1 Rahat mustassa aukossa finanssikapitalismi ja huono hallinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Rahat mustassa aukossa finanssikapitalismi ja huono hallinto"

Transkriptio

1 9 Olavi Ala-Nissilä 1 Rahat mustassa aukossa finanssikapitalismi ja huono hallinto Suomen talous romahti 1990-luvun alussa. Varallisuusarvot tulivat lujaa alas ja luottotappiot olivat massiivisia. Pankkeja ja rahoitusjärjestelmää jouduttiin tukemaan kymmenillä miljardeilla markoilla. Rahoista saatiin onneksi yli puolet takaisin, mutta kansalaiset olivat ymmällään. Ihmiset tulivat kysymään kansanedustajalta toreilla ja tupailloissa: Mihin rahamme menevät? Eiväthän rahat voi hävitä? Ovatko rahamme menneet mustaan aukkoon? Floridalainen appelsiininpoimija, kreikkalainen virkamies, latvialainen sairaanhoitaja, romanialainen pienyrittäjä ja islantilainen eläkeläinen saivat yhtäkkiä vuoden 2007 jälkeen huomata, että kansantalouden pohjan pettäminen johtaa oman elämän ja talouden romahtamiseen. Atlantin tuonpuoleiset ahneuden seuraukset ja tämänpuoliset huonon hallinnon jäljet vaikuttivat konkreettisesti omaan arkipäivään. Talouden romahtaessa kriisimaiden kansalaiset ovat huomanneet, että myös päätöksenteko on karannut osin muualle, pääasiassa kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle sekä muille rahoittajille. Ihmiset eivät enää oikein tiedä, mihin arvoihin uskoa ja uskoako enää yhteiskunnan turvaan. Heidän on vaikea myös ymmärtää, että samaan aikaa monet veijarit ovat muutamassa vuodessa keränneet koko elämänsä rikkaudet. Muutama vuosi sitten kirjoitin kirjan Ulos finanssikriisistä. Sen ensimmäinen painos ilmestyi elokuussa Kirjassa kuvasin pankkikriisiin johtaneita laiminlyöntejä ja virheitä kriittisesti. Samalla etsin ratkaisuja ulos pankkikriisistä. Kriisi on aina tärkeä mahdollisuus, mutta uuteen

2 10 Rahat mustassa aukossa finanssikapitalismi ja huono hallinto finanssi- ja talouskriisiin ei ollut varaa. Sittemmin Suomessa ja erityisesti maailmalla on kirjoitettu lukuisia finanssi- ja talouskriisiä koskevia kirjoja. Kriisin ratkaisemiseksi ja uuden kriisin torjumiseksi on tehty kansainvälisesti paljon. Myös Euroopan unionissa on tehty lukuisia päätöspaketteja ja toimia kriisin ehkäisemiseksi. Olli Rehn kuvaa kirjassaan Myrskyn silmässä näitä toimia hyvin. Mielestäni aivan liian vähän on puhuttu hyvän hallinnon (good governance) tarpeesta tai edes paremman hallinnon tarpeesta. Liian vähän on puhuttu hallinnon kriisistä! Tämä koskee niin yksityistä kuin julkistakin sektoria. Niin ikään liian vähän on puhuttu tarpeesta saada tehdyt päätökset myös toteutetuksi. Ja aivan liian vähän on puhuttu kestävistä toiminnan arvoista! Kriisin syiden avoin selvittäminen on välttämätöntä kriisistä ulos pääsemiseksi. Tässä kirjassa pohdin yhdessä eurooppalaisten ja suomalaisten talouden asiantuntijoiden kanssa kriisin syitä mutta ennen muuta tietä ulos kriisistä. Erityisesti paremman hallinnon merkitys niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla on tarkastelun kohteena. Ilokseni huomasin, että tasavallan presidentti puhuessaan valtiopäivien avajaisissa helmikuussa 2013 korosti luottamuksen palauttamisen ja euroalueen tulevaisuuden yhteydessä nimenomaan hyvän hallinnon merkitystä. Samoin tehtävänsä jättänyt paavi Benedictus XVI puhui aiheesta uuden vuoden puheessaan. Tapasin paavin kolmisen vuotta sitten työskennellessäni Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa. Paavi korosti, että sääntelemätön kapitalismi uhkaa maailman vakautta ja peräänkuulutti uusia taloudellisia malleja ja eettisiä säännöksiä markkinoille. Niin ikään Euroopan vahva nainen Angela Merkel vaati vuodenvaihteen puheessaan kansainvälistä yhteistyötä rahoitusmarkkinoiden valvontaan. Hänen mukaansa vuoden 2008 talouskriisistä ei ole vieläkään otettu riittävästi opiksi. Jos huono hallinto on mahdollistanut kriisin syntymisen, olisiko parempi hallinto tie ulos kriisistä? Tässä kirjassa etsitään ja esitellään hyviä malleja ja esimerkkejä siitä, miten paremman hallinnon avulla on saatu parempia tuloksia ja noustu ylös kriiseistä. Yhtä ainoata oikeata viisastenkiveä ei ole helppoa löytää. Edes mallioppilaat eivät väitä, että heidän tapansa nousta kriisistä olisi ainoa oikea tai suoraan kopioitavissa laajemmin. Yhteisiä elementtejä on kuitenkin mahdollista tunnistaa. Niitä ovat muun muassa kyky palauttaa talous

3 Rahat mustassa aukossa finanssikapitalismi ja huono hallinto 11 kasvu-uralle, hyvä julkinen hallinto sekä luottamuksen palauttaminen maan kykyyn hoitaa niin pankkisektoriaan kuin julkista talouttaankin. Finanssikriisi aiheutti talouskriisin ja valtioiden velkakriisin. Halpa velkaraha aiheutti vuosisadan velkaorgiat vähän kaikkialla. Nyt tehdyt toimet ovat vaikuttaneet vielä aivan liian vähän. Rahaa on käytetty massiivisesti Atlantin molemmin puolin. Mutta ovatko rahat tuottaneet tulosta vai ovatko ne menneet mustaan aukkoon? Miksi tehtyjä päätöksiä ei ole toteutettu tai voitu toteuttaa tehokkaasti? Onko hallinnon taso sellainen, että parannuksia voidaan odottaa? Voiko ahneus ottaa uudelleen vallan niin, että kohta ollaan taas uudessa kriisissä? Tuoreet uutiset huumekartellien rahanpesusta ja rahanpesusta laajemminkin tai libor-korkojen vääristelystä saavat kyseenalaistamaan suurten globaalisti toimivien pankkien arvojen kestävyyttä. Suuria kriisejä ja vaikeita aikoja on koettu lähihistoriassa paljonkin: Latinalaisen Amerikan kriisi 1990-luvun alussa, Aasian kriisi 1990-luvun puolivälissä, Venäjän kriisi vuonna 1998, Argentiinan kriisi 2000-luvun alussa, internet-hypetys ja siihen liittyvä osakemarkkinoiden romahdus kymmenen vuotta sitten ja niin edelleen. Nyt kriisipesäkkeiden suuruus, kattavuus ja yhteydet toisiinsa ovat olleet kuitenkin niin omassa kategoriassaan, että paluu entiseen tulee olemaan vaivalloista, jos edes mahdollista tai toivottavaakaan. Nykyisen kriisin juuret ovat USA:ssa. Yhdysvaltalainen Charles Ferguson nostaa esille ehkä tendessimäisessä mutta ajankohtaisessa kirjassaan Rosvojen valtio rahoitusmarkkinoiden viisi vahingollista muutosta. Ensimmäinen vahingollinen muutos oli se, että USA:ssa toteutettiin mittava sääntelyn purkaminen Bill Clintonin sekä George Bushin hallinnon aikaan. Investointipankit saivat toimia vapaasti. Vielä vuonna 2005 USA:n keskuspankin FED:n pääjohtaja Alan Greespan sanoi, ettei investointipankkitoimintaa valvomaan tarvita virkamiehiä, vaan markkinat valvovat itse itseään! Käsittämätön väite jo lähtökohtaisesti. Miten markkinat voisivat valvoa esimerkiksi hyvin monimutkaisia rahoitusinstrumentteja pankkien taseissa ja pankin ulkopuolisissa varjopankeissa, kun oikeaa ja riittävää tietoa ei ole käytettävissä? Toinen muutos oli se, että sääntelyn purkaminen johti nopeasti finanssialan keskittymiseen. Tämän toimiva sääntely olisi ainakin osittain estänyt. Liikepankkitoiminta, investointipankkitoiminta, meklaritoiminta ja arvopapereiden vakuuttaminen olivat samassa suurpankissa ilman

4 12 Rahat mustassa aukossa finanssikapitalismi ja huono hallinto mitään palomuureja tai eriytettyjä yhtiörakenteita. Ja näin kriisin koittaessa veronmaksajien tukirahat päätyivät yhtä lailla pientallettajien kuin spekulatiivisten sijoittajien pelastukseksi. Kolmanneksi asuntolainojen tuotteistaminen, arvopaperistaminen ja myynti institutionaalisille sijoittajille ympäri maailmaa oli uusi ilmiö, jonka riskit olivat tuntemattomat. Rahoitusmarkkinoiden neljäs muutos oli erilaisten sääntelemättömien rahoitusinstrumenttien kasvu. Näitä olivat monimutkaiset luottoriskijohdannaiset, vakuudelliset joukkovelkakirjat ja synteettiset asuntolaina-arvopaperit. Viides muutos oli bonus- ja palkkiojärjestelmien riistäytyminen käsistä. Lyhyen aikavälin voittoihin ja yltiöpäiseen riskinottoon perustuen voitiin vuodessa tienata elinikäinen rikkaus. Systeemi kannusti koko finanssijärjestelmää lyhyen aikavälin voittoihin ja yltiöpäiseen riskinottoon. Syitä on tarpeen tarkastella yksityiskohtaisemminkin. Finanssimarkkinoilla erityisesti Yhdysvalloissa alkoivat 2000-luvun alkupuolella yleistyä epäterveet ilmiöt ja innovaatiot, joilla asunnonostajiksi ja siten laina-asiakkaiksi houkuteltiin heikon maksukyvyn omaavia tai täysin maksukyvyttömiä henkilöitä. Tilannetta kärjisti myös se, että Yhdysvaltain keskuspankki piti vuoden 2004 presidentinvaaleja odotellessaan korkotason yhdessä prosentissa, vaikka talouskasvu oli jo vakaalla pohjalla. Pankkien ja pankeilta näyttävien laitosten löysäkätisen luotonannon ekspansio villitsi ja ylikuumensi asuntomarkkinat. Samoin kotitalouksien velkaantuminen ylitti kriittisenä pidetyt rajat. Velalle jo kauan aikaa perustunut kulutushysteria sai rinnalleen halpaan velkarahaan ja puolilaittomiin houkuttimiin perustuvan asuntokuplan, joka suorastaan odotti puhkeamistaan. Musiikki kuitenkin jatkoi soimistaan ja tanssijoiden joukko Titanicin kannella kasvoi kasvamistaan. Rahan hinta eli korko oli pysynyt alhaalla pitkään, ja yhä aktiivisempi ja liikkuvampi pääoma etsi korkeatuottoisempia kohteita. Vallalla oli perusteeton optimismi. Pitkään jatkuneet talouden hyvät kasvuluvut yhdessä alhaisen inflaation kanssa saivat pankit, sijoittajat, viranomaiset ja kotitaloudet unohtamaan yhden merkittävän tosiasian: omaisuuserien, mukaan lukien asuntojen, arvonnousu voi katketa nopeasti ja dramaattisesti. Tämä tapahtuikin loppuvuodesta Musiikki lakkasi soimasta. Osa sijoittajista ja pankeista ehti vetäytyä syrjään ja istuutua, suurin osa kuitenkin jatkoi vielä tanssimista toivoen, että soitto alkaisi uudestaan. Ei alkanut.

5 Rahat mustassa aukossa finanssikapitalismi ja huono hallinto 13 Tilannetta pahennettiin edelleen niin, että löysäkätistä asuntoluototusta harjoittaneet pankit ja muut lainakauppiaat sekä luottoja ostaneet rahoituslaitokset niputtivat eri omaisuuseristään, ennen muuta juuri kelvollisista ja vähemmän kelvollisista asuntolainoistaan arvopapereita, jotka viipaloitiin eri riskiluokkiin jaoteltuina. Luokituslaitosten tekemät riskiluokitukset olivat kuitenkin täysin luokattomia ja loppukädessä vaarallisia. Arvopapereiden liikkeellelaskijat saivat tuotteilleen luokituksia, jotka pahimmissa tapauksissa eivät pitäneet paikkaansa edes seuraavalla viikolla. Luottoluokittajien kyvyttömyys, eturistiriidat ja oligopolistiset markkinat houkuttelivat AAA-tuotteita eli turvasatamia hakeneet institutionaaliset sijoittajat täysin epävarmoille ja riskipitoisille vesille. Yleisesti on ihmetelty, miten luokituslaitokset ovat päässeet kriisinaikaisista toimistaan kuin koira veräjästä. Tilanteeseen saattaa tulla kuitenkin muutos, koska Yhdysvaltain liittovaltio käynnisti helmikuussa 2013 kanteen Standard & Poor sia eli yhtä suurinta luokituslaitosta vastaan. Yhtiötä syytetään siitä, että se tietoisesti antoi liian hyviä luokituksia asuntoluottopohjaisista arvopapereista. Valtio vaatii Standard & Poor sille vähintään 5 miljardin dollarin rangaistusta. Yhtiö on luonnollisestikin kiistänyt kaiken todeten, että jälkiviisaus ei ole perusta oikeustoimille hyvässä uskossa tehtyjä ammattiarvioita vastaan. Asuntolainoihin perustuvia arvopapereita ja muita vakuudellisia velkakirjoja myytiin eteenpäin toisille pankeille tai muille sijoittajille maailman ääriä myöten. Jossain vaiheessa ketjua yleensä jo hyvin varhain siirryttiin käyttämään taseen ulkopuolisia, tarkoitukseen varta vasten luotuja erityisrakennelmia. Seurauksena oli yltiöpäisesti velkavivutettu, haavoittuvainen, läpinäkymätön ja ylisuureen riskinottoon hurahtanut pankkisektori, jossa palkkiot olivat välittömiä ja sitä runsaampia, mitä enemmän taseeseen tai sen ulkopuolelle oli omaisuutta hankittu. Varojärjestelmät pettivät totaalisesti. Kriisin taustalla vaikutti myös massiivinen määrä rahaa löysää rahaa joka etsi sopivaa sijoittautumispaikkaa. Vaihtotaseiden epätasapainot olivat kohonneet valtaviksi. Yhdysvaltain vaihtotaseen vaje oli tuplaantunut yli 800 miljardiin dollariin nopeasti vuoden 2001 jälkeen. Vastaavasti Kiinan ja muiden Aasian maiden ylijäämät kymmenkertaistuivat samassa tahdissa. Lähes yhtä vauhdikkaasti kasvoivat myös öljynviejämaiden ylijäämät. Rahavirrat säästäjiltä yli varojen eläville kansakunnille kasvoivat

6 14 Rahat mustassa aukossa finanssikapitalismi ja huono hallinto siis valtavasti, ja mikä vielä merkittävämpää, kyseisiä rahavirtoja houkuteltiin yhä tuottoisempiin eli riskipitoisempiin kohteisiin. Finanssisektorin paisumisesta tuli iso ongelma. Se näkyi myös siinä, että lahjakkaat ihmiset hakeutuivat tälle sektorille ja talouden kivijalkaa eli teollisuutta ei arvostettu työpaikkana. On selvää, että finanssikriisin syitä tulee etsiä myös ylisuuresta ja osin kannattamattomasta pankkisektorista. Pankkisektorilla useissa maissa pätivät samat lainalaisuudet kuin taloudessa ylipäätään: rakenteiden muutokset ja uudistukset olivat vaikeita toteuttaa. Erityisen vaikeaa muutoksia on toteuttaa hyvänä aikana, jollaisena 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä suurelta osin vietettiin. Tehoton ja liian suuri pankkisektori lähti parantamaan kannattavuuttaan mieluummin korkeariskisten tuotteiden avulla kuin esimerkiksi tehostamalla toimintoja tai karsimalla pankkien lukumäärää tai niiden kannattamattomia osia. Finanssikriisi on aina myös valvonnan kriisi. Täysin kiistatta kyse oli riittämättömästä pankkien sääntelystä ja valvonnasta, mukaan lukien vakavaraisuuskysymykset. Tehokkaan ja toimivan sääntelyn ja valvonnan vaikeusastetta lisäsi läpinäkymättömyys erityisesti arvopaperistettujen tuotteiden, johdannaisinstrumenttien, varjopankkien toiminnan ja taseen ulkopuolisten erien osalta. Sama tapahtui Suomessa 1990-luvun pankkikriisissä, kun valvonnalla ei ollut välineitä puuttua pankkien erityisesti SKOP:n hulvattomaan kasvustrategiaan. Kriisin alkuvaiheessa valvonnan aukkokohdat tulivat voimalla esille johdannaisinstrumenttien uusien villitysten, lainavakuutusten kautta. Näissä liiketapahtumissa yksi osapuoli (vakuutuksen myyjä) ottaa palkkiota vastaan kontolleen esimerkiksi yrityksen liikkeellelaskeman joukkovelkakirjalainan takaisinmaksun, mikäli yritys ei kykene hoitamaan maksuvelvoitettaan. Vakuutuksen ostaja on siis luonnollisesti alkuperäisen joukkovelkakirjan ostaja. Tai niin voisi ainakin kuvitella. Mutta lainavakuutusten markkinoilla vakuutuksia ottivat ja ostivat muutkin tahot kuin lainapaperin haltijat. Siis sama asia, jos ottaisi kotivakuutuksen kollegan asuntoon. Kriisin myöhemmissä vaiheissa lainavakuutukset kohdistuivat valtioiden velkapapereihin. Tässäkin tapauksessa lainavakuutusten ostajat ottivat siis positioita, että joku maa ei kykene suoriutumaan veloistaan. On helppo yhtyä siihen näkemykseen, että vakuutuksen ostaminen ilman perustana olevaa omaisuuserää, eli tässä tapauksessa varsinaista velkapa-

7 Rahat mustassa aukossa finanssikapitalismi ja huono hallinto 15 peria, ei voi olla reaalitalouden sujuvuuden kannalta välttämätöntä. Tällainen kaupankäynti ei voi olla sellaista pankkitoimintaa, jonka katastrofaaliset seuraukset kaadetaan veronmaksajien syliin. Lainavakuutukset olivat puhtaimmillaan sitä kaikkein vastenmielisintä kasinopankkitoimintaa, kirjaimellisesti. Panoksia sijoitettiin sille, kaatuuko yritys A tai valtio B, vai ei. Kaiken huipuksi lainavakuutusten kaupankäynti tapahtui OTC-markkinoilla (Over The Counter), ei siis virallisilla keskitetyillä kauppapaikoilla. Näin vakuutusten volyymi pääsi paisumaan valtaviin summiin korkeimmillaan yli miljardiin dollariin ilman minkäänlaista tietoa vastapuolista ja niiden riskeistä. Useissa maissa ja varsinkin maailman metropoleissa oli koettu paljon pahempiakin asuntomarkkinoiden hintaromahduksia kuin se, mikä Yhdysvalloissa nähtiin vuodesta 2006 alkaen. Mutta uutta oli nyt se, että asuntomarkkinoiden hintojen syöksy oli ensimmäinen dominopalikka. Sen kaatuminen sai aikaan ketjureaktion, joka nopeassa tahdissa aiheutti globaalin finanssikriisin ja sai koko maailmantalouden kuilun partaalle. Miksi sitten asuntomarkkinoiden hintojen romahduksella oli niin dramaattiset seurannaisvaikutukset? Siksi, että floridalaisen appelsiininpoimijan 110-prosenttisesti maksamaton asuntolaina ja miljoonat muut vastaavat lainat oli kasattu yhteen ja myyty edelleen investointipankeille, jotka tehtailivat niistä velkakirjoja ja velkakirjojen johdannaisinstrumentteja myyden lopulta kyseisiä arvopapereita turvallisina sijoituksina ympäri maailmaa. Kuplan puhjetessa vakuutena olleen asunnon arvonromahdus ei siten merkinnyt luottotappiota pelkästään paikalliselle pankille, vaan yhtä lailla esimerkiksi newyorkilaiselle arvopaperivälittäjälle ja pohjoisnorjalaisen kaupungin eläkerahastolle. Keskustelu huonosta hallinnosta ja velkakriisin hoitamisesta liitetään useimmiten Kreikkaan eikä syyttä. Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagarde ja euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kiistelivät vuoden 2012 marraskuun lopulla lehdistötilaisuudessa Kreikan velkatavoitteiden löysentämisestä. Juncker sanoi, että EU haluaa lykätä vuoteen 2022 Kreikan velan supistamista 120 prosenttiin kansantuotteesta. Lagarde kuitenkin pudisti päätään ja pyöritteli silmiään Junckerin kommenteille. Meillä on selvästi eri päämäärät, Lagarde sanoi. Tämä ei ole vitsi, Juncker puolestaan lisäsi myöhemmin kommentoidessaan tavoitteiden löysäämistä.

8 16 Rahat mustassa aukossa finanssikapitalismi ja huono hallinto Ei se ollutkaan vitsi. Lykkäys tapahtui vuoteen 2022 ja tarina jatkuu. Pääjohtaja Lagarden huoli siitä, kuinka vastuutonta on löysäillä ehtoja, oli varmasti aito. Jo hänen edeltäjänsä IMF:n pääjohtajana, Dominique Strauss-Kahn, varoitti rahojen käyttämisestä pankkitukeen ilman ehtoja. Strauss-Kahn totesi, että ilman pankkijärjestelmän uudelleenjärjestelyjä kaikki elvytykseen käytetty raha uppoaa mustaan aukkoon. Kreikassa on totuttu talousvaikeuksiin. Maa on ollut enemmän tai vähemmän konkurssissa puolet viimeisistä 200 vuodesta. OECD:n tutkimus Kreikasta kertoo maan julkisen hallinnon ongelmista. Tutkimuksen mukaan valtion budjetointi ei ole kattavaa, ministeriöiden budjettivastuut eivät ole selkeitä ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudet ovat rajalliset. Suomalaisperspektiivistä voi kuulostaa uskomattomalta, että vasta pari vuotta sitten Kreikan ensimmäisen tukipaketin yhteydessä maa ryhtyi noudattamaan monivuotista kehysbudjetointia. OECD:n raportin mukaan kaksi merkittävää heikkoutta Kreikan budjetointiprosessissa ovat ylhäältä tulevan ohjauksen puute ja erittäin yksityiskohtainen input-pohjainen lähestymistapa. Priorisoinnit, uudelleenallokoinnit ja tulostavoitteet ovat olleet tuntemattomia käsitteitä. Tulojen osalta harmaa talous on koko maailman mittakaavassa iso ongelma. Myös veroparatiiseihin karkaa verotuloja mittavasti. Jos sähkölaskun kylkeen liitettävä vero on luotettavin tapa periä julkisen sektorin tuloja, on hyvä hallinto kaukana. Kreikkalaisen verotarkastajan sanoin: Jos verolakien noudattamattomuudesta saisi rangaistuksen, kaikki Kreikan lääkärit olisivat vankilassa. Tietysti myös kaikenlainen korruptio, julkisten palvelujen ja oikeuslaitoksen tehottomuus ja syvälle juurtunut huono hallinto syövät kreikkalaisten veronmaksumoraalia. Komission marraskuussa 2011 julkaiseman raportin mukaan veroja on rästissä neljäsosa kansantuotteesta eli noin 60 miljardia euroa. Sillä hoitaisi kriisiä jo osin ominkin voimin. Kreikka ja julkinen sektori on helppo nostaa tikun nokkaan. Moni muistelee vappuviikonloppua 2010, kun euroryhmän valtiovarainministerit joutuivat hätäkokouksessaan heittämään 110 miljardin euron pelastusrenkaan Kreikan pitämiseksi pinnalla. Jo silloin epäiltiin Kreikan kykyä panna toimeen säästötoimia ja taloushallinnon korjaamista. Hyväkään päätös ei ole hyvä, jos sitä ei tehokkaasti toteuteta. Tuon vapun jälkeen uusia päätöksiä Kreikka-lainoista on jouduttu tekemään ja joudutaan vielä jatkossakin tekemään.

9 Rahat mustassa aukossa finanssikapitalismi ja huono hallinto 17 Velkaongelma ja sen hallinta on pahimmillaan Kreikassa. Mutta ongelma on tietysti paljon laajempi. Finanssikriisinä alkanut syöksy ulotti vaikutuksensa nopeasti myös reaalitalouteen ja saattoi samalla maailman kokonaistuotannon vuonna 2009 edellisvuotta pienemmäksi. Kyseessä oli ensimmäinen negatiivinen bruttokansantuotteen muutos sitten 1930-luvun suuren laman. Taantuman seurauksena työttömyys lähti voimakkaaseen kasvuun erityisesti Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Espanjassa, eikä työpaikkojen menetys ole taittunut vieläkään kuin vain harvoilla ja valituilla alueilla. Yhtä lailla kansantuotteen palautuminen kriisiä edeltävälle tasolle on vienyt useita vuosia, ja suurista teollisuusmaista esimerkiksi Iso-Britannia, Italia ja Japani eivät ole vieläkään sillä tasolla. Rahoituslaitosten pelastaminen, verotulojen romahtaminen, tukiperusteisten menojen automaattinen kasvu ja kansantalouksien piristäminen julkisin varoin ovat saattaneet valtiot ennennäkemättömän vaikeiden vaje- ja velkaongelmien kurimukseen. Pahimpaan tilanteeseen ajautuivat ensin muun muassa Islanti, Unkari ja Latvia sekä myöhemmin Välimeren maat ja Irlanti. Massiivinen budjettivaje oli sitten syynä yksinkertaisesti löperö talouspolitiikka tai pankkisektorin pelastaminen yksin tai yhdessä velkataakan kanssa sysäsi maat täysin tai vähintäänkin osin muiden avun varaan. Omalla nimellä ja maineella ei enää saanut riittävästi kohtuuhintaista lainarahaa. Kreikan tilanteessa kaikkein suurin vaje on kuitenkin luottamusvaje. Mihinkään talouspoliittiseen tilastoon ei enää luoteta, kun lähihistoriasta on paljastunut sekä kansantalouden tilinpidon että budjettivajeen merkittäviä korjauksia. Eikä markkinoilta löydy helposti uskoa kansakunnan kykyyn toteuttaa tarvittavia säästötoimenpiteitäkään, koska maalla ei ole esittää mitään vastaavan tapaista vyönkiristystä aikaisemmilta vuosilta. Irlannin osalta suurin murhe on ollut valtavaan mittaan pahimmillaan 11 prosenttia kansantuotteesta kasvanut pankkisektori, jonka pelastaminen veronmaksajien rahoilla on ajanut koko kansakunnan vararikon partaalle. Niin Irlannissa kuin Espanjassakin syntyivät suuret kiinteistö- ja asuntokuplat. Ilman todellista kysyntää Espanjaan syntyi toista miljoonaa asuntoa, jotka nyt ovat tyhjillään ja pankkien taseissa isoina ongelmia. Osake-, kiinteistö- ja asuntokuplien vaaroja ei ollut mietittykään kun euroa luotiin. Silloin keskityttiin vain julkistalouden alijäämän ja budjettivajeen seurantaan.

10 18 Rahat mustassa aukossa finanssikapitalismi ja huono hallinto Talouskasvun tyrehtyminen, julkistalouksien heikko tila ja pankkisektorin pelastustoimet nakertavat hyvinvoinnin kakusta vähintäänkin lyhytaikaisesti ison palan pois. Julkisuudessa on esiintynyt useita arvioita finanssikriisin hintalapusta. Yhdysvalloissa puolueista riippumaton Better Markets -organisaatio arvioi syyskuussa 2012, että USA:ssa hintalappu olisi miljardia dollaria. Tämä luku pitää sisällään kansantuotteeseen syntyneen aukon sekä keskuspankin toimet, joilla kansantuotteen vielä suurempaa aukkoa ehkäistiin. Finanssikriisi ja sitä seurannut julkistalouden kriisi ovat jo yksistään maalanneet tulevaisuudennäkymät Euroopan joka kolkassa epävarmoiksi tai peräti synkiksi. Ne ovat samalla osaltaan peittäneet alleen vieläkin perustavampaa laatua olevia haasteita. Saksan liittokansleri kuvasi Euroopan tulevaisuuden kaitaa ja kapeaa polkua joulukuussa 2012 osuvasti todeten, että jos Eurooppa vastaa seitsemää prosenttia maailman väkiluvusta, tuottaa 25 prosenttia maailman kansantuotteesta mutta rahoittaa 50 prosenttia globaaleista sosiaalimenoista, on täysin selvää, että Euroopan on ahkeroitava todella lujasti, mikäli se haluaa säilyttää nykyisen elintasonsa ja vaurautensa. Voiko Euroopan tilaa ja haasteita tuon paremmin enää kuvata! Talouden globaali kriisi on jatkunut jo viisi vuotta. Paljon on tehty kriisin voittamiseksi, mutta loppua ei ole näkyvissä. Kriisi näkyy yhä monissa maissa ja monella tavalla, erityisesti työttömyytenä. Nuorisotyöttömyys on räjähtänyt käsiin erityisesti Kreikassa ja Espanjassa. Duunarit, virkamiehet, sairaanhoitajat ja ATK-ammattilaiset Gibraltarilta Utsjoelle ovat hoitaneet oman taloutensa hyvin, tai ainakin luulleet tehneensä niin. Nyt kun kansainvälinen talouskriisi on tehnyt heistä työttömiä, Euroopassa ja myös muualla länsimaissa ollaan hämmennyksen vallassa. Italian vaalien tulos kertoo ensisijaisesti kansalaisten hämmennyksestä ja Kyproksella ihmiset eivät tiedä mitä ajatella rahoituspaketista. Miten selviämme lainoista ja jokapäiväisistä menoista? Miksi pankkeja ei ole valvottu? Miksi valtio on yhä kasvavassa velkasuossa? Miksi kaikki eivät maksa veroja ja miksi korruptio rehottaa? Mihin rahamme ovat menneet? Miten me voimme hallita taloutta paremmin ja päästä eroon kriisistä? Ovatko rahamme nyt mustassa aukossa?

11 19 Olavi Ala-Nissilä 2 Salailun perinne aitoa avoimuutta Eurooppa Heinäkuussa 2001 Euroopan komissio julkaisi mainion keskusteluasiakirjan hyvästä hallinnosta. 1 Taustalla oli useita huolestuttavia suuntauksia. Yhtäältä EU-kansalaiset toivoivat poliittisilta päättäjiltä vastauksia kansainvälisiin ongelmiin, mutta toisaalta he eivät luottaneet samaisiin päättäjiin tai toimielimiin. Luottamusta murensi muun muassa EU:n päätöksenteon ja kommunikoinnin monimutkaisuus. EU:n päätöksenteko koettiin myös etäiseksi. Kansalaisilla oli vaikeuksia hahmottaa, mitä päätöksiä EU tekee. Tuoreessa muistissa oli myös komission ajautuminen eroon korruptiosyytösten takia sekä Irlannin kielteinen kansanäänestystulos (53,9 %) EU:n perussopimuksen muuttamisesta hyvin alhaisella äänestysprosentilla (34,8 %). Keskusteluasiakirjassaan komissio listasi viisi periaatetta, jotka tukevat hyvää hallintoa. Numerolla yksi tuli avoimuus. Tuolloin avoimuuden lisäämisellä haluttiin ennen muuta avata EU:n päätöksentekoa ja sitä kautta lisätä kansalaisten luottamusta EU:n toimintaa kohtaan. Juuri samaisesta luottamuksesta tai sen pulasta on kyse nytkin, kun useat EU-maat ovat ajautuneet finanssikriisin kautta vakavaan julkistalouden kriisiin. Miten sitten luottamusta voitaisiin lisätä? Rehellisin vastaus lienee se, että helppoja ratkaisuja ei ole. Mutta varmaa on se, että aivan kuten 12 vuotta sitten, avoimuuden lisäämisen tulisi olla listan kärkipäässä. Avoimuuden lisäämisen tulisi olla niin EU-päättäjien, kansallisten poliittisten päättäjien, valvontaviranomaisten kuin rahoituslaitostenkin päähuolia. Tilintarkastajan näkökulmasta yksi suurimmista finanssikriisiin johtaneista syistä ja ulospääsyn esteistä on ollut avoimuuden puute. 1 European Commission (2001), European governance a white paper.

12 20 Salailun perinne aitoa avoimuutta Eurooppa Jo finanssikriisin alkuaineena olleessa holtittomassa asuntoluototuksessa oli avoimuus kortilla monissa vaiheissa. Puutteita oli muun muassa arvopapereiksi paketoiduissa asuntoluotoissa, rahoituslaitosten taseen ulkopuolisissa rakennelmissa, jonne kyseisiä arvopapereita siirrettiin, ja asuntoluottopohjaisissa johdannaisinstrumenteissa, joilla tehtiin kauppaa ilman keskitettyä kauppapaikkaa. Erityisen huolestuttavaa läpinäkyvyyden ja avoimuuden puute on mielestäni ollut kuitenkin kriisin akuuteimman hoitovaiheen aikana. Olin kuvitellut, että ne sadat pankkikriisit 1200-luvulta lähtien olisivat opettaneet päättäjille ja valvojille edes yhden asian: kun kriisi tulee, on toimittava heti. Kun ikäviä asioita paljastuu, ne on hoidettava heti. Kulunut sanontakin kuuluu: kun asiat pitkittyvät, ne mutkistuvat. Viimeisin näyttö salailun ja viivyttelyn tuhoisista seurauksista on nähty nyt Kyprosella! Yhdysvaltain investointipankeista kenties suurin ja mahtavin ja kohtalaisen hyvin finanssikriisistä selvinnyt Goldman Sachs on saanut kriisin aikana useista toimistaan kyseenalaista mainetta. Syntilistalta löytyvät muun muassa Kreikan avustaminen velkamäärien vähentämisessä sekä sellaisten arvopapereiden myyminen, joihin oma neuvonantaja oli ottanut negatiivisen position. Yhdestä asiasta Goldman Sachs ansaitsee kuitenkin kiitoksen: pankki on muistuttanut läpinäkyvyyden tärkeydestä uusien kriisin välttämiseksi. Goldman Sachsin toimitusjohtaja Lloyd Blankfein on todennut, että esimerkiksi järjestelmäriskejä arvioivan viranomaisen kuten EU:ssa kriisin seurauksena perustetun järjestelmäriskikomitean tehtävä on täysin mahdoton, mikäli rahoituslaitokset eivät paljasta kaikkia riskejä, mukaan lukien taseen ulkopuolisia rakennelmia, tai eivät kirjaa kyseisiä riskejä käyvän arvon periaatteiden mukaisesti. Hän on todennut, että järjestelmäriskejä arvioivan viranomaisen tehtävä vaatii yliluonnollisia kykyjä ilman läpinäkyvyyttä vanhan mallin ongelmana on, että rahoituslaitosten on liian helppoa kieltää ongelmat, jotka aiheuttavat mätäpaiseita ja kasvavat. Tämä kieltämisen kulttuuri myötävaikutti merkittävällä tavalla epäluottamukseen, joka halvaannutti koko rahoitusjärjestelmän. Toiset avoimuutta korostavat pankinjohtajat ovat verranneet pankkien omaisuuserien läpivalaisua ja tarvittavia alaskirjauksia puutarhan- tai metsänhoitoon. On siis kitkettävä rikkaruohoja tai tehtävä jopa harvennushakkuut, jotta puut, eli terveet osat, pääsevät kasvamaan paremmin. Ja kuten metsänhoidossakin, kustannustehokkain tapa on toimia riittävän varhaisessa vaiheessa.

13 Salailun perinne aitoa avoimuutta Eurooppa 21 Totuuden kohtaamisesta ja välittömästi toimimisen merkityksestä on puhunut myös edellisen suurtaantuman aikainen pääministerimme Esko Aho. Hänen toimintaohjeensa kriisistä ulospääsemiseksi alkaa strategialla. Olkoon kyse sitten vientivetoisesta strategiasta, sisäisestä devalvaatiosta tai jostain muusta, mutta ennen muuta lähtökohdaksi on otettava totuus, mielellään jopa piirun verran synkempikin kuin olisi pakko. Päättäjien on kerta kaikkiaan uskallettava kohdata tosiasiat sellaisina kuin ne ovat. Pään laittaminen pensaaseen ja ongelmien piilottelu on varmin tae sille, että nousu kriisistä ylös ei ole kestävällä pohjalla. Pankkien osalta totuuden kohtaaminen tarkoittaa erityisesti sitä, että kun kriisi iskee ja omaisuusarvot joutuvat kohtaamaan uuden todellisuuden, taseen läpivalaisu suoritetaan avoimesti, päättäväisesti ja ripeästi. IMF:n entinen pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn tiivisti oikean lähestymistavan seuraavasti: Palatakseni välittömiin huolenaiheisiin, meidän tulee toimia nopeammin pankkien taseiden paikkaamiseksi. Asia on tärkeä siksi, että rahoituslaitokset, joilla on yhä arvoaan menettäneitä ja epälikvidejä omaisuuseriä taseessaan, hidastavat luotonantoa; ja tällä on huolestuttavia vaikutuksia yleiselle talouskasvulle. Ja edelleen, pankkien taseiden stressitestejä tarvitaan yhä monissa maissa, jotta voidaan saavuttaa täysi ymmärrys siitä, missä uutta pääomaa tarvitaan ja mistä ongelmia voi jatkossa nousta. Myös Strauss-Kahn korosti totuuden kohtaamista mieluummin jopa liian synkkänä kuin liian optimistisena. Hidas toiminta ja avoimuuden puute ovat ongelmia ennen muuta Euroopassa. Tästä on valitettavan selkeää näyttöä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kriisin aikana julkaissut ja päivittänyt Global Financial Stability -raporteissaan sitä, kuinka suuria rahoituslaitosten omaisuuserien alaskirjaukset kokonaisuudessaan tulevat olemaan ja kuinka paljon niistä on jo kirjattu. Raporttien pääviesti on ollut se, että yhdysvaltalaispankit toteuttivat selkeästi ripeämmin alaskirjauksiaan kuin euroalueen tai Ison-Britannian pankit. Tämän seurauksena IMF varoitti useita kertoja Eurooppaa hitaasta edistymisestä pankkien vakauttamisessa ja zombie-pankkien riskeistä, joista luonnollisesti aiheutuisi raskas taakka talouskasvun käynnistymisessä. Kuinka oikeassa Washington olikaan! Toinen osoitus Euroopan hitaasta toiminnasta paljastui kesän 2009 aikana, kun puheet stressitestien tarpeesta käynnistyivät. Pankkien stressitesteissä on kyse siitä, kuinka hyvin pankit ja ennen muuta niiden vakavaraisuus kestäisivät talouden ennakoitu heikomman kehityksen. Testejä

14 22 Salailun perinne aitoa avoimuutta Eurooppa tarvittiin, koska markkinoilla vallitsi yhä pankkien välinen luottamuspula ja sen seurauksena likviditeettiongelmia ja luottohanojen nihkeyttä. Ei tiedetty, mitä mörköjä pankkien taseissa yhä piilee. EU:ssa päämiehet olivat sinänsä mallikkaasti linjanneet jo maaliskuun 2009 huippukokouksessaan, että on pyrittävä ilmoittamaan arvoltaan alentuneet omaisuuserät kokonaisuudessaan valvontaviranomaisille. Suomi ajoi kunniakkaasti valtiovarainministereiden kokouksessa paria kuukautta myöhemmin yhteisten Euroopan laajuisten pelisääntöjen luomista pankkien stressitesteille. Ministeri Katainen osui naulankantaan, kun hän stressitestejä puolustaessaan totesi, että pankkien välisen luottamuksen palauttaminen on ainoa kestävä tie talouden elpymiseen. Hyvistä aikeista ja linjauksista huolimatta Euroopassa oli kuitenkin hiljaista. Yksittäisistä maista vain ne, joissa finanssikriisi ei horjuttanut pankkeja juuri lainkaan, tekivät stressitestejä, julkaisivat tulokset ja jopa taustaoletuksetkin. Esimerkiksi Suomessa Finanssivalvonta teki yhdessä Suomen Pankin kanssa stressitestit vuoden 2009 aikana kahteen otteeseen ja päätyi siihen, että valvottavien luottolaitosten vakavaraisuus kestäisi ennustettua merkittävästi syvemmän taloustaantuman ja sen pitkäaikaisen jatkumisen. Oikeassa olivat myös Finanssivalvonnan asiantuntijat. Yhdysvalloissa stressitestit 19 suurimmalle pankille vietiin läpi jo keväällä Testit paljastivat, että pankkien pääomia oli yli kymmenessä pankissa vahvistettava yhteensä 75 miljardilla dollarilla. Näin myös tehtiin. Oli luonnollista, että kyseisen harjoituksen jälkeen globaalit sijoittajat janosivat tietoa myös Euroopan pankkisektorin tilasta ylipäätään, mutta ennen muuta suurimpien yksittäisten pankkien tilasta. Samoihin aikoihin markkinoilla liikkui tietoja, että EU:ssa on Euroopan pankkivalvojien komitean (CEBS) toimesta jokin stressitestiharjoitus vireillä. Mutta tuo jokin oli todellakin aivan jotain muuta, kuin mitä olisi kaivattu. Koska mitään konkreettista ja Yhdysvaltojen stressitestiä vastaavaa ei ollut tiedossa, komission ja CEBSin oli astuttava esille virallisen julkilausuman voimalla. Lausunto totesi meneillään olevasta harjoituksesta, että - - tämä ei ole stressitesti, joka identifioisi yksittäisten pankkien mahdollisia pääomatarpeita - - tavoitteena on EU-tason harjoitus yhteisine suuntaviivoineen ja skenaarioineen, jolla lisätään informaatiota kokonaistasolla - -. Kauniisti sanottuna käsittämätön lausunto ja täysin vastuutonta toimintaa!

15 Musta aukko Teesejä Brysselin ja Wall Streetin seinille Olavi Ala-Nissilä Esko Aho Vitor Caldeira Edite Dzalbe Markku Hirvonen Kersti Kaljulaid Hannu Laurila Erkki Liikanen Harald Noack Tuomas Pöysti Olli Rehn Jukka Vesala Jukka Wuolijoki Nimekäs joukko Euroopan huippuasiantuntijoita tarjoaa päivänpolttavia näkökulmia euroalueen pitkittyneeseen talous- ja pankkikriisiin. Olavi Ala-Nissilän johdolla selviytymiskeinoja kriisiin haetaan paremmasta hallinnosta kritiikkiä saavat osakseen niin harmaa talous ja korruptio kuin finanssisektorin toimintakin. Mielenkiintoisen lisän kirjaan tuovat mm. Latvian ja Viron selviytymistarinat. Tilaukset khtmedia.fi Hinta 44 (sis. alv.) 280 sivua, juuri ilmestynyt! Tilaukset ja lisätiedot khtmedia.fi/julkaisut, puh KHT-tilintarkastaja ja Senior Adviser Olavi Ala-Nissilä tarkastelee pitkäaikaisen EU:n huippuvirkamiehen kokemuksella ja entisenä eduskunnan pankkivaltuuston ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana tarkkanäköisesti Euroopan nykytilannetta. Kirja päivittää tiedot kriisin nykytilanteesta ja sivaltaa kriisin osapuolia huonon julkisen talouden hallinnasta. KHT-Media Oy Fredrikinkatu 61 A Helsinki puh khtmedia.fi

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki RATKAISU 09 15.1.2009 1 Sisältö 1. Rahoitusmarkkinoiden tilanne 2. Maailmantalouden käänne 3.

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 297 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Mihin kannattaa sijoittaa voiko menneisyydestä oppia? Lippo Suominen Huhtikuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito

Mihin kannattaa sijoittaa voiko menneisyydestä oppia? Lippo Suominen Huhtikuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito Mihin kannattaa sijoittaa voiko menneisyydestä oppia? Lippo Suominen Huhtikuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito 2 Suomalainen pitää osakesijoittamista lottoamisena Professori Vesa Puttonen, Helsingin kauppakorkeakoulu,

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä niiden vaikutukset tarvittavaan koulutukseen

Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä niiden vaikutukset tarvittavaan koulutukseen Antti Kasvio: Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä niiden vaikutukset tarvittavaan koulutukseen Esitys koulutustoimikuntien opintoiltapäivässä 18.5.2010 Lähtökohdat Suomessa harjoitettu pitkään systemaattista

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Makrokatsaus. Heinäkuu 2016

Makrokatsaus. Heinäkuu 2016 Makrokatsaus Heinäkuu 2016 Myönteistä kehitystä kesämarkkinoilla Heinäkuu oli hyvä kuukausi rahoitusmarkkinoilla. Brittien ei EU:lle aiheutti negatiivisia reaktioita markkinoilla, mutta nyt suunta kääntyi

Lisätiedot