Älykkäät koneet. Älykkäät koneet -osaamisklusterin sidosryhmälehti. Älykkäät koneet klusteri Highlights

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Älykkäät koneet. Älykkäät koneet -osaamisklusterin sidosryhmälehti. Älykkäät koneet klusteri Highlights 2007-2013"

Transkriptio

1 Älykkäät koneet -osaamisklusterin sidosryhmälehti 2013 Älykkäät koneet klusteri Highlights

2 Sisältö 4 FIMA nostaa yritysten kilpailukykyä tutkimustyön avulla 10 Käyttäjä suunnittelun keskiössä 16 Käyttäjälähtöinen tuote syntyy digitaalisella engineeringalustalla 20 Yrityskumppaneita esittelyssä 28 OWL-yhteistyö 2 6 FIMECC-toiminta tuo ulkomaalaisten t&k -investointeja Suomeen 13 Mauri Pekkarinen 17 FICAT - pintaa syvemmältä 24 Valmistava teollisuus saa kasvua kansainvälistymisestä 29 Baltic Sea Region on uusi mahdollisuus 8 Agrotechnology from Finland. Yhteisbrändillä voimaa vientiin 14 Prosessilaitteiden älykkyys on silta kansainväliseen palveluliiketoimintaan - innovaatioyritykset osaksi ekosysteemiä 18 Measurepolis luo mittaustekniikasta kannattavaa liiketoimintaa 26 Teknologiateollisuus ja sosiaalinen media mahdoton yhtälö? 30 Innovaatio Oy Uuden Tehtaan Protomo ja Demola

3 Pääkirjoitus Koneenrakennus on nyt askeleen lähempänä käyttäjää Koneet ovat yksi Suomen vientiteollisuuden peruspilareita. Niiden kehittäminen huipputasolle on välttämätöntä, jotta maamme konepajateollisuuden osaamiselle ja tuotteille olisi kysyntää maailmanlaajuisesti tulevaisuudessakin. Älykkäät koneet klusterin toiminta-aikana koneenrakennus ja suunnittelu on siirtynyt askelen kauemmaksi itse koneesta, kohti käyttäjää. Koneisiin on tuotu älyä, joka auttaa ennakoimaan koneiden toimintaa ja tekee koneenkäyttäjän työstä entistä turvallisempaa ja helpompaa. Meillä KONEella tämä näkyy muun muassa perinteisten tuotteiden käyttäjäliittymien ja kulunvalvontajärjestelmien kokonaisvaltaisena tarkasteluna, teemalla People Flow Management. Vastaavasti kaivosteollisuudessa on kehitetty etäkäytettäviä prosesseja ja metsäkonesektorilla on kyetty tuomaan koneisiin käyttäjäystävällisempiä ja samalla tehokkaampia ohjauslaitteita. Yhdistävä tekijä näissä kehityslinjoissa on ollut tehostuneen ICT:n ja sensoriteknologioiden hyväksikäyttö. Miten koneenrakennus kehittyy tästä eteenpäin? On muistettava, että koneet ovat osa niitä käyttävien asiakkaiden prosesseja, joten näiden prosessien tunteminen ja yhteistyö asiakkaiden kanssa on olennaista, samoin kuin koneenrakennuksen valmistusmenetelmien ajantasaisuus. Laitteiden käyttäjien huomioon ottaminen lisää jatkossakin tuotteiden haluttavuutta olennaisesti. Kun tarkastelen KONEeen kehityskaarta viimeisten vuosien aikana, niin selkeä kehityslinja on se, että hissin matkustajien kokema käyttötapa on ollut voimakkaassa muutoksessa: perinteisten nuolien ja painonappien tilalle ja niitä täydentämään on tullut mobiilikäyttöliittymiä, kosketusnäyttöjä ja infonäyttöjä. Niiden suunnittelu edellyttää voimakasta panostusta ihmislähtöiseen vuorovaikutussuunnitteluun. Yleistäen voidaan sanoa että hissijärjestelmä ei toimi jos matkustajat joutuvat esimerkiksi miettimään liian pitkään vaikkapa kulunvalvontoihin liittyvien tunnistautumisten toimintaa. Suomen koneenrakennusosaamisen menestymismahdollisuudet kohdistuvat kapeiden sektoreiden pitkälle vietyyn erikoistumiseen. Suomen etuna on vahva ICT-osaaminen joka olisi nyt hyvä kytkeä myös konepajateollisuuden käyttöön. Internetof-things on hyvässä vauhdissa ja sen kehittäminen voisi olla luonnollinen jatko Suomen teolliselle perinteelle. Yleensäkin digitalisoinnin osaaminen ja hyödyntäminen on avain tulevaisuuteen. Maassamme on korkeatasoista osaamista man-machine -suunnittelussa, verkkojen, varsinkin langattomien, hyväksikäytössä sekä sensoriteknologioissa. Etuina ovat myös vahvojen veturiyritysten sovellusosaaminen ja globaalit yhteydet. Uskon, että näiden osaamisalueiden hyödyntäminen ja yhteistoiminta eri yritysten välillä takaa suomalaiselle koneenrakennusosaamiselle valoisan tulevaisuuden. Markkinoita ajateltaessa on hyvä muistaa, että Suomelle EU on osa sisämarkkinoita. Ajattelumme pitää muuttua vielä siihen suuntaan, että katsomme koko Euroopan yhteistä etua, mikä näkyy tiiviimpänä yhteistyönä Euroopan koneenrakennussektorin kesken. Laajempi yhteistyö on avain kilpailussa Yhdysvaltojen ja nousevan Kiinan rinnalla. Yhteistyöllä olisi mahdollista toteuttaa mittavia tutkimusinfrastruktuureja joihin pelkästään meidän omat resurssimme eivät riitä. Erilaisten teollisuusstandardien valmistelussa olisi myös tärkeää olla mukana koska ne saattavat olla merkittäviä kilpailutekijöitä, samoin kuin patentit. Harri Hakala Tutkimusjohtaja KONE Oyj Älykkäät koneet -osaamisklusterin sidosryhmälehti 2013 Julkaisija: Älykkäät koneet -osaamisklusterin kansallinen koordinaattori Innovaatio Oy Uusi Tehdas Päätoimittaja: Inkeri Humaloja, Timo Rainio, Hermia Group / Innovaatio Oy Uusi Tehdas Toimitus ja taitto: Differo Oy Painosmäärä: 2000 Painopaikka: Esaprint Oy Kuvat: Shutterstock, lehdessä mukana olevat yritykset Ohjelmajohtaja Harri Kuusela Kehityspäällikkö Timo Rainio Älykkäät koneet -klusteriohjelman tavoite on tehdä Suomesta johtava kansainvälisesti verkottunut älykkäitä työkoneita kehittävä ja valmistava maa vuoteen 2013 mennessä. Klusteriohjelma rakentaa Euroopan laajuista koneenrakennusalan yhteistyöverkostoa, jossa suomalaisyritykset tulevat olemaan keskeisiä toimijoita. Hermia Oy:n nimi muuttui syyskuussa 2013 Innovaatio Oy Uudeksi Tehtaaksi. Samalla Innovaatio Oy Uusi Tehdas ja sen emoyhtiö Tuotekehitys Oy Tamlink alkoivat toimia yhteisen Hermia Group -brändinimen alla. 3

4 FIMA nostaa yritysten kilpailukykyä tutkimustyön avulla FIMA eli Forum for Intelligent Machines ry, on liikkuvien työkoneiden huippututkimusta tuottava ja organisoiva yhteistyöverkosto, joka yhdistää alan suomalaiset yritykset, tutkijat sekä tutkimuslaitokset. Suomessa liikkuvien työkoneiden teknologia ja älykkyys perustuu hyvin samankaltaisille ratkaisumalleille, joiden kehitys- ja tutkimustyöllä saavutetaan ainutlaatuisia teknologisia kilpailuetuja suomalaisille teollisuusalan osaajille. 4

