SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Asemakaavan luonnosvaiheen selostus. Selostusta täydennetään ehdotusvaiheessa.

Transkriptio

1 SELOSTUS Asemakaavan luonnosvaiheen selostus. Selostusta täydennetään ehdotusvaiheessa. YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU, SILTATIEN KESKUKSEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPLTK PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee Vaeltajantien, Lähdevainiontien ja Siltatien rajaamaa koulun korttelia, Kastetielle ja Siltatien pohjoispuolelle sijoittuvia asuinkortteleita sekä katu- ja virkistysalueita. Asemakaavamuutoksella muodostuu yleisten rakennusten korttelialue sekä katu- ja virkistysalueita. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ylöjärven Kirkonseudun Haaviston ja Kortteen asuntoalueiden läheisyydessä Siltatien etelä- ja pohjoispuolella. Alueella sijaitsee Haaviston alueen ulkoilureitti. Alue on pääosin hakkuuaukiota ja osittain metsää. Alueella ei rakennuksia. Kaava-alueen pinta-ala on noin 21,8 ha. Alueen sijainti ja rajaus ilmenee alla olevasta kartasta. Ylöjärven kaupungin kaavoituksessa Ritva Kangasniemi kaupunginarkkitehti Arto Huovila kaavoitusarkkitehti Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin maaliskuussa 2014.

2 Ylöjärven kaupunginvaltuusto päättää tämän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisestä Kaavan tarkoitus Tavoitteena on osoittaa asemakaavalla Siltatien alueelle osayleiskaavan mukaisia palveluita ja asumista. Lähdevainiontien pohjoispuolelle on tarkoitus sijoittaa päiväkoti, koulu ja urheilukenttä. Siltatien pohjoispuolelle osoitetaan kortteli kaupalle ja muille palveluille sekä asuinkortteleita kerrost a- loille ja pientaloille. Siltatie toimii alueen pääkatuna ja Lähdevainontie pääyhteytenä keskustan suuntaan. 1.4 Sisällysluettelo: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo: Liitteet Luettelo kaavaa koskevista muista selvityksistä TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavamuutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Katualueet Virkistysalueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 12

3 3 1.5 Liitteet Liite 1 Ilmakuva, josta ilmenee alueen nykytilanne Liite 2 Ote asemakaavojen yhdistelmäkartasta Liite 3 Ote yleiskaavojen yhdistelmäkartasta Liite 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (tarkistettu ) Liite 5 Havainnekuvat vaihtoehdoista, Arkkitehdit Anttila & Rusanen Liite 6 Näkymäkuvia, Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, 2014 Liite 7 Meluselvitys, Sito Oy, Liite 8 Kirkonseudun oyk melu- ja tärinäselvitys, Sito Oy Liite 9 Pohjatutkimus- ja rakennettavuusselvitys, Taratest Oy, Liite 10 Viheralueet, Siltatien osayleiskaavan selvityksiä Liite 11 Kirkonseudun pohjoisosan luontoselvitys, 2009 Liite 12 Kirkonseudun oyk hulevesiselvitys, Ramboll Liite 13 Siltatien osayleiskaava-alueen liikenneverkko Liite 14 Siltatien osayleiskaavan maisema-analyysi Liite 15 Liito-oravaselvitys Keskustan ja Metsäkylän välisellä alueella Luettelo kaavaa koskevista muista selvityksistä Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen (rautatien ja Viljakkalantien alue) ns. Siltatien alueen monipuoliset selvitykset. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ympäristölautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman Asemakaavoituksen vireille tulosta tiedotettiin kuulutuksella Alustava asemakaavaluonnos ja viitesuunnitelmat esiteltiin ympäristölautakunnassa Asemakaavan valmisteluaineisto ja luonnosvaihtoehdot hyväksyttiin laitettavaksi nähtäville ympäristölautakunnassa Asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto ja luonnosvaihtoehdot asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Siltatien pohjoispuolella on osittain voimassa oleva asemakaava, joka asemakaavamuutoksella osoitetaan kerrostalojen kortteliksi. Siltatien pohjoispuolelle sijoittuu kerrostalojen ja pientalojen kortteleita ja puistoalueita. Lähdevainiontien pohjoispuolelle sijoittuu julkisten palvelujen korttelialue, johon on mahdollista toteuttaa päiväkoti ja koulurakennus sekä urheilukenttä. Lähdevainiontien eteläpuolella olevan Kastetiellä on asuinkortteleita. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen rakentamista ohjataan suunnitteluohjeilla, joiden noudattaminen on tontinluovutuksen ehtona. Ympäristölautakunta hyväksyy suunnitteluohjeet asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Tontit on mahdollista luovuttaa v. 2016, kun asemakaava on hyväksytty. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavoitettava alue muodostuu pääosin rakentamattomasta metsäalueesta. Haaviston ulkoilureitti sijaitsee osittain asemakaava-alueella.

