POHJOLAN PIDOT -TUOTEKONSEPTIN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOLAN PIDOT -TUOTEKONSEPTIN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 POHJOLAN PIDOT -TUOTEKONSEPTIN KEHITTÄMINEN Leena Pölkki Opinnäytetyö Marraskuu 2005 Pk -elintarvikeyritysten kumppanuushanke Saarijärventie 21, Jyväskylä

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) PÖLKKI, Leena Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 126 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka POHJOLAN PIDOT -TUOTEKONSEPTIN KEHITTÄMINEN Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja MERTANEN, Enni Toimeksiantaja(t) Pk-elintarvikeyritysten kumppanuushanke Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli kehittää RuokaKalevala-brändin alle Kalevalan hengessä elämyksellinen ruokamatkailukonsepti. Tavoitteena oli luoda korkealaatuinen, suomalaisuutta ja maakunnallisuutta painottava tuote, joka rakentuu kaikkia aisteja ruokkivan maun, äänen, valon, tuoksujen, tunto- ja liikeaistimusten sekä visuaalisuuden liitolle. Konseptin keskiössä tuli olla ruoka, vision ollessa maailman parhaat bileet. Pohjolan Pidot toteutettiin tuotekehitystyönä kenraaliesityksenä, Jyväskylän ammattikorkeakoulun isännöimän TIE 2005 Symposiumin juhlaillallistilaisuutena sekä Keski- Suomen TE-keskuksen tilaamana supistettuna versiona. Ensimmäisestä tilaisuudesta kerättiin palaute strukturoidulla kyselylomakkeella. Toteutukseen osallistui Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä kulttuurialan vaatetuksen ja musiikin opiskelijoita ja opettajia. Yhteistyössä oli mukana pk-elintarvikealanyrityksiä sekä toimialat ylittäen yrityksiä ja toimijoita matkailun, käsityön, kulttuurin ja tekniikan alalta. Palautekyselyn tulokset sekä TIE 2005 Symposiumin ja Keski-Suomen TE-keskuksen tilaisuuksista saatu suullinen palaute osoittivat, että Pohjolan Pidot koettiin erittäin myönteisenä ja onnistuneena tuotteena. Tuotekehitystyön aikana kävi selväksi tarve kehittää edelleen konseptin liiketaloudellista kannattavuutta. Opinnäytetyön tuloksena syntynyt Pohjolan Pidot-ruokamatkailukonsepti tarjoaa uuden käynnistyvän kanavan pk-elintarvikeyritysten gourmet-tuotteiden ja perusraaka-aineiden sekä ruokapalveluita tuottavien maaseutumatkailuyritysten tuotteistamiseen ja markkinointiin. Avainsanat (asiasanat) Kalevala, suomalaisuus, tuotekonsepti, ruokamatkailu, elämys, pidot, pk-elintarvikeyritys Muut tiedot Toteutusta kuvaavia liitteitä on 61 sivua. Sen lisäksi liitteinä työhön kuuluvat Pohjolan Pidot-vcd (liite 18), Jyväskylän ammattikorkeakoulun kulttuurin alan vaatetuksen opiskelijoiden tuoteprojektiraportti (liite 19) ja siihen liittyvä portfolio (liite 20), matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijatyöryhmän projektiraportti (liite 21), äänimaailmaefektien cd-levyt 2 kpl (liite 22), syömäpuukko (liite 23) sekä käyntikorttikotelo (liite 24).

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) PÖLKKI, Leena Type of Publication Opinnäytetyö Pages 126 Luottamuksellisuus Language Finnish Title DEVELOPING THE CONCEPT OF THE BANQUET OF POHJOLA Salainen saakka Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor MERTANEN, Enni Assigned by Partnership Project of Food SMEs Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to develop a food and tourism concept under the brand RuokaKalevala offering an experience in the spirit of Kalevala, the Finnish national epic. The aim of the project was to create a high-quality product inspired by the Finnish heritage and regional traditions offering something for all senses: tastes, sounds, visions, scents, as well as movements and tactile sensations. The most important element of the concept was food and the vision was to create the best party on the planet. The Banquet of Pohjola was implemented as a product development project on as a dress rehearsal, on as TIE 2005 Symposium dinner assigned by Jyväskylä Polytechnic, School of Tourism and Services Management and on as a simpler version at the dinner assigned by the Employment and Economic Development Centre of the Central Finland. The data were collected using a structured questionnaire at the first event. Students and teachers of Jyväskylä Polytechnic School of Tourism and Services Management and School of Culture (Clothing and Music) participated in the performances. Other partners were enterprises of SMEs in food industry and businesses and entrepreneurs from a variety of fields including tourism, handicraft, culture and technical trades. The results showed that the Banquet of Pohjola was received as a very positive and successful product. During the process the need to develop the profitability of the concept further became evident. The result of this Bachelor s thesis is the Banquet of Pohjola, which gives SMEs in food industry and Tourism entrepreneurs in rural areas a new channel to promote their raw materials and products. Keywords Kalevala, Finnish heritage, product concept of food tourism, experience, banquet, SME in food industry Miscellaneous There are 61 page appendixes describing the accomplishment. Separate from appendix is vcd of the Banquet of Pohjola (item 18), product project report by the students of Jyväskylä Polytechnic School of Culture in Clothing (item 19) and related to that the Portfolio (item 20), the project report by students of School of Tourism, Services Management and Consumer Communication (item 21), the cd of the sound effects, 2 pcs (item 22), the dining knife (item 23) and the business card holder (item 24).

4 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TIENRAIVAUSPÄIVISTÄ TUOTEKEHITYKSEEN Toimeksianto Tavoitteena moniaistillinen, elämyksellinen konsepti Taustana Kalevala ja ja 1800-luvut Suomessa Pohjolan Pitojen toteutus - heijastuksia menneestä, ei autenttisuutta TIE 2005 Symposium ja Pohjolan Pidot POHJOLAN PITOJEN TARINA, PALVELUPROSESSI JA LAATU KALEVALA JA SUOMALAINEN KANSANKULTTUURI Kalevala suomalaisen ruokakulttuurin symboli Kalevalan tulkinta Pohjolan Pidoissa Pohjolan emäntä Negaatiot ja mystisyys Tematiikka Kantele Laulu ja viulu Kalevala taiteissa Muutoksen vuosisadat 1500-luvulta 1800-luvulle luku luku luku luku Runsauden pula POHJOLAN PITOJEN RAAKA-AINEET Kala...25

5 2 4.2 Kasvikset Liha, kananmuna ja maito Marjat, hedelmät ja vilja POHJOLAN PITOJEN TOTEUTUKSEN YHTEISTYÖTAHOT JA TOIMIJAT Yhteistyö Jyväskylän ammattikorkeakoulun yksiköiden kanssa Villa Vekkula Pohjolan Pitojen käsikirjoitus Tanssiteatteri Kramppi ry, Hansa Ecuras Oy ja Ari Kauppinen Satu Säävälästä Pohjan Akka Seppä Alosesta Ilmarinen Paras, korkeatasoinen ruoka syntyy ammattitaidolla Raaka-aineet ja niiden problematiikka Astiat, välineet ja rekvisiitta aitouden asialla Muut toimijat ja yhteistyötahot POHJOLAN PITOJEN TEMATIIKKA JA TOTEUTUS Teemana Vesi Teemana Maa Teemana Metsä Teemana Häät Kaikki hyvä päättyy aikanaan Yhteistyö vaatetuksen opiskelijoiden kanssa Henkilökunnan vaatteet Pöytätekstiilit Ongelmia kankaiden kanssa PROJEKTIN TULOKSET Palautekysely Palautekyselyn tulokset...51

6 3 7.3 TIE 2005 Symposiumin tilaisuudesta hyvää palautetta Hankkeen kohderyhmien hyötyminen PROJEKTIN TUOTOKSET POHDINTA POHJOLAN PITOJEN TULEVAISUUS...61 LÄHTEET...64 LIITTEET...67 Liite 1. Pk-elintarvikeyritysten kumppanuushankkeen rooli...67 Liite 2. RuokaKalevalan johtavat ajatukset...69 Liite 3. Pohjolan Pidot palautekysely...73 Liite 4. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen palautekyselyn avoimet vastaukset...76 Liite 5. Kenraaliesityksen ja TIE 2005 Symposiumin illallisen toimijat...81 Liite 6. Pohjolan Pitojen menut 22.4., ja Liite 7. Pöytäkartat: Metsä ja Häät...84 Liite 8. Pohjolan Pidot-käsikirjoitus...86 Liite 9. Pohjolan Pidot-reseptiikka...92 Liite 10. Pohjolan Pitojen musiikki Liite 11. FinSpirit Oy:n esite Liite 12. Pohjolan Pitojen menukortit Liite 13. Pohjolan Pitojen kutsu/pääsylippu TIE 2005 Symposiumin vieraille Liite 14. Pohjolan Pidot-esite TE-keskuksen tilaisuuden vieraille Liite 15. Pohjolan Pidot-esite TIE 2005 Symposiumin vieraille Liite 16. Lehdistötiedote Liite 17. Pohjolan Pidoissa maistuu Kalevala-artikkeli maakuntalehti Keskisuomalaisen paikallislehtien Aika-liitteessä kesäkuussa

7 4 KUVIOT KUVIO 1. Pohjolan Pitojen yhteistyötahot ja operatiivisen tason toteuttajat...43 KUVIO 2. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen palautekyselyyn vastanneiden ammattitai organisaatiotaustat...51 KUVIO 3. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen tapahtumapaikka ja somistus palautekyselyn vastaajien mielestä...51 KUVIO 4. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen kattauksen ja vaatetuksen onnistuminen palautekyselyyn vastanneiden mielestä...52 KUVIO 5. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen palaute emännän juonnosta ja musiikkiesityksistä...52 KUVIO 6. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen palautekyselyyn vastanneiden mielipide tanssiesityksistä ja muusta ohjelmasta...53 KUVIO 7. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen ruokien Vesi- ja Maa-teemojen saama palaute...53 KUVIO 8. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen Metsä- ja Häät-ruokateemojen palautekyselyssä saama arviointi...54 KUVIO 9. Pohjolan Pitojen kenraaliesityksen palautekyselyn vastaajien kiinnostus ottaa Pohjolan Pidot tuotantoon omassa yrityksessä tai tuoda omia tuotteita brändin alle...54 KUVAT KUVA 1. Satu Säävälä ja nauris...38 KUVA 2. Samuli Alonen ahjonsa äärellä...39 KUVA 3. Pohjolan Pitojen syömäpuukko...41 KUVA 4. Pohjolan Pitojen alkupalojen ensimmäinen kate...41 KUVA 5. Vesi-teeman alkupalat ruisleipälautasella...45 KUVA 6. Maa-teeman alkupala-annos Erälautasella...45

8 5 KUVA 7. Pohjolan Pitojen Häät-teeman noutopöydän viimeistelyä...47 KUVA 8. JA KUVA 9. Häät-teeman puutarhamarjoja marenkipesässä ja porkkanaspelttileivoksia...47

9 6 1 TIENRAIVAUSPÄIVISTÄ TUOTEKEHITYKSEEN 1.1 Toimeksianto Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousyksikön hallinnoima, Keski-Suomen TE-keskuksen maaseutuosaston rahoittama Pk-elintarvikeyritysten kumppanuushanke (liite 1) järjesti huhtikuussa 2004 Tienraivauspäivät, joiden tarkoituksena oli muun muassa luoda pohjaa keskisuomalaisten hanke- ja elintarvikealan toimijoiden kanssa Pohjolan Pidot -konseptille ja RuokaKalevala -verkostolle (liite 2). Tässä yhteydessä minulle tarjottiin Pohjolan Pidot -tuotekonseptin kehittämistyötä opinnäytetyöni aiheeksi. Otin toimeksiannon vastaan suurella mielenkiinnolla ja nöyränä - tietoisena käynnistyvän kehitystyön haastavuudesta ja rajojen asettamisen vaikeudesta. Toisaalta lähes kahdenkymmenen vuoden työkokemus ravitsemisalalta kokkina ja keittiömestarina sekä työurani ja keittiömestariyhdistystoiminnan myötä syntyneet yhteistyöverkostot tekivät projektin toteuttamisen ja tavoitteiden saavuttamisen mahdolliseksi. Tietoperustaa olen täydentänyt kirjallisuuden, haastatteluiden ja Pohjolan Pitojen kenraaliesityksestä kootun palautekyselyn tulosten avulla. 1.2 Tavoitteena moniaistillinen, elämyksellinen konsepti Toimeksiannon tavoitteena oli luoda perusrunko matkailulliselle ruokatuotteelle, jonka aihe- ja arvomaailma nousevat Suomen kansalliseepoksesta Kalevalasta ja suomalaisuudesta. Tuotekonseptin keskiössä on suomalainen ruoka. Visiona on maailman parhaat bileet. Tavoitteena oli rakentaa kaikkia aisteja ruokkiva maun, äänen, valon, tuoksujen, tunto- ja liikeaistimusten sekä visuaalisuuden liitto. Hankevetäjä Arto Vidgren korosti mahdollisimman korkealaatuisen konseptin luomista: Siitä pitää tulla katedraali, ei kirkko. Siksi varsinkin alun luomisvaiheessa oli taloudellisten rajoitteiden miettiminen suorastaan kiellettyä. Toimeksiantajat halusivat asettaa tuotekehitystyölle

