SOVELI. Ministeri Carl Haglund: "Liikunta osaksi yhteiskunnan muutosta" soveltavan liikunnan asiantuntija

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOVELI. Ministeri Carl Haglund: "Liikunta osaksi yhteiskunnan muutosta" soveltavan liikunnan asiantuntija 2. 2014"

Transkriptio

1 SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Kourukeilaaja Liisa Vatanen: "Suunta on tärkein" Ministeri Carl Haglund: "Liikunta osaksi yhteiskunnan muutosta" TEEMA Erityisliikunnan päivät 2014

2 SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Soveli-lehti ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry Päätoimittaja Mari Vehmanen Ulkoasu Jaana Teräväinen Painopaikka Katajamäki Print & Media, Tampere Toimitusneuvosto Margit Eerola, Suomen Diabetesliitto ry, projektisuunnittelija Susanna Hakuni, Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Heidi Hölsömäki, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja Hilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Ilkka Rautiainen, Mielenterveysyhdistys Kello ry, puheenjohtaja Anne Taulu, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtaja Mari Vehmanen, vapaa toimittaja Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: Lehti ilmestyy seuraavan kerran huhtikuussa Lehden aineistot ja tilaukset Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs Tampere puh Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Kannen kuva Eeva Anundi Monet kansanterveys- ja vammaisyhdistykset ja yksittäiset harrastajat ovat löytäneet paikalliset keilahallit. Loviisassa asuva Liisa Vatanen on harrastanut keilailua jo kuusi vuotta. Koottua tietoa keilailusta s teema: erityisliikunnan päivät Tupu Sammaljärvi ja Mari Vehmanen 10 Suomi saadaan liikkeelle yhdessä Tupu Sammaljärvi 13 Polttopisteessä kehittämisohjelma Anne Taulu 15 Suositukset linjaavat työtämme liikuntapolitiikkaa Mari Vehmanen 6 Ministeri Carl Haglund: Liikunta osaksi yhteiskunnan muutosta ideoita toimijoille Mari Vehmanen 28 Liikuntaneuvonta on asiantuntijatyötä 29 Liikuntapolku ohjaa sydänkuntoutujaa Yksi elämä 36 Liikunta käy myös kokouksen välipalaksi liikuntaa soveltaen Tuula Puranen 16 Tähtien alle, kuunsillalle Heidi Hölsömäki, Katri Kovasiipi 20 Keilailusta kasvoi suosittu harrastus Mari Vehmanen 32 Talvella ulkojäille tai jäähalliin vakiot Uutispätkät 4, 5, 27 Lainasanat 30 Tutkittua 31 Koulutukset 40 Erityisliikunnan päivillä elokuuta Jyväskylässä oli mukana noin 250 asiantuntijaa. Eeva Anundi Heidi Hölsömäki

3 PÄÄKIRJOITUS Toiminnanjohtaja Anne Taulu Tunti liikuntaa jokaisen suomalaisen päivään toteutetaan se yhdessä! Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistetaan ja ymmärretään tänä päivänä paremmin kuin koskaan aiemmin. Siitä huolimatta väestömme liikkuu kaikissa ikäryhmissä terveyden kannalta riittämättömästi ja viettää aikaa yhä enemmän paikallaan ja istuen. Maailman terveysjärjestö WHO:n selvitysten mukaan liikkumattomuus on maailmassa jo neljänneksi suurin kuolemanriskiä lisäävä tekijä verenpaineen, tupakoinnin ja korkean verensokerin jälkeen. Suomessa liikkumattomuuden kustannusten arvioidaan olevan lähes kaksi miljardia euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Liikkumattomuutta, liian vähäistä liikuntaa ja niiden vaikutuksia terveydelle on tutkittu paljon. Liikkumattomuus ja liian vähäinen liikunta on nostettu tärkeiksi kansanterveyttä uhkaaviksi tekijöiksi myös mm. kansallisessa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategisessa linjauksessa. Haaste tunnistetaan valtionhallinnon eri osa-alueilla sekä laajasti järjestö- ja kuntasektorin eri toimijoiden parissa. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöillä on merkittävä rooli terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan lisäämisessä. Toimimme yhdessä sen eteen, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus liikkua jokaisena päivänä! Liikuntalakimme uudistuu parhaillaan. On todella hienoa, että hallituksen esityksessä uudeksi liikuntalaiksi on huomioitu keskeisimmät ajankohtaiset liikuntakulttuurin haasteet: nostettu vahvasti esille väestön liian vähäinen liikunta ja siitä aiheutuvat kustannukset, pyritty vahvistamaan liikunnan peruspalveluluonnetta sekä huomioitu valtionavustuksen saamisen perusteiden uudistamistarve. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt ovat tärkeä osa liikuntakulttuurin kenttää ja ne lisäävät väestötasolla merkittävästi liikuntaa, liikuntatoiminnan kohdentuessa pelkästään SoveLin jäsenistön osalta noin suomalaiseen. Meitä jokaista toimijaa tarvitaan, kun puretaan väestötasolla liian vähäistä liikkumista ja siinä työssä on Soveltava Liikunta Sove- Li ry sekä 18 jäsenjärjestöä vahvasti mukana! x Kansanterveys- ja vammaisjärjestöillä on merkittävä rooli terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan lisäämisessä. PS Virikkeitä liikunnan soveltamiseen Mietitkö mistä saada uusia ideoita liikunnan soveltamiseen? Miten tehdä liikunta mahdolliseksi jokaiselle sairaudesta, toimintakyvystä tai vammasta huolimatta? SoveLi tarjoaa käytännönläheistä soveltavan liikunnan koulutusta, joka räätälöidään järjestösi, paikallisyhdistyksesi ja kuntasi tarpeiden mukaan laadulla ja asiantuntemuksella. Tutustu SoveLin koulutustarjontaan lukemalla lehden takakansi. Haluatko kuulla uusimmista kansainvälisistä innovaatioista? Liikuntakeskus Pajulahdessa toteutetaan soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun Pohjoismainen seminaari, jossa esitellään hyviä käytäntöjä kuntoutuksesta liikunnan harrastamiseen. Ota mukaasi asiasta kiinnostunut kollega tai yhdistyskumppani ja ideoikaa yhdessä, mikä sopii juuri teille! Seminaari tarjoaa mahdollisuuden kehittää myös pohjoismaista yhteistyötä. Lue lisää sivulla 35. x TEKSTI Anne Taulu Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 2/2014

4 UUTISPÄTKÄT KOONNUT Anne Taulu Liikkeen lisääminen halutaan hallitusohjelmaan Toinen Kansallinen liikuntafoorumi päätyi julkilausumassaan ehdottamaan, että liikkeen lisääminen tulisi nostaa seuraavan hallitusohjelman kärkitavoitteeksi. Foorumin osanottajat totesivat, että liikkumattomuus alentaa Suomen kilpailukykyä ja uhkaa kansakunnan elinvoimaa. Terveydenhuollon vuotuisista kustannuksista lähes kaksi miljardia euroa johtuu liikkumattomuudesta. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, kustannukset kasvavat kestämättömiksi. Liikuntafoorumi esittää, että liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen otettaisiin huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytettäisiin kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan. Erityisesti maan hallituksen tulisi sitoutua liikkeen lisäämiseen. Yhteisenä tavoitteena on oltava, että jokainen suomalainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Foorumin toimialoittaisten nostojen työstämistä jatketaan Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmässä. Nostojen aiheina ovat kasvatus ja opetus, liikenne ja yhdyskuntasuunnittelu, työelämä sekä sote-palvelut. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä valtion liikuntaneuvosto vievät samoja sisältöjä eteenpäin valtionhallinnossa ja eduskunnassa. Liikunnan kattojärjestö Valo puolestaan kokoaa liikunta- ja urheilujärjestöjen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet. Toinen Kansallinen liikuntaoorumi järjestettiin syyskuuta Yleisradion studiotalolla. Järjestelyitä vastasivat yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto, valtioneuvoston kanslia, Yleisradio, Valo ja Suomen Olympiakomitea. Liikuntafoorumiin osallistui lähes 300 kansallista vaikuttajaa. x Lisätietoja Liikuntalain uudistus eduskuntaan Hallitus on antanut esityksen uudeksi liikuntalaiksi 16.10, joka korvaisi nykyisen liikuntalain vuodelta Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan Uusi liikuntalaki avannee useille SoveLin jäsenjärjestöille mahdollisuuden päästä valtionapukelpoisiksi liikuntajärjestöiksi. Valtionapukelpoisuutta ja toiminta-avustuksia oli haettava lokakuun loppuun mennessä. x Seuraa uudistuksen etenemistä ja Marja-Liisa Lehtonen ja Riitta Virenius kuvattiin Tampereen selkäyhdistyksen kuntosalivuorolla 2012 Ratinassa. Laura Vesa Erityisliikunnan päivät viitoittivat tulevaa Kahdeksannet Erityisliikunnan päivät järjestettiin Jyväskylässä elokuuta Päiville osallistui noin 250 alan asiantuntijaa eri puolilta maata. Valtakunnallinen tapahtuma on alan asiantuntijoille merkittävä sekä sisällöllisesti että toimialaa linjaavasti, sillä teemaseminaarien suosituksia käytetään alan kehittämistyön perusteina seuraavien neljän vuoden ajan. Lisää päivien annista ja suosituksista kerrotaan tämän Soveli-lehden sivuilla ja seuraavassa Liikunta & Tiede -lehdessä 52, 5/2014. x Lisätietoja Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 2/2014

5 Eurooppalainen yhteistyö sai vauhtia Madridissa Suomi oli mukana 35 osallistujamaan joukossa, kun Madridissa järjestettiin soveltavan liikunnan Eucapa kongressi syksyllä. Suomen-delegaatiossa olivat edustettuina Haaga-Helia, Helsingin, Vaasan ja Turun kaupungit, Luovi, LTS, MS-liitto, SAMK, SoveLi ja VAU. Joka toinen vuosi järjestettävä Eucapa on tarkoitettu alan ammattilaisille ja tutkijoille. Tapahtumassa keskustellaan soveltavasta liikunnasta, alan kehittämisestä sekä eri tasojen yhteistyöstä. Kongressin näkökulmia olivat urheilu, kuntoutus, tutkimus, tiede, innovaatiot ja terveyden edistäminen. Osallistujamaiden yhteisenä tavoitteena on liikunnan ja liikkeen lisääminen. Kongressi rohkaisi kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön terveyden edistämiseksi liikunnan keinoin. Seuraava Eucapa järjestetään Tsekin Olomouc'ssa kesäkuussa x TEKSTI Virpi Pennanen Tuija Brax puheenjohtajaksi Liiku terveemmäksi -neuvottelukuntaan Valo kehittämään Liikkujan polkua Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo on ottanut vastuun Liikkujan polun kehittämisestä. Työn aloitti Aikuisliikuntaverkosto teemanaan Olemme maailman liikkuvin urheilukansa Aikuisliikuntaverkosto päätti yksimielisesti, että viestikapula Liikkujan polun eteenpäin viemisestä ojennetaan nyt Valolle. Verkoston tavoitteena on ollut muun muassa luoda kaikille tasavertaiset mahdollisuudet liikkumiseen, mahdollistaa lähellä liikkumisen malli sekä turvata liikunnallinen elämäntapa eri ikävaiheissa. Yhteistä työtä jatketaan edelleen verkostomaisesti ja avoimesti. Liikkujan polku on tärkeä osa Valon uutta toimintaa. Se on keskeinen toimintamuoto pyrkiessämme kohti liikkuvin urheilukansa -visiota, johtaja Pekka Nikulainen Lisää liikettä -yksiköstä korostaa. Operatiivisesti Liikkujan polusta vastaa Valon asiantuntija Matleena Livson. Valo kutsuu aiheesta kiinnostuneita liikuntatoimijoita mukaan Liikkujan polun rakentamiseen syksyn aikana. x TEKSTI Anne Taulu Kansanedustaja Tuija Brax on kutsuttu Liiku terveemmäksi -neuvottelukunnan uudeksi puheenjohtajaksi ensi vuoden alusta alkaen. Brax seuraa tehtävässä professori Pekka Puskaa, joka johti neuvottelukuntaa perustamisvuodesta Samalla väistyy pitkäaikainen varapuheenjohtaja Ilkka Vuori. Hänen seuraajansa valitaan kuluvan syksyn aikana. Liiku terveemmäksi -neuvottelukunta on laaja-alainen ja avoin verkosto. Se koordinoi maailman terveysjärjestön WHO:n alulle laittamaa Move for Health -toimintaa Suomessa. Liiku terveemmäksi -toiminnan vetovastuu vaihtuu vuosittain. Aluksi toiminta keskittyi Liiku terveemmäksi -päivän ympärille, mutta myöhemmin neuvottelukunta on kasvanut yleisemmäksi terveyttä edistävän liikunnan ajankohtaisten kysymysten ja asioiden foorumiksi. Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry on vetäjänä 2014 ja teemana on ollut erityisesti istumisen vähentäminen. Viime vuonna toiminnasta vastasi Sove- Li ry teemalla SoveLi 20 vuotta Liiku terveemmäksi soveltaen. Tuolloin tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimi vuoden suojelijana. x TEKSTI Anne Taulu Heikki Tuuli Kuva Pekka Nikulaisen arkisto Johtaja Pekka Nikulainen sanoo, että Liikkujan polku on tärkeä osa Valon uutta toimintaa. MS-liitosta Neuroliitto MS-liiton nimi muuttuu ensi vuonna Neuroliitoksi. Nimen katsotaan edustavan paremmin myös harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavia, joita on merkittävä osa liiton jäsenistöstä. x Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 2/2014

6 SPARRAAJA TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Lehtikuva / Markku Ulander Järjestöt ratkaisevat keskenään tekemänsä yhteistyön muodot ja toteutustavat." Carl Haglund Liikunta osaksi yhteiskunnan muutosta Ministeri Carl Haglundin mukaan uusi liikuntalaki voi vahvistaa liikunnan asemaa peruspalveluna. Samalla liikunnan yhteistyö kuntien sisällä vahvistuu. Puolustusministeri Carl Haglund sai kuluvana syksynä hallituksen uudessa salkkujaossa vastuulleen liikunta-asiat. Hän kertoo tarttuneensa haasteeseen erittäin positiivisin mielin. Urheilu ja liikunta ovat lähellä sydäntäni sekä poliittisena aihealueena että harrastuksena. Ministerikauteni aikana haluan erityisesti painottaa liikuntakysymysten tärkeyttä silloin, kun puhutaan isoista yhteiskunnallisista uudistuksista. Hänen mukaansa liikunta voi olla ehkäisevänä tekijänä todella suuressa merkityksessä niin sotekuin eläkeuudistuksissakin. Liikunnalla on tärkeä terveyttä edistävä vaikutus, mutta se on lisäksi merkittävä sosiaalisesti eheyttävä voima. Nämä liikunnan myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset unohtuvat usein julkisessa keskustelussa, eikä ennaltaehkäisevä työ saa tarpeeksi suurta painoarvoa, Carl Haglund pohtii. Osaksi kuntien strategiaa Esitys uudesta liikuntalaista meni eduskunnan käsiteltäväksi juuri tämän lehden kokoamisen aikaan. Ministeri Haglund nostaa lain tärkeimmäksi tavoitteeksi fyysisen aktiivisuuden lisäämisen. Hän toivoo uuden lain vahvistavan liikunnan peruspalveluluonnetta: liikunnan tulee sisältyä esimerkiksi kuntien strategioihin yhtenä yleisenä terveyttä ja hyvinvointia lisäävänä elementtinä. Uuden liikuntalain myötä eri toimijoiden poikkihallinnollinen yhteistyö lisääntyy kuntien sisällä ja samalla myös eri sidosryhmien välillä. Meillä on vahva liikunnan kansalaistoimijaverkko, joka myös tarvitaan mukaan lisäämään liikettä kaikenikäisten arkeen, Carl Haglund toteaa. Hän painottaa, ettei liikuntalaki yksin ratkaise kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen asemaa liikuntatoimijoina. Lain perusteella arvioidaan järjestöjen liikuntatoiminnan tuloksia. Peruslähtökohta on, että järjestöjen kuntoutustoiminta katetaan RAY:n avustuksilla. Tästä olemme saaneet ohjeet valtiontalouden tarkastusvirastoltakin. Omana osionaan Ministeri Haglund korostaa, että liikunnan tulee olla kansanterveys- ja vammaisjärjestöissä selkeästi omana osionaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Samoin järjestöjen talousarvioista ja tilikartoista tulee löytyä selkeä budjetti ja kustannuspaikka liikuntatoiminnalle. Odotamme järjestöiltä yhtäältä jäsenistön ennaltaehkäisevää liikuntaa ja toisaalta toimenpiteitä koko väestön liikunnan edistämiseksi yhdessä muiden järjestöjen ja kuntien kanssa, Haglund sanoo. Velvoite ei siis koske pelkästään omaa jäsenistöä, vaan järjestön tulee olla osana koko liikuntakulttuurin kenttää. Automaattisesti liikuntajärjestöstatusta ei myönnetä kansanterveys- ja vammaisjärjestöille sen enempää kuin muille liikuntaa tarjoaville yhteisöille, hän jatkaa. Haglund mainitsee, että parin viime vuosikymmenen aikana on saatu paljon uusia liikuntaaktiiveja opetus- ja kulttuuriministeriön kansan- JATKUU Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 2/2014

7 Odotamme kansanterveys- ja vammaisjärjestöiltä myös toimenpiteitä koko väestön liikunnan edistämiseksi yhdessä muiden järjestöjen ja kuntien kanssa, ministeri Carl Haglund sanoo. Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 2/2014

8 terveysjärjestöjen liikuntatoimintaan osoittamalla varsin pienellä tuella. Esteitä purettava Edellinen urheiluministeri Pia Viitanen perusti viime keväänä työryhmän etsimään keinoja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Haglund kertoo ryhmän jatkavan työtänsä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Saamme kuulla työryhmän tuloksista vielä loppuvuoden kuluessa, hän arvioi. Entä millaisia Carl Haglundin mielestä ovat suomalaisten suurimmat esteet liikkua riittävästi? Esteitä on tietysti monentasoisia ja monenlaisia, kuten meitä ihmisiäkin on erilaisia. Ratkaisevaa on yksilön henkilökohtainen motivaatio liikkua ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, Haglund sanoo. Yhteiskunnan tulee osaltaan varmistaa, ettei se toimillaan lisää esteitä vaan mahdollistaa liikkumisen kaikille. Tärkeässä osassa ovat esteettömät liikuntapaikat ja olosuhteet. Ministeri mainitsee esimerkiksi valtion liikuntaneuvoston tänä vuonna julkaiseman Liikuntapaikkarakentamisen suunta -asiakirjan, joka antaa uutta ohjeistusta aiheesta. Lähiliikuntapaikkoja on viime aikoina tuettu määrätietoisesti, ja niiden tulisi tietenkin huomioida myös erityisryhmien tarpeet. Harrastusten hinta hallintaan Harrastamisen hinta saattaa vaikeuttaa Carl Haglundin mukaan varsinkin lasten ja nuorten liikkumista. Hän huomauttaa, että urheiluseurassa liikkuminen on edelleen lasten ja nuorten suosituin harrastus. Kaikilla toimijoilla tulisi olla yhteinen tahto, etteivät kustannukset ainakaan nousisi nykyisestä. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus liikuntaharrastukseen vaikkapa kaksi kertaa viikossa. Riittävän liikkumisen ehkä suurimmaksi esteeksi ministeri nostaa arkiliikunnan dramaattisen vähenemisen. Suunta johtuu ennen kaikkea länsimaisen elämäntavan teknistymisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa herätettävä kansalaiset tiedostamaan arkiliikunnan vähäisyys ja liikkumattomuuden seuraukset. Ministeri Carl Haglund kertoo panneensa Hengitysliiton Arkiliikunnan Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 2/2014

9 Suomen mestari -kampanjan merkille positiivisena esimerkkinä kansalaisiin vaikuttamisesta. Hänen mukaansa niin ikään työelämän tulisi osaltaan tukea liikuntaa. Työnantajalle on varmasti pidemmän päälle kannattavaa suosia liikuntaa ja olla valmis joustamaan, jotta henkilöstö pääsee liikkumaan. Esimerkiksi sairauspoissaolot vähenevät, Haglund summaa. Yhdessä ja erikseen Carl Haglund kertoo seuraavansa tarkasti valtakunnallisten liikuntajärjestökentän muutosta. Kokonaisuus on laaja ja monisyinen. Jo nykyisin tehdään paljon yhteistyötä esimerkiksi Valo ry:n alla, eri palloilulajien kesken sekä kansanterveysjärjestöjen ja myös muiden järjestötyyppien välillä. Haglund sanoo, että järjestöt ratkaisevat keskenään tarvitsemansa yhteistoiminnan muodot ja toteutustavat. Pidän joka tapauksessa arvokkaana, jos liikuntajärjestöt voivat tehdä keskenään tiivistä yhteistyötä kaikkia koskettavissa kysymyksissä. Kansanterveysjärjestöillä on jo SoveLi keskinäisenä liikuntayhteistyön välineenään, mutta toki moni tekee myös yhteistyötä muiden liikuntajärjestöjen kanssa. Ministerin mielestä liikunnan yhteistyötä rakentaessaan järjestöjen on mietittävä erityisesti, mikä parhaiten palvelee niiden jäsenistöä. Jokainen liikuntaa järjestävä kansanterveysjärjestö joutuu ratkaisemaan omalla tavallaan, minkälaiseen yhteistyöhön se pyrkii. On oltava realistinen ja pidettävä auki mahdollisuudet tehdä asioita sekä yhdessä että erikseen. Syytä ylpeyteen Carl Haglund kehottaa suomalaisia ylpeyteen maamme kansalaistoiminnan moninaisuudesta. Ruohonjuuritason liikuttajat eli seurat tekevät upeaa työtä lasten ja nuorten liikunnan eteen. Ne toki liikuttavat myös aikuisia ja ikäihmisiä, joskin pienemmissä määrin. Tyytyväisyyteen antaa ministerin mukaan aihetta myös liikkumisen omatoimisuus. Onhan käytetyin liikuntapaikkamme edelleen kevyenliikenteenväylä. Ministeri Carl Haglund toteaa, että pieneksi kansaksi suomalaiset harrastavat valtavaa lajien kirjoa. Tämän moninaisuuden ansiosta uusia lajeja on noussut perinteisten menestyslajien rinnalle tai jopa ohi. Myös vammaisurheilu on menestynyt ja ollut yhä enemmän esillä. Toivottavasti tämä innostaa kaikkia liikkumaan, Haglund sanoo. Liikunnan mallimaaksi Vuoteen 2020 mennessä Suomi voisi Carl Haglundin visiossa toimia arkiliikkumisessa maailman mallimaana. Liikkuminen on kilpailuvalttimme oppimisessa, työelämässä ja ikäihmisten toimintakykyisyydessä. On hyvä, jos jokainen ihminen vammasta tai sairaudesta riippumatta hakee ja löytää itselleen mieluisan liikuntalajin. Tämä tuottaa sekä iloa että terveydellistä hyötyä. Haglundin mukaan joillakin ihmisillä harrastus voi toteutua itsenäisesti, toisilla läheisen omaisen tai ystävän kanssa, mutta monilla myös vertaisryhmässä. Jokaisella tulisi olla vaihtoehtoja, joista valita oma liikuntaharrastuksensa, Haglund korostaa. Ministerin omaan kiireiseen kalenteriin mahtuu useita liikuntakertoja viikossa. Työssäni olisi mahdotonta jaksaa ilman säännöllistä liikuntaa. Jokainen tunti liikuntaa antaa paljon enemmän lisäenergiaa kuin vie aikaa. Käyn parina iltana viikossa lenkillä ja kuntosalilla kolmisen kertaa viikossa, ministeri Haglund sanoo. x Carl Haglund, 35 Espoolainen poliitikko, kauppatieteiden maisteri, RKP:n puheenjohtaja. Puolustusministeri vuodesta Sai tänä syksynä hallituksen uudessa työnjaossa hoidettavakseen myös liikunta-asiat. Ennen ministeriyttä toimi europarlamentaarikkona. Työskennellyt muun muassa päätoimittajana ja media-alan yrittäjänä. Harrastaa metsästystä ja liikuntaa. Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 2/2014

10 TEEMA Erityisliikunnan päivät 2014 Erityisliikunnan päivillä elokuuta Jyväskylässä oli mukana noin 250 asiantuntijaa eri puolilta maata. TEKSTI Tupu Sammaljärvi ja Mari Vehmanen KUVAT SoveLi Suomi saadaan liikkeelle yhdessä Kahdeksansien Erityisliikunnan päivien puheenvuoroissa korostui näkemys, että liikkumisen lisääminen on koko yhteiskunnan asia. Mukaan tarvitaan kaikki hallinnonalat ja eri tasojen toimijat. Yhteistyö nousi erääksi kantavista teemoista kahdeksansilla Erityisliikunnan päivillä, jotka järjestettiin Jyväskylässä elokuuta. Mukana oli noin 250 asiantuntijaa eri puolilta maata. Päivien alustukset ja keskustelut luotasivat erityisliikunnan tämänhetkistä tilannetta ja tulevaisuutta monista eri näkökulmista. Kahdeksassa teemaseminaarissa työstettiin suositukset, jotka ohjaavat alan kehittämistyötä seuraavien neljän vuoden aikana. Yksi teemaseminaareista oli otsikoltaan Öljyä palveluketjuun joustavasti kuntoutuksesta liikuntaan. Seminaarin vetivät toiminnanjohtaja Anne Taulu SoveLista ja ohjelmajohtaja, dosentti Jyrki Komulainen Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta. Teemaseminaarin avanneessa puheenvuorossaan kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevelainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli OKM:n ja STM:n yhteisiä Muutosta liikkeellä! -linjauksia, joiden tavoitteena on saada suomalaiset liikkumaan nykyistä enemmän ja istumaan vähemmän vuoteen 2020 mennessä. Suomesta voi tulla fyysisen aktiivisuuden mallimaa Euroopassa. Tämä kuitenkin edellyttää, että työhön sitoutuu koko kansakunta: valtion ylin johto, kunnat, terveydenhuolto, varhaiskasvatus, koulut, oppilaitokset, työyhtei- Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 2/2014

11 Extremistit Aleksi Kirjonen (kesk.) ja Henry Manni (oik.) kertoivat haluavansa esimerkillään rohkaista ihmisiä ylittämään rajoja. Toni Piispanen (vas.) veti päivien aikana seminaaria ja työpajaa. söt, järjestöt ja myös yksittäiset kansalaiset, Päivi Aalto-Nevalainen sanoi. Hänen mukaansa suomalaisten tulisi elämänkulkunsa kaikissa vaiheissa kohdata liikunnallisia toimintakulttuureita, päivähoidosta aina vanhustenhuoltoon. Nähdäkseni soveltava liikunta on tämän ajattelun keskiössä. Istumisen vähentäminen hyödyttää nimenomaan erityisliikkujia. Mukana kehityksessä Jos extreme-liikunta otettaisiin osaksi järjestöjen toimintaa, olisi mahdollista vedota nuoriin. Extremistit Suunnittelija Kari Koivumäki opetusja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osastolta nosti Erityisliikunnan päivien puheenvuorossaan esiin kuntien erityisliikunnan palveluita. Hän ja koordinaattori Toni Piispanen Liikuntatieteellisestä Seurasta vetivät Täällä kuntalainen kuuleeko kunta? -teemaseminaarin. Ensimmäiset valtion tuella palkatut erityisliikunnanohjaajat aloittivat työnsä 30 vuotta sitten. Heidän tekemänsä työ on ollut omana teemaseminaarinaan esillä kaikilla Erityisliikunnan päivillä siis jo 8 kertaa. Koivumäki totesi, että näiden ammattilaisten tekemällä työllä on ollut JATKUU Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 2/2014

12 TEEMA Erityisliikunnan päivät 2014 Suomessa suhtaudutaan erityisliikuntaan hyvin käytännönläheisesti. Ilmasto ja sää ovat varmaankin opettaneet teidät siihen, arveli seminaarissa puhunut tohtori Martin Kudlacèk, eurooppalaisen eritysliikuntajärjestön puheenjohtaja. Entä hyötyisivätkö soveltavasta liikunnasta vaikkapa kodittomat tai vankilasta vapautuneet? Martin Kudlacèk kannustava vaikutus erityisliikunnan tarjontaan kaikenkokoisissa kunnissa, pienet mukaan lukien. Nykyisin kuntien kautta osallistuu erityisliikuntaryhmiin yhteensä jo noin henkeä, Koivumäki sanoi. Hän korosti erityisliikunnan ammatillisuuden merkitystä: Olennaista on pitää huolta siitä, että alan opettajat ovat laaja-alaisesti mukana alan kehityksessä. Arviolta yli miljoona suomalaista kuuluu liikunnan erityisryhmiin korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Erityisliikunnan päivillä esitellyssä Timo Ala-Vähälän ja Saku Rikalan julkaisussa Erityisliikunnan tilanne kunnissa 2013 todetaan, että erot kuntien tarjoamassa erityisliikunnassa ovat suuret: Joka kolmannessa pienessä kunnassa liikuntatoimi ei tuottanut eikä järjestänyt erityisliikuntapalveluita. Ilahduttavaa on, että erityisliikunnan toimijat näyttävät verkostoituvan aiempaa aktiivisemmin myös poikkihallinnollisesti, julkaisussa todetaan. Liikunta osaksi arkea Kehittämispäällikkö Esa Nordling Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta puhui teemaseminaarissa Liikkeen mielekkyyttä ja mielen liikettä. Mielenterveyttä ei aina tarvitse lähestyä sairaus- ja häiriökeskeisesti. Kohtuullinen liikkuminen ja itsestä huolehtiminen ovat osa positiivista mielenterveyttä, Nordling sanoi. Hän muistutti, että liikunta vähentää stressiä ja lisää ihmisen myönteisiä näkemyksiä omasta itsestään. Seminaarissa muistutettiin, että tästä huolimatta mielenterveyskuntoutujien mahdollisuudet soveltavaan liikuntaan ovat usein heikot. Esa Nordling ja projektipäällikkö Satu Turhala Suomen Mielenterveysseurasta kokosivat seminaarin osanottajien kanssa mielenterveyden ja liikunnan yhdistäviä kehittämiskohteita. Yhdessä todettiin, että liikunta tulee saada helpoksi osaksi arkea ja että yksilöllisyys on huomioitava nykyistä paremmin. Liikunnan tavoitteet on saatava vastaamaan kunkin omaa tasoa. Suomen Mielenterveysseuran paikallisiin mielenterveysseuroihin on koulutettu liikunta- ja hyvinvointitoimintaa koordinoivia ja ryhmätoimintaa toteuttavia henkilöitä vuodesta 2001 lähtien. Tällä hetkellä toimijoita on lähes joka toisessa paikallisessa mielenterveysseurassa, ja koulutuksen on käynyt noin 100 henkilöä. Extremistit ylittävät rajoja Pyörätuolivoltteja ja muita extremetemppuja harrastavat Henry Manni ja Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 2/2014

13 Aleksi Kirjonen toivat Erityisliikunnan päiville nuorten näkökulman otsikolla No fear no limits. Rämäpäiset nuorukaiset ovat saaneet medianäkyvyyttä televisiota myöten ja olleet myös kotikunnissaan aktiivisia vaikuttajia. Tällä tavoin tsemppaamme muita kokeilemaan uusia juttuja. Rajoitteet ovat vain omassa päässä, Manni ja Kirjonen korostivat. Heidän mielestään myös extremeliikunta voitaisiin ottaa osaksi järjestöjen toimintaan. Näin olisi mahdollista vedota erityisesti nuoriin. Samalla vietäisiin eteenpäin viestiä esteettömyyden merkityksestä. Mannia ja Kirjosta on pyydetty moniin tilaisuuksiin esittämään taitojaan, ja he lupaavat lähteä vastakin. Onnittelut Suomelle Kansainväliset terveiset toi tohtori Martin Kudlacèk European Federation of Adapted Physical Activitysta. Suomalaiset erityisliikunnan kärkinimet ovat voittaneet lukuisia mitaleja sovelletun liikunnan urheilukisoissa Euroopassa ja laajemminkin, Kudlacèk sanoi. Hän kiitteli muutoinkin suomalaisen erityisliikunnan tasoa ja laajuutta. Hän kertoi esimerkin Italiasta, missä kaikki lapset saavat käydä inklusiivista koulua. Kuitenkaan kaikki eivät voi osallistua, koska ei ole riittävästi osaavaa henkilökuntaa ja tukea. On ilo nähdä, että Suomessa soveltavan liikunnan toiminta kasvaa, kun monissa muissa maissa se hiipuu, Kudlacèk sanoi. Martin Kudlacèk muistutti, että erityisliikuntaan tarvitaan ammattimaisia valmentajia ja opettajia. Hankalaksi tilanteen tekee, että on vaikea määritellä, kuka tarvitsee soveltavaa liikuntaa ovathan esimerkiksi kaikki lapset erilaisia. Entä hyötyisivätkö soveltavasta liikunnasta vaikkapa kodittomat tai vankilasta vapautuneet? Ja mistä saataisiin osaavia ammattilaisia heitä ohjaamaan, Kudlacèk kysyi. x SoveLin hallituksen jäsenet, Janne Haarala Hengitysliitosta ja Riitta Samstén MS-liitosta olivat tyytyväisiä Erityisliikunnan päivien antiin. Heidi Hölsömäki TEKSTI Tupu Sammaljärvi Polttopisteessä kehittämisohjelma Kari Koivumäki uskoo Erityisliikunnan päivien suositusten vaikuttavan laajasti alan kehittämiseen ja tutkimukseen. Hän muistuttaa, että muutosten toteuttaminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Erityisliikunnan päivät ovat alkamisestaan eli vuodesta 1986 lähtien olleet luonteeltaan ja tavoitteiltaan moninaiset. Ne ovat samanaikaisesti koulutustilaisuus, demokratiafoorumi sekä työseminaari, sanoo päivien uranuurtaja, suunnittelija Kari Koivumäki opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksiköstä. Hänen mukaansa työseminaarille tyypilliseen tapaan alan ammattilaiset suunnittelevat tapahtumassa yhdessä omaa työtänsä ja asettavat yhteisiä tavoitteita erityisliikunnan kehittämiseksi. Koivumäen mielestä Erityisliikunnan päivien suosituksilla on aina ollut merkitystä myös OKM:n ja valtion liikuntaneuvoston työssä. Vuosien varrella teemaseminaarien suositusten ote ja konkreettisuus ovat vaihdelleet. Tänä vuonna teemaseminaareissa muotoiltiin Koivumäen mielestä osin varsin käytännönläheisiä ehdotuksia. Ehkä painavin suositus koski kuitenkin sitä, että tarvitaan yhteinen laaja-alainen soveltavan liikunnan kehittämis- tai toimenpideohjelma, joka ohjaisi koko kentän työtä lähitulevaisuudessa, Koivumäki sanoo. Tämä kahdesta teemaseminaarista noussut suositus menee valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaos- JATKUU Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 2/2014

14 TEEMA Erityisliikunnan päivät 2014 Heidi Hölsömäki ton käsittelyyn ja vaikuttanee tulevan vuoden töihin. Tutkimukselle tarvetta Kari Koivumäki mainitsee, että myös soveltavan liikuntatutkimuksen tarve nousi esiin kahdessa eri teemaseminaarissa. Tämä johtanee siihen, että alan tutkijoita kutsutaan muutamien vuosien tauon jälkeen yhteiseen tutkijatapaamiseen. Siellä voidaan hahmottaa alan tutkimuksen linjoja ja tarpeita. Yhtenä konkreettisena aihealueena nousi jo nyt esiin liikunnallisen kuntoutuksen tutkimus. Tästä teemasta tarvitaan selkeästi lisää tietoa ja näkemystä. Koivumäki muistuttaa, että Erityisliikunnan päivien teemaseminaarien valmistelu on pitkäjänteistä työtä. Myös seminaareissa tuotettujen suositusten pohjalta käynnistyvät toimet ottavat aikansa, sillä valtion liikuntahallinnon elimien on ensin perehdyttävä suosituksiin. Näitä suosituksia pystyvät hyödyntämään monet eri organisaatiot. Esimerkiksi Ikäinstituutti voi suunnata toimintaansa Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa saatuaan uusia näkemyksiä kentältä ikäihmisten liikunnan kehittämistyöhön. Suosituksista toimintaan Jotta Erityisliikunnan päivien suositukset voivat johtaa toimintaan, Kari Koivumäen mukaan on ensin huolehdittava niiden riittävästä tunnettuudesta. Tapahtuman jälkeen viestiä viedään eteenpäin muun muassa LTS:n verkkosivujen ja Liikunta & Tiede -lehden teemanumeron kautta. Entä kuinka hyvin suositukset ovat aiemmin konkretisoituneet toiminnaksi? Vuosien varrella jotkut suositukset on voitu toteuttaa päivien jälkeen jopa puolessa vuodessa. Osa taas vaatii pidemmän toteutusajan, Kari Koivumäki vastaa. Esimerkiksi vuonna 1994 käynnistyi laaja keskustelu ikäihmisten liikunnasta. Tuolloin nostettiin esiin, että toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten tulisi olla toiminnan keskiössä. Ajatuksen eteneminen on kuitenkin vaatinut vuosien työn. Ja edelleen kuntien organisoimissa ikäihmisten liikuntaryhmistä hieman yli puolet on ikäihmisille, joilla on nor- Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 2/2014

15 KOMMENTTI Suositukset linjaavat työtämme Valtakunnalliset Erityisliikunnan päivät ovat merkittävät niin sisällöllisesti kuin toimialaa linjaavasti. Teemaseminaarien suositukset antavat alan asiantuntijoille selkeän ohjeistuksen, miten liikuntatoimintaa tulisi kehittää seuraavien neljän vuoden aikana. Noviisit saavat tärkeän tarkistuslistan, jonka avulla he voivat arvioida liikuntatoiminnan kehittämistarpeita. Kokeneet asiatuntijat puolestaan saavat arvioinnin ja kehittämisen työkalun, jolla on vahva painoarvo myös valtakunnallisesti. Miten voit hyödyntää suosituksia omassa työssäsi? Kari Koivumäki (ylärivissä) veti Jyväskylässä teemaseminaaria ja puhui kuntien erityisliikunnanohjaajien työstä. Hän osallistui myös työpajatyöskentelyyn. maali toimintakyky. Muutoksen toteutus voi olla hidasta, varsinkin jos mukaan pitäisi saada kaikki kunnat, Kari Koivumäki sanoo. Toinen esimerkki hitaasta etenemisestä on hänen mukaansa vammaisliikunnan integraatio- ja inkluusiotoiminta. Asiasta on annettu suosituksia kymmenkunta vuotta. Vasta viime vuosina VAU ry on voinut todeta, että noin 15 lajiliitossa vammaisille henkilöille järjestetty toiminta on lisääntynyt. Kahdeksansien Erityisliikunnan päivien teemaseminaarien suositukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa > Soveltava liikunta > Erityisliikunnan päivät Vinkkejä käytännön työtä tekeville: 1. Hyödynnä suosituksia, kun teet toimintasuunnitelmaa ja perustelet resurssitarpeita. 2. Tarkista, toteutatko jo työssäsi suosituksia. 3. Jos kaipaat apua, etsi omalta alaltasi kokenut mentori. 4. Etsi vierellesi kumppanit, joiden kanssa voit käytännön tasolla viedä eteenpäin suosituksia. 5. Rakenna alueellisia verkostoja, ja kehitä niissä sektorirajat ylittävää yhteistyötä. 6. Ole ennakkoluuloton, avoin ja rohkea. Muista, että korjausliikkeet eivät ole virheliikkeitä päinvastoin! Vinkkejä vastuuhenkilöille: 1. Huolehdi, että kunnassasi on tehty hyvinvointikertomus. Se tukee johtamista ja päätöksentekoa. (lisätietoja: 2. Varmista, että liikunta on kirjattu kuntasi strategiaan koskemaan kaikkia väestöryhmiä. Kirjaus mahdollistaa horisontaalisen yhteistyön. 3. Huolehdi, että liikuntaneuvonta otetaan kuntasi perusterveydenhuollon ennaltaehkäiseväksi palveluksi. Tämä mahdollistaa saumattomien liikuntapalveluketjujen rakentamisen. Muistatan, että suositusten laatijat ovat alan asiantuntijoita. Voit olla heihin yhteydessä ja keskustella asiasta lisää! x TEKSTI Anne Taulu, toiminnanjohtaja, SoveLi Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 2/2014

16 Täysikuu valaisee Edmund ja Pirjo Lowndesin (oik.) kulkua Yyterin hiekkarannalla. Joelette-maastokärryn kuljettamiseen tarvitaan kaksi henkilöä. Edmundin etenemistä auttaa Malikkeen koulutussuunnittelija Soile Honkala. TEKSTI Tuula Puranen KUVAT Janne Ruotsalainen Tähtien alle, kuunsillalle Jarmo Hakalalle esteettömyys on monen muun asian lisäksi pääsyä luontoon. Meri ja metsä ovat täynnä elämyksiä. Jarmo Hakala kuuntelee maastopyörätuolissa Yyterin hiekkarantaan vyöryviä aaltoja. Hän seuraa auringonlaskua ja odottaa ensimmäisten tähtien syttyvän. Katselet juuri aurinkoon päin. Se on puunlatvojen kohdalla, ohjaaja Vuokko Ovaskainen kuvailee. Hakala, 56, muistaa tähdet lapsuudestaan. Pikkupoikana hän näki hyvin, mutta nyt näkö on mennyt. Vaikeavammaisella luonnonystävällä on myös cpvamma, ja hän käyttää pyörätuolia. Aurinko katoaa, taivas tummuu, lähes täysi kuu luo aallokkoon kuunsillan. Jarmo Hakala laulaa hetken Hopeista kuuta. Hänen lähellään Eero Rinne katselee lumoutuneena, kun aallot nousevat hiekalle ja vetäytyvät takaisin. Miesten mukaan esteettömyys voi olla myös tätä: pääsyä kuunsillalle ja tähtiä odottamaan, merta kuuntelemaan, aistimaan tuulta ja illan viilentymistä, jakamaan luontokokemuksia muiden kanssa. Jarmo Hakala, Eero Rinne ja neljä muuta vaikeavammaista aikuista kokeilivat syyskuun alussa erilaisia luonnossa liikkumisen välineitä ja lajeja Yyterissä Porissa. Kokeilut olivat osa Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n tukemaa Liikkuen luonnossa -lomaa. Telaketjuilla metsässä Käsi joystickille ja virta päälle. Scout Jarmo Hakala (edessä) ja Vuokko Ovaskainen sekä Eero Rinne ja Sanni Rantanen lähtevät retkelle yhdistelmäpyörillä. Pyörän etuosan voi irrottaa pyörätuoliksi. Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 2/2014

17 Jarmo Hakalan odotus päättyi, kun hän pääsi kokeilemaan Scout Crawleria. Vammainen henkilö istuu tämän ajoalustan kyydissä omassa pyörätuolissaan. Telaketjujen ansiosta laite kulkee niin hiekalla kuin lumella. Vesirajassa Edmund Lowndes istuu tutummassa kulkuvälineessä, Hippocampe-maastopyörätuolissa, jota työntää Edmundin äiti Pirjo Lowndes. Crawler telaketjuineen näyttää vaikuttavalta. Jarmo Hakala istuu menopelin kyydissä omassa pyörätuolissaan valmiina koeajoon. Ennen kuin suunta alkaa löytyä, Scout Crawler pyrkii kiertä- mään ympyrää. Maastossa ohjaaminen lankeaa Vuokko Ovaskaiselle. Onhan tämä jännittävää, Vuokko kuvailee ensivaikutelmaa. Juurten peittämällä ja kuoppaisella Jarmo Hakala halusi meren rantaan, kun aurinko laskee, kuu nousee ja tähdet syttyvät. Toimintavälineeksi hän valitsi Vuokko Ovaskaisen kanssa Hippocampemaastopyörätuolin. Maastopyörätuoli sopii monenlaisiin ympäristöihin, ja siinä on kokoja erilaisille käyttäjille. Yyterin kylpylässä Jarmo ja Vuokko kokeilivat pientä Hippocampea, jolla Jarmon oli helppo päästä uima-altaaseen. polulla töyssyt tuntuvat, mutta tasaisemmassa maastossa pomputus lakkaa. Tauolla Malikkeen koulutussuunnittelija Anssi Helin ehdottaa luonnon kuuntelua. Missä päin meri on, Vuokko kysyy. Jarmo osoittaa mäntyjen taakse aaltojen kohinan suuntaan. Scout Crawler kulkee hiekalla hyvin, kuten lumellakin, ja siitä on keskusteltu etukäteen paljon Jarmon päivätoiminnassa. Ohjaajat ovat etsineet kuvia netistä ja kertoneet, miltä laite näyttää ja mitä sillä pystyy tekemään. No, miltä kyyti tuntui? Hyvältä. Ei pelottanut tippaakaan. Nostoistuimella purjeveneeseen Ennen maastoretkeä ja kuunsillan iltaa Jarmo Hakala oli saanut elämänsä ensimmäisen purjehduskokemuksen, sillä loma alkoi vesillä Mäntyluodon Kallossa. Käytössä oli kaksi 606-tyypin purjevenettä. Vaikeavammaiset purjehtijat istuivat heille tuunatuissa tuoleissa. Istu- Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 2/2014

18 Tukea tarvitseville purjehtijoille tuunattu tuoli on tehty muovisesta kahvilatuolista. Sen jalat on katkaistu, sivuille on rakennettu sivutuet ja selkänojaa on korotettu. Tuoli on pehmustettu solumuovilla, ja se kiinnitetään veneeseen liinoilla. Istumisen tukena voidaan tarvittaessa käyttää solumuovirullia tai tyhjiötyynyjä. Malikkeen koulutussuunnittelija Anssi Helin (vas.), Anniina Kantala ja Alfredo Ruiz Egea nostavat Jarmo Hakalan purjeveneeseen siirtoistuimen avulla. misen tueksi oli tarjolla tyhjiötyynyjä ja solumuovirullia. Siirtoistuin, jonka avulla vammaiset henkilöt nostettiin purjeveneen tuoliin, päätyi Nummikodin ja päiväkeskus Huiskeen yhteiselle ostolistalle Ylöjärvelle. Meren tuoksu, tuuli, vesipärskeet, purjeiden pauke ja veneen kallistelu käännöksissä tekivät purjehduksesta hyvin fyysisen elämyksen. Jarmo Hakala muistelee, että hyvältä tuntui, ja Vuokko Ovaskainen kertoo lisää: Jo se, että näin, kuinka Jarmo naut- ti purjehduksen aiheuttamista tuntemuksista, teki purjehduksesta hienon kokemuksen itsellenikin. Fillareilla linturetkelle Loman loppusuoralla Liikkuen luonnossa -ryhmä viilettää polkupyörillä Yyteristä Huhtalan esteettömälle luontolavalle. Jarmo Hakala istuu yhdistelmäpyörässä edessä, Vuokko Ovaskainen ohjaa ja polkee pyörää kevyen liikenteen väylää Mäntyluodontien vieressä. Yhdistelmäpyörien lisäksi retkikunnan matka taittuu rinnakkain poljettavilla polkupyörillä ja pyörätuolipyörällä, jossa vaikeavammainen henkilö istuu omassa pyörätuolissaan. Parkkipaikalla parisataa metriä luontolavasta vaikeavammaiset retkeläiset siirtyvät pyörätuoleihin, jotka Malike on tuonut paikalle pakettiautoilla. Avustajat jaksavat työntää pyörätuolit luiskia pitkin lavan ylätasanteelle. Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 2/2014

19 Pyörätuolipyörän kyydissä voi istua omassa pyörätuolissa. Taru Laaksonen (vas.), Susanna Lehto ja Noora Kallio pyöräilevät kohti Huhtalan esteetöntä luontolavaa. Seitsemän kilometrin reitti kylpylähotellin ja luontolavan välillä kulkee enimmäkseen kevyen liikenteen väylää Mäntyluodontien vieressä. Reitti on tasainen ja leveä, joten se sopii pyörätuolipyörällekin, joka yleensä on parhaimmillaan piha- ja lähipyöräilyssä. Sille on rakennettu koroke, jonka ansiosta myös pyörätuolista näkee kaiteen ylitse. Tornin lähellä on esteetön kuivakäymälä ja pitkosreitti läheiselle lepakonpöntölle. Lintuharrastaja Leo Salo kertoo retkeläisille alueen linnustosta. Kaukoputkella näkyy telkkiä ja heinäsorsia, lähempänä tiaiset ja muut pikkulinnut ilahduttavat tarkkailijoita. Jarmo ilmoittaa nähneensä västäräkin. Todennäköisesti hän pääsee linturetkille vastakin. Päivätoimintakeskus Huiske, jossa hän käy, aikoo retkeillä ensi keväänä jollekin esteettömälle tornille, esimerkiksi Puurijärven Kärjenkallion luontolavalle Kokemäelle. x Kurssin sisällöstä vastasivat Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminta ja Yyterin kylpylähotelli. Yhteistyökumppaneina olivat Satakunnan ammattikorkeakoulu ja purjehdusseura Segelföreningen i Björneborg (SFB). Lintuharrastaja Leo Salo ja Riitta Mäkinen tarkkailevat Huhtalan esteettömällä luontolavalla Riitsaranlahden maisemaa. Korokkeen ansiosta myös pyörätuolissa istuva henkilö näkee lavan kaiteiden ylitse. Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 2/2014

20 TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVAT Eeva Anundi Keilailusta kasvoi suosittu harrastus Sovellettuja keilailuvälineitä on saatavilla jo noin puolessa Suomen keilahalleista. Välineiden lisäksi saavutettavuuteen vaikuttavat hinta, tilojen esteettömyys ja avustajien saatavuus. Pikagallup SoveLin jäsenjärjestöihin kertoo, että ainakin yhdeksän järjestön paikallisyhdistyksissä harrastetaan keilailua. Monessa liitossa on myös omia keilailukilpailuja ja -turnauksia. Keilailu on uinnin tapaan helposti sovellettavissa toimintakyvyn mukaan ja siksi hyvin suosittu laji, Virpi Pennanen SoveLista kommentoi keilailun suosiota. Hänen mukaansa laji on myös hyvin motivoiva, sillä omia tavoitteita on helppo asettaa ja palaute tulee välittömästi. Soveltavaa keilailua ovat vieneet eteenpäin muiden muassa Turun Keilailuliiton toiminnanjohtaja Juuso Kallio yhteistyössä Suomen MS-liiton erikoissuunnittelijan Riitta Samsténin kanssa. Viime vuonna he kokosivat valtakunnalliselle keilailu.fi-sivulle yhteenvedon soveltavassa keilailussa tarvittavista välineistä sekä eri halleilla tarjolla olevista välineistä. Lista pitäisi koota nyt uudelleen. Keilahalleja on noin 130 ja tiedän, että vähintään puolessa niistä on ainakin kahvapalloja ja vierityskouruja, Kallio kertoo. Hinta voi olla suurin este Keilailusivujen listalla on tätä kirjoitettaessa vain 14 keilahallin välineet. Välineiden saatavuus kannattaakin varmistaa kysymällä oman paikkakunnan keilahallilta samoin tilojen yleinen esteettömyys. Keilaradalla saattaa olla kaikki loistavasti, mutta pyörätuolilla tai sähkömopolla liikkuvan matka voi tyssätä ulko-oven portaisiin, väärinpäin kääntyviin oviin tai siihen, että vessa sijaitsee hissittömän talon toisessa kerroksessa, Riitta Samstén kertoo. Saavutettavuuteen kuuluvat myös avustajat, joista on Samsténin mukaan pula vähän joka lajissa. Keilailussa apukädet olisivat tarpeen esimerkiksi pallojen kantamisessa. Myös keilavuoron hinta voi muodostua pienituloisille eläkeläisille esteeksi. Suurin osa keilahalleista on yksityisiä, ja hinnoittelu vaihtelee sen vuoksi paljon eri puolilla maata. Pienituloisen kannalta on suuri ero, maksaako viikkovuoro hallissa 50 euroa per kausi vai kertakäynti 25 euroa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin asenne, se, että seuroissa tiedetään sovelletusta keilailusta. Tässä Juuso Kallio on tehnyt hyvää työtä, Samstén kiittelee. Tietoisuus heräilee Juuso Kallion mukaan yleinen asenne saavutettavuuteen on keilahalleilla JATKUU Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 2/2014

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan

Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava Liikunta SoveLin strategia 2013 2015 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan 2 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011 RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011 Yleistä Kuntien erityisliikunnanohjaajien vuosittainen työseminaari toteutettiin Helsingissä 18.8.2011 Liikuntatieteellisen

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki VALTION LIIKUNTANEUVOSTO Erityisliikunnan jaosto LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki SEMINAARIN

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

sataesteetön SUOMEKSI

sataesteetön SUOMEKSI sataesteetön SUOMEKSI ESTEETÖNTÄ ASUMISTA ESTEETÖNTÄ VAPAA-AIKAA Sataesteetön-hanke Esteettömyys, mitä se on? Turvallisuutta sekä parempaa elämänlaatua Hyviä perusratkaisuja Yhdenvertaisia toimimismahdollisuuksia

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Täydellinen liikuntakuukausi www.liikkuvamikkeli.fi fb: Täydellinen liikuntakuukausi

Täydellinen liikuntakuukausi www.liikkuvamikkeli.fi fb: Täydellinen liikuntakuukausi Täydellinen liikuntakuukausi www.liikkuvamikkeli.fi fb: Täydellinen liikuntakuukausi Elä Sinäkin Liikkuen! Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020.

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus erikoissuunnittelija ja terveyden edistämisen asiantuntija Kaisa Koivuniemi LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15 A, 40720 Jyväskylä www.likes.fi

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014. Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014.

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014. Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014. SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014 Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014. SoveLin jäsenjärjestöt 2014 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Oulu, 5.6.2015 Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntija, Valo Verkoston rakenne Ohjelman moniulotteisuus

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Mikko Vähäniitty

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Mikko Vähäniitty Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Mikko Vähäniitty Soveltava liikunta SoveLi ry On saanut kunnian toimia Liiku terveemmäksi 2013-vuoden vastuutahona kiitokset siitä neuvottelukunnalle! Teemamme on ollut

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmasta toiminnaksi 26.5.2015 Hengitä ja hengästy - liikuntahanke (2014-2106) Janne Haarala, liikunnan suunnittelija, Hengitysliitto

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Palveluketju paperilla ja käytännössä Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Hengitysliitto Edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Toni Piispanen Liikuntatieteellinen Seura ry Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Grand Marina Esityksen teemat 1. Yleisesti kehittämishankemaailmasta

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot