Perusopetuksen tuntijako (valtioneuvoston asetus ) Vesilahti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusopetuksen tuntijako (valtioneuvoston asetus 28.6.2012) Vesilahti"

Transkriptio

1 Perusopetuksen tuntijako (valtioneuvoston asetus ) Vesilahti Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7,0 7,0 5,0 5,0 4,0 4,0 3,0 4,0 3,0 42,0 A1-kieli ,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 16,0 B1-kieli ,0 2,0 2,0 1,0 7,0 Matematiikka 3,0 3,0 3,0 4,0 4,0 4,0 3,0 4,0 4,0 32,0 Ympäristö- ja luonnontieto 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 3,0 14,0 Biologia ja maantieto 1 2,0 2,0 3,0 7,0 Fysiikka ja kemia 1 2,0 3,0 2,0 7,0 Terveystieto 1 0,5 1,5 1,0 3,0 Ympäristö- ja luonnontietoaineet yht. 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 3,0 4,5 6,5 6,0 31,0 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1,0 1,0 2,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 10,0 Historia ja yhteiskuntaoppi ,0 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 12,0 Musiikki 1,0 2,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,,0 9,0 Kuvataide 2,0 1,0 1,0 1,0 2,0 1,0 2,,,0 10,0 Käsityö 2,0 2,0 1,0 2,0 1,0 1,0 3,,,0 12,0 Liikunta 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 2,0 2,0 3,0 2,0 20, Kotitalous ,0 3,0 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset 2,0 2,0 1,0 1,0 1,0 2,0 2,0 11,0 Taide- ja taitoaineet yht. 7,0 7,0 7,0 8,0 8,0 6,0 12,0 6,0 4,0 65, Oppilaanohjaus ,5 0,5 1,0 2,0 Valinnaiset aineet 0,0 1,0 1,0 1,,0 2,0 4,0 9,0 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 20,0 20,0 22,0 24,0 25,0 25,0 30,0 30,0 30,0 226,0 Uusi vähimmäistuntimäärä ,0 (Vapaaehtoinen A2-kieli) ,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 12, (Vapaaehtoinen B2-kieli) ,0 2,0 - - = Oppiainetta voidaan opettaa asianmukaisilla vuosiluokilla, jos opetussuunnitelmassa niin määrätään ( ) = Opetetaan valinnaisena. 1 Ainetta opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vuosiluokilla Yhteiskuntaoppia opetetaan vuosiluokilla 4-6 vähintään 2 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 7-9 vähintään 3 vuosiviikkotuntia.

2 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

3 Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut... 3 LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA Paikallisesti päätettävät asiat... 7 LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Paikallisesti päätettävät asiat... 7 LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI Paikallisesti päätettävät asiat... 8 LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN Paikallisesti päätettävät asiat LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI Paikallisesti päätettävät asiat LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Paikallisesti päätettävät asiat LUKU 8 OPPILASHUOLTO Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Paikallisesti päätettävät asiat LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Paikallisesti päätettävät asiat LUKU 11 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS Paikallisesti päätettävät asiat... 36

4 LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut Paikallinen opetussuunnitelma, sitä tarkentavat lukuvuosisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat laaditaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla edellä kuvattuja tavoitteita ja periaatteita noudattaen. Opetuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien ratkaisujen delegoinnista kouluille ja koulukohtaisen opetussuunnitelman laadinnasta. Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät opetussuunnitelmaratkaisut sekä opetussuunnitelmassa kuvattavat asiat, joita ei käsitellä muissa luvuissa. Opetussuunnitelman perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kokonaisuuden osalta päättää ja kuvata. Opetuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelman laatimiseen liittyvistä ratkaisuista ja toimintatavoista: - laaditaanko paikallinen opetussuunnitelma koulujen yhteisenä, kokonaan tai osin koulukohtaisena, seudullisena tai käytetäänkö muuta ratkaisua - millä kielillä annettavaa opetusta varten opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään (suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten) - mikä on opetussuunnitelman rakenne ja asioiden käsittelyjärjestys, missä muodossa opetussuunnitelma julkaistaan - miten henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen ja miten otetaan huomioon eri tilanteissa olevien huoltajien osallistumismahdollisuudet - miten opetussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetusta seuraavaa koulutusvaihetta edustavien oppilaitosten kanssa järjestetään - mitkä muut tahot ovat mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ja miten yhteistyö järjestetään - miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet, arviointien ja kehittämistyön tuottama tieto ja kehittämisen tavoitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan opetussuunnitelman valmistelussa huomioon. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat: - miten huolehditaan oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevien osuuksien laatimisesta yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa - miten opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja miten opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään - mitkä ovat ne paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat, jotka täydentävät ja toteuttavat opetussuunnitelmaa (esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, kestävän kehityksen ohjelma, tasa-arvosuunnitelma, kulttuurikasvatussuunnitelma, tietostrategia). Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut:

5 - miten edistetään perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä (perusopetuksen sisällä sekä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen ja perusopetusta seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa) - järjestetäänkö opetus tai osa siitä yhdysluokkaopetuksena (katso myös alaluvut 5.4 ja 5.6) - järjestetäänkö opetus tai osa siitä vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä, oppilaiden omiin opinto-ohjelmiin perustuvana opiskeluna (katso myös alaluvut 5.4 ja 5.6) - järjestetäänkö opetus pääosin ainejakoisena vai kokonaan tai osin eheytettynä; mitkä ovat mahdollisen eheytetyn opetuksen järjestämisen pääpiirteet - miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijako) 1 - mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma, miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloitetaan (katso myös toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten osuudet sekä luku 12) - mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus sijoittuu (katso myös luku 12) - mitkä ovat opetuksen mahdolliset painotukset ja miten ne toteutetaan; miten painotus näkyy tuntijaossa sekä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä (katso myös luku 12) - miten oppilaanohjaus järjestetään o ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn ja vastuunjako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (katso myös vuosiluokkakokonaisuuksiin sisältyvä oppilaanohjauksen tehtäväkuvaus). Vesilahti: Vesilahden kunnan perusopetuksen paikallinen opetussuunnitelma laaditaan kunnan kaikkien koulujen yhteisenä opetussuunnitelmana seudullisen opetussuunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään suomenkielistä opetusta varten. Opetussuunnitelman rakenne ja asioiden käsittelyjärjestys noudattelee perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetussuunnitelma julkaistaan sähköisenä. Henkilöstö osallistuu opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen opettajakokouksissa, vanhempainilloissa käytävissä arvokeskusteluissa, sähköisenä toteutettavien kommentointien avulla sekä huoltajien kanssa käytävissä keskusteluissa. Oppilaat osallistetaan luokissa opettajien johdolla käytävissä keskusteluissa sekä oppilaskunnan kokouksissa. Huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen muun muassa vanhempainilloissa käytävissä arvokeskusteluissa ja sähköisenä toteutettavien kommentointien avulla. Henkilöstö osallistuu opetussuunnitelman kehittämiseen koulutusten kautta. Henkilöstö valmistelee lukuvuosisuunnitelman, jonka käytännön toteutukseen oppilaat osallistetaan. 1 Valtioneuvoston asetus (422/2012)

6 Vesilahdessa esiopetus tapahtuu kouluilla. Näin ollen yhteistyö esiopetuksen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä on luontevaa. Esiopetus ja perusopetus muodostavat eheän kokonaisuuden. Opetussuunnitelman laadinnassa ovat mukana varhaiskasvatus, nuorisotoimi, kouluterveydenhoito, sosiaalitoimi, vanhempaintoimikunnat/-yhdistykset sekä oppilashuolto. Yhteistyömuotoja ovat sähköiset kommentointimahdollisuudet sekä yhteiset tapaamiset eri tahojen kesken. Opetussuunnitelma valmistellaan huomioiden koulujen omaleimaisuus sekä olemassa olevat hyvät pedagogiset ja didaktiset käytänteet. Opetussuunnitelman valmistelussa otetaan huomioon alakoulujen keskinäisen yhteistyön sekä alakoulujen ja yläkoulun välisen yhteistyön vahvistaminen. Opetussuunnitelman valmistelua ohjaavana ajatuksena on, että perusopetuksen tärkein tehtävä on tukea tulevaisuuden taitoja sekä työelämätaitoja. Vesilahden vahva kulttuurihistoria sekä globaalikasvatuksen perinteet antavat leimansa paikalliseen opetussuunnitelmaan. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjäkohtaisesta oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön monimuotoisuuden kehittämisestä vastaa monialaisen oppilashuollon ohjausryhmä, johon kuuluu myös sosiaali- ja terveydenhuollon edustajia. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. Koulukohtainen lukuvuosisuunnitelma on keskeinen opetussuunnitelman toteuttamisen väline. Lukuvuosisuunnitelman toteutumista seurataan vuosittaisen lukuvuosikertomuksen muodossa. Lukuvuosikertomuksella arvioidaan samalla myös opetussuunnitelman toteutumista. Opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan lisäksi joka toinen vuosi toteutettavalla opetustoimen arviointikyselyllä, joka suunnataan henkilöstölle, huoltajille ja oppilaille. Opetussuunnitelmaa kehitetään saadun arviointitiedon pohjalta. Seuraavat paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat täydentävät ja toteuttavat opetussuunnitelmaa: aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia, koulutoimen kehittämissuunnitelma, iltapäivätoiminnan vuosikello, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma, hyvinvointipalveluiden toimintasuunnitelma, varhaiskasvatussuunnitelma, suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, koulujen turvallisuussuunnitelma sekä Vesilahden kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelma. Perusopetuksen yhtenäisyyttä edistetään luomalla koulujen välistä yhteistyötä tukevia rakenteita ja toimintamalleja, joista esimerkkinä kaikkien koulujen yhteiset vuosittaiset teemat ja painopistealueet. Koulujen yhteistyö lukuvuosisuunnitelman laatimisessa edistää kunnan perusopetuksen yhtenäisyyttä. Arvioinnin yhtenäisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä ohjaavat päivähoidon ja koulun nivelvaihetyön vuosikello sekä ala- ja yläkoulun nivelvaiheen toimintamalli. Nivelvaiheiden käytänteet on kuvattu oppilashuoltosuunnitelmassa, joka on tämän opetussuunnitelman liitteenä (liite 1). Opetus järjestetään osittain yhdysluokkaopetuksena. Opetus järjestetään pääsääntöisesti vuosiluokittain etenevänä ja tarpeen mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä, oppilaiden omiin opinto-ohjelmiin perustuvana opiskeluna. Opetus järjestetään pääosin ainejakoisena. Vesilahden kunnan paikallinen perusopetuksen tuntijako on tämän opetussuunnitelman liitteenä (liite 2).

7 Vesilahden kunnan perusopetuksen kieliohjelma on seuraava: Ensimmäinen pakollinen kolmannelta luokalta alkava vieras kieli (A1-kieli) on englanti. Englantia on 3. luokalla kolme tuntia, luokilla kaksi tuntia viikossa ja 9. luokalla kolme tuntia. Neljänneltä luokalta alkavia vapaaehtoisia kieliä (A2-kieli) ovat saksa ja ranska. A2-kieltä opetetaan luokilla kaksi tuntia viikossa. Tunnit ovat oppilaille ylimääräisiä. A2-kielen valinneilla oppilailla on viikossa opetusta kaksi tuntia enemmän kuin muilla oppilailla. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksen mukaan vapaaehtoinen A-kielen ryhmä voidaan perustaa, jos opetusryhmässä on vähintään 14 oppilasta. Pakollinen B1-kieli on ruotsi, joka alkaa kuudennella luokalla. Vapaaehtoisia 8. luokalla alkavia kieliä (B2-kieli) ovat saksa ja ranska. Riittävä ryhmäkoko ja riittävä tuntiresurssi määrittävät opetusryhmän perustamisen. Oppilaille tarjottavat valinnaisaineet ja niiden opetuksen sijoittuminen eri vuosiluokille on määritelty luvussa 12. Perusopetuksessa toteutettavan ohjauksen tavoitteena on, että kaikille löytyy jatko-opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Ohjaus jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan siten, että kaikki opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä opiskelutaitojen kehittämisessä ja pyrkiä ennaltaehkäisemään opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Lukuvuoden aikana kaikille oppilaille ja huoltajille annetaan ohjausta ja tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä tulevaisuudelle. Edelleen huoltajille selvitetään, kuinka ohjaus koulussa on järjestetty sekä miten on hoidettu opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät asiat koulukohtaisesti. Lukuvuoden aikana järjestettävissä henkilökohtaisissa tapaamisissa, vanhempainilloissa ja muissa tapaamisissa opettajat yhdessä huoltajien kanssa käyvät läpi oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyviä kysymyksiä. Kouluissamme ohjauksesta vastaa vuosiluokilla 1-6 luokanopettaja ja vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjaaja yhdessä muiden opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. 7. luokkien oppilaat suorittavat työelämään tutustumisen koulun sisäisenä työharjoitteluna. 8. ja 9 luokilla oppilaat ovat viikon jakson tutustumassa työelämään itse valitsemassaan työpaikassa. Lisäksi eri oppiaineiden opetussuunnitelmien sisältöihin kuuluu yrittäjyyteen, työelämän vaatimusten ja taitojen opettamiseen liittyvien asioiden käsittelyä. Yhdeksännellä luokalla oppilaat tutustuvat toisen asteen opintoihin. Oppilaanohjaaja esittelee oppilaanohjauksen luokkatunneilla jatko-opintomahdollisuudet. Lisäksi lähialueen oppilaitoksista käy oppilaita ja opinto-ohjaajia esittelemässä oppilaitoksiaan. Oppilaat käyvät myös oman kiinnostuksensa mukaan tutustumassa eri oppilaitoksiin joko yksin tai pienryhmissä. Tavoitteena on löytää kaikille mieluinen suunnitelma jatkokoulutukseen. Yhdeksännen luokan aikana järjestettävässä vanhempainillassa esitellään jatko-opintomahdollisuuksia. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden jatko-opinnot suunnitellaan yksilöllisesti moniammatillisena yhteistyönä tarpeen mukaan. Opinto-ohjaaja käy kesällä läpi yhteishaun tulokset ja on yhteydessä niihin nuoriin ja huoltajiin, joiden lapsi ei saanut yhteishaussa jatko-opiskelupaikkaa. Opintoohjaaja auttaa jälkihaussa. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukainen koulukohtainen tasa-arvosuunnitelma laaditaan erillisenä suunnitelmana.