10 7 muutoinkin varsin vähä n rajoituksia, jotta käytettävissä olisi tilaa luovuudelle ja intuitiiviselle työskentelylle. Konkreettisella tasolla työn tavoitetta ei määritelty tarkemmin: ruokaa, juomaa ja elämyksellisyyttä edellä mainitussa hengessä konseptiksi koottuna. Pk-elintarvikeyritysten kumppanuushankkeen tavoitteiden mukaisesti Pohjolan Pidot - tuotekonseptin kehitystyö on omalta osaltaan strategiseen kumppanuuteen perustuvan yritysverkoston rakentaja. Tavoitteena on raaka-aineiden tuottajien, valmistajien ja kaupan sekä vaativien, maksukykyisten ja elämyksiä etsivien kuluttajien kohtaaminen RuokaKalevala -brändin alla toimivan tuoteperheen avulla. Pohjolan Pidot on osa tätä tuoteperhettä. Vaikka kyseessä onkin elintarvikealan hanke, on Pohjolan Pitojen tavoitteena yhdistää siihen matkailu sekä kansainvälisyys. 1.3 Taustana Kalevala ja ja 1800-luvut Suomessa Sekä Pohjolan Pitojen että Kalevalan, viitekehyksenä on Suo mi - Pohjolan Pitojen lisäksi maakunnallisin painotuksin. Ajalliseksi taustaksi työlle valittiin luvut Suomessa. Koska nykyisessä muodossaan tunnettu Kalevala julkaistiin vuonna 1849, katsoin sen takarajaksi tässä opinnäytetyössä. Laaksosen (2004) mukaan tosin kalevalainen aikakausi päättyy 1830-luvulla, jolloin Lönnroth keräsi ja kokosi runot yhteen (Laaksonen 2004b). Toteutuksellinen aikajana haluttiin kuitenkin ulottaa tähän päivään 2000-luvulle. Olen ottanut tuotekehitystyössä huomioon Tienraivauspäivillä esiin nousseita ajatuksia ja yhteisesti hyväksyttyjä teemoja ja arvoja, jotka määrittelevät Pohjolan Pitoja ja RuokaKalevalaa. Ideariihistä sekä useista, hankevetäjä, Arto Vidgrenin kanssa käydyistä keskusteluista haimme kehitystyön aikana yhteistä linjaa ja vahvistusta ajatuksille, mitä ja millaiset Pohjolan Pitojen tulee olla. Kansalliseepoksena Kalevala koetaan joillakin tahoilla lähes pyhäksi ja koskemattomaksi. Tästä syystä kävin toimeksiannon saatuani monia mielenkiintoisia keskusteluita, jotka liittyivät teoksen koskemattomuuteen ja tulkinnan vapauteen. Ruokatutkija

11 8 Maarit Knuuttila (2004) kehotti tiettyyn varovaisuuteen, mutta oli samaa mieltä, että tarinoiden kautta, mystiikan ja loitsujen avulla olisivat ratkaistavissa monet Pohjolan Pitojen tematiikkaan ja ruokatuotteeseen liittyvät kysymykset. Hänen mielestään edes oikeaa perinneruokaa ei ole olemassa, ainoastaan suvuttain ja perheittäin kulkeneita variaatioita. Itse ruokalajitkin ovat korkeakulttuuria, koostuihan Kalevalan varhaisimpien runojen syntykaudella ruokavalio pääasiassa puuroista, velleistä ja muusta yksinkertaisesta ravinnosta. Knuuttilan mukaan kukaan ei pysty sanomaan kalevalaisesta maailmanajasta mitään täysin varmaa siitä, kuinka todella elettiin, mitä ja millä tavoin ruokaa valmistettiin ja mitä juotiin; meillä on käytettävissämme vain tulkintoja nykyisyydestä käsin. Tärkeintä on tuoda työssä esiin faktan ja fiktion roolit. (Knuuttila 2004.) Samoin kehottivat Kalevala-identiteettiin perehtyneet Kirsti Cástren ja Kati Rantala (2005) rohkeasti luomaan omaa kalevalaista tulkintaa. Näissä Kalevalaa arvottavissa ja sen tulkitsemisesta käydyissä keskusteluissa oli mukana myös Pohjolan Pitojen käsikirjoittaja Erkki Teittinen. Näin pääsimme yhdessä rakentamaan ruoan ympärille luontevaa ja tematiikaltaan kiinnostavaa juonta. (Cástren & Rantala 2005.) 1.4 Pohjolan Pitojen toteutus - heijastuksia menneestä, ei autenttisuutta Tarkoituksena ei ollut alun alkaenkaan lähteä toteuttamaan menuissa oletettavia kalevalaisen aikakauden ruokalajeja tai perinneruokia, vaan heijastuksia kansallisesta kulttuuristamme ja perinteestämme ajalta, jota Kalevalan runoissa kuvataan. Autenttisuuteen ei pyritty muiltakaan osin. Pohjolan Pitojen juonen kirjoituksessa on käytetty taiteellista vapautta ja ruokalajit on haluttu tehdä tämän päivän kuluttajalle houkutteleviksi, silti valittuja arvoja unohtamatta, luontoa kunnioittaen, mahdollisimman korkeaan laatuun ja eettisiin arvoihin tähdäten. Olen ottanut keittiöalan ammattilaisena, en tieteellisin perustein, taiteellisen ja näkemyksellisen vapauden kehittää reseptiikkaa ja koko konseptia tietoperustan mukaisesti. Suuntaa ovat olleet antamassa kirjallisuudesta löytämäni kartanoiden ja linnojen raaka-ainelistaukset ja ruokakuvaukset sekä perinneruoat soveltuvin osin. Työssä on

12 9 keskitytty juhlahetkeen, pitoihin, jolloin ei ole tarvinnut miettiä viitteelliselle ajalleen tyypillistä jokapäiväistä huolta raaka-aineiden saannista ja ruoan riittävyydestä. Ruokatutkija Lasse Laaksosen (2004) sanoin: Mitä ei ollut töllissä tai torpassa, löytyi kartanosta mitä ei löytynyt kartanosta, löytyi todennäköisesti linnasta (Laaksonen 2004b). Toisaalta osoittaakseni arvostusta myös töllien ja torppien asukkaiden kulttuurista perintöä kohtaan olen halunnut karsia tuotteesta turhat hienoudet. Vuosisatojen ajalta kertynyt jokapäiväinen kokemus ja pitkäaikainen käytäntö ovat luoneet suomalaiselle käsityölle ja tekemiselle varsin pelkistettyjä muotoja, joita määrittelevät Kautovaaran (2002) mukaan käytännöllisyys, säästeliäisyys, yksinkertaisuus, käyttöarvo ennen koristeellisuutta, yksilöllisyys, kestävyys ja pelkistyneisyys tarkoittaen samaa kuin tarkoituksenmukaisuus. Sama koskee mielestäni ruoan valmistusta ja esille laittoa. Allekirjoitan myös Kautovaaran ajatuksen esi- isiemme tajusta ymmärtää luonnon tuottokyvyn keskeisyys sekä raaka-aineiden tuntemuksen tärkeys ja niiden antajan kunnio i- tus. (Kautovaara 2002, 11,13.) 1.5 TIE 2005 Symposium ja Pohjolan Pidot Tuotekehitystyön konkreettiseksi päätavoitteeksi muotoutui Pohjolan Pitojen järjestäminen TIE 2005 Symposiumin juhlaillalliseksi toukokuussa TIE Symposium on Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, talous- ja ravitsemisyksikön organisoima matkailun kansainvälinen konferenssi, joka järjestettiin keväällä 2005 kolmannen kerran. Osallistujia on ollut maasta. Koska uutta tuotetta ei luonnollisestikaan haluttu testata ensimmäisen kerran TIE Symposiumin asiakkailla, päätettiin Pohjolan Pidot järjestää kokemusten keräämiseksi ja palautteen saamiseksi kenraaliesityksenä huhtikuussa Kohderyhmäksi haluttiin tuotekonseptista kiinnostuneita yrittäjiä, yhteistyötahoja, tiedotusvälineiden edustajia, ruoka- ja matkailualan ammattilaisia ja mahdollisia lopputuotteen käyttäjiä. Tästä tilaisuudesta kerättiin palaute kyselylomakkeilla (liite 3), joiden laatimisen, purka-

13 10 misen ja analysoinnin tekivät kaksi Maratan opiskelijaa, Katja Kannisto ja Päivi Uusinoka. Hankkeeseen ja Pohjolan Pitoihin mukaan lähteneille yrityksille tarjottiin myös ma h- dollisuus tuotteidensa esittelyyn/esillepanoon pienimuotoisessa myyntinäyttelyssä, joka järjestettiin kenraaliesityksen ja TIE Symposiumin tilaisuuksien yhteydessä. Esillä Villa Vekkulan peräkamareissa oli tuotteita Design Aloselta, Ediple Oy:ltä, Hunajatalolta, Erälautaselta, Elisa Niskakankaalta sekä Suomen Laatupuukko Oy:ltä, josta myös itse yrittäjä Jarmo Raitanen oli paikalla jälkimmäisessä tilaisuudessa. Myynt i- näyttelyn järjestelyistä vastasi Pekka Hillu. 2 POHJOLAN PITOJEN TARINA, PALVELUPROSESSI JA LAATU Tarinayhteiskunta huomispäivän unelmayhteiskunta? Ihmisten mieltymys tarinoihin on ikiaikaista; historiamme alusta lähtien olemme eläneet myyttien, tarinoiden ja legendojen maailmassa. Tätä tietoa on siirretty suullisesti, kuvin ja maalauksin sekä myöhemmässä vaiheessa kirjoittaen. Samoin kuin suomala i- silla on Kalevalansa, on kaikilla kansoilla ollut omat tarinansa ja legendansa, joiden rooli on ollut yhtä keskeinen kuin päivittäisestä elämisestä selviytyminen. Menneinä vuosisatoina yhteisöllistä ja yhteiskunnallista asemaa ilmentäneet vaatteet, omaisuus ja asumus kertoivat tarinaa ihmisen sosiaalisesta asemasta, josta ei ollut poikkeaminen. Sen sijaan nykyään meillä on ikään, ammattiin ja kansallisuuteen katsomatta vapaus kertoa itsestämme tarinaa tuotteilla, joita ostamme ja kulutamme, esimerkkinä vapaa-ajan toimet. Siksi markkinoita määrittävät yhä enemmän tunteisiin perustuvat arvot. Kärjistäen voidaan sanoa, että itse tuotteesta tulee toisarvoinen, se ilmentää ja tuottaa lisäarvoa siitä kertovalle tarinalle. (Jensen 1999, 53.) Kirjassaan The Dream Society futuristi Rolf Jensen on tullut siihen tulokseen, että elämme tänä päivänä yhtä aikaa tietoyhteiskunnassa, jota pyörittää informaatiotekno-

14 11 logia, sekä unelmayhteiskunnassa, jonka liikkeelle panevia voimia ovat tarinat ja tunteet, ei ainoastaan tieto. Unelmayhteiskunnan logiikkaa hän kuvaa esimerkillä luomukananmunista, jotka ovat lunastaneet Tanskassa yli 50 prosentin markkinaosuuden: Kuluttajat ostavat mieluummin sellaisten kanojen munia, jotka saavat elää vapaina, kosketuksissa maahan, avoimen taivaan alla. Tällä tavoin tuotetut munat edustavat kuluttajille niin sanottuja retrotuotteita, joita halutaan isovanhempien tapaan toteutetun teknologian ja tuotantotavan takia. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotanto vaatii enemmän työvoimaa ja nostaa siksi munien hintaa. Kuluttajat maksavat kuitenkin mielellään prosenttia ylimääräistä munien taustalla olevan tarinan takia. He maksavat enemmän eläinten eettisen käsittelyn, talonpoikaisen romantiikan ja hyvien vanhojen aikojen tarinasta. Vaikka niin sanotut tavalliset kananmunat ja luomukananmunat ovat laadultaan samanlaisia, pitää kuluttaja parempina kananmunia, joilla on parempi tarina. Tulevaisuuden liiketoiminnassa ja tuotteiden sekä palveluiden myynnissä kuluttajille tämä on avainasia; tarinat ja kertomukset vetoavat ennemmin tunteeseen kuin järkeen. (Emt. 1999, 3-4, 52.) Pohjolan Pitojen isähahmo, yrittäjä Arto Vidgren elää selvästi sarastavassa unelmayhteiskunnassa, sillä hän on osannut tuoda ideansa ja unelmansa julki välittämättä pelkistä realiteeteista ja tosiasioista. Samaa linjaa toivottiin toteutettavan myös tuotekehitystyössä; unelmayhteiskunnassa tiukan tieteellisen logiikan mallin ei haluta estävän meitä katsomasta eteenpäin, sillä tulevaisuus on olemassa ainoastaan meidän ajatuksissamme ja unelmissamme. Ja vaikka kuluttajat tulevat vaatimaan tuotteiden käyttöarvoa jatkossakin, tulee tarinoiden tärkeys ostopäätöstä tehtäessä olemaan yhä suurempi. Jensenin (1999) mukaan jokaisen uuden tuotteen takana on unelma ja unelmat luovat realiteetteja - kovalla työllä. (Emt. 1999, 24, 52.) Palveluprosessi ja laatu Prosessiajattelun yksinkertaisen idean mukaan myös Pohjolan Pidoissa kaiken lähtökohtana on asiakas, jonka tarpeisiin halutaan vastata. Kalevalaan ja ajalliseen taustaan perustuen on mietitty, millainen Pohjolan Pitojen tulee tuotteena olla ja mitä palveluja (output) sen avulla pitää asiakkaille tarjota. Tämän pohjalta on mietitty toimenpiteet ja resurssit, joita tarvitaan haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. Toteutusta varten alkuun on selvitetty tietoperustaa ja hyödynnetty eri toimittajien/toimijoiden ammatillis-

15 12 ta osaamista sekä näkemyksellisyyttä (input). Nämä syötteet, niin tieto kuin materiaalikin, ovat jalostuneet tuotekehitysprosessin aikana ja tuotoksena on syntynyt muun muassa Pohjolan Pitojen reseptiikka. (Laamanen 2002, ) Palveluprosessina Pohjolan Pidot vaatii paljon eri toimialojen asiantuntemusta ja luovaa toimintaa. Onnistumiseen vaikuttavat prosessin asiantuntijaosaaminen ja tilannetaju, sillä asiakkaat eivät koskaan ole täysin johdettavissa ja saattavat käyttäytyä omien mielijohteidensa mukaan. Siksi konseptin tulevaisuudenkin haasteena tulevat olemaan näiden asioiden huomioon ottaminen laadukkaan palvelutuotteen tarjoamisen varmistaminen myös yllättävissä tilanteissa. (Emt. 2002, ) Pohjolan Pitojen kenraaliesityksessä oltiin täysin uuden ja ennen kokemattoman edessä. Siksi oli tärkeää, että jokainen toimija oli jotain kautta alansa osaaja ja valmis luoviin ratkaisuihin. Saadun palautteen ja kokemuksen jälkeen oli jo helpompi parantaa prosessin suorituskykyä sekä laatua kehittämällä ja mallintamalla. Toteutukseltaan ja vaadittavilta resursseiltaan mittavana, Pohjolan Pidot voi asemoitua strategiassaan vain asiakkaan näkökulmasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sellaisten asiakassegmenttien etsimistä, jotka ovat kiinnostuneita toimivasta ja korkealuokkaisesta tuotteesta, ja jonka saavuttamiseksi hinta ei ole oleellinen asia. Siksi laadun suunnittelu ja ohjaus ovat Pohjolan Pitojen keskeisiä toimia, jotta asiakkaiden odotukset ja tarpeet pystytään täyttämään sekä ylittämään. Tehtävää ei helpota se, että palvelutuotteen laadun määritteleminen on vaikeaa sen perusolemuksen eli aineettomuuden, tuotannon ja kulutuksen yhtäaikaisuuden ja ulkopuolisten vaikutuksen vuoksi. To i- saalta konseptin ruokatuote, rekvisiitta, vaatetus ja miljöö pystytään määrittelemään ja arvioimaan varsin tarkasti. (Malka & Danielsson 1988, 87.) Operatiivisella tasolla Pohjolan Pitojen palveluprosessin laatumääritteiksi on haluttu nimetä ystävällisyys, uskottavuus, asiakkaan haltuunotto, palveluaulius, asiantuntevuus, yhteisöllisyys ja osallistavuus. Peruspalvelutekijät ovat luonnollisesti näiden lisäksi vähintään kunnossa toisaalta moniaistisuuteen perustuva konsepti muokkaa niistäkin laatutekijöitä. Käytännön tasolla laatumääritteet tarkoittavat aitoa välittämistä asiakkaasta ja hänen hyvinvoinnistaan sekä toimivaa asiakkaan ja henkilökunnan

16 13 välistä viestintää kehonkieltä ja hymyä unohtamatta. Ihmiset, niin asiakkaat kuin he n- kilökuntakin, luovat konseptille sen sielun ja luonteen. 3 KALEVALA JA SUOMALAINEN KANSANKULTTUU- RI Tuotekehitystyötä varten perehdyin Kalevalaan, sen tulkintoihin ja moninaisiin ilmenemismuotoihin kirjallisuudessa, kuvataiteessa, musiikissa, näytelmissä sekä turismissa. Pystyäkseni asettamaan työn oikeaan viitekehykseen ja varmistamaan tietyn aitouden tein tutkimustyötä myös suomalaisesta kansankulttuurista liittyen lähinnä ruokaan, elinkeinoihin, poliittisiin oloihin, tyylisuuntiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kädentaitoihin. Työtä varten haastattelin kulttuurintutkija, gourmet-konsultti Lasse Laaksosta, visionääri, toimitusjohtaja (Cis) Akke Virtasta, ruokatutkija Maarit Knuuttilaa, Lähteenpeili Ay:n Kirsti Castrénia ja Kati Rantalaa sekä moninaisia kertoja idean isää, yrittäjä, hankevetäjä Arto Vidgreniä. Olen myös hakenut ajatuksia ja mielipiteitä muilta ruoan ja matkailun alan ammattilaisilta, kuten keittiömestari Jukka Kyllöseltä ja keittiömestari, lehtori Lotta Hirvaselta. Matkailualan toimijoiden toiveita ja mielikuvia Pohjolan Pidoista saatiin myös Keski-Suomen osastolla Matka messuilla Helsingissä, jossa Pk-elintarvikeyritysten kumppanuushanke esitteli hanketta ja Pohjolan Pitoja. Tarkoituksena oli saada uusia konseptista kiinnostuneita yrityksiä ja matkailualan toimijoita mukaan hankkeeseen ja Pohjolan Pitojen toteuttajiksi sekä asiakkaiksi. 3.1 Kalevala suomalaisen ruokakulttuurin symboli Kalevala on Elias Lönnrothin ( ) laatima suomenkieliseen kansanrunouteen perustuva runokollaasi, jonka hän kokosi vuosina Teoksessa on hyödynnetty Lönnrothin itsensä vuosina keräämää ja tallentamaa kalevalamittaista kansanrunoutta sekä muiden kansanrunouden kerääjien tallenteita ja kokoelmia.

17 14 Runonlaulajien omaperäisellä laulumuodolla esittämät runot ovat useilta eri aikakausilta kerrostuneita myyttirunoja, lyyrisiä lauluja ja esimerkiksi häihin liittynyttä ritua a- lirunoutta.(laulut Kalevalan takana, SKS 2005.) Koottujen laulujen, loitsujen ja itkuvirsien arviolta tuhansiakin vuosia vanha suullinen perinne perustuu runokieleltään (itkuvirsiä lukuun ottamatta) trokeiseen aksenttijärjestelmään, jossa sanapaino on ensimmäisellä ja kolmannella tavulla. Tähän runokieleen kuuluu myös nelipolvinen runomitta eli säkeessä on yleensä kahdeksan tavua ja neljä runojalkaa eli painollista tavua. Nelipolvinen trokee tunnetaan nimellä kalevalamitta. Kielialue on ollut lähinnä itämerensuomalainen: Suomenlahden tuntumassa Suomi, Karjala, Viro ja Inkeri. (Anttonen & Kuusi 1999, 15, 17, 123.) Ensimmäinen Kalevala ilmestyi vuonna Tämän katsotaan merkinneen käännettä suomenkieliselle kulttuurille, kun pieni tuntematon Suomi nousi eurooppalaisten tietoisuuteen. Kalevaa alettiin kutsua kansalliseepokseksi. Eepoksella tarkoitetaan laajaa, runomittaista kertovaa teosta tai suurimuotoista suorasanaista kertomusta. Kansallisena se on kansakunnan tai jonkin etnisen ryhmän symboliksi nostettu yhdistävä tekijä, jonka ajatellaan toimivan merkkinä yhteenkuuluvuudesta, esimerkiksi politiikassa ja/tai kulttuurissa. Kansalliseepoksen uskotaan kuvastavan ryhmänsä sisintä olemusta, eetosta, maailmankuvaa, historiaa ja kohtaloa. Kerättyään lisää materiaalia runonkeruumatkoillaan, työsti Lönnroth Kalevalaa edelleen ja niin vuonna 1849 Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisi toisen painoksen: niin sanotun Toisen Kalevalan. Syntyi teos, jonka suomalaiset vielä nykyäänkin tuntevat kansalliseepoksenaan. (Anttonen & Kuusi 1999, 51, 307; Kalevala kansalliseepos. SKS 2005.) Kuten Suomalaisen kirjallisuuden seura internetsivuillaan (2005) toteaa, on Kalevala edelleen tässä päivässä elävää suomalaista kulttuuria. Se on mukana niin arjessa kuin juhlassakin. Huomattavaa on myös, että kukin aikakausi on tulkinnut sitä omista lä h- tökohdistaan vanhaan nojautuen ja uutta luoden. (Kalevalaa nykytaiteessa. SKS 2005.) Tämä on toteutunut myös Pohjolan Pidot-tuotekonseptin kehitystyössä. Jatkamme omaa Kalevalan kirjoitustamme. Elämme todeksi kansallista eepostamme luontoa, esiisiämme, äidinkieltämme, kulttuurisia perinteitämme ja kanssaihmisiämme kunnioittaen. Arvot ja tematiikka nousevat luonnollisesti myös kalevalaisuudesta ja suomalaisuudesta.

18 15 Teoksen merkittävyyttä ja matkailullisen arvon hyödynnettävyyttä kuvastaa se, että Kalevalaa on käännetty 59 kielelle - se on käännetyin suomalainen teos (Kalevalan käännökset. SKS 2005). 3.2 Kalevalan tulkinta Pohjolan Pidoissa Pohjolan emäntä Positiivisten elämysten tuottaminen asiakkaalle tai oikeammin sellaisten tilanteiden luominen, joissa sykähdyttävän ja miellyttävän elämyksen kokeminen tulee mahdolliseksi yksilön omakohtaisesta kokemisesta riippuen, on haaste, johon Pohjolan Pidotkonseptilla halutaan vastata. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että emme voi, emmekä halua kaikissa käsikirjoituksen käänteissä käyttää Kalevalaa täysin siinä muodossa, millaiseksi Lönnroth sen kirjoitti. Muun muassa Pohjolan emäntä eli Louhi, Pohjan Akka on esitetty varsin aggressiivisena, laskelmoivana ja pahana, joskin Anttosen ja Kuusen (1999) mukaan silti inhimillisesti uskottavampana ja enemmän luonteenvo i- maa omaavana kuin vastaavat naishahmot muussa kansanperinteessä (Anttonen & Kuusi 1999, 107). Kalevalan kuvauksesta huolimatta Pohjolan Pidoissa vieraista huolehtimaan haluttiin nimenomaan Pohjolan emäntä, suurten ja mahtavien Pohjolan häiden järjestäjä, jolla on kyky loihtia ja hallita monia luonnon ilmiöitä. Tässä konseptissa hän on vaikkakin arvovaltainen ja vahvaa luonteenvoimaa huokuva henkilö, myös lämminsydäminen, antelias ja elämäniloa pursuva. Vihamielisyyttä huokuvan, synkeän emännän roolia vetävän juontajan olisi vaikeaa, jollei mahdotonta, saada vieraitaan hyvälle mielelle, positiivisten elämysten synnyttämisestä puhumattakaan. Kirjassaan Naisen väki Apo (1995) näkee Kalevalan genuskuvauksen ja Pohjolan emännän hahmon rakentumisen taustalla useita agraarinaisen malleja: sijaisisäntäemännästä, tilattoman perheen vähintäänkin tasa-arvoisen vaimon kautta aina alkoholistiperheen tukipilari-äitiin. Hänen mukaansa suomalaiset mieltävät Louhen, kuten Ainon ja Kyllikinkin nämä Kalevalan ambivalentit naiset - suomalaisen naisen

19 16 arkkityypiksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Louhi Kalevalaiset Naiset-yhdistyksen suojelupyhimyksenä. Tämä vahvistaa myös meidän luomaamme mielikuvaa Pohjolan emännästä huolehtivana ja voimakkaana naisena, jollaisena Apo uskoo Lönnrothinkin alkoholistiperheen lapsena halunneen hänet kuvata. (Apo 1995, 107, ) Negaatiot ja mystisyys Kalevalaa varsin monissa runoissa sävyttävä sotaisuus, iva, pilkka ja suru, ovat elementtejä, jotka eivät toimi miellyttävien elämysten Pohjolan Pidoissa. Ainoa näihin viittaava kohtaus nähdään Sammon ryöstöä kuvaavassa tanssiesityksessä, joka sekin päättyy lopulta onnellisesti, kun Sammon muruset leviävät meren aaltojen mukana tuoden hyvinvointia koko Suomenniemelle. Kontrastia nykyhetken rinnalle luodaan Kalevalasta nousevalla mystisyydellä: muun muassa metsän jumala pöydän antimien lahjoittajana, Väinämöisen mahti saada ha u- enluinen kannel soimaan ja Sammon taonta. Mystisyyttä on haettu myös pitopaikan valinnalla; Villa Vekkula sijaitsee metsän keskellä, hirsiseinäiset, puulattiaiset salit henkivät mennyttä aikaa ja massiivisten kiviuunien luukuista loimottaa elävä tuli. Vaikutelmaa korostavat Kalevalan varhaisimpien runojen aikakauden eli esihistoriallisen ajan innovoimat henkilökunnan asusteet, pöytätekstiilit ja -somisteet. Tuolloin ihmiset elivät vielä ympäröivän luonnon haltioiden ja jumalien suopeuden varassa; mahtavat tietäjät, parantajat ja noidat vaikuttivat ihmisten elämään ja hyvinvointiin. Tätä taustaa vasten materiaaleina on käytetty muun muassa pellavaa, pajua, haapaa, katajaa ja kalannahkaa Tematiikka Itse Pohjolan Pidoissa käytettävissä oleva aika rajaa sen, että koko Kalevalan tematiikkaa on mahdotonta käydä läpi. Siksi kehitystyön aluksi käydyt keskustelut ovat olleet tärkeä tausta, jotta konseptissa saatiin esille olennaisiksi koettuja teemoja ja he n- kilöitä lähinnä idean isän, Arto Vidgrenin ja omasta arvomaailmastani ja mielikuvistani nousevia. Pääteemoiksi valikoituivat vesi, maa, metsä ja häät. Näistä vesi ja maa oli nostettu RuokaKalevalan viitekehyksen peruselementeiksi tulen ohella Tienraivauspäivillä keväällä Veden, maan ja tulen ympäröiminä nähtiin ihminen,

20 17 luonto ja henki, Sampon ollessa kaiken keskiössä. (Tienraivauspäivät 2004.) Pohjolan Pidoissa luontoa edustavat vesi, maa ja metsä, ihmistä häät ja henkeä näiden sopusointu, yhteenkuuluvuus. Sampo on edelleen jotain mystistä, kuviksi ja sanoiksi pukematonta. Se luo tai mahdollistaa hyvinvoinnin ja kaiken olemassa olevan harmonian. 3.3 Kantele Kantele mielletään niin perisuomalaiseksi soittimeksi, että se on suorastaan itsestäänselvyys yhtenä Pohjolan Pitojen elementeistä. Sekä nimensä että levinneisyytensä puolesta suomalais-balttilaista alkuperää olevan näppäilysoittimen kantamuodossa oli viisi kieltä. Nykyisten kieliluku on 30 ja enemmänkin. (Vuorela 1975, ) Kanteleeseen liittyvät alkuperäiset runot on ajoitettu niin sanotulle varhaiskalevalaiselle eli kantasuomalaiselle kaudelle ja ne edustavat siten kalevalaisen runoston vanhimpia kulttuurimyyttejä. Laululla, kanteleen soitolla ja erityisesti tästä kertovalla runolla uskotaan olleen keskeinen merkitys ko. lauluja edustaneessa kulttuurissa. Kantelerunoissa laulettiin kalanluisesta, oinaanluisesta, puisesta ja hirvensarvesta valmistetusta soittimesta. (Sarmela 1994, 198.) Runojen perusaihelmat olivat samoja Etelä- Virosta Lapin reunamille. Lönnroth nostikin Väinämöisen kanteleen Kalevalan keskeiseksi symboliksi.(anttonen & Kuusi 1999, 126.) Historiallisesta taustastaan huolimatta, ja sitä kunnioittaen, haluttiin kappalevalinnoilla tuoda kantele ja Pohjolan Pidot 2000-luvulle; emme uskoneet vieraidemme kiinnostuksen pysyvän yllä pelkästään mollivoittoisella, monenkin mielikuvissa perinteisesti tanhuja säestävällä kansanmusiikilla. Mukaan valittiin niin nykymusiikkia edustavia kantelesovituksia kuin osia varta vasten kanteleelle sävelletyistä teoksistakin - sopivassa suhteessa tilaisuuden kulun kannalta uutta ja vanhaa (liite 9). Nykyaikaa Pohjolan Pidoissa edustavat omalta osaltaan myös sähkökanteleet, jotka tarjoavat musiikin tuottamiseen lisävaihtoehtoja. Toisaalta tällä keinoin pystyttiin myös varmistamaan äänentoiston avulla haluttu kuuluvuus läpi tilaisuuden.

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

ROOMALAINEN RUOKAKULTTUURI. Annamari Tarvainen 09B.

ROOMALAINEN RUOKAKULTTUURI. Annamari Tarvainen 09B. ROOMALAINEN RUOKAKULTTUURI Annamari Tarvainen 09B. Roomalaisesta ruokakulttuurista on saatu paljon tietoa arkeologisten kaivausten, seinämaalauslöytöjen ja säilyneiden maanviljelys- ja ruoanlaitto-oppaiden

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kirsi Mutka-Paintola 21.11.2013 Kestävän toiminnan tavoitteet: - Yrityksen arvot - Yrityksen

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Semioottinen brändäys, ruoka esimerkkinä

Semioottinen brändäys, ruoka esimerkkinä Semioottinen brändäys, ruoka esimerkkinä Vaula Norrena/ 1 Kulutuksen symbolifunktio Merkkituote eli brändi kantaa mukanaan kokonaista maailmankuvaa, arvoja joita kulutamme yhtä lailla kuin kulutamme itse

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Ateria 2013 Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Julkisen ruokapalvelukonseptin historiaa Lähtökohtana taustalla aiempi

Lisätiedot

TARINNALLISTAMALLA ELÄMYKSELLISIÄ SAUNAPALVELUITA 16.2.2012 Anne Kalliomäki

TARINNALLISTAMALLA ELÄMYKSELLISIÄ SAUNAPALVELUITA 16.2.2012 Anne Kalliomäki TARINNALLISTAMALLA ELÄMYKSELLISIÄ SAUNAPALVELUITA 16.2.2012 Anne Kalliomäki SISÄLTÖ 1. TARINAKONEEN TARINA 2. MITÄ ON TARINALLISTAMINEN? 3. TARINALLISTAMISEN LÄMMITTELYÄ 4. TARINALLISTAMISEN PROSESSI CASE:

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Mistä löytyvät uudet palveluinnovaatiot ikääntyville? Maija Käyhty, Villa Consulting Oy

Mistä löytyvät uudet palveluinnovaatiot ikääntyville? Maija Käyhty, Villa Consulting Oy Mistä löytyvät uudet palveluinnovaatiot ikääntyville? Maija Käyhty, Villa Consulting Oy Sieltä löytyvät innovaatiot, minne luova silmä ylettyy ja tutkittu tieto todeksi näyttää Tarina konseptin synnystä

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Ravintolatekstiilipalvelut. Tarjoile laadukas kokemus asiakkaalle

Ravintolatekstiilipalvelut. Tarjoile laadukas kokemus asiakkaalle Ravintolatekstiilipalvelut Tarjoile laadukas kokemus asiakkaalle Tekstiilipalvelujen vahva ja osaava ammattilainen Lindström on suomalainen perheyritys, joka perustettiin jo vuonna 1848. Jatkuvan ja pitkäjänteisen

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Alla on kuvia, mitä kaikkea (mausteita, raaka-aineita, työvaiheita ja astioita) kuuluu intialaiseen ruuanlaittoon. Aivan aluksi joimme

Lisätiedot

Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys

Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys Kirsi Auranmaa 9.5.2012 Kuluttajatutkimus YouGov Finland Ympäristömerkinnän toimeksiannosta 29.3. 2.4.2012 tuhat 16-74 vuotiasta

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Ennakkotarjoukset sähköpostitse info@mums.fi Huomioittehan ystävällisesti, että tarjouksenne on sitova. Huutokauppakohde VI/ FLOWERDROPS- varjostin

Ennakkotarjoukset sähköpostitse info@mums.fi Huomioittehan ystävällisesti, että tarjouksenne on sitova. Huutokauppakohde VI/ FLOWERDROPS- varjostin Ennakkotarjoukset sähköpostitse info@mums.fi Huomioittehan ystävällisesti, että tarjouksenne on sitova. Huutokauppakohde VI/ FLOWERDROPS- varjostin Ennakkotarjoukset sähköpostitse info@mums.fi Huomioittehan

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki

Sinivalkoinen jalanjälki Sinivalkoinen jalanjälki Marraskuu 2014 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti ja Markus Mervola Tutkimuksen toteutus 1. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 16-75-vuotiaat suomalaiset.

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA ROHKEASTI SUOMALAINEN Luumäellä Saparokujan päässä perinteisellä maatilalla on harjoitettu maataloutta jo vuodesta 1721. Jo silloin oli tilan isännällä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin 10.10.2012 Irma Jaakkola irma.jaakkola@seinajoki.fi Ruokaprovinssi Ruokaprovinssin käynnistys -hanke Ruokaprovinssin käynnistys

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense. METHOD Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.fi 050 3645 070 OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI TAVOITE: Arvioida osallisuuden tasoa palvelutuotantoprosessin eri osissa

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

welc me to X Cultural Kitchen X

welc me to X Cultural Kitchen X KULTTUURIKEITTIÖ HELSINKI PIETARI FRANKFURT Kulttuurikeittiö / Cultural Kitchen on kulttuurikarnevaali, jossa yhdistyvät ruoka, matkailu, design, taide ja musiikki. Joka ilta kolmen ruokalajin kattauksesta

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. TARINALLISTAMALLA PAREMPIA ELÄMYSPALVELUITA! KESMA II 8.2.2014 Hämeenlinna Inkalan kartano

Anne Kalliomäki. TARINALLISTAMALLA PAREMPIA ELÄMYSPALVELUITA! KESMA II 8.2.2014 Hämeenlinna Inkalan kartano Anne Kalliomäki TARINALLISTAMALLA PAREMPIA ELÄMYSPALVELUITA! KESMA II 8.2.2014 Hämeenlinna Inkalan kartano OLIPA KERRAN.. TARINALLISTAMINEN? KUVA: NUKULA OY:N KUUTAMOLLA ILLAT ENNAKKOTEHTÄVÄ VERTAUSKUVAT

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA BLOGIRINKI MEDIA KOKOAA BLOGIT YHDEKSI KANAVAKSI Blogirinki Media kokoaa maan parhaat itsenäiset blogit yhdeksi markkinointikanavaksi > Blogirinki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014 NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa

Lisätiedot