SUOMEN KIELI THE FINNISH LANGUAGE. Tervehtiminen, hyvästely ja muut kohteliaisuudet Greeting, saying goodbye and other compliments

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN KIELI THE FINNISH LANGUAGE. Tervehtiminen, hyvästely ja muut kohteliaisuudet Greeting, saying goodbye and other compliments"

Transkriptio

1 SUOMEN KIELI THE FINNISH LANGUAGE Tervehtiminen, hyvästely ja muut kohteliaisuudet Greeting, saying goodbye and other compliments 1

2 Tervehtiminen Greeting How do you greet your friends and acquaintances in Finnish? Hei! Moi! Terve! Moro! 2

3 Tervehtiminen How do you ask in Finnish how someone is doing? Hei Jussi! Mitä kuuluu? Hei Kaisa! Kiitos hyvää. Entä sinulle? Kiitos, ihan hyvää minullekin. Hei Janne! Pitkästä aikaa! Mitä kuuluu? Hei Anna! Mitäs tässä. Eipä ihmeempiä. 3

4 Tervehtiminen How do you greet people more formally in Finnish? Päivää! Hyvää päivää! Hei! Hei! Hyvää huomenta! Iltaa! Hyvää yötä! Huomenta! Hyvää iltaa! Hyvää yötä! 4

5 Hyvä stely Säying goodbye How do you say goodbye to friends and acquaintances? Moi moi! Hei hei! Heippa! Nähdään! Moikka! Nähdään! 5

6 Hyvä stely How do you say goodbye more formally in Finnish? Näkemiin! Näkemiin! Näkemiin! Hyvää päivän jatkoa. Kiitos samoin. Näkemiin! 6

7 Esittä ytyminen Introducing oneself How do you introduce yourself in Finnish? Hei! Minä olen Heli Laakso. Hei! Minä olen Mikko Virkkunen. Hauska tutustua. Joo, samoin. Hei Mikko! Muistatko vielä? Kiva nähdä taas! No hei Heli! Tottakai muistan. Kiva nähdä sinuakin! 7

8 Anteeksi pyytä minen Apoligising How do you apologise in Finnish? Voi anteeksi! Ei se mitään! Olen pahoillani! Ei se mitään. Sattuuhan sitä. 8

9 Antäminen jä kiittä minen Giving änd thänking What do you say in Finnish when giving and thanking? Ole hyvä! Kiitos! Kiitoksia kovasti. Olkaa hyvä! 9

10 Täpääminen jä voinnin kysyminen Meeting änd äsking äbout heälth or personäl news In Finland we use the question How äre you? ( Mitä kuuluu? ), but it is not used every däy or every time people meet eäch other. Insteäd, people äsk äbout eäch others heälth or personäl news when they häven t met eäch other for ä while. Mitä kuuluu? Janne: Hei, Anna! Mitä kuuluu? Terhi: Hei, Jussi! Kiitos, hyvää. Entä sinulle? Janne: Hyvää, kiitos. Kysyt: Vastaat: Mitä kuuluu? Kiitos, hyvää./ Hyvää, kiitos. Eipä erikoista./ Ei ihmeempiä./ Mitäs tässä. Vähän huonoa./ Ei kovin hyvää. Olen vähän väsynyt. Kysyt: Vastaat: Miten menee? Hyvin, kiitos./ Hyvin./ Ihan kivasti. Siinähän se./ Ihan okei. Vähän heikosti./ Ei kovin hyvin. Minulla on flunssa. 10

11 Voinnin kysyminen Asking äbout heälth In hospitals and nursing institutions you can ask äbout people s heälth for exämple like this: You ask: Mikä on vointi? You answer: Hyvä. Tosi huono./ Ei kovin hyvä. Vatsa on tosi kipeä. Kysyt: Vastaat: Mitenkäs täällä voidaan? No, hyvinhän täällä. No, mikäs täällä ollessa. En oikein tiedä. Heikottaa niin tänään./ Kaikenlaista kremppaa on taas tänään. Kysyt: Vastaat: Miten voitte? Hyvin./ Ihan hyvin. On vähän huono olo. Kysyt: Vastaat: Mitäs tänne kuuluu? Hyvää./ Ihan hyvää. Mitäs tänne, ei ihmeempiä. No, kivistää ja kolottaa taas niin kovasti. 11

12 Härjoituksiä Exercises Write the missing words. After that, read the dialogues with your partner. 1) - Lissu! menee? -! Kiitos. 2) -Huomenta! -! 3) -Päivää! -No, mutta! -Eipä olla nähty pitkään aikaan! Mitä kuuluu? -.? -Ei valittamista. Ihan hyvää tässä. Onpa kiva nähdä! 4) - kaikesta avusta! -. Nähdään! Moi! -! moi moi terve kiitos huomenta eipä kestä miten kiitos hyvää moi hyvin entä sinulle päivää 12

13 Härjoituksiä Read the dialogues. Choose the correct heading. Write the heading on the line. Otsikot: Satu tapaa työkaverin Satu tapaa vanhan ystävän pitkästä aikaa Satu tapaa uuden ihmisen 1) - Hei Tiina! - Hei Satu! Mitä kuuluu? - Mitäs tässä. Sitä samaa kuin ennenkin. Entä sinulle? - Ihan hyvää, kiitos. Kiva nähdä sinua! 2) - Hei! - Hei! Onpas kylmä ilma! - Niin on. 3) - Hei. Minä olen Terttu. - Hei. Minä olen Satu. Hauska tutustua. - Samoin. 13

14 SUOMEN KIELI Ääntäminen Pronunciation 14

15 Aäkkoset The älphäbet Say the alphabet aloud. A [aa] Aasia Diftongit: B [bee] banaani (kaksi eri vokaalia samassa tavussa) C [cee] Celsius D [dee] äidin keinu E [ee] esiliina sairas F [äf] Faarao Eurooppa G [gee] Gabriel äiti H [hoo] hevonen koivu I [ii] ilta koulu J [jii] juna sauna K [koo] kala yö L [äl] lintu kieli M [äm] matto suomalainen N[än] nalle muikku O [oo] omena töissä P [pee] poro Köyliö Q [kuu] Qatar säyne R [är] ruusu hyinen S [äs] Satu kiulu T [tee] talvi U [uu] uuni V [vee] vesi Suomen kielen vokaalit: W [kaksoisvee] Watti a e i o u y ä ö X [äks] Xerox Y [yy] ympyrä Suomen kielen konsonantit: Z [tset] Zeus d g h j k l m n p r s t v Å [ruotsalainen oo] Åbo Ä [ää] äiti Lainasanoissa esiintyvät: Ö [öö] öljy b c f q w x z å 15

16 Härjoituksiä Dictation. Write the words that you hear. You hear The words corrected

17 Härjoituksiä Say these Finnish names aloud. What do you think, are they men s or women s names? Miehen nimi Kalle Aila Seppo Aapo Kari Sanna Laina Kyllikki Harri Hilja Iisakki Tuomas Eemeli Mauno Liisa Martta Leena Anja Hannes Hermanni Reima Kaisa Helena Mauri Jorma Pekka Mikko Sofia Sulo Tyyne Lyyli Hannu Veikko Yrjö Juhani Inkeri Hanna Jussi Hellevi Taisto Juuso Naisen nimi 17

18 Härjoituksiä Read these words to your partner. Helsinki Siuntio Pyhäjärvi Heinola Kuopio Äänekoski Jyväskylä Porvoo Seinäjoki Lieksa Joensuu Enontekiö Kuusamo Kajaani Muonio Hämeenlinna Write down here, what cities you hear your partner say:

19 Härjoituksiä Read these words to your partner. Espoo Vantaa Kauniainen Rovaniemi Tampere Oulu Riihimäki Kokkola Vaasa Tornio Kemi Sodankylä Hyvinkää Hausjärvi Utsjoki Iisalmi Write down here, what cities you hear your partner say:

20 Härjoituksiä Listen to which one you hear. Circle or underline the correct alternative. 1. a TULE 12. a ALA b TULEE b ÄLÄ 2. a TUULEE 13. a ROOSA b TULEE b ROSA 3. a TUULI 14. a KÄSI b TULI b KASI 4. a TUULI 15. a TYNI b TYYLI b TYYNI 5. a TULLI 16. a MERI b TULI b MEERI 6. a TUULI 17. a SIMA b TULLI b SIIMA 7. a EERO 18. a KOLI b ERO b KÖLI 8. a TIINA 19. a KATI b TINA b KATTI 9. a KIVI 20. a ASIA b KIIVI b AASIA 10. a UUNI 21. a SAARI b UNI b SÄÄRI 11. a SÄÄ 22. a SAARI b SAA b SARI 20

21 Härjoituksiä In the Finnish language, the main word stress is always on the first syllable. Listen again to the words of the earlier dictation. Can you hear the word stress? tuoli, kansio, opiskelijaryhmä, tietokone, taulu, seinäkalenteri, kaappi, pöytä, kirja, lyijykynä, kumi, opettaja, kännykkä, avain, paperi Härjoituksiä Repeat the words. teatteri sairaala Hyvinkää kaksitoista filosofia lääkäri tomaatti kaalilaatikko paperi hoitaja potilas banaani opiskelija Helsinki kalenteri Järvenpää tupakka työkengät kansio kuminauha lyijykynä vitamiini lääkekaappi Halonen Uusikaupunki mannapuuro iso tulee alkaa valo raha vihreä On tärkeää muistaa painottaa ensimmäistä tavua, koska suomalainen aloittaa kuuntelun painollisesta tavusta. Jos sanot opiskelija, suomalainen kuulee piskelija. 21

22 Härjoituksiä Listen to the text. Listen to the same text a second time. Now you will hear one sentence at a time. Circle the word that is in the sentence. Lause 1 a) nenu b) nuha c) haja Lause 2 a) japaniin b) niin c) leisi Lause 3 a) jotakin b) takin c) ota Lause 4 a) menee b) ilme c) ilmenee Lause 5 a) tainakin b) ainakin c) nakin Lause 6 a) kaikkiennoiden b) kiennoiden c) noiden Lause 7 a) leijuva b) jaleijuva c) vaaka Lause 8 a) viakasveja b) kasve c) kasveja 22

23 Härjoituksiä Listen to the sentences. What is the intonation like in a declarative sentence (1)? What about the interrogative sentence (2)? Which of the pictures describes the intonation of a declarative sentence, and which of the interrogative sentence? 1) Koira haukkuu. 2) Haukkuuko koira? Bussi tulee. Siellä sataa. Tuleeko bussi? Sataako siellä? One more time, read aloud all six sentences. Remember the correct intonation. 23

24 Härjoituksiä Listen to the text and draw a line where the sentence ends. How do you know when a sentence ends? näin entisellä työpaikallani Helsingin Lassilassa kollegallani pirteän sateenvarjon johon ihastuin keltaisessa kankaassa oli mustia palloja puinen koukkukädensija kruunasi komeuden hartaasta anelustani huolimatta työtoveri ei suostunut myymään sateensuojaa minulle hän oli perinyt sen isoäidiltään eikä sellaisia saanut enää mistään joitakin viikkoja myöhemmin olin sisustusliikkeessä Helsingin keskustassa näin telineessä tismalleen samanlaisen sateenvarjon kuin kollegallani oli innosta täristen kysyin myyjältä oliko se myytävänä myyjä kertoi asiakkaan unohtaneen varjon liikkeeseen edellisviikolla siltä seisomalta soitin työtoverilleni ja kysyin oliko mummon sateenvarjo kateissa mistä arvasit hän parkaisi keltainen sateenvarjo sai päivän jälleen paistamaan (Alkuperäinen teksti: HS Erikoinen tapaus ) 24

25 Härjoituksiä Listen to the sentences and draw lines at the word boundaries. How do you know when a new word begins? 1. pikajunaseitsemänsataaviisiouluunlähteeraiteeltaviisi 2. pyydämmematkustajiasiirtymäänportillekolme 3. neljävuotiasvilleodottaaäitiäneuvonnanluona 4. tässätv-uutisethyväähuomenta 5. tämäjunajatkaalahteen 6. luntavoitullaaamupäivänaikanaeteläsuomessa 7. hyvätasiakkaatsuljemmetavaratalonnoinviidentoistaminuutinkuluttua 8. kahvitaukoonkelloyksitoista 9. mäoonmarjaliisa 10. ootsäkäynytäälläennen 25

26 Härjoituksiä What is the correct alternative? Circle or underline. 1) Ulkona on kaksi miestä. miesta. 2) Köyhässä perheessä oli monta lasta. Köyhässa 3) Jääkaapissa on ruokaa. Jääkaapissä 4) Pöydälla on appelsiineja. Pöydällä on appelsiinejä. 5) Huoneessä on kaksi sihteeria. Huoneessa on kaksi sihteeriä. 6) Pelaatko sinä tennista? Pelaatkö sinä tennistä? 7) Hän puhuu turkkiä. turkkia. 8) Postissä on monta kirjettä. Postissa on monta kirjetta. 9) Tee tuoksuu hyvältä. hyvalta 10) Kahvi maistuu pahalta. pahaltä 11) Söin kolme voileipää. voileipäa 12) Minulla ei ole puhelintä. puhelinta. 26

27 Härjoituksiä Write the correct sound. A vai Ä? O vai Ö? U vai Y? eläm mena hyll luke ty p hut luokk p ytä as n k uppa ju ksemme los he käyv t tu li lös neljätoist matt s nn ntai k iutin py rä s ntymäaika s nky sähk posti r otsalainen he ov t moott ri venäl inen kanadal inen 27

28 Lisä härjoituksiä Additionäl exercises Can you pronounce these words? päivittäinen Äyhynmäki Äänekoski äyriäinen Jämsänkoski Köyliö Säynätsalo kevätkääryle kättely näyttely ääntäminen kävelypäivä käräjäoikeus kiikkerä kääkkä kääpiö öylätti käyrä köyhä työpöytä yöeläjä työteliäs pyllähtää möyhentää ääniaallot kylmenevä Käkisalmi mädäntyä märehtiä öinen käkikello yskänlääke öykkäröidä äyskiä yskiä kiertää kypsyttäminen kämmenselkä Öljymäki äkkijyrkkä jäsenyys 28

29 Lisä härjoituksiä Try how quickly you can say these correctly. Vesihiisi sihisi hississä. Kas vain, sanoi kasvain ja kasvoi vain. Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuun. Kirkon peräpilari. Lauri löysi ruplan rahan jyrkän penkereen reunalta. Appilan pappilan apupapin apupata pankolla kiehuu ja kuohuu. Pappilan piski paksu poski pisti papupadan poskeensa. Älä rääkkää sitä kääkkää. En mä rääkkääkään. Mustan kissan paksut posket. Käki istui keskellä keskioksaa. Yksikseskös istuskelet, itsekseskös yskiskelet. 29

30 SUOMEN KIELI Numerot ja aika Numbers and time 30

31 Numerot Written language: Numbers Spoken language: 0 nolla nolla 1 yksi yks 2 kaksi kaks 3 kolme kolme/kol 4 neljä neljä/nel 5 viisi viis 6 kuusi kuus 7 seitsemän seittemä 8 kahdeksan kaheksa 9 yhdeksän yheksä 10 kymmenen kymmene 11 yksitoista ykstoist 12 kaksitoista kakstoist 13 kolmetoista koltoist 14 neljätoista neltoist 15 viisitoista viistoist 16 kuusitoista kuustoist 17 seitsemäntoista seittemäntoist 18 kahdeksantoista kaheksantoist 19 yhdeksäntoista yheksäntoist 20 kaksikymmentä kakskyt 21 kaksikymmentäyksi kakskytyks 22 kaksikymmentäkaksi kakskytkaks 30 kolmekymmentä kolkyt 40 neljäkymmentä nelkyt 50 viisikymmentä viiskyt 60 kuusikymmentä kuuskyt 70 seitsemänkymmentä seitkyt 80 kahdeksankymmentä kaheksankyt 90 yhdeksänkymmentä yheksänkyt 100 sata 101 satayksi 300 kolmesataa 1000 tuhat kymmenentuhatta satatuhatta miljoona 31

32 Härjoituksiä Count the numbers and say the answer. 1+2= 18-5= 30+4= 12+6= 56-2= = 13+7= 67-3= 23+5= 88-7= 98+1= 70+6= 45+1= 11-1= 19-8= 8+1= + plus - miinus = on 32

33 Härjoituksiä Vastaa kysymyksiin. Mikä sinun postinumero on? Mikä sinun puhelinnumero on? Mikä sinun henkilötunnus on? Kuinka vanha sinä olet? Mikä sinun kengännumero on? Kuinka monta lasta sinulla on? Kuinka pitkä sinä olet? Kuinka paljon ihmisiä asuu Euroopassa? 23-vuotias D (koko 45) kuinka vanha (=ikä) henkilötunnus puhelinnumero kengännumero cm ~ isä, äiti ja 2 lasta postinumero kuinka pitkä (=pituus) Euroopan asukasluku 33

34 Härjoituksiä Bingo with numbers Write numbers between 0-50 into the chart. Every square should have one number. The numbers can be in any order you like. When you see the number that you wrote, draw a cross on the number. When you get four crosses on one line, give the shout Bingo! The line can be vertical, horizontal or diagonal. 34

35 Härjoituksiä Listen to the numbers and circle the ones that you hear

36 Jä rjestysluvut Ordinäls 1. ensimmäinen 2. toinen 3. kolmas 4. neljäs 5. viides 6. kuudes 7. seitsemäs 8. kahdeksas 9. yhdeksäs 10. kymmenes 11. yhdestoista 12. kahdestoista 13. kolmastoista 14. neljästoista 15. viidestoista 16. kuudestoista 17. seitsemästoista 18. kahdeksastoista 19. yhdeksästoista 20. kahdeskymmenes 21. kahdeskymmenesensimmäinen 22. kahdeskymmenestoinen 23. kahdeskymmeneskolmas 24. kahdeskymmenesneljäs 25. kahdeskymmenesviides 26. kahdeskymmeneskuudes 27. kahdeskymmenesseitsemäs 28. kahdeskymmeneskahdeksas 29. kahdeskymmenesyhdeksäs 30. kolmaskymmenes 31. kolmaskymmenesensimmäinen 36

37 Härjoituksiä Ask your partner these. Monesko päivä tänään on? -Taitaa olla kymmenes huhtikuuta (10.4.). Monesko päivä oli eilen? -? Monesko päivä ylihuomenna on? -? Monesko päivä on ensi viikon maanantaina? -? Milloin sinun syntymäpäivä on? -? Milloin sinun lapsen syntymäpäivä on? -? Milloin Suomen itsenäisyyspäivä on? Milloin Suomessa on joulu? Milloin pääsiäinen on? (2010) Milloin Suomessa on vappu? Milloin Suomessa on juhannus? (2010) Milloin uusivuosi on? Milloin on sinun maasi kansallis/itsenäisyyspäivä? -? 37

38 Aikä VUOROKAUSI aamu aamupäivä päivä iltapäivä ilta yö aamuyö MILLOIN? aamulla aamupäivällä päivällä iltapäivällä illalla yöllä aamuyöllä VIIKONPÄIVÄT MILLOIN? MILLOIN? maanantai maanantaina arkisin tiistai tiistaina viikonloppuna keskiviikko keskiviikkona toissapäivänä torstai torstaina eilen perjantai perjantaina tänään lauantai lauantaina huomenna sunnuntai sunnuntaina ylihuomenna KUUKAUDET MILLOIN? MISSÄ KUUSSA? MONELTAKO/ tammikuu tammikuussa MIHIN AIKAAN? helmikuu helmikuussa yhdeltä maaliskuu maaliskuussa kahdelta huhtikuu huhtikuussa kolmelta toukokuu toukokuussa neljältä kesäkuu kesäkuussa viideltä heinäkuu heinäkuussa kuudelta elokuu elokuussa seitsemältä syyskuu syyskuussa kahdeksalta lokakuu lokakuussa yhdeksältä marraskuu marraskuussa kymmeneltä joulukuu joulukuussa yhdeltätoista kahdeltatoista VUODENAJAT MILLOIN? talvi talvella kevät keväällä kesä kesällä syksy syksyllä 38

39 Time DAY AND NIGHT morning morning (forenoon) day afternoon evening night small hours WHEN? in the morning in the morning in the daytime in the afternoon in the evening in the night in the small hours DAYS OF THE WEEK WHEN? WHEN? Monday on Monday during weekdays Tuesday on Tuesday at weekends Wednesday on Wednesday the day before yesterday Thursday on Thursday yesterday Friday on Friday today Saturday on Saturday tomorrow Sunday on Sunday day after tomorrow MONTHS WHEN? IN WHICH MONTH? AT WHAT TIME January in January ät one o clock February in February ät two o clock March in March ät three o clock April in April ät four o clock May in May ät five o clock June in June ät six o clock July in July at seven o clock August in August ät eight o clock September in September ät nine o clock October in October ät ten o clock November in November ät eleven o clock December in December ät twelve o clock SEASONS OF THE YEAR winter spring summer autumn/fall WHEN? in winter in spring in summer in autumn/in fall 39

40 Kello Clock Here is how you ask and tell time in Finnish. Hei, paljonko kello on? (Hei, paljonks kello on?) Anteeksi, mitä kello on? (Anteeks, mitä kello on?) Kello on (täsän) kolme. puoli yhdeksän. värttiä väille viisi. värttiä yli kymmenen. kähtäkymmentä vaille seitsemän. kymmenen yli kähdeksän. Moneltako sä heräät aamulla? Mihin aikaan sun työvuoro loppuu? -No, tavallisesti puoli seitsemältä. -Pitäis loppua yhdeksältä, mutta voi mennä ylitöiksi. 40

41 Härjoituksiä Vastaa kysymyksiin. 1. Mihin aikaan heräät arkisin? 2. Moneltako heräät sunnuntaisin? 3. Moneltako menet tavallisesti nukkumaan? 4. Mihin aikaan menet nukkumaan viikonloppuna? 5. Moneltako kurssi alkaa? 6. Mihin aikaan kurssi loppuu? 7. Milloin Suomessa voi uida meressä tai järvessä? 8. Milloin Suomessa sataa lunta? 9. Missä kuussa olet syntynyt? 10.Minä päivänä sinulla on vapaapäivä? 11.Milloin sinä tavallisesti nukut? 12.Milloin sinä tapaat ystäviä? 13.Mitä kello on nyt? Now ask your partner the same questions. 41

42 Härjoituksiä Which month were you born in? Ask everybody! Look at the sample dialogue. -Hei, missä kuussa sinä olet syntynyt? -Minä olen syntynyt toukokuussa. Entäs sinä? -Minä olen syntynyt lokakuussa. kuukausi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu kuka? 42