8 LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.4 Paikallisesti päätettävät asiat Arvokeskustelut luovat perustan sekä opetussuunnitelman laadinnalle että yhteiselle opetus- ja kasvatustyölle. Paikallisesti päätetään, miten arvokeskustelut toteutetaan opetussuunnitelmaa laadittaessa ja muutoin säännöllisesti koulutyön aikana. Tällöin päätetään myös, miten luodaan edellytykset henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä mahdollisten muiden yhteistyökumppanien osallistumiselle keskusteluun. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa - mitkä ovat perusopetuksen arvoperustaa ja oppimiskäsitystä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat tai painotukset ja miten ne ilmenevät (muilta osin arvoperustan ja oppimiskäsityksen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) - miten arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan. Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Vesilahti: Opetussuunnitelmaa laadittaessa arvokeskustelua on käyty kaikilla kouluilla vanhempainilloissa. Sen lisäksi opettajat ovat käyneet arvokeskustelua oppilaiden kanssa. Yhteenvedot näistä keskusteluista ovat tämän opetussuunnitelman liitteinä (liite 3.1, liite 3.2, liite 3.3). Vesilahden kunnan perusopetuksen toimintaa ohjaavia keskeisiä arvoja ovat yhteisöllisyys ja osallistava toiminta. Vesilahden merkittävä, historiallinen kulttuuriperintö ja kotiseutukasvatus luovat pohjan laajemman kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämiselle sekä oman kulttuuri-identiteetin muotoutumiselle. Arvoperustaa ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan joka toinen vuosi toteutettavalla opetustoimen arviointikyselyllä, joka suunnataan henkilöstölle, huoltajille ja oppilaille. Koulut määrittelevät omassa lukuvuosisuunnitelmassaan toiminta-ajatuksensa. LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 3.4 Paikallisesti päätettävät asiat

9 Paikallista opetussuunnitelmaa laadittaessa keskustellaan, mitä perusopetuksen tehtävä sekä valtioneuvoston asetuksessa määritellyt opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet merkitsevät paikallisesti. Pohditaan myös, mitä opetukselle ja kasvatukselle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden sekä niistä johdettujen laaja-alaisen osaamisen ja oppiainekohtaisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää opetuksen järjestämiseltä, johtamiselta ja koulutyöltä. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa - mitkä ovat paikalliset, perusopetuksen tehtävää mahdollisesti täydentävät ja käytännön toteuttamista ilmentävät näkökohdat (muilta osin tehtäväkuvauksessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan; tehtävää voidaan konkretisoida ja toteuttaa myös opetussuunnitelmaa täydentävien suunnitelmien kuten esimerkiksi kestävän kehityksen ohjelman tai kulttuurikasvatussuunnitelman avulla, joista tulee tällöin maininta opetussuunnitelmaan) - mitkä ovat opetussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen mahdolliset paikalliset painotukset ja miten painottuminen ilmenee (muilta osin laaja-alaisen osaamisen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) - mitkä ovat ne järjestelyt ja toimenpiteet, joiden avulla laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä huolehditaan ja toteutumista seurataan (laaja-alaisen osaamisen tarkemmat tavoitteet määritellään vuosiluokkakokonaisuuksittain, katso luvut 13-15). VESILAHTI: Vesilahden kunnan perusopetuksessa paikallisia, perusopetuksen tehtävän käytännön toteuttamista ilmentäviä näkökohtia ovat: - opetus- ja kasvatustehtävän osalta motto Oppia elämään ihmisiksi - yhteiskunnallisen tehtävän osalta osallisuuteen ja vaikuttamiseen ohjaavat ja sen mahdollistavat toimintatavat, kuten aktiivinen oppilaskuntatoiminta sekä kummi- ja välkkäritoiminta - kulttuuritehtävän osalta tutustuminen oman kotiseudun historiaan ja kulttuuriperintöön esimerkiksi kotiseutukierrosten muodossa ja sitä kautta oman maailmankatsomuksen muodostaminen ja laajentaminen - tulevaisuustehtävän osalta korostetaan panostusta oppilaiden oppimisen taitoihin ja oppimisen ilon synnyttämiseen. Tulevaisuustehtävän tavoitteena on oppiainerajat ylittävä osaaminen paikallisia ja seutukunnallisia oppimisympäristöjä monipuolisesti ja luovasti hyödyntäen. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden pohdinta on keskeinen osa opetussuunnitelmatyötä ja samalla toiminnan jatkuvaa kehittämistä edistävä tekijä. Paikallisesti päätetään, miten oppilaat ja huoltajat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen sekä mitä muuta yhteistyötä ja keiden toimijoiden kanssa tehdään toimintakulttuurin kehittämiseksi. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös toimintakulttuurin jatkuvuuteen esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksen eri vaiheissa.

10 Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa - miten opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista; mitkä ovat mahdolliset paikalliset painopisteet ja miten ne ilmenevät käytännössä (toimintakulttuurin periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) - mitkä ovat oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset (muilta osin oppimisympäristöjen ja työtapojen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) - miten opetuksen eheyttämistä käytännössä toteutetaan - miten monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan o toteuttamista ohjaavat paikalliset tavoitteet (yleiskuvauksen osalta opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) o toteuttamista ohjaavat periaatteet ja toteuttamistavat (päätetäänkö esimerkiksi o o o oppimiskokonaisuuksien teemoista yhteisessä paikallisessa opetussuunnitelmassa ja tarkemmista tavoitteista ja sisällöistä koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa vai miten menetellään; miten turvataan, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa; miten ohjeistetaan oppimiskokonaisuuksien laajuus, miten sovitaan kulloinkin mukana olevista oppiaineista; miten oppilaiden osallistuminen suunnitteluun järjestetään jne.) tavoitteet ja sisällöt (määrittely joko opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaan) arviointikäytännöt (miten huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa) toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokainen koulu täsmentää oman toimintakulttuurinsa sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutuksen. Lisäksi opetuksen järjestäjä huolehtii, että monialaisten oppimiskokonaisuuksien sekä mahdollisen muun eheyttämisen suunnittelu, tavoitteiden ja sisältöjen määrittely, toteuttaminen, seuranta ja arviointiyhteistyö täsmennetään koulukohtaisesti. Koulukohtaisesti on tärkeä määritellä eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä tarkentaa oppimiskokonaisuuksiin liittyvän oppilaan arvioinnin käytänteet. Täsmennykset kirjataan joko koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Opetussuunnitelmaan voidaan myös liittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. VESILAHTI: Oppilaat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen ensisijaisesti luokkansa ja opetusryhmänsä jäsenenä sekä oppilaskuntatoiminnan kautta. Huoltajien ensisijainen osallistumiskanava on vanhempaintoimikunta.

11 Toimintakulttuurin kehittämisessä keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat oppilashuollon henkilöstö, kunnan nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja kirjastotoimi sekä kunnassa toimivat seurat ja järjestöt. Vesilahdessa esiopetus järjestetään koulutoimen alaisuudessa. Esiopetuksen toimintakulttuuri on näin ollen osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Vesilahdessa valitaan lukuvuosittain toimintakulttuurin kehittämisen paikallinen painopiste. Painopiste on kaikille kouluille yhteinen. Siihen liittyvät oppimisympäristöt sekä työ- ja toteuttamistavat määritellään tarkemmin koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla eheytetään opetusta. Lukuvuosittain kevätlukukauden alkupuolella valitaan seuraavan lukuvuoden teema, joka on kaikille kouluille yhteinen. Toiminnan tavoitteet, toteuttamista ohjaavat periaatteet ja toteuttamistavat sekä tavoitteet ja sisällöt määritellään ja täsmennetään kouluittain lukuvuosisuunnitelmassa. Oppilaat osallistetaan suunnitteluun. Samoin koulut täsmentävät lukuvuosisuunnitelmassaan eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä tarkentavat oppimiskokonaisuuksiin liittyvän oppilaan arvioinnin käytänteet. Opetussuunnitelmaan sisältyy monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia suunnitelmia jokaisesta toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavasta periaatteesta. Liite 4 Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa. Koulujen rehtorit ja heistä koostuva koulutoimen johtoryhmä huolehtivat monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutumisen seurannasta, arvioinnista ja kehittämisestä. Seuranta ja arviointi tapahtuvat lukuvuosittain toimintakertomuksen avulla sekä joka toinen vuosi järjestettävän koulutoimen laajan arviointikyselyn avulla. LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 5.6 Paikallisesti päätettävät asiat Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Kaikkien tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus täsmennetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja/tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa - mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi

12 - miten yhteistyö kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti o miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta o mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma, jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa. Suunnitelmassa päätetään ja kuvataan - millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet - mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt - miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä - miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä - miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille - mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Mikäli etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta käytetään, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa - minkä asioiden opetuksessa ja opiskelussa etäyhteyksiä hyödynnetään - mitkä ovat etäyhteyksien opetuskäyttöä ohjaavat tavoitteet, opetuksen järjestämisen käytännöt ja yhteiset toimintatavat sekä eri toimijoiden vastuut. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa mahdollisuudet edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti, tulee tästä päättää opetussuunnitelmassa. Tämän lisäksi opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa - miten vuosiluokkiin sitomatonta eli oman opinto-ohjelman mukaan etenevää opiskelua käytetään (koskeeko ratkaisu kaikkia vai joitakin kouluja, joitakin luokka-asteita, yksittäisiä oppilaita jne.) - mitkä ovat oppimäärään sisältyvät opintokokonaisuudet, joista opinnot rakentuvat - mitkä ovat tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt näille opintokokonaisuuksille - mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia - miten opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan ja arvioidaan. Vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset oppimisen arviointia käsittelevässä luvussa 6.

13 Yhdysluokkaopetus Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon, että se soveltuu myös yhdysluokkaopetukseen ja pienille kouluille. Toinen vaihtoehto on sisällyttää opetussuunnitelmaan pienten koulujen opetuksen ja yhdysluokkaopetuksen järjestelyjä koskeva osio. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokissa, tulee opetuksen järjestäjän päättää ja kuvata opetussuunnitelmassa - miten yhdysluokkaopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat - miten eri oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille valtioneuvoston asetuksen määrittelemien nivelvaiheiden mukaisesti tai miten oppimäärä jaetaan opintokokonaisuuksiin, jos käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua. Joustava perusopetus Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa joustavan perusopetuksen toimintaa, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa - miten joustava perusopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat - mitkä ovat oppilasvalinnan perusteet ja miten valinta käytännössä toteutetaan - miten muissa oppilaitoksissa, työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu järjestetään ja miten oppilaiden opiskelua tällöin ohjataan, seurataan ja arvioidaan - miten eri toimijoiden yhteistyö, vastuut ja työnjako järjestetään. Oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadintaa koskevat määräykset sisältyvät lukuun 6. Opetus erityisissä tilanteissa Erityisissä tilanteissa annettavan opetuksen mahdollisuus on syytä kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan. Erityisesti sairaalassa annettavan opetuksen osalta opetussuunnitelmassa kuvataan, miten yhteistyö ja oppilaan tukeminen hoidetaan oppilaan siirtyessä omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja palatessa jälleen omaan kouluun. Yhteistyön ja tuen kysymykset ovat tärkeitä myös muissa tilanteissa. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan linjauksista ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä oppilaiden osallistumisesta suunnitteluun. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa - mitkä ovat mahdollisesti tarjottavan kerhotoiminnan, koulukirjastotoiminnan sekä muun opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan toiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan - mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet - miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon

14 - miten koulumatkoista ja kuljetuksista sekä niihin liittyvistä toimintatavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen paikallinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma 2. VESILAHTI: Oppimista ja hyvinvointia edistävään koulutyön järjestämiseen liittyvät asiat, koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus täsmennetään koulukohtaisessa lukuvuosisuunnitelmassa. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö sekä erityisissä tilanteissa annettavan opetuksen järjestelyt kuvataan Vesilahden kunnan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelmassa (LIITE 1). Kouluissa voidaan muodostaa yhdysluokkia pedagogisista syistä tai opetusryhmän suuruudesta johtuvista syistä. Yhdysluokassa opetus voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan vuorokurssiperiaatteella tai oppimiskokonaisuuksia käyttäen tai kokonaan oman vuosiluokan tavoitteiden mukaan. Koulu päättää, miten oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn tuntimäärään turvataan. Mahdollisesti tarjottavan kerhotoiminnan, koulukirjastotoiminnan sekä muun opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan toiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan määritellään koulukohtaisessa lukuvuosisuunnitelmassa. Opetukseen osallistuvalle annetaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille osallistetaan mahdollisuuksien mukaan kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet hoidetaan keskitetysti kouluterveydenhuollon ja ruokapalvelun yhteistyönä. Kouluterveydenhoitaja tiedustelee lukuvuosittain oppilaiden erityisruokavaliotarpeita. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Koulumatkoista ja kuljetuksista sekä niihin liittyvistä toimintatavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille ennen lukuvuoden alkua keskitetysti koulutoimistosta kirjeitse, Wilma-järjestelmän sekä koulutoimen verkkosivujen kautta. Vesilahden kunnan koulukuljetusperiaatteet ovat nähtävillä koulutoimen verkkosivuilla. Koulukuljetusperiaatteet ovat tämän opetussuunnitelman liitteenä. (LIITE 5) 2 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Opetushallituksen määräys 1/011/2011

15 Vesilahden kunta on laatinut paikallisen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelman. LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI 6.8 Paikallisesti päätettävät asiat Oppimisen arviointia koskevaa opetussuunnitelmaosuutta valmisteltaessa pohditaan erityisesti, miten arviointia ja palautteen antamista kehitetään oppimista edistävänä pedagogisena kokonaisuutena. Paikallisesti varmistetaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttö, arviointiperusteiden yhteinen käsittely ja käyttäminen sekä päättöarvosanojen muodostaminen yhtenäisin perustein. Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet siirretään opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa: - mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen mahdolliset paikalliset painopisteet (muilta osin arviointikulttuurin ja sen keskeisten periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) - miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan o opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet, kokonaisuus ja pedagoginen tehtävä oppimisen edistämisessä o lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi o itsearvioinnin edellytysten tukeminen; itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet o opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt o toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheisiin liittyvät arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt o valinnaisten aineiden arviointi o käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet o todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä sanallisen ja numeroarvioinnin käyttö todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa o muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa - miten päättöarviointi toteutetaan o päättöarvioinnin kokonaisuus o valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa o päättötodistukset. VESILAHTI: Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan lopussa sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet määräytyvät valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Opintojen aikainen arviointi

16 Arvioinnin muodoista tiedottaminen Opettajat tiedottavat oppimisen arvioinnista ja sen eri muodoista niin oppilaita kuin huoltajiakin lukuvuoden alussa. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan lukuvuoden tavoitteet, mitä tulisi oppia ja mitä heiltä odotetaan. Oman työn suunnitteluun ja itsearviointiin ohjaaminen Arviointikulttuurin kehittämisen paikallinen painopiste on itsearvioinnin edellytysten kehittäminen. Oppilasta ohjataan oman työn suunnitteluun keskustelemalla yhdessä oppilaan kanssa, missä hän on omasta mielestään hyvä, missä tarvitsee apua ja mitkä asiat huolettavat koulutyössä. Oman työn suunnittelu toteutetaan haastatteluna/kyselynä, missä asiat kirjataan muistiin. Haastattelun voi suorittaa opettaja, koulunkäynnin ohjaaja tai huoltaja kotona. Vuosi vuodelta oman työn suunnittelu lisääntyy aikuisen ohjauksessa. Itsearviointi on osa jokaista oppiainetta. Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin. Opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja, arvioimaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan sekä tarkastelemaan omaa edistymistään ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana vahvistuvat ja että oppilas ymmärtää oman toimintansa vaikutuksen oppimiseen. Oppilas oppii tiedostamaan asetetut tavoitteet, asettamaan opiskelulleen realistisia tavoitteita, tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan, asettamaan tavoitteita työskentelylleen ja yhdessä toimimiselle sekä tunnistamaan omaa edistymistään, omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Lukuvuoden aikana oppilas arvioi itseään sekä työskentelyään. Oppilaan tulee myös saada palautetta itsearvioinnistaan. Itsearvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen eri alueisiin. Itsearvioinnin välineinä voidaan käyttää keskustelua, oppimispäiväkirjaa, portfoliota sekä erilaisia kaavakkeita. Yläkoulussa kehitetään oppiainerajat ylittävää itsearviointia. Arviointikansio ja -portfolio Arvioinnin dokumentit, arviointikeskustelukaavakkeet, väli- ja lukuvuositodistukset kootaan oppilaan arviointikansioon. Oppilaalla on käytössään portfolio, johon kerätään oppilaan itse valitsemat oman työn suunnitelmat, itsearvioinnit, erilaiset tuotokset, kokeet, esseet ja muut arvioinnissa käsiteltävät dokumentit. Oppilas työstää koko perusopetuksen ajan portfoliota, jota käytetään arviointikeskusteluissa arvioinnin välineenä.

17 Opintojen aikainen formatiivinen arviointi ja ohjaavan palautteen antaminen toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Arviointi on opettajan ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Arvioinnin tehtävänä on oppilaan oppimisen ja opiskelun ohjaaminen, tukeminen ja kannustaminen sekä oppilaan suoriutumisen kuvaaminen suhteessa tavoitteisiin. Formatiivisen arvioinnin muotoja ovat vertaisarviointi, itsearviointi, ryhmäarviointi, projektikohtainen arviointi, opettajan ja oppilaan välinen keskustelu sekä kirjalliset ja suulliset arviointi- ja näyttötilanteet. Formatiivisella arvioinnilla opettaja antaa sekä oppilaalle että huoltajalle monipuolista palautetta oppilaan edistymisestä suhteessa tavoitteisiin, jotka on asetettu opetuksen alkaessa. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi toteutetaan sanallisena vuosiluokilla 1 2 ja osittain numeerisena vuosiluokilla 3-4 sekä kokonaan numeerisena vuosiluokilla 5 9. Vuosiluokilla 3-4 arvioidaan numeerisesti äidinkieli, matematiikka, englanti sekä ympäristö- ja luonnontieto. Sanallisessa arvioinnissa kuvataan oppilaan oppimisen tasoa, edistymistä, vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden opetusta ja ne arvioidaan osana tätä opetusta. Oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti. Sanallisesti arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistuksiin vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan kyseisen yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään 2 vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeerisesti. Vuosiluokilla 1-6 väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna marras-tammikuun aikana. Keskusteluun osallistuvat opettaja, oppilas ja huoltaja(t). Arviointikeskustelu kirjataan arviointikeskustelulomakkeeseen, joka liitetään osaksi oppilaan arviointikansiota. Lisäksi 6. luokalla annetaan numeerinen välitodistus syyslukukauden päätteeksi. Vuosiluokilla 7-9 väliarviointi toteutetaan syyslukukauden päätteeksi annettavalla numeerisella välitodistuksella. Opettaja voi tarpeen mukaan täydentää numeerista arviointia välitodistuksen liitteeksi tulevalla sanallisella arvioinnilla sekä oppilaan kanssa käytävällä arviointikeskustelulla. Arviointikeskustelu tulee järjestää myös oppilaan tai oppilaan huoltajan pyynnöstä. Kuudennen luokan lukuvuositodistuksen arvosanat perustuvat valtakunnallisesti määriteltyihin arviointikriteereihin, jotka kuvaavat oppilaan hyvää osaamista (arvosana 8) suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoon. Oppimisen arviointi nivelkohdissa

18 Toisen vuosiluokan lopulla arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Edistymistä arvioidaan suhteessa laaja-alaisen osaamisen sekä eri oppiaineiden tavoitteisiin. Arviointi toteutetaan arviointikeskusteluna. Arviointikeskustelukaavake liitetään oppilaan arviointikansioon. Oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvia näkökulmia, joihin opettaja kiinnittää huomiota arvioidessaan oppilaan edistymistä ja antaessaan siitä palautetta oppilaalle ja huoltajalle ovat: - edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti o kysymisen ja kuuntelemisen taidot o vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin - edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti o taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä - edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä Lisäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa. Kuudennen vuosiluokan lopussa arvioinnin pääpaino on oppimisen taitojen ja työskentelytaitojen edistymisessä. Edistymistä arvioidaan suhteessa laaja-alaisen osaamisen sekä eri oppiaineiden tavoitteisiin. Arviointi toteutetaan arviointikeskusteluna. Arviointikeskustelukaavake liitetään oppilaan arviointikansioon. Arviointikeskustelussa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelumotivaation tukemiseen. Opinnoissa eteneminen Opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt noudattavat sitä, mitä opetussuunnitelman perusteiden luvussa Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana määrätään. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle varataan mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia annetaan yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Opettaja määrittelee erillisen kokeen sisällön ja suorittamistavat. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Tavoitteena on, että oppilas pyrkii hyvään käyttäytymiseen ja ymmärtää hyvän käyttäytymisen merkityksen omalle sekä koko yhteisön hyvinvoinnille. Käyttäytymisen tavoitteet Vesilahden kouluissa Oppilas - toimii myönteisesti, aktiivisesti ja yhteistyökykyisesti sekä auttaa ja kannustaa muita - osaa ottaa muut huomioon ja tuntee velvollisuutensa yhteisön jäsenenä

19 - toimii rehellisesti ja luotettavasti - kantaa vastuunsa ympäristöstään ja itsestään - noudattaa sääntöjä, ohjeita ja hyviä tapoja Käyttäytymisen arviointi ja kriteerit vuosiluokilla 3-9 Käyttäytymisen arvioinnissa voidaan käyttää oheista kriteeristöä. Numero saavutetaan, kun kriteeristön kohdat pääsääntöisesti täyttyvät. Saaduilla jälki-istunnoilla ja kirjallisella varoituksella on myös vaikutus käytösnumeroon. Arvosana Kriteeri Oppilas Erinomainen (10) - käyttäytyy esimerkillisesti ja ystävällisesti muita kohtaan - on rehellinen - auttaa mielellään ja oma-aloitteisesti muita - luo ja ylläpitää työrauhaa ja vahvistaa myönteistä ilmapiiriä - huolehtii ympäristöstä sekä omista ja yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti ja omaaloitteisesti - noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja Oppilas Kiitettävä (9) - tulee toimeen muiden kanssa - on rehellinen - asennoituu koulutyöhön myönteisesti - ylläpitää työrauhaa ja vahvistaa myönteistä ilmapiiriä - huolehtii ympäristöstä sekä omista ja yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti - noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja Oppilas

20 Hyvä (8) - tulee yleensä toimeen muiden kanssa - on rehellinen - huolehtii omalta osaltaan työrauhasta - huolehtii pääsääntöisesti ympäristöstä sekä omista ja yhteisistä tehtävistä ja välineistä - noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja Oppilas Tyydyttävä (7) - on usein vaikeuksissa muiden kanssa - saattaa käyttäytyä vilpillisesti - saattaa häiritä työrauhaa - suhtautuu välinpitämättömästi ympäristöön sekä omiin ja yhteisiin tehtäviin ja välineisiin - noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja vaihtelevasti Oppilas Kohtalainen (6) - on toistuvasti vaikeuksissa muiden kanssa - käyttäytyy vilpillisesti - häiritsee työrauhaa usein - laiminlyö ympäristöä sekä omia ja yhteisiä tehtäviä ja välineitä - suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin ja hyviin tapoihin Oppilas Välttävä (5) - ei tule toimeen muiden kanssa - syyllistyy jatkuvasti rangaistaviin rikkomuksiin - estää muiden työskentelyn - halveksii ja laiminlyö ympäristöä sekä omia ja yhteisiä tehtäviä ja välineitä

21 - ei välitä säännöistä eikä hyvistä tavoista Oppilas Heikko (4) - on syrjäytynyt kouluyhteisöstä täysin - omaa käytöksessään erittäin vakavia häiriöitä - estää muiden työskentelyn - halveksii ja laiminlyö ympäristöä sekä omia ja yhteisiä tehtäviä ja välineitä - ei välitä säännöistä eikä hyvistä tavoista Muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa Muista arviointiin liittyvistä tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodoista ja ajankohdista sekä arviointiin liittyvästä muusta yhteistyöstä huoltajien kanssa koulut päättävät lukuvuosisuunnitelmassaan. Päättöarviointi

22 Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 7 9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllisen oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään 2 vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeerisesti. Oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti. Sanallisesti arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistuksiin vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa ko. oppiaineen arvosanaa Päättötodistuksissa noudatetaan, mitä luvussa 6.6. todistuksista sanotaan.

23 LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.6 Paikallisesti päätettävät asiat Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan tuen järjestäminen käytännössä mahdollisimman konkreettisesti alla olevissa asioissa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit (loppu omaksi kohdakseen) toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi yhteistyö, vastuut ja työnjako opetustoimessa sekä muiden hallintokuntien kanssa yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa, järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä Yleinen tuki yleisen tuen käytännön järjestäminen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa Tehostettu tuki tehostetun tuen käytännön järjestäminen pedagogisen arvion laadintaan liittyvät käytänteet toimintatavat oppilaan tehostetun tuen aloittamisessa, toteuttamisessa ja päättämisessä oppimissuunnitelman laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa Erityinen tuki erityisen tuen käytännön järjestäminen pedagogisen selvityksen laadintaan liittyvät käytänteet oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely erityisen tuen päätöksen tekeminen erityisen tuen päätöksen tarkistaminen toimintatavat, kun erityinen tuki päätetään lopettaa ja tuki jatkuu tehostettuna tukena

24 HOJKSin laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa menettelytavat mahdollisten asiantuntijalausuntojen käytössä menettelytavat ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista. pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen o lapsen ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, monialainen yhteistyö prosessissa o opetuksen käytännön järjestäminen o yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa sekä muu yhteistyö, eri toimijoiden vastuut ja työnjako o yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa o eri oppiaineiden mahdollinen yhdistäminen oppiainekokonaisuuksiksi tai jakaminen osaalueisiin sekä niiden tarkempi kuvaus o tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien tarkempi kuvaus toiminta-alueittain Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot käytännön järjestäminen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken oppilaalle ja huoltajille tiedottamiseen ja oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat Opetussuunnitelmassa määritellään tulkitsemis- ja avustajapalveluihin sekä muihin opetuspalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin liittyvät hallinnolliset käytänteet ja päätöksenteko opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla 3. VESILAHTI: Vesilahdessa oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki annetaan mahdollisuuksien ja resurssien mukaan omassa lähikoulussa. Poikkeuksena on toiminta-alueittain annettava opetus, joka ostetaan kunnan ulkopuolelta. Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen Varhaisessa puuttumisessa on kaksi ulottuvuutta: mahdollisimman varhainen puuttuminen lapsen ikänäkökulmasta katsottuna mahdollisimman varhainen puuttuminen tukitarpeen ilmetessä Kaikissa koulunkäynnin vaiheissa ongelmiin puututaan heti niiden ilmetessä. Lapsen tuen tarpeen havaitseminen ja siihen puuttuminen päivähoidossa ja esiopetuksessa on ennaltaehkäisevää työtä, joka varmistaa myös lapsen koulunkäynnin sujuvuutta. Päivittäisessä työssään koulun henkilökunta vastaa oppilaiden hyvinvoinnista ja siitä, että tukea tarvitseva oppilas huomataan ja toimenpiteisiin ryhdytään 3 Perusopetuslaki 31 1 mom. (477/2003)

25 varhaisessa vaiheessa. Kouluissa suoritettavat yhteiset kartoitukset, kuten kouluvalmiustestit, auttavat tunnistamaan mahdollisia koulunkäynnin ongelmia varhaisessa vaiheessa. Nivelvaiheiden toimintamallit ovat keskeinen osa ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista. Nivelvaiheiden toimintamallit on kuvattu oppilashuoltosuunnitelmassa. Yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden asiantuntijoiden kanssa koulunkäynnin tuen järjestämisessä on kuvattu oppilashuoltosuunnitelmassa. Yleinen tuki Opettaja ohjaa ja tukee monipuolisilla menetelmillä ja työtavoilla koko ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus huomioidaan opetusta eriyttämällä, joustavilla opetusryhmillä (esim. palkkitunnit, luokkarajat ylittävät ryhmittelyt), tiimiopettajuudella (esim. aineenopettaja, luokanopettaja, erityisopettaja), oppilaanohjauksella ja tukiopetuksella. Luokanopettaja tai aineenopettaja laatii tarvittaessa oppimissuunnitelman yleistä tukea saavalle oppilaalle yhteistyössä huoltajien kanssa. Tehostettu tuki Jos tuen tarve on pidempiaikaista eivätkä yleisen tuen keinot ole riittäviä, aloitetaan pedagogisen arvion laatiminen. Luokanopettaja tai luokanvalvoja vastaa pedagogisen arvion laatimisesta. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisesti ja sen hyväksyy rehtori. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelman laatii luokanopettaja / luokanvalvoja yhteistyössä erityisopettajan ja aineenopettajien kanssa. Oppimissuunnitelman laadintaan osallistuvat tarpeen mukaan myös muut yhteistyötahot. Oppimissuunnitelman hyväksyy rehtori. Suunnitelma tarkistetaan ja arvioidaan tarpeen mukaan, vähintään kuitenkin lukuvuosittain. Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma laaditaan moniammatillisesti yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Menettelytavat seurannasta ja tarkistamisesta on kirjattu pedagogisen arvion kaavakkeeseen. Tehostetussa tuessa oppilaalle annettava tuki on säännöllisempää ja suunnitelmallisempaa kuin yleisessä tuessa. Oppilaalla voi olla samanaikaisesti useita tukimuotoja. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppilas voi käydä pienryhmässä tai työskennellä erityisopettajan kanssa saadakseen yksilöllistä tukea, saada säännöllisesti koulunkäynnin ohjaajan tukea tai säännöllistä ja jatkuvaa eriyttämistä yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Erityinen tuki Kun tehostettu tuki ei riitä, tehdään oppilaalle pedagoginen selvitys moniammatillisena yhteistyönä yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Sen laatimisesta vastaa erityisopettaja. Osana selvitystä arvioidaan mahdolliset oppimäärien yksilöllistämisen tarpeet. Pedagogisen selvityksen ja mahdollisten asiantuntijalausuntojen perusteella koulun rehtori tekee hallinnollisen päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä. Erityisen tuen piiriin kuuluu oppilas, jolla on pidennetty oppivelvollisuus, yksilöllistetty oppimäärä yhdessä tai useammassa oppiaineessa, hän opiskelee koulussa mahdollisesti olevassa pienryhmässä tai

