Loimaan seutukunnan turvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 seutukunnan turvallisuussuunnitelma

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Turvallisuussuunnitelman tausta Turvallisuussuunnittelu seutukunnalla 4 2. Toimintaympäristö ja turvallisuuden nykytila ja sen väestörakenne Syrjäytymisen ehkäisy Häiriökäyttäytymisen ja rikosten ennalta ehkäisy ja torjunta Onnettomuuksien ennalta ehkäisy Liikenneturvallisuus Väkivallan vähentäminen ja rikoksen uhrin asema Turvallisuussuunnitelman päämäärät, kärkitavoitteet ja toimenpiteet 17

3 3 1. Johdanto 1.1. Turvallisuussuunnitelman tausta Valtioneuvosto teki toukokuussa 2008 periaatepäätöksen uudesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokaiselle sisäisen turvallisuuden ohjelma, sisäasiainministeriön julkaisuja 16/2008). Ohjelma on hallituksen periaatepäätös, jossa määritetään poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Sisäisen turvallisuuden ohjelma laaditaan hallituskaudelle ja ohjelman toteutumisen välitarkastelu tehdään hallituskauden päättyessä. Ohjelman tavoitteet on asetettu vuodelle Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan ohjelmassa sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai muutoksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Ohjelmassa todetaan, että turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on asetettu valtakunnallisen tason tavoitteet ja vahvistettu toimenpiteet koskien seuraavia turvallisuuden keskeisiä alueita: - kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen - maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen - väkivallan vähentäminen - kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla - suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ehkäisy - rajaturvallisuus, laittoman maahantulon estäminen ja tullivarmuus, ihmiskaupan ja siihen rinnastuvan rikollisuuden estäminen - järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, tietoverkkorikollisuuden ja internetin käyttöön liittyvien riskien torjunta, terrorismin torjunta, ääriliikkeiden laittoman toiminnan ehkäisy ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisy. Paikallinen turvallisuussuunnittelu on sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa paikallisella tasolla. Siinä kansalliset tavoitteet sovitetaan yhteen paikallisen turvallisuustilanteen analyysin tuottaman tiedon kanssa. Linjaukset paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittämiseksi on esitetty sisäasiainministeriön raportissa Paikallisen turvallisuustyön kehittäminen (sisäasiainministeriön julkaisuja 19/2006). Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on parantaa turvallisuutta vähentämällä onnettomuuksien, tapaturmien, rikosten ja häiriöiden määrää ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Turvallisuussuunnittelua johtaa kunnan johto yhdessä poliisitoimen ja alueellisen pelastustoimen johdon kanssa. Yhteistyöhön osallistuvat viranomaisten lisäksi järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajat. Turvallisuussuunnitelma sisältää tavoitteet paikallisen turvallisuuden parantamiseksi, käytännön toimenpiteet ja vastuutahot. Suunnitelma käsitellään kunnan valtuustossa, joka myös seuraa säännöllisesti sen toimeenpanoa. Turvallisuussuunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain niin, että uusi työnsä aloittava valtuusto hyväksyy kautensa alussa tarkistetun suunnitelman.

4 Turvallisuussuunnittelu seutukunnalla seutukunnalla on laadittu turvallisuussuunnitelmat koko a koskevina vuosina 2003, 2007 ja Suunnitelmat laadittiin kuntien, poliisin ja pelastustoimen yhteistyönä niin, että koordinoivana tahona toimi alueella vuosina toimineen SEUTU-hankkeen kuntajohtajakokous. Tuolloin laadituissa suunnitelmissa käsiteltiin liikenneturvallisuutta, omaisuusrikosten vähentämiseen liittyviä seikkoja, huumeongelmaan puuttumista sekä läheisväkivaltaan liittyviä kysymyksiä. Tämän lisäksi korostettiin riittävää resursointia lähipoliisitoimintaan. seutukunnan kehittämiskeskuksen vuosikokouksessa tammikuussa 2010 päätettiin, että kunnilta edellytettävä turvallisuussuunnitelma laaditaan seudullisena suunnitelmana yhteistyössä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Suunnitelman laatimista ohjaavaan työryhmään ovat kuuluneet - kunnanjohtaja Jari Kesäniemi, Auran kunta (pj) - kunnanjohtaja Aimo Suikkanen, Kosken Tl kunta - kaupunginjohtaja Jari Rantala, kaupunki - kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, kaupunki - kunnanjohtaja Juhani Tynjälä, Marttilan kunta - kunnanjohtaja Kari Jokela, Pöytyän kunta - vs. kunnanjohtaja Vesa Ketola ( ), Tarvasjoen kunta - kunnanjohtaja Oili Paavola ( ), Tarvasjoen kunta - pelastuspäällikkö Raimo Aarnio, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos - valmiussuunnittelija Heikki Vähäkuopus, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos - komisario Raimo Erkkilä, Varsinais-Suomen poliisilaitos - ylikomisario Matti Hänti, Varsinais-Suomen poliisilaitos Turvallisuussuunnitelmassa käsiteltäviksi teemoiksi valittiin: Syrjäytymisen ehkäisy Häiriökäyttäytymisen ja rikosten ennalta ehkäisy ja torjunta Onnettomuuksien ennalta ehkäisy Liikenneturvallisuus Väkivallan vähentäminen ja rikoksen uhrin asema Normaaliaikojen erityisoloihin ja poikkeusoloihin varautumista kuvataan kuntien valmiussuunnitelmissa. seutukunnan turvallisuussuunnitelman avulla kehitetään ja koordinoidaan seutukunnan kuntien, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen sekä Varsinais- Suomen poliisilaitoksen välistä yhteistyötä kuntalaisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Suunnitelman hyväksyvät kunnat, aluepelastuslaitos sekä poliisilaitos. Suunnitelma on laadittu noudattaen samaa rakennetta ja esitystapaa, jota käytettiin seutukunnan kunnissa vuoden 2009 aikana laadituissa hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa. Suunnitelmassa luodaan tilastollisen taustamateriaalin avulla katsaus toimintaympäristöön ja turvallisuuden nykytilaan lähtötilanteessa. Tämän jälkeen esitetään taulukkomuodossa tavoitteet ja toimenpiteet, joilla turvallisuuden tilaa pyritään suunnittelukaudella ylläpitämään ja parantamaan. Taulukossa myös määritellään vastuutahot toimenpiteille. Turvallisuussuunnitelman toimenpideosiossa viitataan em. kuntakohtaisiin hyvinvointipoliittisiin ohjelmiin siltä osin kuin tavoitteet ja toimenpiteet sivuavat toisiaan. Raportin laadinnasta on vastannut ohjelmakoordinaattori Pasi Oksanen seutukunnan kehittämiskeskuksesta.

5 5 2. Toimintaympäristö ja turvallisuuden nykytila 2.1. ja sen väestörakenne muodostuu Auran kunnasta, Kosken Tl kunnasta, kaupungista, Marttilan kunnasta, Oripään kunnasta, Pöytyän kunnasta sekä Tarvasjoen kunnasta. Seutukunnalla oli vuoden 2009 lopussa asukasta. Edellisen kymmenen vuoden aikana väestön määrä on vähentynyt 157 asukkaalla. Väestömäärän väheneminen on kohdistunut alle 18-vuotiaisiin, joita oli vuoden 2009 lopussa 591 vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Työikäisten määrä on samana aikana noussut 143 henkilöllä ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 291 henkilöllä. Tarkemmat tiedot väestömäärän kehityksestä ja alueellisesta jakautumisesta on esitetty taulukossa muutos muutos -% alle 18-vuotiaat , vuotiaat ,7 65 vuotta täyttäneet ,9 Yhteensä ,4 Aura alle 18-vuotiaat , vuotiaat ,1 65 vuotta täyttäneet ,6 Yhteensä ,8 Koski Tl alle 18-vuotiaat , vuotiaat ,4 65 vuotta täyttäneet ,5 Yhteensä ,7 Loimaa alle 18-vuotiaat , vuotiaat ,9 65 vuotta täyttäneet ,9 Yhteensä ,6 Marttila alle 18-vuotiaat , vuotiaat ,2 65 vuotta täyttäneet ,0 Yhteensä ,9 Oripää alle 18-vuotiaat , vuotiaat ,6 65 vuotta täyttäneet ,3 Yhteensä ,2 Pöytyä alle 18-vuotiaat , vuotiaat ,9 65 vuotta täyttäneet ,2 Yhteensä ,1 Tarvasjoki alle 18-vuotiaat , vuotiaat ,6 65 vuotta täyttäneet ,2 Yhteensä ,1 Taulukko 1. seutukunnan väestörakenne (Tilastokeskus)