5 Toimintansa aikana FIMA on käynnistänyt 12 työkonealan tutkimusprojektia. Näissä on tehty tutkimustyötä yhteensä jo yli 120 henkilötyövuoden verran. Projektien yhteenlaskettu budjetti on n. 11 milj. EUR. Tutkimuksen kohteet valitaan jäsenkunnan tarpeita kuunnellen. FIMA liittyi myös vuonna 2008 FI- MECC Oy:n osakkaaksi, joka on metallituotteet- ja koneenrakennusalan yritysten ja tutkimuslaitosten strateginen huippuosaamisen keskittymä eli SHOK. Tämä on vahvistanut FIMA:n asemaa merkittävänä toimijana alan tutkimustyön ohjaajana ja projektien käynnistäjänä. Yhteisön ja yhteistyön voima Paitsi tutkimus- ja kehityshankkeita, FIMA yhdistää toiminnallaan lisäksi toimialojen parhaat osaajat yhteisten tavoitteiden avulla entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Tämän pohjalta rakentuu luontaista verkostoitumista yritysten välillä, mikä taas mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön erilaisten projektien ja tutkimusten yhteydessä. FIMA:n pääsihteerin, Antti Sirénin mukaan tällaista tuotekehitysyhteistyötä on syntynyt jo alusta lähtien monien jäsenyritysten välillä. - Tavoitteena on, että Suomeen syntyy uutta osaamista sekä lisää uusia keinoja ja kilpailuvaltteja suomalaisille yrityksille päästä erottumaan myös kansainvälisillä markkinoilla, mainitsee Sirén. FIMAn seminaareissa kuullaan alan tutkimustuloksista Tutkimusprojektien lisäksi FIMA on järjestänyt 15 teknologiaseminaaria jäsenorganisaatioita kiinnostavista aiheista, minkä lisäksi vuosittain jäsenet kutsutaan koolle tutkimusseminaariin, jossa esitellään tutkimusprojektien tuloksia. Tähtäimessä on tutkimusten ja yhteistyön avulla kehittää uusia teknologioita ja ratkaisuja, jotka parantavat liikkuvilla työkoneilla ja konejärjestelmillä tehtävien työprosessien tehokkuutta. Uudet ratkaisumallit lisäävät mm. koneiden turvallisuutta, hallittavuutta sekä energiatehokkuutta. Lisäksi on mahdollista tehdä kokonaan uudenlaisia työprosesseja, jotka ilman näitä tutkimustyön hedelmiä eivät olisi mahdollisia. Tästä syntyy mittaamatonta hyötyä yrityksille jotka pääsevät ensimmäisen joukossa kehittämään tuotteet teknologisesti huipputasolle. Tiesitkö, että FIMA: päättää omista strategisista tutkimuspainoalueistaan suuntaa kansallisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita määrittämiensä strategioiden mukaisesti luo edellytyksiä tiiviimmälle liikkuvien työkoneiden toimialan yhteistyölle neuvottelee rahoittajien sekä tutkimuslaitosten kanssa tutkimusten toteuttamisesta käynnistää tutkimus- ja kehityshankkeita. FIMAn jäsenmaksurahaa käytetään näiden hankkeiden osarahoitukseen synnyttää yritysryhmähankkeita ylläpitää tietoa tutkimuksen ja kehittämisen suuntaviivoista maailmalla FIMA lyhyesti: toiminta alkanut (rekisteröitynyt yhdistys 4/2008 alkaen) 30 yritysjäsentä 6 tutkimuslaitosjäsentä 3 teknologian kehitysyhtiötä 5 käynnissä olevaa projektia (1/2013) n. 2 Meur tutkimushankekanta (1/2013) yli 150 alan asiantuntijaa osallistuu toimintaan 5

6 FIMECC-toiminta tuo ulkomaalaisten t&k -investointeja Suomeen Suomen kyky houkutella ulkomaisia t&k -investointeja riippuu tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme houkuttavuudesta. FIMECC lisää houkuttavuutta, koska toiminnasta koetaan saatavan t&k -panostuksille hyvä tuotto. Neljän vuoden ohjelmatoiminnan jälkeen yritykset raportoivat liiketoimintahyötyjä saavutetuksi jo lähes 100M eli puolet kokonaispanostuksista. Suomen pääomaköyhyys tarkoittaa sitä, että ulkomaalaisten tulisi rahoittaa yhteiskuntamme. Tämä onnistuu vain, jos voimme tarjota heille kiinnostava investointiympäristön. Olemme onnistuneet strategisen huippuosaamisen keskittymillä (SHOK) varmistamaan sen, että ulkomaalaiset katsovat Suomea t&k -ympäristönä ylöspäin, toteaa FIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala. - FIMECCin UXUS-ohjelma on ollut meille toimiva ja tärkeä kanava kehittäessämme uuden sukupolven komentosiltaa ja erilaisia aluksia. Ohjelman kautta on syntynyt erittäin hyvä ja innovaatioita lisäävä pörinä yritysten ja tutkijoiden kesken. Globaali yrityksemme voi valita minkä tahansa t&k -paikkakunnan, ja joudumme aina erikseen perustelemaan, miksi jotakin kannattaisi tehdä Suomessa, selventää Sauli Eloranta, propulsiovalmistaja Rolls-Royce Finland Oy:n toimitusjohtaja. - Olemme FIMECCin FutIS-ohjelmaan perustuen suunnitelleet, tuotteistaneet ja lanseeranneet etähallintapalvelun ensimmäisille asiakasmarkkinoille. Italialaisen konsernimme t&k -investoinnit tehdään houkuttavuuspohjalta ja FIMECC kääntää omistajien katsetta Suomeen, jatkaa Juha Mäkitalo, työs- 6

7 FIMECC Oy Perustettu 2008 Toimisto Tampereella, toinen perustetaan Aacheniin syksyllä 2013 Tutkimusvolyymi n. 50M /v. Ohjelmissa mukana n. 140 yritystä ja 15 tutkimuslaitosta Liiketoimintapotentiaaliksi arvioitu 3mrd (v.2011) FIMECC Factory Tampereella, toinen perustetaan Turkuun syksyllä 2013 >1500 henkilöä mukana ohjelmissa >600 julkaisua Kansainväliset kumppanuudet: - Politecnico di Milano, Italia - RWTH Aachen, Saksa - Mekatroniikka-allianssi, jossa kumppaneina Austrian Competence Center for Mechatronics (ACCM) ja Flanders Mechatronics Competence Center (FMTC) - Intelligente Technische Systeme OWL (Spitzencluster, Saksa) - European Agency for Sustainable Energy (EASE GmbH, Saksa), yhdessä Cleen Oy:n kanssa. FIMECC Oy on metallituote- ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK). FIMECCin tutkimusvolyymi on 270 miljoonaa euroa, ohjelmissamme on mukana yli 150 organisaatiota. FIMECC Oy on innovaatioyritys, joka yhdistää teollisuuden näkemyksen tulevaisuuden kilpailukyvyn lähteistä ja tutkimuslaitosten tutkimusosaamisen. FIMECC Oy:n perustamisen jälkeen kone- ja metalliteollisuuden T&K-panostus liikevaihdosta laskettuna on noussut 1.2 prosentista 2.1 prosenttiin. tökonevalmistaja Prima Power Finland Oy:n toimitusjohtaja. - ABB:lle SHOKit ovat strateginen valinta. Niiden ohjelmissa tuemme suomalaisia tutkijoita paljon. Olemme esimerkiksi päässeet loistaviin tuloksiin digitaalisen palveluliiketoiminnan kehittämisessä FIMECCin puitteissa, toteaa Richard Windischhofer, ABB Marine and Cranes Servicen liiketoiminnan kehityspäällikkö. Jos haluat modernia tehokkuutta, käännä katse Saksaan Yksi tulevaisuuden haasteista on, miten valmistava teollisuus kykenee tekemään teollisesta ympäristöstä mielenkiintoisen ja haastavan nuorille työntekijöille. Toimivien prosessien ja tehokkaan tuotantojärjestelmän ohella myös yrityskulttuurin on oltava sellainen, että se houkuttelee nuoria osaajia yritysten palvelukseen, sanoo FIMECCin hallituksen puheenjohtaja ja konsernijohtaja Tomas Hedenborg Fastems Groupista. Konecranesin hallituksen puheenjohtaja ja SHOK-johtoryhmän puheenjohtaja Stig Gustavson käsitteli Tampereella järjestetyn kansainvälisen Manufacturing Performance Day -tapahtuman puheenvuorossaan SHOK-toiminnan tuloksia. FIMECC on SHOKeista suurin ja kehittänyt mm. kansainvälisessä arvioinnissa myönteistä julkisuutta saaneen FIMECC Factory -toimintatavan sekä luonut toimivat yhteistyösuhteet Saksaan. Tapahtumassa allekirjoitettiin mm. yhteistyösopimus Saksan FIMEC- Ciä vastaavan It sowl Spitzenclusterin kanssa (kuva). Nyt olisi muidenkin kuin kone- ja metalliteollisuuden aika kääntää katseet kohti Saksaa. Siellä tehdään neljättä teollista vallankumousta. Julkisen sektorimme tuottavuusongelmat voitaisiin selättää ottamalla mallia siitä, miten konepajat toimivat: Tekoja puheen sijaan, päättää Harri Kulmala. 7

8 Kuva: Valtra Valtra on suomalaisen maa- ja metsätalouskoneenrakennuksen suurimpia yrityksiä. Agrotechnology from Finland Yhteisbrändillä voimaa vientiin Suomalaisen maa- ja metsätalouskoneteollisuuden kansainvälistyminen ja vienninedistäminen ovat saaneet lisää puhtia yhteisbrändistä Agrotechnology from Finland. Markkinointiyhteistyö tarjoaa etenkin vientiä aloittaville yrityksille leveyttä omiin hartioihin. Agroteknologia-alan kasvu tulee ennen kaikkea viennistä. Siksi halusimme aikanaan lähteä vahvistamaan nimenomaan klusterin yritysten kansainvälistymistä, kehittämispäällikkö Marja Vainionpää Frami Oy:stä perustelee. Frami Oy vastaa Älykkäät koneet -osaamisklusterissa suomalaisen maaja metsätalouden sekä elintarviketeollisuuden teknologiayritysten liiketoiminnan aktivoimisesta ja kehittämisestä. Messunäkyvyys ja myyntisivusto Agrotechnology from Finland brändiä on vahvistettu vuosien 2009 ja 2011 Agritechnica-messuilla Saksassa. Maailman suurimmille maatalouskonemessuille suunnataan myös marraskuussa Meillä on pieni mutta pippurinen brändiosasto, jossa tuomme esille koko toimialan suomalaisyrityksiä ja jaamme saksaksi, englanniksi ja venäjäksi julkaistavaa yritysesitettä. Tavoitteenamme on saada mahdollisimman monen maahantuojan ja messuvieraan tietoon, että laadukkaat ja käyttäjäystävälliset maa- ja metsätalouskoneet tulevat Suomesta, projektipäällikkö Satu Alapiha kuvaa messujen tavoitetta. Messujen lisäksi yritysten yhteisesitettä jaetaan erilaisille delegaatioille, suurlähetystöihin, jälleenmyyjille jne. maailmalla. Osa suomalaisista konevalmistajista on Agritechnicassa omalla osastollaan, osalle riittää näkyvyys laajasti leviävässä esitteessä. - Meille osallistuminen yhteisesitteeseen on ollut helppo ja edullinen tapa olla osaltamme esillä Agritechnicamessuilla ja muualla, toteaa etukuormaimia valmistavan Isme Salesin toimitusjohtaja Pertti Huunanmaa. Tänä vuonna merkittävän lisäkanavan suomalaisyritysten markkinoimiseen ulkomailla tarjoaa myyntisivusto Sivustolla yritykset voivat esitellä tuotteitaan monipuolisemmin ja laajemmin kuin tiiviissä esitteessä. - Ulkomainen asiakas tai jälleenmyyjä löytää sivuilta tuotekuvaukset tuotekategorioittain. Esimerkiksi viljankuivaajat, tai metsäkuormaajat ryhmistä kävijä löytää useiden valmistajien tuoteryhmiä ja näkee kerralla koko suomalaisen yritysten tarjoaman. Tavoitteena on, että sivuilla vierailija löytää itselleen ennalta tuntemattomia tuotteita ja kiinnostuu tätä kautta niistä, sivuston rakentamisesta vastannut projektipäällikkö Antti Rintaniemi Frami Oy:stä toteaa. Yrityksille tietoa markkinoista Messujen ja www-sivuston lisäksi yritysten kansainvälistymisedellytyksiä on vahvistettu toimialan kansainvälis- 8

9 tä markkina- ja teknologiatietoa kokoamalla ja välittämällä. - Olemme koonneet maatalouskonekaupan markkinakatsaukset ajankohtaisista ja mielenkiintoisimmista maatalousmaista (mm. Ukraina, Bulgaria, Romania, Unkari, Iso-Britannia, Ranska), Vainionpää kertoo. - Lisäksi olemme työstäneet eurooppalaisen maatalouskonekaupan sähköisen markkinoinnin oppaan. Agroteknologian tutkimustietoa olemme koostaneet vuosittain useasta alan kansainvälisestä tiedeseminaarista. Toimialan kansainvälistä tuotekehitys- ja tutkimustietoa yrityksille on tarjoiltu vuosittain myös Smart Agro seminaarissa Seinäjoella. Agrotechnology from Finland -konsepti poikkeaa Marja Vainionpään mukaan laaja-alaisuudessaan perinteisestä vientirengas- tai messutoiminnasta. - Me olemme voineet tarjota yrityksille kansainvälisen näkyvyyden lisäksi markkina- ja teknologiatietoa päätöksenteon tueksi sekä apua kansainvälistymiseen liittyvien toimenpiteiden valmisteluun. Kuva: Juha Harju Seinäjokelainen Epec Oy erikoistunut sulautettuihin koneenohjausjärjestelmiin, liikkuvien työkoneiden informaation logistiikkajärjestelmiin sekä näihin liittyviin tietojärjestelmiin ja toimistosovelluksiin. Agrotechnology from Finland osasto nousee myös syksyn 2013 Agritechnicamessuille Saksan Hannoveriin. Agroteknologiayrityksiä ja brändejä Suomessa, jotka ovat olleet mukana toiminnassamme: Agronic Oy Ahjoco Oy Aimo Kortteen konepaja Oy AM Agro Oy Antti-Teollisuus Oy Ariterm Oy Arska-metalli Oy Avant Tecno Oy Biofire Oy Crelea Oy Dometal Oy Elomestari Oy Ekotjänst Lindgård Ab Elho Oy Epec Oy Evimet Group Oy Farmi Forest Oy Farmtools Oy FinnLacto Oy Holmet Oy Isme Sales Oy Jucat Oy Junkkari Oy Kesla Oy Korpelan Kone Oy Laakson Metalli Oy Laitilan Rautarakenne Oy Lametal Oy Levypyörä Oy LLP Farm Machinery Group Oy Logman Oy Maaseudun kone Oy MegaKone Oy Mepu Oy Metallipaja Heikki Alakortes Nipere Oy Nokka Oy Norcar BSB Nord Mills Oy PEL-Tuote Oy Pellon Group Oy Pentin Paja Oy Petsmo Products Ab Piippo Oy Pikoteam Oy Pohmako Ky Polanneterä Oy Potila Tuotanto Oy ProDevice Oy RaniPlast Ab Oy Kuva: Frami Oy Ransuco Oy Rekitec Oy Reikälevy Oy Risutekniikka Ky Riuttolehto Oy Safeplast Sahra Agribusiness Consulting Oy Sampo Rosenlew Oy Snowek Oy Suokone Oy Suonentieto Oy Säätötuli Oy Triotec Oy Tume-Agri Oy Uusimäen konepaja Ky Valoya Valtra Oy Ab Vama-Product Oy Weckman Steel Oy Veljekset Ala-Talkkari Oy Vieskan Metalli Oy Wikar Oy Ylistaron terästakomo Oy Viljelijät osaksi maatalouskoneiden tuotekehitystä Osaamiskeskustoiminnasta alkuvauhdin saanut Agro Living Lab ja sitä seurannut eliving Lab ovat linkittäneet maanviljelijät kiinteäksi osaksi maa- ja metsätalouskonevalmistajien tuotekehitysprosessia. 200 maatalousyrittäjän käyttäjäverkoston avulla on toteutettu käytettävyystutkimuksia, erilaisia kyselyitä ja haastatteluja sekä työpajatyyppisiä innovointitapahtumia. Verkoston jäsenenä käyttäjät eli maatilayrittäjät ovat tutustuneet suomalaisiin maa- ja metsätalousalan yrityksiin sekä niiden palveluihin ja tuotteisiin. Palautteellaan he voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia työkoneita tulevaisuudessa käyttävät. - Käyttäjäverkosto on osoittautunut erittäin toimivaksi tuotekehityksen yhteistyömuodoksi niin maatilayrittäjien kuin maatalouskonevalmistajien kannalta, projektipäällikkö Jenni Koski Frami Oy:stä Seinäjoelta kertoo. 9

10 Käyttäjä suunnittelun Konecranes näyttää esimerkkiä TechVillan kehityshankkeen yhteydessä Konecranes on hyödyntänyt luotainmallia, jossa yrityksen huoltomiehet videokuvasivat tuotteiden käyttötilanteita ympäri maailmaa. Näin saadut videot vietiin TechVillan aktiivitilan videokirjastoon ja tarkoituksena on hyödyntää niitä tuotekehityksessä, tuotesuunnittelussa sekä koulutuksessa. Ensimmäiset kokeilut materiaalien hyödyntämiseksi ovat olleet lupaavia - Teimme hyviä havaintoja videoista ja totesimme, että aktiivitila voisi olla hyvä työväline jokapäiväisessä työssä, Olli Kuismanen TechVillasta kertoo. Toimintapa on Kuismasen mukaan TechVillan hankkeen pihvi. - Pitää miettiä, millainen toiminta saa aikaan suunnittelijoiden aivoissa sellaisen prosessin, että alkaa syntyä kipinöitä, pohdiskelee Kuismanen. Konecranes-konsernilla toivotaan, että hankkeen myötä löytyisi uusia toimintatapoja tuotekehitysprosessiin, joita voisi hyödyntää käytännössä, tuotekehitysprosessin eri vaiheissa. - On hyvä, että voimme testata erilaisia toimintatapoja ja kokeilla, mikä missäkin tavassa toimii ja mikä taas ei. Hyvät toimintamallit voidaan ottaa nopeastikin käyttöön, jos ne todetaan hyviksi ja toimiviksi. Emme kuitenkaan halua viedä kehitysprojekteja valmistelemattomina ja kiireellä aktiivitilaan, toteaa Kuismanen. 10

11 keskiössä Share on käyttäjäymmärrystä parantava palvelu. Palvelu on kehitetty usean erityyppisen yrityspilotin pohjalta, joista yksi oli edellä kuvattu Konecranesin pilot-case. Siinä kerätään havaintoja asiakasympäristöistä, analysoidaan käyttötilanteita ja tuotetaan ryhmätyönä ideoita ja vaatimusmäärityksiä tuotteille tai palveluille. Esimerkiksi videokuvaamalla hankittu havaintoaineisto kootaan yhteen tietokantaan, josta sitä voidaan joustavasti valikoida, jäsentää ja käyttää ryhmätyöskentelyn tukena. Share soveltuu hyvin myös katselmointitoimintaan ja ongelmatilanteiden ratkaisuun. Share on kehitetty Hyvinkään-Riihimäen seudun osaamiskeskusohjelman ja Uudenmaan ELY-keskuksen tuella sekä yritysrahoituksella. Miljardin maitolitran projekti Euroopan suurimpaan meijeriin asennettava rullakoiden käsittely- ja täyttöjärjestelmä on kehitetty järvenpääläisessä Amipac Oy:ssä. Seitsemäntoista henkilöä työllistävälle Amipacille projekti on haasteellinen, sillä kaupan suuruus vastaa yrityksen kahden vuoden liikevaihtoa. Amipacin suunnittelema järjestelmä on uniikki ratkaisu, jossa on kehitetty kokonaan uutta teknologiaa sekä hyödynnetty Amipacin laajaa osaamista meijeriautomaatiossa. - Olemme muun muassa kehittäneet asiakkaalle uudenlaisia rullakoiden siirtoja käsittelytekniikoita sekä hyödyntäneet rullakoiden tarkastuksessa kehittämäämme uutta tekniikkaa kameroiden käytössä, valottaa Amipacin toimitusjohtaja Harri Mononen yhteistyötä Arlan Ingmanin kanssa. Kehityshankkeista taustatukea TechVilla on ollut Amipacin tukena yrityksen kehittämisessä monin tavoin vuodesta 2010 lähtien. Alkutahdit yhteistyöhön saatiin TrioPlus-ohjelmasta*, jossa Amipacille tehtiin kehitysanalyysi. Analyysissa todetut kehitystoimet siirrettiin TechVillassa toteutettavaksi Innokone-hankkeeseen, jossa mietittiin ensi töiksi sopivaa rahoitusinstrumenttia Arlan isoon projektiin. Alkuselvitysten jälkeen TechVillassa valmisteltiin Tekesiin tuotekehityslainahakemus, jonka myötä Amipac sai rahoitustukea tuotekehitysprojektin käynnistämiseen. Lisäksi TechVillan Shine-palvelun avulla on haettu Amipacille erottuvuustekijöitä, joita voidaan käyttää apuna erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa. Tietyn prosessin avulla johdetut erottuvuustekijät testataan asiakkailla, minkä jälkeen ne otetaan mukaan liiketoimintaprosesseihin. - Shine on ollut hyvä apu, sen avulla on saatu strategiatyöhön lisää lihaa luiden ympärille. Varsinkin erottuvuustekijöiden testaaminen asiakkailla on meille tärkeää, näissä hommissa ei kannata tuijottaa vain omaan napaan, Harri Mononen sanoo. TechVillan projektipäällikön Aki Mänttärin mielestä yksi avain onnistuneeseen yhteistyöhön on ollut Amipacin avoin ote ja luottamus TechVillaan kehityskumppanina. - Olemme pyrkineet auttamaan Amipacia kaikessa tarvelähtöisesti. Kehityshankkeella ei ole väliä, vaan sillä, että yritys saa tarvitsemaansa tukea liiketoiminnalleen, toteaa projektipäällikkö Mänttäri. - Parasta on ollut konkreettinen apu, ei meille ole mitään väliä, mistä hankkeesta apua saadaan. TechVilla on ollut ainut julkishallinnon toimija, joka on ollut tukena kaikissa vaiheissa, Mononen päättää. *TrioPlus-ohjelman koordinointi ja toteuttaminen Uudenmaan alueella on osa Hyvinkään-Riihimäen seudun osaamiskeskuksen toiminnan painopistealuetta Pk-yritysten liiketoiminnan kehittäminen. TechVilla on ollut Suomen aktiivisin TrioPlusohjelman toteuttaja. 11