26 tarvitsee kokoaikaisesti koulunkäynnin ohjaajan tukea. Pääsääntöisesti erityiseen tukeen siirtyvän oppilaan kotiluokka pysyy samana. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa tuen tarpeen muuttuessa (esim. jos yksilöllistettävien oppiaineiden lukumäärä tai oppilaan kotiluokka muuttuu sekä erityisen tuen piirissä olevan oppilaan muuttaessa kuntaan) sekä aina 2. ja 6. lukuvuoden päättyessä. Tällöin tehdään uusi pedagoginen selvitys ja hallinnollinen päätös erityisen tuen jatkumisesta tai päättymisestä. HOJKS Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadinnasta vastaa oppilaan erityisopetuksesta vastaava erityisopettaja/erityisluokanopettaja. Oppilaan, huoltajan, erityisopettajan/erityisluokanopettajan, luokanopettajan/luokanvalvojan/aineenopettajan lisäksi HOJKS:n laadinnassa mukana voi olla muuta oppilashuollon henkilökuntaa sekä muita oppilaan kokonaiskuntoutuksessa mukana olevia asiantuntijatahoja. HOJKS:n laadintaan osallistuvien vastuualueet määräytyvät HOJKS:aan kirjattujen opetusjärjestelyiden mukaan. HOJKS:ssa määritellään tavoitteet, mikäli jokin / jotkin oppimäärät on yksilöllistetty. Hallintopäätöksen oppimäärän opiskelun vapauttamisesta tekee rehtori. HOJKS tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa. Pidennetty oppivelvollisuus Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee sivistysjohtaja. Päätös perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja/tai asiantuntijalausuntoon. Oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on keskeinen osa pidennetyn oppivelvollisuuden prosessia. Jos lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää 5 vuotta, tapahtuu ensimmäisen vuoden opetus pääsääntöisesti lähipäiväkodissa. Opetuksesta vastaa koulun erityisopettaja yhteistyössä ryhmän lastentarhanopettajan ja päivähoidon henkilökunnan kanssa. Lapsen erityistarpeesta riippuen hänen kehitystään voidaan tukea pienryhmä- ja/tai yksilötyöskentelyn avulla. Jos lapsi aloittaa pidennetyn oppivelvollisuutensa 6-vuotiaana koulun esiopetusryhmässä ja siirtyy yhden vuoden jälkeen ensimmäiselle luokalle, vastaa hänen opetuksestaan koulun erityisopettaja yhteistyössä ryhmän esiopettajan kanssa. Lapsella on mahdollisuus saada pienryhmä- ja/tai yksilöopetusta. Jos lapsi aloittaa pidennetyn oppivelvollisuutensa 6-vuotiaana ja on esiopetuksessa kaksi vuotta, tapahtuu ensimmäisen vuoden opetus joko päiväkodissa tai koulun esiopetusryhmässä ja toisen vuoden opetus pääsääntöisesti koulun esiopetusryhmässä. Opetuksesta vastaa koulun erityisopettaja yhteistyössä ryhmän lastentarhan- ja/ tai esiopettajan sekä päivähoidon henkilökunnan kanssa. Lapsella on mahdollisuus saada pienryhmä- ja/tai yksilöopetusta. Jos lapsi aloittaa pidennetyn oppivelvollisuutensa 6-vuotiaana ja on esiopetuksessa kaksi vuotta, hän aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, jona hän täyttää 8 vuotta.

27 Tällöin perusopetuslain 27 :n mukaisen hallintopäätöksen perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta tekee koulun rehtori. Toiminta-alueittain tapahtuva opiskelu Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppimääriä on mahdollista yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi tai jakaa osa-alueisiin. Mahdolliset oppiainekokonaisuudet ja osa-alueet kuvataan tarkemmin HOJKS:ssa. Toiminta-alueittain opiskeltaessa tavoitteet, sisällöt ja menetelmät kuvataan tarkemmin HOJKS:ssa. Tukiopetus Tukiopetuksen tavoitteena on oppilaan oppimisen tukeminen, vaikeuksien ennaltaehkäiseminen, itsetunnon tukeminen sekä motivaation ylläpitäminen/ parantaminen oppimisprosessissa. Opettajalla on velvollisuus arvioida tukiopetuksen tarve sekä tiedottaa tästä huoltajaa ja oppilasta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu. Tukiopetuksen järjestämisestä vastaa oppilaan oma luokanopettaja tai aineenopettaja. Sitä voi antaa myös kuka tahansa opettaja. Lukujärjestysteknisin keinoin mahdollistetaan joustavat opetusjärjestelyt. Tukiopetus edellyttää suunnitelmallisuutta ja se voi olla joko lyhyt- tai pitkäkestoista. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa tuen kaikissa eri vaiheissa oppilaalle, jolla on vaikeuksia oppimisessa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan pääsääntöisesti samanaikaisopetuksena, joustavina opetusryhminä tai pienryhmäopetuksena. Oppilaan osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan yhteistyössä erityisopettajan ja luokanopettajan/luokanvalvojan/aineenopettajan sekä tarvittaessa muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamisesta tiedotetaan huoltajille lukuvuosittain vanhempaintilaisuuksissa. Jos oppilas saa osa-aikaista erityisopetusta säännöllisesti, tiedotetaan siitä hänen huoltajilleen. Osa-aikaista erityisopetusta Vesilahden kunnassa antavat sekä laaja-alaiset erityisopettajat että erityisluokanopettajat. Koulunkäynnin ohjaajat Koulunkäynnin ohjaajat toimivat pääsääntöisesti koko oppilasryhmää tukien. Koulunkäynnin ohjaajien tarve kartoitetaan vuosittain. Ohjaajaresurssin jakamisesta eri kouluille päättää sivistysjohtaja rehtorien esityksen pohjalta. LUKU 8 OPPILASHUOLTO 8.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta

28 Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa kouluissa. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään koulukohtaisesti. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma 4 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa 5. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat: 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 6 Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto. 4 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 5 Lastensuojelulaki 12 1 mom. 6 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 1-kohta

29 Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan. 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 7 Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä järjestyssäännöt poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö: a. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 8 Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta yhteistyö huoltajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa 7 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 2-kohta 8 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 3 mom. (1267/2013)

30 suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma 9. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille toimintavalmiuksien harjoittelu suunnitelman arviointi ja päivittäminen. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 10 Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi. 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa 11 9 Pelastuslaki (379/2011) 15 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 10 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 2-kohta 11 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 3-kohta

31 Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille. 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 12 Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista 13. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi 14. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta 15. VESILAHTI: Vesilahden jokaisessa perusopetuksen koulussa toteutetaan opetussuunnitelman mukaista oppilashuoltoa. Oppilashuolto liittyy koulun henkilöstön kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien tehtävä. Koulun oppilashuollollista toimintaa johtaa rehtori. Oppilashuollon tavoitteena on lisätä kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Yhteisöllisiä toimintatapoja lisätään ja kehitetään järjestelmällisesti ja monialaisesti. Oppilaiden ja huoltajien osallisuutta edistetään suunnitelmallisesti. Tavoitteena on edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Myönteisen vuorovaikutuksen tukeminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa on osa koulun yhteistoiminnallista toimintakulttuuria. Kouluissa kehitetään oppilaiden osallisuutta vahvistavia rakenteita ja toimintamalleja esimerkiksi oppilaskunta-, kummi- ja tukioppilastoiminnalla. Yläkoululla oppilaita otetaan mukaan kouluterveyskyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämisehdotuksien laadintaan. 12 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 5-kohta 13 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 4 mom. 14 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/ Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 1 mom.

32 Opetus- ja kasvatustyö ohjaa oppilaita myönteiseen vuorovaikutukseen ja ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Tavoitteena on ratkaista ristiriitatilanteita ensisijaisesti positiivisin keinoin tarjoamalla oppilaalle keskustelu- tai sovittelumenettelyä. Oppilashuollon järjestäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä. Jokaisessa koulussa on nimetty kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi sekä koulukuraattori. Oppilashuollon palvelujen järjestäminen, yhteistyö ja eri tahojen kanssa sovitut vastuualueet on kuvattu Vesilahden kunnan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelmassa. Oppilashuollon toimintaperiaatteet esitellään koulujen kotisivuilla ja lukuvuosisuunnitelmissa. Koulut esittelevät oppilashuollon toimintaa vanhempainilloissa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Osallisuutta edistetään muun muassa joka toinen vuosi järjestettävän huoltajakyselyn avulla. Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuollon lähtökohtana on oppilas. Oppilashuollon toiminnassa tulee huomioida oppilaan ikä ja edellytykset arvioida omaa tilannettaan. Oppilashuolto toimii Vesilahdessa monialaisesti. Oppilaan ja huoltajan sekä kasvatus- ja opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä nuoriso- ja liikuntatoimen keskinäinen yhteistyö rakentaa toimivan yhteistyön. Edellä mainitut tahot täydentävät osaamistaan tarvittavalla tavalla. Monialaiset osaajat toimivat yhteistyössä keskinäistä konsultaatiota hyödyntäen. Palvelut suunnataan yhteisölle ja yksilölle. Koulun vastuulla on oppilaan ja huoltajan tiedottaminen ja ohjaaminen oppilashuollon palveluihin. Oppilashuolto on jatkumo esiopetuksesta perusopetukseen ja edelleen toiselle asteelle. Oppilashuollon toimivuutta ja yhteisiä käytänteitä arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti opetuksen järjestäjän toimesta. Kouluterveyskyselyt ja asiakastyytyväisyyskyselyt antavat informaatiota oppilashuollollisten toimintojen toimivuudesta. Oppilashuoltoryhmät Vesilahden oppilashuollon kuntakohtaisena ohjausryhmänä toimii monialainen työryhmä, joka ohjaa oppilashuollon suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. Oppilashuollon ohjausryhmän muodostavat sivistysjohtaja, varhaiskasvatuksen johtaja, siivous- ja ruokapalvelupäällikkö, liikuntaja nuorisosihteeri, sosiaalitoimen edustaja, teknisen toimen edustaja, koulujen rehtorit, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhuollon esimies, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, opinto-ohjaaja, erityisopettajien edustaja, koulupoliisi, seurakunnan nuorisotyön edustaja sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian edustaja. Ryhmän koollekutsuja on sivistysjohtaja. Ryhmä kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Oppilashuollon ohjausryhmä koordinoi oppilashuoltoa koko kunnan alueella. Jokaisessa koulussa toimii koulukohtainen oppilashuoltoryhmä. Ryhmä on monialainen ja sitä johtaa rehtori. Rehtorin lisäksi ryhmään kuuluvat koulupsykologi, koulukuraattori,

33 kouluterveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, erityisopettaja, opetushenkilöstön edustaja(t) ja nuorisotyöntekijä. Yläasteella ryhmään kuuluu lisäksi opinto-ohjaaja. Ryhmään voidaan kutsua myös muuta opetushenkilöstöä, asiantuntijoita, oppilaiden edustajia sekä vanhempainyhdistyksen edustajia. Ryhmän koollekutsuja on rehtori. Ryhmä kokoontuu 2-4 kertaa lukuvuodessa. Ryhmän toimintaa ohjaa koulukohtaisen oppilashuoltotoiminnan vuosikello. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on suunnitella, kehittää, ohjata ja arvioida koulukohtaista oppilashuoltotyötä. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän keskeisenä tehtävänä on kouluyhteisön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen. Yksittäistä oppilasta tai oppilasryhmää koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti muodostettavissa monialaisissa asiantuntijaryhmissä. Asiantuntijaryhmään valitaan henkilöt, jotka toimivat vastuullisina toimijoina oppilaan hyvinvointia toteutettaessa. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän kokoava henkilö toimii yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa nimetessään ryhmän jäseniä. Jäsenten nimeäminen edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön. Yhteisöllinen oppilashuolto Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä kehitetään koko kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltotyö on monialaista työtä, jossa korostuu oppilaiden ja huoltajien osallisuus. Oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan yhteisöllisen oppilashuollon painopisteet ja toimenpiteet sekä osallisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta edistävät toimenpiteet. Koulu voi halutessaan täsmentää näitä omassa lukuvuosisuunnitelmassaan. Koulu päivittää turvallisuusohjeensa vuosittain 11. helmikuuta mennessä, tarvittaessa useammin. Yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön kuuluu myös alueellinen ja seudullinen yhteistyö. Alueellista yhteistyötä on esimerkiksi nivelvaiheiden suunnitelmallinen toteuttaminen. Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtainen oppilashuoltotyö ja sen tueksi koottu asiantuntijaryhmän työ perustuvat aina oppilaan tai huoltajan suostumukseen. Myös yksilökohtaisessa työssä korostuu osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö kirjaa opetussuunnitelman edellyttämät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Oppilashuoltokertomus on toistaiseksi ei-sähköisessä asiakirjamuodossa. Kertomuspohja on liitteenä Vesilahden kunnan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelmassa. Opiskeluhuoltokertomukset ja muut yksittäistä oppilasta koskevat oppilashuollon asiakirjat muodostavat oppilashuoltorekisterin. Oppilashuoltorekisterin vastuuhenkilö on koulun palvelusihteeri. Palvelusihteereille järjestetään tarpeen mukaista koulutusta rekisterin

34 vastuuhenkilönä toimimiseksi. Kouluterveydenhuollolla, psykologeilla ja kuraattoreilla on Vesilahdessa omat kirjaamis- ja arkistointijärjestelmänsä. Lain ja opetussuunnitelman edellyttämät yhteydenotot oppilaaseen ja hänen huoltajiinsa tulee kirjata. Ohjeet ja lomakkeet kirjaamisiin ovat erillisessä oppilashuollon kansiossa. Oppilashuoltosuunnitelmat Opetussuunnitelma ja koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma laaditaan oppilashuollon osalta monialaisena yhteistyönä. Oppilashuoltosuunnitelma on kaikkien Vesilahden koulujen yhteinen. Opetussuunnitelman ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman vahvistaa kasvatus- ja opetuslautakunta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vahvistaa valtuusto. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat: 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto. Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Vesilahdessa

35 Kaikilla kouluilla on käytettävissä ja nimettynä kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Kouluterveydenhoitaja on yhteistoiminta-alueen kautta Pirkkalan kunnan palveluksessa ja koulukuraattori ja koulupsykologi ovat Vesilahden kunnan sivistystoimen työntekijöitä. Kouluterveydenhoitajien esimies on kouluterveydenhuollon osastonhoitaja. Koulukuraattorin ja psykologin esimies on sivistysjohtaja. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kerää tarvittavat tiedot arvioidakseen oppilashuoltopalveluiden kokonaistarpeen sekä sen, miten käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut vastaavat kokonaistarvetta. Oppilashuoltoryhmä hyödyntää arvioinnissaan opetushenkilöstöä, asiantuntijoita, kouluterveyskyselyitä, laajojen terveystarkastusten yhteisöllistä tietoa, tilastotietoja sekä asiakaspalautetta. Kokonaistarpeen arvioinnin pohjalta oppilashuoltoryhmä laatii suunnitelman koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamisesta yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Suunnitelma laaditaan lukuvuosittain. Suunnitelman pohjalta koulun lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan kyseisen lukuvuoden yhteisöllisen oppilashuollon painopisteet ja toimenpiteet. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä tuo oppilashuoltopalvelun kehittämistarpeet oppilashuollon ohjausryhmälle tiedoksi. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Vesilahdessa Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa yhteisöllisestä oppilashuollosta, sen suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ryhmän toimintaa johtaa rehtori. Ryhmän toimintatavat on kuvattu oppilashuoltosuunnitelmassa. Jokaisella koululla on järjestyssäännöt, jotka kerrataan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Vesilahden kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmassa on toimintasuunnitelma kriisitilanteiden varalle koulussa sekä ehkäisevän päihdetyön suunnitelma. Lisäksi kouluilla on turvallisuuskansio, joka sisältää vuosittain päivitettävän koulukohtainen pelastus-/kriisisuunnitelman. Koulujen järjestyssäännöt sekä Vesilahden kunnan koulukuljetusperiaatteet sisältävät koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet. Koulukohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä ohjaa tapaturmien ehkäisemisen sekä ensiavun järjestämisen ja hoitoonohjauksen suunnitelmaa, kuten myös tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttumisen suunnitelmaa. Vesilahden kouluissa on käytössä Wilma - järjestelmä, jonka avulla seurataan poissaoloja. Koulut ohjeistavat huoltajat poissaolojen ilmoittamiseen liittyvistä käytännöistä. Poissaolojen seuraamiskäytännöistä on yksityiskohtaiset ohjeet oppilashuoltosuunnitelmassa, joita luokanopettajien ja valvojien tulee noudattaa. Oppilashuoltoryhmä kerää tietoa poissaoloista ja suunnittelee tarpeen mukaan toimenpiteitä poissaolojen ennaltaehkäisemiseksi.

36 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Vesilahdessa Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisen periaatteet. Vesilahden kunnan kouluilla on yhteinen oppilashuoltosuunnitelma, jota koulut tarkentavat lukuvuosisuunnitelmissaan. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Vesilahdessa Oppilaita ja huoltajia osallistetaan oppilashuoltotyön eri vaiheissa. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä laatii suunnitelman oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistamisesta oppilashuoltotyöhön oppilashuoltosuunnitelman pohjalta. Oppilashuollosta tiedotetaan oppilaille ja huoltajille koulujen yhteisissä tilaisuuksissa, tiedotteissa ja kotisivuilla. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Vesilahdessa Oppilashuollon ohjausryhmä seuraa vuosittain oppilashuoltosuunnitelman toteutumista sovitun vuosikellon mukaisesti. LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ 9.5 Paikallisesti päätettävät asiat Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon paikalliset, kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset ja ratkaistaan, miten opetus järjestetään. Opetussuunnitelman laadinnassa tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä kyseisten kieli- ja kulttuuriyhteisöjen kanssa. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa - miten oppilaiden kieli, kielelliset valmiudet ja kulttuuri otetaan huomioon opetuksen järjestämisessä ja koulutyössä ja miten opetus käytännössä järjestetään - minkälaisin toimenpitein oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä tuetaan - käytetäänkö oppimissuunnitelmaa oppilaan opiskelun tukena sekä mikä on oppimissuunnitelman rakenne ja keskeinen sisältö. VESILAHTI: Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset ratkaistaan tapauskohtaisesti. LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS 10.2 Paikallisesti päätettävät asiat Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa kaksikielistä opetusta jossakin muodossa, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

37 - kenelle kaksikielinen opetus on tarkoitettu ja mitkä ovat oppilaaksi oton periaatteet - mikä on kielikylpykielen/kohdekielen sekä koulun opetuskielen tuntijako - mitkä oppiaineet tai oppiaineiden sisältöalueet opetetaan koulun opetuskielellä ja mitkä kielikylpykielellä/kohdekielellä; mikäli tilanne on tarpeen tarkistaa kunkin lukuvuoden osalta erikseen, opetussuunnitelmassa määritellään, miten tarkistus tehdään ja miten asia kuvataan lukuvuosisuunnitelmassa - mitkä ovat kielikylpykielellä/kohdekielellä opetettavien oppiaineiden keskeiset kielelliset tavoitteet - mitkä ovat kielikylpykielen/kohdekielen ja tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain. Lisäksi varhaisen täydellisen kielikylvyn osalta päätetään ja kuvataan - mitkä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen sisältöalueet opetetaan koulun opetuskielellä ja mitkä kielikylpykielellä. Lisäksi laajamittaisen kaksikielisen opetuksen osalta päätetään ja kuvataan - miten järjestetään sellaisten lyhytaikaisesti Suomessa asuvien oppilaiden opetus, jotka eivät pysty opiskelemaan opetuskielellä eivätkä kohdekielellä - käytetäänkö oppilaaksi otossa soveltuvuuskokeita ja mikä niiden vaikutus on oppilaaksi ottoon. LUKU 11 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS 11.2 Paikallisesti päätettävät asiat Perusopetuksen paikallinen opetussuunnitelma voi olla järjestäjäkohtainen tai yksikkökohtainen tai näiden yhdistelmä opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva paikallinen opetussuunnitelma voi olla omaleimainen opetuksen järjestämisluvan ja valtioneuvoston asetuksen määrittämissä rajoissa. Opetussuunnitelma ei voi olla ristiriidassa perusopetuslain ja -asetusten, tavoitteita ja tuntijakoa koskevan valtioneuvoston asetuksen tai perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Opetuksen järjestäjän tulee päättää ja kuvata opetussuunnitelmassa sen lisäksi mitä tämän perusteasiakirjan muissa luvuissa määrätään - Erityiseen maailmakatsomukseen perustuva opetuksen osalta o mitkä ovat erityiseen maailmankatsomukseen perustuvat, perusopetuksen arvoperustaa sekä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä täydentävät näkökulmat o miten nämä näkökulmat näkyvät toimintakulttuurissa ja työskentelytavoissa o miten ko. maailmankatsomukseen perustuvia arvoja, tietoja, taitoja ja valmiuksia painottavaa opetusta toteutetaan läpäisyperiaatteella eri oppiaineiden ja oppimiskokonaisuuksien opetuksessa. - Erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen osalta o mitkä ovat erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvat näissä opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä perusopetuksen pedagogisia linjauksia täydentävät pedagogiset periaatteet ja ratkaisut

38 o miten nämä näkyvät toimintakulttuurissa ja työskentelytavoissa sekä eri oppiaineiden ja oppimiskokonaisuuksien opetuksessa.

39 1 VESILAHDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

40 2 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Vesilahden kunnan oppilaitoksissa oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. - lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon on kirjattu oppilashuoltoa koskeva osuus, - paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä - koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma on laadittu yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma on kaikkien Vesilahden koulujen yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään Vesilahden kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan noin viiden vuoden välein. Vesilahden kunnassa toimii viisi perusopetuksen yksikköä: Kirkonkylän koulu, Narvan koulu, Ylämäen koulu, Onkemäen koulu sekä Vesilahden yläaste. Vesilahden kunnassa on yksi koulupsykologi, yksi koulukuraattori sekä 1,4 kouluterveydenhoitajaa. Koulupsykologin ja - kuraattorin asiakkaisiin kuuluvat esikoululaiset luokkalaiset oppilaat. Kouluterveydenhoitajan asiakkaita ovat luokkien oppilaat esikoululaisten kuuluessa neuvolatoiminnan piiriin. Nuorisotoimen alaisuudessa on kaksi nuorisotyöntekijää sekä yksi etsivä nuorisotyöntekijä. Kouluterveydenhuollosta (kouluterveydenhoitaja, lääkäri, hammashoito) vastaa Vesilahden ja Pirkkalan kunnan yhteinen Pirkkalan yhteistoiminta-alue. Terveydenhoidon palveluja tarjoavat myös terveyskeskuspsykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Vesilahden kunnan monialainen oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen ja koulutuksen järjestäjäkohtaisesta oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Koulujen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaavat oppilaitoskohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilas- tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten kootaan monialainen asiantuntijaryhmä tapauskohtaisesti.

41 3 Suunnitelma koulujen käytettävissä olevien resurssien kohdentamisesta koulujen kesken sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon kesken tehdään vuosittain kertyneen seurantatiedon pohjalta. Resurssien kohdentamistyötä koordinoivat koulupsykologi ja koulukuraattori. Oppilashuollon palveluiden työn- ja vastuunjako: Koulupsykologi Oppilashuollossa psykologi toimii lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen sekä psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi yhteistyössä lapsen tai nuoren, perheen, koulun ja muiden verkostojen kanssa. Koulupsykologin työajasta puolet käytetään yhteisölliseen oppilashuoltoon ja puolet yksilölliseen oppilashuoltoon. Psykologin tehtäviin kuuluu: Lapsen ja nuoren hyvinvointiin, kehitykseen, käyttäytymiseen, oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien asioiden selvittely ja arviointi sekä tukeminen (mm. psykologiset tutkimukset, neuvottelut, konsultaatio, tukikeskustelut, ryhmätoiminta) Vanhempien ohjaus ja neuvonta lapsen kasvatukseen ja tuen tarpeeseen liittyvissä asioissa (ohjaus tarvittaessa koulun ulkopuolisen tuen piiriin ja jatkotutkimuksiin ja -hoitoon) Osallistuminen koulun ja esiopetuksen tukitoimien suunnitteluun sekä opetus- ja kasvatushenkilöstön konsultointi Moniammatillinen yhteistyö kuraattorin, koulun henkilökunnan ja kouluterveydenhuollon sekä muiden yhteistyötahojen kanssa (mm. sosiaali- ja terveystoimi, lastensuojelu, kuntouttajat, TAYS, nuorisotoimi) Kouluyhteisöjen ja oppimisympäristöjen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittäminen ja edistäminen sekä yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen yhdessä koulun ja muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa Osallistuminen oppilashuoltotyön ja koulupsykologitoiminnan kehittämiseen sekä muuhun kehittämistoimintaan Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka tavoitteena on jäsentää oppilaan tilannetta esim. tarkastelemalla hänen elämän- ja koulunkäyntitilannettaan kokonaisvaltaisesti sekä yksilö-, perhe- että kouluyhteisön tasolla. Pyrkimyksenä on myös tukea oppilaiden arjen sujumista,

42 4 toimintakykyä ja vuorovaikutussuhteita. Oppilaita tuetaan mm. käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, perhetilanteisiin ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Koulukuraattorin työajasta puolet käytetään yhteisölliseen oppilashuoltoon ja puolet yksilölliseen oppilashuoltoon. Koulukuraattorin tehtäviin kuuluu: Lapsen ja nuoren tapaamiset (tukikeskustelut, ryhmätoiminta) Yhteistyö vanhempien kanssa ja tarvittaessa ohjaus eteenpäin. Moniammatillinen yhteistyö koulun henkilökunnan, koulupsykologin, kouluterveydenhuollon, lastensuojelun ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Osallistuminen oppilashuoltotyön ja koulukuraattoritoiminnan kehittämiseen. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata lapsen ja nuoren terve kasvu ja kehitys terveystarkastusten ja terveyskasvatuksen avulla. Tavoitteena on mahdollisimman tasapainoinen ja terveelliset elämäntavat omaksunut aikuinen. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on myös: Kasvu- ja kehityshäiriöiden sekä piilevien sairauksien löytyminen Ammatinvalintaan vaikuttavien terveydellisten seikkojen huomioonottaminen Osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä kodin sekä koulun oppilashuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa. Oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen Koulun viihtyisyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen Koulutapaturmien ensiavusta huolehtiminen sekä koulussa äkillisesti sairastuneiden hoidon järjestäminen. Lisäksi kouluterveydenhuolto huolehtii rokotusohjelman toteutumisesta. Oppilaalle järjestetään terveystarkastukset jokaisella vuosiluokalla ja 1., 5., ja 8. Vuosiluokalla tarkastus on laaja terveystarkastus. Tarkastus perustuu oppilaan oman näkemyksen lisäksi vanhempien, opettajan ja kouluterveydenhuollon arvioon oppilaan hyvinvoinnista. Laajaan tarkastukseen osallistuu sekä terveydenhoitaja että lääkäri ja vanhempia pyydetään mukaan.

43 5 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllisen oppilashuollon edistäminen kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville osana heidän päivittäistä toimintaansa. Oppilashuollossa siirretään painopistettä ongelmien ratkaisemista ennaltaehkäisyn suuntaan. Ennaltaehkäisyn keinona on ensisijaisesti yhteisöllinen oppilashuolto, jolla halutaan tukea koko oppilaitosyhteisöä. Oppilashuollon päähuomio on yhteisöllisessä ennaltaehkäisevässä oppilashuollossa, johon kaikki kouluyhteisön jäsenet osallistuvat. Koulutuksen järjestäjän oppilashuollon yleistä suunnittelua, kehittämistä, ohjausta ja arviointia johtaa ja koordinoi monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa oppilaitoksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sillä on keskeinen rooli yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oppilashuollon ohjausryhmä Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista ennaltaehkäisevästi. Ryhmä selvittää Vesilahden kunnan oppilashuollolliset tarpeet koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien, koulujen henkilökunnan, huoltajien ja oppilaiden avulla. Oppilashuollon ohjausryhmän muodostavat sivistysjohtaja, varhaiskasvatuksen johtaja, siivous- ja ruokapalvelupäällikkö, liikunta- ja nuorisosihteeri, sosiaalitoimen edustaja, teknisen toimen edustaja, koulujen rehtorit, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhuollon esimies, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, opinto-ohjaaja, erityisopettajien edustaja, koulupoliisi, seurakunnan nuorisotyön edustaja sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian edustaja. Ryhmän koollekutsuja on sivistysjohtaja. Ryhmä kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa tarvekartoituksen pohjalta oppilashuollolliset toimenpiteet koulun tasolle (esim. teemapäivät, tapahtumat, hankkeet). Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteet, joiden avulla luokanopettajien / luokanvalvojien edellytykset toimia oman luokkansa lähiohjaajana kehittyvät ja vahvistuvat. Ryhmä voi myös konsultoida yksittäistä opettajaa ja luoda opettajille välineitä kohdata haastava oppilas, ryhmä tai luokka.

44 6 Ryhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori. Muina jäseninä ryhmään kuuluvat koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, erityisopettaja, opetushenkilöstön edustaja(t) ja nuorisotyöntekijä. Yläasteella ryhmään kuuluu lisäksi opintoohjaaja. Ryhmään voidaan kutsua myös muuta opetushenkilöstöä, asiantuntijoita, oppilaiden edustajia sekä vanhempainyhdistyksen edustajia. Ryhmän koollekutsuja on rehtori. Ryhmä kokoontuu 2-4 kertaa lukuvuodessa. Ryhmän toimintaa ohjaa erilliseen oppilashuollon ohjekirjaan sisältyvä koulukohtaisen oppilashuoltotoiminnan vuosikello. Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa painottuu oppilashuollon ohjausryhmän säännöllisiin tapaamisiin 1-2 kertaa lukuvuodessa. Ohjausryhmässä ovat laajasti edustettuna eri tahot ja toimijat, jotka omasta näkökulmastaan ja oman toimivaltansa puitteissa tuovat kehittämisehdotuksia, näkemyksiä ja resursseja oppilashuollon toimintaan. Vesilahden kunnan nuorisotoimi suuntaa koulunuorisotyön voimavaroja erityisesti yläkoulun käyttöön ja on omalla panoksellaan kehittämässä yhteisöllistä oppilashuoltoa koulun arjessa. Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa Perusopetuksessa toteutettavan ohjauksen tavoitteena on, että kaikille löytyy jatkoopiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Ohjauksen tulee jatkua yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan siten, että kaikki opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa (esikoulusta kouluun, alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta toiselle asteelle). Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä opiskelutaitojen kehittämisessä ja pyrkiä ennaltaehkäisemään opintoihin liittyvien ongelmien syntymisestä. Lisäksi jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Lukuvuoden aikana kaikille oppilaille ja huoltajille annetaan ohjausta ja tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä tulevaisuudelle. Edelleen huoltajille selvitetään, kuinka ohjaus koulussa on järjestetty sekä miten on hoidettu opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät asiat koulukohtaisesti. Lukuvuoden mittaan järjestettävissä henkilökohtaisissa tapaamisissa, vanhempainilloissa ja muissa tapaamisissa opettajat yhdessä huoltajien kanssa käyvät läpi oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyviä kysymyksiä. Kouluissamme ohjauksesta vastaa vuosiluokilla 1-6 luokanopettaja ja vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjaaja yhdessä muiden opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. 7. luokkien oppilaat suorittavat työelämään tutustumisen koulun sisäisenä työharjoitteluna. 8. ja 9 luokilla

45 7 oppilaat ovat viikon jakson tutustumassa työelämään itse valitsemassaan työpaikassa. Lisäksi eri oppiaineiden opetussuunnitelmien sisältöihin kuuluu yrittäjyyteen, työelämän vaatimusten ja taitojen opettamiseen liittyvien asioiden käsittelyä. Päättövaiheessa oppilaiden tukena on myös etsivä nuorisotyöntekijä, jonka työn tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa, kun nuorella ei ole opiskelupaikkaa tai opinnot uhkaavat jostakin syystä keskeytyä. Siirtyminen päivähoidosta esikouluun: Päivähoidosta esikouluun siirryttäessä pidetään helmimaaliskuussa tiedonsiirtopalaveri, jossa tietoja siirretään varhaiskasvatuksesta esikoulunopettajille. Tiedonsiirrossa apuna on tiedonsiirtokaavake. Esikouluun siirtyvien vanhemmille järjestetään myös vanhempainilta. Siirtyminen esikoulusta kouluun: Oppilaaksi ottaminen ja ilmoittautuminen kouluissa on helmimaaliskuussa. Huoltajat voivat ilmoittaa lapsensa kouluun Wilman kautta. Toukokuussa pidetään siirtopalaveri, jossa esikoululaisten tietoja siirretään opettajille. Toukokuussa on myös tulevien ekaluokkalaisten tutustumispäivä. Tarvittaessa opettajat tekevät yhteistyötä. Alakoulusta yläkouluun: Tiedonsiirtopalaverit järjestetään rehtoreiden, opettajien ja erityisopettajien kesken huhtikuussa. Huoltajat toimittavat yläasteelle keväällä lomakkeen, jossa heillä on myös mahdollisuus tuoda esille siirtymävaiheessa huomioitavia ja opetuksen kannalta keskeisiä asioita. Lisäksi nuori kirjoittaa itsestään kirjeen tulevalle luokanvalvojalle. Kaikille kuudesluokkalaisille järjestetään yläasteen tukioppilaiden johdolla ryhmäytymispäivä sekä tutustumispäivä yläasteeseen toukokuussa. Kuudesluokkalaisten huoltajille järjestetään toukokuussa vanhempainilta. Ryhmäyttäminen jatkuu heti syksyllä yhdellä yhteisellä toimintapäivällä. Lisäksi tukioppilaat pitävät marraskuussa ryhmäytymistunnin oppilaille. Yläkoulusta toiselle asteelle: Yhdeksännellä luokalla oppilaat tutustuvat toisen asteen opintoihin. Oppilaanohjaaja esittelee oppilaanohjauksen luokkatunneilla jatko-opintomahdollisuudet. Lisäksi lähialueen oppilaitoksista käy oppilaita ja opinto-ohjaajia esittelemässä oppilaitoksiaan. Oppilaat osallistuvat Lempäälässä pidettäville koulutusmessuille sekä käyvät Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston koulutusmessuilla. Oppilaat käyvät myös oman kiinnostuksensa mukaan tutustumassa eri oppilaitoksiin joko yksin tai pienryhmissä. Tavoitteena on löytää kaikille mieluinen suunnitelma jatkokoulutukseen. Yhdeksännen luokan aikana järjestetään vanhempainilta yhteistyössä Lempäälän ja lähialueen oppilaitosten kanssa, jossa esitellään jatkoopintomahdollisuuksia. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden jatko-opinnot suunnitellaan yksilöllisesti moniammatillisena yhteistyönä tarpeen mukaan. Kaikilta siirtyviltä oppilaita ja heidän huoltajiltaan pyritään saamaan tiedonsiirtolupa viimeisen lukuvuoden aikana. Opinto-ohjaaja käy

46 8 kesällä läpi yhteishaun tulokset ja on yhteydessä niihin nuoriin ja huoltajiin, joiden lapsi ei saanut yhteishaussa jatko-opiskelupaikkaa. Opinto-ohjaaja auttaa jälkihaussa ja ohjaa nuorta tarvittaessa etsivän nuorisotyöntekijän asiakkaaksi. Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi seurataan myös kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvalliseen opiskeluympäristöön kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Vesilahden kouluille on laadittu turvallisuussuunnitelmat, jotka sisältävät toimintaohjeet erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Turvallisuussuunnitelmat sisältävät mm. kriisisuunnitelman, pelastussuunnitelman sekä kiusaamisenvastaisen suunnitelman. Ympäristöterveydenhuollon terveydensuojelulain (763/94) 45 :n perusteella kouluissa tehdään tarkastukset kolmen vuoden välein. Ryhmään kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, kiinteistöhuollon edustajat ja terveystarkastaja. Poistumisharjoitukset tehdään vuosittain, tarvittaessa yhteistyössä palo- ja pelastustoimen kanssa. Koulun arkipäivässä oppilaiden turvallisuudesta huolehditaan monin tavoin. Tärkeitä ovat yhteiset säännöt ja välituntivalvonta. Turvallisuutta tuovat kaikista välittäminen, riittävä tiedonkulku, järjestyssääntöjen noudattaminen ja koulun ja kodin yhteistyö. Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä Yhteistyötä tehdään terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä monipuolisesti lukuvuoden aikana alakoulun ja yläkoulun osalta seuraavasti: kouluterveydenhoitajan alakoulun tunnit (esim. murrosikä) ja hammashoitolan henkilökunnan tunnit hammasvalistuksesta 2., 4. ja 6. Luokkien oppilaille. Yläkoulun 8.luokille järjestetään terveydenhoitajan tunti (ehkäisy). Järjestyssäännöt Oppilaalla on velvollisuus käydä koulua eli osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaalla on velvollisuus suorittaa oppivelvollisuus siten, että hänellä on perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Oppilaan velvollisuus on myös suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti toisia kunnioittaen ja huomioiden. Oppilaan tulee noudattaa järjestyssääntöjä. Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt päivitetään vuosittain.

47 9 Ensisijainen puuttumiskeino on kasvatuskeskustelu, jota koulun opettaja tai rehtori voi määrätä enintään kahdeksi tunniksi. Perusopetuksen osalta jälki-istuntoa saavat antaa koulun opettaja sekä rehtori. Kirjallisesta varoituksesta voi päättää koulun rehtori. Koulusta ja opiskelusta pidättämistä koskevat päätökset voi tehdä vain monijäseninen toimielin. Opetuksen järjestäjä seuraa kasvatuskeskustelun, kurinpidollisten toimien, häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisen, esineiden ja aineiden haltuunotto-oikeuden sekä oppilaan tavaroiden haltuunottooikeuden käyttöä ja toimien kehittymistä. Koulukohtaiset tiedot käsitellään määräajoin koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet ilmoitetaan huoltajalle ja kirjataan opetuksen järjestäjän määräämällä tavalla. Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu kirjataan (lomake) ja siitä ilmoitetaan oppilaan huoltajalle. Huoltajalle varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Kotitehtävien laiminlyönti Jos oppilas on laiminlyönyt hänelle määrätyt kotitehtävät, hänet voidaan määrätä suorittamaan laiminlyödyt tehtävät koulupäivän aikana tai jälkeen korkeintaan tunniksi kerrallaan. Jälki-istunto Opettaja tai rehtori voi jälki-istunnossa teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, jotka ovat kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Jälki-istunnossa voidaan myös edelleen velvoittaa istumaan hiljaa. Jälki-istuntoa ei voida miltään osin järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muiden koulun suunnitelmien mukaisesta opetuksesta. Häiritsevän oppilaan poistaminen opetustilanteesta Opettaja tai rehtori voi poistaa järjestystä häiritsevän oppilaan opetustilanteesta. Opetustilanteesta poistetulle oppilaalle järjestetään asianmukainen valvonta. Mikäli oppilaan käyttäytyminen on niin uhkaavaa tai häiritsevää, että henkilökunnan tai oppilaiden turvallisuus

48 10 kärsii tai opetus vaikeutuu kohtuuttomasti, rehtori tai opettaja voi käskeä oppilaan poistumaan koulusta jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Tällaisessa tilanteessa tulee pyytää paikalle koulun henkilökuntaan kuuluva todistaja ja toimenpiteestä ilmoitetaan välittömästi oppilaan huoltajalle. Kirjallinen varoitus Jos rikkomus jatkuu tai on vakava, oppilaalle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Kirjallinen varoitus on kurinpitorangaistus. Kirjallisen varoituksen voi antaa vain rehtori, joka tekee asiasta viranhaltijapäätöksen ja järjestää asiassa oppilaan ja huoltajan kuulemisen. Koulusta erottaminen Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen. Oppilas voidaan erottaa koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään. Koulusta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän määräämä monijäseninen toimielin (lautakunta). Koulusta erotetulle oppilaalle järjestetään opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Työrauha ja turvallisuus uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashuoltosuunnitelmaan sisältyy Vesilahden kunnan koulujen yhteinen ohje perusopetuslain :n soveltamiseen. Ohjeet velvoittavat kaikkia opettajia. Ohjeet käydään läpi aina uuden viranhaltijan perehdyttämisessä ja ne ovat nähtävänä koulun opettajanhuoneissa ja kotisivuilla. Ohjeet käydään läpi myös koulujen vanhempainilloissa. Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita Jos on näköhavaintoon tai muuhun luotettavaan tietoon perustuva syy epäillä oppilaalla olevan oppitunnilla tai lukuvuosisuunnitelmaan kuuluvassa tilaisuudessa hallussaan esineitä tai aineita, joilla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta oppilasta pyydetään luovuttamaan esine tai aine pois. Jos oppilas ei luovuta pyydettyä esinettä tai ainetta, opettaja ja rehtori voivat tarkistaa oppilaan mukana olevat tavarat (mm. kassit, penaalit), oppilaan pulpetin, kaapit tai säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa (mm. taskut, lompakko). Vaatteiden päällisin puolin tunnustelu erogeeniseksi luokiteltujen alueiden kohdalta on kielletty. Ennen tarkastusta oppilaalle ilmoitetaan tarkastuksen syy ja perustelut. Ennakoiva tai varmuuden vuoksi tapahtuva tarkastaminen ei ole luvallista. Tarkastus järjestetään yksityisessä huoneessa

49 11 turvallisesti ja hienotunteisesti. Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta ja tarkastuksessa tulee olla mukana toinen, oppilaan niin pyytäessä ja mahdollisuuksien rajoissa hänen toivomansa henkilö. Tarkastus järjestetään koulun rehtorin johdolla. Näistä vaatimuksista voi poiketa, mikäli asian kiireellinen luonne ja turvallisuus ehdottoman välttämättömästi sitä vaativat. Mikäli oppilas vastustaa tarkastusta voimakkaasti, kutsutaan paikalle poliisi. Vaatetuksen ja ihon väliseltä alueelta tarkastuksen voi suorittaa vain poliisi. Tarkastuksesta ja haltuunotosta ilmoitetaan huoltajalle sekä annetaan opetuksen kirjallinen selvitys opetuksen järjestäjälle. On suositeltavaa olla yhteydessä huoltajaan ennen toimenpidettä, jos se on mahdollista. Oppilaalta takavarikoitu esine tai aine luovutetaan oppilaalle opetustilanteen tai koulupäivän päätyttyä. Kielletyt esineet ja aineet, kuten teräaseet, tupakkatuotteet tai muut täysi-ikäisen haltuun tarkoitetut aineet ja tuotteet, luovutetaan huoltajalle. Huumaavat aineet ja lainsäädännössä julkisella paikalla kiellettäväksi pidetyt esineet luovutetaan poliisille. Takavarikoidut aineet ja esineet säilytetään koululla huolellisesti. Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Rehtori hävittää ja kirjaa esineen hävittämisen. Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Vesilahden kunnan kouluissa on käytössä sähköinen poissaolojen seurantajärjestelmä Wilma. Huoltajan on mahdollista seurata oppilaan koulutyöskentelyn sujumista Wilma-järjestelmän avulla. Wilman kautta huoltajat ja opettajat voivat pitää yhteyttä mm. pikaviesteillä. Huoltajan tulee ilmoittaa ja selvittää oppilaan poissaolot luokanopettajalle/luokanvalvojalle Wilmassa. Helpoiten Wilmaan huoltajat pääsevät koulun nettisivujen kautta. Jos oppilas sairastuu ja joutuu olemaan pois koulusta, vanhempien tulee ilmoittaa poissaolosta samana päivänä koulun ohjeistamalla tavalla luokanopettajalle/luokanvalvojalle. Lomamatkat tulee pyrkiä sijoittamaan koulujen loma-aikoihin. Ennalta tiedossa oleviin poissaoloihin tulee pyytää lupa etukäteen. Luokanopettaja/luokanvalvoja voi myöntää luvan enimmillään neljä (4) päivää kestäviin lomiin. Viidestä (5) päivästä kahteen viikkoon kestävät lomat anotaan kirjallisesti koulun rehtorilta. Pidempiin lomiin lupa tulee anoa kirjallisesti kasvatus- ja opetuslautakunnalta. Luokanopettaja/luokanvalvoja on velvollinen seuraamaan luokkansa oppilaiden poissaoloja säännöllisesti, viikoittain ja hankkimaan selvityksen selvittämättömiin poissaoloihin. Luvattomista poissaoloista seuraa rangaistus koulun sääntöjen mukaisesti. Poissalojen määrän ylittäessä 45 tunnin rajan luokanopettaja / luokanvalvoja keskustelee poissaolojen syistä oppilaan kanssa, ottaa yhteyttä huoltajaan ja tarvittaessa kutsuu koolle tapauskohtaisen asiantuntijaryhmän. Poissaolojen jatkuessa runsaina koululla on velvollisuus ilmoittaa ja ohjata perhe lastensuojelullisen avun piiriin. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

50 12 Koulutapaturmia ehkäistään kartoittamalla riskit ja vaaranpaikat muun muassa sisätiloissa, koulupihoilla ja koulumatkoilla. Eri turvallisuushaasteiden kartoittamiseksi ympäristöä tarkastellaan myös erilaisten käyttäjien ja siellä harjoitettavan toiminnan näkökulmasta. Tapaturmien ehkäisemiseksi laaditaan riskiarviointi, joka päivitetään säännöllisesti. Koulun kriisisuunnitelmassa on nimetty ensiaputaitoiset työntekijät ja heidän ensiaputaitonsa pidetään ajan tasalla. Hoitoa tarvitseva oppilas ohjataan kouluterveydenhoitajalle/terveysasemalle tai vakavissa tapauksissa tilataan ambulanssi. Tapaturman sattuessa ollaan yhteydessä oppilaan huoltajaan. Koululla on vakuutus, joka korvaa koulutapaturmasta johtuvat kulut. Koulutapaturmasta tehdään aina ilmoitus (korvausasiat). Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta. Hallussapito- ja käyttökielto on kirjattu koulun järjestyssääntöihin. Koulun järjestyssäännöistä informoidaan oppilaita ja heidän huoltajiaan lukuvuosittain. Tupakkatuotteiden hallussapitoon ja käyttöön kouluaikana puututaan koulun ojentamiskeinoin järjestyssääntörikkeenä. Koulukohtaisesti sovitaan yhtenäiset käytänteet tilanteisiin puuttumisen osalta. Tupakkatuotteiden käyttö on kielletty perusopetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla. Koulutuksen järjestäjä asettaa näkyville tupakointikieltoa osoittavat opasteet sekä koulujen sisätiloihin että koulujen käytössä oleville ulkoalueille. Opasteet ovat ohjeena myös koulujen iltakäyttäjille sekä muille koulussa asioiville. Koulun rehtori ja opettajat ovat velvollisia puuttumaan koulun alueella tupakoimiseen. Vesilahden kunnassa on laadittu päihdesuunnitelma. Päihdesuunnitelmaan on kirjattu ennalta ehkäisevä päihdetyö, toimenpiteet, varhainen puuttuminen sekä päihdeasioissa tehtävä yhteistyö. Oppilashuollon rooli päihdetyössä on päihteidenkäytön varhainen tunnistaminen, varhainen puuttuminen ja hoitoonohjaus. Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan Vesilahden kouluissa vaikuttamalla päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin. Teemoja käsitellään oppilaiden kanssa tunneilla (terveystieto) ja kouluterveydenhuollon tarkastuksissa sekä vanhemmille suunnatuissa vanhempainilloissa moniammatillisesti (esim. kouluterveydenhoitaja ja kuraattori). Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Koulumatkakuljetukset hoidetaan perusopetuslain ja -asetuksen mukaan. Vesilahden kunnan koulukuljetusperiaatteiden mukaan koulukuljetukseen ovat oikeutettuja luokan oppilaat, joiden koulumatka on pidempi kuin kolme kilometriä ja ne Luokan oppilaat, joiden koulumatka on yli 5 kilometriä. Luokilla 0 6 matkoihin odotuksineen saa kulua aikaa enintään 2,5 tuntia ja luokilla 7-9 enintään 3 tuntia. Liikennejärjestelyt koulujen pihoissa on asianmukaisesti ja turvallisesti järjestetty. Mikäli oppilaan linja-autokortti katoaa, vioittuu tai menee käyttökelvottomaksi, oppilas joutuu maksamaan uuden kortin hinnan.

51 13 Kuljetusjärjestelyistä johtuen kuljetusoppilaille saattaa tulla odotusta joko ennen tai jälkeen koulupäivän. Odotusaika on vietettävä koulun rajojen sisäpuolella. Oppilailla on mahdollisuus tehdä läksyjä tätä varten osoitetussa tilassa tai oleskella koulun piha-alueella. Koulun rehtori vastaa odotusaikojen valvonnan organisoinnista. Kouluautoihin noustaan ainoastaan noutopaikoiksi osoitetuilta alueilta. Kuljettajilla on oppilaslistat ja autoissa niiden mukaiset paikat. Jos oppilas menee kotiin omin kyydein, vanhempien on ilmoitettava tästä suoraan liikennöitsijälle turhien odottelujen välttämiseksi. Koulukuljetuksiin liittyvät menettelytavat, säännöt ja turvallisuusohjeet on kirjattu Vesilahden kunnan koulukuljetusperiaatteisiin. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sisältyy Vesilahden kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Vesilahden kunnan kouluissa on vuosittain päivitettävä turvallisuuskansio, joka sisältää kriisivalmius- ja pelastussuunnitelman. Turvallisuuskansio on valmisteltu ja päivitetään yhteistyössä ao. viranomaisten kanssa. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilas- tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten kootaan tapauskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämisessä korostuu erityisesti luokanopettajan / luokanvalvojan rooli. Hän on oppilaan lähiohjaaja, joka tuntee oppilaan kokonaisvaltaisesti. Hän seuraa luokkansa oppilaiden opintojen edistymistä ja kehittymistä säännöllisesti.

52 14 Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Konsultaatiota pyytävä saa ilmaista salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä virka-aputehtävän, toimeksiannon tai omaan lukuun muutoin suoritettavan tehtävän suorittamiseksi. Muitakin tietoja saa antaa, jos niiden poistaminen suuren määrän tai verrattavan syyn vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista. Annettujen tietojen salassapidosta ja suojaamisesta on varmistuttava asianmukaisesti. Oppilaan omat toivomukset on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mukaisesti. Alaikäisellä ja vajaavaltaisella on oikeus kieltää huoltajaa tai muuta laillista edustajaa osallistumasta itseään koskevan asian käsittelyyn ja saamasta huollettavaansa koskevia tietoja painavasta syystä, jos ei selvästi ole vastoin huollettavan etua. Arvion edun vastaisuudesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. Asian käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu oppilaan suostumukseen, ellei oppilaalla ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, suostumuksen antaa huoltaja. Oppilaan / huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella (lomake) hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ellei oppilaalla ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa suostumuksen hänen sijastaan. Mikäli oppilas / huoltaja ei anna suostumusta asian käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä, tämä kirjataan lomakkeeseen. Yhteistyö kouluterveydenhuollon kanssa Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Se on lakisääteistä ja maksutonta perusterveydenhuollon ennalta ehkäisevää palvelua, jota on saatavilla pääsääntöisesti koulupäivien aikana koululta. Vesilahden kunnassa toiminnan järjestämisestä vastaa Pirkkalan yhteistoiminta-alue. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu Oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen Oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen

53 15 Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta Suun terveydenhuolto Oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset Määräaikaiset terveystarkastukset ja terveysneuvonta Koko ikäluokan kattavat terveystarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Tarkastuksissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa suhteessa ikään ja kehitysvaiheeseen ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Kouluterveydenhuollon henkilöstö on avainasemassa ongelmien varhaisessa havaitsemisessa ja tuen tarjoamisessa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista 1., 5. ja 8.luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Terveystarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen neuvonta. Laajat terveystarkastukset Laajassa terveystarkastuksessa kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia ja vanhemmat kutsutaan mukaan. Tarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa. Terveyden edistämisen lisäksi tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan ja hänen perheensä tuen erityiset tarpeet ja järjestää tarvittava tuki sekä seurata tilanteen edistymistä yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Terveystarkastusten lisäksi kouluterveydenhuollossa tavataan asiakkaita yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja poisjäävien tuen tarve selvitetään. Kouluterveydenhuollon tärkeä työmuoto on avoin vastaanotto jolle oppilaat voivat tulla aikaa varaamatta keskustelemaan oireistaan ja mieltä vaivaavista asioista. Terveystarkastuksissa kerätään anonyymia tietoa luokan ja koulun hyvinvointitilanteesta ja tietoa voidaan hyödyntää mm. oppilashuollon yhteisöllisten toimenpiteiden suunnittelussa ja oppilashuollon toimintasuunnitelman laadinnassa. Kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen Kouluterveydenhuolto tarkastaa kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden yhteistyössä monien muiden tahojen kanssa joka kolmas vuosi. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista seurataan vuosittain. Kouluterveydenhuolto on mukana laatimassa koulun

54 16 oppilashuollon suunnitelmaa ja siihen sisältyviä erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden toimintamalleja. Yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa Kouluterveydenhuolto on osa koulujen moniammatillista oppilashuoltoa. Se tekee kiinteää yhteistyötä opettajien, koulukuraattorin, koulupsykologin, lastensuojelun ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa sekä yhteisön hyvinvoinnin edistämisen, ennaltaehkäisyn, terveystarkastusten että yksilöllisen tuen järjestämisen osa-alueilla. Tietojen siirto tapahtuu salassapitosäännöksiä noudattaen. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Kouluterveydenhuoltoon ja koululääkäritoimintaan ei kuulu varsinainen sairaudenhoito, paitsi ensiapu koulutapaturmissa ja ensihoito-ohjeet sairastuneille. Koululaisten sairaanhoidolliset asiat hoidetaan pääsääntöisesti kuntien terveysasemilla. Oppilaan huoltajat varaavat tarvittaessa ajan terveysasemalle. Lääkitys koulupäivän aikana Tyypillisiä pidempiaikaisia lääkitystarpeita koulussa ovat diabeetikoiden lääkityksen järjestäminen. Tavallisia ovat myös ensiapuun tarkoitetut lääkitykset esimerkiksi vaikeasti allergisilla, astmaatikoilla tai epileptikoilla. Myös muut pitkäaikaissairaudet tai kehitysvammaisuus voivat edellyttää lääkitsemistä koulupäivän aikana. Usein työntekijän tehtävänä on annostella huoltajan toimittama lääkeannos, mikäli se on tarkoitettu koulussa tai aamu- tai iltapäivätoiminnassa otettavaksi. Tällöin ohjeesta ja lääkkeen toimittamisesta vastaa ensisijassa huoltaja ja lääkkeen antamisesta toimintayksikön työntekijä. Lääkehoidon järjestäminen koulussa Lääkehoidon toteuttaminen koulussa perustuu oppilaan ja hänen huoltajiensa sekä lääkehoitoa toteuttavan työntekijän ja toimintayksikön johdon väliseen yhteiseen sopimukseen. Kouluja sekä koululaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan pitää niin sanottuina lääkehoidon epätyypillisinä alueina. Näillä epätyypillisillä alueilla lääkehoitoa toteuttavat usein lääkehoitoon kouluttamattomat henkilöt. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut valtakunnalliset ohjeet (STM 2005) lääkehoidon toteuttamisesta erilaisissa toimintaympäristöissä. Opetustoimen lainsäädäntö ei määrittele työntekijöiden lääkehoitoon osallistumista, eikä työntekijöitä siten voida tehtävään velvoittaa. Yhteistyön merkitys lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa korostuu erityisesti näillä lääkehoitoa toteuttavilla epätyypillisillä alueilla. Ennen suostumuksensa antamista lääkehoitoon ryhtyvälle työntekijälle ja hänen esimiehelleen tulee selvittää lääkitsemiseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Lääkitsemiseen, silloin kun se on työnantajan hyväksymää toimintaa, liittyvä vastuu ja mahdolliset vahingonkorvauskysymykset ratkaistaan samoin periaattein kuin koulutyössä yleensäkin.

55 17 Koulutus lääkehoitoon Lääkehoitoon kouluttamaton henkilöstö voi osallistua luonnollista tietä annettavan ja ihon alle pistettävän lääkehoidon toteuttamiseen yksittäistapauksissa tai tilannekohtaisen harkinnan ja riittävän lisäkoulutuksen jälkeen. Koulutuksen antaa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö ja kirjallisen luvan terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri. Yleensä erikoissairaanhoidon diabeteshoitajat antavat pistosopetuksen ja kirjallisen pistosluvan diabeetikkolapsen hoitoon osallistuville. Opetuksen ja pistosluvan voi antaa myös perusterveydenhuollossa toimiva terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi terveydenhoitaja. Diabeteshoitajalla tai muulla hoitajalla tulee tätä varten olla yksikkönsä diabeteslääkärin tai ylilääkärin valtuutus pistosopetukseen. Lääkehoidon osaaminen tulee varmistaa säännöllisesti. Lisäkoulutuksen järjestäjä vastaa lääkehoidon koulutuksen laadusta, laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö näytön vastaanottamisesta ja luvan myöntänyt lääkäri tehtävän edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittelystä. (STM 2005:32, STM 2010:9) Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen, lastensuojelullisten toimenpiteiden sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Oppilaalla on oikeus saada työpäivinä opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilasta autetaan koulunkäyntiin liittyvissä vaikeuksissa eri tukimuodoin. Tukimuoto määräytyy yksilöllisesti vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, tukitoimien aloittaminen ja yhteistyö huoltajien kanssa. Yleiseen tukeen kuuluvat muun muassa tukiopetus, eriyttäminen, osa-aikainen erityisopetus, samanaikaisopetus. Tukea antaa luokanopettaja/aineenopettaja tai erityisopettaja. Yleisen tuen piirissä ovat kaikki koulun oppilaat. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien kanssa. Tavoitteena on tukea oppilasta yleisopetuksen oppimäärän suorittamisessa. Tehostettua tukea antaa luokanopettaja/aineenopettaja tai erityisopettaja oppilaalle laaditun oppimissuunnitelman mukaan. Erityistä tukea annetaan silloin, kun tehostetun tuen tavoitteet eivät toteudu. Oppimäärä/oppimäärät yksilöllistetään oppilaan omien edellytysten mukaan. Oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) yhdessä huoltajien kanssa. Erityistä tukea annetaan yleensä pienryhmissä tai osaaikaisessa erityisopetuksessa. Yhteistyö lastensuojelullisten toimenpiteiden aikana Lastensuojelullisten toimenpiteiden aikana oppilaan opetuksen järjestämisessä eri toimijoiden yhteistyön merkitys korostuu. Järjestelyt ja vastuuhenkilöt nimetään aina tapauskohtaisesti. Sairaan lapsen ja nuoren opettaminen Oikeus opetukseen kuuluu myös sairaalassa oleville lapsille. Perusopetuslain 4 :n mukaan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle

56 18 opetusta siinä määrin kuin hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Perusopetuslain 18 :n mukaan opetus voidaan järjestää osittain toisin kuin perusopetuslaissa ja sen nojalla säädetään esimerkiksi oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Kyseeseen saattaa tulla esimerkiksi opetuksen järjestäminen oppilaan kotona tai oppilaan osallistuminen opetukseen etäyhteyden kautta. Nämä poikkeusjärjestelyt tehdään aina koulun rehtorin päätöksellä yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Tällaisissa tapauksissa oppilaalle laaditaan aina henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Sairaan lapsen ja nuoren opetuksessa yhteistyön tärkeys korostuu. Jos lapsella on terveyteen liittyviä ongelmia, opettaja saa tietoa lääkityksestä, apuvälineistä, terapioista, kuntoutumiskeinoista jne. keskusteluissa huoltajien ja koulun oppilashuoltoryhmän kanssa. Huoltajien suostumuksella saa lisätietoa oppilasta hoitavilta henkilöiltä sekä sairaalakoulusta. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä Koulun rehtori ja opettajat yhdessä huolehtivat siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitorangaistus tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Opetustilanteesta poistetulle oppilaalle järjestetään asianmukainen valvonta. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Koulusta erottamisesta tiedotetaan myös sosiaalihuoltoa (lastensuojelulaki 24 :n 2 momentti). Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Kun yksittäisen oppilaan asiaa käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava tarpeelliset tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä. Oppilashuoltokertomukset säilytetään lukitussa tilassa koulun kansliassa / rehtorin huoneessa. Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen oppilaan: - nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot; - asian aihe ja vireillepanija; - opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimet;

57 19 - tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot; - toteutetut toimet; - kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa. Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta salassapitosäännösten estämättä. Oppilaan / huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella (lomake) hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Tarvittavat yhteistyötahot määrittyvät tapauskohtaisesti. 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Yhteistyön huoltajien kanssa tulee perustua avoimuuteen, luottamukseen ja arvostukseen. Huoltajat osallistetaan yhteisöllisen oppilashuollon suunnitteluun ja toteutukseen. Vanhempainillat, arviointikeskustelut ja Wilma-tiedotteet ovat keskeisiä yhteistyömuotoja ja kanavia. 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Opetuksen ja koulutuksen järjestäjäkohtaista oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialaisen oppilashuollon ohjausryhmä. Koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa koulukohtainen oppilashuoltoryhmä. Vastuu ryhmien toiminnasta on rehtoreilla, jotka kokoavat palautetta oppilailta, opettajilta, huoltajilta sekä oppilashuollon eri toimijoilta. Oppilashuollon toimintaa arvioidaan ohjausryhmässä lukuvuosittain. Keskeisistä tuloksista tiedotetaan oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaalija terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.

58 20

59 Perusopetuksen tuntijako (valtioneuvoston asetus ) Vesilahti Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7,0 7,0 5,0 5,0 4,0 4,0 3,0 4,0 3,0 42,0 A1-kieli ,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 16,0 B1-kieli ,0 2,0 2,0 1,0 7,0 Matematiikka 3,0 3,0 3,0 4,0 4,0 4,0 3,0 4,0 4,0 32,0 Ympäristö- ja luonnontieto 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 3,0 14,0 Biologia ja maantieto 1 2,0 2,0 3,0 7,0 Fysiikka ja kemia 1 2,0 3,0 2,0 7,0 Terveystieto 1 0,5 1,5 1,0 3,0 Ympäristö- ja luonnontietoaineet yht. 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 3,0 4,5 6,5 6,0 31,0 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1,0 1,0 2,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 10,0 Historia ja yhteiskuntaoppi ,0 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 12,0 Musiikki 1,0 2,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,,0 9,0 Kuvataide 2,0 1,0 1,0 1,0 2,0 1,0 2,,,0 10,0 Käsityö 2,0 2,0 1,0 2,0 1,0 1,0 3,,,0 12,0 Liikunta 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 2,0 2,0 3,0 2,0 20, Kotitalous ,0 3,0 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset 2,0 2,0 1,0 1,0 1,0 2,0 2,0 11,0 Taide- ja taitoaineet yht. 7,0 7,0 7,0 8,0 8,0 6,0 12,0 6,0 4,0 65, Oppilaanohjaus ,5 0,5 1,0 2,0 Valinnaiset aineet 0,0 1,0 1,0 1,,0 2,0 4,0 9,0 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 20,0 20,0 22,0 24,0 25,0 25,0 30,0 30,0 30,0 226,0 Uusi vähimmäistuntimäärä ,0 (Vapaaehtoinen A2-kieli) ,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 12, (Vapaaehtoinen B2-kieli) ,0 2,0 - - = Oppiainetta voidaan opettaa asianmukaisilla vuosiluokilla, jos opetussuunnitelmassa niin määrätään ( ) = Opetetaan valinnaisena. 1 Ainetta opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vuosiluokilla Yhteiskuntaoppia opetetaan vuosiluokilla 4-6 vähintään 2 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 7-9 vähintään 3 vuosiviikkotuntia.

60 Huoltajien arvot

61 Oppilaiden arvot

62 Opettajien arvot

6.8 Paikallisesti päätettävät asiat

6.8 Paikallisesti päätettävät asiat 6.8 Paikallisesti päätettävät asiat Oppimisen arviointia koskevaa opetussuunnitelmaosuutta valmisteltaessa pohditaan erityisesti, miten arviointia ja palautteen antamista kehitetään oppimista edistävänä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Koulun täsmennykset OPSssa tai LVSssa. suoraan valtakunnallisista. perusteista

Koulun täsmennykset OPSssa tai LVSssa. suoraan valtakunnallisista. perusteista Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2016 määritellyt asiat, jotka opetuksen järjestäjän tulee kuvata kunnan opetussuunnitelmassa, koulun opetussuunnitelmassa ja/tai lukuvuosisuunnitelmassa (LVS)

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 1.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden ja kunnan opetussuunnitelman sisälle siten, että koulukohtaisia

Lisätiedot

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

12. Valinnaisuus perusopetuksessa 12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden ja kunnan opetussuunnitelman sisälle siten, että koulukohtaisia

Lisätiedot

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017 Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden ja kunnan opetussuunnitelman sisälle siten, että koulukohtaisia

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Luku 6 Oppimisen arviointi

Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää

Lisätiedot

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Arviointi/AVI/JNS Jaakko Väisänen

Arviointi/AVI/JNS Jaakko Väisänen Arviointi/AVI/JNS 11022019 Jaakko Väisänen Kriteeripohjainen arviointi Jaakko Väisänen Oppilaaseen ei enää kaadeta muistitietoa, vuosilukuja tai virrenvärssyjä... Peruskoulussa opiskellaan tietojen etsimistä,

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusopetuksen opetussuunnitelma: Muutos arviointiin 1.8.

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusopetuksen opetussuunnitelma: Muutos arviointiin 1.8. Kaupunginhallitus 148 10.05.2016 Kaupunginhallitus 218 27.06.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma: Muutos arviointiin 1.8.2017 alkaen 1345/07.05/2017 KH 10.05.2016 148 Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA

PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA Yhteisiä nostoja opetussuunnitelman 2014 perusteista, opetussuunnitelmasta 2016 sekä Opetushallituksen laatimista arvioinnin linjauksista opetussuunnitelmaan 2004.

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille 10.2.2018 Mistä oppimista tukeva arviointikulttuuri muodostuu? Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Kuka työstää Puolalan koulussa 1.4 (s 9) Koulun tasa-arvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet

Lisätiedot

8. Oppilaan arviointi

8. Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi O ppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. 8.1 Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin

Lisätiedot

Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan

Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan opetussuunnitelmaprosessissa? Miten tänä syksynä edetään? Aikataulu Valtioneuvoston

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN OPETUSSUUNNITELMATYÖ

SIILINJÄRVEN OPETUSSUUNNITELMATYÖ Siilinjärven ops-veso / Marja Rytivaara SIILINJÄRVEN OPETUSSUUNNITELMATYÖ Siilinjärven opettajien veso-päivä Huhtikuu 2016 13.4.2016 tai 18.4.2016 Siilinjärven ops-veso / Marja Rytivaara 2 Opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

6.4 Opintojen aikainen arviointi

6.4 Opintojen aikainen arviointi 6.4 Opintojen aikainen arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla

Lisätiedot

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ 13.3.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Taustaa Perusopetuslain 1998/628 11 mukaan peruskoulussa opetetaan kaikille yhteisenä aineena käsityötä

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

ARVIOINTI Perusopetuksen ops-perusteissa

ARVIOINTI Perusopetuksen ops-perusteissa ARVIOINTI Perusopetuksen ops-perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 6 Oppimisen arviointi Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN 2014 MUUTTAMINEN, OPH

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN 2014 MUUTTAMINEN, OPH SASTAMALAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET: OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 24.4.2017 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN 2014 MUUTTAMINEN, OPH-866-2017 Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

ARVIOINTI YLÄKOULUSSA

ARVIOINTI YLÄKOULUSSA ARVIOINTI YLÄKOULUSSA 2 SISÄLLYS 1 ARVIOINNISTA PAIKALLISESTI PÄÄTETYT ASIAT... 3 1.1 Opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet, kokonaisuus ja pedagogin tehtävä oppimisen

Lisätiedot

Yläkoulujen lukkarityöpaja

Yläkoulujen lukkarityöpaja Yläkoulujen lukkarityöpaja 14.11.2017 Uuden opsin mukainen arviointikulttuuri Arviointisykli sama kaikille oppilaille, syksyllä kirjallinen väliarviointi ja lukuvuosiarviointi (sama pohja molemmissa).

Lisätiedot

Kempeleen kunta Liite 1

Kempeleen kunta Liite 1 Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

VUOSILUOKKIIN SITOMATON 0 2-OPETUS

VUOSILUOKKIIN SITOMATON 0 2-OPETUS VUOSILUOKKIIN SITOMATON 0 2-OPETUS 21.4.2017 Warkaus-Sali, Varkaus Seminaarin avaus Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Perusopetuslaki, 21.8.1998/628 18 Erityiset opetusjärjestelyt Oppilaan opiskelu voidaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

6.3 Arvioinnin kohteet

6.3 Arvioinnin kohteet 6.3 Arvioinnin kohteet Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia. Oppimisen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

5 OPPILAAN ARVIOINTI Ohje koulukohtaiseen työskentelyyn:

5 OPPILAAN ARVIOINTI Ohje koulukohtaiseen työskentelyyn: 5 OPPILAAN ARVIOINTI Koulun arvot sekä oppimis- ja tiedonkäsitys ovat oppilaan arvioinnin pohjana. Arviointi on osa opiskeluprosessia. Palautteella ja itsearvioinnilla on merkittävä rooli oppimisessa.

Lisätiedot

Tervetuloa! Sivistystoimi. Arviointikulttuurin paikalliset painotukset. Kietäväinen, Kari Leskinen, Aappo Laitinen ja Velimatti Salmi.

Tervetuloa! Sivistystoimi. Arviointikulttuurin paikalliset painotukset. Kietäväinen, Kari Leskinen, Aappo Laitinen ja Velimatti Salmi. PS-2016 kevät Pedagogiset iltapäivät johtajat ja koordinaattorit Ma 21.3. klo 14.00-16.20 kokoushuone 301 Paikalla: Hannele Penttinen, Minna Partonen, Anni Koivunen, Teemu Ihalainen, Kirsi Pyykkö, Päivi

Lisätiedot

Valinnaisaineet Järvenperän koulussa. Info huoltajille

Valinnaisaineet Järvenperän koulussa. Info huoltajille Valinnaisaineet Järvenperän koulussa Info huoltajille 17.1.2018 Tervetuloa Ohjelma 17.45- Mahdollisuus kahvitteluun 18.00-18.30 Luokat 7ABC: Info valintojen tekemisestä, auditoriossa Luokat 7DEF: Tutustumista

Lisätiedot

6.8 Paikallisesti päätettävät asiat

6.8 Paikallisesti päätettävät asiat 6.8 Paikallisesti päätettävät asiat Oppimisen arviointia koskevaa opetussuunnitelmaosuutta valmisteltaessa pohditaan erityisesti, miten arviointia ja palautteen antamista kehitetään oppimista edistävänä

Lisätiedot

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Koulun nimi: Tiirismaan koulu Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Vantaan alakoulujen Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Wilmassa

Vantaan alakoulujen Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Wilmassa Vantaan alakoulujen Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Wilmassa Tässä ohjeistuksessa kuvataan opettajille alakoulun arvioinnin teknistä toteuttamista Wilmassa. Opetussuunnitelman perusteissa ja Vantaan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla

Lisätiedot

Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa

Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa Erja Vitikka & Eija Kauppinen OPPIMISEN ARVIOINNIN KANSALLINEN KONFERENSSI 10. 11.4.2017, Helsinki, Messukeskus

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Ranuan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma Muutokset (OPH ) Voimaan

Ranuan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma Muutokset (OPH ) Voimaan Ranuan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma Muutokset (OPH-866-2017) Voimaan 1.8.2018 Opetuksen järjestämistapoja Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa

Lisätiedot

Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1

Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1 Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset 1.8.2018- LIITE 1 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 9.4.18 ylimääräisessä kokouksessaan, että varhennettu kieli aloitetaan kaikissa Espoon kouluissa

Lisätiedot

Opas valinnaisuuteen. Saarnilaakson koulu

Opas valinnaisuuteen. Saarnilaakson koulu Saarnilaakson koulu Opas valinnaisuuteen Sisällysluettelo 1. Valinnaisuus perusopetuksessa... 2 2. Valinnaiset aineet... 3 3. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit... 3 4. Arviointi... 4 Valinnaiset

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Perusopetuksen rakenne, arviointi ja tutkinnot

Perusopetuksen rakenne, arviointi ja tutkinnot Perusopetuksen rakenne, arviointi ja tutkinnot Järjestämismuoto Opetus järjestetään lähiopetuksena tai monimuotokysymykseen muille kuin oppivelvollisille järjestettävässä opetuksessa. (OKSA, Perusopetuslaki

Lisätiedot

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA 2017 2018 LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 LIELAHDEN KOULUN TUNTIJAKO 2019-2020 6.10.2017 TH Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7

Lisätiedot

Arviointikulttuurin kehittämisen paikalliset painopisteet

Arviointikulttuurin kehittämisen paikalliset painopisteet Arviointikulttuurin kehittämisen paikalliset painopisteet Salossa arvioinnissa painotetaan oppilasta rohkaisevaa, vahvuuksia korostavaa ja yrittämään kannustavaa ilmapiiriä sekä arvioinnin monipuolisuutta.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Juvan perusopetuksen opetussuunnitelma 2016

Juvan perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 Juvan perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 25.2.2016 1 2 Pääasiassa sanallista formatiivista arviointia Havainnointi, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn itsearviointi, Työtavat, mitkä mahdollistavat

Lisätiedot

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Arviointitiedote. Vuosiluokat 1-6

Arviointitiedote. Vuosiluokat 1-6 Arviointitiedote Vuosiluokat 1-6 Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, OPS 2016, astui voimaan 1.8.2016. Uuden opetussuunnitelman myötä myös arviointi muuttuu ja kehittyy. Puolalan koulun oppilasarviointi

Lisätiedot

6.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT

6.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI Ohjaa ja kannustaa oppilasta Kehittää edellytyksiä itsearviointiin 6.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT Toimii opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin välineenä Tekee edistymisen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Valinnaisaineet Järvenperän koulussa. Info 7. luokan oppilaille ja huoltajille

Valinnaisaineet Järvenperän koulussa. Info 7. luokan oppilaille ja huoltajille Valinnais Järvenperän koulussa Info 7. luokan oppilaille ja huoltajille 16.1.2019 Tervetuloa Klo 17.30- Klo 18-18.10 Klo 18.10-18.40 Mahdollisuus kahvitteluun Rehtorin aloitussanat Info valintojen tekemisestä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh.

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 24 19.09.2017 24 Perusopetuksen

Lisätiedot