6 6 Taulukossa 2 on kuvattu - ja kuntatasolla se, miten väestömuutokseen on vaikuttanut luonnollinen väestömuutos (syntyneet-kuolleet) sekä kokonaisnettomuutto. Taulukossa 1 esitettyihin väestömäärämuutoksiin verrattuna on luvuissa eroja, koska taulukossa 2 on esitetty ainoastaan näiden kahden muuttujan luvut, ei erikseen väestömuutoksen korjauksia. Erot luvuissa eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Taulukosta käy ilmi se, että nettomuutolla (+606) on pystytty hillitsemään luonnollisen väestömuutoksen (-785) aiheuttamaa asukasluvun vähenemistä. Muutos Muutos Muutos Luonnollinen väestömuutos Kokonaisnettomuutto Aura Luonnollinen väestömuutos Kokonaisnettomuutto Koski Tl Luonnollinen väestömuutos Kokonaisnettomuutto Loimaa Luonnollinen väestömuutos Kokonaisnettomuutto Marttila Luonnollinen väestömuutos Kokonaisnettomuutto Oripää Luonnollinen väestömuutos Kokonaisnettomuutto Pöytyä Luonnollinen väestömuutos Kokonaisnettomuutto Tarvasjoki Luonnollinen väestömuutos Kokonaisnettomuutto Taulukko 2. Väestömuutos (Tilastokeskus) Muuttovoittoon liittyen näkyy seutukunnalla ulkomaalaistaustaisen väestön määrän kasvu (taulukko 3) niin, että edellisen kymmenen vuoden aikana on alueella asuvien muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä noin kolminkertaistunut runsaaseen 500 henkilöön. Samana aikana myös ulkomaan kansalaisten määrä alueella on yli kaksinkertaistunut. Ulkomaan kansalaisia seutukunnalla asui vuoden 2009 lopussa 439.

7 muutos Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset Ulkomaan kansalaiset Aura Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset Ulkomaan kansalaiset Koski Tl Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset Ulkomaan kansalaiset Loimaa Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset Ulkomaan kansalaiset Marttila Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset Ulkomaan kansalaiset Oripää Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset Ulkomaan kansalaiset Pöytyä Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset Ulkomaan kansalaiset Tarvasjoki Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset Ulkomaan kansalaiset Taulukko 3. Ulkomaan kansalaisten sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä

8 Syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyen on taustatilastoissa tarkasteltu väestön tilannetta työllisyyteen ja toimeentuloon liittyen. Lisäksi on esitetty lastensuojeluun liittyen avohuollon tukitoimien piirissä olevien sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuutta vastaavanikäisistä ja tietoja yhteydenotoista sosiaalipäivystykseen. Seutukunnan työttömyys on yleisen taantuman myötä noussut vuoden 2009 aikana takaisin vuosituhannen alun lukemiin. Kesäkuussa 2010 työttömyysprosentti vaihteli seutukunnan kunnissa 7 ja 9 välillä, pysytellen kuitenkin edelleen koko Varsinais-Suomen keskimääräistä tasoa alhaisempana. Merkillepantavaa on se, että pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin vuonna 2010 pysynyt vuosikymmenen alkupuoliskoa matalammalla tasolla. Myös nuorisotyöttömien määrä on kääntynyt uudelleen laskuun vuoden 2010 aikana. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta olennaista on huomata se, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on pysynyt maakunnan keskiarvon yläpuolella vuotiaista nuorista yli 13 % on koulutuksen ulkopuolella (ei ole koulutuksessa tai suorittanut toisen asteen tutkintoa) Aura Työttömyysprosentti 8,1 7,1 5,2 7,9 7,6 Yli vuoden työttömänä olleita Alle 25-vuotiaat työttömät Koski Tl Työttömyysprosentti 6,4 4,5 4,6 6,5 7,0 Yli vuoden työttömänä olleita Alle 25-vuotiaat työttömät Loimaa Työttömyysprosentti 9,2 8,4 6,8 9,4 8,9 Yli vuoden työttömänä olleita Alle 25-vuotiaat työttömät Marttila Työttömyysprosentti 6,3 7,2 5,1 5,8 7,4 Yli vuoden työttömänä olleita Alle 25-vuotiaat työttömät Oripää Työttömyysprosentti 8,2 8,6 5,8 7,2 8,9 Yli vuoden työttömänä olleita Alle 25-vuotiaat työttömät Pöytyä Työttömyysprosentti 8,0 7,7 5,5 8,1 7,7 Yli vuoden työttömänä olleita Alle 25-vuotiaat työttömät Tarvasjoki Työttömyysprosentti 7,4 5,2 5,8 7,4 7,7 Yli vuoden työttömänä olleita Alle 25-vuotiaat työttömät Työttömyysprosentti 8,3 7,6 6,0 8,4 8,2 Yli vuoden työttömänä olleita Alle 25-vuotiaat työttömät Varsinais-Suomi 9,8 9,3 6,9 8,8 9,7 Taulukko 4. Työttömyystilanne (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

9 Aura 17,3 17,3 17,2 13,2 Koski Tl 10,0 12,8 12,5 12,1 Loimaa 11,9 11,8 11,9 12,1 Marttila 15,7 14,1 16,6 14,2 Oripää 15,4 13,9 20,6 14,2 Pöytyä 16,0 16,3 16,4 17,4 Tarvasjoki 11,3 17,8 10,3 10,9 13,4 13,8 13,9 13,5 Varsinais-Suomi 11,9 11,5 11,6 11,5 Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä on pysytellyt noin 5 %:ssa asukkaista. Lapsiperheistä noin 7 % on saanut toimeentulotukea. Molemmat lukemat ovat hieman maakunnan keskimääräisen tason alapuolella. Lukemissa on kuitenkin jonkin verran kuntakohtaista vaihtelua. Lisäksi on huomioitavaa, että tuoreimmat käytössä olevat tilastotiedot ovat vuodelta Aura Kaikki henkilöt 7,8 6,5 5,3 5,6 Lapsiperheet 11,3 8,0 7,1 7,4 Koski Tl Kaikki henkilöt 6,5 4,4 3,7 4,4 Lapsiperheet 12,9 6,6 5,2 7,7 Loimaa Kaikki henkilöt 6,3 5,9 5,9 5,9 Lapsiperheet 9,0 8,7 8,8 8,5 Marttila Kaikki henkilöt 3,7 2,7 2,6 3,6 Lapsiperheet 7,3 3,0 4,6 6,7 Oripää Kaikki henkilöt 6,0 5,4 3,2 5,0 Lapsiperheet 8,4 7,9 4,1 7,6 Pöytyä Kaikki henkilöt 4,4 3,5 3,7 3,3 Lapsiperheet 5,5 4,6 4,5 4,7 Tarvasjoki Kaikki henkilöt 3,1 4,0 2,0 2,8 Lapsiperheet 4,1 6,6 3,4 5,1 Kaikki henkilöt 5,7 5,0 4,7 4,9 Lapsiperheet 8,3 7,1 6,7 7,1 Varsinais-Suomi Kaikki henkilöt 7,8 6,5 5,7 5,6 Lapsiperheet 10,2 8,4 7,4 7,5 Taulukko 6. Toimeentulotukea saaneet henkilöt ja lapsiperheet vuoden aikana, % asukkaista/lapsiperheistä (Sotkanet)

10 10 Lastensuojelun tilastoista näkyy, että sekä avohuollollisten toimenpiteiden piirissä olevien lasten että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on selvässä, jatkuvassa kasvussa seutukunnalla. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuria, mutta kokonaisuudessaan on molemmissa tilastoissa lähellä koko Varsinais-Suomen keskiarvoa. Aura Avohuolto 2,1 0,7 1,3 2,7 Sijoitetut ,3 (kuntatilasto) Koski Tl Avohuolto - - 4,7 6,8 Sijoitetut 1, ,7 (kuntatilasto) Loimaa Avohuolto 3,3 4,9 5,0 7,4 Sijoitetut 0,5 0,6 1,1 1,8 Marttila Avohuolto - 2,0 4,4 10,6 Sijoitetut ,1 (kuntatilasto) Oripää Avohuolto 4,4 3,5 1,7 2,2 Sijoitetut Pöytyä Avohuolto 1,2 2,1 2,5 3,5 Sijoitetut 0,3 0,4 0,3 0,3 Tarvasjoki Avohuolto - 5,6 8,3 7,1 Sijoitetut ,4 (kuntatilasto) Avohuolto 2,2 3,3 4,0 5,8 Sijoitetut 0,4 0,5 0,7 0,9 Varsinais-Suomi Avohuolto 4,8 4,2 5,0 5,7 Sijoitetut 0,9 1,1 1,1 1,2 Taulukko 7. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet vuotiaat sekä kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) (elokuu) Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Taulukko 8. Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen (kaikki - lastensuojeluun liittyvät - lastensuojeluun liittyvä perheväkivaltatilanne) ( kaupungin sosiaalipäivystys)

11 Häiriökäyttäytymisen ja rikosten ennalta ehkäisy ja torjunta Häiriökäyttäytymiseen ja rikoksiin liittyen on taustamateriaalina käytetty poliisin tietoja rikollisuudesta. Omina erityisryhminään on tähän liittyen käsitelty omaisuus- ja huumausainerikoksia. Lisäksi häiriökäyttäytymiseen liittyen on tarkasteltu päihtyneiden säilöönottojen määrää. Yleisenä trendinä rikoksiin ja eriteltynä rikoslakirikoksiin liittyen voidaan todeta, että rikosten määrä on tasaisesti kasvanut, sekä alueella yleisesti että kaikissa alueen kunnissa erikseen. Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Taulukko 9. Poliisin tietoon tulleet kaikki rikokset (Varsinais-Suomen poliisilaitos) Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Taulukko 10. Poliisin tietoon tulleet kaikki rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) (Varsinais-Suomen poliisilaitos) Häiriökäyttäytymiseen ja koettuun turvallisuuteen liittyen voidaan lisäksi todeta poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten sekä huumausainerikosten määrän kasvaneen luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Huumausainerikoksissa näkyy erillisenä piikkinä yksittäisen, alueella järjestetyn festivaalin yhteydessä ilmenneiden huumausainerikosten määrä. Ilman senkin vaikutusta näkyy tilastoissa kuitenkin tältä osin lievää kasvua. Omaisuusrikosten määrä tasolla on noussut selvästi. Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Taulukko 11. Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset (Varsinais-Suomen poliisilaitos)

12 12 Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Taulukko 12. Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset (Varsinais-Suomen poliisilaitos) Päihtyneiden säilöönottojen määrä on pysynyt tasaisesti noin 6 henkilössä / 1000 asukasta. Määrä on alle puolet Varsinais-Suomen keskiarvosta ja kuntien väliset erot ovat suuria. Huomioitavaa on, että päihtyneiden säilöönottojen määrään vaikuttaa tapausten määrän lisäksi poliisin läsnäolo ja näkyvyys kunnissa. Aura 2,6 2,2 2,9 3,6 Koski Tl 0,8 1,2 5,6 2,9 Loimaa 10,1 10,3 9,3 10,0 Marttila 1,4 1,9 2,9 5,4 Oripää 0,7 0,7 0,0 3,6 Pöytyä 4,9 3,1 2,5 3,8 Tarvasjoki 1,5 1,5 1,0 0,5 6,3 6,0 5,7 6,5 Varsinais-Suomi 13,0 12,0 13,8 13,7 Taulukko 13. Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta (Sotkanet)

13 Onnettomuuksien ennalta ehkäisy Onnettomuuksien ennalta ehkäisyn teemaan liittyen on tarkasteltu toisaalta tapaturmien määrää ja luonnetta sekä toisaalta asuntojen paloturvallisuuteen liittyviä tilastoja. Tapaturmien taustatilastona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämiä tietoja tapaturmista ja väkivallasta ajanjaksolta Tapaturmat ja väkivalta aiheuttivat seutukunnalla ajanjakson aikana lähes 4900 hoitojaksoa yli 3000 potilaalle sekä lähes 160 kuolemaa. Tapaturmatyypeistä suurin osa kuuluu luokkaan muu tapaturma. Kuitenkin niissä tapaturmissa, joissa syy on luokiteltu, muodostuu suurin luokka kotitapaturmista (taulukko 16). Rakennuspalojen (vuodesta 2009 tilastossa mukana myös rakennuspalovaarat) määrä seutukunnalla on pysynyt suhteellisen tasaisesti noin 30 tapauksessa vuosittain. Hoitojaksot Potilaat Hoitopäivät Hoitopäivät / Kuolleita hoitojaksot Aura ,8 17 Koski Tl ,5 13 Loimaa ,7 77 Marttila ,0 11 Oripää ,8 <5 Pöytyä ,3 31 Tarvasjoki , ,7 158 Taulukko 14. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Urheilu- tai liikunta tapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Liikennetapaturmat Kaatumis- tai Väkivalta Muu Tietoa ei Yhteensä putoamis- (itse tai tapaturma kirjattu tapaturma toisen aiheuttama) Aura Koski Tl Loimaa Marttila < Oripää 6 62 < Pöytyä Tarvasjoki Kotitapaturma Työtapaturma Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Taulukko 16. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

14 14 Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Taulukko 17. Rakennuspalot seutukunnalla, vuoden 2009 tilastoissa on mukana myös rakennuspalovaarat (Rakennuspalovaara on palo, joka ei ole levinnyt syttymiskohdasta rakennuksen rakenteisiin tai irtaimistoon, mutta josta olisi ollut mahdollista kehittyä rakennuspalo) (Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos)

15 Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuutta on tarkasteltu poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten ja rikkomusten, rattijuopumusten sekä tieliikenneonnettomuuksien esiintyvyyden kautta. Liikennerikos-, liikennerikkomus- ja rattijuopumustilastoihin vaikuttaa tapausten varsinaisen määrän lisäksi vahvasti myös poliisin valvonta, jatkossa tilastoissa tullee näkymään entistä voimakkaammin myös automaattisen valvonnan rooli. Liikennerikkomusten määrä on ollut viime vuosien aikana voimakkaassa kasvussa, vuodesta 2003 vuoteen 2009 mennessä on tapausten määrä yli kaksinkertaistunut. Tapausten määrän kasvu on kohdistunut erityisesti Auran, Pöytyän ja alueelle. Liikennerikosten määrä puolestaan on vaihdellut vuosittain 2000 tapauksen molemmin puolin. Rattijuopumustapauksia seutukunnan alueella on tullut poliisin tietoon vajaat 200 vuosittain. Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Taulukko 18. Poliisin tietoon tulleet liikennerikokset (Varsinais-Suomen poliisilaitos) Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Taulukko 19. Poliisin tietoon tulleet liikennerikkomukset (Varsinais-Suomen poliisilaitos) Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Taulukko 20. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset (Varsinais-Suomen poliisilaitos)

16 16 Tieliikenteessä tapahtuneiden onnettomuuksien määrä on myös noussut vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla selvästi. Henkilövahinkoihin tai kuolemiin johtaneiden onnettomuuksien määrässä ei kuitenkaan ole tapahtunut muutosta. Alueelle tyypillisten peurakolareiden määrä näkyy selvästi hirvieläinkolareiden tilastossa. Vuonna 2009 tapahtui seutukunnan alueella 425 hirvieläinkolaria Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Taulukko 21. Tieliikenneonnettomuudet - henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet - kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet (Liikenneturva) Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Varsinais-Suomi Taulukko 22. Hirvieläinkolarit (Varsinais-Suomen poliisilaitos)

17 Väkivallan vähentäminen ja rikoksen uhrin asema Pahoinpitelyrikoksia seutukunnan alueella on tapahtunut noin vuosittain (taulukko 23). Muita väkivaltarikostapauksia on seutukunnan alueella tullut poliisin tietoon vuosittain muutamia (henkirikoksia vuosittain 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana 0-3 ja seksuaalirikoksia 0-5). Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Taulukko 23. Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset 3. Turvallisuussuunnitelman päämäärät, kärkitavoitteet ja -toimenpiteet seutukunnan turvallisuussuunnitelmassa on turvallisuutta edistäviksi tärkeimmiksi päämääriksi valittu syrjäytymisen ehkäisy, häiriökäyttäytymisen ja rikosten ennalta ehkäisy ja torjunta, onnettomuuksien ennaltaehkäisy, liikenneturvallisuus sekä väkivallan vähentäminen ja rikoksen uhrin aseman parantaminen. Syrjäytymistä pyritään ehkäisemään toimenpiteillä jotka liittyvät neljään osatavoitteeseen: Turvallinen ja osallistava toimintaympäristö Varhainen välittäminen Nuorten ja aikuisten koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamien ongelmien väheneminen Häiriökäyttäytymiseen ja rikosten ennalta ehkäisyyn ja torjuntaan liittyviä osatavoitteita ovat: Varhainen puuttuminen päihteidenkäyttöön ja orastavaan rikollisuuteen Rikoskierteessä eläviin henkilöihin vaikuttaminen yhteistyötoimien ja tukiverkkojen avulla Onnettomuuksia pyritään ehkäisemään tavoitteilla: Tulipalojen väheneminen Kotitapaturmien ennaltaehkäisy Erityisryhmien asumisturvallisuus Liikenneturvallisuuteen liittyviä osatavoitteita ovat: Henkilövahinko-onnettomuuksien väheneminen Hirvieläinonnettomuuksien väheneminen Teemaan väkivallan vähentäminen ja rikoksen uhrin asema, on tavoitteena: Lähisuhde- ja perheväkivallan torjuminen Taulukossa 24 on esitetty turvallisuussuunnitelman päämäärät, kärkitavoitteet ja toimenpiteet sekä toimenpiteiden vastuutahot. Teemoihin liittyviä tarkempia, kuntakohtaisia tavoitteita (erityisesti teemoihin Syrjäytymisen ehkäisy ja Onnettomuuksien ehkäisy ) on lisäksi esitetty kuntien hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa.