43 Lisä härjoituksiä Practise with these numbers

44 SUOMEN KIELI Itsestä kertominen Giving information about yourself 44

45 Henkilo tiedot Personäl informätion Sukunimi: Laakso Etunimet: Heli Kristiina Ikä: 27 Sukupuoli: mies nainen Lähiosoite: Kulkuritie 1 C 2 Postinumero: Postitoimipaikka: Espoo Syntymäaika ja -paikka: Seinäjoki Henkilötunnus: L Matkapuhelin: Työpuhelin: Äidinkieli: suomi Ammatti: sairaanhoitaja Kansalaisuus: suomalainen Vakinainen asuinkunta/kotipaikka: Helsinki Päiväys: Perhesuhteet/siviilisääty: naimaton Pankki ja tilinumero: Rauman OP Huoltajan allekirjoitus: Kristiina Laakso Alaikäisten lasten henkilötunnukset: E Sähköpostiosoite: Allekirjoitus: Kristiina Laakso Nimenselvennys: Kristiina Laakso Minun nimeni on Heli Laakso. Olen 33 vuotta. Olen suomalainen. Olen kotoisin Suomesta. Minun äidinkieleni on suomi. Minä puhun suomea, englantia ja ruotsia. Kotipaikka = the city in which you are living now. Syntymäpaikka = the city in which you were born. 45

46 Härjoituksiä Now write the same information about yourself. Sukunimi: Etunimet: Ikä: Sukupuoli: mies nainen Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Syntymäaika ja -paikka: Henkilötunnus: Matkapuhelin: Työpuhelin: Äidinkieli: Ammatti: Kansalaisuus: Perhesuhteet/siviilisääty: Alaikäisten lasten henkilötunnukset: Vakinainen asuinkunta/kotipaikka: Pankki ja tilinumero: Sähköpostiosoite: Päiväys: Huoltajan allekirjoitus: Allekirjoitus: Nimenselvennys: Write a similar text about yourself. 46

47 Kukä sä oot? Who äre you? Written language Spoken language Mikä sinun nimi on? Kuka sinä olet? Mikä sun nimi on? Kuka sä oot? Minun nimi on Heli. Minun nimi on Heli Laakso. Mun nimi on Heli. Mun nimi on Heli Laakso. Minä olen Heli. Minä olen Heli Laakso. Mä oon Heli. Mä oon Heli Laakso. 47

48 Härjoituksiä Vastaa kysymyksiin. Mikä sinun nimi on? Kuka sinä olet? Discuss with your partner. Mikä sun nimi on? Mä oon Kaisa Lehtinen. K-A-I-S-A Miten se kirjoitetaan?/ Miten sä kirjoitat sen? L-E-H-T-I-N-E-N 48

49 Härjoituksiä Read the texts and see what you understand. Hei! Minä olen Roman Lisek. Olen 45 vuotias. Minä olen tsekkiläinen ja puhun tsekkiä. Olen kotoisin Prahasta. Minä olen sairaanhoitaja. Minä harrastan musiikin kuuntelua. Hei! Minä olen Juanes Cortes. Olen 38-vuotias. Minä olen argentiinalainen ja puhun espanjaa ja vähän italiaa. Minä olen kotoisin Buenos Airesista. Minä olen kokki. En ole vihainen, vaikka siltä ehkä näyttää! Moi! Minä olen Lisa Wung. Minä olen 5 vuotta vanha. Minä olen hongkongilainen ja minä puhun kiinaa ja englantia. Minä olen kotoisin Hong Kongista. Minä olen koululainen. Terve! Minä olen Jörg Lieder. Minä olen 40- vuotias. Minä olen saksalainen ja minä puhun saksaa. Minä olen kotoisin Saksasta, Stuttgartista. Minä olen insinööri. Tässä on minun vaimo, Hanne. Moi! Minä olen Karolina Afton. Olen 35. Minä olen suomalainen ja minä puhun suomea ja ruotsia. Minä olen kotoisin Suomesta, Porvoosta. Minä olen tanssija. Minä harrastan maalausta. 49

50 Härjoituksiä Read the texts again and answer the questions. Look for help in the box. 1. Mikä on Romanin sukunimi? 2. Kuinka vanha Juanes on? 3. Kuka on kotoisin Stuttgartissa? 4. Mikä Karolinan ammatti on? 5. Mikä on Wungin etunimi? 6. Kuinka vanha Lisa on? 7. Minkä maalainen Jörg on? 8. Kuka on tsekkiläinen? 9. Kuka on kotoisin Suomesta? 10. Kenen ammatti on kokki? 11. Mikä on Cortesin etunimi? 12. Minkä maalainen Karolina on? 13. Kuinka vanha Roman on? 14. Mikä on Jörgin sukunimi? 15. Mistä Lisa on kotoisin? Heli on suomalainen etunimi. Helin sukunimi on Laakso. Kuinka vanha hän on? No, hän on 33- vuotias. Entäs minkä maalainen hän on? Hän on suomalainen. Heli on kotoisin Seinäjoelta, mutta hän asuu nyt Espoossa. Helin ammatti on sairaanhoitaja. 50

51 Härjoituksiä Now ask your partner the same things. -Mikä sinun/sun etunimi on? -Maria. -Mikä sinun/sun sukunimi on? -Laitinen. -Mikä sinun/sun ammatti on? -Olen/Mä oon laborantti. -Minkä maalainen sinä olet? -Olen/Mä oon suomalainen. -Missä sinä asut? -Asun Vantaalla. -Mistä sinä olet kotoisin? -Olen kotoisin/oon kotoisin Lieksasta. 51

52 Härjoituksiä Add a question word. sinun nimesi on? olet kotoisin? maalainen sinä olet? ikäinen olet? sinun äidinkielesi on? kieliä sinä puhut? sinä asut? osoitteesi on? sinun puhelinnumerosi on? sinun ammattisi on? Vastaa kysymyksiin. Then ask your partner the questions. 52

53 Härjoituksiä Write a question.? Sanna Tammisto.? Espoossa.? Heinätie 12 B 7, Espoo? ? Kuopiosta.? Suomalainen.? Suomi.? Suomea, englantia ja ranskaa.? Olen töissä K-kaupassa. 53

54 Härjoituksiä Read the text and answer the questions. Tämä nainen on Leena Virtanen. Hän on 37-vuotias. Hän on naimisissa. Hänellä on mies ja yksi lapsi, poika. Pojan nimi on Kalle. Hän on 6-vuotias. Leena on töissä terveyskeskuksessa. Hän on sairaanhoitaja. Leenan mies on laitoshuoltaja, ja hän on töissä Meilahden sairaalassa. Leena asuu Vantaalla. Hänen osoitteensa on Kivikontie 3 A 29, Vantaa. Leena puhuu suomea, ruotsia ja vähän venäjää. Leenan äiti asuu Vantaalla, mutta hänen isä on kuollut. Leena harrastaa karatea ja musiikkia. 1. Kuka hän on? 2. Kuinka vanha hän on? 3. Onko hän naimisissa? 4. Onko hänen lapsi tyttö vai poika? 5. Mikä Leenan ammatti on? 6. Missä Leenan mies on työssä? 7. Missä Leena asuu? 8. Mitä kieltä hän puhuu? 9. Missä Leenan äiti asuu? 10. Mitä Leena harrastaa? 54

55 Härjoituksiä Read the sentences and the dialogues with your partner. Hän on Pedro. Hän on espanjalainen. Pedro on 15 vuotta. - Kuka sinä olet? - Minä olen Maria. - Mistä te olette kotoisin? - Me olemme Puolasta. Se on Euroopassa. - He puhuvat hyvin suomea. - He ovat jatkokurssilla. Write the personal forms of the verb to be (olla) in the chart. minä sinä hän /se me te he / ne hän se he ne se ne puhekielessä 55

56 Härjoituksiä The negative verb to be. minä en ole sinä et ole hän ei ole me emme ole te ette ole he eivät ole Vastaa kysymyksiin. Esimerkki: Oletko sinä kanadalainen? En ole. Oletko sinä englantilainen? Oletko sinä italian kurssilla? Oletko sinä kotoisin Japanista? Onko sinun äidinkielesi suomi? Onko sinun sukunimesi Gomez? Onko opettaja kreikkalainen? Oletteko te nyt sairaalassa? 56

57 Härjoituksiä Write the pronouns (minä, sinä ) in the dialogue. - Hei. olen Sirkka. - Hei. olen Esko. - Hauska tutustua. - Samoin. - Asutko Helsingissä? - Joo, asun. - Entä? - En asu. asun Vantaalla mieheni kanssa. - Aijaa. Missä päin asutte? - asumme Ylästössä. Meillä on yksi poika, mutta ei asu enää kotona. asuu Järvenpäässä. - Aijaa. Onko naimisissa? - Ei ole. asuu yksin. Tai on hänellä koira. on 2-vuotias. - Minulla on kaksi koiraa. ovat jo vanhoja: Miksu on 14-vuotias ja Turo on 12- vuotias. Write the different forms of the verb asua in the chart. minä sinä hän se me te he ne Write the negative forms of the verb asua in the chart. minä sinä hän se me te he ne 57

58 Härjoituksiä Add the verb puhua, asua or olla. Remember the correct personal form. - sinä englantia? - En. Entä sinä? - Joo,. - sinä naimisissa? - Joo,. Minun mieheni amerikkalainen. - Aijaa. sinäkin amerikkalainen? - En. Minä englantilainen. - te Espoossa? - Emme. Me asumme Helsingissä. - Aijaa. Missä päin Helsinkiä te? - Me Puistolassa. - Missä se? - Se on Pohjois-Helsingissä. - Kuinka vanha sinä? - Minä 7-vuotias. - Aijaa. koulussa? - Joo,. - Puhuvatko ahvenanmaalaiset suomea? - Eivät. He ruotsia. - Millainen ilma ulkona? - Siellä pilvistä. - Kuinka monta astetta siellä? - +5 astetta. Mutta siellä tuulee tosi kovaa. 58

59 Lisä härjoituksiä Lue teksti ja vastaa kysymyksiin. Etunimi: Sari Sukunimi: Moilanen Kansalaisuus: suomalainen Äidinkieli: suomi Muu kielitaito: englanti ja ruotsi Siviilisääty: naimisissa Kotipaikka: Vantaa Syntymäpaikka: Kuopio Ammatti: lähihoitaja Tämä on Sari Moilanen. Sari on suomalainen, ja hänen äidinkieli on suomi. Sari puhuu myös englantia ja ruotsia. Sarin ammatti on lähihoitaja. Hän on töissä sairaalassa. Sari asuu Vantaalla. Hän on naimisissa. Sarin miehen nimi on Tuomo. Tuomon ammatti on taksinkuljettaja. 1. Mikä Sarin sukunimi on? 2. Minkä maalainen Sari on? 3. Onko Sarin äidinkieli ruotsi? 4. Puhuuko Sari englantia? 5. Asuuko Sari Helsingissä? 6. Onko Sari naimisissa? 7. Mikä Sarin miehen nimi on? 8. Onko Sarin ammatti taksinkuljettaja? 59

60 Lisä härjoituksiä Lue teksti ja vastaa kysymyksiin. Maija Järvinen, 40, on suomalainen nainen. Hän asuu Porvoossa, mutta hän on kotoisin Mäntsälästä. Maija on naimisissa. Hänellä on ulkomaalainen mies, joka on kotoisin Itävallasta. Heillä on kolme lasta, kaksi tyttöä ja yksi poika. Lapset ovat 10-, 8- ja 5-vuotiaita. Maija osaa monta kieltä. Hän puhuu suomea, englantia, venäjää, ranskaa, saksaa, hindiä, latinaa ja espanjaa. Hän on töissä ulkoministeriössä. Hän on tulkki. On hyvä asia, että hän osaa monta kieltä. Maija pitää ruoanlaitosta ja lenkkeilystä. 1. Kuka hän on? 2. Kuinka vanha hän on? 3. Minkä maalainen Maijan mies on? 4. Missä Maija on töissä? 5. Missä Maijan perhe asuu? 6. Montako lasta Maijalla on? 7. Montaako kieltä Maija puhuu? 8. Mikä on Maijan ammatti? 9. Mitä Maija harrastaa? 60

61 SUOMEN KIELI Small talk 61

62 Mistä voi keskustellä kähvitäuollä? Whät cän you tälk äbout during the coffee breäk? Finnish topics for small talk are, for example - sää (weather) - perhe (family) - harrastukset (hobbies) - viikonloppu- ja lomasuunnitelmat (plans for weekends or holidays) - ajankohtaiset tapahtumat (current events) Härjoituksiä What are the topics of the conversations here? Can you guess? Keskustelu 1 Mun pojan luokka on tänään retkellä Linnanmäellä. Aijaa. Minkä ikäinen sun poika on? Se on 10- vuotias. Aijaa. Onko sulla muita lapsia? Keskustelu 2 Kauhea sade! Kyllä viikonlopuksi on vissiin luvattu aurinkoista säätä. No niin on. Mun kengät on ihan märät. Toivottavasti viikonloppuna paistaa aurinko. Ai on. No hienoa! 62

63 Keskustelu 3 Milloin sulla on kesäloma? Se on vasta elokuussa. Mitä sä aiot tehdä lomalla? Onko sulla jo suunnitelmia? Me mennään varmaan mökille. Keskustelu 4 Aloitin viime viikolla pitkästä aikaa juoksemisen. Nyt on pohkeet kipeet. Aijaa. Juoksitko pitkän lenkin? Taisi olla viisi kilsaa. No sehän on ihan hyvä lenkki. 63

64 Milläinen sä ä /ilmä tä nä ä n on? Whät s the weather like today? Aurinko paistaa. Siellä on lämmin. Siellä on kaunis ilma. Siellä on ihana ilma. Siellä on kuuma. Siellä on helle C Siellä on pilvistä. Siellä sataa. Siellä sataa räntää. Siellä sataa lunta. Siellä on kylmä. Siellä on viileä ilma. + 5 C Siellä on kova pakkanen. Siellä on kauhea/kamala/ ruma ilma. Siellä on ukkonen. 35 C Siellä tuulee. Siellä on kova tuuli. 64

65 Kuinkä lä mmin siellä /ulkonä on? How wärm is it out there / outside? Siellä on +25 astetta lämmintä. Siellä on -5 astetta pakkasta. Se on nollassa. (0 C) Siellä on kauhea ilma! No niin on. Siellä on tosi kova tuuli! Yleensä suomäläiset sänovät Siellä on Se tarkoittaa ulkona. Härjoituksiä Discuss the weather with your partner. Siellä on... No niin on. Siellä 65

66 Härjoituksiä You will hear six dialogues, in which people are discussing the weather. What is the weather like? Circle the correct picture. Dialogi 1 Dialogi 2 Dialogi 3 Dialogi 4 Dialogi 5 Dialogi 6 66

67 Perhe Fämily Olen Jaakko. Olen naimisissa. Minun vaimon nimi on Tiina. Minulla on kaksi lasta: Ella ja Aleksi. Olen Tiina. Olen naimisissa. Minun miehen nimi on Jaakko. Minulla on kaksi lasta: yksi tyttö/tytär ja yksi poika. Tytön nimi on Ella ja pojan nimi Aleksi. Olen Aleksi. Tiina ja Jaakko ovat minun vanhemmat. Minulla on sisko. Hänen nimi on Ella. Me olemme kaksoset. Olen Ella. Minun äidin nimi on Tiina ja isän nimi on Jaakko. Minulla on veli. Hänen nimi on Aleksi. Olen Kerttu. Minulla on yksi tytär ja yksi lapsenlapsi. Lapsenlapsen nimi on Iida. Olen Iidan isoäiti eli mummo. Olen Heikki. Minulla on yksi tytär, Saija. Saijalla on yksi lapsi, Iida. Iida on minun lapsenlapsi. Olen Iidan isoisä eli ukki. Minun isä on kuollut, mutta minun äiti on vielä elossa. Minun vanhemmat ovat kuolleet. Olen Saija. Minulla on yksi lapsi. Hän on vasta vauva. En ole naimisissa, olen eronnut. 67

68 Härjoituksiä Look at the family picture and the speech bubbles and answer the questions. 1. Onko Jaakko naimisissa? 2. Mikä Jaakon vaimon nimi on? 3. Onko Jaakolla lapsia? 4. Kuinka monta lasta Jaakolla ja Tiinalla on? 5. Mitkä lasten nimet ovat? 6. Ovatko lapset tyttöjä vai poikia? 7. Mikä Kertun miehen nimi on? 8. Onko Kertulla ja Heikillä lapsenlapsia? 9. Kuinka monta lapsenlasta heillä on? 10. Onko Iidalla sisaruksia? 11. Onko Saija naimisissa? Ask your partner about his or her family. a) Oletko naimisissa? b) Onko sinulla lapsia? c) Minkä ikäisiä lapset ovat? Ovatko he tyttöjä vai poikia? Mitkä lasten nimet ovat? d) Ovatko sinun vanhemmat vielä elossa? Minkä ikäisiä sinun vanhemmat ovat? Missä he asuvat? Onko sinulla sisaruksia (siskoja tai veljiä)? 68

69 Härjoituksiä Which ones mean the same thing? Connect them with a line. isoäiti isoisä täti eno setä serkku lapsenlapsi vävy avomies anoppi appi avovaimo vaimo mies/aviomies vanhemmat lapsi miniä tytär tai poika äidin veli isän veli sedän, tädin tai enon lapsi isä ja äiti isän tai äidin isä isän tai äidin äiti tyttären mies mies, jonka kanssa asuu ja seurustelee tyttären tai pojan lapsi mies, jonka kanssa on naimisissa nainen, jonka kanssa asuu ja seurustelee isän tai äidin sisko nainen, jonka kanssa on naimisissa vaimon tai miehen äiti vaimon tai miehen isä pojan vaimo 69

70 Härjoituksiä Listen to what people tell about their families. Write down all the family words that you hear. a) Laura b) Markku c) Terttu d) Aleksi Listen to the same text again. Terttu kertoo, että hän on leski. Mitä se tarkoittaa? 70

71 Härjoituksiä Look at the picture and write the correct name in genitive on the line. Sini on vaimo. Timo on mies. Timo ja Sini ovat naimisissa. Ella on ja tytär/tyttö. Eemil on ja poika. Ella on sisko. Sini Timo Eemil on veli. Ella ja Eemil ovat sisaruksia. Sini on ja äiti. Timo on ja isä. Timo ja Sini ovat ja Eemilin vanhemmat. Ella ja Eemil ovat ja lapsia. Ella Eemil Collect all the family words from the text. Do you understand them all? Vastaa kysymyksiin. 1. Onko Sini naimisissa? 2. Mikä Sinin miehen nimi on? 3. Kuinka monta lasta Timolla ja Sinillä on? 4. Mitkä lasten nimet ovat? 5. Ovatko lapset tyttöjä vai poikia? 71

72 Minullä on Minullä ei ole Minulla on sisko. Minulla on veli. Minulla on lapsi. Minulla on vaimo. Minulla on mies. Minulla on tyttöystävä. Minulla on poikaystävä. Minulla on auto. I häve I don t häve Minulla ei ole siskoa. / Minulla ei ole siskoja (mon.). Minulla ei ole veljeä. / Minulla ei ole veljiä (mon.). Minulla ei ole lasta. / Minulla ei ole lapsia (mon.). Minulla ei ole vaimoa. Minulla ei ole miestä. Minulla ei ole tyttöystävää. Minulla ei ole poikaystävää. Minulla ei ole autoa. When is a partitive ( partitiivi ) necessary in the sentence? Write what you have and what you don t have. 72

73 Puhekieltä Spoken länguäge Fill in the missing Minulla on structures in the chart. Minulla on Mulla on Minulla ei ole Mulla ei oo kirjakieli puhekieli kirjakieli puhekieli minulla on mulla on (mullon) minulla ei ole mulla ei oo (mulleioo) sulla on (sullon) sinulla ei ole hänellä on sillä on (sillon) sillä ei oo (silleioo) meillä on (meillon) meillä ei ole teillä on teillä on (teillon) teillä ei oo (teilleioo) niillä on (niillon) heillä ei ole niillä ei oo (niilleioo) 73

74 Väpää-äikä jä härrästukset Free time änd hobbies Minä harrastan uintia. Minä harrastan lukemista. Katson paljon telkkaria. Käyn joskus elokuvissa. Käyn kuntosalilla ja lenkkeilen koiran kanssa. maalaaminen käsityöt (käsitöitä) valokuvaus elokuvat (elokuvia) teatteri musiikin kuuntelu lukeminen pianonsoitto huilun soitto viulun soitto kitaran soitto laulu uinti laskettelu hiihto Kuvat: Opetushallitus, www2.edu.fi/materiaalipankki/ 74

75 Väpää-äikä jä härrästukset luistelu kävely sauvakävely lenkkeily jalkapallo jääkiekko sulkapallo tennis koripallo lentopallo sähly kuntosali keilaaminen pyöräily tanssi Kuvat: Opetushallitus, www2.edu.fi/materiaalipankki/ Study the names of your own hobbies. 75

76 Viikonloppu- jä lomäsuunnitelmät Pläns for weekends änd holidäys Me mennään lauantaina teatteriin ja sen jälkeen ravintolaan syömään. Sunnuntaina aion laiskotella koko päivän ja katsoa telkkaria. Onko teillä jo viikonloppusuunnitelmia? Mitä aiotte tehdä ensi viikonloppuna? Minä menen koko viikonlopuksi mökille. Toivottavasti on hyvä sää. Entäs sinä? Onko sinulla viikonloppusuunnitelmia? 76

77 Mitä teet ensi viikonloppunä? Whät äre you going to do next weekend? In the Finnish language there is no tense called the future. When we talk about the future, we use the present tense. Ensi lauantaina menemme teatteriin. You can also talk about your plans by using the verb aikoa (to intend). After this verb, the second verb is in its basic form. Sunnuntaina aion katsoa telkkaria. AIKOA minä aion sinä aiot hän aikoo me aiomme te aiotte he aikovat + perusmuoto Härjoituksiä Look at the speech bubbles on the previous page and circle those of the pictures below that show what the women are going to do at the weekend. 77

78 Härjoituksiä Write the verb type next to the verb. mennä elokuviin mennä teatteriin katsoa telkkaria mennä ravintolaan mennä ostoksille lukea opiskella käydä kävelyllä leikkiä lasten kanssa siivota nukkua tavata ystäviä harrastaa liikuntaa leipoa laittaa ruokaa juhlia tehdä pihatöitä mennä rannalle rentoutua olla kotona lähteä matkalle mennä mökille grillata tehdä töitä mennä piknikille 78

79 Härjoituksiä With your partner, look at the verb pictures and discuss your plans for the weekend. Mitä sinä aiot tehdä viikonloppuna? Minä menen... Entä sinä? With your partner, look at the verb pictures and discuss your holiday plans. Onko sinulla lomasuunnitelmia? Joo, minä... Leena talks about her plans for the weekend. Conjugate the verbs in brackets. Ensi viikonloppuna minä (aikoa) tehdä paljon kaikenlaista. Perjantaina minä (siivota) ja (pestä) vähän pyykkiä. Lauantaina minä (nukkua) myöhään. Aamulla minä (juoda) rauhassa kahvia ja (lukea) lehteä. Sen jälkeen (lähteä) pitkälle lenkille. Lenkin jälkeen (laittaa) ruokaa ja (katsoa) vähän telkkaria. Ehkä minä (soittaa) äidilleni. Lauantai-iltana minä (tavata) ystäväni kaupungilla. Me (mennä) elokuviin ja sen jälkeen (käydä) jossain ravintolassa lasillisilla. Sunnuntaina (mennä) katsomaan yhden taidenäyttelyn ja (käydä) ehkä uimassa. 79

80 Puhekieli Spoken länguäge Spoken language is a big part of the Finnish language. You can hear it everywhere. Sometimes a word is an abbreviation of a written word, which is when it is recognizable. Sometimes the spoken word is completely different. Do you understand these? mä sä se me te ne mun sun sen meijän teijän niiden/niitten mua sua sitä meitä teitä niitä TÄH? mä oon sä oot se on me ollaan te ootte ne on mä meen sä meet se menee me mennään te meette ne menee mä tuun sä tuut se tulee me tullaan te tuutte ne tulee Ooks sä? Oot sä? Ootteks te? Meeks sä? Meet sä? Meetteks te? Tuuks sä? Tuut sä? Tuutteks te? Läheks sä? Lähetteks te? Tiiäks sä? Tiiätteks te? En tiiä. Ei tiietä. Onks sul? Onks teil? Onks kaikil? 80

81 Puhekieli Can you guess what these words could be? kännykkä tietsikka näppis telkkari rööki sätkä sytkäri Onks sulla antaa tulta? makkari olkkari kylppäri kirppari kirppis työkkäri mäkkäri kiska biitsi rotsi uikkarit kraka huppari kumpparit lenkkarit korkkarit verkkarit vetskari fisu katkis bansku mansku omppu jätski jäde laku valkkari punkku kuohari kuohis vinkku kossu kalja kokis ratikka raitsikka spora dösä botski paatti fillari 81

82 Puhekieli In the Finnish language, and particularly in the spoken language, there are some small words or endings that have different meanings depending on the sentence context. Look at these dialogues and think what the words or endings in bold could mean. Kaisa: Hei, mennääks syömään? Lissu: Tota, mennään. Mä vaan lähetän tän viestin. Voiks sä oottaa pari minsaa? Kaisa: Mm, voin. Munkin pitää heittää nää paperit sihteerille ensin. Heikki: Hei, mihin sä oot menossa? Janne: Öö, tuota, meillä on se osastokokous tänään. Heikki: Ai niin joo, nyt mä muistankin. Tarjoilija: Hei. Oletteko valmiita tilaamaan? Asiakas A: Joo, ollaan. Tarjoilija: Selvä. Meillä on muuten tänään asiakasetuna kampasimpukkapasta. Asiakas B: Ai jaa, se kuulostaakin hyvältä. Mitä mieltä sä oot? Asiakas A: Mäkin taidan vaihtaa mun ruoan. Me otetaan molemmat se pasta. Tarjoilija: Ja mitä laitetaan juomaksi? Asiakas B: Mä otan lasin valkoviiniä ja sitten vois tuoda myös vettä. Asiakas A: Mä voisin ottaa kivennäisvettä. Tarjoilija: Selvä, minä tuon. Päivi: Kato, tuol on vaaleanpunainen flamingo! Toni: Ihanks totta! Missä? En mä vaan mitään näe. Päivi: No, ei siellä mitään flamingoa ole. Eihän niitä Suomessa ole. Herättelin vaan sua. 82

83 Puhekieli Here are some examples of small words used in different speech situations: A. You have not understood the point: Different phrases Mitä? Mitä sä sanoit? Anteeks, mitä? Ai, mitä? Ai, sano vielä uudestaan! B. You want to check whether you have understood correctly: Different phrases Ai, huomenna? Tulee vai? Tärkoitätko, että? Mitä tarkoittaa? Ymmärsinkö mä oikein, että sun mielestä? C. You want to attach the other person s ättention or stärt ä new topic: Hei, kuule, kato, muuten Hei kuule, mulla ois vähän asiaa. Hei, voidaanko me jatkaa tätä keskustelua myöhemmin? Kato, kyllähän sä nyt ymmärrät. D. You want time to think about what to say: Öö, tota, tuota, tota noin, niinku Öö, tuota, mä en ole ihan varma. Me voitais tota mennä vaikka tonne neukkariin. Tuota, hetkinen, odotas kun mä ajattelen asiaa. E. You are listening to the other person and you know the topic. You can also keep nodding at the same time: Mm, joo, nii, just, just joo, nii joo Mm, oon samaa mieltä. Joo. Nii joo. 83

84 Puhekieli F. The other person says something that surprises you: Oho! Ai? Ai jaa! Ahaa! Ei kai? Ihanks totta? Ihanks totta? Et oo tosissas! Aijaa! En tiennytkään. G. You want to tell a longer story: No No, ekä menin sinne käuppään jä sielt sit steissille. Jä sit H. You remember something old that you had temporarily forgotten: Ai nii(n), ai joo, ai niin joo, nii joo Muista, että huomenna on lyhyempi päivä. -Ai niin, mä jo unohdin sen. HÄ? 84

85 Täpäämisen sopiminen Mäking äppointments Read the dialogues with your partner. Discuss together all the things that you understand. Lassi: Hei, mitä sä teet tänään? Leevi: En oo vielä oikein ajatellut. Miten niin? Lassi: Mä meen Kalle kanssa jääkiekkomatsiin Areenalle. Tuut sä mukaan? Leevi: Voisin vaikka tulla. Mihin aikaan te meette? Lassi: Kuudelta. Peli alkaa puoli seittemältä. Nähdääks siin ulko-ovilla? Leevi: Joo, mulle sopii. Nähdään sillon. Moi! Leena: Moi, lähet sä mun kaa Stockalle ostoksille? Maija: Mihin aikaan sä oot menossa? Leena: Heti töitten jälkeen. Maija: Mulla on hammaslääkäri kello 16, ja siellä menee noin 20 minuuttia. Leena: Ok, mä voin odotellessa käydä jossakin. Maija: Hyvä, missä nähään? Leena: No, vaikka siinä Stockan kellon alla. Maija: Ok, nähään puol viiden maissa siellä. Harri: Hei, meidän pitäis keskustella niistä ensi viikon vuoroista vielä. Millon sulle kävis? Kati: Joo, niin pitäis. Miten sun vuorot menee? Mä oon nyt kaksi päivää iltavuorossa. Harri: Mä tuun tänään yövuoroon, ja huomenna mulla on vapaa. Ylihuomenna on aamuvuoro. Kati: Ai, sehän on hyvä sitten. Mullakin on ylihuomenna aamuvuoro. Voitais kattoo sillon. Harri: Moneltako sulle käy? Kati: Mun pitää olla lääkärinkierrolla mukana aamulla. Siinä menee ehkä kymmeneen. Harri: No, me voitais nähdä sen jälkeen. Nähäänkö vaikka meidän kahvihuoneessa. Kati: Joo, se käy mulle. Ilmotan sulle, jos kierrolla menee yli kymmeneen. 85

86 Härjoituksiä Read the dialogue with your partner. Do it many times and always change a new time and place. Hei, mitä sä teet (päivä)? En oo vielä oikein ajatellut. Miten niin? Lähdetkö (paikka/mihin)? Voisin vaikka lähteä. Mihin aikaan? (kellonaika). Okei, nähdäänkö (aika ja paikka/missä)? Joo, mulle sopii. Nähdään sillon. Moi! -Hei, mitä sä teet tänään? -En oo vielä oikein ajatellut. Miten niin? -Lähdetkö jääkiekkomatsiin mun kaa? -Voisin vaikka lähteä. Mihin aikaan? -Matsi alkaa puol seittemältä. -Okei, nähäänkö kuudelta ulko-ovilla? -Joo, mulle sopii. Nähdään sillon. Moi! 86

87 Härjoituksiä Read the dialogue with your partner. Do it many times and always change a new time and place. Hei, meidän pitäis tavata. Millon sulle kävis? Valitettavasti mulla on sillon toinen meno. Oisko joku toinen aika? No, (päivä) ois aikaa (kellonaika). Käykö se sulle? No, entäs (päivä) (kellonaika)? Joo, se käy tosi hyvin. Okei, nähään sillon. Joo, nähdään sillon. Moi! -Hei, meidän pitäis tavata. Millon sulle kävis? -No, huomenna ois aikaa kello 13. Käykö se sulle? -Valitettavasti mullaon sillon toinen meno. Oisko joku toinen aika? -No, entäs torstaina kello 14.15? -Joo, se käy tosi hyvin. -Okei, nähään sillon. -Joo, nähdään sillon. Moi! 87

88 Härjoituksiä Collect phrases that you can use to make an appointment and write them here. 1) This is how you ask if a person has time for a meeting: 2) This is how you ask what a good time would be: 3) This is how you agree on the place: 4) This is what you say when the time or place is fine for you: 5) This is what you say when the time or place is not fine for you: 88

89 Härjoituksiä The doctor asks. What do you have to do? Write a sentence, in which you use the structure minun täytyy + perusmuoto (basic form). Esimerkki: Yskäise Minun täytyy yskäistä. Riisu paita. Pue (pukea) paita päälle. Katso ylöspäin. Käännä (kääntää) päätäsi. Avaa suu. Sano AAAA. Käänny (kääntyä) ympäri. Hengitä syvään. Lepää (levätä) pari päivää. Juo paljon. Vältä raskasta työtä. 89

90 Härjoituksiä In the Finnish language, we use the -ko question or the -isi form to ask for something politely. The request Yskäise (cough once) becomes more polite when you säy Yskäisetkö or Yskäisisitkö Make the following requests more polite. First, do the exercise orally with a partner. Then write the answers. Riisu paita. paidan. Pue (pukea) paita päälle. Katso ylöspäin. Käännä (kääntää) päätäsi. Avaa suu. Sano AAAA. Käänny (kääntyä) ympäri. Hengitä syvään. paidan päälle. ylöspäin. päätäsi. suun. AAAA. ympäri. syvään. 90

91 Lisä härjoituksiä Look at the diagram and answer the questions. Suomalaiset perheet vuonna 2008 (Tilastokeskus 2009) Aviopari, ei lapsia Aviopari ja lapsia Avopari, ei lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Rekisteröity miespari (579 kpl) Rekisteröity naispari (665kpl) % perheistä What is the meaning of aviopari? avopari? rekisteröity naispari/miespari? Is the Finnish family different from a family in your country? If yes, how? 91

92 SUOMEN KIELI Ruoka Food 92

93 Ruokäsänojä Vihannekset ja juurekset Words äbout food Vegetables and root vegetables 1. tomaatti 2. kurkku 3. paprika 4. kaali 5. kiinankaali 6. punakaali 7. salaatti 8. herne 9. papu 10. kukkakaali 11. parsakaali 12. sipuli 13. valkosipuli 14. purjo 15. ruohosipuli 16. punasipuli 17. retiisi 18. maissi 19. munakoiso 20. pinaatti 93

94 Vihannekset ja juurekset 21. avokado 22. raparperi 23. varsiselleri 24. kesäkurpitsa 25. palsternakka 26. peruna 27. porkkana 28. nauris 29. lanttu 30. punajuuri Marjat Berries 31. mansikka 32. mustikka 33. vadelma 34. puolukka 35. lakka 36. karpalo 37. punaviinimarja 38. mustaviinimarja 39. karviainen 94

95 Hedelmät Fruits 40. omena 41. päärynä 42. banaani 43. ananas 44. nektariini 45. vesimeloni 46. luumu 47. kiivi 48. kirsikka 49. persikka 50. aprikoosi 51. viinirypäle Sitrushedelmät Citrus fruits 52. appelsiini 53. greippi 54. sitruuna 55. mandariini 95

96 Liha ja kala Meat and fish in Finnish/suomeksi in English/englanniksi in your own language sianliha/porsaanliha pork naudanliha lampaanliha broilerinliha/kana kalkkunanliha beef lamb chicken turkey 56. liha 57. kala 58. kana 59. jauheliha 60. leikkele 61. lihapulla 62. makkara 63. nakki 64. pihvi 65. katkarapu 96

97 Viljat Grains in Finnish/suomeksi in English/englanniksi in your own language ruis rye vehnä kaura ohra tattari hirssi wheat oats/oat barley buckwheat millet Viljatuotteet Cereal products 66. vaalea leipä 67. tumma leipä/ ruisleipä 68. näkkileipä 69. karjalanpiirakka 70. sämpylä 71. pikkuleipä/ keksi 72. piirakka 73. pulla 74. korvapuusti 75. kakku 76. puuro 77. velli 78. mannapuuro 79. riisipuuro 80. mysli 97

98 Maitotuotteet Milk products 81. jogurtti 82. maito 83. kerma 84. piimä 85. jäätelö 86. raejuusto 87. kermaviili 88. viili 89. rahka 90. juusto Juomat Drinks 91. mehu 92. tuoremehu/ täysmehu 93. kahvi 94. tee 95. vesi 96. kaakao 97. olut/kalja 98. viini 98

99 Jälkiruoat ja makeiset Desserts and sweets 99. karkki 100. suklaa 101. marjakeitto/ marjasoppa 102. hedelmäsalaatti 103. rahka 104. kiisseli 105. vispipuuro 106. ohukainen/ lettu 107. pannukakku 108. hillo Muita tuotteita Other products 109. voi 110. margariini 111. öljy 112. sokeri 113.hunaja 114. pasta/ makaroni 115. riisi 116. jauhoja 117. hiiva 118. kanan - muna/muna 99

100 Muita tuotteita 119. herkkusieni 120. kanttarelli 121. manteli 122. pähkinä 123. rusina Ruokalajit Dishes 124. kastike 125. laatikko 126. pata 127. sose/muusi 128. raaste 129. salaatti 130. keitto 131. sosekeitto 100

101 Mausteet ja kastikkeet Spices and sauces 132. suola 133. pippuri 134. kaneli 135. sinappi 136. ketsuppi 137. salaatinkastike Yrtit Herbs 138. basilika 139. oregano 140. rosmariini 141. persilja 142. tilli 101

102 Härjoituksiä 1) Familiarize yourself with the food words. Make a list below of those words that somehow feel familiar to you and are perhaps easy to learn. 2) Can you still remember the word stress in Finnish? Say all the food words with your partner. 3) Memory game. Turn two pieces face up. Say the food words. If they are the same, take them and keep them. If they are not the same, put them back face down. Always try to remember where a certain piece is. 102

103 Ruokälistä Menu RUOKALISTA Maanantai Aamiainen: Lounas: Päivällinen: Iltapala: Tiistai Aamiainen: Lounas: Päivällinen: Iltapala: Keskiviikko Aamiainen: Lounas: Päivällinen: Iltapala: Torstai Aamiainen: Lounas: Päivällinen: Iltapala: Perjantai Aamiainen: Lounas: Päivällinen: Iltapala: Lauantai Aamiainen: Lounas: Päivällinen: Iltapala: Sunnuntai Aamiainen: Lounas: Päivällinen: Iltapala: kaurapuuro, leipä, juusto, appelsiinituoremehu jauhelihakastike, keitetyt perunat, vihersalaatti, mansikkakiisseli pinaattikeitto, kananmuna, ruusunmarjakiisseli mannapuuro ohrapuuro, kananmuna, omenatuoremehu maksamurekepihvit, perunasose, ruskea kastike, porkkanaraaste, puolukkarahka kalakeitto, vadelmakiisseli kaurapuuro neljänviljanpuuro, leipä, leikkele, tuorepala, ananastäysmehu nakkikastike, keitetyt perunat, paprikasalaatti, hedelmäsalaatti kaalilaatikko, puolukkasurvos, suolakurkku, raparperikiisseli ohravelli velli, leipä ja leikkele, kurkku, ananastäysmehu broilerikastike, pasta, mandariinivihersalaatti, mangokiisseli liha-kasvispata, vispipuuro jogurtti kaurapuuro, leipä, juusto, tomaatti, hedelmämehu kalapihvi, keitetyt perunat, vesimelonisalaatti, rusinakiisseli lihaperunasoselaatikko, omena-kaurapaistos mannapuuro riisihiutalepuuro, mehukeitto, omena, hedelmämehu kinkkukiusaus, keitetyt kasvikset, sitruunakiisseli herkkusienikeitto, mustikkakiisseli viili velli, leipä ja leikkele, omenatäysmehu porsaanlihakastike, perunasose, keitettyä parsakaalia, pannukakku ja hillo porkkanasosekeitto, aprikoosikiisseli talon puuro 103

104 Härjoituksiä Read the menu and answer the questions. 1. Mitä maanantaina on aamupalaksi? 2. Mitä tiistaina on aamupalaksi? 3. Mitä keskiviikkona on aamupalaksi? 4. Mitä puuroa perjantaina on aamupalaksi? 5. Onko sunnuntaina aamupalaksi puuroa? 6. Mitä maanantaina on lounaaksi? Entä jälkiruoaksi (lounaan jälkeen)? 7. Mitä tiistaina on lounaaksi? Entä jälkiruoaksi? 8. Mitä perjantaina on lounaaksi? Entä jälkiruoaksi? 9. Mitä maanantaina on päivälliseksi? Entä jälkiruoaksi? 10. Mitä keskiviikkona on päivälliseksi? Entä jälkiruoaksi? 11. Mitä lauantaina on päivälliseksi? Entä jälkiruoaksi? 12. Mitä maanantaina on iltapalaksi? 13. Mitä torstaina on iltapalaksi? 14. Minä päivänä on iltapalaksi viiliä? 15. Minä päivänä on iltapalaksi talon puuroa? 16. Minä päivänä on lounaaksi nakkikastiketta ja keitettyjä perunoita? 17. Minä päivänä on aamupalaksi riisihiutalepuuroa? 18. Minä päivänä aamupalalla on appelsiinimehua? 19. Minä päivänä on jälkiruoaksi vispipuuroa? 20. Minä päivänä on paras ruoka? 104

105 Härjoituksiä If necessary, add an ending. kaksi omenaa kuppi teetä monta hernettä kaksi päärynä pari palaa ananas vähän porkkanaraaste monta pulla viisi nauris paljon salaatinkastike kuppi kahvi kaksi pakettia voi kauhallinen kastike yksi banaani viisi palaa suklaa vähän perunasose 200 grammaa kala kuppi kaakao yksi leikkele vähän kiisseli 300 grammaa lammas What do you usually eat? Syön aamupalaksi puuro, marjakeitto, leipä, juusto, kinkku ja kurkku. Juon kupin tee. Lounaaksi syön kalakeitto ja juon maito tai ve (vesi). Jälkiruoaksi syön mansikkakiisseli. Iltapäivällä juon kaksi kuppi kahvi ja syön pari keksi. Päivälliseksi syön kaksi jauhelihapihvi ja perunasose sekä lantturaaste. Iltapalaksi syön mysli maidon kanssa ja juon kaakao. Haluatteko lisää keitto? Otatteko pannukakun kanssa hillo vai kermavaahto? Kuinka monta peruna otat? Haluatko kahvi tai tee? 105

106 Härjoituksiä Read the recipe for macaroni casserole makaronilaatikko and answer the questions. a) Kuinka paljon makaronilaatikkoon tulee makaronia? b) Kuinka paljon siihen tulee jauhelihaa? c) Kuinka monta sipulia siihen tulee? d) Kuinka paljon maitoa munamaitoon tulee? e) Kuinka monta munaa munamaitoon tulee? Kuva: Myllyn paras Makaronilaatikko 3 dl makaronia vettä suolaa g jauhelihaa 1 sipuli ½ tl suolaa valkopippuria Munamaito: 4-5 dl maitoa 2 munaa ½ tl suolaa tai yrttisuolaa 1 tl paprikajauhetta 1. Keitä makaronit suolalla maustetussa vedessä melkein kypsiksi ja kaada vesi pois. ml = millilitra cl = senttilitra dl = desilitra l = litra mg = milligramma g = gramma kg = kilogramma mm = millimetri cm = senttimetri m = metri tl = teelusikka / teelusikallinen rkl = ruokalusikka / ruokalusikallinen 2. Paista jauheliha ja hienonnettu sipuli ja sekoita se kattilaan makaronien joukkoon. 3. Kaada seos voideltuun vuokaan ja lisää munamaito. 4. Kypsennä laatikkoa 175 asteessa noin tunti. 106

107 Härjoituksiä Discuss with your partner. One of you asks a question and the other one gives an answer. Mitä tavallisesti/ normaalisti syöt aamulla? Mitä tavallisesti/ normaalisti syöt lounaaksi? Mitä tavallisesti/ normaalisti syöt illalla? Juotko tavallisesti/ normaalisti kahvia vai teetä? Laitatko kahviin tai teehen sokeria tai maitoa? Mikä on sinun lempihedelmä? Mikä on sinun lempivihannes? Tunnetko kaikki kuvissa olevat hedelmät, vihannekset ja marjat? 107

108 Astiät Dishwäre haarukka veitsi (ruoka)lusikka teelusikka / pikkulusikka kauha kuppi lasi kulho syvä lautanen matala lautanen kattila paistinpannu kahvipannu vuoka lasta kasari pata kannu leikkuulauta puukko / veitsi mitta juustohöylä purkinavaaja sakset puuhaarukka Kuvat: 108

109 Härjoituksiä Dishware bingo Write names of dishware in the chart. Every square should have one dish. The words can be in any order you like. When you see a picture of the dish you wrote, draw a cross on the word. When you get four crosses on one line, shout Bingo! The line can be vertical, horizontal or diagonal. 109

110 -ton-sänät Words with -ton The ending -ton at the end of a word means that a product does not contain this ingredient. For example, laktoositon maito is milk that does not contain lactose. ton does not contain Write the missing explanations. maidoton laktoositon rasvaton sokeriton suolaton säilöntäaineeton gluteeniton kivetön kolesteroliton alkoholiton munaton soijaton väriaineeton lihaton kalaton = ei maitoa = ei laktoosia = ei rasvaa = = = ei säilöntäainetta = = ei kiviä (siemeniä) = ei kolesterolia = = = = = = Sanan taivutus: Haluatko rasvattoman jogurtin? Gluteenittomat leivät ovat täällä. -ton -ttoma 110

111 vä hä -sänät Words with vähä The prefix vähä- means that a product has very little of this ingredient. For example, there is very little fat in vähärasvainen liha. vähärasvainen vähäsuolainen vähälaktoosinen = vähän rasvaa = = vähäkalorinen = vähän kaloreita (Kuva: Papunetin kuvapankki, Nella Virtanen) Lyhenteet: S = sokeriton L = laktoositon VL = vähälaktoosinen G = gluteeniton M/Ma = maidoton M/Mu = munaton Allergiät Allergies To talk about allergies, the following structure is used: olla allerginen + MILLE? Oletko allerginen jollekin? Onko sinulla allergioita? Olen allerginen kalalle. En voi syödä kalaa. Olen allerginen sitrushedelmille. Minulla on laktoosiintoleranssi. 111

112 Härjoituksiä Keskustele parisi kanssa. a) Whät cän t they eät? Olen allerginen omenalle. Olen allerginen tomaatille. Olen allerginen vehnälle, ohralle ja Olen allerginen kananmunalle. Olen allerginen maidolle. Olen allerginen pähkinälle. b) What are they allergic to? En voi syödä kalaa. En voi syödä suklaata. En voi syödä mansikoita (mansikka). En voi syödä kiiviä. En voi syödä selleriä. En voi syödä porkkanaa. 112