4 Luonnonympäristö Alueen metsät ovat luonnontilaisia ja osittain hakkuuaukiota. Metsäisillä alueen osilla oleva puusto on kookasta. Ulkoilureitin varrella olevassa metsässä on havaittu liito-oravan elinpiiri vuonna 2014 tehdyissä maastotutkimuksissa. Elinpiiri tutkitaan uudelleen keväällä 2015 ja varmistetaan liito-oravan esiintymä. Alueen maaperä on moreenipitoista kivikkoista. Alavilla kohdilla maaperä on pehmeää savea tai silttiä. Alueen eteläosassa maaperä on alavimmilla kohdilla niin huonosti kantavaa, että matalakin rakentaminen edellyttää paalutusta. Suunnittelualueella ei ole maisemallisesti arvokkaita kohteita. Metsässä on muutamia kaivettuja kuoppia, joihin on muodostunut pieniä lammikoita. Metsäalueita lukuun ottamatta alue on avointa ja siten altista tuulille. Muutoin alueen ilmastossa ei ole erityispiirteitä. Asemakaava-alueen maaperän rakennettavuus Maaperäalue I Alueen rakennettavuus on hyvä. Rakennukset voidaan perustaa anturoilla luonnontilaisen pohjamaan varaan. Kadut ja kunnallistekniikka voidaan rakentaa ilman erityistoimenpiteitä pohjamaan varaan. Maaperäalue II Alue soveltuu parhaiten virkistyskäyttöön. Rakennukset ja kunnallistekniset rakenteet suositellaan perustettavaksi tuettuna rakenteena kantavan pohjamaan varaan. Alueellinen stabilointi on yksi vaihtoehto. Maaperäalue 3 Alue soveltuu pientalojen ja kerrost a- lojen alueeksi. Rakennukset perust e- taan erillisen toteutussuunnitelman mukaisesti. Kadut ja kunnallistekniikka voidaan rakentaa maanvaraisesti. Pohjamaa on routivaa Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö Kaava-alue on rakentamaton. Kaava-alueen itäpuolella on uusi pientalo-alue ja eteläpuolella omakotitaloja. Kaava-alueen katuverkosta on osittain rakennettu Lähdevainiontie ja Siltatie. Eteläosassa on 20 kv:n sähkö-linja. Kaava-alueelle on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa koulun ja päiväkodin tontit. Suunnittelualueella ei ole esihistoriallisia suojelukohteita, kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muitakaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Asemakaava-alue on ollut rakentamatonta metsäaluetta, jossa ei ole olemassa olevia arkeologisia kohteita tai historiallisesti merkittäviä rakennelmia. Alueen läheisyyteen on rakennettu kunnallistekniset verkostot. Kaukolämpö, vesijohto ja viemäri ovat Siltatiellä ja Lähdevainiontiellä. Kunnallisteknisiä verkostoja jatketaan alueen toteuttamisen yhteydessä. Alueen on huomioitava rautatiestä aiheutuva melu, joka meluselvityksen mukaan ulottuu nykyisin koko alueelle. Rautatiestä aiheutuva tärinä ei ulotu tälle alueelle.

5 3.1.4 Maanomistus Alue on Ylöjärven kaupungin omistuksessa Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Siltatie on osoitettu maakunta-kaavassa uutena seututienä välillä Uusi-Kuruntie - Viljakkalantie, josta tielinja jatkuu edelleen Veittijärven pohjoispuolelta Kuruntielle. Asemakaava-aluetta sivuaa viheryhteystarve-merkintä, jolla osoitetaan tavoitteellisia virkistysalueverkostoja tai ekologisten yhteyksien osia. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Siltatien alueen osayleiskaavamuutoksen Kirkonseudun osayleiskaavan muutos Siltatien alu-eella (rautatien ja Viljakkalantien välinen alue). Osayleiskaavassa kaava-alueen luoteisosa ja eteläosa on osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena (AP-5), julkisten palvelujen ja hallinnon alueena (PY-2), urheilu- ja virkistyspalvelu-jen alueena (VU-2). Alueelle on osoitettu myös palvelujen ja hallinon aluetta (P-5). Asemakaava Voimassa olevassa Haaviston koulun asemakaavassa alue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Siltatien pohjois- ja luoteispuolella voimassa olevassa Sammontien asemakaavassa alue on asuinrakennusten korttelialuetta (A-1) ja lähivirkistysaluetta (VL-4). Kastetielle on osoitettu kerrostalokortteli (AK), rivitaloja (AR) ja palveluita (P). Asuinrakennusten korttelialueelle on osoitettu sitovana kerroslukuna II. Ote ajantasaosayleiskaavasta Suojelupäätökset Suunnittelualueella ei ole suojelupäätöksiä. Ote ajantasa-asemakaavasta

6 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa uusi asuinalue, joka on kaupunkimainen keskustan läheisyyteen sijoittuva ja tukeutuu joukkoliikenteeseen. Alueelle sijoittuu tarvittavat lähipalvelut. Asemakaavan asukasmäärä on arviolta hieman yli 500 asukasta. Siltatien osayleiskaavassa esitetyt aluerajaukset ovat yleispiirteisiä ja niitä täsmennetään laadittavalla asemakaavalla. Osayleiskaavan mukaisen aluerakenteen asukasmäärä koko alueelle on noin 5000 asukasta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan muutosta koskevan osallistumisja arviointisuunnitelman ja käynnisti asemakaavoituksen. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset: Luottamuselin Kaupukikehitysjaosto Ymp.ltk Ymp.ltk Ymp.ltk Suunnitteluvaihe Pvm Päätös Yleissuunnitelman esittely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Alustavat luonnosvaihtoehdot Luonnosvaihtoehdot nähtäville 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Yleissuunnitelman esittely ja päätös suunnittelun linjauksesta Päätös osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymisestä ja kaavoituksen käynnistämisestä Alustavien suunnitelmien esittely Päätös asemakaavamuutoksen valmisteluaineiston ja luonnosvaihtoehtojen nähtäville asettamisesta Kaava-alueen ja naapurialueen maanomistajat sekä maa-alueiden haltijat, jotka ovat kaupungin tiedossa Viranomaiset: Pirkanmaan pelastuslaitos Yhteisöt: Leppäkosken Sähkö Oy, Elisa Oyj, Tampereen Kaukolämpö Oy, Ylöjärven Omakotiyhdistys ry., Uusi-Haaviston Omakotiyhdistys ry. Kaupungin sisäiset yhteistyötahot: Tekninen lautakunta, yhdyskuntatekniikka, vapaa-aikalautakunta, koulutuslautakunta, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu Vireilletulo Asemakaavan vireille tulosta tiedotettiin kuulutuksella Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman Valmisteluaineisto ja kaavaluonnosvaihtoehdot Valmisteluaineistona ovat kaava-alueelle laaditut aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset, jotka on mainittu kohdassa 1.6. Asemakaavamuutoksesta on laadittu kaksi vaihtoehtoa, joiden sisältöä on kuvattu kohdassa 4.5.

7 7 Nähtävilläpidosta on kuulutettu Ylöjärven Uutisissa ja kaupungin ilmoit ustaululla sekä internetissä kaupungin kotisivuilla, w w w.ylojarvi.fi (Kaavoitus / Nähtävillä olevat kaavat). Lisäksi osallisille on ilmoitettu asiasta kirjeellä. Lausunnot ja kommentit Valmisteluaineistosta pyydettiin lausunnot kaupungin sisäisiltä yhteistyötahoilta ja osallisilta sekä viranomaisilta. Osallisilla on ollut mahdollisuus määräajassa esittää mielipiteensä aineistosta suullisesti tai kirjallisesti. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Alueelle on osoitettu uusi tieyhteys Uusi-Kuruntien ja Viljakkalantien välillä osoitetaan asemakaavassa. Maakuntakaavan viheryhteystarve osoitetaan asemakaavassa viheralueina tai puistoina. Siltatien osayleiskaavan mukaisesti alueet osoitetaan asemakaavassa asumiselle, palveluille, virkistykseen ja liikenteelle. Asemakaavassa huomioidaan osayleiskaavan mukaiset hulevesireitit. Kaupungin asettamat tavoitteet Siltatien osayleiskaavassa alue on suunniteltu keskustan läheisyyteen sijoittuvaksi kaupunkimaiseksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asuinalueeksi. Alueelle sijoittuu tarvittavat lähipalvelut. Osayleiskaavan mukaisen aluerakenteen asukasmäärä koko alueelle on noin 5000 asukasta. Alue suunnitellaan riittävän tiiviiksi, jotta alueelle voidaan sijoittaa tarvittavat palvelut ja joukkoliikenne. Asemakaavassa osoitetaan alueelle koulun ja päiväkodin kortt elit sekä kaupan kortteli Siltatien ja Lähdevainiontien risteyksen pohjoispuolelle. Koulun läheisyyteen sijoittuu myös urheilukenttä. Koulun ja päiväkodin y h- teydessä olevat pysäköintialueet palvelevat myös ulkoilualueiden käyttäjiä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavan luonnosvaiheessa laitettiin nähtäville vaihtoehdot A ja B. Vaihtoehdoissa on tut kittu erilaist a katuverkkoa ja korttelirakennetta. Vaihtoehto A:ssa on hieman enemmän kerrosalaa. Molempien vaihtoehtojen asukasmäärä on noin 500. Vaihtoehto A Vaihtoehto A:ssa Silt atien pohjoispuolella olevan osan katuverkko muodostuu kaarevista läpikuljettavista kaduista. Vaihtoehto A:ssa rakennukset ovat yhtiömuotoisesti toteutettavia kerrostaloja, pienkerrostaloja tai pientaloja. Lisäksi vaihtoehto A:ssa on lisäksi myös omakotitaloja, kun vaihtoehto B:ssä omakotitontteja ei ole. Alueelle on luonnosteltu aiempaa pienempiä omakotitontteja. Tavanomaiset omakotitontit ovat olleet kooltaan 1000 m2, kun Siltatien asemakaavaalueen tontit ovat kooltaan noin m2.

8 8 Vaihtoehto A havainnekuva ja asemakaavaluonnos. Vaihtoehto B Vaihtoehto B:n katuverkko muodostuu lyhyistä päättyvistä tonttikaduista. Vaihtoehto B:ssä kaikki rakennukset ovat yhtiömuotoisesti toteutettavia kerrostaloja, pienkerrostaloja tai pientaloja Vaihtoehto B havainnekuva ja asemakaavaluonnos. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaava-alue muodostaa paikallisen keskuksen rakentuvalle Siltatien asuinalueelle Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 21,8 ha. Asuinrakennusten kokonaisrakennusoikeus on noin kerros-m2. Asuinrakentaminen mahdollistaa noin 500 asukkaan sijoittumisen asemakaavaalueelle.

9 9 Koulun tontti on mitoitettu noin 750 oppilaan koululle. Alueen päiväkodin tontti on mitoitettu noin 120 lapselle. Siltatien osayleiskaavan mukaisen aluerakenteen asukasmäärä koko alueelle on noin 5000 asukasta Palvelut Asemakaava-aluelle Lähdevainiontien ja Siltatien risteysalueelle sijoittuu Siltatien alueen lähipalveluita (kauppa, koulu, päiväkoti ja urheilukenttä). Kaupunkikeskustan lähipalvelut ovat nyt 2-3 km:n etäisyydellä Kirkonseudulla ja Soppeenmäessä sekä erikoiskaupan palvelut Elovainon yritysalueella. Linja-autoreitti kulkee Lähdevainiontien ja Koivumäentien risteyksen kautta. Kun alueen väestöpohja on riittävä, niin joukkoliikennereitti on mahdollista sijoittaa Siltatielle Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos mahdollistaa monipuolisen rakentamisen alueelle. Lähdevainiontien varrella on asuinrakennukset osoitettu II-kerroksisina. Alueelle syntyy kaupunkirakenteellisesti vaihteleva asuinalue, jossa on erilaisia asuinrakennustyyppejä (kerrostaloja, pienkerrostaloja, rivitaloja ja pientaloja) Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaava-alueella on korttelialueet palveluille, johon sijoittuvat koulu, päiväkoti ja kaupan palvelut. Alueen asuinrakentaminen on pääosin pientaloja tai pienkerrostaloja. Siltatien ja Lähdevainiontien risteysalueen pohjoispuolelle sijoittuu yksi kerrostalokortteli Katualueet Siltatie tulee toimimaan myös seudullisena yhdyskatuna ja sen kautta kulkee tulevaisuudessa n ajoneuvoa vuorokaudessa. Siltatiestä suunnitellaan kaupunkimainen rakennuksilla rajattu pääkokoojakatu. Alueen katuverkko mitoitetaan niin, että se mahdollistaa raitiotien toteuttamisen alueelle. Raitiotielinjan linjausvaihtoehtoja on suunniteltu alustavasti Tampereelta Ylöjärven keskustaan ja siitä edelleen Siltatien alueelle. Suunnittelun jatkaminen on riippuvainen Tampereen kaupungin kaupunkiraitiotiepäätöksestä. Siltatien katutilaan mitoitetaan 2 ajokaistaa autoille, raitiotien tilavaraus sekä kevyen liikenteen väylät. Raitiotien tilavaraus osoitetaan toistaiseksi leveämpänä istutuskaistana katutilassa. Alueen jalankulku- ja pyöräilyreitit suunnitellaan turvallisiksi ja viihtyisiksi. Nykyinen ja uusi viheralueverkosto liitetään toisiinsa selkeillä ja yhtenäisesti jatkuvilla reiteillä. Pääväylien yhteyteen sijoittuvat palvelualueet muodostavat helposti saavutettavan kävelykeskustan alueelle Virkistysalueet Siltatien alueelle keskeisesti sijoittuvan Paha-Kaurasen läheisyyteen sijoittuu laaja viheralue, josta on yhteydet myös muille viheralueille. Alueella sijaitsevaa Haaviston ulkoilureitin sijaintia on hieman muutettu. Alueen puistoihin sijoittuu myös muita kevyen liikenteen reittejä Muut alueet Puistoalueen alavimmalla kohdalla oleva oja toimii hulevesien tasausaltaana.

10 10 Näkymä alueelle etelästä vaihtoehto A Näkymä alueelle etelästä vaihtoehto A

11 5.4. Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 11 Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne Taajamakuva Asuminen Palvelut Työpaikat, elinkeinotoiminta Virkistys Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Tekninen huolto Ylöjärven keskustassa asuu noin asukasta. Alue lisää keskustan läheisyyteen sijoittuvia asuinalueita. Asemakaavamuutos tukee Kirkonseudun nykyistä yhdyskunt a- rakennetta asumisen alueena. Alue tukeutuu keskustan toimintoihin ja palveluihin. Alueen rakentuminen noudattaa Ylöjärven kirkonseudun keskustan osayleiskaavaa. Alueen rakentumisen myötä metsäalueet vähenevät. Asemakaava-alueella ei ole nykytilanteessa asumista. Rakentamisen myötä alue muuttuu kaupunkimaiseksi ympäristöksi. Asemakaava-alueelle sijoittuu koulu, urheilukenttä, päiväkoti ja kauppa. Keskustan alueella on päiväkoteja, kouluja, pääkirjasto, kirkko ja seurakuntatilat sekä kaupungin virastot. Lähistöllä on myös erikoiskauppoja. Alueelle voi sijoittua kaupan ja palveluiden alan työpaikkoja. Alueelle sijoittuu osittain Paha-Kaurasen läheisyyteen sijoittuva laaja virkistysalue. Kevyen liikenteen yhteydet liittyvät alueen puistoihin. Alueella olemassa olevan Haaviston virkistysreitin linjausta muutetaan rakennettavien alueiden kohdalta. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa useilla liikennemuodoilla. Kuruntiellä, Lähdevainiontiellä ja Koivumäentiellä on joukkoliikenteen pysäkit. Alueelle toteutetaan kevyen liikenteen väylät, jotka mahdollistavat turvallisen liikkumisen koululaisille. Aluerakenteen laajentuessa Siltatielle joukkoliikenne on mahdollista toteuttaa bussilla. Kokonaisuuden rakentumisen myötä alueelle on mahdollista toteuttaa katuraitiotie mahdollisesti vuoden kuluttua. Suunnittelualueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä vanhoja kulttuuriympäristökohteita, joihin asemakaavamuutoksella olisi vaikutuksia. Alue on liitettävissä kunnallisteknisiin verkostoihin. Asemakaavaalueen läheisyydessä on vesi- ja viemärijohto sekä kaukolämpö. Alueen pintavedet voidaan ohjata puistoalueelle, jossa niitä voidaan viivyttää hulevesialtaissa ja painanteissa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö Alueella on havaittu liito-orava kuntopolun läheisyydessä. Havaintoalue jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Uudisrakentamisesta aiheutuva rakennusaikainen melu saattaa häiritä jonkin verran olemassa olevaa asutusta. Alueelle tulevat palvelut ja puistot parantavat harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia.

12 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne ja maisemakuva Ympäristön rakentuessa alueen luonne muuttuu rakennetuksi kaupunkialueeksi. Alueen olemassa olevat metsät tai hakkuuaukiot muuttuvat osittain rakennetuksi alueiksi tai puistoiksi. 12 Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Pienilmasto Pohja- ja pintavedet Luonnonsuojelu Osa metsäalueista osoitetaan asemakaavassa puistoksi. Puistoalueille osoitetaan hulevesien viivytysaltaita. Rakennetuille alueille on mahdollista toteuttaa tuulelta suojaisia ja auringon suuntaan avautuvia paikkoja. Alue ei sijaitse pohjavesivyöhykkeellä. Hulevedet voidaan johtaa hallitusti viheralueiden kautta maastoon sekä osittain katualueiden sadevesiverkostoon. Korttelien osalla pintavedet imeytyvät osittain luontaisesti piha-alueen maaperän kautta. Alueella todettu liito-oravan elinpiiri osoitetaan puistoalueeksi. Liito-oravan elinympäristö kuitenkin muuttuu alueen rakentamisen myötä. Alueelta ei tunneta muita uhanalaisia tai harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja, joihin asemakaavoituksella olisi vaikutuksia Ympäristön häiriötekijät Kaavamääräyksiä täydennetään melumääräyksillä kaavan ehdotusvaiheessa. Rautatien liikennemelu otetaan huomioon kaavamääräyksin ja rakennusten sijoittelussa. Melunormit toteutuvat riittävästi ulko-oleskelualueilla ja asuntojen sisällä kunhan melutorjuntatoimet toteutetaan selvityksen mukaisesti. Lähdevainiontien katualueella melutaso on noin db. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavamääräykset ohjaavat alueen rakentamista ja ne ovat sitovia rakennuslupavaiheessa. Katualueista laadittavat katusuunnitelmat ohjaavat katualueiden toteutusta. Rakentamista ohjataan laadittavilla suunnitteluohjeilla, jotka tarkentavat asemakaavamääräyksiä. Tontinluovutuksen ehtona on suunnitteluohjeiden noudattaminen. Asemakaavan havainnollistamiseksi on laadittu havainnepiirros Toteuttaminen ja ajoitus Alueen rakentaminen on ajankohtaista asemakaavan valmistuttua. Toteuttamiseen vaikuttaa uusien asuntojen tarve. Rakentaminen on mahdollista arviolta vuonna Toteutuksen seuranta Alueen toteuttamista seurataan kunnallisteknisten suunnitelmien laadinnan ja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä.