CLEANTECH 6FAKTAA MARKKINOI OSAAMISESI, LUO OMA TULEVAISUUTESI HAITIA. Bruce J. Oreck: Kysy itseltäsi minkälaisen tulevaisuuden sinä itsellesi haluat.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CLEANTECH 6FAKTAA MARKKINOI OSAAMISESI, LUO OMA TULEVAISUUTESI HAITIA. Bruce J. Oreck: Kysy itseltäsi minkälaisen tulevaisuuden sinä itsellesi haluat."

Transkriptio

1 6FAKTAA ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE Hiilijalanjälki mittarissa Kustannusäästöjä ympäristöä säästämällä Ympäristöliiketoiminta Hyvällä osaamisella hyvää tulosta Pääomasijoitukset Valinnoilla merkittävää hyvinvointia N:o 1 / Maaliskuu 2010 CLEANTECH PUHTAASTA TEKNOLOGIASTA Rakentaminen Energiatehokas investointi maksaa itsensä takaisin Kaupallinen osaaminen Oikealla asenteella myönteiseen suuntaan MARKKINOI AUTA HAITIA VASTAAMALLA KYSELYYMME KUVA: JARMO PERÄLÄ Cleantech maailmalla Alexander Stubb: Perusvastuu on yrityksillä OSAAMISESI, LUO OMA TULEVAISUUTESI Bruce J. Oreck: Kysy itseltäsi minkälaisen tulevaisuuden sinä itsellesi haluat. Olemme ottaneet tehtäväksemme sisäilmaongelmien ratkaisemisen. Edistämme tietoisuutta terveellisemmästä sisäilmasta niin yrityksen kuin työntekijän näkökulmasta. Toimitamme asiakasyrityksillemme puhtaan sisäilman hyötyratkaisuja, jotka lisäävät niiden kilpailukykyä. Toimimme toimittajariippumattomasti yhdistäen tutkimustiedon, asiantuntemuksen ja käytännön osaamisen helposti ostettaviksi palveluratkaisuiksi. Puhtaan Sisäilman Lähettiläs

2 2 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI HAASTEITA Suomessa asetetaan suuria toiveita ympäristöteknologiaan. Alasta on povattu jopa uutta veturia Suomen taloudelle. Meiltä tarvitaan toimia sekä kotimaassa että ulkomailla. Vihreällä teknologialla maailmalle SUOSITTELEMME SIVU 14 Sami Tuhkanen Sitra Sijoittajat näkevät puhtaissa teknologioissa merkittäviä ja pitkäaikaisia kasvun mahdollisuuksia. Ympäristöteknologia ja vihreä talous ovat parin viime vuoden aikana nousseet globaalin talouskeskustelun keskiöön. Tähän on monta syytä: Ilmastonmuutos, tarve etsiä uusia kasvun lähteitä talouskriisin jälkeen, kehittyvien markkinoiden nousu ja kasvava kilpailu energiasta ja raaka-aineista. Näytön paikka ja mahdollisuus 1 Suomelle vihreä teknologia on näytön paikka ja mahdollisuus. Meillä on maailmanluokan osaamista esimerkiksi energiatehokkuuden, teollisuuden puhtaiden prosessien, tai vaikkapa vesi- ja jätehuollon alalla. Kilpailu cleantechin alueella on kuitenkin kovaa. Melkein kaikki haluavat nyt cleantech-osaamisen kärkeen. Nousu kärkijoukkoon vaatii meiltä toimia sekä kotimaassa että ulkomailla. Yhteispelillä kärkeen Kansainvälisesti siirtyminen 2 matalapäästöisempään talouteen luo painetta uuteen sääntelyyn ja uusiin standardeihin. Suomen ja EU:n on pyrittävä vaikuttamaan tähän kehitykseen niin, ettei kilpailu tarpeettomasti vääristy ja ettei kaupalle ja investoinneille luoda uusia esteitä. Vihreän globaalitalouden kannalta parasta olisi, jos sähköauton töpseli näyttäisi samalta joka mantereella. EU ei voi myöskään menestyä ilman yhteispeliä. Vihreässä teknologiassa transatlanttinen akseli on keskeinen. EU:n ja Yhdysvaltojen tulisi yhdessä ottaa johtoasema vihreän globaalitalouden kehittämisessä. Kiinan ja muiden nousevien talouksien kanssa tarvitaan myös entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta eurooppalaisten yritysten tasapuoliset toimintamahdollisuudet voidaan varmistaa. Suomalainen osaaminen maailmalle Kotimaassa tarvitaan sekä 3 osaamista että markkinointia. Perusvastuu on yrityksillä, mutta myös julkisten ja muiden viennin ja kansainvälistämisen edistäjien työtä vaaditaan. Julkisille toimijoille on haaste löytää oikeat keinot tukea nopeasti kehittyvää, useiden eri toimialojen läpi ulottuvaa ja eri kokoisia yrityksiä käsittävää osaamista. Cleantech-toimijat ovat onneksi vähitellen järjestäytymässä alakohtaisten klusterien ja yhteisen brändin alle. Suomalaiset ovat löytämässä toisensa. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan usein parhaaseen tulokseen päästään yhdistämällä voimat. Alexander Stubb Suomen ulkoasiainministeri Myös UM tekee oman osansa. Edustustoverkkomme osallistuu markkinoiden kartoittamiseen selvittämällä asemamaiden suunnitelmia, kaupallisia tarpeita sekä mahdollista lainsäädäntökehitystä. Kohteina ovat markkinat niin Aasiassa, Amerikassa, Afrikassa kuin Euroopassakin. UM tekee myös suomalaista osaamista tunnetuksi maailmalla. Yhdessä Suomen johtavan cleantech-alan osaamiskeskuksen, Lahden tiede- ja yrityspuiston kanssa UM, EK ja Finpro muodostavat neliapilan, joka on järjestänyt lukuisia cleantech-tapahtumia ja muuta toimintaa. Yleismaailmallinen hyöty Suomalaiset ovat löytämässä 4 toisensa. Yhtä tärkeää on, että yritykset löytävät maailmalta hyödyllisiä kumppanuuksia. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan usein parhaaseen tulokseen päästään yhdistämällä voimat. Uskon, että löydämme maailman kasvavasta cleantech-kysynnästä ne lokerot, joihin suomalainen osaaminen parhaiten soveltuu. Näin edistämme paitsi omaa talouttamme ja hyvinvointiamme, myös puhtaan ympäristön säilymistä jälkipolville. Anna osaamisesi näkyä s Suomalaisyritysten tulee itse kertoa olevansa hyviä, sanoo Bruce J. Oreck. Tukimekanismit ovat toimineet s Suomi on ollut hidas liikkeissään. Autamme lukijoitamme onnistumaan! CLEANTECH N:O 1 MAALISKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, Helsinki Liiketoimintajohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Eveliina Hämäläinen Layout: Paul Aguraiuja Business Development Manager, Tuottaja: Jarmo Perälä Puhelin: S-posti: Jaetaan Kauppalehden liitteenä Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan Ympäristöliiketoiminnan menestys luodaan yrityksissä. EK tekee työtä paremman liiketoimintaympäristön puolesta.

3 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 3 Suomalaista huippuosaamista globaaleille vesikemian markkinoille Monialainen kemian yhtiö, Kemira, on fokusoinut toimintaansa ja päättänyt keskittyä vedenkäsittelyn kemiallisiin ratkaisuihin. Tikkurilan listaaminen Helsingin pörssiin tapahtuu maaliskuussa, minkä jälkeen jo 75 % yhtiön toiminnasta palvelee paljon vettä käyttävää teollisuutta ja yhdyskuntia niin juoma- kuin jätevesipuolellakin. Kemira on aidosti globaali yritys, jolla on toimintaa 40 maassa ja tuotantoa neljällä maailman mantereella. Vesipula ja sen aiheuttamat ongelmat teollisuudelle ja megakaupungeille ovat globaalisti merkittävä haaste. Veden puutteesta kärsivät alueet ovat yleensä myös niitä, joissa teollisuus ja väestö kasvavat nopeimmin. Siksi paljon vettä käyttävä teollisuus etsii koko ajan tapoja tehostaa vedenkäyttöään. Suomessa veden saatavuus ei yleensä aiheuta ongelmia, mutta meillä on osaamista vesipulan tuomien haasteiden ratkomiseen. Meillä Kemirassa on vuosikymmenien kokemus vesiteknologiasta ja kattavasti osaamista erilaisiin vedenkäsittelyn tarpeisiin, olemmehan jo nyt yksi johtavista vesikemian yhtiöistä maailmalla. Tämä luo Kemiralle ja muille ympäristöteknologian alan yhtiöille mahdollisuuksia kasvaa, kertoo Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen. Vesikemialla keskeinen rooli kehitettäessä vaihtoehtoja veden tehokkaammalle käytölle Pula teollisuuden ja kaupunkien tarvitsemasta vedestä, nopea väestönkasvu ja talouskasvu erityisesti vesiköyhillä alueilla ovat synnyttäneet paineen löytää uusia tapoja käyttää vettä tehokkaammin. Kun vuonna 2007 vesiliiketoiminnan markkinakooksi arvioitiin 350 miljardia dollaria, on arvio vuodelle 2016 jo yli 500 miljardia. Voidaankin sanoa, että vesi-intensiivisiin teollisuuden aloihin liittyvä liiketoiminta on yksi maailman nopeimmin kasvavia markkinoita* tällä hetkellä. Vedestä on kovaa vauhtia tulossa strateginen raaka-aine, sanoo Harri Kerminen. Tästä syystä myös sen hinta on noussut viime vuosikymmeninä nopeammin kuin esimerkiksi öljyn, kaasun tai sähkön vastaavat indeksit. Lisäksi veden käytön ratkaisuilla voidaan vaikuttaa energian kulutukseen ja vähentää tuotannon kustannuksia myös tätä kautta, hän jatkaa. Kemiran visio on tulla maailman johtavaksi vesikemian yhtiöksi Kun Tikkurila listataan pörssiin, jatkuu Kemiran määrätietoinen kulku kohti uutta strategista suuntaa. Fokus ja toiminnan ydin on vesiliiketoiminta ja yrityksen visio on tulla maailman johtavaksi vesikemian yhtiöksi. Kemira hakee kasvua Aasiasta ja Etelä- Amerikasta, missä väestön ja teollisuuden kasvu on nopeaa ja paine veden käytön tehostamiseksi kova. Kasvu syntyy sekä nykyisten tuotteiden myymisestä laajemmalle asiakaskunnalle että uusien tuotteiden ja sovellusten kehittämisestä. Ympäristöteknologiset ratkaisut ovat aina monien toimialojen yhteistyön tulos, kuvaa Kerminen. Siksi näkisin, että tämä voisi hyvinkin olla yksi tulevista Suomen elinvoiman lähteistä ja ajuri myös monien muiden teknologioiden kehittymiselle, hän jatkaa. Me Kemirassa haluamme ottaa aktiivisen ympäristöteknologian ja vesialueen veturiyrityksen roolin. Kemira panostaa suomalaiseen huippuosaamiseen Kemira ja VTT julkaisivat maaliskuun alussa aikeensa perustaa Suomeen suuri vesitutkimuksen keskus, Center of Water Efficiency Excellence. Keskus tulee työllistämään vuosittain noin 200 henkilöä ja siellä tehtävän tutkimuksen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 120 milj. euroa. Tutkimuskeskukseen kootaan yhteen nykyinen suomalainen vesiosaaminen. Tarkoituksena on rakentaa uutta, ainutlaatuista osaamista Suomeen ja luoda Hannu Kerminen ympäristöteknologia-alan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteenamme on kehittää uutta teknologiaa, jonka avulla voidaan tehostaa veden käyttöä ja kierrätystä sekä luoda ympäristön kannalta kestävämpiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja vesi-intensiiviselle teollisuudelle, sanoo Kerminen. Kemira on ottanut rohkean etunojan investoimalla reippaasti ja panostamalla alueelle, jolla on globaalisti erittäin hyvät kasvunäkymät. Uskomme, että ohjelma antaa piristysruiskeen suomalaisen ympäristöteknologian eteenpäin viemiselle ja luo toisaalta niin meille Kemirassa kuin monille muillekin alan toimijoille mahdollisuuden kannattavan liiketoiminnan kasvattamiseksi, tiivistää Kerminen. * Lähde: Global Water Intelligence: Global water market 2008 report

4 4 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA CLEANTECHISTÄ GLOBAALIA BISNESTÄ 1FAKTA OIKEA ASENNE KEHITTYY Kysymys: Miksi ja mihin puhtaissa teknologioissa kannattaa panostaa? Vastaus: Suomalaisille yrityksille nähdään, oikein fokusoimalla, Cleantechissä erittäin merkittävää globaalia kasvupotentiaalia vuosikymmeniksi eteenpäin. Liiketoiminnan mahdollisuuksia on erityisesti perinteisten ja uusien toimialojen rajapinnoissa. Cleantechillä tarkoitetaan kaikkia tuotteita, palveluita, prosesseja ja järjestelmiä, joiden käytöstä on vähemmän haittaa ympäristölle kuin niiden vaihtoehdoista. Puhtaat teknologiat tuovat asiakkaalle lisäarvoa ja samalla vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia joko suoraan tai arvoketjun kautta. Seuraavissa kappaleissa valotetaan Energiaohjelman ohjelmajohtaja Jukka Noposen avulla ennen julkistamatonta Sitran Capgeminillä teettämää haastattelututkimusta. Suomesta johtava maa? Pitkän tähtäimen visio on rakentaa Suomesta johtava Cleantechmaa. Suomalaisten yritysten ja julkisten toimijoiden resurssit alan edistämiseen ovat kuitenkin niukat suhteessa kohdemarkkinoihin. Kansainvälistymisen vahvistamiseksi on rakennettu Cleantech Finland -brändi, mutta sen muuttaminen rahaksi ei ole vielä onnistunut. Brändillä ei ole vielä todellista substanssia, ja referenssit kotimarkkinoilta puuttuvat. Sitran haastattelututkimus Sitran ennenjulkaisemattomassa, Capgemini Consultingin tänä vuonna tekemässä haastattelututkimuksessa selvisi tutkimustuloksena muun muassa, että Suomessa on laaja ja vahva tahtotila tukea Cleantech-toimialaa, mutta käytännön toimet eivät ole riittäviä. Alalla onpaljon potentiaalia, mutta fokus puuttuu vielä. Haasteena kaupallinen osaaminen Suomen resurssit ovat niukat ja hajallaan kohdemarkkinoihin verrattuna. Alalle on syntynyt uusia toimijoita, kuten klustereita ja osaamiskeskuksia, mutta toimijoiden yhteistyö ei ole tuottanut laadukkaita tuloksia. Vastuunjako on epäselvä. Yritykset kokevat kentän sekavana ja hajanaisena. Asenneilmasto on kuitenkin kehittynyt varsin myönteiseen suuntaan. Se on nostanut yritykset keskiöön ympäristöasioiden edistämisessä. Julkishallinto on sitoutunut, mutta se ei näy käytännössä. Lupakäytännöt ja byrokratia estävät uuden teknologian käyttöönottoa. T&K-panostus ja rahoitusjärjestelmät ovat melko korkealla tasolla, mutta teknologista osaamista painotettaessa kaupallistaminen ja liiketoimintaosaaminen on edelleen haaste. Esimerkiksi perusteollisuuden energiaintensiivisyys aiheuttaa varovaisuutta. Tekeminen tulee kohdistaa Suomessa Cleantech on menestynyt parhaiten energiateknologiassa, mutta myös perinteiset teollisuuden alat hakevat kasvua alueelta. Metsä- ja energiateollisuuden yhteistyöstä on syntynyt paljon innovaatioita, joita tulisi hakea myös ICT:n kautta. Koko ympäristöliiketoiminnan kannalta on keskeistä se, miten metsäteollisuuden rakennemuutos etenee. Cleantech on yksi harvoista aloista, joilla Suomella nähdään laajasti mahdolllisuuksia juuri eri teollisuudenalojen rajapinnoilla. Siitä voi tulla Nokian jälkeen Suomen uusi veturi. Puhtaissa prosesseissa Suomessa on suuria ja vakiintuneita, kansainvälisesti toimivia yrityksiä ja kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista. Pieniä yrityksiä on paljon, mutta niille tulisi saada halua ja resursseja kasvaa ja kansainvälistyä. Tahtotila on hyvä, mutta alan vahvistaminen vaatii nyt määrätietoista ohjausta sekä resurssien keskittämistä selkeille painopistealueille painepesurin kohdistetun suihkun tavoin. JOUNI SUOLANEN ROHKEITA VALINTOJA Tahtotila on hyvä, mutta alan vahvistaminen vaatii nyt määrätietoista ohjausta sekä rohkeita valintoja ja resurssien keskittämistä selkeille painopistealueille painepesurin kohdistetun suihkun tavoin. KUVA: SIRPA LEVONPERÄ, SITRAN ARKISTO Finnfundilta riskirahoitusta yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä Tarjoamme asiakasyrityksillemme oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja ja kehitysmaainvestointeihin liittyvää osaamista. Rahoitamme mm. kannattavia uusiutuvan energian hankkeita yhdessä suomalaisten yritysten tai niiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Finnpartnership tarjoaa liikekumppanuustukea ja uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership on ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima liikekumppanuusohjelma. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille liikekumppanuustukea ja avustaa yhteistyökumppanien löytämisessä. Tukea myönnetään nyt myös suomalaisen ympäristöteknologian pilottihankkeisiin. Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) PL 391 Uudenmaankatu 16 B Helsinki puh. (09) faksi (09) Finnpartnership c/o Finnfund PL 391 Uudenmaankatu 16 B Helsinki puh. (09) faksi (09)

