. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Hyvinkää Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Järvenpää. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Järvenpää. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Järvenpää Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Hanko. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hanko. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Hanko Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Porvoo. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Porvoo. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Porvoo Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Lohja. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Lohja. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Lohja Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Loviisa. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Loviisa. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Loviisa Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Kirkkonummi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kirkkonummi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Kirkkonummi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kuntaraportti Raasepori. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Raasepori. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Raasepori Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Askola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Askola. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Askola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Kerava. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kerava. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Kerava Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Karkkila. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Karkkila. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Karkkila Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Inkoo. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Inkoo. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Inkoo Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 21.8.2018 Valmisteluprosessi Vastuu: elinkeinokehittämisen palvelut Yhteisvalmistelu kaupunki, Yrityssalo, Salo IoT Campus kevään ja kesän 2018 aikana Esittely konsernijaostolle

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hyvinkää. Kuntaraportti

Hyvinkää. Kuntaraportti Hyvinkää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tuusula. Kuntaraportti

Tuusula. Kuntaraportti Tuusula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Siuntio. Kuntaraportti

Siuntio. Kuntaraportti Siuntio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Kerava. Kuntaraportti

Kerava. Kuntaraportti Kerava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Pukkila. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti Pukkila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Inkoo. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti Inkoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 7 Rakentaminen (F) 8 13 Kauppa (G) 22 21 Palvelut (H, I, K, O) 42 53 Muut 13 12 2 3 4 5 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (1-37) 12 Rakentaminen (4) 13 21 Kauppa (-2) 22 24 Palvelut (, 6-63, 7-74, 9-93) 37 42 Muut 6 13 2 3 4 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 1 Rakentaminen (F) 13 12 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 42 46 Muut 13 13 1 2 3 4 6 7 8 9 1 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 12 Rakentaminen (F) 13 14 Kauppa (G) 22 21 Palvelut (H, I, K, O) 4 42 Muut 13 13 2 3 4 5 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 1 Rakentaminen (F) 11 13 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 42 42 Muut 13 17 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 % Lokakuu 26 Syksy 26 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

KAUPUNKISTRATEGIA

KAUPUNKISTRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 8 13 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 Muut 5 13 2 3 5 8 9 Helmikuu 2 KOKO MAA Helsinki 29.11.21 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Elinvoimaa monialaisista maakunnista Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Buustia bisnekseen. Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC. Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti

Buustia bisnekseen. Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC. Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti Buustia bisnekseen Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti 21.9.2017 MIKSI LADEC ON OLEMASSA? LADEC auttaa uusia yrityksiä syntymään sekä olemassa

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Elinkeinotoimen vastuualue

Elinkeinotoimen vastuualue Elinkeinotoimen vastuualue Luottamushenkilökoulutus 6.3.2013 kehittämispäällikkö Satu Sarin p. 044 767 4936 Sisältö o Tehtävät, toimijat ja yhteistyökumppanit o Strategiset tavoitteet: elinkeino-ohjelma

Lisätiedot

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 Rakentaminen (F) 13 13 Kauppa (G) 1 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 Muut 13 13 1 2 3 5 7 8 1 Helmikuu 27 KOKO MAA Lappi 2.11.217 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN

Lisätiedot

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä Päivi Nuutinen, Liikennevirasto 8.5.2018 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston strategia 2016-2020 LUOTETTAVAT DIGITAALISET PALVELUT

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 12 Rakentaminen (F) 1 1 Kauppa (G) 22 2 Palvelut (H, I, K, O) 9 2 Muut 11 1 1 2 5 7 8 9 1 Helmikuu 27 KOKO MAA Kanta-Häme Kevät 27 29.11.217 1 2.

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 Rakentaminen (F) 13 13 Kauppa (G) 22 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 1 Muut 13 1 2 3 5 7 8 9 Helmikuu 27 KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaa 29.11.217 1 2. HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Kehittämisyhtiöiden rooli elinkeinopolitiikan toteuttamisessa

Kehittämisyhtiöiden rooli elinkeinopolitiikan toteuttamisessa Kehittämisyhtiöiden rooli elinkeinopolitiikan toteuttamisessa Kuntamarkkinat, 10.9.2015 Mervi Käki, toimitusjohtaja Linnan Kehitys Oy, Hämeenlinna www.linnan.fi Mitä tehtiin v. 2014-2014 Rakenteellinen

Lisätiedot

Kasvupalvelu-uudistus ja kasvupalvelujen järjestäminen Uudellamaalla

Kasvupalvelu-uudistus ja kasvupalvelujen järjestäminen Uudellamaalla KUUMA-johtokunta 26.10.2017 46 LIITE 46 Kasvupalvelu-uudistus ja kasvupalvelujen järjestäminen Uudellamaalla Tiivistetty esitys KUUMA-seudun luottamushenkilöitä varten päivitetty 28.9.2017 Antti Kuusela

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Elinvoimakehittäjä. Kotkan-Haminan seutu 2019 Kyselyn tulokset

Elinvoimakehittäjä. Kotkan-Haminan seutu 2019 Kyselyn tulokset Elinvoimakehittäjä Kotkan-Haminan seutu 2019 Kyselyn tulokset Kotkan-Haminan seutu vastaajia 274 kpl 46,4 127 kpl 31,8 87 kpl 3,6 10 kpl 5,8 16 kpl 12,4 34 kpl Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto 26.8.2017 NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi, 32 806 Väestö 31.12.2016 Kangasala, 31 177 Lempäälä, 22 747 Pirkkala, 19

Lisätiedot