12 Käyttäjä suunnittelun keskiössä Marwe etsii uusia avauksia Leikkuutyövaihe automatisoidaan Hyvinkääläinen Marwe Oy on perinteisesti valmistanut asiakasräätälöityjä kumituotteita suomalaiselle teollisuudelle, mutta viime vuonna vienti ohitti kotimaan myynnin liikevaihdon. Vuonna 1933 perustettu yritys on Suomen vanhin kumiteollisuusyritys ja yksi vanhimmista hyvinkääläisistä teollisuusyrityksistä. Yritys työllistää 45 henkilöä Hyvinkäällä. Innokone-hankkeeseen Marwe löysi tiensä Aalto-yliopiston kautta. Varsinainen yhteistyö alkoi syksyllä 2010, kun Marwe kutsuttiin Innokoneen järjestämään InnoStep-tilaisuuteen, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa toimijat toisiinsa ja toisaalta keskustella Marwen kehittämistarpeista. - On ollut helppoa kertoa omista toiveista avoimesti, kun on oppinut tuntemaan TechVillan henkilökunnan ja sen hankekumppanit, kertoo toimitusjohtaja Mikko Valle. Hyvästä yhteistyöstä on sittemmin virinnyt jo useampikin kehitysprojekti. Ensimmäinen konkreettinen kehitystoimenpide liittyi manuaalisiin ja suurta tarkkuutta vaativiin leikkuukoneisiin. Työpisteen automatisointimahdollisuudet haluttiin selvittää, jotta tuottavuutta voitaisiin lisätä. Syksyllä 2010 toteutetun selvityksen mukaan työnvaiheella on selvä automatisointimahdollisuus ja niinpä Marwessa ei asian kanssa aikailtu. - Selvitys oli erinomainen ja sen pohjalta prosessia voitiin kehittää nopeasti. Uusi laite on jo tilattu, toteaa Valle tyytyväisenä. Kehittämistyössä laaja osaaminen Yhteistyö Marwen kanssa on todettu myös Innokone-hankkeessa mielenkiintoiseksi. - Marwen kehittämisprojektit ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten Innokone-hankkeen koko osaaja-arsenaalia on käytetty tehokkaasti yrityksen toiminnan kehittämiseen, kertoo Timo Kärppä Innopark Programmes Oy:sta. Marwe on Innokone-hankkeen ensimmäinen yritysprojekti, jossa on hyödynnetty koko hankkeen kehittämisputkea osaamista Aalto-yliopistosta, TechVillasta sekä Innopark Programmesista. Innokone ideat tuotteiksi ja palveluiksi Innokone-hankkeen ideana on auttaa teknologiateollisuuden yrityksiä synnyttämään uutta liiketoimintaa ja kaupallisia tuotteita nopeasti, laadukkaasti ja edullisesti. Tarvittaviin kehittämistoimiin etsitään parhaat mahdolliset osaajat ja yritysten käytössä kaikkien kolmen hankkeen toteuttajan - TechVillan, Aalto-yliopiston sekä Innoparkin -laajat kontaktiverkostot. Innokone-hanketta hyödynsivät Etelä-Suomessa sijaitseva teknologiateollisuuden pk-yritykset. Toiminta-alueen rajauksen määrittää hankkeen suurin rahoittaja eli Etelä-Suomen EAKR-ohjelma. Muut rahoittajat ovat Hyvinkään, Espoon, Helsingin ja Hämeenlinnan kaupungit sekä hankkeeseen osallistuvat yritykset. Innokonehanke oli kolmivuotinen ja sen rahoitusvolyymi yli 1,7 miljoonaa euroa. Hanke on synnytetty työ- ja elinkeinoministeriön Osaamiskeskusohjelman (OSKE) avulla. Tuottavuutta ja kilpailu logistiikkakeskuksille TechVillan koordinoimassa ESLogChankkeessa luotiin ratkaisuja tuottavalle, tehokkaalle ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle logistiikkakeskuskokonaisuudelle, hyödyttämään keskusten toimijoita niin makro- kuin mikrotasolla. Logistiikkakeskusten avainkysymyksiksi nousivat mm. ekologinen logistiikkakeskusrakentaminen ja työmatkaliikenne, citylogistiikka, yritysten yhteistyö logistiikka-alueella sekä logistiikkaosaamisen ja -koulutuksen kehitystarpeet. ESLogC-hankkeessa löydettiin ratkaisuja kaikille osa-alueille. ESLogC-hanke menestyksellä maaliin Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen eli ESLogC-hanke toteutettiin vuosina Hankkeessa tarkasteltiin niin logistiikkakeskusten kuin niiden muodostamien alueiden sijaintia, suunnittelua, toimintoja ja osaamista. Hankkeen avulla saatiin kattavasti tietoa ja käytännönläheisiä ratkaisuja siitä, mitä logistiikkakeskusten suunnittelu ja kehittäminen edellyttää niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, ja kuinka logistiikkakeskusten operatiivista toimintaa voidaan tehostaa. Tietoa kerättiin yrityshaastatteluilla ja selvityksillä sekä työpajoissa ja seminaareissa. Hankkeeseen osallistui yhteensä 99 yritystä tai julkista organisaatiota. Hanke on koostunut yhteensä 20 eri osaprojektista, joita toteuttivat Suomen Ympäristöopisto SYKLI, Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut, Laurea-ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen kestävän kehityk- 12

13 kykyä sen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia sekä ulkoisen kilpailutuksen kautta haetut muut logistiikan asiantuntijat konsulttiyrityksistä ja tutkimuslaitoksista. ESLogC:n koordinoinnista ja toteutuksesta on vastannut Teknologiakeskus TechVilla Oy Hyvinkäältä. Projektin volyymi on ollut 1,97 miljoonaa euroa ja sen päärahoittajana on toiminut Etelä-Suomen aluekehitysrahasto (EAKR). ESLogC-hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään kattavasti LIMOWA Logistiikkakeskusklusterin toiminnassa. Hankkeen tuloksena syntynyt Logistiikkakeskuksen kehittäjän työpöytä siirtyi LIMOWAn ylläpidettäväksi. Siellä oleva laajamittainen tieto logistiikkakeskuksista ja -alueista hyödynnetään jäsenseminaareissa, muissa tapahtumissa ja toiminnoissa aikaan saatujen tulosten ja ratkaisujen hyödyntämiseksi tavoitteiden mukaisesti LIMOWAn toimintaympäristössä. ESLogC-hankkeen tuloksia käytetään myös uusien hankkeiden suunnittelussa. *Logistiikkakeskustoiminta on yksi Hyvinkään-Riihimäen seudun osaamiskeskuksen kolmesta painopistealueesta. Sen puitteissa on synnytetty koko osaamiskesksohjelman suurin ry-muotoinen yritysvetoinen verkosto, LIMOWA ry, jonka isäntäorganisaationa TechVilla toimii, sekä käynnistetty edellä kuvattu hanke Etelä-Suomen logistiikkakeskujärjestelmän kehittäminen (ESLogC) Kone- ja metallituoteteollisuus on yksi teknologiateollisuuden päätoimialoista. Sen osuus teknologiateollisuuden tavaraviennistä on runsas kolmannes. Toimialan tuotteiden vienti on selvästi tuontia suurempaa, joten ulkomaankauppa on Suomelle ylijäämäistä tällä alalla. Suomalainen koneenrakentaminen on useilla alueilla maailmanluokkaa, ja meillä on vahvoja yrityksiä kuten Konecranes, KONE, ABB, Wärtsilä ja METSO. Lisäksi meillä on vahva työkoneklusteri sekä pitkälle kehittynyt päähankkijoiden toimintaa tukeva verkosto- ja alihankintatoiminta. Suomalainen vahva ja perinteikäs koneenrakennus on kohdannut viime aikoina taloustaantumasta johtuvia haasteita. Lähitulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin jo valoisampia, jos maailmanmarkkinat lähtevät kasvuun ja investointikysyntä kehittyy suotuisasti. Mauri Pekkarinen Elinkeinoministeri

14 Prosessilaitteiden älykkyys on silta kansainväliseen palveluliiketoimintaan - innovaatioyritykset osaksi ekosysteemiä Kaakkois-Suomen miniklusteri on keskittynyt Älykkäät koneet -osaamiskeskustoiminnassa prosessilaitteiden innovatiiviseen kehittämiseen. Peruste tähän on alueen vahva metsäteollisuuden tuotanto sekä laaja joukko kansainvälisiä teknologiateollisuuden yrityksiä, joiden asiakaskuntana on maailmanlaajuinen prosessiteollisuus niin metsä-, kaivos- kuin vesialoillakin. Alueen tutkimustoimijat, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja VTT ovat vahvasti mukana uusien liiketoimintojen kehittämisessä ja nykyisten kilpailukyvyn parantamisessa. Tärkeimpänä keihäänkärkenä Älykkäät koneet klusterissa on ollut usean vuoden ajan prosessi- ja laitetoimittajien kansainvälistä palveluliiketoimintaa tukevien työkalujen, menetelmien, teknologioiden ja osaamisten kehittäminen. Kemialliset metsäteollisuuden prosessit ja laitteet ovat monimutkaisia eikä pelkkä käyttäjän tekemä päättely ja havainnointi tai perinteinen prosessiautomaatio riitä tuottamaan riittävää tietoa modernin teollisuuden palveluliiketoiminnan tarpeisiin. Prosessiohjausjärjestelmät tuottavat dataa valtavasti, mutta haaste on toimintaa ohjaavien johtopäätösten tehokas tuottaminen. Lisäksi oma haasteensa laitteiden älykkyyden lisäämisen tulee yksikköoperaatioiden olosuhteista. Prosessien korkeat lämpötilat, kemikaalit, paineet, prosessiviiveet ja muut tekijät tekevät älyn tuomisen laitteisiin vaikeammaksi kuin monella muulla sovellusalalla. Tulokset toimintakauden ajalta Modernia palveluliiketoimintaa tukevien ratkaisujen tuottamiseksi Kaakkois-Suomessa on osaamiskeskuksen toimintakauden ajan tehty paljon yhteistyötä tutkimuksen, suurteollisuuden ja pk-yritysten kesken älykkäiden analysointimenetelmien ja työkalujen tuottamiseksi. Kehityskohteiden valinnassa on pyritty mahdollisimman hyvin huomioimaan käyttäjä- ja liiketoimintanäkökulmat. Metsäteollisuuden kemiallisessa tuotantolinjassa on lukuisa joukko yksikköprosesseja, laitteita ja mittauksia. Moderni, suuri sellutehdas maksaa asiakkaalle lähes miljardi euroa. Ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimukset ja tarve estää kaikki ennustamattomat seisokit pääoman tehokkaan käytön varmistamiseksi ovat tarpeita, joita asiakkaat arvostavat älykkäiden palvelumallien ja niitä edistävien työkalujen kehittämiseksi. Tehdas koostuu viidestä mittavasta yksiköstä aina puukentältä kuitulinjaan, energiantuotantoyksikköön, kemikaalikiertoon ja jätevedenpuhdistukseen. Mallinnusta on KOSKEn yhteistyöverkostossa tehty kaikkien näiden yksikköprosessien ja niiden tärkeimpien päälaitteiden osalta. Andritz Oy palveluliiketoimintaa kehittämässä Andritz Oy on ollut yksi veturiyritys, joka on panostanut merkittävästi osaamiskeskustoimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön uuden palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Kokonaispalvelumallina on ollut OPE Overall Production Efficiency -toimintamalli, joka on osaltaan ohjannut kehityskohteiden ja partnereiden valintaa. OPE -liiketoiminnan tuotepäällikkö Jari Kapanen Savonlinnasta korostaa asiakashyötyjen merkitystä palvelujen ja niiden työkalujen kehittämisessä. Koko toiminnan lähtökohta ovat asiakashyödyt, tuotantokapasiteetin lisääminen, kustannustehokkuus, energia- ja ympäristötehokkuus ja ennakointia tukevien konseptien ja käytäntöjen parantaminen. Sovellamme älykkäitä analysointimenetelmiä kymmenillä johtavien metsäteollisuusyritysten tuotantolinjoilla maailmanlaajui- 14

15 sesti. On ollut upeaa olla levittämässä alueella kehitettyä modernia tekniikkaa ja toimintatapaa kansainvälisen liiketoiminnan tueksi, Jari Kapanen korostaa. Palveluliiketoiminnan käytännön toteuttamisessa työkaluja palveluyrityksen näkökulmasta käyttää tyypillisesti prosessiasiantuntija tai -insinööri. Saimaan ammattikorkeakoulusta Imatralta prosessi-insinööriksi valmistunut ja nyt Andritzin Kotkan yksikössä työskentelevä prosessiasiantuntija Heikki Lappi on yksi kehitettyjen menetelmien käyttäjä. Työkalut auttavat merkittävästi tuotannon häiriöiden syiden analysoinnissa, prosessikehityksen koeajojen suunnittelussa ja tulosten verifioinnissa. Nämä ovat palveluliiketoiminnan oleellisia lisäarvoa tuottavia osia. Kantavana ajatuksena on asiakkaiden tuotantodatan jalostaminen parhaalla mahdollisella tavalla, prosessiasiantuntija Heikki Lappi Andritz Oy:stä sanoo. Tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyön avoimuus ollut erinomaista Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen näkökulmasta perinteisen konepajateollisuuden kanssa tehty yhteistyö uudistettaessa liiketoimintamallia kohti nykyaikaista teollista palveluliiketoimintaa on tarjonnut eturivin mahdollisuuden myös tätä tukevan soveltavan tutkimuksen kehittämiselle. Mikkelin ammattikorkeakoulun Fiber Laboratoryn tutkimusjohtaja Yrjö Hiltunen on ollut yhteistyössä yritysten kanssa kehittämässä useita käytäntöön johtaneita sovelluksia alalla. Kaakkois-Suomessa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyö on ollut poikkeuksellisen avointa palveluliiketoimintojen ja niitä tukevien analysointimenetelmien kehittämiseksi. Uskon että älykkäiden menetelmien ympärille syntyy jatkossa myös uutta erikoistunutta pk-yritysliiketoimintaa. Menetelmiä on jo nyt kaupallistettu mm. lisensioimalla ratkaisuja niitä hyödyntävien yritysten käyttöön, Hiltunen painottaa. Visiona Kaakkois-Suomessa on 2020 prosessien tehokkuutta ja taloutta ennustavan älykkään liiketoiminta-alustan rakentaminen jo kehitettyjä malleja edelleen kehittämällä. Näiden päälle on mahdollista kasvattaa kansainvälistä liiketoimintaa, Suomesta käsin operoiva palvelu- ja teknologialiiketoimintaverkosto, nykytermein businessekosysteemi. Näiden osaamisten alueellinen vahvistaminen on yksi tärkeä osa Savonlinna, Mikkelin, Kokkolan ja Kajaanin yhteistä Vihreän teollisuuden edelläkävijäratkaisut innovaatio-ohjelmaa, johon prosessi- ja ympäristöteknologian kilpailukykyä parantavat innovaatiot jatkossa liittyvät. Prosessinäkö suomalaista erikoisosaamista Mallinnuksen ja prosessidatan jalostamisen rinnalla toinen kärkiteema Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen prosessilaitteiden älyominaisuuksien lisäämiseksi on kuvantavien mittausmenetelmien kehittäminen ja soveltaminen niin kutsutuissa märkäosan prosesseissa. Tekes-rahoitteinen Pulp- Vision projekti on koonnut yhteen alan johtavat suomalaiset tutkimustoimijat, Itä-Suomen Yliopiston optiikan ja väritysryhmät, Lappeenrannan teknillisen yliopiston konenäköryhmän, Mikkelin Ammattikorkeakoulun FiberLaboratoryn sekä Oulun yliopiston mittaustekniikan laboratorion sekä kahdeksan yritystä, kuten Tampereella toimivan Pixact Oy:n ja vantaalaisen Janesko Oy:n. Sovelluksia on kehitetty myös energiateollisuuteen, kuten biovoimakattilan pohjatuhkan automaattiseen analysointiin ja tätä kautta polttoprosessien ennakoivaan käytettävyyden parantamiseen. Kehitystyö Kaakkois-Suomessa alalla jatkuu osaamiskeskusohjelman päättymisestä huolimatta. Älykkäät koneet klusterin, samoin kuin esimerkiksi metsä-, ympäristö- ja energiaklustereidenkin toimijoiden kanssa syntyneet yhteistyöverkot kansallisesti ja kansainvälisesti ovat hyvä pohja uusien innovaatiohaasteiden valloittamiselle. 15

16 Käyttäjälähtöinen tuote syntyy digitaalisella engineeringalustalla Suomen teollisuuden elinkelpoisuus ja välttämätön kasvu perustuu merkittävästi yhä nopeampaan uusiutumiseen sekä tuotteiden ja palveluiden, että liiketoimintamallien osalta. Käyttäjälähtöisyys ja asiakaskeskeinen ajattelu ovat tulevaisuudessa menestyvän liiketoiminnan kantavia paradigmoja. Uusien tuotteiden kehittäminen ja testaus ei perinteisillä suunnittelumenetelmillä ja fyysisin prototyypein takaa kilpailukykyisiä tuotteita, vähiten kansainvälisillä markkinoilla. Älykkäät koneet klusteri, yhdessä alan pk-yritysten kanssa, on kehittänyt suunnittelun simulaatiotyökaluja sekä digitaalisia prototyyppejä soveltavaa palvelutoimintamallia pk-yrityksille. Kolmen vuoden hankkeella on ollut EAKRrahoitus. Palvelutoiminnan keskeisin lisäarvo on saavutettu kehitysprojektien kustannusten dramaattisella alenemisena sekä suunnittelun yhteydessä luotujen kehittyneiden tuotemallien hyödyntämisenä tuotemarkkinoinnissa sekä koulutusaineistoina. Maailmanlaajuinen kilpailu sekä käyttäjälähtöisyyden korostuminen uusissa tuotteissa on kannustanut laajentamaan tuotteiden kehitysalustaa kansainvälisillä yhteistyöverkostoilla sekä sosiaalisen median tarjoamilla teknisillä työkaluilla ja aktiivisilla asiakasrajapinnoilla. Suunnitellusti jatkokehitys tullaan toteuttamaan johtavien pohjoismaisten yliopistojen sekä Itämeren alueen teollisuusklusterien toimesta EU:n kehityshankkeena. Aiemmin mainittujen lisäksi laajennetun kehitysalustan ja sitä hyödyntävän palvelumallin keskeiset tavoitteet ovat: Käyttäjälähtöiset, kohdemarkkinan vaatimukset täyttävät tuotteet 16

17 FICAT - pintaa syvemmältä Pintakäsittely- ja korroosionestofoorumi hyödyntää verkostoja FICAT:sta rakentuu metallipinnoitusalan asiantuntijaverkosto jossa tieto liikkuu asiantuntijalta käyttäjälle nopeasti. FICAT (Forum for Intelligent Coating and Anticorrosion Technologies) soveltaa uutta ja ajantasaista teknologiaa nopeutetusti yritysten tarpeisiin samalla parantaen tuotteiden laatua ja kansainvälistä kilpailukykyä. FICAT palvelee pinnoituksen tarpeita kolmella ulottuvuudella: FICAT ENGINEERING tuottaa pinnoitusprosessisuunnittelupalveluja yrityksille verkoston kautta. FICAT SUMMIT kokoaa yhteen kansallisen - ja kansainvälisen tason osaajia yhteisiin seminaareihin. FICANet on pinnoitusasiantuntijuuden digitaalinen markkinapaikka. Yritys saa nopeasti ja edullisesti asiantuntijaosaamisen käyttöönsä eri pinnoitukseen liittyvissä kysymyksissä ja pulmatilanteissa. Mitä FICAT tekee? Konsultoi pinnoituksen menetelmävalinnoissa, ongelmaratkaisussa, investointien ja prosessien suunnittelussa sekä muissa pinnoituskysymyksissä Hyödyntää ja hallinnoi kansainvälisiä osaajaverkostoja, joissa kotimaiset yliopistot, tutkijat ja palvelutuottajat ovat mukana Koordinoi pinnoituslaitteistojen ja - prosessien suunnitteluverkostoa FICAT kehitetään EAKR rahiotteisessa Innokone-hankkeessa. Jatkossa FICAT on palvelumaksuin itsekantava (SOME/Born - Global) Nopea, kv- huippuosaamiseen perustuva kehitysprosessi (muoto, kulttuurit, teknologia) Kustannustehokas testaus-/ prototyyppivaihe Välitön tuotannon optimointi ja etäohjausvalmiudet Tehokas markkinointi, oikeaaikainen myynnin aloitus sekä jälkimarkkinapalvelu Kansainvälisen tason tuotekehitystä tarjoava, pk-yrityksille mitoitettu engineering -palvelumalli Teknologiakeskus Innopark Innopark Programmes Oy Älykkäät koneet-klusteriohjelma Hämeen osaamiskeskus Erikoisajoneuvot, pintakäsittely ja korroosionesto, valmistettavuus Projektipäällikkö Rainer Jakobsson puh Projektipäällikkö Timo Kärppä puh

18 Measurepolis luo mittaustekniikasta kannattavaa liiketoimintaa 18

19 Measurepolis on mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa. Mittaustekniikalla on pitkät perinteet alueella, sillä Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden alueella jo 40 vuotta sitten ja loi siten perustan nykyiselle mittaustekniikan osaamiselle koko Pohjois-Suomessa. Kajaanissa toimii toista kymmentä mittaus- ja tietojärjestelmäalan yritystä, joissa työskentelee n. 400 alan ammattilaista. Kajaanissa toimii CEMIS, (Centre for Measurement and Information Systems) joka on Oulun ja Jyväskylän yliopistojen, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittatekniikan keskus MIKES:in ja VTT:n yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. CEMIS keskittyy valtakunnallisesti tärkeiden sovellusalojen, kuten kaivannaisteollisuuden, uusiutuvan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden, ajoneuvojen tietojärjestelmien, liikuntaja hyvinvointialan sekä peli- ja simulaatioteknologian mittaus- ja tietojärjestelmäosaamisen kehittämiseen. CEMISissä työskentelee noin 120 mittaus- ja tietojärjestelmien asiantuntijaa. Green Mining kehittää kaivostoiminnan ekotehokkuutta Syksyllä 2011 alkanut TEKESin Green Mining -ohjelma kehittää suomalaista kaivosteollisuutta ekotehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Ohjelma on valtion selkeä kädenojennus kaivostoiminnan kilpailukyvyn lisäämiseksi. Lasse Varimo, joka vastaa ohjelman tutkimushakujen koordinoinnista Measurepoliksessa, kertoo, että myös älykäs koneenrakennus hyötyy ohjelmasta. - Kun kaivosteollisuuden prosesseja kehitetään ympäristöystävällisempään suuntaan, myös koneita ja laitteita pitää kehittää. Muun muassa kehittyneet mittausmenetelmät, raaka-aineiden säästäminen ja kierrättäminen ovat vihreämmän kaivosteollisuuden päämääriä. Ne saavutetaan yhä älykkäämmillä kaivosteollisuuden koneilla ja laitteilla. Kun prosesseissa säästetään energiaa ja raaka-aineita, kaivosyhtiöt hyötyvät taloudellisesti ja niiden julkisuuskuvakin paranee, Varimo linjaa. Measurepolis Development Oy kokosi Green Miningin ensimmäiselle tutkimushakukierrokselle konsortiohakemuksen, josta rahoituksen sai kaksi isoa tutkimushanketta. Lisäksi on vireillä useita yrityshankkeita. Kaivosteollisuuden tärkeys etenkin Itä-Suomessa on huomioitu myös koulutuksessa. - Kajaanin ammattikorkeakoulu on Kemi-Tornion sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa aloittamassa kaivosinsinöörin koulutusohjelmaa. Kaivosalalla on osaavan työvoiman pula, ja samaan aikaan kaivosteollisuus valtaa yhä tärkeämmän roolin työllistäjänä Kainuussa. Kaivostoiminta on taantumankin aikana pitänyt pintansa. Ala työllistää nyt ja tulevaisuudessa osaavia ihmisiä ja pitää osaltaan Itä-Suomea asuttuna, Varimo tähdentää. MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY, KAJAANI Kehräämöntie 7, Kajaani toimitusjohtaja Jussi Mäkinen gsm Kuva: Talvivaara 19

20 Rautaruukki - More with Materials Fastems koulutta kilpailukykyä Uudet materiaalit ja niiden kehittäminen on yhtenä keskeisenä tutkimussuuntana Rautaruukki Oyj:llä. Tutkimusjohtaja Arto Ranta-Eskola kertoo, että yritys on rakentamassa laajaa tutkimuskumppaniverkostoa materiaalitutkimuksen alan eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Ruukki osallistuu myös erilaisiin kehitysohjelmiin, joiden kautta uusia läpimurtomateriaaleja tutkitaan ja kehitetään. Materiaaleilla keskeinen osa innovaatiotoiminnassa Arto Ranta-Eskola painottaa, että rakennus- ja konealalla yritysten kehitys- ja innovaatiotyössä materiaaleilla ja materiaaliteknologialla on keskeinen sija. - Materiaalissa on monta osa-aluetta jota pitää tutkia ennen kuin se on käyttövalmis eri sovelluksiin. Muun muassa materiaalin valmistusteknologia, ominaisuudet käytön aikana ja kestävyys mitä erilaisimmissa käyttöolosuhteissa ovat tutkimuksen piiriin kuuluvia alueita, Arto Ranta-Eskola sanoo. Suomessa materiaalitekninen osaaminen ja tutkimus ovat hänen mukaansa korkealla tasolla. Esimerkiksi Ruukin suorasammutusteknologia on maailmassa ainutlaatuista. - Olemme erikoistuneet teräksen käsittelyyn ja valmistukseen ja siinä meillä on pitkät perinteet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana mukaan on tullut applikaatiotutkimukset eli se, miten käyttäjät materiaalin kanssa toimivat ja miten he sen kokevat, Ranta-Eskola toteaa. Suomalainen tutkimusjärjestelmä ja tiivis yhteys yritysten kanssa saavat Ruukin kokeneelta tutkimusjohtajalta kiitosta. - Viime vuosina Suomessa on entisestään tiivistetty yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä merkittävällä tavalla mm. strategisten huippuosaamisen keskusten eli SHOKien kautta. Näistä Ruukille tärkeimpänä on FIMECC eli metalli- ja koneenrakennusalan SHOK. Saamme yhdessä enemmän aikaan ja rajalliset resurssit parhaaseen mahdolliseen käyttöön., Ranta-Eskola kertoo tyytyväisenä. Maailmallakin joustavista valmistusjärjestelmistä tunnettu Fastems Oy Ab on kotimaassa myös johtava työstökoneiden, robottien ja työvälineiden toimittaja. Vuonna 1901 perustettu Fastems työllistää yli 500 henkilöä ja liikevaihto on 86 miljoonaa euroa. Yritys on mahdollistanut alan opiskelijoille oppimista käytännön tekemisen kautta FMS Training Centerin avulla, joka sijaitsee Tampereella. Koulutusjärjestelmän omistavat paikalliset teknillistä koulutusta antavat oppilaitokset ja Fastems tarjoaa sille tilat. Yhteistyön avulla kaikki osapuolet saavat järjestelmästä oppia ja hyötyä. Tuotekehityspäällikkö Harri Niemisen mukaan näppärä, oikeamittakaavainen tuotantojärjestelmä opettaa sekä oppilaitosten opiskelijoille että yrityksen väelle automaatiojärjestelmien käyttöä autenttisessa ympäristössä. - Koulutusjärjestelmään on liitetty muun muassa koneistuskeskus, ja siellä voidaan harjoitella myös robotisoitua jäysteitystä ja kappaleenkäsittelyä. Järjestelmästä hyötyvät eniten juuri opiskelijat, sillä tätä kautta he saavat suoran kontaktin alan töihin ja nykyaikaisiin työkaluihin. Fastemsin asiakkaat puolestaan saavat tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa, Nieminen linjaa. 20

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 22.3.2016, OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 Tilannekuva Painopisteet 2016-2020 Toimenpiteet 2016 Organisointi Tilannekuva Ekosysteemillä on valtava

Lisätiedot

Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011

Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011 Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011 Esityksen sisältö Teknologiateollisuus ry Suhdannetilanne Uusi strategialinjaus 2010-12 Sähköajoneuvoklusteri

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy

Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy 7.2.2012 Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy 1 Measurepolis Development Oy lyhyesti Measurepolis Development Oy käynnistyi itsenäisenä kehitysyhtiönä 1.4.2009. Sitä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia

Energiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia Jukka Tolvanen, Teknologia, 25.3.2014 Energiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia ABB Month DD, YYYY Slide 1 ABB:n historia Suomalaiset juuret Strömbergissä Gottfrid Strömberg

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO N KOKONAISRATKAISUT Toimiva teollisuusautomaatio toimii koko tehtaan prosessitoiminnan keskitettynä työkaluna. Lisäksi oikeaoppinen automaatiokokonaisuus vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia!

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot