POHJOLAN PIDOT -TUOTEKONSEPTIN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOLAN PIDOT -TUOTEKONSEPTIN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 POHJOLAN PIDOT -TUOTEKONSEPTIN KEHITTÄMINEN Leena Pölkki Opinnäytetyö Marraskuu 2005 Pk -elintarvikeyritysten kumppanuushanke Saarijärventie 21, Jyväskylä

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) PÖLKKI, Leena Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 126 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka POHJOLAN PIDOT -TUOTEKONSEPTIN KEHITTÄMINEN Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja MERTANEN, Enni Toimeksiantaja(t) Pk-elintarvikeyritysten kumppanuushanke Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli kehittää RuokaKalevala-brändin alle Kalevalan hengessä elämyksellinen ruokamatkailukonsepti. Tavoitteena oli luoda korkealaatuinen, suomalaisuutta ja maakunnallisuutta painottava tuote, joka rakentuu kaikkia aisteja ruokkivan maun, äänen, valon, tuoksujen, tunto- ja liikeaistimusten sekä visuaalisuuden liitolle. Konseptin keskiössä tuli olla ruoka, vision ollessa maailman parhaat bileet. Pohjolan Pidot toteutettiin tuotekehitystyönä kenraaliesityksenä, Jyväskylän ammattikorkeakoulun isännöimän TIE 2005 Symposiumin juhlaillallistilaisuutena sekä Keski- Suomen TE-keskuksen tilaamana supistettuna versiona. Ensimmäisestä tilaisuudesta kerättiin palaute strukturoidulla kyselylomakkeella. Toteutukseen osallistui Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä kulttuurialan vaatetuksen ja musiikin opiskelijoita ja opettajia. Yhteistyössä oli mukana pk-elintarvikealanyrityksiä sekä toimialat ylittäen yrityksiä ja toimijoita matkailun, käsityön, kulttuurin ja tekniikan alalta. Palautekyselyn tulokset sekä TIE 2005 Symposiumin ja Keski-Suomen TE-keskuksen tilaisuuksista saatu suullinen palaute osoittivat, että Pohjolan Pidot koettiin erittäin myönteisenä ja onnistuneena tuotteena. Tuotekehitystyön aikana kävi selväksi tarve kehittää edelleen konseptin liiketaloudellista kannattavuutta. Opinnäytetyön tuloksena syntynyt Pohjolan Pidot-ruokamatkailukonsepti tarjoaa uuden käynnistyvän kanavan pk-elintarvikeyritysten gourmet-tuotteiden ja perusraaka-aineiden sekä ruokapalveluita tuottavien maaseutumatkailuyritysten tuotteistamiseen ja markkinointiin. Avainsanat (asiasanat) Kalevala, suomalaisuus, tuotekonsepti, ruokamatkailu, elämys, pidot, pk-elintarvikeyritys Muut tiedot Toteutusta kuvaavia liitteitä on 61 sivua. Sen lisäksi liitteinä työhön kuuluvat Pohjolan Pidot-vcd (liite 18), Jyväskylän ammattikorkeakoulun kulttuurin alan vaatetuksen opiskelijoiden tuoteprojektiraportti (liite 19) ja siihen liittyvä portfolio (liite 20), matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijatyöryhmän projektiraportti (liite 21), äänimaailmaefektien cd-levyt 2 kpl (liite 22), syömäpuukko (liite 23) sekä käyntikorttikotelo (liite 24).

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) PÖLKKI, Leena Type of Publication Opinnäytetyö Pages 126 Luottamuksellisuus Language Finnish Title DEVELOPING THE CONCEPT OF THE BANQUET OF POHJOLA Salainen saakka Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor MERTANEN, Enni Assigned by Partnership Project of Food SMEs Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to develop a food and tourism concept under the brand RuokaKalevala offering an experience in the spirit of Kalevala, the Finnish national epic. The aim of the project was to create a high-quality product inspired by the Finnish heritage and regional traditions offering something for all senses: tastes, sounds, visions, scents, as well as movements and tactile sensations. The most important element of the concept was food and the vision was to create the best party on the planet. The Banquet of Pohjola was implemented as a product development project on as a dress rehearsal, on as TIE 2005 Symposium dinner assigned by Jyväskylä Polytechnic, School of Tourism and Services Management and on as a simpler version at the dinner assigned by the Employment and Economic Development Centre of the Central Finland. The data were collected using a structured questionnaire at the first event. Students and teachers of Jyväskylä Polytechnic School of Tourism and Services Management and School of Culture (Clothing and Music) participated in the performances. Other partners were enterprises of SMEs in food industry and businesses and entrepreneurs from a variety of fields including tourism, handicraft, culture and technical trades. The results showed that the Banquet of Pohjola was received as a very positive and successful product. During the process the need to develop the profitability of the concept further became evident. The result of this Bachelor s thesis is the Banquet of Pohjola, which gives SMEs in food industry and Tourism entrepreneurs in rural areas a new channel to promote their raw materials and products. Keywords Kalevala, Finnish heritage, product concept of food tourism, experience, banquet, SME in food industry Miscellaneous There are 61 page appendixes describing the accomplishment. Separate from appendix is vcd of the Banquet of Pohjola (item 18), product project report by the students of Jyväskylä Polytechnic School of Culture in Clothing (item 19) and related to that the Portfolio (item 20), the project report by students of School of Tourism, Services Management and Consumer Communication (item 21), the cd of the sound effects, 2 pcs (item 22), the dining knife (item 23) and the business card holder (item 24).

4 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TIENRAIVAUSPÄIVISTÄ TUOTEKEHITYKSEEN Toimeksianto Tavoitteena moniaistillinen, elämyksellinen konsepti Taustana Kalevala ja ja 1800-luvut Suomessa Pohjolan Pitojen toteutus - heijastuksia menneestä, ei autenttisuutta TIE 2005 Symposium ja Pohjolan Pidot POHJOLAN PITOJEN TARINA, PALVELUPROSESSI JA LAATU KALEVALA JA SUOMALAINEN KANSANKULTTUURI Kalevala suomalaisen ruokakulttuurin symboli Kalevalan tulkinta Pohjolan Pidoissa Pohjolan emäntä Negaatiot ja mystisyys Tematiikka Kantele Laulu ja viulu Kalevala taiteissa Muutoksen vuosisadat 1500-luvulta 1800-luvulle luku luku luku luku Runsauden pula POHJOLAN PITOJEN RAAKA-AINEET Kala...25

5 2 4.2 Kasvikset Liha, kananmuna ja maito Marjat, hedelmät ja vilja POHJOLAN PITOJEN TOTEUTUKSEN YHTEISTYÖTAHOT JA TOIMIJAT Yhteistyö Jyväskylän ammattikorkeakoulun yksiköiden kanssa Villa Vekkula Pohjolan Pitojen käsikirjoitus Tanssiteatteri Kramppi ry, Hansa Ecuras Oy ja Ari Kauppinen Satu Säävälästä Pohjan Akka Seppä Alosesta Ilmarinen Paras, korkeatasoinen ruoka syntyy ammattitaidolla Raaka-aineet ja niiden problematiikka Astiat, välineet ja rekvisiitta aitouden asialla Muut toimijat ja yhteistyötahot POHJOLAN PITOJEN TEMATIIKKA JA TOTEUTUS Teemana Vesi Teemana Maa Teemana Metsä Teemana Häät Kaikki hyvä päättyy aikanaan Yhteistyö vaatetuksen opiskelijoiden kanssa Henkilökunnan vaatteet Pöytätekstiilit Ongelmia kankaiden kanssa PROJEKTIN TULOKSET Palautekysely Palautekyselyn tulokset...51

6 3 7.3 TIE 2005 Symposiumin tilaisuudesta hyvää palautetta Hankkeen kohderyhmien hyötyminen PROJEKTIN TUOTOKSET POHDINTA POHJOLAN PITOJEN TULEVAISUUS...61 LÄHTEET...64 LIITTEET...67 Liite 1. Pk-elintarvikeyritysten kumppanuushankkeen rooli...67 Liite 2. RuokaKalevalan johtavat ajatukset...69 Liite 3. Pohjolan Pidot palautekysely...73 Liite 4. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen palautekyselyn avoimet vastaukset...76 Liite 5. Kenraaliesityksen ja TIE 2005 Symposiumin illallisen toimijat...81 Liite 6. Pohjolan Pitojen menut 22.4., ja Liite 7. Pöytäkartat: Metsä ja Häät...84 Liite 8. Pohjolan Pidot-käsikirjoitus...86 Liite 9. Pohjolan Pidot-reseptiikka...92 Liite 10. Pohjolan Pitojen musiikki Liite 11. FinSpirit Oy:n esite Liite 12. Pohjolan Pitojen menukortit Liite 13. Pohjolan Pitojen kutsu/pääsylippu TIE 2005 Symposiumin vieraille Liite 14. Pohjolan Pidot-esite TE-keskuksen tilaisuuden vieraille Liite 15. Pohjolan Pidot-esite TIE 2005 Symposiumin vieraille Liite 16. Lehdistötiedote Liite 17. Pohjolan Pidoissa maistuu Kalevala-artikkeli maakuntalehti Keskisuomalaisen paikallislehtien Aika-liitteessä kesäkuussa

7 4 KUVIOT KUVIO 1. Pohjolan Pitojen yhteistyötahot ja operatiivisen tason toteuttajat...43 KUVIO 2. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen palautekyselyyn vastanneiden ammattitai organisaatiotaustat...51 KUVIO 3. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen tapahtumapaikka ja somistus palautekyselyn vastaajien mielestä...51 KUVIO 4. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen kattauksen ja vaatetuksen onnistuminen palautekyselyyn vastanneiden mielestä...52 KUVIO 5. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen palaute emännän juonnosta ja musiikkiesityksistä...52 KUVIO 6. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen palautekyselyyn vastanneiden mielipide tanssiesityksistä ja muusta ohjelmasta...53 KUVIO 7. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen ruokien Vesi- ja Maa-teemojen saama palaute...53 KUVIO 8. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen Metsä- ja Häät-ruokateemojen palautekyselyssä saama arviointi...54 KUVIO 9. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen palautekyselyn vastaajien kiinnostus ottaa Pohjolan Pidot tuotantoon omassa yrityksessä tai tuoda omia tuotteita brändin alle...54 KUVAT KUVA 1. Satu Säävälä ja nauris...38 KUVA 2. Samuli Alonen ahjonsa äärellä...39 KUVA 3. Pohjolan Pitojen syömäpuukko...41 KUVA 4. Pohjolan Pitojen alkupalojen ensimmäinen kate...41 KUVA 5. Vesi-teeman alkupalat ruisleipälautasella...45 KUVA 6. Maa-teeman alkupala-annos Erälautasella...45

8 5 KUVA 7. Pohjolan Pitojen Häät-teeman noutopöydän viimeistelyä...47 KUVA 8. JA KUVA 9. Häät-teeman puutarhamarjoja marenkipesässä ja porkkanaspelttileivoksia...47

9 6 1 TIENRAIVAUSPÄIVISTÄ TUOTEKEHITYKSEEN 1.1 Toimeksianto Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousyksikön hallinnoima, Keski-Suomen TE-keskuksen maaseutuosaston rahoittama Pk-elintarvikeyritysten kumppanuushanke (liite 1) järjesti huhtikuussa 2004 Tienraivauspäivät, joiden tarkoituksena oli muun muassa luoda pohjaa keskisuomalaisten hanke- ja elintarvikealan toimijoiden kanssa Pohjolan Pidot -konseptille ja RuokaKalevala -verkostolle (liite 2). Tässä yhteydessä minulle tarjottiin Pohjolan Pidot -tuotekonseptin kehittämistyötä opinnäytetyöni aiheeksi. Otin toimeksiannon vastaan suurella mielenkiinnolla ja nöyränä - tietoisena käynnistyvän kehitystyön haastavuudesta ja rajojen asettamisen vaikeudesta. Toisaalta lähes kahdenkymmenen vuoden työkokemus ravitsemisalalta kokkina ja keittiömestarina sekä työurani ja keittiömestariyhdistystoiminnan myötä syntyneet yhteistyöverkostot tekivät projektin toteuttamisen ja tavoitteiden saavuttamisen mahdolliseksi. Tietoperustaa olen täydentänyt kirjallisuuden, haastatteluiden ja Pohjolan Pitojen kenraaliesityksestä kootun palautekyselyn tulosten avulla. 1.2 Tavoitteena moniaistillinen, elämyksellinen konsepti Toimeksiannon tavoitteena oli luoda perusrunko matkailulliselle ruokatuotteelle, jonka aihe- ja arvomaailma nousevat Suomen kansalliseepoksesta Kalevalasta ja suomalaisuudesta. Tuotekonseptin keskiössä on suomalainen ruoka. Visiona on maailman parhaat bileet. Tavoitteena oli rakentaa kaikkia aisteja ruokkiva maun, äänen, valon, tuoksujen, tunto- ja liikeaistimusten sekä visuaalisuuden liitto. Hankevetäjä Arto Vidgren korosti mahdollisimman korkealaatuisen konseptin luomista: Siitä pitää tulla katedraali, ei kirkko. Siksi varsinkin alun luomisvaiheessa oli taloudellisten rajoitteiden miettiminen suorastaan kiellettyä. Toimeksiantajat halusivat asettaa tuotekehitystyölle

10 7 muutoinkin varsin vähä n rajoituksia, jotta käytettävissä olisi tilaa luovuudelle ja intuitiiviselle työskentelylle. Konkreettisella tasolla työn tavoitetta ei määritelty tarkemmin: ruokaa, juomaa ja elämyksellisyyttä edellä mainitussa hengessä konseptiksi koottuna. Pk-elintarvikeyritysten kumppanuushankkeen tavoitteiden mukaisesti Pohjolan Pidot - tuotekonseptin kehitystyö on omalta osaltaan strategiseen kumppanuuteen perustuvan yritysverkoston rakentaja. Tavoitteena on raaka-aineiden tuottajien, valmistajien ja kaupan sekä vaativien, maksukykyisten ja elämyksiä etsivien kuluttajien kohtaaminen RuokaKalevala -brändin alla toimivan tuoteperheen avulla. Pohjolan Pidot on osa tätä tuoteperhettä. Vaikka kyseessä onkin elintarvikealan hanke, on Pohjolan Pitojen tavoitteena yhdistää siihen matkailu sekä kansainvälisyys. 1.3 Taustana Kalevala ja ja 1800-luvut Suomessa Sekä Pohjolan Pitojen että Kalevalan, viitekehyksenä on Suo mi - Pohjolan Pitojen lisäksi maakunnallisin painotuksin. Ajalliseksi taustaksi työlle valittiin luvut Suomessa. Koska nykyisessä muodossaan tunnettu Kalevala julkaistiin vuonna 1849, katsoin sen takarajaksi tässä opinnäytetyössä. Laaksosen (2004) mukaan tosin kalevalainen aikakausi päättyy 1830-luvulla, jolloin Lönnroth keräsi ja kokosi runot yhteen (Laaksonen 2004b). Toteutuksellinen aikajana haluttiin kuitenkin ulottaa tähän päivään 2000-luvulle. Olen ottanut tuotekehitystyössä huomioon Tienraivauspäivillä esiin nousseita ajatuksia ja yhteisesti hyväksyttyjä teemoja ja arvoja, jotka määrittelevät Pohjolan Pitoja ja RuokaKalevalaa. Ideariihistä sekä useista, hankevetäjä, Arto Vidgrenin kanssa käydyistä keskusteluista haimme kehitystyön aikana yhteistä linjaa ja vahvistusta ajatuksille, mitä ja millaiset Pohjolan Pitojen tulee olla. Kansalliseepoksena Kalevala koetaan joillakin tahoilla lähes pyhäksi ja koskemattomaksi. Tästä syystä kävin toimeksiannon saatuani monia mielenkiintoisia keskusteluita, jotka liittyivät teoksen koskemattomuuteen ja tulkinnan vapauteen. Ruokatutkija

11 8 Maarit Knuuttila (2004) kehotti tiettyyn varovaisuuteen, mutta oli samaa mieltä, että tarinoiden kautta, mystiikan ja loitsujen avulla olisivat ratkaistavissa monet Pohjolan Pitojen tematiikkaan ja ruokatuotteeseen liittyvät kysymykset. Hänen mielestään edes oikeaa perinneruokaa ei ole olemassa, ainoastaan suvuttain ja perheittäin kulkeneita variaatioita. Itse ruokalajitkin ovat korkeakulttuuria, koostuihan Kalevalan varhaisimpien runojen syntykaudella ruokavalio pääasiassa puuroista, velleistä ja muusta yksinkertaisesta ravinnosta. Knuuttilan mukaan kukaan ei pysty sanomaan kalevalaisesta maailmanajasta mitään täysin varmaa siitä, kuinka todella elettiin, mitä ja millä tavoin ruokaa valmistettiin ja mitä juotiin; meillä on käytettävissämme vain tulkintoja nykyisyydestä käsin. Tärkeintä on tuoda työssä esiin faktan ja fiktion roolit. (Knuuttila 2004.) Samoin kehottivat Kalevala-identiteettiin perehtyneet Kirsti Cástren ja Kati Rantala (2005) rohkeasti luomaan omaa kalevalaista tulkintaa. Näissä Kalevalaa arvottavissa ja sen tulkitsemisesta käydyissä keskusteluissa oli mukana myös Pohjolan Pitojen käsikirjoittaja Erkki Teittinen. Näin pääsimme yhdessä rakentamaan ruoan ympärille luontevaa ja tematiikaltaan kiinnostavaa juonta. (Cástren & Rantala 2005.) 1.4 Pohjolan Pitojen toteutus - heijastuksia menneestä, ei autenttisuutta Tarkoituksena ei ollut alun alkaenkaan lähteä toteuttamaan menuissa oletettavia kalevalaisen aikakauden ruokalajeja tai perinneruokia, vaan heijastuksia kansallisesta kulttuuristamme ja perinteestämme ajalta, jota Kalevalan runoissa kuvataan. Autenttisuuteen ei pyritty muiltakaan osin. Pohjolan Pitojen juonen kirjoituksessa on käytetty taiteellista vapautta ja ruokalajit on haluttu tehdä tämän päivän kuluttajalle houkutteleviksi, silti valittuja arvoja unohtamatta, luontoa kunnioittaen, mahdollisimman korkeaan laatuun ja eettisiin arvoihin tähdäten. Olen ottanut keittiöalan ammattilaisena, en tieteellisin perustein, taiteellisen ja näkemyksellisen vapauden kehittää reseptiikkaa ja koko konseptia tietoperustan mukaisesti. Suuntaa ovat olleet antamassa kirjallisuudesta löytämäni kartanoiden ja linnojen raaka-ainelistaukset ja ruokakuvaukset sekä perinneruoat soveltuvin osin. Työssä on

12 9 keskitytty juhlahetkeen, pitoihin, jolloin ei ole tarvinnut miettiä viitteelliselle ajalleen tyypillistä jokapäiväistä huolta raaka-aineiden saannista ja ruoan riittävyydestä. Ruokatutkija Lasse Laaksosen (2004) sanoin: Mitä ei ollut töllissä tai torpassa, löytyi kartanosta mitä ei löytynyt kartanosta, löytyi todennäköisesti linnasta (Laaksonen 2004b). Toisaalta osoittaakseni arvostusta myös töllien ja torppien asukkaiden kulttuurista perintöä kohtaan olen halunnut karsia tuotteesta turhat hienoudet. Vuosisatojen ajalta kertynyt jokapäiväinen kokemus ja pitkäaikainen käytäntö ovat luoneet suomalaiselle käsityölle ja tekemiselle varsin pelkistettyjä muotoja, joita määrittelevät Kautovaaran (2002) mukaan käytännöllisyys, säästeliäisyys, yksinkertaisuus, käyttöarvo ennen koristeellisuutta, yksilöllisyys, kestävyys ja pelkistyneisyys tarkoittaen samaa kuin tarkoituksenmukaisuus. Sama koskee mielestäni ruoan valmistusta ja esille laittoa. Allekirjoitan myös Kautovaaran ajatuksen esi- isiemme tajusta ymmärtää luonnon tuottokyvyn keskeisyys sekä raaka-aineiden tuntemuksen tärkeys ja niiden antajan kunnio i- tus. (Kautovaara 2002, 11,13.) 1.5 TIE 2005 Symposium ja Pohjolan Pidot Tuotekehitystyön konkreettiseksi päätavoitteeksi muotoutui Pohjolan Pitojen järjestäminen TIE 2005 Symposiumin juhlaillalliseksi toukokuussa TIE Symposium on Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, talous- ja ravitsemisyksikön organisoima matkailun kansainvälinen konferenssi, joka järjestettiin keväällä 2005 kolmannen kerran. Osallistujia on ollut maasta. Koska uutta tuotetta ei luonnollisestikaan haluttu testata ensimmäisen kerran TIE Symposiumin asiakkailla, päätettiin Pohjolan Pidot järjestää kokemusten keräämiseksi ja palautteen saamiseksi kenraaliesityksenä huhtikuussa Kohderyhmäksi haluttiin tuotekonseptista kiinnostuneita yrittäjiä, yhteistyötahoja, tiedotusvälineiden edustajia, ruoka- ja matkailualan ammattilaisia ja mahdollisia lopputuotteen käyttäjiä. Tästä tilaisuudesta kerättiin palaute kyselylomakkeilla (liite 3), joiden laatimisen, purka-

13 10 misen ja analysoinnin tekivät kaksi Maratan opiskelijaa, Katja Kannisto ja Päivi Uusinoka. Hankkeeseen ja Pohjolan Pitoihin mukaan lähteneille yrityksille tarjottiin myös ma h- dollisuus tuotteidensa esittelyyn/esillepanoon pienimuotoisessa myyntinäyttelyssä, joka järjestettiin kenraaliesityksen ja TIE Symposiumin tilaisuuksien yhteydessä. Esillä Villa Vekkulan peräkamareissa oli tuotteita Design Aloselta, Ediple Oy:ltä, Hunajatalolta, Erälautaselta, Elisa Niskakankaalta sekä Suomen Laatupuukko Oy:ltä, josta myös itse yrittäjä Jarmo Raitanen oli paikalla jälkimmäisessä tilaisuudessa. Myynt i- näyttelyn järjestelyistä vastasi Pekka Hillu. 2 POHJOLAN PITOJEN TARINA, PALVELUPROSESSI JA LAATU Tarinayhteiskunta huomispäivän unelmayhteiskunta? Ihmisten mieltymys tarinoihin on ikiaikaista; historiamme alusta lähtien olemme eläneet myyttien, tarinoiden ja legendojen maailmassa. Tätä tietoa on siirretty suullisesti, kuvin ja maalauksin sekä myöhemmässä vaiheessa kirjoittaen. Samoin kuin suomala i- silla on Kalevalansa, on kaikilla kansoilla ollut omat tarinansa ja legendansa, joiden rooli on ollut yhtä keskeinen kuin päivittäisestä elämisestä selviytyminen. Menneinä vuosisatoina yhteisöllistä ja yhteiskunnallista asemaa ilmentäneet vaatteet, omaisuus ja asumus kertoivat tarinaa ihmisen sosiaalisesta asemasta, josta ei ollut poikkeaminen. Sen sijaan nykyään meillä on ikään, ammattiin ja kansallisuuteen katsomatta vapaus kertoa itsestämme tarinaa tuotteilla, joita ostamme ja kulutamme, esimerkkinä vapaa-ajan toimet. Siksi markkinoita määrittävät yhä enemmän tunteisiin perustuvat arvot. Kärjistäen voidaan sanoa, että itse tuotteesta tulee toisarvoinen, se ilmentää ja tuottaa lisäarvoa siitä kertovalle tarinalle. (Jensen 1999, 53.) Kirjassaan The Dream Society futuristi Rolf Jensen on tullut siihen tulokseen, että elämme tänä päivänä yhtä aikaa tietoyhteiskunnassa, jota pyörittää informaatiotekno-

14 11 logia, sekä unelmayhteiskunnassa, jonka liikkeelle panevia voimia ovat tarinat ja tunteet, ei ainoastaan tieto. Unelmayhteiskunnan logiikkaa hän kuvaa esimerkillä luomukananmunista, jotka ovat lunastaneet Tanskassa yli 50 prosentin markkinaosuuden: Kuluttajat ostavat mieluummin sellaisten kanojen munia, jotka saavat elää vapaina, kosketuksissa maahan, avoimen taivaan alla. Tällä tavoin tuotetut munat edustavat kuluttajille niin sanottuja retrotuotteita, joita halutaan isovanhempien tapaan toteutetun teknologian ja tuotantotavan takia. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotanto vaatii enemmän työvoimaa ja nostaa siksi munien hintaa. Kuluttajat maksavat kuitenkin mielellään prosenttia ylimääräistä munien taustalla olevan tarinan takia. He maksavat enemmän eläinten eettisen käsittelyn, talonpoikaisen romantiikan ja hyvien vanhojen aikojen tarinasta. Vaikka niin sanotut tavalliset kananmunat ja luomukananmunat ovat laadultaan samanlaisia, pitää kuluttaja parempina kananmunia, joilla on parempi tarina. Tulevaisuuden liiketoiminnassa ja tuotteiden sekä palveluiden myynnissä kuluttajille tämä on avainasia; tarinat ja kertomukset vetoavat ennemmin tunteeseen kuin järkeen. (Emt. 1999, 3-4, 52.) Pohjolan Pitojen isähahmo, yrittäjä Arto Vidgren elää selvästi sarastavassa unelmayhteiskunnassa, sillä hän on osannut tuoda ideansa ja unelmansa julki välittämättä pelkistä realiteeteista ja tosiasioista. Samaa linjaa toivottiin toteutettavan myös tuotekehitystyössä; unelmayhteiskunnassa tiukan tieteellisen logiikan mallin ei haluta estävän meitä katsomasta eteenpäin, sillä tulevaisuus on olemassa ainoastaan meidän ajatuksissamme ja unelmissamme. Ja vaikka kuluttajat tulevat vaatimaan tuotteiden käyttöarvoa jatkossakin, tulee tarinoiden tärkeys ostopäätöstä tehtäessä olemaan yhä suurempi. Jensenin (1999) mukaan jokaisen uuden tuotteen takana on unelma ja unelmat luovat realiteetteja - kovalla työllä. (Emt. 1999, 24, 52.) Palveluprosessi ja laatu Prosessiajattelun yksinkertaisen idean mukaan myös Pohjolan Pidoissa kaiken lähtökohtana on asiakas, jonka tarpeisiin halutaan vastata. Kalevalaan ja ajalliseen taustaan perustuen on mietitty, millainen Pohjolan Pitojen tulee tuotteena olla ja mitä palveluja (output) sen avulla pitää asiakkaille tarjota. Tämän pohjalta on mietitty toimenpiteet ja resurssit, joita tarvitaan haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. Toteutusta varten alkuun on selvitetty tietoperustaa ja hyödynnetty eri toimittajien/toimijoiden ammatillis-

15 12 ta osaamista sekä näkemyksellisyyttä (input). Nämä syötteet, niin tieto kuin materiaalikin, ovat jalostuneet tuotekehitysprosessin aikana ja tuotoksena on syntynyt muun muassa Pohjolan Pitojen reseptiikka. (Laamanen 2002, ) Palveluprosessina Pohjolan Pidot vaatii paljon eri toimialojen asiantuntemusta ja luovaa toimintaa. Onnistumiseen vaikuttavat prosessin asiantuntijaosaaminen ja tilannetaju, sillä asiakkaat eivät koskaan ole täysin johdettavissa ja saattavat käyttäytyä omien mielijohteidensa mukaan. Siksi konseptin tulevaisuudenkin haasteena tulevat olemaan näiden asioiden huomioon ottaminen laadukkaan palvelutuotteen tarjoamisen varmistaminen myös yllättävissä tilanteissa. (Emt. 2002, ) Pohjolan Pitojen kenraaliesityksessä oltiin täysin uuden ja ennen kokemattoman edessä. Siksi oli tärkeää, että jokainen toimija oli jotain kautta alansa osaaja ja valmis luoviin ratkaisuihin. Saadun palautteen ja kokemuksen jälkeen oli jo helpompi parantaa prosessin suorituskykyä sekä laatua kehittämällä ja mallintamalla. Toteutukseltaan ja vaadittavilta resursseiltaan mittavana, Pohjolan Pidot voi asemoitua strategiassaan vain asiakkaan näkökulmasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sellaisten asiakassegmenttien etsimistä, jotka ovat kiinnostuneita toimivasta ja korkealuokkaisesta tuotteesta, ja jonka saavuttamiseksi hinta ei ole oleellinen asia. Siksi laadun suunnittelu ja ohjaus ovat Pohjolan Pitojen keskeisiä toimia, jotta asiakkaiden odotukset ja tarpeet pystytään täyttämään sekä ylittämään. Tehtävää ei helpota se, että palvelutuotteen laadun määritteleminen on vaikeaa sen perusolemuksen eli aineettomuuden, tuotannon ja kulutuksen yhtäaikaisuuden ja ulkopuolisten vaikutuksen vuoksi. To i- saalta konseptin ruokatuote, rekvisiitta, vaatetus ja miljöö pystytään määrittelemään ja arvioimaan varsin tarkasti. (Malka & Danielsson 1988, 87.) Operatiivisella tasolla Pohjolan Pitojen palveluprosessin laatumääritteiksi on haluttu nimetä ystävällisyys, uskottavuus, asiakkaan haltuunotto, palveluaulius, asiantuntevuus, yhteisöllisyys ja osallistavuus. Peruspalvelutekijät ovat luonnollisesti näiden lisäksi vähintään kunnossa toisaalta moniaistisuuteen perustuva konsepti muokkaa niistäkin laatutekijöitä. Käytännön tasolla laatumääritteet tarkoittavat aitoa välittämistä asiakkaasta ja hänen hyvinvoinnistaan sekä toimivaa asiakkaan ja henkilökunnan

16 13 välistä viestintää kehonkieltä ja hymyä unohtamatta. Ihmiset, niin asiakkaat kuin he n- kilökuntakin, luovat konseptille sen sielun ja luonteen. 3 KALEVALA JA SUOMALAINEN KANSANKULTTUU- RI Tuotekehitystyötä varten perehdyin Kalevalaan, sen tulkintoihin ja moninaisiin ilmenemismuotoihin kirjallisuudessa, kuvataiteessa, musiikissa, näytelmissä sekä turismissa. Pystyäkseni asettamaan työn oikeaan viitekehykseen ja varmistamaan tietyn aitouden tein tutkimustyötä myös suomalaisesta kansankulttuurista liittyen lähinnä ruokaan, elinkeinoihin, poliittisiin oloihin, tyylisuuntiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kädentaitoihin. Työtä varten haastattelin kulttuurintutkija, gourmet-konsultti Lasse Laaksosta, visionääri, toimitusjohtaja (Cis) Akke Virtasta, ruokatutkija Maarit Knuuttilaa, Lähteenpeili Ay:n Kirsti Castrénia ja Kati Rantalaa sekä moninaisia kertoja idean isää, yrittäjä, hankevetäjä Arto Vidgreniä. Olen myös hakenut ajatuksia ja mielipiteitä muilta ruoan ja matkailun alan ammattilaisilta, kuten keittiömestari Jukka Kyllöseltä ja keittiömestari, lehtori Lotta Hirvaselta. Matkailualan toimijoiden toiveita ja mielikuvia Pohjolan Pidoista saatiin myös Keski-Suomen osastolla Matka messuilla Helsingissä, jossa Pk-elintarvikeyritysten kumppanuushanke esitteli hanketta ja Pohjolan Pitoja. Tarkoituksena oli saada uusia konseptista kiinnostuneita yrityksiä ja matkailualan toimijoita mukaan hankkeeseen ja Pohjolan Pitojen toteuttajiksi sekä asiakkaiksi. 3.1 Kalevala suomalaisen ruokakulttuurin symboli Kalevala on Elias Lönnrothin ( ) laatima suomenkieliseen kansanrunouteen perustuva runokollaasi, jonka hän kokosi vuosina Teoksessa on hyödynnetty Lönnrothin itsensä vuosina keräämää ja tallentamaa kalevalamittaista kansanrunoutta sekä muiden kansanrunouden kerääjien tallenteita ja kokoelmia.

17 14 Runonlaulajien omaperäisellä laulumuodolla esittämät runot ovat useilta eri aikakausilta kerrostuneita myyttirunoja, lyyrisiä lauluja ja esimerkiksi häihin liittynyttä ritua a- lirunoutta.(laulut Kalevalan takana, SKS 2005.) Koottujen laulujen, loitsujen ja itkuvirsien arviolta tuhansiakin vuosia vanha suullinen perinne perustuu runokieleltään (itkuvirsiä lukuun ottamatta) trokeiseen aksenttijärjestelmään, jossa sanapaino on ensimmäisellä ja kolmannella tavulla. Tähän runokieleen kuuluu myös nelipolvinen runomitta eli säkeessä on yleensä kahdeksan tavua ja neljä runojalkaa eli painollista tavua. Nelipolvinen trokee tunnetaan nimellä kalevalamitta. Kielialue on ollut lähinnä itämerensuomalainen: Suomenlahden tuntumassa Suomi, Karjala, Viro ja Inkeri. (Anttonen & Kuusi 1999, 15, 17, 123.) Ensimmäinen Kalevala ilmestyi vuonna Tämän katsotaan merkinneen käännettä suomenkieliselle kulttuurille, kun pieni tuntematon Suomi nousi eurooppalaisten tietoisuuteen. Kalevaa alettiin kutsua kansalliseepokseksi. Eepoksella tarkoitetaan laajaa, runomittaista kertovaa teosta tai suurimuotoista suorasanaista kertomusta. Kansallisena se on kansakunnan tai jonkin etnisen ryhmän symboliksi nostettu yhdistävä tekijä, jonka ajatellaan toimivan merkkinä yhteenkuuluvuudesta, esimerkiksi politiikassa ja/tai kulttuurissa. Kansalliseepoksen uskotaan kuvastavan ryhmänsä sisintä olemusta, eetosta, maailmankuvaa, historiaa ja kohtaloa. Kerättyään lisää materiaalia runonkeruumatkoillaan, työsti Lönnroth Kalevalaa edelleen ja niin vuonna 1849 Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisi toisen painoksen: niin sanotun Toisen Kalevalan. Syntyi teos, jonka suomalaiset vielä nykyäänkin tuntevat kansalliseepoksenaan. (Anttonen & Kuusi 1999, 51, 307; Kalevala kansalliseepos. SKS 2005.) Kuten Suomalaisen kirjallisuuden seura internetsivuillaan (2005) toteaa, on Kalevala edelleen tässä päivässä elävää suomalaista kulttuuria. Se on mukana niin arjessa kuin juhlassakin. Huomattavaa on myös, että kukin aikakausi on tulkinnut sitä omista lä h- tökohdistaan vanhaan nojautuen ja uutta luoden. (Kalevalaa nykytaiteessa. SKS 2005.) Tämä on toteutunut myös Pohjolan Pidot-tuotekonseptin kehitystyössä. Jatkamme omaa Kalevalan kirjoitustamme. Elämme todeksi kansallista eepostamme luontoa, esiisiämme, äidinkieltämme, kulttuurisia perinteitämme ja kanssaihmisiämme kunnioittaen. Arvot ja tematiikka nousevat luonnollisesti myös kalevalaisuudesta ja suomalaisuudesta.

18 15 Teoksen merkittävyyttä ja matkailullisen arvon hyödynnettävyyttä kuvastaa se, että Kalevalaa on käännetty 59 kielelle - se on käännetyin suomalainen teos (Kalevalan käännökset. SKS 2005). 3.2 Kalevalan tulkinta Pohjolan Pidoissa Pohjolan emäntä Positiivisten elämysten tuottaminen asiakkaalle tai oikeammin sellaisten tilanteiden luominen, joissa sykähdyttävän ja miellyttävän elämyksen kokeminen tulee mahdolliseksi yksilön omakohtaisesta kokemisesta riippuen, on haaste, johon Pohjolan Pidotkonseptilla halutaan vastata. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että emme voi, emmekä halua kaikissa käsikirjoituksen käänteissä käyttää Kalevalaa täysin siinä muodossa, millaiseksi Lönnroth sen kirjoitti. Muun muassa Pohjolan emäntä eli Louhi, Pohjan Akka on esitetty varsin aggressiivisena, laskelmoivana ja pahana, joskin Anttosen ja Kuusen (1999) mukaan silti inhimillisesti uskottavampana ja enemmän luonteenvo i- maa omaavana kuin vastaavat naishahmot muussa kansanperinteessä (Anttonen & Kuusi 1999, 107). Kalevalan kuvauksesta huolimatta Pohjolan Pidoissa vieraista huolehtimaan haluttiin nimenomaan Pohjolan emäntä, suurten ja mahtavien Pohjolan häiden järjestäjä, jolla on kyky loihtia ja hallita monia luonnon ilmiöitä. Tässä konseptissa hän on vaikkakin arvovaltainen ja vahvaa luonteenvoimaa huokuva henkilö, myös lämminsydäminen, antelias ja elämäniloa pursuva. Vihamielisyyttä huokuvan, synkeän emännän roolia vetävän juontajan olisi vaikeaa, jollei mahdotonta, saada vieraitaan hyvälle mielelle, positiivisten elämysten synnyttämisestä puhumattakaan. Kirjassaan Naisen väki Apo (1995) näkee Kalevalan genuskuvauksen ja Pohjolan emännän hahmon rakentumisen taustalla useita agraarinaisen malleja: sijaisisäntäemännästä, tilattoman perheen vähintäänkin tasa-arvoisen vaimon kautta aina alkoholistiperheen tukipilari-äitiin. Hänen mukaansa suomalaiset mieltävät Louhen, kuten Ainon ja Kyllikinkin nämä Kalevalan ambivalentit naiset - suomalaisen naisen

19 16 arkkityypiksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Louhi Kalevalaiset Naiset-yhdistyksen suojelupyhimyksenä. Tämä vahvistaa myös meidän luomaamme mielikuvaa Pohjolan emännästä huolehtivana ja voimakkaana naisena, jollaisena Apo uskoo Lönnrothinkin alkoholistiperheen lapsena halunneen hänet kuvata. (Apo 1995, 107, ) Negaatiot ja mystisyys Kalevalaa varsin monissa runoissa sävyttävä sotaisuus, iva, pilkka ja suru, ovat elementtejä, jotka eivät toimi miellyttävien elämysten Pohjolan Pidoissa. Ainoa näihin viittaava kohtaus nähdään Sammon ryöstöä kuvaavassa tanssiesityksessä, joka sekin päättyy lopulta onnellisesti, kun Sammon muruset leviävät meren aaltojen mukana tuoden hyvinvointia koko Suomenniemelle. Kontrastia nykyhetken rinnalle luodaan Kalevalasta nousevalla mystisyydellä: muun muassa metsän jumala pöydän antimien lahjoittajana, Väinämöisen mahti saada ha u- enluinen kannel soimaan ja Sammon taonta. Mystisyyttä on haettu myös pitopaikan valinnalla; Villa Vekkula sijaitsee metsän keskellä, hirsiseinäiset, puulattiaiset salit henkivät mennyttä aikaa ja massiivisten kiviuunien luukuista loimottaa elävä tuli. Vaikutelmaa korostavat Kalevalan varhaisimpien runojen aikakauden eli esihistoriallisen ajan innovoimat henkilökunnan asusteet, pöytätekstiilit ja -somisteet. Tuolloin ihmiset elivät vielä ympäröivän luonnon haltioiden ja jumalien suopeuden varassa; mahtavat tietäjät, parantajat ja noidat vaikuttivat ihmisten elämään ja hyvinvointiin. Tätä taustaa vasten materiaaleina on käytetty muun muassa pellavaa, pajua, haapaa, katajaa ja kalannahkaa Tematiikka Itse Pohjolan Pidoissa käytettävissä oleva aika rajaa sen, että koko Kalevalan tematiikkaa on mahdotonta käydä läpi. Siksi kehitystyön aluksi käydyt keskustelut ovat olleet tärkeä tausta, jotta konseptissa saatiin esille olennaisiksi koettuja teemoja ja he n- kilöitä lähinnä idean isän, Arto Vidgrenin ja omasta arvomaailmastani ja mielikuvistani nousevia. Pääteemoiksi valikoituivat vesi, maa, metsä ja häät. Näistä vesi ja maa oli nostettu RuokaKalevalan viitekehyksen peruselementeiksi tulen ohella Tienraivauspäivillä keväällä Veden, maan ja tulen ympäröiminä nähtiin ihminen,

20 17 luonto ja henki, Sampon ollessa kaiken keskiössä. (Tienraivauspäivät 2004.) Pohjolan Pidoissa luontoa edustavat vesi, maa ja metsä, ihmistä häät ja henkeä näiden sopusointu, yhteenkuuluvuus. Sampo on edelleen jotain mystistä, kuviksi ja sanoiksi pukematonta. Se luo tai mahdollistaa hyvinvoinnin ja kaiken olemassa olevan harmonian. 3.3 Kantele Kantele mielletään niin perisuomalaiseksi soittimeksi, että se on suorastaan itsestäänselvyys yhtenä Pohjolan Pitojen elementeistä. Sekä nimensä että levinneisyytensä puolesta suomalais-balttilaista alkuperää olevan näppäilysoittimen kantamuodossa oli viisi kieltä. Nykyisten kieliluku on 30 ja enemmänkin. (Vuorela 1975, ) Kanteleeseen liittyvät alkuperäiset runot on ajoitettu niin sanotulle varhaiskalevalaiselle eli kantasuomalaiselle kaudelle ja ne edustavat siten kalevalaisen runoston vanhimpia kulttuurimyyttejä. Laululla, kanteleen soitolla ja erityisesti tästä kertovalla runolla uskotaan olleen keskeinen merkitys ko. lauluja edustaneessa kulttuurissa. Kantelerunoissa laulettiin kalanluisesta, oinaanluisesta, puisesta ja hirvensarvesta valmistetusta soittimesta. (Sarmela 1994, 198.) Runojen perusaihelmat olivat samoja Etelä- Virosta Lapin reunamille. Lönnroth nostikin Väinämöisen kanteleen Kalevalan keskeiseksi symboliksi.(anttonen & Kuusi 1999, 126.) Historiallisesta taustastaan huolimatta, ja sitä kunnioittaen, haluttiin kappalevalinnoilla tuoda kantele ja Pohjolan Pidot 2000-luvulle; emme uskoneet vieraidemme kiinnostuksen pysyvän yllä pelkästään mollivoittoisella, monenkin mielikuvissa perinteisesti tanhuja säestävällä kansanmusiikilla. Mukaan valittiin niin nykymusiikkia edustavia kantelesovituksia kuin osia varta vasten kanteleelle sävelletyistä teoksistakin - sopivassa suhteessa tilaisuuden kulun kannalta uutta ja vanhaa (liite 9). Nykyaikaa Pohjolan Pidoissa edustavat omalta osaltaan myös sähkökanteleet, jotka tarjoavat musiikin tuottamiseen lisävaihtoehtoja. Toisaalta tällä keinoin pystyttiin myös varmistamaan äänentoiston avulla haluttu kuuluvuus läpi tilaisuuden.

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Ateria 2013 Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Julkisen ruokapalvelukonseptin historiaa Lähtökohtana taustalla aiempi

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari Global production taloustilastojen haasteena Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari 22.3.2012 Johdanto Käsikirjan luvut 5, 6, 7 ja 8 liittyvät kaikki global production -teemaan

Lisätiedot

Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla.

Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla. Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla. Häät, syntymäpäiväjuhlat, teemajuhlat, karonkat kerro

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys

Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys Kirsi Auranmaa 9.5.2012 Kuluttajatutkimus YouGov Finland Ympäristömerkinnän toimeksiannosta 29.3. 2.4.2012 tuhat 16-74 vuotiasta

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Alla on kuvia, mitä kaikkea (mausteita, raaka-aineita, työvaiheita ja astioita) kuuluu intialaiseen ruuanlaittoon. Aivan aluksi joimme

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä 1 vaihe. Suunnittelu Projektin tarkoitus on rakentaa oppilaiden kanssa muinaiskylän pienoismalli. Projektin opetukselliset tavoitteet ovat aikamatka menneisyyteen ja omien

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä Tärkeimpiä asioita luennon osallistujalle. M IELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä M ITÄ ON MIELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU? Mieleenpainuvan asiakaspalvelun

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Tästä alkaa suomalainen laatutyö.

Tästä alkaa suomalainen laatutyö. Tästä alkaa suomalainen laatutyö. Perinteet ohjaavat osaamista inspiraatiot synnyttävät kauneutta. Aito suomalainen osaaminen synnyttää laadukkaita pellavatekstiilejä kylpyyn, saunaan ja kodin sisustukseen.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini!

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! 14.9.2016 Millaisia viininjuojia suomalaiset ovat? Ja kuinka me eroamme viininkuluttajina muista pohjoismaalaisista? Tuloksia koostettu seuraavista tutkimuksista:

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Mukana olevat aluekeskukset

Mukana olevat aluekeskukset 31.8.2011 1 Mukana olevat aluekeskukset Pirkanmaan elokuvakeskus Valokuvakeskus Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Nykyaika Tamper een taidem useo -Pirka nmaan aluetai

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

ZA5559. Flash Eurobarometer 321 (European Contract Law in Consumer Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5559. Flash Eurobarometer 321 (European Contract Law in Consumer Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5559 Flash Eurobarometer 321 (European Contract Law in Consumer Transactions) Country Questionnaire Finland Fl321 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to consumer transactions

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot