Älykkäät koneet. Älykkäät koneet -osaamisklusterin sidosryhmälehti. Älykkäät koneet klusteri Highlights

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Älykkäät koneet. Älykkäät koneet -osaamisklusterin sidosryhmälehti. Älykkäät koneet klusteri Highlights 2007-2013"

Transkriptio

1 Älykkäät koneet -osaamisklusterin sidosryhmälehti 2013 Älykkäät koneet klusteri Highlights

2 Sisältö 4 FIMA nostaa yritysten kilpailukykyä tutkimustyön avulla 10 Käyttäjä suunnittelun keskiössä 16 Käyttäjälähtöinen tuote syntyy digitaalisella engineeringalustalla 20 Yrityskumppaneita esittelyssä 28 OWL-yhteistyö 2 6 FIMECC-toiminta tuo ulkomaalaisten t&k -investointeja Suomeen 13 Mauri Pekkarinen 17 FICAT - pintaa syvemmältä 24 Valmistava teollisuus saa kasvua kansainvälistymisestä 29 Baltic Sea Region on uusi mahdollisuus 8 Agrotechnology from Finland. Yhteisbrändillä voimaa vientiin 14 Prosessilaitteiden älykkyys on silta kansainväliseen palveluliiketoimintaan - innovaatioyritykset osaksi ekosysteemiä 18 Measurepolis luo mittaustekniikasta kannattavaa liiketoimintaa 26 Teknologiateollisuus ja sosiaalinen media mahdoton yhtälö? 30 Innovaatio Oy Uuden Tehtaan Protomo ja Demola

3 Pääkirjoitus Koneenrakennus on nyt askeleen lähempänä käyttäjää Koneet ovat yksi Suomen vientiteollisuuden peruspilareita. Niiden kehittäminen huipputasolle on välttämätöntä, jotta maamme konepajateollisuuden osaamiselle ja tuotteille olisi kysyntää maailmanlaajuisesti tulevaisuudessakin. Älykkäät koneet klusterin toiminta-aikana koneenrakennus ja suunnittelu on siirtynyt askelen kauemmaksi itse koneesta, kohti käyttäjää. Koneisiin on tuotu älyä, joka auttaa ennakoimaan koneiden toimintaa ja tekee koneenkäyttäjän työstä entistä turvallisempaa ja helpompaa. Meillä KONEella tämä näkyy muun muassa perinteisten tuotteiden käyttäjäliittymien ja kulunvalvontajärjestelmien kokonaisvaltaisena tarkasteluna, teemalla People Flow Management. Vastaavasti kaivosteollisuudessa on kehitetty etäkäytettäviä prosesseja ja metsäkonesektorilla on kyetty tuomaan koneisiin käyttäjäystävällisempiä ja samalla tehokkaampia ohjauslaitteita. Yhdistävä tekijä näissä kehityslinjoissa on ollut tehostuneen ICT:n ja sensoriteknologioiden hyväksikäyttö. Miten koneenrakennus kehittyy tästä eteenpäin? On muistettava, että koneet ovat osa niitä käyttävien asiakkaiden prosesseja, joten näiden prosessien tunteminen ja yhteistyö asiakkaiden kanssa on olennaista, samoin kuin koneenrakennuksen valmistusmenetelmien ajantasaisuus. Laitteiden käyttäjien huomioon ottaminen lisää jatkossakin tuotteiden haluttavuutta olennaisesti. Kun tarkastelen KONEeen kehityskaarta viimeisten vuosien aikana, niin selkeä kehityslinja on se, että hissin matkustajien kokema käyttötapa on ollut voimakkaassa muutoksessa: perinteisten nuolien ja painonappien tilalle ja niitä täydentämään on tullut mobiilikäyttöliittymiä, kosketusnäyttöjä ja infonäyttöjä. Niiden suunnittelu edellyttää voimakasta panostusta ihmislähtöiseen vuorovaikutussuunnitteluun. Yleistäen voidaan sanoa että hissijärjestelmä ei toimi jos matkustajat joutuvat esimerkiksi miettimään liian pitkään vaikkapa kulunvalvontoihin liittyvien tunnistautumisten toimintaa. Suomen koneenrakennusosaamisen menestymismahdollisuudet kohdistuvat kapeiden sektoreiden pitkälle vietyyn erikoistumiseen. Suomen etuna on vahva ICT-osaaminen joka olisi nyt hyvä kytkeä myös konepajateollisuuden käyttöön. Internetof-things on hyvässä vauhdissa ja sen kehittäminen voisi olla luonnollinen jatko Suomen teolliselle perinteelle. Yleensäkin digitalisoinnin osaaminen ja hyödyntäminen on avain tulevaisuuteen. Maassamme on korkeatasoista osaamista man-machine -suunnittelussa, verkkojen, varsinkin langattomien, hyväksikäytössä sekä sensoriteknologioissa. Etuina ovat myös vahvojen veturiyritysten sovellusosaaminen ja globaalit yhteydet. Uskon, että näiden osaamisalueiden hyödyntäminen ja yhteistoiminta eri yritysten välillä takaa suomalaiselle koneenrakennusosaamiselle valoisan tulevaisuuden. Markkinoita ajateltaessa on hyvä muistaa, että Suomelle EU on osa sisämarkkinoita. Ajattelumme pitää muuttua vielä siihen suuntaan, että katsomme koko Euroopan yhteistä etua, mikä näkyy tiiviimpänä yhteistyönä Euroopan koneenrakennussektorin kesken. Laajempi yhteistyö on avain kilpailussa Yhdysvaltojen ja nousevan Kiinan rinnalla. Yhteistyöllä olisi mahdollista toteuttaa mittavia tutkimusinfrastruktuureja joihin pelkästään meidän omat resurssimme eivät riitä. Erilaisten teollisuusstandardien valmistelussa olisi myös tärkeää olla mukana koska ne saattavat olla merkittäviä kilpailutekijöitä, samoin kuin patentit. Harri Hakala Tutkimusjohtaja KONE Oyj Älykkäät koneet -osaamisklusterin sidosryhmälehti 2013 Julkaisija: Älykkäät koneet -osaamisklusterin kansallinen koordinaattori Innovaatio Oy Uusi Tehdas Päätoimittaja: Inkeri Humaloja, Timo Rainio, Hermia Group / Innovaatio Oy Uusi Tehdas Toimitus ja taitto: Differo Oy Painosmäärä: 2000 Painopaikka: Esaprint Oy Kuvat: Shutterstock, lehdessä mukana olevat yritykset Ohjelmajohtaja Harri Kuusela harri.kuusela@hermiagroup.fi Kehityspäällikkö Timo Rainio timo.rainio@hermiagroup.fi Älykkäät koneet -klusteriohjelman tavoite on tehdä Suomesta johtava kansainvälisesti verkottunut älykkäitä työkoneita kehittävä ja valmistava maa vuoteen 2013 mennessä. Klusteriohjelma rakentaa Euroopan laajuista koneenrakennusalan yhteistyöverkostoa, jossa suomalaisyritykset tulevat olemaan keskeisiä toimijoita. Hermia Oy:n nimi muuttui syyskuussa 2013 Innovaatio Oy Uudeksi Tehtaaksi. Samalla Innovaatio Oy Uusi Tehdas ja sen emoyhtiö Tuotekehitys Oy Tamlink alkoivat toimia yhteisen Hermia Group -brändinimen alla. 3

4 FIMA nostaa yritysten kilpailukykyä tutkimustyön avulla FIMA eli Forum for Intelligent Machines ry, on liikkuvien työkoneiden huippututkimusta tuottava ja organisoiva yhteistyöverkosto, joka yhdistää alan suomalaiset yritykset, tutkijat sekä tutkimuslaitokset. Suomessa liikkuvien työkoneiden teknologia ja älykkyys perustuu hyvin samankaltaisille ratkaisumalleille, joiden kehitys- ja tutkimustyöllä saavutetaan ainutlaatuisia teknologisia kilpailuetuja suomalaisille teollisuusalan osaajille. 4

5 Toimintansa aikana FIMA on käynnistänyt 12 työkonealan tutkimusprojektia. Näissä on tehty tutkimustyötä yhteensä jo yli 120 henkilötyövuoden verran. Projektien yhteenlaskettu budjetti on n. 11 milj. EUR. Tutkimuksen kohteet valitaan jäsenkunnan tarpeita kuunnellen. FIMA liittyi myös vuonna 2008 FI- MECC Oy:n osakkaaksi, joka on metallituotteet- ja koneenrakennusalan yritysten ja tutkimuslaitosten strateginen huippuosaamisen keskittymä eli SHOK. Tämä on vahvistanut FIMA:n asemaa merkittävänä toimijana alan tutkimustyön ohjaajana ja projektien käynnistäjänä. Yhteisön ja yhteistyön voima Paitsi tutkimus- ja kehityshankkeita, FIMA yhdistää toiminnallaan lisäksi toimialojen parhaat osaajat yhteisten tavoitteiden avulla entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Tämän pohjalta rakentuu luontaista verkostoitumista yritysten välillä, mikä taas mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön erilaisten projektien ja tutkimusten yhteydessä. FIMA:n pääsihteerin, Antti Sirénin mukaan tällaista tuotekehitysyhteistyötä on syntynyt jo alusta lähtien monien jäsenyritysten välillä. - Tavoitteena on, että Suomeen syntyy uutta osaamista sekä lisää uusia keinoja ja kilpailuvaltteja suomalaisille yrityksille päästä erottumaan myös kansainvälisillä markkinoilla, mainitsee Sirén. FIMAn seminaareissa kuullaan alan tutkimustuloksista Tutkimusprojektien lisäksi FIMA on järjestänyt 15 teknologiaseminaaria jäsenorganisaatioita kiinnostavista aiheista, minkä lisäksi vuosittain jäsenet kutsutaan koolle tutkimusseminaariin, jossa esitellään tutkimusprojektien tuloksia. Tähtäimessä on tutkimusten ja yhteistyön avulla kehittää uusia teknologioita ja ratkaisuja, jotka parantavat liikkuvilla työkoneilla ja konejärjestelmillä tehtävien työprosessien tehokkuutta. Uudet ratkaisumallit lisäävät mm. koneiden turvallisuutta, hallittavuutta sekä energiatehokkuutta. Lisäksi on mahdollista tehdä kokonaan uudenlaisia työprosesseja, jotka ilman näitä tutkimustyön hedelmiä eivät olisi mahdollisia. Tästä syntyy mittaamatonta hyötyä yrityksille jotka pääsevät ensimmäisen joukossa kehittämään tuotteet teknologisesti huipputasolle. Tiesitkö, että FIMA: päättää omista strategisista tutkimuspainoalueistaan suuntaa kansallisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita määrittämiensä strategioiden mukaisesti luo edellytyksiä tiiviimmälle liikkuvien työkoneiden toimialan yhteistyölle neuvottelee rahoittajien sekä tutkimuslaitosten kanssa tutkimusten toteuttamisesta käynnistää tutkimus- ja kehityshankkeita. FIMAn jäsenmaksurahaa käytetään näiden hankkeiden osarahoitukseen synnyttää yritysryhmähankkeita ylläpitää tietoa tutkimuksen ja kehittämisen suuntaviivoista maailmalla FIMA lyhyesti: toiminta alkanut (rekisteröitynyt yhdistys 4/2008 alkaen) 30 yritysjäsentä 6 tutkimuslaitosjäsentä 3 teknologian kehitysyhtiötä 5 käynnissä olevaa projektia (1/2013) n. 2 Meur tutkimushankekanta (1/2013) yli 150 alan asiantuntijaa osallistuu toimintaan 5

6 FIMECC-toiminta tuo ulkomaalaisten t&k -investointeja Suomeen Suomen kyky houkutella ulkomaisia t&k -investointeja riippuu tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme houkuttavuudesta. FIMECC lisää houkuttavuutta, koska toiminnasta koetaan saatavan t&k -panostuksille hyvä tuotto. Neljän vuoden ohjelmatoiminnan jälkeen yritykset raportoivat liiketoimintahyötyjä saavutetuksi jo lähes 100M eli puolet kokonaispanostuksista. Suomen pääomaköyhyys tarkoittaa sitä, että ulkomaalaisten tulisi rahoittaa yhteiskuntamme. Tämä onnistuu vain, jos voimme tarjota heille kiinnostava investointiympäristön. Olemme onnistuneet strategisen huippuosaamisen keskittymillä (SHOK) varmistamaan sen, että ulkomaalaiset katsovat Suomea t&k -ympäristönä ylöspäin, toteaa FIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala. - FIMECCin UXUS-ohjelma on ollut meille toimiva ja tärkeä kanava kehittäessämme uuden sukupolven komentosiltaa ja erilaisia aluksia. Ohjelman kautta on syntynyt erittäin hyvä ja innovaatioita lisäävä pörinä yritysten ja tutkijoiden kesken. Globaali yrityksemme voi valita minkä tahansa t&k -paikkakunnan, ja joudumme aina erikseen perustelemaan, miksi jotakin kannattaisi tehdä Suomessa, selventää Sauli Eloranta, propulsiovalmistaja Rolls-Royce Finland Oy:n toimitusjohtaja. - Olemme FIMECCin FutIS-ohjelmaan perustuen suunnitelleet, tuotteistaneet ja lanseeranneet etähallintapalvelun ensimmäisille asiakasmarkkinoille. Italialaisen konsernimme t&k -investoinnit tehdään houkuttavuuspohjalta ja FIMECC kääntää omistajien katsetta Suomeen, jatkaa Juha Mäkitalo, työs- 6

7 FIMECC Oy Perustettu 2008 Toimisto Tampereella, toinen perustetaan Aacheniin syksyllä 2013 Tutkimusvolyymi n. 50M /v. Ohjelmissa mukana n. 140 yritystä ja 15 tutkimuslaitosta Liiketoimintapotentiaaliksi arvioitu 3mrd (v.2011) FIMECC Factory Tampereella, toinen perustetaan Turkuun syksyllä 2013 >1500 henkilöä mukana ohjelmissa >600 julkaisua Kansainväliset kumppanuudet: - Politecnico di Milano, Italia - RWTH Aachen, Saksa - Mekatroniikka-allianssi, jossa kumppaneina Austrian Competence Center for Mechatronics (ACCM) ja Flanders Mechatronics Competence Center (FMTC) - Intelligente Technische Systeme OWL (Spitzencluster, Saksa) - European Agency for Sustainable Energy (EASE GmbH, Saksa), yhdessä Cleen Oy:n kanssa. FIMECC Oy on metallituote- ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK). FIMECCin tutkimusvolyymi on 270 miljoonaa euroa, ohjelmissamme on mukana yli 150 organisaatiota. FIMECC Oy on innovaatioyritys, joka yhdistää teollisuuden näkemyksen tulevaisuuden kilpailukyvyn lähteistä ja tutkimuslaitosten tutkimusosaamisen. FIMECC Oy:n perustamisen jälkeen kone- ja metalliteollisuuden T&K-panostus liikevaihdosta laskettuna on noussut 1.2 prosentista 2.1 prosenttiin. tökonevalmistaja Prima Power Finland Oy:n toimitusjohtaja. - ABB:lle SHOKit ovat strateginen valinta. Niiden ohjelmissa tuemme suomalaisia tutkijoita paljon. Olemme esimerkiksi päässeet loistaviin tuloksiin digitaalisen palveluliiketoiminnan kehittämisessä FIMECCin puitteissa, toteaa Richard Windischhofer, ABB Marine and Cranes Servicen liiketoiminnan kehityspäällikkö. Jos haluat modernia tehokkuutta, käännä katse Saksaan Yksi tulevaisuuden haasteista on, miten valmistava teollisuus kykenee tekemään teollisesta ympäristöstä mielenkiintoisen ja haastavan nuorille työntekijöille. Toimivien prosessien ja tehokkaan tuotantojärjestelmän ohella myös yrityskulttuurin on oltava sellainen, että se houkuttelee nuoria osaajia yritysten palvelukseen, sanoo FIMECCin hallituksen puheenjohtaja ja konsernijohtaja Tomas Hedenborg Fastems Groupista. Konecranesin hallituksen puheenjohtaja ja SHOK-johtoryhmän puheenjohtaja Stig Gustavson käsitteli Tampereella järjestetyn kansainvälisen Manufacturing Performance Day -tapahtuman puheenvuorossaan SHOK-toiminnan tuloksia. FIMECC on SHOKeista suurin ja kehittänyt mm. kansainvälisessä arvioinnissa myönteistä julkisuutta saaneen FIMECC Factory -toimintatavan sekä luonut toimivat yhteistyösuhteet Saksaan. Tapahtumassa allekirjoitettiin mm. yhteistyösopimus Saksan FIMEC- Ciä vastaavan It sowl Spitzenclusterin kanssa (kuva). Nyt olisi muidenkin kuin kone- ja metalliteollisuuden aika kääntää katseet kohti Saksaa. Siellä tehdään neljättä teollista vallankumousta. Julkisen sektorimme tuottavuusongelmat voitaisiin selättää ottamalla mallia siitä, miten konepajat toimivat: Tekoja puheen sijaan, päättää Harri Kulmala. 7

8 Kuva: Valtra Valtra on suomalaisen maa- ja metsätalouskoneenrakennuksen suurimpia yrityksiä. Agrotechnology from Finland Yhteisbrändillä voimaa vientiin Suomalaisen maa- ja metsätalouskoneteollisuuden kansainvälistyminen ja vienninedistäminen ovat saaneet lisää puhtia yhteisbrändistä Agrotechnology from Finland. Markkinointiyhteistyö tarjoaa etenkin vientiä aloittaville yrityksille leveyttä omiin hartioihin. Agroteknologia-alan kasvu tulee ennen kaikkea viennistä. Siksi halusimme aikanaan lähteä vahvistamaan nimenomaan klusterin yritysten kansainvälistymistä, kehittämispäällikkö Marja Vainionpää Frami Oy:stä perustelee. Frami Oy vastaa Älykkäät koneet -osaamisklusterissa suomalaisen maaja metsätalouden sekä elintarviketeollisuuden teknologiayritysten liiketoiminnan aktivoimisesta ja kehittämisestä. Messunäkyvyys ja myyntisivusto Agrotechnology from Finland brändiä on vahvistettu vuosien 2009 ja 2011 Agritechnica-messuilla Saksassa. Maailman suurimmille maatalouskonemessuille suunnataan myös marraskuussa Meillä on pieni mutta pippurinen brändiosasto, jossa tuomme esille koko toimialan suomalaisyrityksiä ja jaamme saksaksi, englanniksi ja venäjäksi julkaistavaa yritysesitettä. Tavoitteenamme on saada mahdollisimman monen maahantuojan ja messuvieraan tietoon, että laadukkaat ja käyttäjäystävälliset maa- ja metsätalouskoneet tulevat Suomesta, projektipäällikkö Satu Alapiha kuvaa messujen tavoitetta. Messujen lisäksi yritysten yhteisesitettä jaetaan erilaisille delegaatioille, suurlähetystöihin, jälleenmyyjille jne. maailmalla. Osa suomalaisista konevalmistajista on Agritechnicassa omalla osastollaan, osalle riittää näkyvyys laajasti leviävässä esitteessä. - Meille osallistuminen yhteisesitteeseen on ollut helppo ja edullinen tapa olla osaltamme esillä Agritechnicamessuilla ja muualla, toteaa etukuormaimia valmistavan Isme Salesin toimitusjohtaja Pertti Huunanmaa. Tänä vuonna merkittävän lisäkanavan suomalaisyritysten markkinoimiseen ulkomailla tarjoaa myyntisivusto Sivustolla yritykset voivat esitellä tuotteitaan monipuolisemmin ja laajemmin kuin tiiviissä esitteessä. - Ulkomainen asiakas tai jälleenmyyjä löytää sivuilta tuotekuvaukset tuotekategorioittain. Esimerkiksi viljankuivaajat, tai metsäkuormaajat ryhmistä kävijä löytää useiden valmistajien tuoteryhmiä ja näkee kerralla koko suomalaisen yritysten tarjoaman. Tavoitteena on, että sivuilla vierailija löytää itselleen ennalta tuntemattomia tuotteita ja kiinnostuu tätä kautta niistä, sivuston rakentamisesta vastannut projektipäällikkö Antti Rintaniemi Frami Oy:stä toteaa. Yrityksille tietoa markkinoista Messujen ja www-sivuston lisäksi yritysten kansainvälistymisedellytyksiä on vahvistettu toimialan kansainvälis- 8

9 tä markkina- ja teknologiatietoa kokoamalla ja välittämällä. - Olemme koonneet maatalouskonekaupan markkinakatsaukset ajankohtaisista ja mielenkiintoisimmista maatalousmaista (mm. Ukraina, Bulgaria, Romania, Unkari, Iso-Britannia, Ranska), Vainionpää kertoo. - Lisäksi olemme työstäneet eurooppalaisen maatalouskonekaupan sähköisen markkinoinnin oppaan. Agroteknologian tutkimustietoa olemme koostaneet vuosittain useasta alan kansainvälisestä tiedeseminaarista. Toimialan kansainvälistä tuotekehitys- ja tutkimustietoa yrityksille on tarjoiltu vuosittain myös Smart Agro seminaarissa Seinäjoella. Agrotechnology from Finland -konsepti poikkeaa Marja Vainionpään mukaan laaja-alaisuudessaan perinteisestä vientirengas- tai messutoiminnasta. - Me olemme voineet tarjota yrityksille kansainvälisen näkyvyyden lisäksi markkina- ja teknologiatietoa päätöksenteon tueksi sekä apua kansainvälistymiseen liittyvien toimenpiteiden valmisteluun. Kuva: Juha Harju Seinäjokelainen Epec Oy erikoistunut sulautettuihin koneenohjausjärjestelmiin, liikkuvien työkoneiden informaation logistiikkajärjestelmiin sekä näihin liittyviin tietojärjestelmiin ja toimistosovelluksiin. Agrotechnology from Finland osasto nousee myös syksyn 2013 Agritechnicamessuille Saksan Hannoveriin. Agroteknologiayrityksiä ja brändejä Suomessa, jotka ovat olleet mukana toiminnassamme: Agronic Oy Ahjoco Oy Aimo Kortteen konepaja Oy AM Agro Oy Antti-Teollisuus Oy Ariterm Oy Arska-metalli Oy Avant Tecno Oy Biofire Oy Crelea Oy Dometal Oy Elomestari Oy Ekotjänst Lindgård Ab Elho Oy Epec Oy Evimet Group Oy Farmi Forest Oy Farmtools Oy FinnLacto Oy Holmet Oy Isme Sales Oy Jucat Oy Junkkari Oy Kesla Oy Korpelan Kone Oy Laakson Metalli Oy Laitilan Rautarakenne Oy Lametal Oy Levypyörä Oy LLP Farm Machinery Group Oy Logman Oy Maaseudun kone Oy MegaKone Oy Mepu Oy Metallipaja Heikki Alakortes Nipere Oy Nokka Oy Norcar BSB Nord Mills Oy PEL-Tuote Oy Pellon Group Oy Pentin Paja Oy Petsmo Products Ab Piippo Oy Pikoteam Oy Pohmako Ky Polanneterä Oy Potila Tuotanto Oy ProDevice Oy RaniPlast Ab Oy Kuva: Frami Oy Ransuco Oy Rekitec Oy Reikälevy Oy Risutekniikka Ky Riuttolehto Oy Safeplast Sahra Agribusiness Consulting Oy Sampo Rosenlew Oy Snowek Oy Suokone Oy Suonentieto Oy Säätötuli Oy Triotec Oy Tume-Agri Oy Uusimäen konepaja Ky Valoya Valtra Oy Ab Vama-Product Oy Weckman Steel Oy Veljekset Ala-Talkkari Oy Vieskan Metalli Oy Wikar Oy Ylistaron terästakomo Oy Viljelijät osaksi maatalouskoneiden tuotekehitystä Osaamiskeskustoiminnasta alkuvauhdin saanut Agro Living Lab ja sitä seurannut eliving Lab ovat linkittäneet maanviljelijät kiinteäksi osaksi maa- ja metsätalouskonevalmistajien tuotekehitysprosessia. 200 maatalousyrittäjän käyttäjäverkoston avulla on toteutettu käytettävyystutkimuksia, erilaisia kyselyitä ja haastatteluja sekä työpajatyyppisiä innovointitapahtumia. Verkoston jäsenenä käyttäjät eli maatilayrittäjät ovat tutustuneet suomalaisiin maa- ja metsätalousalan yrityksiin sekä niiden palveluihin ja tuotteisiin. Palautteellaan he voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia työkoneita tulevaisuudessa käyttävät. - Käyttäjäverkosto on osoittautunut erittäin toimivaksi tuotekehityksen yhteistyömuodoksi niin maatilayrittäjien kuin maatalouskonevalmistajien kannalta, projektipäällikkö Jenni Koski Frami Oy:stä Seinäjoelta kertoo. 9

10 Käyttäjä suunnittelun Konecranes näyttää esimerkkiä TechVillan kehityshankkeen yhteydessä Konecranes on hyödyntänyt luotainmallia, jossa yrityksen huoltomiehet videokuvasivat tuotteiden käyttötilanteita ympäri maailmaa. Näin saadut videot vietiin TechVillan aktiivitilan videokirjastoon ja tarkoituksena on hyödyntää niitä tuotekehityksessä, tuotesuunnittelussa sekä koulutuksessa. Ensimmäiset kokeilut materiaalien hyödyntämiseksi ovat olleet lupaavia - Teimme hyviä havaintoja videoista ja totesimme, että aktiivitila voisi olla hyvä työväline jokapäiväisessä työssä, Olli Kuismanen TechVillasta kertoo. Toimintapa on Kuismasen mukaan TechVillan hankkeen pihvi. - Pitää miettiä, millainen toiminta saa aikaan suunnittelijoiden aivoissa sellaisen prosessin, että alkaa syntyä kipinöitä, pohdiskelee Kuismanen. Konecranes-konsernilla toivotaan, että hankkeen myötä löytyisi uusia toimintatapoja tuotekehitysprosessiin, joita voisi hyödyntää käytännössä, tuotekehitysprosessin eri vaiheissa. - On hyvä, että voimme testata erilaisia toimintatapoja ja kokeilla, mikä missäkin tavassa toimii ja mikä taas ei. Hyvät toimintamallit voidaan ottaa nopeastikin käyttöön, jos ne todetaan hyviksi ja toimiviksi. Emme kuitenkaan halua viedä kehitysprojekteja valmistelemattomina ja kiireellä aktiivitilaan, toteaa Kuismanen. 10

11 keskiössä Share on käyttäjäymmärrystä parantava palvelu. Palvelu on kehitetty usean erityyppisen yrityspilotin pohjalta, joista yksi oli edellä kuvattu Konecranesin pilot-case. Siinä kerätään havaintoja asiakasympäristöistä, analysoidaan käyttötilanteita ja tuotetaan ryhmätyönä ideoita ja vaatimusmäärityksiä tuotteille tai palveluille. Esimerkiksi videokuvaamalla hankittu havaintoaineisto kootaan yhteen tietokantaan, josta sitä voidaan joustavasti valikoida, jäsentää ja käyttää ryhmätyöskentelyn tukena. Share soveltuu hyvin myös katselmointitoimintaan ja ongelmatilanteiden ratkaisuun. Share on kehitetty Hyvinkään-Riihimäen seudun osaamiskeskusohjelman ja Uudenmaan ELY-keskuksen tuella sekä yritysrahoituksella. Miljardin maitolitran projekti Euroopan suurimpaan meijeriin asennettava rullakoiden käsittely- ja täyttöjärjestelmä on kehitetty järvenpääläisessä Amipac Oy:ssä. Seitsemäntoista henkilöä työllistävälle Amipacille projekti on haasteellinen, sillä kaupan suuruus vastaa yrityksen kahden vuoden liikevaihtoa. Amipacin suunnittelema järjestelmä on uniikki ratkaisu, jossa on kehitetty kokonaan uutta teknologiaa sekä hyödynnetty Amipacin laajaa osaamista meijeriautomaatiossa. - Olemme muun muassa kehittäneet asiakkaalle uudenlaisia rullakoiden siirtoja käsittelytekniikoita sekä hyödyntäneet rullakoiden tarkastuksessa kehittämäämme uutta tekniikkaa kameroiden käytössä, valottaa Amipacin toimitusjohtaja Harri Mononen yhteistyötä Arlan Ingmanin kanssa. Kehityshankkeista taustatukea TechVilla on ollut Amipacin tukena yrityksen kehittämisessä monin tavoin vuodesta 2010 lähtien. Alkutahdit yhteistyöhön saatiin TrioPlus-ohjelmasta*, jossa Amipacille tehtiin kehitysanalyysi. Analyysissa todetut kehitystoimet siirrettiin TechVillassa toteutettavaksi Innokone-hankkeeseen, jossa mietittiin ensi töiksi sopivaa rahoitusinstrumenttia Arlan isoon projektiin. Alkuselvitysten jälkeen TechVillassa valmisteltiin Tekesiin tuotekehityslainahakemus, jonka myötä Amipac sai rahoitustukea tuotekehitysprojektin käynnistämiseen. Lisäksi TechVillan Shine-palvelun avulla on haettu Amipacille erottuvuustekijöitä, joita voidaan käyttää apuna erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa. Tietyn prosessin avulla johdetut erottuvuustekijät testataan asiakkailla, minkä jälkeen ne otetaan mukaan liiketoimintaprosesseihin. - Shine on ollut hyvä apu, sen avulla on saatu strategiatyöhön lisää lihaa luiden ympärille. Varsinkin erottuvuustekijöiden testaaminen asiakkailla on meille tärkeää, näissä hommissa ei kannata tuijottaa vain omaan napaan, Harri Mononen sanoo. TechVillan projektipäällikön Aki Mänttärin mielestä yksi avain onnistuneeseen yhteistyöhön on ollut Amipacin avoin ote ja luottamus TechVillaan kehityskumppanina. - Olemme pyrkineet auttamaan Amipacia kaikessa tarvelähtöisesti. Kehityshankkeella ei ole väliä, vaan sillä, että yritys saa tarvitsemaansa tukea liiketoiminnalleen, toteaa projektipäällikkö Mänttäri. - Parasta on ollut konkreettinen apu, ei meille ole mitään väliä, mistä hankkeesta apua saadaan. TechVilla on ollut ainut julkishallinnon toimija, joka on ollut tukena kaikissa vaiheissa, Mononen päättää. *TrioPlus-ohjelman koordinointi ja toteuttaminen Uudenmaan alueella on osa Hyvinkään-Riihimäen seudun osaamiskeskuksen toiminnan painopistealuetta Pk-yritysten liiketoiminnan kehittäminen. TechVilla on ollut Suomen aktiivisin TrioPlusohjelman toteuttaja. 11

12 Käyttäjä suunnittelun keskiössä Marwe etsii uusia avauksia Leikkuutyövaihe automatisoidaan Hyvinkääläinen Marwe Oy on perinteisesti valmistanut asiakasräätälöityjä kumituotteita suomalaiselle teollisuudelle, mutta viime vuonna vienti ohitti kotimaan myynnin liikevaihdon. Vuonna 1933 perustettu yritys on Suomen vanhin kumiteollisuusyritys ja yksi vanhimmista hyvinkääläisistä teollisuusyrityksistä. Yritys työllistää 45 henkilöä Hyvinkäällä. Innokone-hankkeeseen Marwe löysi tiensä Aalto-yliopiston kautta. Varsinainen yhteistyö alkoi syksyllä 2010, kun Marwe kutsuttiin Innokoneen järjestämään InnoStep-tilaisuuteen, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa toimijat toisiinsa ja toisaalta keskustella Marwen kehittämistarpeista. - On ollut helppoa kertoa omista toiveista avoimesti, kun on oppinut tuntemaan TechVillan henkilökunnan ja sen hankekumppanit, kertoo toimitusjohtaja Mikko Valle. Hyvästä yhteistyöstä on sittemmin virinnyt jo useampikin kehitysprojekti. Ensimmäinen konkreettinen kehitystoimenpide liittyi manuaalisiin ja suurta tarkkuutta vaativiin leikkuukoneisiin. Työpisteen automatisointimahdollisuudet haluttiin selvittää, jotta tuottavuutta voitaisiin lisätä. Syksyllä 2010 toteutetun selvityksen mukaan työnvaiheella on selvä automatisointimahdollisuus ja niinpä Marwessa ei asian kanssa aikailtu. - Selvitys oli erinomainen ja sen pohjalta prosessia voitiin kehittää nopeasti. Uusi laite on jo tilattu, toteaa Valle tyytyväisenä. Kehittämistyössä laaja osaaminen Yhteistyö Marwen kanssa on todettu myös Innokone-hankkeessa mielenkiintoiseksi. - Marwen kehittämisprojektit ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten Innokone-hankkeen koko osaaja-arsenaalia on käytetty tehokkaasti yrityksen toiminnan kehittämiseen, kertoo Timo Kärppä Innopark Programmes Oy:sta. Marwe on Innokone-hankkeen ensimmäinen yritysprojekti, jossa on hyödynnetty koko hankkeen kehittämisputkea osaamista Aalto-yliopistosta, TechVillasta sekä Innopark Programmesista. Innokone ideat tuotteiksi ja palveluiksi Innokone-hankkeen ideana on auttaa teknologiateollisuuden yrityksiä synnyttämään uutta liiketoimintaa ja kaupallisia tuotteita nopeasti, laadukkaasti ja edullisesti. Tarvittaviin kehittämistoimiin etsitään parhaat mahdolliset osaajat ja yritysten käytössä kaikkien kolmen hankkeen toteuttajan - TechVillan, Aalto-yliopiston sekä Innoparkin -laajat kontaktiverkostot. Innokone-hanketta hyödynsivät Etelä-Suomessa sijaitseva teknologiateollisuuden pk-yritykset. Toiminta-alueen rajauksen määrittää hankkeen suurin rahoittaja eli Etelä-Suomen EAKR-ohjelma. Muut rahoittajat ovat Hyvinkään, Espoon, Helsingin ja Hämeenlinnan kaupungit sekä hankkeeseen osallistuvat yritykset. Innokonehanke oli kolmivuotinen ja sen rahoitusvolyymi yli 1,7 miljoonaa euroa. Hanke on synnytetty työ- ja elinkeinoministeriön Osaamiskeskusohjelman (OSKE) avulla. Tuottavuutta ja kilpailu logistiikkakeskuksille TechVillan koordinoimassa ESLogChankkeessa luotiin ratkaisuja tuottavalle, tehokkaalle ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle logistiikkakeskuskokonaisuudelle, hyödyttämään keskusten toimijoita niin makro- kuin mikrotasolla. Logistiikkakeskusten avainkysymyksiksi nousivat mm. ekologinen logistiikkakeskusrakentaminen ja työmatkaliikenne, citylogistiikka, yritysten yhteistyö logistiikka-alueella sekä logistiikkaosaamisen ja -koulutuksen kehitystarpeet. ESLogC-hankkeessa löydettiin ratkaisuja kaikille osa-alueille. ESLogC-hanke menestyksellä maaliin Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen eli ESLogC-hanke toteutettiin vuosina Hankkeessa tarkasteltiin niin logistiikkakeskusten kuin niiden muodostamien alueiden sijaintia, suunnittelua, toimintoja ja osaamista. Hankkeen avulla saatiin kattavasti tietoa ja käytännönläheisiä ratkaisuja siitä, mitä logistiikkakeskusten suunnittelu ja kehittäminen edellyttää niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, ja kuinka logistiikkakeskusten operatiivista toimintaa voidaan tehostaa. Tietoa kerättiin yrityshaastatteluilla ja selvityksillä sekä työpajoissa ja seminaareissa. Hankkeeseen osallistui yhteensä 99 yritystä tai julkista organisaatiota. Hanke on koostunut yhteensä 20 eri osaprojektista, joita toteuttivat Suomen Ympäristöopisto SYKLI, Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut, Laurea-ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen kestävän kehityk- 12

13 kykyä sen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia sekä ulkoisen kilpailutuksen kautta haetut muut logistiikan asiantuntijat konsulttiyrityksistä ja tutkimuslaitoksista. ESLogC:n koordinoinnista ja toteutuksesta on vastannut Teknologiakeskus TechVilla Oy Hyvinkäältä. Projektin volyymi on ollut 1,97 miljoonaa euroa ja sen päärahoittajana on toiminut Etelä-Suomen aluekehitysrahasto (EAKR). ESLogC-hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään kattavasti LIMOWA Logistiikkakeskusklusterin toiminnassa. Hankkeen tuloksena syntynyt Logistiikkakeskuksen kehittäjän työpöytä siirtyi LIMOWAn ylläpidettäväksi. Siellä oleva laajamittainen tieto logistiikkakeskuksista ja -alueista hyödynnetään jäsenseminaareissa, muissa tapahtumissa ja toiminnoissa aikaan saatujen tulosten ja ratkaisujen hyödyntämiseksi tavoitteiden mukaisesti LIMOWAn toimintaympäristössä. ESLogC-hankkeen tuloksia käytetään myös uusien hankkeiden suunnittelussa. *Logistiikkakeskustoiminta on yksi Hyvinkään-Riihimäen seudun osaamiskeskuksen kolmesta painopistealueesta. Sen puitteissa on synnytetty koko osaamiskesksohjelman suurin ry-muotoinen yritysvetoinen verkosto, LIMOWA ry, jonka isäntäorganisaationa TechVilla toimii, sekä käynnistetty edellä kuvattu hanke Etelä-Suomen logistiikkakeskujärjestelmän kehittäminen (ESLogC) Kone- ja metallituoteteollisuus on yksi teknologiateollisuuden päätoimialoista. Sen osuus teknologiateollisuuden tavaraviennistä on runsas kolmannes. Toimialan tuotteiden vienti on selvästi tuontia suurempaa, joten ulkomaankauppa on Suomelle ylijäämäistä tällä alalla. Suomalainen koneenrakentaminen on useilla alueilla maailmanluokkaa, ja meillä on vahvoja yrityksiä kuten Konecranes, KONE, ABB, Wärtsilä ja METSO. Lisäksi meillä on vahva työkoneklusteri sekä pitkälle kehittynyt päähankkijoiden toimintaa tukeva verkosto- ja alihankintatoiminta. Suomalainen vahva ja perinteikäs koneenrakennus on kohdannut viime aikoina taloustaantumasta johtuvia haasteita. Lähitulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin jo valoisampia, jos maailmanmarkkinat lähtevät kasvuun ja investointikysyntä kehittyy suotuisasti. Mauri Pekkarinen Elinkeinoministeri

14 Prosessilaitteiden älykkyys on silta kansainväliseen palveluliiketoimintaan - innovaatioyritykset osaksi ekosysteemiä Kaakkois-Suomen miniklusteri on keskittynyt Älykkäät koneet -osaamiskeskustoiminnassa prosessilaitteiden innovatiiviseen kehittämiseen. Peruste tähän on alueen vahva metsäteollisuuden tuotanto sekä laaja joukko kansainvälisiä teknologiateollisuuden yrityksiä, joiden asiakaskuntana on maailmanlaajuinen prosessiteollisuus niin metsä-, kaivos- kuin vesialoillakin. Alueen tutkimustoimijat, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja VTT ovat vahvasti mukana uusien liiketoimintojen kehittämisessä ja nykyisten kilpailukyvyn parantamisessa. Tärkeimpänä keihäänkärkenä Älykkäät koneet klusterissa on ollut usean vuoden ajan prosessi- ja laitetoimittajien kansainvälistä palveluliiketoimintaa tukevien työkalujen, menetelmien, teknologioiden ja osaamisten kehittäminen. Kemialliset metsäteollisuuden prosessit ja laitteet ovat monimutkaisia eikä pelkkä käyttäjän tekemä päättely ja havainnointi tai perinteinen prosessiautomaatio riitä tuottamaan riittävää tietoa modernin teollisuuden palveluliiketoiminnan tarpeisiin. Prosessiohjausjärjestelmät tuottavat dataa valtavasti, mutta haaste on toimintaa ohjaavien johtopäätösten tehokas tuottaminen. Lisäksi oma haasteensa laitteiden älykkyyden lisäämisen tulee yksikköoperaatioiden olosuhteista. Prosessien korkeat lämpötilat, kemikaalit, paineet, prosessiviiveet ja muut tekijät tekevät älyn tuomisen laitteisiin vaikeammaksi kuin monella muulla sovellusalalla. Tulokset toimintakauden ajalta Modernia palveluliiketoimintaa tukevien ratkaisujen tuottamiseksi Kaakkois-Suomessa on osaamiskeskuksen toimintakauden ajan tehty paljon yhteistyötä tutkimuksen, suurteollisuuden ja pk-yritysten kesken älykkäiden analysointimenetelmien ja työkalujen tuottamiseksi. Kehityskohteiden valinnassa on pyritty mahdollisimman hyvin huomioimaan käyttäjä- ja liiketoimintanäkökulmat. Metsäteollisuuden kemiallisessa tuotantolinjassa on lukuisa joukko yksikköprosesseja, laitteita ja mittauksia. Moderni, suuri sellutehdas maksaa asiakkaalle lähes miljardi euroa. Ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimukset ja tarve estää kaikki ennustamattomat seisokit pääoman tehokkaan käytön varmistamiseksi ovat tarpeita, joita asiakkaat arvostavat älykkäiden palvelumallien ja niitä edistävien työkalujen kehittämiseksi. Tehdas koostuu viidestä mittavasta yksiköstä aina puukentältä kuitulinjaan, energiantuotantoyksikköön, kemikaalikiertoon ja jätevedenpuhdistukseen. Mallinnusta on KOSKEn yhteistyöverkostossa tehty kaikkien näiden yksikköprosessien ja niiden tärkeimpien päälaitteiden osalta. Andritz Oy palveluliiketoimintaa kehittämässä Andritz Oy on ollut yksi veturiyritys, joka on panostanut merkittävästi osaamiskeskustoimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön uuden palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Kokonaispalvelumallina on ollut OPE Overall Production Efficiency -toimintamalli, joka on osaltaan ohjannut kehityskohteiden ja partnereiden valintaa. OPE -liiketoiminnan tuotepäällikkö Jari Kapanen Savonlinnasta korostaa asiakashyötyjen merkitystä palvelujen ja niiden työkalujen kehittämisessä. Koko toiminnan lähtökohta ovat asiakashyödyt, tuotantokapasiteetin lisääminen, kustannustehokkuus, energia- ja ympäristötehokkuus ja ennakointia tukevien konseptien ja käytäntöjen parantaminen. Sovellamme älykkäitä analysointimenetelmiä kymmenillä johtavien metsäteollisuusyritysten tuotantolinjoilla maailmanlaajui- 14

15 sesti. On ollut upeaa olla levittämässä alueella kehitettyä modernia tekniikkaa ja toimintatapaa kansainvälisen liiketoiminnan tueksi, Jari Kapanen korostaa. Palveluliiketoiminnan käytännön toteuttamisessa työkaluja palveluyrityksen näkökulmasta käyttää tyypillisesti prosessiasiantuntija tai -insinööri. Saimaan ammattikorkeakoulusta Imatralta prosessi-insinööriksi valmistunut ja nyt Andritzin Kotkan yksikössä työskentelevä prosessiasiantuntija Heikki Lappi on yksi kehitettyjen menetelmien käyttäjä. Työkalut auttavat merkittävästi tuotannon häiriöiden syiden analysoinnissa, prosessikehityksen koeajojen suunnittelussa ja tulosten verifioinnissa. Nämä ovat palveluliiketoiminnan oleellisia lisäarvoa tuottavia osia. Kantavana ajatuksena on asiakkaiden tuotantodatan jalostaminen parhaalla mahdollisella tavalla, prosessiasiantuntija Heikki Lappi Andritz Oy:stä sanoo. Tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyön avoimuus ollut erinomaista Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen näkökulmasta perinteisen konepajateollisuuden kanssa tehty yhteistyö uudistettaessa liiketoimintamallia kohti nykyaikaista teollista palveluliiketoimintaa on tarjonnut eturivin mahdollisuuden myös tätä tukevan soveltavan tutkimuksen kehittämiselle. Mikkelin ammattikorkeakoulun Fiber Laboratoryn tutkimusjohtaja Yrjö Hiltunen on ollut yhteistyössä yritysten kanssa kehittämässä useita käytäntöön johtaneita sovelluksia alalla. Kaakkois-Suomessa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyö on ollut poikkeuksellisen avointa palveluliiketoimintojen ja niitä tukevien analysointimenetelmien kehittämiseksi. Uskon että älykkäiden menetelmien ympärille syntyy jatkossa myös uutta erikoistunutta pk-yritysliiketoimintaa. Menetelmiä on jo nyt kaupallistettu mm. lisensioimalla ratkaisuja niitä hyödyntävien yritysten käyttöön, Hiltunen painottaa. Visiona Kaakkois-Suomessa on 2020 prosessien tehokkuutta ja taloutta ennustavan älykkään liiketoiminta-alustan rakentaminen jo kehitettyjä malleja edelleen kehittämällä. Näiden päälle on mahdollista kasvattaa kansainvälistä liiketoimintaa, Suomesta käsin operoiva palvelu- ja teknologialiiketoimintaverkosto, nykytermein businessekosysteemi. Näiden osaamisten alueellinen vahvistaminen on yksi tärkeä osa Savonlinna, Mikkelin, Kokkolan ja Kajaanin yhteistä Vihreän teollisuuden edelläkävijäratkaisut innovaatio-ohjelmaa, johon prosessi- ja ympäristöteknologian kilpailukykyä parantavat innovaatiot jatkossa liittyvät. Prosessinäkö suomalaista erikoisosaamista Mallinnuksen ja prosessidatan jalostamisen rinnalla toinen kärkiteema Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen prosessilaitteiden älyominaisuuksien lisäämiseksi on kuvantavien mittausmenetelmien kehittäminen ja soveltaminen niin kutsutuissa märkäosan prosesseissa. Tekes-rahoitteinen Pulp- Vision projekti on koonnut yhteen alan johtavat suomalaiset tutkimustoimijat, Itä-Suomen Yliopiston optiikan ja väritysryhmät, Lappeenrannan teknillisen yliopiston konenäköryhmän, Mikkelin Ammattikorkeakoulun FiberLaboratoryn sekä Oulun yliopiston mittaustekniikan laboratorion sekä kahdeksan yritystä, kuten Tampereella toimivan Pixact Oy:n ja vantaalaisen Janesko Oy:n. Sovelluksia on kehitetty myös energiateollisuuteen, kuten biovoimakattilan pohjatuhkan automaattiseen analysointiin ja tätä kautta polttoprosessien ennakoivaan käytettävyyden parantamiseen. Kehitystyö Kaakkois-Suomessa alalla jatkuu osaamiskeskusohjelman päättymisestä huolimatta. Älykkäät koneet klusterin, samoin kuin esimerkiksi metsä-, ympäristö- ja energiaklustereidenkin toimijoiden kanssa syntyneet yhteistyöverkot kansallisesti ja kansainvälisesti ovat hyvä pohja uusien innovaatiohaasteiden valloittamiselle. 15

16 Käyttäjälähtöinen tuote syntyy digitaalisella engineeringalustalla Suomen teollisuuden elinkelpoisuus ja välttämätön kasvu perustuu merkittävästi yhä nopeampaan uusiutumiseen sekä tuotteiden ja palveluiden, että liiketoimintamallien osalta. Käyttäjälähtöisyys ja asiakaskeskeinen ajattelu ovat tulevaisuudessa menestyvän liiketoiminnan kantavia paradigmoja. Uusien tuotteiden kehittäminen ja testaus ei perinteisillä suunnittelumenetelmillä ja fyysisin prototyypein takaa kilpailukykyisiä tuotteita, vähiten kansainvälisillä markkinoilla. Älykkäät koneet klusteri, yhdessä alan pk-yritysten kanssa, on kehittänyt suunnittelun simulaatiotyökaluja sekä digitaalisia prototyyppejä soveltavaa palvelutoimintamallia pk-yrityksille. Kolmen vuoden hankkeella on ollut EAKRrahoitus. Palvelutoiminnan keskeisin lisäarvo on saavutettu kehitysprojektien kustannusten dramaattisella alenemisena sekä suunnittelun yhteydessä luotujen kehittyneiden tuotemallien hyödyntämisenä tuotemarkkinoinnissa sekä koulutusaineistoina. Maailmanlaajuinen kilpailu sekä käyttäjälähtöisyyden korostuminen uusissa tuotteissa on kannustanut laajentamaan tuotteiden kehitysalustaa kansainvälisillä yhteistyöverkostoilla sekä sosiaalisen median tarjoamilla teknisillä työkaluilla ja aktiivisilla asiakasrajapinnoilla. Suunnitellusti jatkokehitys tullaan toteuttamaan johtavien pohjoismaisten yliopistojen sekä Itämeren alueen teollisuusklusterien toimesta EU:n kehityshankkeena. Aiemmin mainittujen lisäksi laajennetun kehitysalustan ja sitä hyödyntävän palvelumallin keskeiset tavoitteet ovat: Käyttäjälähtöiset, kohdemarkkinan vaatimukset täyttävät tuotteet 16

17 FICAT - pintaa syvemmältä Pintakäsittely- ja korroosionestofoorumi hyödyntää verkostoja FICAT:sta rakentuu metallipinnoitusalan asiantuntijaverkosto jossa tieto liikkuu asiantuntijalta käyttäjälle nopeasti. FICAT (Forum for Intelligent Coating and Anticorrosion Technologies) soveltaa uutta ja ajantasaista teknologiaa nopeutetusti yritysten tarpeisiin samalla parantaen tuotteiden laatua ja kansainvälistä kilpailukykyä. FICAT palvelee pinnoituksen tarpeita kolmella ulottuvuudella: FICAT ENGINEERING tuottaa pinnoitusprosessisuunnittelupalveluja yrityksille verkoston kautta. FICAT SUMMIT kokoaa yhteen kansallisen - ja kansainvälisen tason osaajia yhteisiin seminaareihin. FICANet on pinnoitusasiantuntijuuden digitaalinen markkinapaikka. Yritys saa nopeasti ja edullisesti asiantuntijaosaamisen käyttöönsä eri pinnoitukseen liittyvissä kysymyksissä ja pulmatilanteissa. Mitä FICAT tekee? Konsultoi pinnoituksen menetelmävalinnoissa, ongelmaratkaisussa, investointien ja prosessien suunnittelussa sekä muissa pinnoituskysymyksissä Hyödyntää ja hallinnoi kansainvälisiä osaajaverkostoja, joissa kotimaiset yliopistot, tutkijat ja palvelutuottajat ovat mukana Koordinoi pinnoituslaitteistojen ja - prosessien suunnitteluverkostoa FICAT kehitetään EAKR rahiotteisessa Innokone-hankkeessa. Jatkossa FICAT on palvelumaksuin itsekantava (SOME/Born - Global) Nopea, kv- huippuosaamiseen perustuva kehitysprosessi (muoto, kulttuurit, teknologia) Kustannustehokas testaus-/ prototyyppivaihe Välitön tuotannon optimointi ja etäohjausvalmiudet Tehokas markkinointi, oikeaaikainen myynnin aloitus sekä jälkimarkkinapalvelu Kansainvälisen tason tuotekehitystä tarjoava, pk-yrityksille mitoitettu engineering -palvelumalli Teknologiakeskus Innopark Innopark Programmes Oy Älykkäät koneet-klusteriohjelma Hämeen osaamiskeskus Erikoisajoneuvot, pintakäsittely ja korroosionesto, valmistettavuus Projektipäällikkö Rainer Jakobsson puh Projektipäällikkö Timo Kärppä puh

18 Measurepolis luo mittaustekniikasta kannattavaa liiketoimintaa 18

19 Measurepolis on mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa. Mittaustekniikalla on pitkät perinteet alueella, sillä Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden alueella jo 40 vuotta sitten ja loi siten perustan nykyiselle mittaustekniikan osaamiselle koko Pohjois-Suomessa. Kajaanissa toimii toista kymmentä mittaus- ja tietojärjestelmäalan yritystä, joissa työskentelee n. 400 alan ammattilaista. Kajaanissa toimii CEMIS, (Centre for Measurement and Information Systems) joka on Oulun ja Jyväskylän yliopistojen, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittatekniikan keskus MIKES:in ja VTT:n yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. CEMIS keskittyy valtakunnallisesti tärkeiden sovellusalojen, kuten kaivannaisteollisuuden, uusiutuvan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden, ajoneuvojen tietojärjestelmien, liikuntaja hyvinvointialan sekä peli- ja simulaatioteknologian mittaus- ja tietojärjestelmäosaamisen kehittämiseen. CEMISissä työskentelee noin 120 mittaus- ja tietojärjestelmien asiantuntijaa. Green Mining kehittää kaivostoiminnan ekotehokkuutta Syksyllä 2011 alkanut TEKESin Green Mining -ohjelma kehittää suomalaista kaivosteollisuutta ekotehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Ohjelma on valtion selkeä kädenojennus kaivostoiminnan kilpailukyvyn lisäämiseksi. Lasse Varimo, joka vastaa ohjelman tutkimushakujen koordinoinnista Measurepoliksessa, kertoo, että myös älykäs koneenrakennus hyötyy ohjelmasta. - Kun kaivosteollisuuden prosesseja kehitetään ympäristöystävällisempään suuntaan, myös koneita ja laitteita pitää kehittää. Muun muassa kehittyneet mittausmenetelmät, raaka-aineiden säästäminen ja kierrättäminen ovat vihreämmän kaivosteollisuuden päämääriä. Ne saavutetaan yhä älykkäämmillä kaivosteollisuuden koneilla ja laitteilla. Kun prosesseissa säästetään energiaa ja raaka-aineita, kaivosyhtiöt hyötyvät taloudellisesti ja niiden julkisuuskuvakin paranee, Varimo linjaa. Measurepolis Development Oy kokosi Green Miningin ensimmäiselle tutkimushakukierrokselle konsortiohakemuksen, josta rahoituksen sai kaksi isoa tutkimushanketta. Lisäksi on vireillä useita yrityshankkeita. Kaivosteollisuuden tärkeys etenkin Itä-Suomessa on huomioitu myös koulutuksessa. - Kajaanin ammattikorkeakoulu on Kemi-Tornion sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa aloittamassa kaivosinsinöörin koulutusohjelmaa. Kaivosalalla on osaavan työvoiman pula, ja samaan aikaan kaivosteollisuus valtaa yhä tärkeämmän roolin työllistäjänä Kainuussa. Kaivostoiminta on taantumankin aikana pitänyt pintansa. Ala työllistää nyt ja tulevaisuudessa osaavia ihmisiä ja pitää osaltaan Itä-Suomea asuttuna, Varimo tähdentää. MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY, KAJAANI Kehräämöntie 7, Kajaani info@measurepolis.fi toimitusjohtaja Jussi Mäkinen gsm jussi.makinen@measurepolis.fi Kuva: Talvivaara 19

20 Rautaruukki - More with Materials Fastems koulutta kilpailukykyä Uudet materiaalit ja niiden kehittäminen on yhtenä keskeisenä tutkimussuuntana Rautaruukki Oyj:llä. Tutkimusjohtaja Arto Ranta-Eskola kertoo, että yritys on rakentamassa laajaa tutkimuskumppaniverkostoa materiaalitutkimuksen alan eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Ruukki osallistuu myös erilaisiin kehitysohjelmiin, joiden kautta uusia läpimurtomateriaaleja tutkitaan ja kehitetään. Materiaaleilla keskeinen osa innovaatiotoiminnassa Arto Ranta-Eskola painottaa, että rakennus- ja konealalla yritysten kehitys- ja innovaatiotyössä materiaaleilla ja materiaaliteknologialla on keskeinen sija. - Materiaalissa on monta osa-aluetta jota pitää tutkia ennen kuin se on käyttövalmis eri sovelluksiin. Muun muassa materiaalin valmistusteknologia, ominaisuudet käytön aikana ja kestävyys mitä erilaisimmissa käyttöolosuhteissa ovat tutkimuksen piiriin kuuluvia alueita, Arto Ranta-Eskola sanoo. Suomessa materiaalitekninen osaaminen ja tutkimus ovat hänen mukaansa korkealla tasolla. Esimerkiksi Ruukin suorasammutusteknologia on maailmassa ainutlaatuista. - Olemme erikoistuneet teräksen käsittelyyn ja valmistukseen ja siinä meillä on pitkät perinteet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana mukaan on tullut applikaatiotutkimukset eli se, miten käyttäjät materiaalin kanssa toimivat ja miten he sen kokevat, Ranta-Eskola toteaa. Suomalainen tutkimusjärjestelmä ja tiivis yhteys yritysten kanssa saavat Ruukin kokeneelta tutkimusjohtajalta kiitosta. - Viime vuosina Suomessa on entisestään tiivistetty yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä merkittävällä tavalla mm. strategisten huippuosaamisen keskusten eli SHOKien kautta. Näistä Ruukille tärkeimpänä on FIMECC eli metalli- ja koneenrakennusalan SHOK. Saamme yhdessä enemmän aikaan ja rajalliset resurssit parhaaseen mahdolliseen käyttöön., Ranta-Eskola kertoo tyytyväisenä. Maailmallakin joustavista valmistusjärjestelmistä tunnettu Fastems Oy Ab on kotimaassa myös johtava työstökoneiden, robottien ja työvälineiden toimittaja. Vuonna 1901 perustettu Fastems työllistää yli 500 henkilöä ja liikevaihto on 86 miljoonaa euroa. Yritys on mahdollistanut alan opiskelijoille oppimista käytännön tekemisen kautta FMS Training Centerin avulla, joka sijaitsee Tampereella. Koulutusjärjestelmän omistavat paikalliset teknillistä koulutusta antavat oppilaitokset ja Fastems tarjoaa sille tilat. Yhteistyön avulla kaikki osapuolet saavat järjestelmästä oppia ja hyötyä. Tuotekehityspäällikkö Harri Niemisen mukaan näppärä, oikeamittakaavainen tuotantojärjestelmä opettaa sekä oppilaitosten opiskelijoille että yrityksen väelle automaatiojärjestelmien käyttöä autenttisessa ympäristössä. - Koulutusjärjestelmään on liitetty muun muassa koneistuskeskus, ja siellä voidaan harjoitella myös robotisoitua jäysteitystä ja kappaleenkäsittelyä. Järjestelmästä hyötyvät eniten juuri opiskelijat, sillä tätä kautta he saavat suoran kontaktin alan töihin ja nykyaikaisiin työkaluihin. Fastemsin asiakkaat puolestaan saavat tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa, Nieminen linjaa. 20

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

SMACC Välkky-hanke: 3D-tulostuksella kilpailukykyä pk-yrityksiin

SMACC Välkky-hanke: 3D-tulostuksella kilpailukykyä pk-yrityksiin SMACC Välkky-hanke: 3D-tulostuksella kilpailukykyä pk-yrityksiin Konepaja-messut 20.3.-22.3.2018, Tampereen messukeskus SMACC-Labs Risto Kuivanen SMACC-Labs tarjoaa valmistavan teollisuuden yritykselle

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

14.3.2014. Mittausteknologian osaamiskeskus

14.3.2014. Mittausteknologian osaamiskeskus 14.3.2014 Mittausteknologian osaamiskeskus 1 10 v Measurepolista yli 40 v osaamista Osa Kajaanin valitsemaa osaamisperusteista innovaatiopolitiikkaa kärkenä mittaustekniikka Kokonaisuuteen kuuluu myös

Lisätiedot

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa -

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa - Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012 - Huomisen logistiikkaa - Yhteistyössä Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman

Lisätiedot

Tekesin palvelut teollisuudelle

Tekesin palvelut teollisuudelle DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Mittausteknologian tutkimuksen kaupallistamisen haasteellisuus

Mittausteknologian tutkimuksen kaupallistamisen haasteellisuus Mittausteknologian tutkimuksen kaupallistamisen haasteellisuus Oulu kaivoskaupungiksi 30.1.2014 Eine Pöllänen Projektiasiantuntija Cemis / KAMK Cemis (Centre for Measurement and Information Systems) on

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Innosta innovaatioon Teknologiateollisuus lyhyesti

Innosta innovaatioon Teknologiateollisuus lyhyesti Innosta innovaatioon Teknologiateollisuus lyhyesti Teknologiateollisuus on neljän toimialan kokonaisuus Teknologiateollisuus on Suomen tärkein elinkeino Elektroniikkaja sähköteollisuus liikevaihto 26 mrd

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Fimecc Tutkimusta yritysten lähtökohdista Miten mukaan? Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc Tutkimusta yritysten lähtökohdista Miten mukaan? Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Tutkimusta yritysten lähtökohdista Miten mukaan? Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Smart Tampere

Smart Tampere Smart Tampere 06.04.2017 SRV/Studio Libeskind Kestävän kehityksen älykaupunki Älykkään, kestävän kehityksen kaupungin tavoite on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua, kaupungin palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11.

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11. Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen Joensuu, 5.11.2009 1 Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia! Joensuun Tiedepuisto

Lisätiedot

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Arjen tietoyhteiskunta workshop 15.11.2007 Pirjo Kutinlahti OSKE synnyttää huippuosaamisesta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja Osaamiskeskusohjelma

Lisätiedot

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri

LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri Valtakunnallisesti toimiva, kansainvälisesti verkottuva logistiikan kehittämis- ja yhteistyöverkosto. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

EVE. Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Tekesin ohjelma

EVE. Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Tekesin ohjelma EVE Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Tekesin ohjelma 2011-2015 EVE-ohjelman taustaa: Ajoneuvojen ja työkoneiden sähköistäminen vahva trendi Sähköistäminen parantaa energiatehokkuutta vähentää päästöjä

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

ITS Finland. Toiminnan esittely

ITS Finland. Toiminnan esittely ITS Finland Toiminnan esittely 28.10.2003 Haasteet Liikenneverkot ovat kuormitettuja ja alttiita häiriöille, kuljetusten tehokkuus on tärkeä osa yritysten kilpailukykyä, sujuva liikenne säästää resursseja

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE Harri Kivelä Iisalmi

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE Harri Kivelä Iisalmi BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 Harri Kivelä Iisalmi 5.4.2018 #1916549 Tekes+Finpro = Business Finland 1.1.2018 Yhdysvallat Was hington, D.C. Palo Alto EU Bryssel Saksa Venäjä Moskova

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana Antti Vasara, toimitusjohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Joensuu 7.2.2017: Älyä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011

Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011 Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011 Esityksen sisältö Teknologiateollisuus ry Suhdannetilanne Uusi strategialinjaus 2010-12 Sähköajoneuvoklusteri

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa Kokeilun kuvaus Kokeilu alkoi TAMKissa 4.4.2019 pidetyllä työpajalla. Osallistujia oli TAMKissa 11 ja

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 22.3.2016, OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 Tilannekuva Painopisteet 2016-2020 Toimenpiteet 2016 Organisointi Tilannekuva Ekosysteemillä on valtava

Lisätiedot

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen

Lisätiedot

Co-Design Bay - Esiselvityshanke. Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580

Co-Design Bay - Esiselvityshanke. Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580 Co-Design Bay - Esiselvityshanke Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580 Hankkeen tavoitteet Kehittää Suomen teollisten muotoilualojen ekosysteemin toimijoiden

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova

Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova MAAILMAN JOHTAJA SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKASSA 100% maailman maista omaa vaasalaista tekniikkaa sähköjärjestelmissään >90% Suomen sähkö- ja automaatiotuotekehityksestä

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 #1916549 KASVUUN TÄHTÄÄVILLE YRITYKSILLE STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret

Lisätiedot