18 18 seutukunnan turvallisuussuunnitelma Päämäärä Syrjäytymisen ehkäisy Päämäärän saavuttamista tukevat tavoitteet Turvallinen ja osallistava toimintaympäristö Toimenpiteet Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät ja vammaiset) näkökulman huomioiminen asuin- ja liikenneympäristön suunnitteluvaiheessa. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden päivittäminen Vastuutaho Kunnat Harrastus-, vapaa-aika- ja osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen kuntalaisille tiiviissä yhteistyössä eri hallintokuntien, oppilaitosten, seurakunnan sekä järjestösektorin kanssa. Kunnan kotouttamisohjelman laatiminen * Mahdollisia kuntakohtaisia erityistoimenpiteitä turvalliseen ja osallistavaan toimintaympäristöön liittyen on lisäksi määritelty kuntien hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa Varhainen välittäminen Tiivis kodin ja koulun sekä kodin ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö Varmistetaan, että neuvolassa, päivähoidossa ja perhetyössä on riittävä yleistieto palvelujärjestelmästä ja siitä, minne mihinkin asiaan liittyen voi ottaa yhteyttä Neuvolatoiminnasta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta annetun asetuksen (390/2009) mukaisen laajan terveystarkastuksen hyödyntäminen perheiden hyvinvoinnin tukemisessa Kunnat Ennaltaehkäisevän ja oikein kohdistetun tuen tarjoaminen koululaisille toimivan oppilashuoltojärjestelmän avulla * Mahdollisia kuntakohtaisia erityistoimenpiteitä varhaiseen puuttumiseen liittyen on lisäksi määritelty kuntien hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa

19 19 Syrjäytymisen ehkäisy Nuorten ja aikuisten koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisy Tiedonkulun varmistaminen siirryttäessä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen TE-toimiston sekä työllisyyden edistämiseen tarkoitettujen hankkeiden kanssa tehtävä tiivis yhteistyö nuorten ja aikuisten työllistymisen edistämiseksi. Hankkeiden hyödyntäminen syrjäytymisen ehkäisemisessä (esim. SENU:n koordinoimien Elämänilo ja Juuri-hankkeiden kautta käytössä uraohjaajan ja etsivän nuorisotyöntekijän palvelut) Kunnat Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamien ongelmien väheneminen * Mahdollisia kuntakohtaisia erityistoimenpiteitä koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisyyn on lisäksi määritelty kuntien hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja puheeksiotto terveydenhuollon asiakaskäyntien yhteydessä Audit-kyselyn käyttö äitiysneuvolassa, kutsuntatarkastuksessa sekä mahdollisten ikäryhmäkohtaisten terveystarkastusten yhteydessä, tarvittaessa ohjaus eteenpäin päihdepalveluiden piiriin. * Mahdollisia kuntakohtaisia erityistoimenpiteitä alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamiin ongelmiin vaikuttamiseen lisäksi määritelty kuntien hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa Kunnat Häiriökäyttäytymisen ja rikosten ennalta ehkäisy ja torjunta Varhainen puuttuminen päihteidenkäyttöön ja orastavaan rikollisuuteen Liikennekasvatuksen ja päihdevalistuksen toteuttaminen kouluilla koulutoimen, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä poliisin yhteistyönä Kunnat Lastensuojeluilmoituksen tekeminen tilanteissa, joissa lapsen päihteidenkäyttö tai muu käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä (LSL 25 ) Kunnat / Varsinais-Suomen poliisilaitos Vuoden 2011 aikana laaditaan poliisin sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimien yhteistyönä varhaisen puuttumisen yhteistyömalli Varsinais-Suomen poliisilaitos

20 20 Häiriökäyttäytymisen ja rikosten ennalta ehkäisy ja torjunta Onnettomuuksien ehkäisy Rikoskierteessä eläviin henkilöihin vaikuttaminen yhteistyötoimien ja tukiverkkojen avulla Tulipalojen väheneminen Tehokas puuttuminen väkivaltaiseen käyttäytymiseen sekä rikolliseen toimintaan ja tekijän nopea vastuuseen saattaminen Kuntakohtaisesti toimivan poikkihallinnollisen yhteistyöjärjestelmän (mielenterveys- ja päihdepalvelut, muu sosiaali- ja terveystoimi, työllistämistoiminta, sovittelutoiminta, poliisi) toimivuuden varmistaminen rikoskierteessä eläviin henkilöihin vaikuttamiseksi Paloturvallisuusneuvonta ja valistus kuntalaisille, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle sekä pelastus- ja turvallisuussuunnitelmien laatijoille Varsinais-Suomen poliisilaitos Kunnat Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Turvallisen asuinympäristön huomioiminen aluerakentamisessa yhteistyössä kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos / kuntien kaavoitus ja rakennusvalvonta Kotitapaturmien ennaltaehkäisy Alkusammutuskoulutuksen järjestäminen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle Asuinympäristön turvallisuuden tarkistus ikääntyneille suunnattujen ennaltaehkäisevien kotikäyntien yhteydessä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin perustuvat kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat Kunnat Asuinympäristön turvallisuuden tarkistus osana kotihoidon hoitoja palvelusuunnitelmaa Erityisryhmien asumisturvallisuus * Mahdollisia kuntakohtaisia erityistoimenpiteitä kotitapaturmien ja murtumien ennaltaehkäisyyn on lisäksi määritelty kuntien hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa Asumisturvallisuuden riskiarvioinnin koulutus kotikäyntejä tekevälle henkilöstölle Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Alkusammutuskoulutuksen järjestäminen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Hoito- ja hoivalaitosten suojaaminen automaattisella sammutuslaitteistolla, ellei turvallisuusselvityksen perusteella voida muita keinoja osoittaa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos / kunnat / laitosten omistajatahot

21 21 Liikenneturvallisuus Henkilövahinkoonnettomuuksien väheneminen Liikennekasvatuksen ja päihdevalistuksen toteuttaminen kouluilla koulutoimen, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä poliisin yhteistyönä Kunnat Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden päivittäminen Kunnat Perusliikennevalvonnan sekä teemakohtaisen (nopeusvalvonta, rattijuopumukset, renkaiden kunto) erityisvalvonnan sekä siitä tiedottamisen toteuttaminen riittävässä laajuudessa Varsinais-Suomen poliisilaitos Hirvieläinonnettomuuksien väheneminen Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden päivittäminen Kunnat Edistetään toimia, joilla peuraeläinkantaa voidaan rajoittaa hirvieläinkolarien vähentämiseksi Kunnat Perusliikennevalvonnan sekä teemakohtaisen (nopeusvalvonta, rattijuopumukset, renkaiden kunto) erityisvalvonnan sekä siitä tiedottamisen toteuttaminen riittävässä laajuudessa Varsinais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentäminen ja rikoksen uhrin asema Lähisuhde- ja perheväkivallan torjuminen Tehokas puuttuminen väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja nopea tekijän vastuuseen saattamiseen Lastensuojeluilmoituksen tekeminen tilanteissa, joissa lapsen hoidon ja huolenpidon tarve tai kehitystä vaarantavat olosuhteet edellyttävät lastensuojelutarpeen selvittämistä (LSL 25 ) Varsinais-Suomen poliisilaitos Kunnat / Varsinais-Suomen poliisilaitos Taulukko 24. Turvallisuussuunnitelman päämäärät, kärkitavoitteet ja -toimenpiteet

22 22