113 Härjoituksiä Keskustele parin kanssa. Mitä ruokaa ostat ja syöt arkena? Mitä ruokaa ostat ja syöt viikonloppuna? Mitä ruokaa tarjoat ystäville? Mitä ruokaa ostat ja syöt uutena vuotena (uusi vuosi)? Mitä syöt kesällä? Mitä syöt talvella? Mistä ruuasta et pidä? Onko jokin ruoka, jota et voi syödä? 113

114 Lisä härjoituksiä Guess which food! OMENAA BANAANIA VIINIRYPÄ- LEITÄ PÄÄRYNÄÄ VESIMELOO- NIA =? MAKARO- NEJA JAUHELIHAA SUOLAA MAITOA = KANAN- MUNIA? TOMAATTIA KURKKUA SALAATTIA PUNASIPULIA PAPRIKAA =? MANSIKOITA MUSTIKOITA KUOHUKER- MAA RAHKAA SOKERIA =? SIENIÄ KERMAA PASTAA JUUSTOA BASILIKAA =? 114

115 SUOMEN KIELI Vaatteet, ulkonäkö ja erilaisia adjektiiveja Clothes, appearance and various adjectives 115

116 Vä rit Colours musta harmaa valkoinen/valkea sininen punainen keltainen violetti oranssi vihreä ruskea vaaleanpunainen tummansininen Minkä vä rinen Whät colour is Kysy parilta. on tomäätti? on kurkku? on äppelsiini? on äurinko? on Bulgarian lippu? on säteenkääri? on lumi? on täiväs? on seeprä? on päprikä? on elefäntti? 116

117 Väätteet Clothes t-paita farkut sukat neulepusero housut shortsit pyjama pusero uimapuku bikinit esiliina hame mekko jakkupuku yöpaita rintaliivit 117

118 Väätteet kravatti/solmio puku pikkutakki suorat housut bokserit alushousut kauluspaita uimahousut kävelykengät sandaalit aamutossut talvikengät kumisaappaat korkokengät lenkkarit saappaat 118

119 Väätteet pipo lippalakki/lippis hattu pyöräilykypärä sateenvarjo vyö lapaset sormikkaat kaulaliina reppu laukku silmälasit 119

120 Härjoituksiä Ask your partner what colour his/her clothes are. Look at the sample dialogue. -Minkä värinen sinun pusero on? -Se on punainen. -Minkä värinen Marinan pusero on? -Se on valkoinen. -Minkä väriset sinun housut ovat? -Ne ovat siniset. -Minkä väriset Marinan housut ovat? -Ne ovat mustat. 120

121 Härjoituksiä Discuss with your partner what the Finns wear in summer/winter. What do you wear when you go out to eat? What do you wear when you go to a party? 121

122 Ruumiinosät jä ulkonä ko Body parts and appearance Connect the correct word with the right place in the picture. hiukset olkapää olkapäät käsivarsi käsi kädet kämmen varvas varpaat kasvot kaula rintakehä vatsa sormi sormet polvi takapuoli reisi sääri jalkaterä kantapää nilkka selkä alaselkä yläselkä rinta rinnat vyötärö ranne korva korvat viikset parta niska nenä poski kalju otsa silmä silmät suu kulmakarvat leuka 122

123 Hä n on Hä nellä on He or she is He or she häs Hän on pitkä. lyhyt. normaalipituinen. hoikka/laiha. pyöreä/tukeva/lihava. normaalipainoinen. kaunis. komea. söpö. kalju. iloinen. hauska. tylsä. Hänellä on lyhyet/pitkät hiukset. tummat/vaaleat/punaiset hiukset. kiharat/suorat hiukset. viikset/parta. poninhäntä. pieni suu. värikäs t-paita. siniset farkkushortsit. 123

124 Härjoituksiä Discuss with your partner. Describe what the people in your study group look like. Look at the examples. Märiällä on Märiä on pitkät, ruskeat hiukset. iloiset silmät. kaunis suu. sininen farkkuliivi. valkoinen pusero. iloinen. melko pitkä. kaunis. Nikollä on Niko on lyhyet, tummat hiukset. pieni suu. tummat silmät. kapeat kasvot. sininen kauluspaita. komea. laiha. Describe what your family members or your friends look like. You can also write here. 124

125 Adjektiivejä Adjectives kylmä kuuma hyvä huono iso, suuri pieni pitkä lyhyt 125

126 Adjektiivejä korkea matala paksu ohut leveä kapea ylipainoinen, lihava, tukeva hoikka, laiha 126

127 Adjektiivejä sairas terve nuori vanha uusi vanha kova pehmeä 127

128 Adjektiivejä puhdas likainen siisti sotkuinen helppo vaikea kaunis ruma 128

129 Adjektiivejä kallis halpa täysi tyhjä rikkinäinen ehjä 129

130 Härjoituksiä Make sentences using the adjectives according to the examples. esim. Minulla on uusi auto. Minun matkalaukku on iso. 130

131 Adjektiivejä hauska tylsä iloinen surullinen väsynyt pirteä onnellinen mukava, kiva suloinen, söpö ihana puhelias kovaääninen tyytyväinen viisas, fiksu ulospäin suuntautunut masentunut ilkeä, ikävä inhottava kamala hiljainen rauhallinen vihainen tyhmä ujo 131

132 Härjoituksiä Guess who! Describe one of the people in your group to your partner. Your partner will try to guess. No, hänellä on vaaleat hiukset, raidallinen pusero ja musta vyö. Onko hän? Kyllä./ Ei. In the same way, describe a celebrity who comes from your country. Your partner will try to guess. Härjoituksiä Discuss with your partner. Millainen sinun siskosi on luonteeltaan? No, hän on sellainen äänekäs, mutta rauhallinen. Milläinen No, 132

133 Mittätäulukot väätteille Women Normaalipituus n cm = 40-sarja Koko C30 C32 C34 C36 C38 C40 C42 C44 C46 C48 C50 C52 C54 C56 C58 C60 Rinnanympärys (A) Vyötärö (B) Lantio (C) Vastaava kaksoiskoko 30/32 34/36 38/40 42/44 46/48 50/52 54/56 58/60 XS S M L XL XXL Lyhyt n cm = 20-sarja Koko D20 D21 D22 D23 D24 D25 D26 D27 D28 Rinnanympärys (A) Vyötärö (B) Lantio (C) Brassiere Rinnanympärys Koko Mitta rintojen alta (F) Kuppikoko A-mitan ja F-mitan erotus Kuppi A B C D DD,E ESIM:. Rinnanympärys (A) Erotus (cm) pieni povi keskikokoinen povi suuri povi Mitta rintojen alta (F) Erotus 88 cm 104 cm -74 cm -85 cm = 14 = 19 cm cm Rintaliivien koko 75 A 85 D Men Normaali pituus - normaali vyötärö Koko C46 C48 C50 C52 C54 C56 C58 C60 C62 C64 C66 C68 Rinnanympärys (A) Vyötärö (B) Lahkeen sisäpit. (D) Lyhyt - normaali paino Koko C96 C100 C104 C108 C112 Rinnanympärys (A) Vyötärö (B) Lahkeen sisäpit. (D) Lyhyt - normaali paino Koko C148 C150 C152 C154 C156 Rinnanympärys (A) Vyötärö (B) Lahkeen sisäpit. (D) Lyhyt - tanakka Koko D96 D100 D104 D108 D112 D116 D120 D124 D128 Rinnanympärys (A) Vyötärö (B) Lahkeen sisäpit. (D) Paidat, vaatemitta (mittaa sopivasta paidasta) Kaulanympärys 37/38 39/40 41/42 43/44 45/46 47/48 49/50 51/52 Vastaa S M L XL XXL XXXL XXXXL XXXXXL Rinnanympärys (A) Vyötärö (B)

134 Meäsurement chärt for clothes Shoes Kengät ja saappaat Koko Kengän sisäpituus 13,0-13,5 13,5-14,2 14,2-14,9 14,9-15,6 15,6-16,2 16,2-16,8 Jalkaterän pituus (G 11,4-12,0 12,0-12,7 12,7-13,4 13,4-14,1 14,1-14,7 14,7-15,3 Koko Kengän sisäpituus 16,8-17,5 17,5-18,1 18,1-18,8 18,8-19,5 19,5-20,2 20,2-20,8 Jalkaterän pituus (G 15,3-16,0 16,0-16,6 16,6-17,3 17,3-18,0 18,0-18,7 18,7-19,3 Koko Kengän sisäpituus 20,8-21,5 21,5-22,2 22,2-22,8 22,8-23,4 22,9-23,6 23,6-24,3 Jalkaterän pituus (G 19,3-20,0 20,0-20,7 20,7-21,3 21,3-21,9 21,9-22,6 22,6-23,3 Koko Kengän sisäpituus 24,3-24,9 24,9-25,6 25,6-26,3 26,3-27,0 27,0-27,7 27,7-28,3 Jalkaterän pituus (G 23,3-23,9 23,9-24,6 24,6-25,3 25,3-26,0 26,0-26,7 26,7-27,3 Koko Kengän sisäpituus 28,3-28,9 28,9-29,6 29,6-30,3 Jalkaterän pituus (G 27,3-28,4 28,4-29,1 29,1-29,9 EXPLANATIONS OF THE MEASUREMENTS A = Chest measurement Measure the chest across the fullest part of the chest, on top of the brassiere. B = Waist Measure around the waist. C = Hips Measure around the fullest part of the hips. D = Inseam (trousers) Measure from the underside of the crotch down to the floor. Women: mentioned in the product description. Men/children: look at the chart. E = Body height Measure the height of the whole body standing back against the wall. F = Under bust measurement (brassiere) Take a tight measurement underneath the breasts. G = Foot length Step on a piece of paper with your heel against the wall. Mark the length with a pen. Heel height Measure from the top point of the heel. Mentioned in the product description. Height of the top part Measure from the shoulder near the neckline. Women: Mentioned in the product description. Skirt length, clothing measurement Measure from the top of the waistband. Women: Mentioned in the product description. (Source: 134

135 Lisä härjoituksiä Write about the person in the picture. Describe what the person is wearing and what he or she looks like. 135

136 SUOMEN KIELI Sairaana Being ill 136

137 Mikä sinullä on? Mikä sinuä väivää? Whät is the mätter? Whät is wrong? Mulla on ollut 38 astetta kuumetta jo neljä päivää. Mun niskaa ja hartioita särkee. Minun mieheni on kärsinyt masennuksesta jo kohta puoli vuotta. Minulla on ihottumaa kaulassa. Olenkohan minä allerginen jollekin? 137

138 Mikä sinullä on? Mikä sinuä väivää? 1. Minulla on yskä. Minua yskittää. 2. Minulla on nuha. 3. Minulla on flunssa. 4. Minulla on kuumetta. 5. Minulla on pää kipeä. Minun päätä särkee. 6. Minulla on korva kipeä. Minun korvaa särkee. 7. Minulla on jalka kipeä. 8. Minulla on käsi kipeä. 9. Minulla on hammas kipeä. Minun hammasta särkee. 10. Minulla on kurkku kipeä. 11. Minulla on selkä kipeä. Minun selkää särkee. 12. Minulla on hartiat kipeät. 13. Minua pyörryttää. Minua huimaa. 14. Minulla on maha/vatsa kipeä. 15. Minua oksettaa. 16. Minulla on huono olo. 17. Minulla on jano. 18. Minulla on nälkä. 19. Minulla on kuuma. 20. Minulla on kylmä. Minua janottaa. Minua paleltaa. Kuvat 1 5, Papunetin kuvapankki, Elina Vanninen 138

139 Mikä sinullä on? Mikä sinuä väivää? Minullä on Minullä on Minuä Minun Olen... pää kipeä. korva kipeä. hammas kipeä. kurkku kipeä. jalka kipeä. vatsa kipeä. niska kipeä. selkä kipeä. nilkka kipeä. hartiat kipeät. nuha. (Nenä vuotaa. Nenä on tukossa.) yskä. flunssa. kuumetta. vatsatauti. ripuli. ihottuma. haava. allergia. tulehdus. päänsärky. oksettaa. yskittää. pyörryttää. huimaa väsyttää. paleltaa. janottaa. päätä särkee. hammasta särkee. selkää särkee. niskaa särkee. korvaa särkee. väsynyt. masentunut. stressaantunut. hermostunut. 139

140 Härjoituksiä Write the words from the box under the correct heading. Minä olen... Hän on... Minulla on... Hänellä on... kipeä kauhea päänsärky jalka kipeä kuumetta flunssa sairas tosi kipeä väsynyt nuha yskä huono olo vähän väsynyt kurkku kipeä migreeni selkä kipeä hammas kipeä ihottuma jano 140

141 Härjoituksiä Choose a word from each box and make sentences. Esim. Simolla on jalka kipeä. Simo Liisa Eeva minä sinä minun lapsi Markus Timon vaimo minun äiti he Tertun isä vauva hammas kipeä kuumetta jalka kipeä ripuli huono olo flunssa yskä ja nuha pää kipeä sairas masentunut kurkku kipeä selkä kipeä 141

142 Härjoituksiä Choose a suitable word from the box. 1. Istuin koko päivän tietokoneella, ja nyt minulla on kipeä. 2. Söin lounaalla kanaa. Se oli vanhaa. Nyt minulla on kipeä. 3. Eilen minulla oli kylmä koko päivän. Nyt minulla on. 4. Olen allerginen tiskiaineelle. Nyt minun kädessä on. 5. Minulla on vatsa kipeä ja minun täytyy käydä koko ajan vessassa. Minulla on. 6. Sanna on raskaana. Aamulla häntä. 7. Minun täytyy mennä hammaslääkäriin, koska minun hammasta. 8. Minulla on nenä tukossa. Minulla on. 9. Minulla on kauhea yskä. Minua koko ajan. 10. Nukuin tosi huonosti viime yönä. Nyt minua tosi paljon. väsyttää ihottuma ripuli nuha pää vatsa oksettaa flunssa särkeä yskittää 142

143 Kuinkä käuän? How long? Mulla on ollut kuumetta jo kolme päivää. Kuinka kauan? tunnin (ajan) päivän (ajan) viikonlopun (ajan) viikon (ajan) kuukauden (ajan) kesän (ajan) vuoden (ajan) koko kaksi viisi pari monta päivän/viikon/viikonlopun/ kuukauden/kesän/vuoden tuntia/päivää/viikkoa/kuukautta/vuotta Härjoituksiä Practise speaking with your partner. Choose a symptom and imagine how long you have had it. Mitä oireita sinulla on ollut? Minulla on.../mulla on... Minua.../Mua... Kuinka kauan näitä oireita on ollut? (Vastaa kysymykseen) 143

144 Härjoituksiä Practise illnesses with your partner using pantomime. Your partner will act out an illness and you try to guess. Härjoituksiä You are ill. You call your friend and complain to him or her how ill you are feeling. Your friend will ask you some questions and you tell him or her what is wrong. Mikä sinua vaivaa? Mitä oireita sinulla on? Kuinka kauan sinä olet ollut sairaana? Missä sinä nyt olet? Mitä sinä teet? SAIRAUS: -kuumetta -allergia -pää/selkä kipeä -vatsatauti -huono olo OIRE: -väsyttää -nenä vuotaa -oksettaa -yskittää -paleltaa -kurkku kipeä MITÄ TEET? -juot kuumaa mehua -katsot videoita/tv:tä -otan lääkettä -nukut -kuuntelet musiikkia Moi, mulla on ihan kamala olo. Mä oon sairas. MISSÄ: -kotona -sängyssä -kurssilla -töissä -sairaalassa -apteekissa KUINKA KAUAN? -pari päivää -viikon -muutaman tunnin -koko kevään 144

145 Ajän värääminen Mäking än äppointment Read the dialogue with your partner. Oulunkylän terveysasema. Mirja Holopainen. Tässä/Täällä on, hei! Hei! Selvä. Millaisia oireita sinulla on? Kuinka kauan näitä oireita on ollut? Ahaa. Saisinko henkilötunnuksen? Haluaisin varata ajan lääkärille. (Vastaa kysymykseen) (Vastaa kysymykseen) (Kerro henkilötunnus) Kiitos. Meillä olisi vapaa aika huomenna kello Sopiiko se? Siis huomenna kello 9.30? Joo. Kyllä se sopii. Eli huomenna kello Lääkärin nimi on Timo Siila, ja huone on 217. Lääkäri kutsuu sisään nimellä. Kiitos. Hei hei! Hei. 145

146 Ajän peruminen Cäncelling än äppointment Read the dialogue with your partner. Oulunkylän terveysasema. Mirja Holopainen. Tässä/Täällä on, hei! Hei! Selvä. Kerrotko sinun henkilötunnuksen. Eli (soittajan nimi). Kiitos. Eli sinulla oli aika tiistaina kello Minun pitäisi perua aika lääkärille. (Kerro henkilötunnus) Joo. Haluatko varata uuden ajan? Joo. Olisiko tiistaina aamulla vapaita aikoja? Hetkinen, katsotaas. Kyllä täällä olisi yksi aika tiistaina kello Se sopisi hyvin. Selvä, eli tiistaina kello Kiitos. Hei hei! Hei. 146

147 Lä ä ke- jä äpteekkkisänästoä Medical and pharmacy vocabulary apteekki lääkekaappi lääkedosetti resepti lääkemitta lääke, kapseli lääke, tabletti lääke, jauhe lääke, liuos suihke tippa voide side harsotaitos laastari kuumemittari Kuvat: 147

148 Lä ä kkeiden ännosteluohjeet Instructions for dosing the medicätion SILMÄTIPAT 1 2 tippaa 4 kertaa päivässä kumpaankin silmään viikon ajan. ANTIBIOOTTIKUURI KEUHKOPUTKENTULEHDUKSEEN 1 tabletti kahdesti päivässä 10 päivän ajan. SÄRKYLÄÄKE depotabl. Burana 800 mg NXXX 1 3 tablettia vuorokaudessa särkyyn. NENÄSUMUTE Lapset vuotiaat 1-2 suihketta, yli 14- vuotiaat ja aikuiset 1-3 suihketta tarvittaessa molempiin sieraimiin enintään joka 6.tunti. Ilman lääkärin määräystä enintään 10 vuorokauden ajan. LÄÄKEVOIDE Tulehtuneelle ihoalueelle 2-3 kertaa päivässä. Tulehtuneen ekseeman hoitoon. KORTISONIVOIDE IHOTTUMAN HOITOON Sivele ohuelti ihottuma-alueelle kolmesti päivässä. Säilytä voide kylmässä. SÄRKYLÄÄKE Annostus aikuisille 1-2 tablettia korkeintaan 3 kertaa päivässä. Lue lääkkeiden annosteluohjeet ja vastaa kysymyksiin. 1. Kuinka monta silmätippaa saa laittaa kerralla? 2. Kuinka monta kertaa päivässä silmätippoja laitetaan? 3. Kuinka monta tablettia Buranaa voi ottaa vuorokaudessa? 4. Kuinka usein nenäsumutetta voi enintään ottaa? 5. Kuinka monta suihketta lapset voivat ottaa kerralla? Entä aikuiset? 6. Kuinka monta antibioottitablettia otetaan kerralla? 7. Kuinka monta antibioottitablettia otetaan päivässä? 8. Kuinka kauan antibioottikuuri kestää? 9. Kuinka usein lääkevoidetta laitetaan? 10. Kuinka usein kortisonivoidetta laitetaan? 11. Kuinka monta särkylääketablettia voi ottaa kerralla? 12. Kuinka monta kertaa päivässä särkylääkettä voi ottaa? 148

149 Kuinkä usein? How often? kerran päivässä kaksi kertaa päivässä = kahdesti päivässä kolme kertaa päivässä = kolmesti päivässä neljä kertaa päivässä = neljästi päivässä joka tunti joka toinen tunti joka kolmas (3.) tunti joka aamu joka ilta aamuin illoin = aamulla ja illalla korkeintaan = enintään vähintään Kuinkä päljon? Kuinkä montä? How much? How mäny? 1 tippa 2 tippaa 1 tabletti 2 3 täblettiä ( kähdestä kolmeen / käksi viivä kolme ) 1 2 suihkettä ( yhdestä kähteen / yksi viivä käksi ) 149

150 Lisä härjoituksiä Find body parts and words related with illnesses in the chart. Write the words on the lines. The word can be positioned vertically or horizontally. D H J K Y R X S Y J T D B H J F S N V Y B E J M Z J A L K A A Y S K Ä Ä V A H O D W E L E U K A N M K U E K I P E Ä Ä A V A R P A A T Ä C J Ö S A B C D E F G H L I J K L V I M N O P S Q R R E S T U V W X Y Z K Å Ä I Ö A P O S K I E A E B N C D E F S I L M Ä G H H I J U K L M N L O I P N R I N T A K E H Ä Q R O S T L U V W X K Y S Z U Å K U L M A K A R V A T Ä Ö I A B C D Ä E I F S N G H I J K L M N N O T P Q R S T U V X Y Z Å Ä E A A A E C V A E U F U A V A T S A T A U T I S N A B Z X D V E G H H M K G D I N F E K T I O H Ä A Ä F L U N S S A W A U I D V R T L P Å I K L A W E R T B D H Y A J T U L E H D U S F D A S S A D E G Y H U J I K L O P Å H G F C D S E E R T K U U M E D V Y Ö T Ä R Ö D D E H I U K S E T I 150

151 Lisä härjoituksiä Check what these specialist doctors and the illnesses they treat are called in your language. suomeksi englanniksi omalla kielelläsi GYNEKOLOGI gynecologist naistentaudit raskaus synnytys HAMMASLÄÄKÄRI IHOTAUTILÄÄKÄRI KIRURGI KORVALÄÄKÄRI LASTENTAUTIEN LÄÄKÄRI NEUROLOGI hermoston sairaudet gynecological diseases pregnancy childbirth dentist dermatologist surgeon ear specialist/otologist paediatrician neurologist neurological diseases SILMÄLÄÄKÄRI eye specialist / ophthalmologist SISÄTAUTILÄÄKÄRI keuhkokuume keuhkoputkentulehdus sydäninfarkti vatsahaava YLEISLÄÄKÄRI ORTOPEDI tuki- ja liikuntaelin sairaudet internal medicine specialist pneumonia bronchitis cardiac arrest ulcer GP or general practitioner orthopedist musculoskeletal diseases 151

152 SUOMEN KIELI Sairaala Hospital 152

153 To issä säiräälässä Working ät ä hospitäl Lääkäri Sairaanhoitaja 153

154 Säirääläväätetus Hospitäl clothing erilaisia työkenkiä housut, työtakki, työkengät 154

155 Osäston sisä ä ntuloäulä Entry häll of ä wärd hissi, lattia, katto, seinä, sprinkleri, kanslia, päiväsali/päivähuone Känsliä ulkoäpä in Office from outside 155

156 Känsliä sisä ltä Office from inside mappi, lokerikko tietokone, tulostin, työtuoli, työpöytä laatikosto tarvikekaappi, välinekaappi lukollinen jääkaappi lääkekaappi energiaroskis (oranssi) rappuset avaimet, lukko 156

157 Känsliä sisä ltä ilmoitustaulu kärry (magneetti)taulu (potilaiden sijoittuminen osastoille) tietokone, näppäimistö, hiiri, puhelin, pöytäteline alusta ja muovitasku asiointiluukku 157

158 Säiräälävä lineitä Hospitäl equipment liinavaatekärry/vaatekärry (puhtaat liinavaatteet) hoitokärry, riskijätesäiliö (neulaboxi), roskapussi (energiajäte) sammutusvälineet (sammutuspeite, vaahtosammutin), kyltti, defibrillaattori (sydämenpysähdys) pyörät sermi/väliseinä 158

159 Elvytyskä rry/po ytä Cräsh cärt ambu, elvytyspakki, happipullo, laatikko, taskulamppu, imulaite Potiläshuone Pätient s room 159

160 Potiläshuoneen värustus Equipment in ä pätient s room sänky sängyn pääty lakana, tyyny, tyynyliina, peitto, pussilakana jarru, kahva (säädetään koko sängyn asentoa) yöpöytä, potilaspuhelin, laatikosto väliverho radio televisio kisko/verhotanko 160

161 Potiläshuoneen värustus happipiste, imu nimilätkä tippateline loistevalo vaatekaappi sängyn kaukosäädin (sähkösänkyyn), soittokello kertakäyttöinen kaarimalja kertakäyttökäsineitä (kertakäyttökäsine) käsidesi/käsihuuhde (käsiendesinfiointiaine) 161

162 Pä ivä huone Däy room Pä ivä huoneen värustus Däy room equipment sohva ikkuna, verho (kappa) televisio taulu hyllyt (hylly) pöytä, tuolit (tuoli) 162

163 Pä ivä huoneen värustus hylly kukkamaljakko, vaasi nojatuoli jääkaappi kuva kello sanomalehtiä (sanomalehti) roskis (sekajäte) television kaukosäädin ovi pöytäliina, kulho lukollinen kaappi (hoitajille) (Kuvat: Jorvin sairaala/tero Hanski ja Tiina Salovaara) 163

164 Säirääläverbejä Hospitäl verbs tutkia rokottaa / antaa rokotus ottaa verikoe mitata verenpaine ilmoittautua odottaa pestä (kädet) huuhdella (kädet) kuivata (kädet) leikata (kynnet) peseytyä, käydä suihkussa ajaa parta riisua, riisuutua pukea, pukeutua keskustella / jutella kirjoittaa Kuvat: 164

165 Härjoituksiä Pick words from the boxes and make sentences out of them. Pick more words from the pictures. sairaanhoitaja päivähuone kanslia hoitokärry potilashuone aula kaappi tietokone lääkäri lääkekaappi avaimet puhelin ilmoitustaulu hoitokärry liinavaatekärry yöpöytä sammutusvälineet olla kirjoittaa lukea työntää jakaa käyttää ottaa huuhdella rokottaa kuivata pestä ottaa verikoe tutkia riisua pukea ilmoittautua työkengät housut työtakki kaappi tietokone lääkekaappi energiaroskis kärry ilmoitustaulu kanslia kädet vaatteet hoitokärry tarvikekaappi riskijätesäiliö vaatekärryä esim. Sairaanhoitaja työntää vaatekärryä. 165

166 Härjoituksiä Read these dialogues. Do you understand what they are talking about? Asiakas: Sairaanhoitaja: Asiakas: Sairaanhoitaja: Asiakas: Hei, etsiskelin tässä vaimoani. Missä hän mahtaisi olla? Minkä niminen hän on? Liisa Hokkanen. Hänen sänkynsä on kyllä tyhjä, ja kansliassa ei nyt ole hoitajia. Oletteko katsonut päivähuoneesta? Se on tuossa käytävän päässä. Ei hänen pitäisi kaukana olla, koska tutkimukset tehtiin jo aamulla. En ole. Käyn tarkastamassa sieltä. Kiitos. -- Hoitaja 1: Hoitaja 2: Hoitaja 1: Hoitaja 2: Hoitaja 1: Hoitaja 2: Hei, mitkä potilashuoneet ovat vielä tekemättä? Mun mielestä meidän täytyy käydä vielä ykkösessä ja kolmosessa. Okei, mitä niissä täytyy tehdä? Ykkösessä vaihdetaan lakanat kaikkiin sänkyihin ja potilaille annetaan uudet pyjamat. Kolmosessa täytyy ensin tarkistaa. Okei, mä voin tehdä tehdä sen ykkösen. Jos mä otan tuon vaatekärryn. Joo, ota vaan. Ja mä meen sit kolmoseen, ja käyn hakemassa, jos tarvitsen jotain. -- Sairaanhoitaja 1: Sairaanhoitaja 2: -- Potilas: Sairaanhoitaja: Potilas: Sairaanhoitaja: Potilas: Hei, voitko viedä nämä mapit kansliaan? Minun täytyy käydä lääkekaapilla ja sen jälkeen tarvikevarastolla. Joo, mä olin just menossa tarkistamaan kansliaan kakkosen leikkauspotilaan kansiota. Päivää! Minun pitäisi kirjautua osastolle. Olen tulossa leikkaukseen. Päivää! Ja mikä teidän nimenne on? Kalle Jakola. Joo, tässä onkin Teidän paperit valmiina. Jos voitte istua odottamaan tuonne vähäksi aikaa, niin kutsumme Teitä sitten nimellä. Potilashuone ja Teidän sänkynne eivät ole vielä valmiina. Kiitos. Minä odotan. 166

167 SUOMEN KIELI Rakenteet Structures 167

168 Whät kind of ä länguäge is Finnish? 1. Written language is different from the spoken language. Written language Minä olen Sanna Pitkänen. Spoken language Mä oon Sanna Pitkänen. 2. Words a) Words can be long. työvoimatoimisto, joululomasuunnitelma b) There are no articles in Finnish. auto (das Auto, a car, o carro, en bil) c) Endings are added to the ends of words. Espoossa Espoossa (in Espoo) asua he asuvat d) Words have a basic form (infinitive) and a stem. basic form perusmuoto stem vartalo Vuosaari Vuosaare + ssa. e) New words are made out of other words. kirja, kirjasto, kirjoittaa, kirjahylly, kirjain, kirjailija f) Loan words often have a vowel at the end. a post posti 168

169 Whät kind of ä länguäge is Finnish? 3. Sounds and pronunciation a) Sounds can be short or long. u, uu k, kk tuli, tuuli Kuka? kukka b) There are very few b-,c-,f-,q-,w-,x- and z-consonants in Finnish. c) Intonation in a question does not rise but goes down. väitelause kysymyslause d) Stress is always on the first syllable of the word. musiikki, talo, Helsinki, sairaanhoitaja 169

170 Whät kind of ä länguäge is Finnish? Compare you own mother tongue with Finnish. Finnish your own language Written language differs from spoken language Words can be long. Articles Prepositions Loanwords Letters b, c, f Intonation of a question Word stress yes yes no no often with a vowel at the end only few going down always on the first syllable 170

171 Vokäälihärmoniä Vowel härmony In Finnish, there can only be either front vowels or back vowels in one word. The back vowels are a, o and u, and the front vowels are e, i, y, ä and ö. The vowels e and i can, however, also stand together with back vowels. This is called vowel harmony. Vowel harmony helps the pronunciation of Finnish. a o u e i ä ö y kana kielo heinä pöytä koulu sairas käsi kysyä kauppa kirja kehä öljy Note! In compound words, only pay attention to the vowels of the last word. kirjahylly kirjahyllyssä kesäloma kesälomalla keräkaaliraaste keräkaaliraastetta 171

172 Verbityypit Verb types VERBITYYPPI 1 asua asun A large number of verbs belong to this verb type. At the end of the basic form there are two vowels. The last vowel is a or ä. asua, tietää There is one vowel before the personal suffix. asun äsu ä (täke äwäy the ä ) asu + personal suffix (-n, -t, same vowel, -mme, -tte, -vat) ASUA KYSYÄ SANOA AJAA ISTUA minä asun minä kysyn minä sanon minä ajan minä istun sinä asut sinä kysyt sinä sanot sinä ajat sinä istut hän asuu hän kysyy hän sanoo hän ajaa hän istuu me asumme me kysymme me sanomme me ajamme me istumme te asutte te kysytte te sanotte te ajatte te istutte he asuvat he kysyvät he sanovat he ajavat he istuvat Verbs have a system of consonant gradation: minä tiedän, hän tietää OTTAA NUKKUA LUKEA TIETÄÄ minä otan minä nukun minä luen minä tiedän sinä otat sinä nukut sinä luet sinä tiedät hän ottaa hän nukkuu hän lukee hän tietää me otamme me nukumme me luemme me tiedämme te otatte te nukutte te luette te tiedätte he ottavat he nukkuvat he lukevat he tietävät The me form in spoken länguäge: me asutaan/kysytään/sanotaan/ajetaan/istutaan/ otetaan/nukutaan/ luetaan/tiedetään 172

173 Verbityypit VERBITYYPPI 1 Negatiivinen: asua en asu en, et, ei, emme, ette, eivät asu n (minä-muodosta n pois) en, et, ei, emme, ette, eivät tiedä n ASUA KYSYÄ SANOA AJAA ISTUA minä en asu minä en kysy minä en sano minä en aja minä en istu sinä et asu sinä et kysy sinä et sano sinä et aja sinä et istu hän ei asu hän ei kysy hän ei sano hän ei aja hän ei istu me emme asu me emme kysy me emme sano me emme aja me emme istu te ette asu te ette kysy te ette sano te ette aja te ette istu he eivät asu he eivät kysy he eivät sano he eivät aja he eivät istu OTTAA NUKKUA LUKEA TIETÄÄ minä en ota minä en nuku minä en lue minä en tiedä sinä et ota sinä et nuku sinä et lue sinä et tiedä hän ei ota hän ei nuku hän ei lue hän ei tiedä me emme ota me emme nuku me emme lue me emme tiedä te ette ota te ette nuku te ette lue te ette tiedä he eivät ota he eivät nuku he eivät lue he eivät tiedä Puhekielen me-muoto: me ei asuta/kysytä/sanota/ajeta/istuta/oteta/nukuta/lueta/tiedetä 173

174 Verbien ästeväihtelu The consonänt grädätion of verbs The consonant gradation of verb type 1 (k,p,t) (consonant gradation A) strong gradation weak gradation perusmuoto, hän, he minä, sinä, me, te kk k nukkua: hän nukkuu minä nukun pp p hyppiä: hän hyppii minä hypin tt t ottaa: hän ottaa minä otan k - lukea: hän lukee minä luen p v leipoa: hän leipoo minä leivon t d tietää: hän tietää minä tiedän nt nn antaa: hän antaa minä annan rt rr kertoa: hän kertoo minä kerron lt ll puhaltaa: hän puhaltaa minä puhallan nk ng onkia: hän onkii minä ongin mp mm ampua: hän ampuu minä ammun lk lj sulkea: hän sulkee minä suljen st/ts, sk/ks no consonant gradation: minä paistan, hän paistaa 174

175 Verbityypit VERBITYYPPI 2 syödä syön Basic form ends in -da/dä. syö dä (da/dä pois) syö + persoonapääte (personal suffix) hän-muodossa ei persoonapäätettä (hän syö) SYÖDÄ JUODA KÄYDÄ VIEDÄ TUODA minä syön minä juon minä käyn minä vien minä tuon sinä syöt sinä juot sinä käyt sinä viet sinä tuot hän syö hän juo hän käy hän vie hän tuo me syömme me juomme me käymme me viemme me tuomme te syötte te juotte te käytte te viette te tuotte he syövät he juovat he käyvät he vievät he tuovat Puhekielen me-muoto: me syödään/juodaan/käydään/viedään/tuodaan 175

176 Verbityypit VERBITYYPPI 2 Negatiivinen: syödä en syö en, et, ei, emme, ette, eivät syö n (minä-muodosta n pois) SYÖDÄ JUODA KÄYDÄ VIEDÄ TUODA minä en syö minä en juo minä en käy minä en vie minä en tuo sinä et syö sinä et juo sinä et käy sinä et vie sinä et tuo hän ei syö hän ei juo hän ei käy hän ei vie hän ei tuo me emme syö me emme juo me emme käy me emme vie me emme tuo te ette syö te ette juo te ette käy te ette vie te ette tuo he eivät syö he eivät juo he eivät käy he eivät vie he eivät tuo Puhekielen me-muoto: me ei syödä/juoda/käydä/viedä/tuoda Irregularities: NÄHDÄ Negatiivinen TEHDÄ Negatiivinen minä näen minä en näe minä teen minä en tee sinä näet sinä et näe sinä teet sinä et tee hän näkee hän ei näe hän tekee hän ei tee me näemme me emme näe me teemme me emme tee te näette te ette näe te teette te ette tee he näkevät he eivät näe he tekevät he eivät tee 176

177 Verbityypit VERBITYYPPI 3 tulla tulen Perusmuodon lopussa -la/lä (tulla) -na/nä (mennä) -sta/stä (nousta) -ra/rä (purra) E tul la (la pois) + e tule + persoonapääte men nä (na/nä pois) + e mene + persoonapääte nous ta (ta/tä pois) + e nouse + persoonapääte pur ra (ra/rä pois) + e pure + persoonapääte TULLA MENNÄ PESTÄ NOUSTA PURRA minä tulen minä menen minä pesen minä nousen minä puren sinä tulet sinä menet sinä peset sinä nouset sinä puret hän tulee hän menee hän pesee hän nousee hän puree me tulemme me menemme me pesemme me nousemme me puremme te tulette te menette te pesette te nousette te purette he tulevat he menevät he pesevät he nousevat he purevat Puhekielen me-muoto: me tullaan/mennään/pestään/noustaan/purraan 177

178 Verbityypit VERBITYYPPI 3 Negatiivinen: tulla en tule en, et, ei, emme, ette, eivät tule n (minä-muodosta n pois) TULLA MENNÄ PESTÄ NOUSTA PURRA minä en tule minä en mene minä en pese minä en nouse minä en pure sinä et tule sinä et mene sinä et pese sinä et nouse sinä et pure hän ei tule hän ei mene hän ei pese hän ei nouse hän ei pure me emme tule me emme mene me emme pese me emme nouse me emme pure te ette tule te ette mene te ette pese te ette nouse te ette pure he eivät tule he eivät mene he eivät pese he eivät nouse he eivät pure Puhekielen me-muoto: me ei tulla/mennä/pestä/nousta/purra Epäsäännölliset: OLLA Negatiivinen JUOSTA (juokse-) Negatiivinen minä olen minä en ole minä juoksen minä en juokse sinä olet sinä et ole sinä juokset sinä et juokse hän on hän ei ole hän juoksee hän ei juokse me olemme me emme ole me juoksemme me emme juokse te olette te ette ole te juoksette te ette juokse he ovat he eivät ole he juoksevat he eivät juokse 178

179 Verbityypit VERBITYYPPI 4 haluta haluan Perusmuodon lopussa -ata/ätä (herätä) -uta (haluta) -ota (siivota) halu t a (t pois) halua + persoonapääte HERÄTÄ HALUTA SIIVOTA OSATA AVATA minä herään minä haluan minä siivoan minä osaan minä avaan sinä heräät sinä haluat sinä siivoat sinä osaat sinä avaat hän herää hän haluaa hän siivoaa hän osaa hän avaa me heräämme me haluamme me siivoamme me osaamme me avaamme te heräätte te haluatte te siivoatte te osaatte te avaatte he heräävät he haluavat he siivoavat he osaavat he avaavat Puhekielen me-muoto: me herätään/halutaan/siivotaan/osataan/avataan Negatiivinen: haluta en halua en, et, ei, emme, ette, eivät halua n (minä-muodosta n pois) HERÄTÄ HALUTA SIIVOTA OSATA AVATA minä en herää minä en halua minä en halua minä en osaa minä en avaa sinä et herää sinä et halua sinä et halua sinä et osaa sinä et avaa hän ei herää hän ei halua hän ei halua hän ei osaa hän ei avaa me emme herää me emme halua me emme halua me emme osaa me emme avaa te ette herää te ette halua te ette halua te ette osaa te ette avaa he eivät herää he eivät halua he eivät halua he eivät osaa he eivät avaa Puhekielen me-muoto: me ei herätä/haluta/siivota/osata/avata 179

180 Verbien ästeväihtelu The consonänt grädätion of verbs Verbityypin 3 (vain -la/-lä) ja 4 astevaihtelu (k,p,t) (astevaihtelu B) heikko vahva basic form all persons k kk tykätä minä tykkään, hän tykkää p pp hypätä minä hyppään, hän hyppää t tt ajatella minä ajattelen, hän ajattelee - k maata minä makaan, hän makaa v p tavata minä tapaan, hän tapaa d t pedata minä petaan, hän petaa nn nt kuunnella minä kuuntelen, hän kuuntelee rr rt kerrata minä kertaan, hän kertaa ll lt vallata minä valtaan, hän valtaa ng nk hangata minä hankaan, hän hankaa mm mp kammata minä kampaan, hän kampaa Huom! pelata pelaan (not a verb with consonant gradation) Minä pelaan jalkapalloa. pelätä pelkään (verb with consonant gradation!) Minä pelkään pimeää. maata makaan (verb with consonant gradation!) Minä makaan sohvalla. Not all verbs have consonant gradation! For example, in the following verbs: avata (minä avaan), kävellä (minä kävelen) ja siivota (minä siivoan) there is no consonant gradation. V is a normal V in these verbs. 180

181 Verbityypit VERBITYYPPI 5 tarvita tarvitsen tse Perusmuodon lopussa Vähän verbejä -ita/itä (tarvita) tarvi ta ( ta pois) + tse tarvitse + persoonapääte TARVITA VALITA PUNNITA HÄIRITÄ minä tarvitsen minä valitsen minä punnitsen minä häiritsen sinä tarvitset sinä valitset sinä punnitset sinä häiritset hän tarvitsee hän valitsee hän punnitsee hän häiritsee me tarvitsemme me valitsemme me punnitsemme me häiritsemme te tarvitsette te valitsette te punnitsette te häiritsette he tarvitsevat he valitsevat he punnitsevat he häiritsevät Puhekielen me-muoto: me tarvitaan/valitaan/punnitaan Negatiivinen: tarvita en tarvitse en, et, ei, emme, ette, eivät tarvitse n (minä-muodosta n pois) TARVITA VALITA PUNNITA HÄIRITÄ minä en tarvitse minä en valitse minä en punnitse minä en häiritse sinä et tarvitse sinä et valitse sinä et punnitse sinä et häiritse hän ei tarvitse hän ei valitse hän ei punnitse hän ei häiritse me emme tarvitse me emme valitse me emme punnitse me emme häiritse te ette tarvitse te ette valitse te ette punnitse te ette häiritse he eivät tarvitse he eivät valitse he eivät punnitse he eivät häiritse Puhekielen me-muoto: me ei tarvita/valita/punnita 181

182 Härjoituksiä Write the verb in the correct form. Also write the verb type number. Elina kertoo normaalista päivästään: Aamulla minä (herätä) tavallisesti puoli seitsemältä. (nousta) sängystä ja (mennä) kylpyhuoneeseen. (käydä) suihkussa, (pestä) hampaat ja (kuivata) hiukset. Sitten (pukea) vaatteet päälleni ja (mennä) keittiöön. (keittää) kahvia ja (tehdä) pari voileipää. Minä (istua) pöydän ääreen, (juoda) kahvia ja (syödä) leipää. Samalla (lukea) Hesaria. Noin kahdeksalta (lähteä) kotoa bussipysäkille. Bussi (tulla) kymmentä yli kahdeksan. Normaalisti se (olla neg.) myöhässä. Bussimatka (kestää) noin 20 minuuttia. Minä (olla) työpaikalla noin puoli yhdeksältä. (lähteä) töistä kotiin noin puoli viideltä. Kotimatkalla (käydä) normaalisti kaupassa. (ostaa) ruokaa ja pesuaineita. Kun (tulla) kotiin, (laittaa) ruokaa ja (syödä). Sitten (katsoa) vähän aikaa televisiota. Maanantaina ja keskiviikkona (käydä) yleensä kuntosalilla ystävän kanssa. Torstaina (pelata) tennistä ja perjantaina (käydä) aerobicissa. Minä (pitää) tosi paljon urheilusta. 182

183 Härjoituksiä Read the text from the previous exercise again and then answer the questions. 1. Mihin aikaan Elina herää normaalisti? 2. Mitä hän tekee kylpyhuoneessa? 3. Mitä hän syö ja juo aamulla? 4. Mitä hän lukee aamulla? 5. Mihin aikaan hän lähtee kotoa? 6. Onko bussi normaalisti ajoissa? 7. Kuinka kauan bussimatka kestää? 8. Missä hän käy kotimatkalla? 9. Mitä hän tekee maanantaina ja keskiviikkona? 10. Minä päivänä hän pelaa tennistä? 11. Miksi hän urheilee paljon? 183

184 Härjoituksiä Read the sentences. Write the basic forms (= infinitives) of the underlined verbs on the lines. Look at the consonants of the underlined verbs and basic forms. Circle those consonants that change (= become different). Yleensä luen kirjaa illalla ennen kuin menen nukkumaan. Lauantaina nukun aina pitkään. Monet ihmiset nukkuvat lauantaina pitkään. Tiedätkö kuka tuo on? Vanhat ihmiset tietävät paljon. Jouluna suomalaiset antavat lahjoja ystäville ja sukulaisille. Suomalaiset lähettävät myös paljon joulukortteja. Lähetän joka päivä monta sähköpostia. 184

185 -ko/ko -kysymys Question with -ko/kö Sinä menet kotiin Menet + kö sinä kotiin? Härjoituksiä Tee ko/kö-kysymys.? En mene.? Menen.? Asun.? En asu.? Olen.? Olen.? En ole.? En ole.? Puhun.? En puhu. 185

186 Kysymys (question) västäus (änswer) In Finnish, an interrogative sentence can often be used to build an answer quite easily, and the other way round. Look at these examples. An answer out of a question: Missä sinä asut? Minä asun Helsingissä. A guestion out of an answer: Minä olen suomalainen. Minkä maalainen sinä olet? 186

187 Kysymyssänät Question words Write these question words in your own language. in Finnish/suomeksi in English/englanniksi in your own language kenelle who to kenellä keneltä kenen ketkä kuinka paljon/monta/vanha/pitkä/ kauan kuka mihin mihin aikaan miksi mikä millainen milloin millä minkä minkä maalainen/kokoinen/värinen missä mistä miten mitkä mitä who (Who häs?) who from whose who, in plural how much/many/old/tall/long who where to what time why what whät like when with what (of) what what nationality/size/colour where where from how which what 187

188 Härjoituksiä Write the correct question word on the line. te asutte? sinun syntymäpäivä on? kuussa sinä olet syntynyt? sinä tulet kurssille? sinun sukunimi on? aikaan kurssi loppuu? maalainen hän on? te olette kotoisin? kieltä he puhuvat? värinen paprika on? te opiskelette suomea? vanha sinun äitisi on? on syntynyt toukokuussa? on farkut? monta opiskelijaa kurssilla on? paljon rahaa sinulla on taskussa? sää tänään on? he syövät aamulla? on Suomen pääkaupunki? perhe sinulla on? 188

189 Pärtitiivi milloin kä ytetä ä n? Pärtitive when is it used? Words are in the partitive form when 1. they are preceded by numero (ei yksi): kolme omenaa, viisi koiraa monta, pari, puoli: monta tomaattia, pari viinirypälettä, puoli tuntia mitta tai määrä: 300 grammaa jauhelihaa, kuppi kahvia 2. they are uncountable (the exact amount cannot be calculated) Juon kahvia. Otan lisää kastiketta. Ulkona sataa lunta. Pihalla on hiekkaa. 3. it is not said how much someone eats or drinks. Syön aamupalaksi leipää. Juon myös teetä. 4. a sentence is negative: Minulla ei ole autoa. En osta tänään takkia. 5. it is defined, what material something is made from or what something is like: Tämä pöytä on puuta. Maito on valkoista. 6. a sentence contains a verb that requires a partitive: Minä rakastan sinua. He katsovat televisiota. 7. wishing something: Hyvää huomenta! Onnea! 189

190 Pärtitiivi -ä/ä, -tä/tä, -ttä/ttä Formation of partitives. Tyttö syö omenaa. Kulhossa on kolme omenaa. Partitive endings -a/ä in cäse the word s bäsic form ends in one vowel (not e) keitto keittoa pähkinä pähkinää -ta/tä in cäse the word s bäsic form ends in two vowels or a consonant tee teetä olut olutta -tta/-ttä in cäse the word s bäsic form ends in the letter e or -si (old words) herne hernettä vesi vettä Härjoituksiä Write the correct endings on these words. talo kissa koulu mies tennis tie avain museo huone kirje tee puu tussi tietokone nainen valkoinen aurinkoinen 190

191 Härjoituksiä Old words with -i Basic form Partitive (for example, with a number) Write the missing information. pieni pientä sieni suuri nuori vuori saari kuori veri meri hiiri kuusi (puu) tuli kieli puoli huuli tuuli lumi lunta lapsi lasta suomi suomea kivi ovi järvi joki mäki lahti 191

192 Härjoituksiä Old words with -si Basic form Partitive (for example, with a number) Kirjoita puuttuvat tiedot. vesi vettä uusi käsi vuosi kuukausi vuorokausi kausi viisi kuusi (6) susi kansi There are not many old words with -i and -si, but they are important. 192

193 Härjoituksiä New words with -i and -si They are loan words from other languages (for example, English and Swedish). In this group, there are a lot of words. First names are in this group. Kirjoita puuttuvat tiedot. riisi riisiä bussi tussi pussi hissi äiti koti täti baari tomaatti tuoli väri kani pankki posti viini maali kumi kuppi kaupunki Matti Anni Sari 193

194 Härjoituksiä Add the correct suffix. Helenalle on annettu jo kolme (kipupiikki). Helgelle ei tänään ruoka oikein maistunut. Hän söi vain (leipä). Juotko (maito) vai (mehu)? Joko maistoit (keitto)? Mitäs tänään syödään? (kana), (riisi), (salaatti) ja (porkkanaraaste). Osta pari (pullo) (vesi) ja vähän (karkki). Ulkona tuulee ja sataa (lumi). Eilen satoi (räntä) ja (vesi). Tarvitsen viisi (pyyhe). Hoitäjä sänoi potiläälle (hyvä yö). Lähihoitaja auttaa (potilas) pukeutumaan. Kaisa tykkää katsoa (televisio) joka ilta. Voitko tuoda minulle kaksi kuppia (kahvi)? Auts! Kahvi on todella (kuuma). He eivät halua (banaani) tänään. Anna vaikka omena. 194

195 Läusetyypit Sentence types 1. Peruslause (Basic sentence ) Minä juon kahvia. a) Statement Minä puhun suomea. Lääkäri keskustelee hoitajan kanssa. Minä juon kahvia. Terhi menee töihin bussilla. b) Question with -ko/kö Puhutko sinä suomea? Keskusteleeko lääkäri hoitajan kanssa? Juotko kahvia? Meneekö Terhi töihin bussilla? c) Question starting with a question word (mikä, mitä, kuka, missä...) Mitä kieliä sinä puhut? Kenen kanssa lääkäri keskustelee? Mitä sinä juot? Millä Terhi menee töihin? 195

196 Läusetyypit 2. Minä olen -lause ( I am sentence) Minä olen hoitaja a) Statement Minä olen bulgarialainen. Hän on lääkäri. Minä olen iloinen. Tämä kaappi on sinun. b) Question with -ko/kö Oletko sinä bulgarialainen? Onko hän lääkäri? Oletko iloinen? Onko tämä kaappi sinun? c) Question starting with a question word (mikä, mitä, kuka, missä...) Minkä maalainen sinä olet? Mikä hänen ammatti on? Millainen sinä olet? Kenen tämä kaappi on? 196

197 Läusetyypit 3. Minulla on -lause ( I have sentence) Minulla on nuha. a) Statement Minulla on nuha. Hänellä on kaksi lastenlasta. Heillä on kiire. Minulla ei ole autoa. b) Question with -ko/kö Onko sinulla nuha? Onko hänellä lastenlapsia? Onko heillä kiire? Eikö sinulla ole autoa? c) Question starting with a question word (mikä, mitä, kuka, missä...) Mikä sinulla on? Kuinka monta lastenlasta hänellä on? Miksi heillä on kiire? Miksi sinulla ei ole autoa? 197

198 Läusetyypit 4. Verbi + verbi -lause (Verb + verb sentence) Sinä voit lähteä kotiin. a) Statement Minä osaan puhua englantia. Lääkäri haluaa keskustella hoitajan kanssa. Sinä voin lähteä kotiin. Terhi ei jaksa syödä jälkiruokaa. b) Question with -ko/kö Osaatko sinä puhua englantia? Haluaako lääkäri keskustella hoitajan kanssa? Voinko lähteä kotiin? Eikö Terhi jaksa syödä jälkiruokaa? c) Question starting with a question word (mikä, mitä, kuka, missä...) Mitä kieliä sinä osaat puhua? Kenen kanssa lääkäri haluaa keskustella? Koska minä voin lähteä kotiin? Mitä Terhi ei jaksa syödä? 198

199 Läusetyypit 5. Minun täytyy -lause ( I must sentence) Minun täytyy mennä lääkäriin. a) Statement Minun täytyy mennä lääkäriin. Sinun täytyy urheilla enemmän. Lauran ei tarvitse herätä aikaisin. Sinun pitää ottaa lääkkeet aamulla. b) Question with -ko/kö Täytyykö sinun mennä lääkäriin? Täytyykö minun urheilla enemmän? Eikö Lauran tarvitse herätä aikaisin? Pitääkö minun ottaa lääkkeet aamulla? c) Question starting with a question word (mikä, mitä, kuka, missä...) Mihin sinun täytyy mennä? Mitä minun täytyy tehdä? Kenen ei tarvitse herätä aikaisin? Milloin minun pitää ottaa lääkkeet? 199

200 Kenen (whose)/kenellä (who häs) Write the correct form. Minulla / Minun 1. nimi on Kaisa. 2. isä on 61-vuotias. 3. on kaksi lasta. 4. pojan nimi on Tuomo. 5. on mies. 6. miehen nimi on Timo. Sinulla / Sinun 1. Mikä nimi on? 2. Onko lapsia? 3. Mikä vaimon nimi on? 4. poika on tosi mukava. 5. Kuinka monta lasta on? 6. on kaunis vaimo. Kaisalla / Kaisan 1. poika on 5 vuotta. 2. vanhemmat asuvat Itä-Suomessa. 3. on uusi auto. 4. auto on punainen. 5. Millainen auto on? 6. Onko tuo auto? 200

201 Nominityypit Inflection of nouns BASIC FORM PARTITI VE MITÄ? KETÄ? CHANGE AT THE END OF THE WORD STEM (consonant gradation) GENITIVE KENEN? MINKÄ? T-PLURAL ESSIVE talo taloa - talo- (A) talon talot talona bussi bussia - bussi- (A) bussin bussit bussina ovi ovea i e ove- (A) oven ovet ovena pieni pientä i e piene- pienen pienet pienenä vuosi vuotta si de vuode- vuoden vuodet vuotena huone huonetta e ee huonee- (B) huoneen huoneet huoneena pää päätä - pää- pään päät päänä nainen naista nen se naise- naisen naiset naisena avain avainta in ime avaime- (B) avaimen avaimet avaimena sokeriton sokeritonta ton ttoma sokerittoma- sokerittoman sokerittomat sokerittomana sairas sairasta as aa sairaa- (B) sairaan sairaat sairaana kaunis kaunista is ii kaunii- (B) kauniin kauniit kauniina vastaus vastausta us ukse vastaukse- vastauksen vastaukset vastauksena rakkaus rakkautta us ude rakkaude- rakkauden rakkaudet rakkautena väsynyt väsynyttä nyt nee väsynee- väsyneen väsyneet väsyneenä ohut ohutta ut ue ohue- ohuen ohuet ohuena 201

202 Nominityypit MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? MISSÄ? MILLÄ? MISTÄ? KENELTÄ? MIHIN? KENELLE? talossa talosta taloon talolla talolta talolle bussissa bussista bussiin bussilla bussilta bussille ovessa ovesta oveen ovella ovelta ovelle pienessä pienestä pieneen pienellä pieneltä pienelle vuodessa vuodesta vuoteen vuodella vuodelta vuodelle huoneessa huoneesta huoneeseen huoneella huoneelta huoneelle päässä päästä päähän päällä päältä päälle naisessa naisesta naiseen naisella naiselta naiselle avaimessa avaimesta avaimeen avaimella avaimelta avaimelle sokerittomassa sokerittomasta sokerittomaan sokerittomalla sokerittomalta sokerittomalle sairaassa sairaasta sairaaseen sairaalla sairaalta sairaalle kauniissa kauniista kauniiseen kauniilla kauniilta kauniille vastauksessa vastauksesta vastauksen vastauksella vastaukselta vastaukselle rakkaudessa rakkaudesta rakkauteen rakkaudella rakkaudelta rakkaudelle väsyneessä väsyneestä väsyneeseen väsyneellä väsyneeltä väsyneelle ohuessa ohuesta ohueen ohuella ohuelta ohuelle 202

203 Nominityypit VOKAALILOPPUISET SANAT WORDS ENDING IN A CONSONANT Words that end in -nen Partitive -s+ta/s+tä Basic form nainen hevonen suomalainen iloinen sininen ensimmäinen toinen ihminen surullinen ulkomaalainen hyttynen saksalainen -s+ta/s+tä Partitive naista Stem: nen se nainen naiset Basic form Stem(nen se) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) nainen naise- naisen naiset hevonen suomalainen iloinen sininen ensimmäinen toinen ihminen surullinen ulkomaalainen hyttynen saksalainen 203

204 Nominityypit Sanan lopussa on -in Partitiivi -ta/tä Perusmuoto puhelin avain cd-soitin kirjain pakastin tulostin piirtoheitin -ta/tä Partitiivi puhelinta Vartalo: in ime puhelin puhelimet Perusmuoto Vartalo (in ime) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) puhelin puhelime- puhelimen puhelimet avain cd-soitin kirjain pakastin tulostin piirtoheitin Sanan lopussa on -as/äs Partitiivi -ta/tä Perusmuoto saapas sairas rikas vieras hammas varvas hidas rakas kangas -ta/tä Partitiivi saapasta 204

205 Nominityypit Vartalo: as aa saapas saappaat äs ää Perusmuoto Vartalo (as aa) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) saapas saappaa- saappaan saappaat sairas rikas vieras hammas varvas hidas rakas kangas Note! ei lihas, ananas, teräs Sanan lopussa on -is Partitiivi -ta/tä Perusmuoto kaunis kallis ruumis nauris kauris -ta/tä Partitiivi kaunista Vartalo: is ii kaunis kauniit Perusmuoto Vartalo (is ii) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) kaunis kaunii- kauniin kauniit kallis ruumis nauris kauris Huom! ei jänis, tennis, roskis, varis 205

206 Nominityypit Sanan lopussa on -us,ys,os,ös,es (joskus as/is) Partitiivi -ta/tä Perusmuoto vastaus kysymys kerros vihannes juures ajatus kokous leivos tarjous ananas lihas roskis -ta/tä Partitiivi vastausta Vartalo: us ukse vastaus vastaukset ys ykse os okse ös ökse es ekse Perusmuoto Vartalo (us ukse) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) vastaus vastaukse- vastauksen vastaukset kysymys kerros vihannes juures ajatus kokous leivos tarjous ananas lihas roskis Huom! Mies miehen, miehet 206

207 Nominityypit Words ending in -us/ys and the word is abstract Partitiivi -ta/tä Perusmuoto rakkaus ystävyys talous -ta/tä Partitiivi rakkautta Vartalo: us ude ys yde Perusmuoto Vartalo (us ude) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) rakkaus rakkaude- rakkauden rakkaudet ystävyys talous Sanan lopussa on -ton/tön Partitiivi -ta/tä Perusmuoto työtön laktoositon sokeriton koditon rahaton lapseton -ta/tä Partitiivi työtöntä Vartalo: ton ttoma työtön työttömät tön ttömä Perusmuoto Vartalo (ton ttoma) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) työtön työttömä- työttömän työttömät laktoositon sokeriton koditon rahaton lapseton 207

208 Nominityypit Sanan lopussa on -nut/nyt, -lut/lyt Partitiivi -ta/tä Perusmuoto väsynyt rakastunut kuollut kyllästynyt -ta/tä Partitiivi väsynyttä Vartalo: nut nee väsynyt väsyneet nyt nee lut lee Perusmuoto Vartalo (nut nee) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) väsynyt väsynee- väsyneen väsyneet rakastunut kuollut kyllästynyt Sanan lopussa on -ut/yt (vähän sanoja) Partitiivi -ta/tä Perusmuoto olut lyhyt kevyt -ta/tä Partitiivi olutta Vartalo: ut ue olut oluen Perusmuoto Vartalo (ut ue) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) olut olue- oluen oluet lyhyt kevyt 208

209 Nominityypit VOKAALILOPPUISET SANAT WORD ENDING IN VOWELS Sanan lopussa on -o,ö,u,y,a,ä Partitiivi -a/ä Perusmuoto laukku pöytä talo -a/ä Partitiivi laukkua Vartalo: o,ö,u,y,a,ä o,ö,u,y,a,ä kissa kissat Perusmuoto Vartalo -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) laukku lauku- laukun laukut pöytä talo Sanan lopussa on -si (see partitive) Partitiivi -t+ta/t+tä Perusmuoto uusi vuosi kuukausi -ta/tä Partitiivi uutta Vartalo: si de uusi uudet (vähän sanoja) Perusmuoto Vartalo (e ee) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) uusi uude- uuden uudet vuosi kuukausi 209

210 Nominityypit Sanan lopussa -i (new words with -i, a lot of loanwords; see partitive) Partitiivi -a/ä Perusmuoto tomaatti pankki presidentti -a/ä Partitiivi tomaattia Vartalo: i i tomaatti tomaatit Perusmuoto Vartalo (i i) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) tomaatti tomaati- tomaatin tomaatit pankki presidentti Sanan lopussa i (old words with -i; see partitive) Partitiivi -a/ä (i e) Perusmuoto lehti ovi Suomi -a/ä Partitiivi lehteä Vartalo: i e ovi ovet Perusmuoto Vartalo (i e) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) lehti lehde- lehden lehdet ovi Suomi 210

211 Nominityypit Sanan lopussa -i (old words with -i, but a different partitive stem; see partitive) Partitiivi -ta/tä (i pois) Perusmuoto sieni suuri puoli -ta/tä Partitiivi sientä Vartalo: i e sieni sienet Perusmuoto Vartalo (i e) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) sieni siene- sienen sienet suuri puoli Sanan lopussa on -e Partitiivi -tta/ttä Perusmuoto osoite huone amme tietokone kirje hame -s+ta/s+tä Partitiivi osoitetta Vartalo: e ee huone huoneet Perusmuoto Vartalo (e ee) -n(minkä? Kenen?) -t (Mitkä? Ketkä?) osoite osoittee- osoitteen osoitteet huone amme (ei av) tietokone kirje hame 211

212 Nominityypit Type A: words that end in a vowel (not e) A LOT OF WORDS kauppa Kysymys Vahva Heikko Mikä? Mitä? (partitiivi) kauppa kauppaa Minkä? Missä? Mistä? Mihin? Missä? Millä? Mistä? Keneltä? Mihin? Kenelle? Minä? Mitkä? kauppaan kauppana kaupan kaupassa kaupasta kaupalla kaupalta kaupalle kaupat Type B: Words that end in -e or consonant NOT MANY WORDS hammas Kysymys Vahva Kysymys Mikä? Mitä? (partitiivi) Mikä? Mitä? (partitiivi) Minkä? Missä? Mistä? Mihin? Missä? Millä? Mistä? Keneltä? Mihin? Kenelle? Minä? Mitkä? hampaan hampaassa hampaasta hampaaseen hampaalla hampaalta hampaalle hampaana hampaat Minkä? Missä? Mistä? Mihin? Missä? Millä? Mistä? Keneltä? Mihin? Kenelle? Minä? Mitkä? 212

213 Härjoituksiä Kirjoita oikea muoto. Yksi talo Kaksi Kaikki Yksi koulu Kaksi Kaikki Yksi kauppa Kaksi Kaikki Yksi turisti Kaksi Kaikki Yksi kuppi Kaksi Kaikki Yksi pieni sieni Kaksi Kaikki Yksi kuukausi Kaksi Kaikki Yksi huone Kaksi Kaikki Yksi nainen Kaksi Kaikki Yksi uusi puhelin Kaksi Kaikki Yksi rikas mies Kaksi Kaikki Yksi vastaus Kaksi Kaikki Yksi olut Kaksi Kaikki Yksi kaunis tyttö Kaksi Kaikki Yksi poika Kaksi Kaikki 213

214 Härjoituksiä Write the basic form of the underlined word. Minulla on uudet kengät. Ruskeat takit ovat alennuksessa. Pienet lapset leikkivät pihalla. Kissa istuu punaisella matolla. Minulla ei ole tietokonetta. Sinulla on kauniit vaatteet. Raijalla on pitkät hiukset. Ravintola on toisessa kerroksessa. Mikko asuu Mellunmäessä. Pesen kädet ennen ruokaa. Käyn kaupassa. Voinko maksaa kortilla? Luokassa on 20 pöytää. Pihassa on kolme autoa. Avaimet ovat pöydällä. Miksi kaikki ovet ovat auki? Kaikki kynät ovat penaalissa. Piirtoheittimen lamppu on rikki. Mikä kopiokoneen koodi on? Mikä tietokoneen salasana on? Tulen kurssille bussilla. Luen aamulla sanomalehteä. Lähdemme kohta kouluun. 214

215 Härjoituksiä Write the t-plural or partitive singular. Look at the examples. Kaksi tyttöä riitelee. Verbi hän-muodossa! numero partitiivi Tytöt riitelevät. Verbi he-muodossa! normaali monikko t 1. Virtasten perheessä on kolme (poika). (poika) ovat koulussa. 2. Poikien (kaveri) ovat samassa koulussa. Pari (kaveri) asuu Virtasten naapurissa. 3. Kaikki (naapuri) ovat mukavia. 4. (Virtanen) asuvat omakotitalossa. 5. Virtasten talossa on kaksi (kerros). 6. Virtasilla on myös kaksi (kissa). (kissa) ovat vielä pentuja. (pentu = eläimen lapsi) 7. Kissojen (nimi) ovat Miuku ja Mauku. 8. Miuku on neljä (kuukausi) ja Mauku on puoli (vuosi) vanha. 9. Virtasilla on kaksi (auto). (auto) ovat pihassa. (vanhempi) menevät autolla töihin. 10. Isä ja äiti ovat usein vielä töissä, kun (lapsi) tulevat koulusta. Vastaa kysymyksiin. 1. Kuinka monta lasta Virtasten perheessä on? 2. Onko Virtasilla tyttöä? 3. Millainen talo Virtasilla on? 4. Onko Virtasilla koira? 5. Ketkä Miuku ja Mauku ovat? 6. Kuinka vanha Miuku on? Entä Mauku? 7. Kuinka monta autoa Virtasilla on? 215

216 Mihin, missä, mistä? Lähden lomalle ja pakkaan tavarat matkalaukkuun. Olen pakannut matkalaukun. Kaikki tavarat ovat nyt matkalaukussa. Voi ei! Minulla on liikaa tavaraa. Osa vaatteista tulee jo ulos matkalaukusta. 216

217 Mihin (where to), missä (where), mistä (where from)? MIKÄ? MIHIN?/MINNE? MISSÄ? MISTÄ Helsinki Helsinkiin Helsingissä Helsingistä Riihimäki Riihimäkeen Riihimäessä Riihimäestä Riihimäelle Riihimäellä Riihimäeltä Riksuun Riksussa Riksusta Vantaa Vantaalle Vantaalla Vantaalta Porvoo Porvooseen Porvoossa Porvoosta Järvenpää Järvenpäähän Järvenpäässä Järvenpäästä Suomi Suomeen Suomessa Suomesta Bulgaria Bulgariaan Bulgariassa Bulgariasta Venäjä Venäjälle Venäjällä Venäjältä Irlanti Irlantiin Irlannissa Irlannista kauppa kauppaan kaupassa kaupasta laukku laukkuun laukussa laukusta kirjasto kirjastoon kirjastossa kirjastosta bussi bussiin bussissa bussista työ työhön/töihin työssä/töissä työstä/töistä asema asemalle asemalla asemalta katu kadulle kadulla kadulta tie tielle tiellä tieltä piha pihalle pihalla pihalle tori torille torilla torilta yläkerta yläkertaan yläkerrassa yläkerrasta alakerta alakertaan alakerrassa alakerrasta HUOM! loma lomalle lomalla lomalta kurssi kurssille kurssilla kurssilta koti kotiin kotona kotoa sisälle sisällä sisältä ulos ulkona ulkoa sinne siellä sieltä tuonne tuolla tuolta tähän täällä täältä 217

218 Mihin, missä, mistä? The forms missä änd mistä äre eäsy to mäke. Don t forget the inflection! These ones älwäys häve ä weäk gräde. The form mihin of words with l is älso eäsy to mäke. It älso häs ä weäk grade. Concerning the form mihin of word with s you need to remember ä few things. These words have a strong grade. Helsinki + i + n Porvoo + seen maa + han koulu + u + n huonee + seen työ + hön word stem + same vowel as the last letter of the stem + n two same vowels at the end of the word stem ending is seen only one syllable in the word stem, two vowels, two vowels at the end ending is h + V + n (vowel is the same as the last vowel of the stem) NOTE! The Finns often use the word työ in pluräl. We say: töihin, töissä ja töistä. When do you use the ending -s and when do you use -l? General rule vowel+n, ssa, sta Use this when something is lle, lla, lta Use this when something is Eiffel-torni on Pariisissa. inside tightly stuck so that it should for example be washed or torn off at or by, at home near, next to, around on top action or activity 218

219 Mihin, missä, mistä? Sometimes there may be two possibilities. Look at these examples. He ovat sängyssä. (= on peiton alla, nukkuu) He ovat sängyllä. (= on peiton päällä, lepää) Seinässä on reikä. Infotaulu on seinällä. 219

220 Härjoituksiä Fill in the correct forms. MIKÄ? MIHIN?/MINNE? MISSÄ? MISTÄ sairaala osasto huone lattia pöytä kaappi seinä ovi hylly sänky tuoli pyörätuoli 220

221 Postpositioitä Postpositions With a postposition, use the genitive. Pullo on kannun takana. Punainen auto on sinisen auton vieressä. Lamppu ja radio ovat auton päällä. Naulakko ja saappaat ovat auton vasemmalla puolella. Sininen maljakko on vihreän ja turkoosin maljakon välissä. 221

222 Postpositioitä MIHIN? MISSÄ? MISTÄ? viereen vieressä vierestä lähelle lähellä läheltä taakse takana takaa eteen edessä edestä alle alla alta alapuolelle alapuolella alapuolelta ylle yllä yltä yläpuolelle yläpuolella yläpuolelta väliin välissä välistä luokse luona luota päälle päällä päältä oikealle puolelle oikealla puolella oikealta puolelta vasemmalle puolelle vasemmalla puolella vasemmalta puolelta Härjoituksiä Write down where the items are. Then, discuss the classroom with your partner. 222

223 Härjoituksiä Write down where these items / people are. tuoli pöytä mapit tulostin verhot lääkkeet tietokone sairaanhoitajat kengät vasemmalla olevan naisen käsi silmälasit pistoke näppäimistö 223

224 Miten suomäläiset sänovät How do Finns säy Pipo on Hattu on Huivi on Silmälasit ovat Kengät ovat Sukat ovat Sukkahousut ovat Käsineet ovat Hanskat ovat Kynä on päässä. jalassa. kädessä. Mitä hänellä on päällä? Hänellä on housut ja paita päällä. Pojalla on housut ja pusero päällä. Hänellä on myös pipo ja korvaläpät päässä ja kengät jalassa, mutta käsineet eivät ole kädessä. MISSÄ? MIKÄ? Sormus on sormessa. MUTTA: Sormessa on sormus. Luomi on selässä. Selässä on luomi. Mustelma on polvessa. Polvessa on mustelma. Haava on sormessa. Sormessa on haava. With these verbs, a certain form is always necessary: mennä + laittaa + asua + olla + käydä + ottaa + mihin mihin missä missä missä mistä 224

225 Härjoituksiä Fill in the correct form. Menen huomenna (hammaslääkäri). Me asumme (Espoo). Käyttekö te tänään (kauppa)? Olen (työ). Asutko sinä vai (Oulunkylä, Käpylä)? Kuka teistä asuu (Vantaa)? Me olemme suomen kielen (kurssi). He matkustavat ensi vuonna (Japani). Hän lähtee (kirjasto) ja menee (apteekki). Käyttekö te usein (ravintola)? Hei, mennäänkö huomenna (elokuva). Hei, käydäänkö huomenna (Itäkeskus). Laita avaimet tuonne (laatikko). Ota uusi liuos tuolta (kaappi) ja laita (teline). Nosta potilas (sänky). Laita kengät (pussi). Auta potilasta menemään (hissi). Dementiapotilas käveli viime yönä (katu). Vanhus karkasi (osasto). Muista laittaa ovi (lukko). Nainen istui koko yön (lattia). Eino nauroi ja kertoi juttuja (oma huone). Martan lääkkeet ovat (laukku). Asukkaat matkustivat virkistyspäiville (Joensuu). Vieraat antoivat kukat hoitajalle, joka laittoi ne (maljakko). 225

226 Mihin, missä, mistä + jä rjestysluvut monesko kerros? mikä kerros? monenteenko kerrokseen? mihin kerrokseen? monennessako kerroksessa? missä kerroksessa? monennestako kerroksesta? mistä kerroksesta? Tiedät sä, missä kerroksessa laboratorio on? Mun pitää viedä nää ruiskut sinne. Missä? Mistä? Mihin? yläkerta yläkerrassa yläkerrasta yläkertaan alakerta alakerrassa alakerrasta alakertaan kellarikerros kellarikerroksessa kellarikerroksesta kellarikerrokseen katutaso katutasossa katutasosta katutasoon Monesko kerros? Monennessako kerroksessa? Monennestako kerroksesta? Monenteenko kerrokseen? 1. ensimmäinen ensimmäisessä ensimmäisestä ensimmäiseen 2. toinen toisessa toisesta toiseen 3. kolmas kolmannessa kolmannesta kolmanteen 4. neljäs neljännessä neljännestä neljänteen 5. viides viidennessä viidennestä viidenteen 6. kuudes kuudennessa kuudennesta kuudenteen 7. seitsemäs seitsemännessä seitsemännestä seitsemänteen 12. kahdestoista kahdennessatoista kahdennestatoista kahdenteentoista 226

227 Härjoituksiä Read these dialogues. Do you understand what they are talking about? Maria: Leena: -- Janne: Irina: Janne: -- Erkki: Jussi: -- Maija: Helinä: Maija: Helinä: Maija: Helinä: -- Risto: Liisa: Tiedät sä, missä kerroksessa laboratorio on? Mun pitää viedä nää ruiskut sinne? Joo, se on alakerrassa. Mene ensin ensimmäiseen kerrokseen ja sitten kävele aulan toiseen päähän ja toisella hissillä alakertaan. Hei, mihin kerrokseen sä oot menossa? Mulla on tässä potilas, joka on menossa röntgeniin. Aha, no sit säkin olet menossa kellarikerrokseen. Mä meen hakemaan mun potilaan röntgenkuvia. Missähän kerroksessa mahtaa olla kirurgian osasto? Pitäis mennä vaimoa katsomaan. Tuota, se on kuudennessa kerroksessa muistaakseni. Mä oon aika uusi vielä täällä. Moi, mistä sä oot tulossa? Tokasta. Mä vein just mun potilaan sinne. Hei, mulla on nyt tauko. Mennääks syömään? Ok, mun täytyy käydä viemässä nää paperit vitoseen. Sen jälkeen mä voin tulla syömään. Mihin sä meet syömään? Mä aattelin mennä sinne meidän uuteen lounasruokalaan. Eiks se ollu siel nelosessa? Joo, on. Nähdään koht siellä! Ok, nähdään. Hei, Liisa. Mä oon menossa kolmanteen kerrokseen siihen osastolääkäreiden kokoukseen. Oot sä tulossa siihen? Joo, mä tuun ihan kohta. Mun täytyy ensin käydä viemässä nää paperit meidän osastolle seitsemänteen kerrokseen. 227

228 Härjoituksiä Raija: Anita: Raija: -- Arttu: Helena: Hei, monenteenko kerrokseen te olette menossa? Luultavasti viidenteen. Eikös siellä ole se sisätautiosasto? Joo, on. Siis viidenteen. Voitteko painaa kuutosta. Tuo käsi ei oikein tottele. Oon menossa just lääkärintarkastukseen. No, minäpä painan. Minä meen toiseen. 228

229 Härjoituksiä Timo ja Katri Timo ja Katri ovat naimisissa. Heillä on yksi lapsi. Hänen nimensä on Samuli. Samuli on 3- vuotias. Timo ja Katri asuvat Käpylässä. He asuvat vanhassa matalassa kerrostalossa. He asuvat kolmiossa. Se on vuokra-asunto. Asunnon vuokra on 700 euroa kuukaudessa. Asunnossa on lasitettu parveke. Asunnossa ei ole saunaa, mutta taloyhtiössä on sauna. Timolla ja Katrilla on saunavuoro perjantaina kello 18. He käyvät saunassa joka perjantai. Talossa on myös pesutupa. Timolla ja Katrilla on oma pyykkikone. Siksi he eivät tarvitse pesutupaa. Heillä ei ole omaa autoa. Katri menee töihin bussilla ja Timo junalla. Juna-asema ja bussipysäkki ovat lähellä. Aamulla Katri vie Samulin päiväkotiin. Päiväkoti on Kumpulassa. He menevät päiväkotiin kävellen. Töiden jälkeen Timo hakee Samulin päiväkodista. Sitten perhe käy kaupassa. Timo käy pankkiautomaatilla. Hän nostaa rahaa. He ostavat kaupasta ruokaa, vessapaperia ja tiskiainetta. He menevät kotiin. He laittavat takit naulakkoon ja menevät keittiöön. Katri lämmittää ruokaa mikrossa. He syövät yhdessä. Seitsemältä Katri lähtee uimahalliin. Hän käy uimahallissa kaksi kertaa viikossa. Hän käy uimahallissa Maritan kanssa. He tapaavat uimahallilla. Timo ja Samuli ovat kotona. Timo lukee lehteä ja Samuli leikkii legoilla. Kahdeksalta Samuli menee nukkumaan. Katri tulee kotiin puoli yhdeksältä. Timo ja Katri juovat teetä olohuoneessa ja keskustelevat kesälomasta. Timo sanoo, että hän haluaa lähteä kesälomalla ulkomaille. Alleviivaa kaikki sanat, joissa on missä, mistä tai mihin ja vastaa kysymyksiin. 1. Missä Katri ja Timo asuvat? 2. Onko heillä oma asunto? 3. Mihin Samuli menee aamulla? 4. Mitä Timo tekee pankkiautomaatilla? 5. Mihin Katri menee illalla? 6. Missä Timo ja Samuli ovat illalla? 7. Mihin aikaan Katri tulee kotiin? 8. Mistä Timo ja Katri keskustelevat? 9. Mihin Timo haluaa lähteä kesälomalla? 229

230 Härjoituksiä Circle the correct alternative. Minä olen kotoisin Bulgariasta / Bulgariassa / Bulgaria. Aurora asuu Suomessa / Suomesta / Suomi. Puhutko englanti / englantia / englantiin? Juon joskus illalla teetä / teestä / tee. Syön aamulla puuro / puurolla / puuroa. Pidätkö kaakao / kaakaota / kaakaosta? Tykkään jäätelö / jäätelöä / jäätelöstä. Tämä on minun mieheni / miehesi / miehensä. Eerolla on kaksi auto / autot / autoa. Minulla on yksi auto / autot / autoa. Kuinka monta kirja / kirjaa / kirjat sinun laukussa on? Olen syntynyt 15. tammikuu / tammikuussa / tammikuuta. Kurssi alkoi maaliskuu / maaliskuussa / maaliskuuta. Nyt on toukokuu / toukokuuta / toukokuussa. Menen kauppaan keskiviikko / keskiviikossa / keskiviikkona. Viikon ensimmäinen päivä on maanantai / maanantaina / maanantaissa. Tänään on kuusi / kuudes / kuutta toukokuuta. Mitä sinulle kuuluu? Hyvä. / Hyvää. / Hyvin. Miten menee? Hyvä. / Hyvää. / Hyvin. Oletko naimisissa? Olen. / On. / Olet. 230

231 Konjunktioitä Conjunctions How would you translate these sentences into your own language? Ville sanoi, että Kaisa tulee illalla. Kävelen yksin kotiin, vaikka ulkona on jo pimeää. Jorma ja Tuula asuvat maalla. Ottaisin vettä tai mehua. Autan sinua, jos tarvitset apua. Menen tänään kurssin jälkeen kauppaan tai kirjastoon. Koska opiskelen ahkerasti suomea, osaan myös puhua suomea. Ulkona on kova pakkanen, mutta lähden kuitenkin kävelemään. Kun olin lapsi, me asuimme ulkomailla. Tuletko käymään tänään vai huomenna? Tiesitkö, että Liisa sai viime viikolla vauvan. Lähden uimaan uimahalliin, vaikka minulla on flunssa. Jos huomenna sataa, en lähde keräämään sieniä. Luen aina sanomalehteä, kun juon aamukahvia. Haluaisitko kahvia vai teetä? Tänään opiskelen ja harjoittelen suomea, mutta viikonloppuna puhuin vain englantia. Leena ja Harri istuvat vierekkäin. Olen tänään väsynyt, koska menin nukkumaan melko myöhään eilen illalla. How do you say the following conjunctions in your own language? että koska kun jos vaikka ja mutta eli tai vai 231

232 Liitteet 232

233 Frääsihärjoitus 1 vointi Miten menee? Ihan hyvin. Entä sinulla? Miten menee? Hyvin, kiitos! Entä sinulla? Miten menee? Mitä kuuluu? Ei kovin hyvin. Minulla on flunssa. Entä sinulla? Ihan hyvää, kiitos. Entä sinulle? Mitä kuuluu? Mitäs tässä. Entä sinulle? Mitä kuuluu? Miten voitte? Ei kovin hyvää. Olen vähän kipeä. Entä sinulle? Ihan hyvin. Mikä on vointi? Ei kovin hyvä. Vatsa on tosi kipeä. Miten voitte? Hyvin. Mikä on vointi? Tosi huono. 233

234 Frääsihärjoitus 2 tervehdykset yms. Päivää. Hyvää päivää. Ole hyvä. Hyvää yötä. Kiitos. Hyvää yötä. Hauska tutustua. Olen pahoillani. Voi anteeksi. Terve. Moikka. Nähdään! Näkemiin. Samoin. Ei se mitään. Ei se mitään. Moi. Moi moi. Nähdään! Näkemiin. 234

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

TERVETULOA Meijän kouluun

TERVETULOA Meijän kouluun Kirja kynä vihko TERVETULOA Meijän kouluun Ole hyvä, tämä on sinun oma opiskeluvihko nimi päivitys 4.5. 2016/ta Suomen kielen aakkoset, ääntäminen kirjoita viivalle kirjaimella alkava sana, sanoja (opettaja

Lisätiedot

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta.

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta. 7. kappale ( seitsemäs kappale ) KAUPASTA POSTIIN 7.1. Isä ja Samir ovat kaupassa. Samirin kädessä on ostoslista. I: Mitä ostamme ensin? S: Hedelmät. Viisi appelsiinia, neljä punaista omenaa ja puoli ananasta.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

------lmltätieltä Te pu h utte?)

------lmltätieltä Te pu h utte?) N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero

Lisätiedot

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kappale 1 ABC ABC kissa kävelee A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kuuntele kirjan teksti ABC internetistä (äänite numero 1). 3 Suomen kielen aakkoset

Lisätiedot

PÄIVÄKODIT asiakaskysely 2015 PÄIVÄKODIT 2015 1

PÄIVÄKODIT asiakaskysely 2015 PÄIVÄKODIT 2015 1 PÄIVÄKODIT asiakaskysely 2015 PÄIVÄKODIT 2015 1 Avoin nettikysely toukokuussa 2015 191 vastausta (vuonna 2014: 153) Vastaajat eivät ole vastanneet aina kaikkiin kysymyksiin Nettiohjelmistona Analystica

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Hoiva Ajalle: 29.8.2011-23.10.2011

Hoiva Ajalle: 29.8.2011-23.10.2011 Ateriapäivä: 29.8.2011-23.10.2011 Sivu: 1 Maanantai 29.8.2011 Tiistai 30.8.2011 Keskiviikko 31.8.2011 Torstai 1.9.2011 Perjantai 2.9.2011 Lauantai 3.9.2011 Sunnuntai 4.9.2011 Kaurapuuro Vehnähiutalepuuro

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Lahden Ateria Ruokalista

Lahden Ateria Ruokalista Ateriapäivä: 24.8.2015-15.11.2015 Sivu: 1 Maanantai 24.8.2015 Tiistai 25.8.2015 Keskiviikko 2 Torstai 27.8.2015 Perjantai 28.8.2015 Lauantai 29.8.2015 Sunnuntai 30.8.2015 Mannapuuro Ohrahiutalepuuro Neljänviljanpuuro

Lisätiedot

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose Oppitunti 9 - osa 1 numeroita ehjä - rikki sata kaksisataa kolmesataa neljäsataa tuhat kaksituhatta kolmetuhatta neljätuhatta kymmenentuhatta kaksikymmentätuhatta satatuhatta miljoona 1 lihaa ja perunasose

Lisätiedot

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) 1 Lasten ruoka-allergiatutkimus Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE C. Kotona täytettävä, palautus postitse palautuskirjekuoressa. VASTAUSOHJE Vastatkaa taulukkomuotoisiin kysymyksiin

Lisätiedot

Vko 1 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI. leipää, leikkelettä kasvista. Kalaa talon tapaan Perunaa Porkkanaraastetta

Vko 1 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI. leipää, leikkelettä kasvista. Kalaa talon tapaan Perunaa Porkkanaraastetta Päiväkotien ruokalista viikko 1, 2013 h Vko 1 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI Aamupala Hiutalevelliä Hedelmäjogurttia/PUUROA, Aamupala talon tai Mannapuuroa marjasosetta/ keittoa Ohrahiutalepuuroa

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

Porvoon kaupungin päiväkotien, peruskoulun ja lukion ruokalista 20-26.7.2015 Listaviikko 2

Porvoon kaupungin päiväkotien, peruskoulun ja lukion ruokalista 20-26.7.2015 Listaviikko 2 Porvoon kaupungin päiväkotien, peruskoulun ja lukion ruokalista 13.7-19.7.2015 Listaviikko 1 Maanantai Ruishiutalepuuro Lihapata Jyväruutu Kalamurekepihvi Viili / puolukkahillo peruna keittokinkku peruna,

Lisätiedot

Satakunnan SeutuAromi Ruokalista

Satakunnan SeutuAromi Ruokalista Ateriapäivä: 18.1.2016-2 Sivu: 1 Maanantai 18.1.2016 Tiistai 19.1.2016 Keskiviikko 20.1.2016 Torstai 21.1.2016 Perjantai 22.1.2016 Lauantai 23.1.2016 Sunnuntai 24.1.2016 Vehnähiutalepuuro Kaurapuuro Neljän

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Vko 33 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI. leipää, leikkelettä kasvista. Kalakasviskeittoa Tuorepalaa Maksamakkaraa Jälkiruokaa

Vko 33 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI. leipää, leikkelettä kasvista. Kalakasviskeittoa Tuorepalaa Maksamakkaraa Jälkiruokaa Päiväkotien ruokalista viikko 33, 2012 h Vko 33 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI Aamupala Hiutalevelliä Ohrahiutalepuuroa Leipää, Tuoremehua/ Hedelmäjogurttia/PUUROA, Mannapuuroa marjasosetta/

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Ruokalista Ulvilan koulut ja päiväkodit viiko 26-31

Ruokalista Ulvilan koulut ja päiväkodit viiko 26-31 1 Maanantai 14.9. Tiistai 15.9. Keskiviikko 16.9. Torstai 17.9. Perjantai 18.9. Lauantai 19.9. Sunnuntai 20.9. Vehnähiutalepuuro Kaurapuuro Neljän viljan puuro Ruishiutalepuuro Riisihiutalevelli Kaurapuuro

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Pinaatti- / porkkanaohukainen, peruna- ja italiansalaatti, hillo. Lihapyörykkä, nakit, peruna, kastike, kaalisalaatti

Pinaatti- / porkkanaohukainen, peruna- ja italiansalaatti, hillo. Lihapyörykkä, nakit, peruna, kastike, kaalisalaatti Ruokalista ajalle 7. - 11.12., vko 50 Aina tarjolla näkkileipää, levitettä, maitoa/piimää 4 Lounas Ma Pinaatti- / porkkanaohukainen, peruna- ja italian, hillo Ti Lihapyörykkä, nakit, peruna, kastike, kaali

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON VUOROHOITO

PÄIVÄHOIDON VUOROHOITO 2 Ateriapäivä: 21.12.2015-31.1.2016 Sivu: 1 Maanantai 21.12.2015 Tiistai 22.12.2015 Keskiviikko 23.12.2015 Aamupala Aamupala Aamupala Vehnähiutalepuuro Mannavelli Kaakaojuoma Kananmuna Kurkku Juusto Appelsiinituoremehu

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Lahden Ateria Ruokalista

Lahden Ateria Ruokalista Sivu: 5 Maanantai 22.6.2015 Tiistai 23.6.2015 Keskiviikko 24.6.2015 Torstai 25.6.2015 Perjantai 26.6.2015 Lauantai 27.6.2015 Sunnuntai 28.6.2015 Murot Marjajogurtti Mansikka-raparperikiisseliJuustokolmioleipä

Lisätiedot

Henkilöstöravintola Meri. Makkarakastike (M), Perunasose, Lämmin kasvis, Salaatti, Mustaherukkakiisseli

Henkilöstöravintola Meri. Makkarakastike (M), Perunasose, Lämmin kasvis, Salaatti, Mustaherukkakiisseli Maanantai 12.10.2015 Henkilöstöravintola Meri Makkarakastike (M), Perunasose, Lämmin kasvis, Salaatti, Mustaherukkakiisseli (G,L) Kukkakaali-parsakaalikeitto (G,L), Merisuola Krutonki, Salaatti, Kahvi

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Ruokalista Ulvilan koulut ja päiväkodit viiko 26-31

Ruokalista Ulvilan koulut ja päiväkodit viiko 26-31 1 Maanantai 26.10. Tiistai 27.10. Keskiviikko 28.10. Torstai 29.10. Perjantai 30.10. Lauantai 31.10. Sunnuntai 1.11. Vehnähiutalepuuro Kaurapuuro Neljän viljan puuro Ruishiutalepuuro Riisihiutalevelli

Lisätiedot

Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma

Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma 1 yksitoista (11) kaksitoista (12) kolmetoista (13) neljätoista (14) viisitoista (15) kuusitoista (16) seitsemäntoista

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Ruokalista ajalle 30.11. 4.12.2015, vko 49. Kasvispihvi, kastike, perunat, salaatti. Hernekeitto, ruisleipä, juusto, tuorepala

Ruokalista ajalle 30.11. 4.12.2015, vko 49. Kasvispihvi, kastike, perunat, salaatti. Hernekeitto, ruisleipä, juusto, tuorepala Ruokalista ajalle 30.11. 4.12.2015, vko 49 Aina tarjolla näkkileipää, levitettä, maitoa/piimää 3 Lounas Ma Ti Ke To Pe Kalakeitto, maksamakkara, ruisleipä, tuorepala Kasvispihvi, kastike, Lihapullapannu,

Lisätiedot

VUOROPÄIVÄKOTIEN RUOKALISTA

VUOROPÄIVÄKOTIEN RUOKALISTA RUOKAISTA VK 22 AANANTAI TIISTAI KESKIVIIKK O TORSTAI PERJANTAI AUANTAI SUNNUNTAI AAUPAA uomu ruispuuro Pannuleipä kurkku uomu kaurapuuro *Banaanipala Graham sämpylät *Tomaatti uomu 4-viljan puuro Kaura-pehmopala

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Ruokalista viikko 1 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 14.12. 15.12. 16.12. 17.12. 18.12. 19.12. 20.12.

Ruokalista viikko 1 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 14.12. 15.12. 16.12. 17.12. 18.12. 19.12. 20.12. viikko 1 14.12. 15.12. 16.12. 17.12. 18.12. 19.12. 20.12. Ruishiutalepuuroa Mannavelliä Kaurapuuroa Grahamvelliä Neljänviljan puuroa Riisihiutalevelliä Vehnähiutalepuuroa marjasosetta juustoa marjasosetta

Lisätiedot

Ruokalista Ulvilan koulut ja päiväkodit viiko 26-31

Ruokalista Ulvilan koulut ja päiväkodit viiko 26-31 1 Maanantai 3.8. Tiistai 4.8. Keskiviikko 5.8. Torstai 6.8. Perjantai 7.8. Lauantai 8.8. Sunnuntai 9.8. Vehnähiutalepuuro Kaurapuuro Neljän viljan puuro Ruishiutalepuuro Riisihiutalevelli Kaurapuuro Neljän

Lisätiedot

Lahden Ateria Ruokalista. Maanantai 16.11.2015 Tiistai 17.11.2015 Keskiviikko 18.11.2015 Torstai 19.11.2015 Perjantai 20.11.2015

Lahden Ateria Ruokalista. Maanantai 16.11.2015 Tiistai 17.11.2015 Keskiviikko 18.11.2015 Torstai 19.11.2015 Perjantai 20.11.2015 Ateriapäivä: 16.11.2015-27.12.2015 Sivu: 1 Maanantai 16.11.2015 Tiistai 17.11.2015 Keskiviikko 18.11.2015 Torstai 1 Perjantai 20.11.2015 Mannapuuro Ohrahiutalepuuro Neljänviljanpuuro Ruishiutalepuuro m

Lisätiedot

Makkarakastike (L), Perunasose, Lämmin kasvis, Salaatti, Vadelmakiisseli (G,M)

Makkarakastike (L), Perunasose, Lämmin kasvis, Salaatti, Vadelmakiisseli (G,M) Maanantai 16.11.2015 Makkarakastike (L), Perunasose, Lämmin kasvis, Salaatti, Vadelmakiisseli (G,M) Kukkakaali-parsakaalikeitto (G,L), Merisuola Krutonki, Salaatti, Kahvi Tiistai 17.11.2015 Porokiusaus,

Lisätiedot

VUOROPÄIVÄKOTI VETURITALLIN RUOKALISTA AJALLE: 7.12.2015-17.1.2016

VUOROPÄIVÄKOTI VETURITALLIN RUOKALISTA AJALLE: 7.12.2015-17.1.2016 Maanantai 7.12.2015 Tiistai 8.12.2015 Keskiviikko 9.12.2015 Torstai 10.12.2015 Perjantai 11.12.2015 Lauantai 12.12.2015 Sunnuntai 13.12.2015 aamupala aamupala aamupala aamupala aamupala aamupala aamupala

Lisätiedot

Soijamakkarakastike (G*,L), Perunasose, Porkkanaraaste

Soijamakkarakastike (G*,L), Perunasose, Porkkanaraaste Maanantai 16.11.2015 Makkarakastike (G*,L), Perunasose, Porkkanaraaste Soijamakkarakastike (G*,L), Perunasose, Porkkanaraaste Vadelmakiisseli(G,M), Juusto, Leipä Tiistai 17.11.2015 Pyttipannu (L), Raejuustosalaatti

Lisätiedot

Pinaattiohukainen, tonnikala-pastasalaatti, hillo. Broilerikeitto, leikkele, sämpylä, tuorepala

Pinaattiohukainen, tonnikala-pastasalaatti, hillo. Broilerikeitto, leikkele, sämpylä, tuorepala Ruokalista ajalle 25. 29.1.2016, vko 4 Aina tarjolla näkkiä, levitettä, maitoa/piimää 4 Lounas Ma Pinaattiohukainen, tonnikala-pasta, hillo Ti Broilerikeitto,, sämpylä, Ke To Jauhelihapihvi, peruna, kastike,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON VUOROHOITO

PÄIVÄHOIDON VUOROHOITO 2 Ateriapäivä: 9.11.2015-20.12.2015 Sivu: 1 Maanantai 9.11.2015 Tiistai 10.11.2015 Keskiviikko 11.11.2015 Torstai 12.11.2015 Perjantai 13.11.2015 Lauantai 14.11.2015 Sunnuntai 15.11.2015 Vehnähiutalepuuro

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON VUOROHOITO

PÄIVÄHOIDON VUOROHOITO 2 Ateriapäivä: 17.8.2015-27.9.2015 Sivu: 1 Maanantai 17.8.2015 Tiistai 18.8.2015 Keskiviikko 19.8.2015 Torstai 20.8.2015 Perjantai 21.8.2015 Lauantai 22.8.2015 Sunnuntai 23.8.2015 Vehnähiutalepuuro Mannavelli

Lisätiedot

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI SAVONLINNAN PÄIVÄKOTIEN RUOKALISTA VKO 2 Mannapuuroa Kaurapuuroa Kahdenviljanpuuroa Muroja Hiutalevelliä Kaakaota Puuroa maitoa maitoa maitoa LOPPIAINEN Liha-juurespataa Uunikassleria Isoäidin kanakeittoa

Lisätiedot

Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset

Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset Vuodenajat Évszakok talvi tél kevät tavasz syksy ősz kesä nyár vuosi év edellisenä vuonna előző évben viime vuonna múlt évben seuraavana vuonna jövőre vuodenaika

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Contents. Kuinka monta jakson sanaa opit? Väritä tähdet. Hello. Numbers. Colours. 1. This is me. 2. Clothes. 3. Family. 4. Home. 5. Food. 6.

Contents. Kuinka monta jakson sanaa opit? Väritä tähdet. Hello. Numbers. Colours. 1. This is me. 2. Clothes. 3. Family. 4. Home. 5. Food. 6. Contents Kuinka monta jakson sanaa opit? Väritä tähdet. Hello Numbers Colours 1. This is me 2. Clothes 3. Family 4. Home 5. Food 6. I can 7. School 8. Hobbies 9. Animals 10. Moving around EXTRA Hello Piirrä

Lisätiedot

Vehnähiutale- Kermainen lohikeitto L,K Broileri-pastapaistos VL puuro. Lihahyytelö L,M,K. Juusto Kuumennettu kasvis Munakas ja lihahyytelö

Vehnähiutale- Kermainen lohikeitto L,K Broileri-pastapaistos VL puuro. Lihahyytelö L,M,K. Juusto Kuumennettu kasvis Munakas ja lihahyytelö MALLIRUOKALISTA TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN VKO 1 AAMUPALA LOUNAS PÄIVIKAHVI PÄIVÄLLINEN ILTAPALA Ohrapuuro Nakkikastike L,M SIS. KAHVI / TEE/ Kukkakaalikeitto VL Kahvi / tee / kaakao Juusto Perunat MEHU

Lisätiedot

HERNEKEITTO, SÄMPYLÄ KIPPARIJUUSTO PANNUKAKKU JA HILLO JANSSONINKIUSAUS PUNAJUURI

HERNEKEITTO, SÄMPYLÄ KIPPARIJUUSTO PANNUKAKKU JA HILLO JANSSONINKIUSAUS PUNAJUURI vk34,42,50 LOUNAS HERNEKEITTO, SÄMPYLÄ KIPPARI PANNUKAKKU JA HILLO PÄIVÄLLINEN JANSSONINKIUSAUS PUNAJUURI MAKSA, PERUNA KASVISGRATIINI, PUOLUKKAHILLO BOYSENMARJAKIISSELI MAKARONIVELLI PASTEIJA HEDELMÄ

Lisätiedot

Salaatti Salaatti Salaatti Salaatti Salaatti Salaatti Salaatti

Salaatti Salaatti Salaatti Salaatti Salaatti Salaatti Salaatti KARKKILAN RUOKAPALVELUT RUOKALISTA 2015 lista 1 Kalenteriviikot: 5, 11, 17 4 viljan puuro Vehnähiutalepuuro Ruispuuro Kaurapuuro Ruispuuro Kaura-ruislesepuuro Vehnähiutalepuuro leikkele leikkele leikkele

Lisätiedot

Raision kokopäivälaitosten ruokalista 2016

Raision kokopäivälaitosten ruokalista 2016 Raision kokopäivälaitosten ruokalista 2016 VIIKKO 18 Maanantai 2.5. Tiistai 3.5. Keskiviikko 4.5. Torstai 5.5. Perjantai 6.5. Lauantai 7.5. Sunnuntai 8.5. Kauralesepuuro, maitoon, Sadonkorjuupuuro, 4-viljanhiutalepuuro,

Lisätiedot

Hiilihydraattitaulukko Lasten ja nuorten ravintopalvelut

Hiilihydraattitaulukko Lasten ja nuorten ravintopalvelut Yleistaulukko Määrä Lisäkkeet: Peruna 1 keskikokoinen 10 Perunasose 1 dl 15 Makaroni, pasta 1 dl 15 Makaroni, täysjyvä 1 dl 15 Riisi, täysjyväohra 1 dl 15 Linssit 1 dl 10 Pavut 1 dl 10 Pihvit, pyörykät:

Lisätiedot

Vihersalaatti 1; Kiinankaali-kurkku, viinirypäle, punajuuri. Vihersalaatti 2; Jäävuori- papu mix persikka ja mustaherukkahillo

Vihersalaatti 1; Kiinankaali-kurkku, viinirypäle, punajuuri. Vihersalaatti 2; Jäävuori- papu mix persikka ja mustaherukkahillo Viikko 6,12,18,24,30 Lounas Kalaa pinaattikastikkeessa ja perunat Vihersalaatti 1; Kiinankaali-kurkku, viinirypäle, punajuuri Karviaiskiisseli Broilerikastike ja riisi-ruisseos Vihersalaatti 2; Jäävuori-

Lisätiedot

Vehnähiutalepuuro (M), Kananmuna, Maustekurkku, Tuoremehu. Jauheliha- makaronilaatikko (L), Kaali-tuorekurkku-pikkelssisalaatti

Vehnähiutalepuuro (M), Kananmuna, Maustekurkku, Tuoremehu. Jauheliha- makaronilaatikko (L), Kaali-tuorekurkku-pikkelssisalaatti Maanantai 13.6.2016 Makkarakastike (M), Peruna (L), Jäävuori Tomaatti (G,M) Pinaattinen kalastajan keitto (G,L), Paprika, Vadelmakiisseli (G,L,M) Tiistai 14.6.2016 Ohrahiutalepuuro (M), Leikkele, Lehtisalaatti,

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN RUOKALISTA 22.10.2012 30.11.2012. 43. viikko AAMIAINEN LOUNAS VÄLIPALA

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN RUOKALISTA 22.10.2012 30.11.2012. 43. viikko AAMIAINEN LOUNAS VÄLIPALA 22.10. 26.10.2012 43. viikko AAMIAINEN LOUNAS VÄLIPALA MAANANTAI Kaurapuuro Kasvisgratiini/ Hedelmä-marjasalaatti mansikat mustamakkara patonki omenalohkot perunasose kurkkuviipaleet puolukkahillo porkkanaraaste

Lisätiedot

Pakkaus 1 kg, annoskokosuositukset; pääruoka 300gr/hlö, lisuke 150 gr/hlö

Pakkaus 1 kg, annoskokosuositukset; pääruoka 300gr/hlö, lisuke 150 gr/hlö Ravintola Finnsin noutomyynti tuotteet 2015 Ravintola Finnsistä voit tilata tarjoiluita juhliin, illanviettoihin yms. tilaisuuksiin. Tiedustelut Finns asiakaspalvelusta, sähköposti finns@omnia.fi. Tilauksenne

Lisätiedot

Päiväkotien ruokalista 2014-2015 Hyvää ruokahalua!

Päiväkotien ruokalista 2014-2015 Hyvää ruokahalua! Viikko: 33,39, 45, 51 ajennettu päivähoito ma-pe: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala 11.8. 22.9. 3.11. 15.12. 12.8. 23.9. 4.11. 16.12. 13.8. 24.9. 5.11. 17.12. 14.8. 25.9. 6.11. 18.12.

Lisätiedot

Mun/miun nimi on Paul. Mikä sun/siun nimi on? Mun/miun nimi on Jani. minun, mun, miun nimeni my name sinun, sun, siun nimesi your name

Mun/miun nimi on Paul. Mikä sun/siun nimi on? Mun/miun nimi on Jani. minun, mun, miun nimeni my name sinun, sun, siun nimesi your name 1 MINÄ ITSE MAAT, KIELET ja KANSALAISUUDET TERVEHDYKSET ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Paul

Lisätiedot

HEDELMÄPALA RUISHIUTALEPUURO (veteen) PEHMEÄ LEIPÄ MAKKARAKEITTO PEHMEÄ LEIPÄ HEDELMÄSALAATTI PINAATTI-PANNUKAKKU PUOLUKKALISÄKE

HEDELMÄPALA RUISHIUTALEPUURO (veteen) PEHMEÄ LEIPÄ MAKKARAKEITTO PEHMEÄ LEIPÄ HEDELMÄSALAATTI PINAATTI-PANNUKAKKU PUOLUKKALISÄKE PERHEPÄIVÄHOIDON KIERTÄVÄ RUOKALISTA 7 VKO VKO 1 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI VEHNÄHIUTALEPUURO (maitoon) NELJÄNVILJANVELLI (maitoon) RUISHIUTALEPUURO (veteen) MANNAVELLI (maitoon) JUUSTONÄKKÄRI

Lisätiedot

Päivähoidon vuorohoito

Päivähoidon vuorohoito 2 Ateriapäivä: 6.7.2015-16.8.2015 Sivu: 1 Maanantai 6.7.2015 Tiistai 7.7.2015 Keskiviikko 8.7.2015 Torstai 9.7.2015 Perjantai 10.7.2015 Lauantai 11.7.2015 Sunnuntai 12.7.2015 Vehnähiutalepuuro Mannavelli

Lisätiedot

Kalapaistos, porkkanaviipaleet, punajuuriomenasalaatti

Kalapaistos, porkkanaviipaleet, punajuuriomenasalaatti Ruokalista ajalle 15. 19.2.2016, vko 7 Aina tarjolla näkkileipää, levitettä, maitoa/piimää 7 Lounas Ma Ti Ke Lindströminpihvit, sipuli,, kaali Broileripastakeitto, ruisneppari, juusto, jää, Jauheliha,,

Lisätiedot

Suolahden kokopäivähoito Ajalle: 18.6.2012-22.7.2012

Suolahden kokopäivähoito Ajalle: 18.6.2012-22.7.2012 Sivu: 1 Ateriapäivä: 1-22.7.2012 Maanantai 1 Tiistai 19.6.2012 Keskiviikko 20.6.2012 Torstai 21.6.2012 Perjantai 22.6.2012 Lauantai 23.6.2012 Sunnuntai 24.6.2012 Kaurapuuro Neljänviljanpuuro Pajalapuuro

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN RUOKALISTAT AJALLA 26.10. 1.11.2015

PÄIVÄKOTIEN RUOKALISTAT AJALLA 26.10. 1.11.2015 PÄIVÄKOTIEN RUOKALITAT AJALLA 26.10. 1.11.2015 = apere (tutustutaan ruokaan eri aistein) M A A N A N T A I 26.10. T I I T A I 27.10. K E K I V I I K K O 28.10. T O R T A I 29.10. P E R J A N T A I 30.10.

Lisätiedot

Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v.

Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v. Nappaa mukaan! Helposti makua teidänkin perheen lempiruokiin. Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v. MAANANTAI Nam! Perunasoseen kanssa tosi hyvää. Tällä lähtee viikko hyvin käyntiin! Pehmeä

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON RUOKALISTA

PÄIVÄHOIDON RUOKALISTA Rauman kaupunki/ruokapalvelu 2015 PÄIVÄHOIDON RUOKALISTA VK 52-53 AAMUPALA LOUNAS VÄLIPALA ma VEHNÄHIUTALEPUURO ( M ) MAKKARAKASTIKE ( M ) MAISSIHIUTALE + hillo ( M) 21.12 keitetty kananmuna, tuoremehu

Lisätiedot

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI SAVONLINNAN PÄIVÄKOTIEN RUOKALISTA VKO 11 Kaurapuuroa Mannapuuroa Vehnähiutalepuuroa Ruishiutalepuuroa Muroja Puuroa Kaakaota leipää marjasosetta tms. leipää leipää leipää leipää leipää AAMUPALA juustoa

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON VUOROHOITO

PÄIVÄHOIDON VUOROHOITO 2 Ateriapäivä: 1.2.2016-13.3.2016 Sivu: 1 Maanantai 1.2.2016 Tiistai 2.2.2016 Keskiviikko 3.2.2016 Torstai 4.2.2016 Perjantai 5.2.2016 Lauantai 6.2.2016 Sunnuntai 7.2.2016 Vehnähiutalepuuro Mannavelli

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Porvoon kaupungin päiväkotien, peruskoulun ja lukion ruokalista 2.11-8.11.2015 Listaviikko 1

Porvoon kaupungin päiväkotien, peruskoulun ja lukion ruokalista 2.11-8.11.2015 Listaviikko 1 Porvoon kaupungin päiväkotien, peruskoulun ja lukion ruokalista 2.11-8.11.2015 Listaviikko 1 Maanantai Ruishiutalepuuro Appelsiinibroileri Jyväruutu Jyväruutu Kalamurekepihvi Viili / puolukkahillo keit.

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN RUOKALISTA 13.2.2012 23.3.2012. 13.2. 17.2.2012 7. viikko AAMIAINEN LOUNAS VÄLIPALA

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN RUOKALISTA 13.2.2012 23.3.2012. 13.2. 17.2.2012 7. viikko AAMIAINEN LOUNAS VÄLIPALA JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN RUOKALISTA 13.2. 17.2.2012 7. viikko AAMIAINEN LOUNAS VÄLIPALA MAANANTAI Kaurapuuro Kasvisgratiini/ Hedelmä-marjasalaatti mansikat mustamakkara patonki juurespalat perunasose

Lisätiedot

POSSU- KASTIKE PERUNA KASVIS MARJAMOUSSE LIHA- PERUNASOSE- LAATIKKO TYRNIKIISSELI

POSSU- KASTIKE PERUNA KASVIS MARJAMOUSSE LIHA- PERUNASOSE- LAATIKKO TYRNIKIISSELI MATINTIE, PAROLANTIE Ruokalistan muutokset mahdollisia vko 20 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai BROILER- KALALEIKE SOSE JAUHELIHAPIHVI POSSU- BROILEROHRATTO NAKKI SMETANAHÄRKÄ

Lisätiedot

Vehnähiutalepuuro (M), Kananmuna, Maustekurkku, Tuoremehu. Jauheliha- makaronilaatikko (L), Kaali-tuorekurkku-pikkelssisalaatti

Vehnähiutalepuuro (M), Kananmuna, Maustekurkku, Tuoremehu. Jauheliha- makaronilaatikko (L), Kaali-tuorekurkku-pikkelssisalaatti Maanantai 25.1.2016 Makkarakastike (L), Peruna (L), Porkkanaraaste Pinaattinen kalastajan keitto (G,L), Paprika, Vadelmakiisseli Tiistai 26.1.2016 Ohrahiutalepuuro (M), Leikkele, Lehtisalaatti, Tuoremehu

Lisätiedot

Kallinranta Versio 1.0

Kallinranta Versio 1.0 Maanantai 9.5.2016 Makkarakastike (G*,L), Peruna, Jäävuori - Tomaatti (G,M) Pinaattinen Kalastajan Keitto (G,L), Paprika, Vadelmakiisseli (G,L,M) Tiistai 10.5.2016 Mannapuuro (L), Leikkele, Lehtisalaatti,

Lisätiedot

AAMUPALA LOUNAS VÄLIPALA. Salaatti Bolognelainen jauhelihakastike L, Tumma kierrepasta Leipä Maito

AAMUPALA LOUNAS VÄLIPALA. Salaatti Bolognelainen jauhelihakastike L, Tumma kierrepasta Leipä Maito TYKSILÄNRUOKALISTAVKO36,31.8.6.9.2015 maidoton,laktoositon,vlvähälaktoosinen,gluteeniton Ruokalistamuutoksetmahdollisia! AAMUPALA LOUNAS VÄLIPALA 31.8.2015 Maanantai Hapankorppu Jogurtti Kurkku Ananastuoremehu

Lisätiedot

Päivähoidon vuorohoito

Päivähoidon vuorohoito Ateriapäivä: 25.5.2015-5.7.2015 Sivu: 1 Maanantai 25.5.2015 Tiistai 26.5.2015 Keskiviikko 27.5.2015 Torstai 28.5.2015 Perjantai 29.5.2015 Lauantai 30.5.2015 Sunnuntai 31.5.2015 Vehnähiutalepuuro Mannavelli

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

22.6.2007 PAISTETTU KALA Perjantai GRAHAMPUURO KEITETTY PERUNA MAKKARAKEITTO MARJASOSE TILLIKASTIKE PAPRIKAA SALAATTI MUSTAHERUKKAKIISSELI

22.6.2007 PAISTETTU KALA Perjantai GRAHAMPUURO KEITETTY PERUNA MAKKARAKEITTO MARJASOSE TILLIKASTIKE PAPRIKAA SALAATTI MUSTAHERUKKAKIISSELI SUOLAHDEN RUOKALISTA 18.6.2007 Maanantai VEHNÄHIUTALEPUUROKANANMUNAKASTIKE PERUNAVELLI PALVIKINKKU KEITETTY PERUNA LEHTISALAATTIA SAVUKALAPALA SÄMPYLÄ PUNAJUURISALAATTI SEKAMARJAKIISSELI 19.6.2007 JAUHEMAKSAPIHVIT

Lisätiedot

Kun sä olet poissa kurssilta

Kun sä olet poissa kurssilta Kun sä olet poissa kurssilta Kun sä olet poissa kurssilta, soita tai kirjoita viesti. Anteeksi, mä en voi tulla tänään kurssille, koska mä oon sairas. mulla on flunssa. mun vatsa on tosi kipeä. mun lapsi

Lisätiedot

Päivähoidon vuorohoito

Päivähoidon vuorohoito 2 Ateriapäivä: 25.4.2016-5.6.2016 Sivu: 1 Maanantai 25.4.2016 Tiistai 26.4.2016 Keskiviikko 27.4.2016 Torstai 28.4.2016 Perjantai 29.4.2016 Lauantai 30.4.2016 Sunnuntai 1.5.2016 Kaurapuuro Mannavelli Kaakaojuoma

Lisätiedot

Ruokalista Ulvilan koulut ja päiväkodit VIIKOT50-6

Ruokalista Ulvilan koulut ja päiväkodit VIIKOT50-6 1 Maanantai 7.12. Tiistai 8.12. Keskiviikko 9.12. Torstai 10.12. Perjantai 11.12. Lauantai 12.12. Sunnuntai 13.12. Vehnähiutalepuuro Kaurapuuro Neljän viljan puuro Ruishiutalepuuro Riisihiutalevelli Kaurapuuro

Lisätiedot

Vuoropäiväkoti versio1.1

Vuoropäiväkoti versio1.1 Maanantai 25.1.2016 Murot, Sekahillo, Kaurapala, Leikkele Makkarakastike (G*,L), Peruna, Porkkanaraaste Soijanakkikastike (G*,L), Peruna, Porkkanaraaste Vadelmakiisseli (G,L,M), Leipä (G) Pinaattinen kalastajan

Lisätiedot