5 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI Valoa näkyvissä Cleantechin tulevaisuus näyttää valoisalta. Alan investoinnit ovat kasvaneet lamankin aikana. Alan yritykset alkavat uskoa liiketoimintansa kasvumahdollisuuksiin vientimarkkinoilla. TAUSTAA Jukka Noponen Energiaohjelman ohjelmajohtaja, Sitra. 2FAKTA SIJOITUKSET KORKEALLA Energiaohjelman ohjelmajohtaja Jukka Noponen näkee Cleantechissa monia valopilkkuja kuten Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n vetämän Suomen Cleantech klusterin, joka on tehnyt hyviä avauksia Kiinaan ja Venäjälle. Talouden ahdingossakaan investoinnit ympäristöliiketoimintaan eivät ole maailmanlaajuisesti pudonneet muihin toimialoihin verrattuna. Siksi kehittymistä ja kasvua on odotettavissa jatkossakin. Työ alkaa näkyä pikku hiljaa myös tuloksina. - Investoinnit puhtaaseen, hajautettuun energian tuotantoon ja energiatehokkuuteen kasvavat. Pääomasijoitukset ovat kasvaneet globaalisti koko 2000-luvun. Eri maiden kansalliset strategiat ja kannustejärjestelmät pitävät yllä kasvua, Noponen toteaa. Hyvinä esimerkkeinä Noponen mainitsee Tanskan tuulivoimakehityksen, Saksan lisääntyneen biokaasutuotannon ja Japanin panostukset aurinkoenergiaan. USA:ssa elinkeinoelämä ja sijoittajat näkevät mahdollisuuksia Cleantechissä. Siellä rahoituksen kasvu tälle alueelle alkoi näkyä lähes kymmenen vuotta sitten. Yritykset alkavat uskoa tulevaisuuteen Tukimekanismeja voi Noposen mukaan kritisoida, mutta ne ovat kuitenkin toimineet monissa maissa näkyvissä olevan pitkän kasvu-uran alla. Suomi on ollut hidas liikkeissään. - Liiketoiminnan kehittäminen edellyttäisi EU:n säädösten aktiivisempaa ennakointia sekä proaktiivisia toimia kotimarkkinan vauhdittamiseksi, Noponen patistelee. Uusien markkinoiden avautuessa yritykset tarvitsevat referenssejä. Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi on EK:n yhteydessä toimiva virtuaalinen alusta ympäristöliiketoiminta harjoittaville yrityksille ja muille alan toimijoille. Ympäristöfoorumissa ovat mukana muun muassa kaikki merkittävimmät alan yritykset. - Yritykset alkavat yhä enemmän itsekin uskoa liiketoiminnan tulevaisuuteen. Se antaa uskoa myös Ympäristöfoorumin toiminnalle. Yritykset ovat usein resursseiltaan heikkoja yksinään. Kasvavalle liiketoiminnalle tarvitaan puolestapuhujia, jotka nostavat alan ääntä kuuluviin kotimaassa ja kohdemaissa, Noponen perustelee. JOUNI SUOLANEN ILMOITUSLIITE 5 HUOMIO Cleantech Finland -brändi ja Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Sitran ympäristöohjelman loppuraportissa ehdotettiin Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumin perustamista EK:n yhteyteen ja Cleantech Finland -brändin siirtämistä EK:n omistukseen. Ympäristöfoorumi ja Cleantech Finland -brändi liittyvät tiiviisti toisiinsa, mutta ovat erillisiä harjoituksia. Foorumi on ympäristöliiketoimintaa harjoittaville yrityksille ja sitä tukeville organisaatioille suunnattu kotimaassa toimiva alusta. Cleantech Finland -brändi puolestaan suuntaa toimintansa Suomen ulkopuolelle edistäen suomalaista ympäristöliiketoimintaa. Tulevia Cleantechtapahtumia Developments in CCS Technology, Lontoo Gasification, The future of clean power generation, Lontoo EK:n Ympäristöfoorumin kevätkokous, Helsinki International BIOMASS Conference & Expo, Minneapolis, Minnesota USA Sustainable Manufacturing Summit, Chigago USA Middle East Waste Summit, Dubai Singapore International Water Week 2010, Singapore Projektiasiantuntijoita yrityksille ympäristöhankkeisiin Suomen ympäristöopisto Syklissä alkaa Ympäristöalan kansainvälisten projektiasiantuntijoiden koulutushanke. Koulutus jakautuu intensiiviseen luentojaksoon, etäopiskeluun ja varsinaisen yrityskohtaisen hankkeen kehittämiseen. Yrityskohtaisten hankkeiden edistämisessä apuna on Syklin/Evak Ry:n kv. yhteistyöverkosto. Hankkeeseen haetaan kumppaniksi yrityksiä, jotka voivat tarjota teknillisen, kaupallisen tai luonnontieteellisen vähintään opistotasoisen koulutuksen omaavalle henkilölle paikan asiantuntijaksi harjoitteluun 6 kk:n ajaksi. Koulutuksen näkökulmana on Itä-Euroopan ja Venäjän markkinat. Lisätiedot: Matti Pettay, Evak ry, GSM Päivi Saarnia, SYKLI, GSM GREEN & COMPANY VIHREÄN TALOUDEN TYÖKALU Viestintä Antti Leskinen Mainostoimisto Tasku Oy gsm Tutkimus Teemu Rennola Value Clinic Oy gsm Ympäristö Jonne Hellgren Natural Interest gsm VINKKI Lue hiilijalanjäljestä sivulta 10

6 6 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA 3FAKTA INVESTOINTI KANNATTAA HUOMIO! Washingtonin suurlähetystölle arvostettu vihreän rakennuksen sertifi kaatti Kysymys: Onko suomalaisilla mahdollistuus vaikuttaa amerikkalaisiin ympäristö- ja ilmastoasioissa? Vastaus: Tähän pyrimme. Käymme keskusteluja Euroopan Unionin jäsenenä ja myös kahdenvälisesti. Konkreettisesti meitä auttaa, että Washingtonin suurlähetystölle on myönnetty arvostettu ympäristöystävällisen rakennuksen LEEDsertifi kaatti. Esimerkillä vahvistetaan kuvaamme ympäristöasioissa.. NÄIN ONNISTUIMME Suomen Washingtonin- suurlähetystö on ensimmäinen suurlähetystö Yhdysvalloissa, jolle on myönnetty arvostettu LEED-sertifikaatti. Leadership in Energy and Environmental Design eli LEEDsertifikaatti myönnetään, kun rakennuksen energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys on nostettu tämän päivän tiukkojen ympäristövaatimusten tasolle. Suurlähetystömme on tunnettu paikka ja maamerkki Washingtonissa. Vierailijoita on vuosittain Julkisuuskuvallemme LEEDsertifikaatin saaminen oli merkittävä asia. Tästä eteenpäin meidän on huomioitava sertifikaatin vaikutukset kaikissa rakennusinvestoinneissamme, suurlähettiläs Pekka Lintu kertoo. Suurlähettiläs kertoo, että Suomella on mahdollisuus vaikuttaa tällä tavalla julkiseen mielipiteeseen ja ilmastonmuutoskysymyksiin Yhdysvalloissa. 3 Energiatehokkuuteen kohdistunut investointi maksoi itsensä takaisin vuodessa. Pekka Lintu Suomen suurlähettiläs Yhdysvalloissa KUVA: ULKOASIAINMINISTERIÖ Huomio arvoihin Suurlähetystön remontti keskittyi ohjausjärjestelmän muutoksiin, lämmityksen ja viilentämisen järkeistämiseen sekä valaistukseen. Lähetystörakennuksen vihreisiin arvoihin kiinnitettiin huomiota, kun saneerausinvestointiin ryhdyttiin muutama vuosi sitten. Ympäristönäkökohdat nousivat esiin jo suunnitteluvaiheessa. Saneerauksessa kiinnitettiin huomiota kahteen keskeiseen asiaan: rakennuksen energiatehokkuutta lisättiin ja suurlähetystö liittyi Chicagon ilmastopörssiin. - Chicagon ilmastopörssissä maksamme jäljellä olevista päästöistä kompensaatiomaksuja, joilla tehdään erilaisia ympäristöprojekteja eri puolilla maailmaa, Lintu kertoo. Ympäristöystävälliseen rakentamiseen kuuluu myös paikallisten toimijoiden suosiminen. - Remontin materiaalit hankimme lähialueemme rakennustavaratoimittajilta, ja paikallinen konsulttitoimisto neuvoi meitä hakiessamme LEED-sertifikaattia. Rakentamisella säästöjä - Selvitimme saneerausvaiheen aikana koko kiinteistön energiankäytön, ja ohjausjärjestelmän toimintoja oikein kohdistamalla olemme saaneet sen jälkeen huomattavia säästöjä aikaan. Suurlähetystön LEED-remontin kokonaiskustannus oli dollaria Tällä hetkellä sen energialaskut kaasusta ja sähköstä ovat dollaria pienemmät vuositasolla kuin 5 vuotta sitten. - Energiatehokkuuteen kohdistunut investointi maksoi itsensä takaisin vuodessa. Olemme onnistuneet mielestäni uskomattoman KAUNISTA TEHOKKUUTTA 1. Suomen Washingtonin suurlähetystörakennuksen suuret lasipinnat olivat haaste energiasäästöjä tehtäessä 2. Energiatehokas rakennus luo Suomi-kuvaa USA:ssa. 3..Suhteellisen uuden rakennuksen muuttaminen energiatehokkaaksi sujui lopulta helposti KUVAT: ULKOASIAINMINISTERIÖ hienosti, suurlähettiläs Lintu toteaa. Suomi energiatehokas maa Ympäristökysymysten merkitys on korostunut Obaman hallinnon myötä Yhdysvalloissa - Hallitus on asettanut tavoitteeksi luoda paljon niin sanottuja vihreitä työpaikkoja. Suurlähettiläs kertoo, että Yhdysvalloissa käytetään energiaa yksikköä kohden paljon enemmän kuin Suomessa, Lintu kertoo Washingtonin suurlähetystö on rakennettu amerikkalaisten standardien mukaan. Suurlähettiläs toteaa, että Yhdysvalloissa yksikköä kohden käytetään energiaa paljon enemmän kuin Suomessa. - Suurlähetystömme on rakennettu betonista, lasista ja marmorista. Suuret lasipinnat olivat haaste energiasäästöjä tehtäessä, mutta muuten rakennuksen moderni muoto toimi eduksemme. Sillä 16- vuotiaan rakennuksen muuttaminen energiatehokkaaksi on helpompaa kuin esimerkiksi satavuotiaan. Vihreän rakennuksen sertifikaatti vaikuttaa kuitenkin kaikkiin rakennuksen toimintoihin. - Kun seuraavaksi suunnittelemme esimerkiksi pintamateriaaliremonttia, niin joudumme huomioimaan LEED-sertifikaatin määräykset myös näissä asioissa. PETRI GÖRMAN Energiatehokkaaseen rakentamiseen tarvitaan yhteistyömuotoja World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) järjestö on toiminut 1990-luvun puolivälistä saakka energiatehokkaamman ja vihreämmän maailman puolesta. Järjestön energiaan ja ilmastoon keskittyvän ohjelman ja sen rakennusten energiatehokkuuteen perehtyvän tutkimushankkeen (Energy efficiency in Buildings, EEB) tavoitteena onkin kiristyneiden päästötavoitteiden saavuttaminen. Energiankulutusta leikattava Euroopan Unionin alueella rakennetun ympäristön osuus kaikesta energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja energiankulutuksen on ennustettu kasvavan koko ajan. Rakennus- ja kiinteistöalan on leikattava huomattavasti energiankulutustaan, mikäli haluamme vielä hallita ilmastonmuutosta. Investoinnit energiatehokkaaseen rakentamiseen mahdollistavat myös uusien työpaikkojen synnyn: Energiatehokas rakentaminen vaatii myös uudenlaista ammatillista osaamista ja siksi alalle on koulutettava uusia työntekijöitä. Energiatehokas yksikkö vähentää kulutusta Energiatehokkuus saattaa aluksi johtaa kalliimpiin rakentamiskustannuksiin, mutta pienemmän kulutuksen vuoksi investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Vuosikymmeniä vanha rakennuskanta on kaikkein haasteellisinta energiatehokkaan rakentamisen näkökulmasta ajateltuna. Monet menneiden vuosien asumis- ja rakennusratkaisut eivät ole lähelläkään tämän päivän vaatimuksia. Uutta ajattelua rakentamiseen Uudet määräykset ohjaavat ihmisiä kokonaisvaltaisempaan ja energiatehokkaampaan ajatteluun rakentamisessa. Energiatehokas talo säästää energiaa, rahaa sekä ympäristöä. Se myös lisää asumismukavuutta. Jokainen meistä voi valinnoillaan vaikuttaa omaan asumiseensa ja sitä kautta päästötavoitteiden toteutumiseen.

7 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 7 Helsingissä sijaitseva Lintulahdenvuoren toimistotalo on toteutettu LEED-ympäristöluokituksen vaatimusten mukaan. Rakennuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa energian ja veden käytön tehokkuuteen. Kuva: Voitto Niemelä Kuva: Susa Junnola CleantechOulu Puhdasta teknologiaa puhtaasta pohjoisesta Oulu tunnetaan teknologian huippuosaamisen keskuksena, jonka vahvuudeksi mielletään erityisesti informaatioteknologia. Koko teknologiasektorin liikevaihto on noin viisi miljardia euroa ja ala työllistää ihmistä noin 800 yrityksessä. Tätä osaamista hyödynnetään myös ympäristöteknologiassa, jonka kehittämiseen alueella panostetaan vahvasti. CleantechOulu on Oulun alueen ympäristöteknologian osaamiskeskus, jota koordinoi Oulu Innovation. CleantechOulu kuuluu kansalliseen ympäristöteknologiaklusteriin, joka kattaa 60 % Suomen ympäristöliiketoiminnasta ja 80 % ympäristöalan tutkimuksesta. Oulun alueen yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa on vahvaa osaamista veden- ja ilmanpuhdistuksen teknologioissa sekä mittausmenetelmien ja energiatehokkuuden tutkimuksessa. Oulun seutu on tunnettu tuloksekkaasta yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen välisestä yhteistyöstä ja korkeasti koulutetusta väestöstä. Oulun alueen tutkimus- ja tuotekehityspanokset asukaslukuun suhteutettuna ovat Suomen kasvukeskuksista selvästi suurimmat. Alue myös kasvaa suhteellisesti voimakkaimmin koko Skandinaviassa. CleantechOulu tukee ympäristöteknologia-alan yritysten syntymistä ja niiden pääsyä kansainvälisille markkinoille. Tulevaisuuden auto tulee Oulusta CleantechOulu on ollut alusta alkaen AMC Motorsille merkittävä yhteistyökumppani. Valmis tuote, ladattava Sanifer-sähköauto, kaartaa automarkkinoille ensimmäisenä täysin sähköisenä ja saastuttamattomana cityautona. - Kyseessä on monikäyttöauto, jolla ajaa kertalatauksella 100 kilometrin matkan, on kyseessä sitten työmatka, asioiden hoitaminen tai harrastuksissa käyminen, kertoo AMC Motorsin projektipäällikkö Jussi Kynsilehto. Cityauto lanseerataan huhtikuussa 2010 Göteborgin automessuilla, jonka jälkeen sähköauto tulee myyntiin kotimaassa. Tuotetta aletaan saman tien viedä myös Ruotsin, Norjan, Hollannin sekä Belgian markkinoille. Oulu on jo aiemmin todistanut osaamisensa IT-alan innovoijana. Samaa Piilaaksohenkeä on aistittavissa nyt myös ympäristöteknologia-alan ympärillä. - Täällä on alan yrittäjiä, yrityksiä, sekä ennen kaikkea yrittäjähenkeä. Ympäristöteknologia tulee olemaan tulevaisuuden menestyksekkäimpiä toimialoja, ja Oulun seudulla tämän alan resursseja riittää, Kynsilehto toteaa. Energiatehokkuutta valaisuun Valopaa Oy suunnittelee ja valmistaa energiatehokkaita ja luotettavia led-valaisimia. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluu led-katuvalaisimien lisäksi mm. alikäytävä-, opastetaulu- ja kohdevalaisimia. Oulu on ollut yritykselle erinomainen sijoittumispaikka, sillä kaupungista löytyy runsaasti elektroniikkalaitteisiin liittyvää osaamista. - Toimijoiden joustavuus ja maantieteellinen läheisyys on tärkeää silloin kun tehdään tuotekehitystä ja valmistetaan pieniä sarjoja, toimitusjohtaja Toivo Vilmi toteaa. Tuotekehityksen tuloksista Valopaalla ollaan ylpeitä ja syystä. Saarelan testikohteessa vanhalla tekniikalla toteutettu kevyen liikenteen väylän valaisu kulutti aiemmin 80 wattia, kun nyt led-valaisimilla saman valaisuluokan toteuttamiseen kuluu vain 23 wattia. Valopaa Oy tulee suuntautumaan kuluvana vuonna myös pohjoismaisille markkinoille.

8 8 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI INSPIRAATIO Kysymys: Suomessa on osaaminen ja ideat, mutta kuinka ne viedään rajojemme ulkopuolelle? Vastaus: Kivenkovalla uskolla siihen mitä ollaan tekemeässä ja rohkealla markkinoinnilla, sanoo Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs. Oman osaamisensa markkinointi tuottaa tulosta JOHTAJALTA JOHTAJALLE HELSINKI Ulkoiselta olemukseltaan Bruce J. Oreck on aivan uudenlainen Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs. Oreckin korvassa kimaltelee pieni kultainen koru. Suurlähettiläs tunnetaan dynaamisesta otteestaan. New Yorkissa syntynyt Oreck tunnetaan runsaan puolen vuoden Suomessa työskentelynsä jälkeen aktiivisena cleantech-asiantuntijana. Suomessa osataan Oreck painottaa, että tulevaisuuden haasteet tullaan ratkaisemaan yhdessä, valtioiden välisellä yhteistyöllä. Oreck näkee Suomen edistyksellisenä maana, jolla on laajaa potentiaalia ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden ratkaisemisessa ja ympäristöteknologian osaajana. Suurlähettiläs ei pidä lainkaan epätodennäköisenä, että seuraava merkittävä ympäristöteknologinen ratkaisu tulisi juuri Suomesta. Keskustelun lomassa Oreck palaa useaan otteseen edellisenä päivänä suomalaisyritykseltä saamaansa julisteeseen, joka kiinnittyy nanoteknologiaan perustuvan rakenteensa ansiosta pintaan kuin pintaan. Suomessa on hyvin korkea koulutustaso ja teknologinen tietotaito. Törmään jatkuvasti kiehtoviin suomalaisiin ratkaisuihin, jotka oikein markkinoituina voisivat nousta menestyjiksi kansainvälisillä markkinoilla, Oreck sanoo. Tilaa rohkeudelle Suurlähettilään mukaan suomalaisinnovaatioiden viennin kompastuskiveksi muodostuu liian usein perustelematon vaatimattomuus. Turha vaatimattomuus ei palvele ketään. En esimerkiksi voi ymmärtää sitä, kun Suomessa jatkuvasti vedotaan maan pieneen kokoon ja etäiseen sijaintiin Euroopan laidalla. Nämä ovat faktoja, joille ei voi mitään. Lisäksi ne ovat globaalissa maailmassa menettäneet merkityksensä. Oreckin mielestä huomiota tulisi ennemminkin kiinnittää vastausta vailla oleviin kysymyksiin, ajan haasteisiin, ongelmanratkaisuun ja lujaan uskoon omaan tekemiseensä. Pelko ja rohkeus eivät Oreckin sanoin ole toistensa vastakohtia, vaan ne ovat rinnakkaisia prosesseja. Tulosta alkaa syntyä, kun antaa tilaa rohkeudelle pelon ja epävarmuuden Tulosta alkaa syntyä, kun antaa tilaa rohkeudelle Bruce J. Oreck USA:n Suomen suurlähettiläs. kustannuksella. Innostunut suurlähettiläs demonstroi vaihtoehtoisia ongelmanratkaisumalleja liikuttelemalla kahta sokeripalaa pöydällä. Oikeat yhteydet Suomessa yritykset eivät Oreckin mukaan puhu itsestään riittävän kuuluvalla äänellä. Vaikka suomalaisfirmojen promotoiminen Yhdysvaltain markkinoilla ei kuulukaan suurlähetystön primääreihin tehtäviin, Oreck toivottaa ideoidensa ja tuotteidensa kanssa uusia markkinoita hamuavat toimijat tervetulleiksi esittelemään ajatuksensa lähetystön kaupalliselle osastolle. Saamme yhteydenottoja yhdysvaltalaisilta sijoittajilta, joita kiinnostaa se mitä Suomessa tapahtuu. Toisaalta, vaikka emme pysty tarttumaan aivan jokaiseen tarjoukseen, ja siitä huolimatta että se ei varsinaisesti kuulu toimenkuvaamme, haluamme toki resurssiemme puitteissa auttaa myös suomalaisyrityksiä löytämään oikeat yhteydet Yhdysvalloissa. Just go for it Oreckin näkemys valtion roolista on perinteinen. Julkisen sektorin puuttuminen liiketoimintaan on hänen mielestään pidettävä minimissä. Ratkaisevat keksinnöt seuloutuvat esille vapaassa kilpailussa. Julkishallinto ei keksi tai tuota ihmiskuntaa mullistavia ratkaisuja. Niitä synnyttävät yksilöt tai pienet ryhmät. Oreck muistuttaa, että esimerkiksi Bill Gatesin ja Steve Jobsin keksinnöt ovat muuttaneet tapojamme ajatella. Perustan liiketoiminnalliselle menestykselleen he loivat nuorina opiskelijoina ja hippeinä autotalliin rakennetuissa työtiloissa. Suurlähettiläs Oreck huomauttaa, että huomisen merkittävät ratkaisut syntyvät yhtälailla yksilötasolla. Haastena on jalostaa ja markkinoida ideat tuotteiksi ja palveluiksi, jotka palvelevat suurta yleisöä. Siinä vaiheessa kun itse tietää mitä tahtoo on aika toimia. Just go for it. Käännä kritiikki ja kivenkova kilpailu eduksesi ja paranna tuotettasi näiden avulla. Panosta luovuuteesi ja valjasta energiasi tavoitteeseesi saaavuttamiseen. Markkinoi osaamisesi ihmisille; ylpeänä, rinta pystyssä. FREDRIK ERIKSSON INSPIRAATIO CLEANTECH Ympäristöliiketoiminnan määritelmä Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka liittyy ympäristön pilaantumista estävään tai luonnonvaroja säästävään tuotantoon. Ympäristöteknologia on osa ympäristöliiketoimintaa. Ympäristöliiketoiminta voi olla tietyn yrityksen pää- tai sivutoimintaa. Ympäristöliiketoiminta ei ole oma toimialansa, vaan tuotanto on hajautunut useaan eri toimialaluokkaan. Lähde: Tilastokeskus

9 4FAKTA ROHKEUTTA TARVITAAN TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 9 4 ORECKIN VINKIT 1 SUURLÄHETTILÄS ORECK Bruce J. Oreck perusti vuonna 2003 vaimonsa Codyn kanssa Zero Carbon Initiative -järjestön, joka on sitoutunut ottamaan käyttöön niin kokeellisia kuin jo valmiita ympäristöteknologisia ratkaisuja. KUVAT: JARMO PERÄLÄ Keskity olennaiseen 1 Havaitse ja käsittele itsestäänselvät asiat sellaisina kuin ne ovat. Näin on helpompi tehdä tilaa olennaisille kysymyksille. Visualisoi ja aseta tavoite 2 Mieti, mitä tulevaisuus merkitsee sinulle. Missä haluat nähdä ideasi tulevaisuudessa ja mitä olet valmis tekemään sen eteen? Pida pää pystyssä 3 Älä lannistu kritiikistä tai epäonnistumisista. Opi niistä, ne ovat halpoja ja yksinkertaisia vinkkejä ideasi parantamiseksi. Käännä ne eduksesi. Thomas Edisonkin totesi ensin keksineensä tapaa, jolla sähkölamppua ei pidä valmistaa. Säilytä intensiteetti 4 Kehitä ideaasi sataprosenttisella energialla. Muista että työsi ei lopu tähän. Valmista tuotetta on markkinoitava yhtä tinkimättömällä intensiteetillä. Luovuttaminen ei ole vaihtoehto. CRnet Verkoston asiantun joita: Timo Husu, Nina Storfors, Reijo Seppänen, Kaisa Sariola, Marke a Koivisto, Pen Viluksela, Elina Seikku, Olli-Pekka Mäkirintala, An Kylliäinen, Marja Ah ainen, Tiina Aulanko, Petri Sipilä, An Lauslah, Tuula Pohjola, Laila Törnroos, Kari Rissa ja Juha-Ma Puhakka. Kuvasta puu uvat Ilpo Pen nen, Mika Kuisma, Johanna Kujala, Sari Kuvaja ja Piia Nurmi. Eettistä tehokkuutta Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijät CRnet Verkosto tarjoaa yrityksille työvälineitä, etoa ja valmennusta ydinliiketoiminnan kehi ämiseen. Lähtökohtana ovat kestävän kehityksen mukaiset arvot ja ee nen tehokkuus. CRnet Verkosto keski yy laatu-, ympäristö- ja henkilöstöasioiden vastuulliseen kehittämiseen. Tavoi eena on liiketoiminnan suuntaaminen uudelle yhteiskuntavastuun tasolle. CRnet Verkostossa on tällä hetkellä 13 kokenu a osaajaa yritysvastuun eri osaalueilta. Apuna heillä on ryhmä eri alojen erikoisasiantun joita. CRnet Verkoston palvelukokonaisuus CRnet Verkoston palvelukokonaisuus muodostuu neljästä osa-alueesta: liiketoiminnan auditoinnit, erilaiset kehi ämishankkeet, valmennusohjelmat ja verkkokurssit sekä etopankki uu skirjeineen. Lisäksi järjestämme vuosi ain kansainvälisen seminaarin ja kaksi työpajaa vastuullisen liiketoiminnan aiheista. CRnet Verkoston etopankin avulla saa helpos yhdeltä sivustolta etoa vastuullisesta liiketoiminnasta, sen ilmiöistä ja työkaluista. Mukana on myös oma laatu- ja lainsäädäntöosio. Kuukausi ain julkaistavat uu skirjeet sisältävät etoa alan uusimmista suuntauksista ja tutkimuksista sekä tapahtumista meillä ja maailmalla suomeksi sekä englanniksi. Yritykset ja yhteisöt saavat CRnet Verkostolta kokonaisvaltaisen palvelun yritysvastuun eri osa-alueisiin. Yritysten valmentajina ja sparraajina toimivat CRnet Verkoston asiantun jat, joilla on laaja sekä teoree nen e ä käytännönläheinen oman erityisalueensa tuntemus.

10 10 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI INSPIRAATIO 5FAKTA ARVIOINTI KANNATTAA LYHYESTI YMPÄRISTÖNSUOJELU Auta Itämerta - hyödy liiketoiminnassa ASTU KEVYESTI Hiilijalanjälki on kuuma puheenaihe ja mittari, joka auttaa henkilöitä ja yrityksiä ohjaamaan toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM Hyvä mittari auttaa säästämään Kysymys: Miten hiilijalanjäljen mittaaminen liittyy organisaatioiden toimintaan? Vastaus: Hiilijalanjäljen arviointi on osoittautunut hyödylliseksi ja kattavaksi ilmastovaikutusten mittariksi, joka on oleellinen osa ympäristöjohtamisen työvälineistöä. NÄIN ONNISTUIMME HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT Helsingin kaupunki toteutti hiilijalanjäljen mittauksen osana kaupungin ympäristötyötä, jonka tarkoituksena on kehittää virastojen ympäristöjohtamista. Arviointi suoritettiin vertailtavuuden vuoksi kahdessa eri virastossa, ympäristökeskuksessa sekä rakennusvirastossa. Tulosten mukaan virastojen suurin kuormittaja oli energia, mikä on pohjoisissa maissa lämmityskulujen ja valaisutarpeen takia hyvin yleistä. Yllätyimme kuitenkin siitä, että työhön matkustaminen muodosti yli neljänneksen kummankin viraston hiilijalanjäljestä, kertoo ympäristökeskuksen vs. ympäristötaloussuunnittelija Johanna af Hällström. FAKTAA Sähköiseen palveluun täytyy saada huomattavasti lisää volyymia, jotta ympäristösäästöt saadaan maksimoitua. Heikki Pulli Liiketoimintajohtaja Suunnittelulla etumatkaa Ympäristökeskus rakennuttaa parhaillaan uutta energiatehokasta toimipistettä Viikkiin, jonka suunnittelussa hyödynnetään myös hiilijalanjäljen mittaustuloksia. Luonnollisesti rakennus suunnitellaan energiaa mahdollisimman vähän kuluttavaksi, mutta koska työhön matkustaminen muodosti niin suuren osan hiilijalanjäljestä, tullaan liikkumissuunnitelmassa painottamaan etätyötä yhä vahvemmin, af Hällström toteaa, ja jatkaa: Tässä hiilijalanjäljen mittaamisen suurin hyöty näkyykin. Tulokset antavat selkeän kuvan siitä missä korkein säästöpotentiaali sijaitsee ja mihin resursseja kannattaa laittaa. Ilmastonsuojelulla tähdätään kasvihuonekaasupitoisuuksien vakiinnuttamiseen sellaiselle tasolle, että ekosysteemit ennättävät mukautua ilmastonmuutokseen. Hiilijalanjälki on ilmastovaikutusten käytetyin mittari, joka kuvaa toiminnan aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Hiilijalanjälki lasketaan massana, joko grammoina, kiloina tai tonneina. Vaikka ilmastonmuutos on kompleksinen ilmiö, kuvaa hiilijalanjälki kattavasti ja tarpeeksi yksinkertaisesti toiminnan ilmastovaikutuksia. Mittaustulosten helppo käsitettävyys on ensiarvoisen tärkeää, jotta mittaustuloksilla olisi ohjausvaikutus käytännön toimintaan. Kansainvälisten standardien mukaan toteutetut hiilijalanjälkimittaukset mahdollistavat tulosten vertailtavuuden globaalisti. Hiilijalanjälki kuvaa selkeästi toiminnan vaikutuksia ja auttaa paikantamaan missä suurin säästöpotentiaali sijaitsee. Lähes poikkeuksetta ympäristön säästäminen merkitsee myös taloudellista säästöä. Paperisodasta sähköiseen Itella toteutti vertailevan tutkimuksen sähköisen sekä perinteisen laskutuksen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Taustalla oli tarve selvittää millaiset ympäristövaikutukset palveluillamme on, jotta tiedämme itse millaista palvelua myymme asiakkaillemme. Markkinoilta ei myöskään löytynyt tutkittua tietoa siitä mikä sähköisen laskutuksen ympäristösäästö on verrattuna perinteiseen paperiprosessiin, kertoo Itella Information Oy:n liiketoimintajohtaja Heikki Pulli. Vaikka ennakkoon oli selvää, että sähköinen laskutus tulee osoittautumaan huomattavasti ekologisemmaksi, yllätti lopputulos silti radikaalisuudellaan. Sähköisellä laskutuksella on mahdollisuus jopa 90 prosenttia pienempiin hiilidioksidipäästöihin. Tutkimuksesta ilmeni kuitenkin, että sähköisen palvelun ilmastokuormitus on tällä hetkellä vain 40 prosenttia pienempi kuin paperisen, koska laskutusvolyymit eivät ole kovin korkeita, Pulli toteaa Tulevaisuuteen volyymia Tutkimus teki todellisen tilanteen näkyväksi. Sähköiseen palveluun täytyy saada huomattavasti lisää volyymia, jotta ympäristösäästöt saadaan maksimoitua. Työsarkaa tulee riittämään vielä pitkäksi aikaa. Suomessa kuluttajille lähetettävistä laskuista vain alle 5% on sähköisiä. Tulemme entistä vahvemmin puhumaan sähköisen laskun puolesta suurten laskuttajien, kuten isojen matkapuhelinoperaattoreiden ja lehtitalojen kanssa, jotta he voisivat omilla tahoillaan vedota kuluttajiin, Pulli kertoo. PÄIVI SURAKKA Itämeren ongelmien ratkaisuun keskittynyt BSAG (Baltic Sea Action Group) ohjaa yksityisen sektorin osaamista ja resursseja konkreettisiin toimenpiteisiin koko Itämeren alueella. Yhteistyöstä hyötyvät sekä Itämeri että mukana olevat tahot. Meriliikenteen turvallisuus Itämeren meriliikenne analysoitiin tarkasti ja havaittiin osa-alueita, joihin tarvitaan eri sektoreiden yhteistyötä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin mm., että laivaliikenteen viestintä laahaa pahasti ajasta jäljessä. Meriliikenteelle on olemassa globaalisti pakollinen AIS-järjestelmä. Tieto ei kuitenkaan liiku kunnolla laivalta mantereelle, mantereelta laivalle, eikä edes laivalta laivalle, kuvailee VTM ja säätiön asiamies Saara Kankaanrinta. Niinpä aloitettiin projekti, jossa yhteistyökumppanit ovat mukana osaamisellaan. Kehitteillä on uusi globaali järjestelmä, jonka kaupallinen merkitys voi myöhemmin olla muilla merillä huikea, hän jatkaa. Maatalouden projekteista BSAG tutkii yhteistyökumppaneiden avulla teknisiä apukeinoja, joilla voidaan vähentää maatalouden päästöjä. Tällä hetkellä kehitetään mm. fosforin kierrätystä ja työstetään kipsin levitystä pelloille, joka estää päästöjen valumisen Itämereen. Myös puuhiilen mahdollisuuksia menetelmänä maataloudessa kartoitetaan ja kaikissa projekteissa yhteistyön merkitys korostuu. Mukana ovat niin asiantuntijat, yritykset kuin julkinen sektori, kertoo Kankaanrinta. Parhaimmillaan työ Itämeren hyväksi kuuluu yrityksen strategiseen liiketoimintaan ja on kannattavaa sekä henkilöstölle motivoivaa. Itämeren suojelussa mukana oleminen ei ole vain sponsorointia, vaan tarkoitus on tehdä hyvää ja hyötyä liiketoiminnassa yhtä aikaisesti, Kankaanrinta tiivistää. JOHANNA LOUKAMAA

11 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 11

12 12 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA On aika hyödyntää mahdollisuudet Kysymys: Ovatko ympäristöä ja vesistöä koskevat uhkakuvat todellisia? Vastaus: Uhat ovat todellisia ja ne esitetään kaunistelematta. Paljon on jo tehty ja paljon on vielä tehtävää. Suomella on paljon edelläkävijän osaamista, joka tuo meille mahdollisuuksia ja vastuuta. Maailma muuttuu alati entistä monimutkaisemmaksi ja muutokset rasittavat ympäristöä kokonaisuutena ja vesistöjä sen osana. Yksi tärkeimmistä muutosvoimista on kuluttaja, jonka arvot ja arvostukset muuttuvat ympäristötietoisemmaksi. Kestävä kehitys on terminä validi ja sen merkitys kasvaa entisestään. Miksi emme pyrkisi ymmärtämään kehityksen suuntaviivoja ja niiden vaikutuksia ja niiden tuomia mahdollisuuksia liiketoiminnan saralla? HUOMIOI VESIJALANJÄLKI. Veden määrään ja laatuun liittyvät haasteet ovat entistä ajankohtaisempia. MUUTOS ON MAHDOLLINEN Väestönkasvu ja urbanisaatio Nopea väestömäärän kasvu johtaa väistämättä kaupungeissa asuvan väestön osuuden kasvuun kaikkialla maailmassa. Väestönkasvuun ja urbanisaatioon liittyy keskeisiä tarpeita, jotka kohdistuvat mm. liikkumisen, energiahuollon sekä vesihuollon ratkaisuihin. Yhdyskuntasuunnittelu on entistä keskeisemmällä sijalla ja kasvavien haasteiden edessä. On kiinnitettävä enemmän huomiota siihen miten liikutaan ja miten välttää ylimääräistä liikkumista paikasta toiseen, jotta sen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä voidaan minimoida, kertoo globaalin konsulttiyrityksen vesi- ja ympäristöliiketoiminnan Suomen johtaja Jyrki Kaija. Vesijalanjälki on terminä vieraampi, mutta esimerkiksi elintarviketeollisuudessa jo hyvin tunnettu ja mukana globaaleissa keskusteluissa. On selvää, että vedenhankinnan määrälliset ja laadulliset haasteet lisääntyvät tulevaisuudessa, joten on aika kiinnittää jo nyt huomiota myös vesijalanjälkeen, Kaija Kaikessa yritystoiminnassa on kiinnitettävä huomiota ympäristöasioihin, yrityksen toiminta ja mittakaava laajudessa huomioon ottaen. Ympäristökysymykset ovat selkeä osa tämän päivän yritysten riskienhallintaa. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi imagonäkulmaan ja suoriin rahallisiin kustannuksiin. Riskejä voi hallita vain jos osaa tunnistaa ne. Yrityskaupoissa tai esimerkiksi uuden tehtaan perustamisesta puhuttaessa kannattaa peruslähtökohdaksi ottaa ympäristöseikat, kuten maaperän tila. Alihankintaverkostossa on syytä tuntea kaikki toimijat riittävällä tarkkuudella ja varmistaa, että yrityksen periaatteet toimivat kautta linjan. Ota hyöty irti ja näytä esimerkkiä toisiin ja kolmansiin maihin. Opeta ja levitä omaa hyvää osaamista. Tekee hyvää myös yrityksen imagolle. Suomen maine maailmalla on hyvä, joten on helppo kulkea leuka pystyssä. Yleisesti ottaen Suomessa hoidetaan ympäristöasiat hyvin. toteaa. 6FAKTA MUUTOKSESSA MAHDOLLISUUS Muutos maailmantalouden tasapainossa Markkinoiden vahvistuminen ja tuotannon siirtyminen uusille alueille tarkoittaa mm. lisääntyviä pitkiä ja monimutkaisia hankintaketjuja. Vastuulliset globaalit toimijat etsivät ekotehokkaita teknologiaratkaisuja markkinoilla, joissa lainsäädäntö ja toimeenpano ei aina vielä ole ajan tasalla, ja jossa perusresurssien saatavuus voi olla kyseenalainen. Pitkät ja monimutkaiset hankintaketjut laajentavat yritysten sisäisten ohjausprosessien reviiriä. Oman ympäristöperformanssin ensiluokkaisuus ei enää riitä, vaan täytyy valvoa ja ohjata myös alihankkijoiden ja toimittajien toimintatapoja. Imagoriski voi tulla yllättäen vaikkapa Itä-Eurooppaan ulkoistetun kirjapainon liuotinvuodosta pohjaveteen, kertoo ekologian ja ympäristönhoidon asiantuntija Jaana Tyynismaa. Globaalit toimijat eivät voi, eivätkä halua käyttää hyväkseen sitä, ettei kaikkialla lakien valvonta ole samaa luokkaa. Päinvastoin, juuri näiden suurten yritysten vaatimusten kautta vaikutetaan hitaasti, mutta ratkaisevasti paikallisiin toimintatapoihin, kuvailee Tyynismaa, joka toimii globaalissa konsulttiyrityksessä ympäristökonsultoinnin kehittämisessä ja kansainvälisessä toiminnassa. JOHANNA LOUKAMAA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristön pilaantuminen Ilmastonmuutos ja sen mukana ääriolosuhteiden lisääntyminen tuovat mukanaan paitsi veden määrään, myös sen laatuun liittyviä ongelmia. Ympäristöön kohdistuvan paineen lisääntyminen väistämättä muokkaa sääntelyä, mikä tulee näkymään kaikilla tasoilla yksilöistä globaaleihin yrityksiin jne. Esim. ympäristövaikutusten arvioinnit ja luvitukset muuttuvat haastavammiksi ja yritysten kannalta entistä strategisimmiksi prosesseiksi. Suunnitelmallisuutta Investoinnit tehdään vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin, joten ratkaisut on suunniteltava siten, että kehittyvän lainsäädännön mukana pystytään kohtuullisin kustannuksin mukautumaan uusiin vaatimuksiin tulevaisuudessa. Investointihankkeen pieniltä sivuhaaroilta tuntuvat YVA- ja lupaprosessit ovat loppujen lopuksi se ainut tekijä, joka ratkaisee, voidaanko investointi toteuttaa. Kyse on mitä suurimmassa määrin yrityksen strategisista prosesseista. Lisäksi lainsäädännön suoma laaja osallistumis- ja valitusoikeus ja kansalaisten valveutuneisuus yhdessä internetin ja sosiaalisen median kanssa on nostanut aivan omaan arvoonsa vuorovaikutuksen ja keskusteluyhteyden luomisen eri sidosryhmien kanssa näiden prosessien yhteydessä, kertoo ekologian ja ympäristönhoidon asiantuntija Jaana Tyynismaa. JOHANNA LOUKAMAA Balancing the planet Pöyry is a global consulting and engineering company dedicated to balanced sustainability. We offer our clients integrated management consulting, total solutions for complex projects and efficient, best-in-class design and supervision. Our in-depth expertise extends to the fields of energy, industry, urban & mobility, and water & environment. Pöyry has 7000 experts operating in about 50 countries, locally and globally.

13 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 13 INSPIRAATIO POTENTIAALIA Kasvuala Ympäristöliiketoiminta on todellinen kasvuala. Suomi tunnetaan korkealuokkaisesta ympäristö- ja teknologiaosaamisestaan. Potentiaalia on, sillä ympäristönsuojeluvaatimukset ovat leviämässä kehittyneistä maista myös kehittyville alueille. Ympäristöteknologia voi nousta merkitykseltään Suomen elinkeinoelämän uudeksi kivijalaksi. Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan puhtaiden liiketoimintojen kaupallistamista siten, että ympäristöosaaminen muodostaa liiketoiminnalle keskeisen kilpailutekijän. Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kuopiossa tehdään yhteistyötä innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi ympäristöalalle Kuopiossa on kansainvälisesti tunnustettua osaamista ympäristöterveyden ja -turvallisuuden, ympäristöriskien arvioinnin, ympäristömittauksen ja -monitoroinnin sekä ympäristöinformatiikan aloilla. Osaamista on erityisesti ICT-menetelmien ja -teknologioiden käytöstä ympäristötiedon keräämiseen, analysointiin, tulkitsemiseen ja hallintaan. Tätä osaamista sekä korkealaatuisia palveluita ja tuotteita käytetään mm. Päästöjen ja ilmanlaadun mittaamiseen Vesien tilaan Teollisuuden prosesseihin Jätteidenkeräämisen optimointiin Logistiikkaan Melu-, QSAR- ja bioprosessimallinnukseen Ympäristötiedon monimuotoisuus edellyttää edistyksellisiä laskennallisia lähestymistapoja, joilla yhdistellään tietoja monista lähteistä. Lisäksi käytössä on sensoreita, edistyneitä mittausjärjestelmiä, reaaliaikaista ja jatkuvatoimista monitorointia, moniulotteista analysointia ja optimointimenetelmiä. Nämä kaikki osatekijät yhdistyvät Kuopiossa, jossa alueen yritykset, Itä-Suomen yliopisto ja muut tutkimuslaitokset (mm. GTK, IL, VTT, THL, TTL) sekä kansainväliset kumppanit tekevät tiivistä yhteistyötä. Huippuosaaminen hyödynnetään tehokkaasti ja yhteistyöllä luodaan uusia tuotteita ja palveluita sekä tuetaan olemassa olevaa liiketoimintaa. Pohjois-Savossa sijaitsee yli 17% Suomen ympäristö- ja bioenergia-alan liikevaihdosta. Alan yritysten ja toimintaympäristön kehittäjänä alueella toimii Kuopio Innovation Oy:n koordinoima Cleantech Kuopio, joka Kehittää Cleantech-alan ja siihen läheisesti liittyvien teknologioiden osaamista Synnyttää uutta ja vahvistaa jo olemassa olevaa yritystoimintaa Auttaa kansainvälistymisvaiheessa olevien yritysten markkinoiden avaamisessa Lisätietoja: Kuopio Innovation Oy Anneli Tuomainen, puh Kuopion vahvasta huippuosaamisesta on syntynyt korkean teknologian yrityksiä, kuten: Numcore Oy 3D-konenäkö ratkaisee prosessien sekoitusongelmat Numcore Oy:n kehittämä konenäköön perustuva mittaustekniikka mahdollistaa tarkan kolmiulotteisen kuvan saamisen massan koostumuksesta putkistoissa. Sen avulla prosessia voidaan virittää niin, että massa on aina tasalaatuista. Mittaustekniikkaa voidaan hyödyntää prosessiteollisuuden eri aloilla, kuten sellu- ja paperiteollisuudessa, kaivostoiminnassa ja vedenkäsittelyssä, elintarviketeollisuudessa ja lääketeollisuudessa. Tuotannon tehostumisen lisäksi uudella mittaustekniikalla voidaan vähentää prosessikemikaalien ja lisäaineiden käyttöä prosesseissa, mikä merkitsee pienempiä päästöjä. Sekoittamisen tehostamisella voidaan saavuttaa myös energiasäästöjä. Kuava Oy Laskennallista teknologiaa tuotteiden ja prosessien kehittämiseen Kuava Oy toimittaa nopeasti ja helposti käyttöönotettavaa laskennallista teknologiaa, jolla kehitetään tuotteita ja prosesseja tarkemmiksi, ympäristöystävällisemmiksi ja tehokkaammiksi. Palvelujen perustana on syvällinen laskennallisten tieteiden osaaminen sekä monipuolinen kokemus eri toimialojen teollisuusprosesseista.

14 14 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AMMATILLINEN NÄKÖKULMA Puhtaiden teknologioiden maailmanmarkkinat sekä alan yrityksiin kohdistuneet sijoitukset ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti. Suomi ei ole kuitenkaan pystynyt tarjoamaan alan yrityksille tehokasta kasvuympäristöä. Moniin kilpailijamaihin nähden yritykset joutuvat lähtemään kansainvälisille markkinoille perässähiihtäjinä. Cleantech-investoinnit kasvussa pysyykö Suomi kehityksessä mukana? Sijoittajat näkevät puhtaissa teknologioissa (ns. cleantech) merkittäviä ja pitkäaikaisia kasvun mahdollisuuksia. Viime vuosina cleantech on ollut USA:ssa ja Euroopassa suurin pääomasijoitusten kohde ollen jopa ICT:n ja biotekniikan yläpuolella. Pääomasijoitusten kasvu vauhdittaa alan kehitystä merkittävästi, koska rahallisten resurssien lisäksi kasvuyrityksiin kanavoituu myös yhä enemmän osaamista. Korkea kiinnostus pysyy Vuosi 2009 oli haasteellinen myös globaalien cleantech-sijoitusten osalta, mutta sijoitusten määrä edellisvuoteen verrattuna on pudonnut muilla aloilla paljon rajummin. Tämä osaltaan kertoo cleantechin kiinnostavuudesta sijoituskohteena myös vaikeina aikoina. Investoinnit energiaa säästävään teknologiaan, älykkäisiin sähköverkkoratkaisuihin sekä sähköajoneuvoihin olivat korkeimmalla tasollaan kautta aikojen. Suomessa cleantech-sijoitukset ovat myös olleet kasvussa, mutta toistaiseksi kasvuyrityksiin liittyvät menestystarinat ovat olleet vielä harvinaisuuksia. Suurimmat kotimaiset instituutiosijoittajat ovat tehneet joitakin sijoituksia cleantech-rahastoihin ja yrityksiin, mutta merkittävät panostukset puuttuvat. Johtava maa vai peränpitäjä? Suomea on pidetty uusiutuvan energian mallioppilaana lähinnä metsäteollisuutemme mahdollistaman laajan bioenergian käytön vuoksi. Uusiutuvan energian kotimarkkinoiden kehittämisessä tilanne on kuitenkin hyvin toisenlainen. Konsulttiyhtiö Ernst & Youngin tekemässä vertailussa, jossa arvioidaan eri maiden houkuttelevuutta uusiutuvan energian voimalaitosinvestoinneille, Suomi on toistuvasti ollut peränpitäjien joukossa. Vertailun kärkimaita ovat olleet mm. USA, Kiina ja Saksa, joissa uusiutuvan energian markkinat ovat ihan eri asennossa kuin meillä. Suomen tilannetta parantaa jonkin verran tuulivoimalle ja biokaasulle suunnattu syöttötariffijärjestelmä. Tosin tämän kannustemekanismin valmistelua on hidastanut Valtiovarainministeriön näkemys siitä, ettei Fingrid voi kerätä veroluonteista maksua. Fingrid on kuitenkin asetettu lailla keräämään turpeen syöttötariffimaksua jo vuodesta 2007 lähtien. Mistä tämä kertoo? Onko suhteellisen yksinkertaisten asioiden valmistelusta tehty hallinnossa liian monimutkaista? MARKKINAT Onko suhteellisen yksinkertaisten asioiden valmistelusta tehty hallinnossa liian monimutkaista? Sami Tuhkanen Energiaohjelma, pääomasijoitukset, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. KUVA: STUDIO SAMI KULJU Kasvavat markkinat imevät puoleensa Taantumasta huolimatta uusia tuulivoimaloita asennettiin maailmalla ennätysmäärä viime vuonna. Tuulivoima on toki vain yksi cleantechesimerkki, mutta sen kehityspolusta voidaan oppia monia asioita. Kysyntää lisäävien ohjauskeinojen merkitys on alkuvaiheessa suuri, kun halutaan kaupallistaa uutta teknologiaa investointivaltaisessa ympäristössä. Lisäksi kansallista kilpailuetua voidaan luoda cleantech-sovelluksissa vain kaukonäköisellä politiikalla ja ottamalla riskiä teknologian kehityskaaren alussa. Cleantech-markkinoita vauhdittavien tukimekanismien käyttöönotto on tehokas tapa synnyttää uutta osaamista, kasvuyrityksiä ja kilpailuetua. Vauhditettu kotimarkkinoiden kysyntä imee puoleensa bisnesosaajia, joita monet suomalaiset pk-yritykset usein tarvitsevat päästäkseen kasvuun ja kansainvälistymään. Bisnesosaamisen puute yrityksen johtotiimissä vaikeuttaa usein myös tarvittavan pääomarahoituksen saamista. Keskeisenä kehityksen jarruna Suomessa on kansallisen vision puute eli missä cleantech-sovelluksissa Suomi haluaa olla tulevaisuudessa voittajien joukossa? Vaikeiden valintojen tekeminen on välttämätöntä, jotta voisimme tulevaisuudessa luoda cleantech:istä merkittävää hyvinvointia. Globaali kysyntä tarjoaa siihen hyvän mahdollisuuden. 4 HYVINVOINTIA PUHTAIS- TA TEKNOLOGIOISTA? Työpaikkoja 1 Kansainvälisten tutkimusten mukaan julkiset panostukset cleantech:iin synnyttävät moninkertaisesti uusia työpaikkoja verrattuna muihin julkisiin investointeihin. Kilpailu 2 Cleantech-kasvuyritysten määrää pystyttäisiin lisäämään vauhdittamalla kotimarkkinoita, avaamalla julkisen sektorin hallussa olevia markkinoita kilpailun piiriin sekä luomalla taloudelliset kannusteet bisnesenkelien sijoituksille. Pelkkä julkisten T&K-tukien lisääminen ei johda hyvään lopputulokseen. Kannusteet 3 Kotimarkkinoiden kehittämisessä keskeisiä toimenpiteitä ovat syöttötariffin laajentaminen esim. biomassan kaasutukseen ja polttoon, rakennusten energiatehokkuusmääräysten kiristäminen, julkisten hankintojen kohdentaminen uusiin puhtaisiin ratkaisuihin, kuten LED-valaistukseen, sekä kannusteet teollisuuden energiatehokkuusinvestoinneille. Keskeisenä kriteerinä tulee olla kasvuyritysten kilpailukyvyn ja vientimahdollisuuksien parantaminen. Verotus 4 Sähkön kuluttajahintaa voisi hyvinkin nostaa verotuksen keinoin, jotta se kannustaisi meitä panostamaan asuntojen energiatehokkuuteen nykyistä enemmän. INSPIRAATIO KATSO TULEVAISUUTEEN Ympäristöliiketoiminta osaksi opiskelua? Ympäristöliiketoiminnan ammattilaisille on tulevaisuudessa kysyntää. Alan kursseja järjestetään useassa eri oppilaitoksessa. Kursseilla käsiteltäviä asioita ovat mm. markkinoihin ja rahoitusmahdollisuuksiin liittyvät tiedot sekä alan haasteet ja mahdollisuudet, ympäristön ja liiketoiminnan vuorovaikutus, toimialat, niiden luokittelu ja tilastointi. Lähde: Avoin yliopisto KERRO MIELIPITEESI, ME KUUNTELEMME! OSALLISTU KYSELYYN OSOITTEESSA Tavoitteemme on auttaa lukijoitamme menestymään. Mielipiteesi ja ajatuksesi ovat siis meille erityisen tärkeitä. Kun osallistut lehtemme kehittämiseen, osallistut samalla Viking Linen lahjakortin arvontaan. Lahjakortin voittaja pääsee 2-4 hengen risteilylle Tukholmaan A-luokan hytissä, valitsemanaan ajankohtana. Ryhtymällä kriitikoksi teet myös laajemmalti hyvää, sillä lahjoitamme jokaista saamaamme lukijavastausta kohden yhden euron Haitia auttavaan hyväntekeväisyyteen. OSALLISTU VIKING LINEN LUKSUS- LAHJAKORTIN ARVONTAAN AUTA HAITIA VASTAAMALLA KYSELYYMME PUH

15 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 15 Kasvua & kykyä Suomessa on vahvaa osaamista uusiutuvan energian alalla. Erityisesti pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuudet ovat huikeat. Tekesin Groove-ohjelma etsii kansainvälisestä kasvusta kiinnostuneita uusiutuvan energian yrityksiä. Tartu tilaisuuteen! Lisätietoa:

16 YMPÄRISTÖ- LIIKETOIMINTA Keskiviikko klo Mahdollisuuksia maailmalla High Tech Center Helsinki Tammasaarenkatu 1-5, Ruoholahti Elinkeinoelämän keskusliitto EK yhteistyössä MediaPlanetin kanssa järjestää: Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin kevätseminaari 2010 Cleantech Finland Business Forum seminar 2010 Tule kuulemaan mitä mahdollisuuksia USA:n ja Kiinan suurlähettiläät näkevät suomalaiselle ympäristöliiketoiminnalle omissa kotimaissaan, mitä Euroopan komission ekoinnovaatioiden rahoitusohjelmalla on sinulle tarjottavaa sekä suomalaisten yritysten menestystarinoita Cleantech palveluliiketoiminnassa. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki yritysten sekä yritysten ympäristöliiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneiden organisaatioiden edustajat. Tilaisuuden työkielinä ovat sekä suomi että englanti. Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumisen. Tilaisuudessa on rajoitetusti paikkoja ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset mennessä osoitteessa: Mr. Huang Xing Ambassador, Embassy of the People s Republic of China Mr. Bruce J. Oreck Ambassador, Embassy of the United States of America Lisätietoja Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Anneli Tontti / ) tai Severi Keinälä / ) Lisätietoja match-making messualueesta: MediaPlanet, Kati Huurtela / ) Ohjelma: ILMOITTAUTUMINEN Aamukahvitarjoilu TILAISUUDEN AVAUS Tapani Järvinen, puheenjohtaja, Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi BEYOND COPENHAGEN THE ERA OF CLEANTECH COMPETITION Alexander Stubb, ulkoasiainministeri A GLOBAL ECONOMY TRANSFORMED Mr. Bruce J. Oreck, Ambassador, Embassy of the United States of America CLIMATE CHANGE AND FUTURE DEVELOPMENT IN CHINA Mr. Huang Xing, Ambassador, Embassy of the People s Republic of China EU FUNDING FOR ECO-INNOVATION- OPPORTUNITIES FOR BUSINESSES Ms. Beatriz Yordi, Head of Eco-innovation unit EACI, European Commission VERKOTTUMISTAUKO Verkottumista ja tutustumista match-making messualueeseen, kahvitarjoilu PÖYRYN KOLMAS LOIKKA SYVEMMÄLLE YMPÄRISTÖ-LIIKETOIMINTAAN Jaana Tyynismaa, toimialajohtaja, ympäristöpalvelut, Pöyry Finland Oy PALVELUALAN PK-YRITYKSEN KOKEMUKSIA GLOBAALEILLA MARKKINOILLA Jussi Nykänen, toimitusjohtaja, GreenStream Network Oyj CLEANTECH FINLAND TIETOISKU 2010 Riikka Friman, markkinointipäällikkö, Cleantech Finland, Finpro Mari Pantsar-Kallio, ohjelmajohtaja, Ympäristöteknologian osaamisklusteri VERKOTTUMISTA Verkottumista ja tutustumista match-making messualueeseen TILAISUUS PÄÄTTYY / CLOSING OF THE EVENT

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy EU-GUGLE European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Viestintäalan ympäristölinjaus

Viestintäalan ympäristölinjaus Viestintäalan ympäristölinjaus Matkalla kestävämpään 24.8.2010 1 Ympäristölinjaus-projekti Projektin ohjausryhmä VKL:n strategia- ja tulevaisuusryhmä Projektin johtoryhmä Jukka Ottela, ESA Tarja Kyllönen,

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT:n tutkimusohjelmat elinkeinoelämän tukena Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT Click- to Teknologiasta edit Master title tulosta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku 16.12.2013 Työpajan tavoitteet Missä ollaan nyt ja prosessi, jolla edetään Ensimmäisten toimintahaasteiden valinta ja viilaus Ohjelman ja haastekampanjan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot